Pohjanmaan Maanpuolustaja 2/2025

POHJANMAAN MAANPUOLUSTAJA

PAUHA25, 23ITK61 asejärjestelmäkurssi 1, kuva: MPK/Pasi Lindroos

Arvoisat ylennettävät ja palkittavat reserviläiset

Hyvät naiset ja herrat

Elämme aikaa, jossa pintatilanteen ennustettavuus on heikkoa ja panokset tuntuvat suurilta. Puhutaan herätyksestä ja heräämisestä.

Näin on ollut ennenkin.

Suomalaisten jääkäreiden koulutus alkoi 110 vuotta sitten. Taustana sortovuosien venäläistämistoimenpiteet, ideana ajatus itsenäisestä Suomesta, tekona lähtö vieraaseen maahan keskellä maailmansotaa.

tekee”.

Luottamus mahdollistaa rivakan päätöksenteon ja toiminnan nopeuden. Tämä korostuu erityisesti poikkeusoloissa. Luottamukseen perustuu myös yhteiskuntamme kokonaisturvallisuuden malli.

Hyvä juhlaväki Tämän päivän maailmassa intressit, hyödyt ja tulivoima tuntuvat tulevan ennen arvoja.

Arvoisat kuulijat Näillä ajatuksilla haluan kiittää ja onnitella teitä sekä toivottaa hyvää juhlapäivää. Pohjanmaan

Mikä oli se tulevaisuus, johon jääkärit luottivat? Heidän on täytynyt luottaa itseensä, toisiinsa, unelmaan vapaasta Suomesta. Nyt tiedämme, että lopulta tästä seurasi tuntemamme kertomus pienestä mutta sisukkaasta pohjoisen kansasta. Mihin me sitten tänään luotamme?

Sanomme, että Suomi on luottamusyhteiskunta. Luottamukselle rakentuu yksittäisten ihmisten vuorovaikutus, ja lopulta luottamuksen kehät koskettavat koko kansakuntaa. Se ei ole naiiviutta eikä epärealistisuutta. Se on kunnioitukseen ja arvoihin perustuvaa lujaa tahtoa – yhtälössä, jossa jokainen haluaa tehdä parhaansa ja olla luotettu. Luottamus ei ole pelkästään tunne, vaan voimavara. Me kaikki koemme haasteet työssämme ja ympärillämme. Hankalissa tilanteissa meille on tärkeää voida katsoa sivullemme ja todeta: ”luotan, että hän tietää mitä

Seuraamme turvallisuusympäristöämme tarkkaavaisesti maalla, merellä, ilmassa, avaruudessa ja kyberulottuvuudessa. Seuranta perustuu pidemmän aikavälin trendeihin ja rutiineihin sekä poikkeamien havaitsemiseen. Suurimmat vaihtelut näemme tällä hetkellä informaatioympäristössä, jossa toimiminen vaatii kaikilta resilienssiä ja sopeutumista, kognitiivisen kuormittumisen ollessa kovaa.

Ennen kineettisen sotilaallisen voimankäytön uhkaa tulevat uhkat yhtenäisyyttämme sekä yhteistyötä – ja erityisesti luottamusta kohtaan.

Kognitiivisen sodankäynnin tavoitteena on harhauttaa, halvaannuttaa ja horjuttaa, tähdäten tahdon murtamiseen. Informaatiovaikuttamisella pyritään vaikuttamaan siihen, mitä ajattelemme. Kognitiivisella vaikuttamisella vaikutetaan siihen, miten ajatellaan. Periaate ei ole uusi, venäläinen refleksiivisen kontrollin teoria on täs-

tä esimerkki. Nykypäivää ovat vaikuttamisen nopeus, laajuus ja syvyys. Internet yhdistää meitä, mutta samalla voi repiä meidät erilleen, jokaisen ollessa potentiaalinen vaikuttamisen kohde. Me emme mene verkkoon, me olemme siellä. Pääosin digitaalisessa toimintaympäristössä tapahtuvassa kognitiivisessa vaikuttamisessa hyödynnetään modernia teknologiaa. Algoritmeja, sosiaalista mediaa ja tekoälyä käytetään vahvistamaan ja levittämään väärää ja haitallista informaatiota. Vaikuttaminen voi perustua yksilöstä muokattuun profiiliin, tehden asiasta henkilökohtaista. Tapahtumien nopeus ja tilanteen epävarmuus ovat omiaan herättämään hyvinkin pitkälle meneviä ajatusrakennelmia. Viillot yhtenäisyyteen ja luottamukseen voivat olla pieniä, mutta haaste syntyy, kun viiltoja tulee paljon, nopeasti ja samaan kohtaan. Fyysinen ja virtuaalinen toimintaympäristö ovat helpommin suojattavissa kuin kognitiivinen ulottuvuus. Nykyisessä yhteiskunnassa palomuuri haitalliselle informaatiolle on yksilön ymmärryksessä. Jos sotilaallisen voimankäytön ennaltaehkäisy ja pelote perustuvat olemassa olevaan sotilaalliseen kykyyn, tahtoon ja strategiseen kommunikaatioon, mitä tähän liittyviä riskejä voimmekaan nähdä digitaalisessa maailmassa?

Hyvä juhlaväki

Paine tuntuu kohdistuvan tällä hetkellä erityisesti transatlanttiseen suhteeseen ja eurooppalaisen turvallisuuden ja puolustuksen vahvistamiseen Natossa sekä Euroopan Unionissa. Me emme vielä tiedä, mitä mahdollisia sotilaallisia vaikutuksia tulemme näkemään. Kunnes tiedämme, on sotilaan näkökulmasta hyvä jatkaa käynnissä olevaa työtä. Kansallisen turvallisuuden eteen on syytä toimia koko ajan, koko yhteiskunnan rintamalla. Suomen puolustus nojautuu neljään peruspilariin: vahvaan kansalliseen kykyyn, liittokunnan yhteiseen puolustukseen, syvenevään puolustusyhteistyöhön sekä kokonaisturvallisuuden ja kokonaismaanpuolustuksen periaatteisiin. Tämän nelikentän dynamiikan jatkuva hallinta on normaalia. Sumusta, paineesta ja kitkasta huolimatta laajemmat kiintopisteet eivät ole hävinneet minnekään.

Puolustusvoimat ja muut turvallisuusviranomaiset ovat olemassa vaikeita aikoja ja tilanteita varten. Arvioimme mahdollisia tulevaisuuden polkuja ja risteyskohtia, pohdimme myös Suomen kannalta vaarallisia tilannekehityksiä. Sotilaallisella puolella olennaista on jatkuvuus ja pidemmän aikavälin tarkastelukulma. Asioita pitää katsoa pari askelta eteenpäin, toisaalta olemme myös valmiit reagoimaan välittömästi, mikäli siihen

on tarvetta. Tällä hetkellä Puolustusvoimiin luotetaan ja toiminnallemme on vahva tuki.

Tiedostamme ja kannamme tämän vastuun. Teemme töitä joka päivä, arkisista kohtaamisista alkaen sen eteen, että voisitte todeta: ”he tietävät mitä tekevät”. Uudessa asetelmassa on selvää, että Euroopan pitää nopeammin kehittää omaa puolustustaan osana yhteistä puolustusta. Turvallisuuden ja yhteisen puolustuksen lähtökohta on

aina kansallisen puolustuksen kehittäminen. Suomelta – kuten muiltakin Euroopan mailta – odotetaan nyt paljon. Suomella on yhteisiin pöytiin paljon annettavanaan. Rakennamme turvallisuuttamme omille vahvuuksille, ja pysymme relevanttina liittolaisena ja kumppanina.

Everstiluutnantti Pasi

Pohjanmaan aluetoimiston päällikkö Kuva: Jouko Liikanen

Suomi tuottaa turvallisuutta

Kylmän sodan päättymisen jälkeen virinnyt optimismi Venäjän kehittymisestä länsimaitten kaltaisen liberaalin demokratian suuntaan osoittautui presidentti Putinin kaudella vähitellen katteettomaksi. Venäjä olikin Venäjä, eikä se muuta tahtonut olla, vaan kaipasi takaisin Neuvostoliiton kaltaiseksi pelätyksi imperiumiksi. Krimin miehitys vuonna 2014 ja tiivistynyt harjoitustoiminta ulottivat sotilaalliset jännitteet myös Itämeren alueelle. Vuonna 2017 eduskunnalle annetussa ensimmäisessä puolustusselonteossa, jota sain silloisena puolustusministerinä olla laatimassa, turvallisuuspoliittisen tilanteen muuttumisen johdosta puolustusvoimien sodan ajan vahvuutta nostettiin. Valmiuteen kohdennettiin lisävaroja. Puolustusvoimat muuntui lyhyessä ajassa

koulutusorganisaatiosta takaisin valmiusorganisaatioksi, sellaiseksi kuin se oli ollut kylmän sodan vuosikymmeninä.

Mainittu selonteko painotti myös kansainvälistä puolustusyhteistyötä, joka oli kylmän sodan päättymisen jälkeen kehittynyt ensin hitaammin, mutta lopulta yhä ripeämmin etenkin Yhdysvaltain, Ruotsin, Norjan ja Iso-Britannian kanssa ja kehittynyt nimenomaan kansallista puolustusta tukevaksi elementiksi. Harjoittelu ja sotilaallinen yhteensopivuus mahdollistavat puolustusvoimille sotilaallisen avun antamisen ja vastaanottamisen toteuttamisen. Suomelle oli lopultakin henkisesti lyhyt matka hakea Naton jäsenyyttä, kun naamiot lopullisesti putosivat ja Venäjä aloitti suurhyökkäyksensä

Ukrainaan helmikuussa 2022.

Nato-ratkaisulle oli ja on Suomen kansan vahva kannatus, kuin myös Ukrainan tukemiselle. Sotaa on käyty jo yli kolme vuotta, mutta Suomen tilanne on turvallinen. Ja eiköhän se rauhakin jossain vaiheessa Ukrainaan saada, mutta sen pitää olla oikeudenmukainen, jotta se olisi myös kestävä. Sen saavuttamiseksi länsimaiden tuen pitää olla johdonmukaista ja jatkuvaa. Saksan ryhdistäytyminen uuden liittokansleri Merzin myötä luo toivoa. Suomi on turvallisuuden tuottaja, ei kuluttaja – siksi meidät haluttiin mukaan Natoon. Jäsenyys ei kuitenkaan ole oikotie onneen. Yhdysvaltain sitoutuminen Natoon on presidentti Trumpin toisella kaudella herättänyt aiheellisia kysymyksiä. Nato on joka

tapauksessa tärkeä osa Suomen puolustusratkaisun kokonaisuutta yhdessä JEF-yhteistyön kanssa, yhdessä pohjoismaisen yhteistyön kanssa jne. Eikä pidä unohtaa Manner-Euroopan johtavaksi sotilasmahdiksi kenties kasvavaa Puolaa, olemmehan me molemmat Natoon kuuluvia reunavaltioita. Onko tullut aika reunavaltiopolitiikan paluulle? Oma tonttimme on jatkossakin hoidettava hyvin. Maanpuolustustahtoa on vaalittava. Olennaista on huolehtia puolustuksemme kivijalasta, yleisestä asevelvollisuudesta. Suomea puolustavat suomalaiset, vahvalla maanpuolustustahdolla. Tärkeää on, että kaikki suomalaiset kokevat oman maansa tulevaisuudessakin puolustamisen arvoiseksi, sillä Naton jäseninäkin me vastaamme ensisijaisesti itse maam-

me puolustuskyvystä niin maalla, merellä kuin ilmassa.

Suomen puolustusta ei voi ulkoistaa Natolle. Talvisotamainen skenaario – yksin jääminen vanhan vainoojan armoille – on kuitenkin poissuljettu. Me olemme lojaali osa maail-

manhistorian vahvinta puolustusliittoa. Samalla kun olemme valmiit vastaanottamaan tarvittaessa apua Nato-mailta, on meidän myös kyettävä sitä liittolaisillemme antamaan. Tästä syntyy pelote Venäjälle olla hyökkäämättä Nato-maahan.

Jussi Niinistö Kannuksen kaupunginjohtaja

Heinua

Suomi tarvitsee informaatioturvallisuuden strategian

Me suomalaiset olemme viimeisten vuosien aika eläneet monikriisiaikaa. Se alkoi koronapandemiasta. Sitä ovat seuranneet energiakriisi, inflaatio, sodat, turvallisuustilanteen murros ja poliittiset kriisit. Kaikista näistä kriiseistä on opittu ja varautumista on kehitetty – niin yksilöiden kuin yhteiskunnankin tasolla.

Jo ennen näitä kriisejä on alkanut kehittyä kriisi, jota voi kutsua informaatiokriisiksi. Mediat ja muut informaatiotilat ovat muuttuneet yhä monimutkaisemmiksi. Disinformaatio ja vihamielinen informaatiovaikuttaminen - jopa informaatiosodankäynti - ovat lisääntyneet.

Maailman talousfoorumin tuoreen Globaalit riskit 2025 –raportin arvion mukaan väärä ja valheellinen tieto uhkaavat lähivuosina merkittävimmin maailman vakautta. Jyväskylän yliopistossa tehdyt venäläisen sotatieteellisen keskustelun analyysit taas osoittavat, että Venäjä aikoo vaikuttaa länsimaihin ennen kaikkea informaatiotiloissa.

Venäjä käyttää hyväkseen sosiaalista mediaa sekä länsimaiden laajaa sananvapautta. Tavoitteena on manipuloida julkista mielipidettä levittäen puolitotuuksia, valheita ja strategisesti kehystettyä tietoa. Myös Kiina on aktiivinen informaatiotilan toimija. Informaatiokriisi on Suomessa saanut osakseen muita kriisejä vähemmän huomiota. Vaikka informaatiokriisi on meille vähintään yhtä vakava uhka kuin kaikki muutkin kriisit, on varautumisemme informaatiokriisin torjuntaan vielä kesken.

Monissa selonteoissa ja muissa asiakirjoissa nostetaan esille informaatioturvallisuuden merkitys, mut-

ta konkretiaa tarvitsemme nykyistä enemmän. Siihen tunnutaan pääsevän aina vasta seuraavassa selonteossa tai strategiassa. Erilaiset informaatiotilat ovat yhä keskeisempi osa arkeamme. Niissä tapahtuva vihamielinen vaikuttaminen on viime vuosien aikana lisääntynyt merkittävästi. Kognitiosta – tiedonkäsittelyn prosesseista ja mielistä – on tullut yhä tärkeämpi vaikuttamisen kohde.

Natossa viimeistellään parhaillaan kognitiivisen sodankäynnin doktriinia. Siinä määritellään, kuinka liittouma reagoi kognitiiviseen sodankäyntiin ja puolustautuu siltä. Kognitiivinen sodankäyn-

nin tavoitteena on vaikuttaa vastustajan ajatteluun ja tunteisiin muuttaen havaittua ja koettua todellisuutta. Se on taistelua aivoista ja mielistä – kun informaatiosodankäynnillä pyritään vaikuttamaan siihen mitä ajattelemme, kognitiivisessa sodankäynnissä pyritään vaikuttamaan myös siihen, miten ajattelemme ja millaisia mielikuvia aivoihimme muodostuu. Miten Suomessa sitten on varauduttu tai tulisi varautua informaatiotilassa tapahtuvaan vaikuttamiseen ja kognitiiviseen sodankäyntiin? Perinteinen uskomus on, että koulutustasomme on niin korkea, että olemme käytännössä immuuneja meihin koh-

distuvalle vaikuttamiselle informaatiotilassa. Tämä ei pidä paikkaansa. Meihin kaikkiin voidaan vaikuttaa informaatiolla – markkinointi ja mainonta ovat tästä hyviä esimerkkejä. Informaatioturvallisuus ei ole informaatiovaikuttamisen toimenpiteiden torjumista. Niitä kaikkia ei yksinkertaisesti voi torjua. Meidän tulee kuitenkin tietää, mitä informaatiotiloissa tapahtuu. Lisäksi on tiedettävä, kuinka kehitämme itsestämme vastustuskykyisempiä mieliimme kohdistuvia operaatioita vastaan. Se tarkoittaa paitsi tiedon ja osaamisen lisäämistä, niin myös sitä, että tunnustamme olevamme haavoittuvia. Meissä kaikissa on kogni-

tiivisia haavoittuvuuksia, joita pyritään käyttämään hyväksi. Kyse on asiasta, joka koskettaa koko yhteiskuntaamme ja meitä jokaista. Informaatiokriisiin varautumisella ja informaatioturvallisuuden järjestämisellä on jo kiire. Esimerkiksi Ruotsissa tälle toiminnalle on oma viranomaisensa, jonka juuret ovat 1950-luvun alussa tehdyillä päätöksillä. Myös teemaan liittyvä tutkimus ja koulutus ovat Ruotsissa Suomea ja muita Pohjoismaita edellä. Meillä on kirittävää. Mitä sitten pitäisi tehdä?

Informaatioturvallisuudesta pitää alkaa keskustella, ja sen varmistaminen on konkreettisesti ratkaistava

mahdollisimman pian. Informaatioturvallisuus tulee ratkaisuja etsittäessä ymmärtää laajasti: informaatiosodankäynnin kohteena on aina koko yhteiskunta. Informaatioturvallisuuden perustana tulee olla ajantasainen, yksityiskohtainen ja jaettu informaatioympäristön tilannekuva, ja informaatioturvallisuudelle tulee nimetä kansallinen vastuutoimija tai koordinoija.

Panu Moilanen lehtori, Jyväskylän yliopisto

Jarno Limnéll kansanedustaja, Jyväskylän yliopiston dosentti

Kuvituskuva Pixabay

Kuvituskuva Jouko Liikanen

Nousujohteista sotilaspoliisikoulutusta aiempaa joustavammin

MPK:n sotilaspoliisikoulutusta on uudistettu.

Nousujohteisella koulutuspolulla voi nyt edetä aiempaa joustavammin ja kurssien suunnittelussa on huomioitu paikallisjoukkojen koulutustarpeet.

Puolustusvoimien hyväksymä MPK:n sotilaspoliisikoulutuksen (SPOL) koulutusohjelma tarjoaa koulutettaville mahdollisuuden edetä aiempaa joustavammin koulutuspolulla. Esimerkiksi perus- ja jatkotason kurssit voi nyt suorittaa vapaavalintaisessa järjestyksessä ennen siirtymistä vaativamman tason koulutuksiin.

Sotilaspoliisikurssit on suunnattu erityisesti paikallisjoukkoihin sijoitetuille ja sijoittamiskelpoisille reserviläisille. Harjoittelun painopisteenä ovat partion taistelutekniset perustoimintamallit ja tehtävätyypit vaihtelevissa toimintaympäristöissä.

On ymmärrettävä mihin toiminnassa pyritään Uudistetussa sotilaspoliisikoulutuksessa painotetaan aiempaa enemmän toiminnallisuutta ja erilaisten sotilaspoliisitehtävien perusteiden tuntemista.

– Keskeinen muutos näkyy kurssien harjoitteissa, joissa painotetaan entistä enemmän tehtävien perusteita ja toiminta pyritään aina sitomaan laajempaan viitekehykseen. Se tarkoittaa, ettei riitä, että tietää miten jokin yksittäinen asia tehdään. On ymmärrettävä myös se mihin toiminnassa pyritään, sanoo MPK Pohjanmaan piirin valmiuspäällikkö Toni Puutio Puutio on ollut pitkään mukana kehittämässä sotilaspoliisikoulutusta. Hänen mukaansa uudistettu koulutus on aiempaa vaativampaa.

– Jokaisella kurssiviikonlopulla on kaikki koulutusaiheet kattava tehtäviin perustuva teema ja harjoitteet suoritetaan aina minimissään partiokokoonpanossa. Koulutuksen vaativuus näkyy myös lisääntyneinä suunnittelutehtävinä, kertoo Puutio.

Kolme kurssitasoa, SPOL-ammunnat ja kouluttajakoulutusta SPOL-koulutuksen kurssit on jaettu vaativuuden mukaan kolmeen tasoon: orientoiva verkkokurssi, peruskurssit ja jatkokurssit. Jatkokursseihin sisältyy myös kokonaisuuden huipentava soveltava kohteensuojausharjoitus. Sotilaspoliisitoiminnan perusteet -verkkokurssilla

orientoidutaan lähiopetukseen ja tarkastellaan sotilaspoliisien toimintaympäristöä, toimintaa ohjaavaa lainsäädäntöä ja sotilaspoliisien tyypillisimpiä tehtäviä erityisesti paikallispuolustuksen näkökulmasta. Verkkokurssi antaa hyvän pohjan jatkaa perustason kursseille.

Verkkokurssin jälkeen kurssilainen voi suorittaa vapaassa järjestyksessä kaksi perustason sotilaallisia valmiuksia palvelevaa (SOTVA) kurssia. Ne antavat valmiudet toimia partiokokoonpanossa normaaliolojen häiriötilanteissa. – Tiiviimmin, mutta joustavasti toteutetun peruskurssitason kautta jatkokurssien

koulutusaiheiden perusteet tulevat luontevasti tutuiksi, kannustaa Toni Puutio. Jatkokurssitasolla opetetaan sotilaspoliisitoimintaan liittyviä tehtäväkohtaisia perustaitoja kuten kohteensuojausta, suojuetoimintaa sekä etsintä- ja kiinniottotehtäviä. Jatkokursseilla myös luodaan kurssilaisille perusteet toimia erilaisissa paikallispuolustuksen tehtävissä. Puolustusvoimien ohjauksen mukaisesti Puolustusvoimien voimakeinojen käyttöä ei lähtökohtaisesti kouluteta MPK:n SPOL-kursseilla. Perus- ja jatkokurssitasojen lisäksi uuteen koulutusohjelmaan kuuluvat sotilaspoliisiammunnat ja

kouluttajakoulutus. Sotilaspoliisikouluttajakoulutuksen suorittaneet voivat kouluttaa sotilaspoliisitaitoja toisille reserviläisille MPK:n kursseilla.

Hyviä kokemuksia pilottikursseista

Ensimmäiset uuden koulutusohjelman mukaiset peruskurssit järjestettiin Oulussa alkuvuodesta. Kurssinjohtajana toimi SPOL-koulutuksen kehittämisryhmään kuuluva MPK Pohjois-Suomen piirin sitoutunut vapaaehtoinen Petri Kostama.

– Kurssilaisilta saatu vastaanotto oli erittäin positiivinen. Etenkin kurssilaisten

osaamiselle määritettyjä lähtötasosuosituksia pidettiin tärkeänä. Kun kurssilaisten pohjatiedot ovat samalla tasolla, voidaan uusia asioita lähteä opettelemaan heti käytännön tekemisen kautta, Kostama toteaa. Kostaman mukaan pilottikursseille osallistuneet pitivät hyvänä myös kurssien vapaavalintaista suoritusjärjestystä perus- ja jatkokurssitasoilla, sillä se joustavoittaa ja selkiyttää koulutuspolulla etenemistä.

– Oman aikataulun mukaan eteneminen on myös omiaan pitämään yllä motivaatiota, hän summaa.

MPK:n sotilaspoliisikurssien sisältöihin tutustumalla voi päätellä, onko suoritta-

nut vastaavat opinnot aikaisemman sotilaspoliisikoulutusohjelman kursseilla. Aikaisemmat kurssit ovat hyväksi luettavissa ja peruskurssitason suorittanut voi ilmoittautua suoraan jatkokurssitasolle. Tarvittaessa lisätietoa voi kysyä oman piirin henkilökunnalta.

Kaikki Sotilaspoliisikoulutukset löytyvät MPK:n koulutuskalenterista tämän linkin kautta!

Teksti: Rhea Nykvist Kuva: Karo Holmberg

Kuva: Karo Holmberg

Tervetuloa Taistelijan koulutuspäivään!

Kalajoella 6.9.2025 ja Pietarsaaressa 20.9.2025

MPK Pohjanmaan maanpuolustuspiiri kutsuu sinut Taistelijan koulutuspäivään kertaamaan taistelijan perustaitoja ja tutustumaan vapaaehtoisen maanpuolustuksen tehtäviin.

Koulutuksen tavoitteena on kerrata jalkaväkitaistelijan perustaitoja. Kerrattavia aiheita ovat mm. jalkaväkipartion toiminta taistelussa, miinat sekä lähipanssarintorjunta-aseistus. Hyökkäystä ja tuliaseman

vyöryttämistä harjoitellaan airsoft-aseilla. Koulutusrastien ohessa on mahdollisuus tutustua vapaaehtoisen maanpuolustuksen tehtäviin. Toiminnallisten harjoitteiden kautta oppiminen mukavassa, samanhenkisessä porukassa tuo lisää varmuutta ja myös selkeyttää omia vahvuusalueita. Taistelijan koulutuspäivä on maksuton ja osallistuja saa siitä rinnasteisen kertausharjoituspäivän. Tarjo-

amme sinulle koulutuksen, muonituksen ja vakuutusturvan kurssin aikana.

Ilmoittautumiset

MPK:n koulutuskalenterissa: www.mpk.fi/koulutuskalenteri

Kurssipaikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä, joten ilmoittautumista ei kannata jättää viime tinkaan.

Ystävän suosittelu helpotti ammuntakurssille

Naisten osuus MPK Pohjanmaan maanpuolustuspiirin ammuntakoulutusten osallistujista on kasvanut viime vuosina. Yksi kesäkuun alun pistooliammuntakurssin osallistujista oli ylivieskalainen Saila. Kysyimme Sailalta tuntemuksia kurssin jälkeen. Saila, osallistuit Ammunnan peruskurssille pistoolilla. Kurssi oli suunnattu erityisesti vasta-alkajille. Jännittikö kurssille tulo?

- Kurssille oli helppo tulla. Ennakkoon lähetetiin selkeät ohjeet paikalle saapumisesta sekä päivän kulusta.

Kurssipäivä oli rakennettu hyvin. Aloittelijakin pysyi hyvin mukana, uskalsi kysyä kouluttajilta eikä edetty liian nopealla tahdilla. Kouluttajat osasivat neuvoa

ongelmissa selkeästi ja valvoivat, että tilanteissa oli turvallista harjoitella ampumista.

Oliko sinulla aikaisempaa kokemusta ammunnasta?

- Tämä oli kolmas MPK:n koulutus, johon osallistuin. Muuta aikaisempaa kokemusta ammuntaharrastuksesta minulla ei ole. Kuinka löysit koulutuksen?

- Tämä pistooliammuntakurssi löytyi jo tutuksi käyneestä MPK:n koulutuskalenterista. Ensimmäiselle kurssille osallistuin ystävän houkuttelemana. Tämän jälkeen olemme jatkaneet yhdessä myös muille kursseille.

Mikä oli parasta koulutuksessa?

- Parasta näillä kursseilla on, kun pääsee ampumaan

ja on mukava huomata kuinka siinä voi kehittyä. Pääsee harjoittamaan sekä tarkkuutta että keskittymistä. Kurssit ovat myös edullisia siihen nähden, kuinka paljon päivän aikana pääsee ampumaan. Itse ampumisessa parasta on se, kun saa keskittyä vain ampumiseen. Saa aivot ”huilia” kaikilta muilta ajatuksilta. Tuletko toistekin?

-Kyllä tulen! Kiitos Saila ja tervetuloa uudelleen!

Tutustu MPK:n kurssivalikoimaan osoitteessa www.mpk.fi/koulutuskalenteri

Teksti: Juha Ala-aho Kuva: Jussi Jukka

Ylivieskassa 7.6.2025 järjestetylle Ammunnan peruskurssi pistoolilla vasta-alkajille osallistui 19 koulutettavaa. Saila kuvassa etualalla.

Elinvoimainen 70-vuotias yhdistys juhli toimintaansa

Haapajärviset saivat helmikuussa 1955 lukea paikallislehdestään seuraavan ilmoituksen: ”Kaikkia vanhoja ja nuoria Haapajärven pitäjän alueella asuvia reservinaliupseereita kutsutaan neuvottelemaan res. aliupseerikerhon perustamisesta pitäjään. Perustava kokous pidetään Teatteritalossa sunnuntaina 20.2. klo 14. Ammattiin ja puolueeseen katsomatta -syrjäkyliltäkin- mukaan.”

Tuosta sunnuntaista alkoi nyt juhlivan yhdistyksen taival, kymmenen vuotta sodan päättymisen jälkeen. Vaikka ensimmäisiä reservinaliupseeriyhdistyksiä oli ollut jo 1930-luvulla, niin oma liitto, Reservin Aliupseerien Liitto ry, perustetiin sekin vasta vuonna 1955. Haapajärviset olivat siis oman alansa pioneereja Suomessa n. 30 muun reserviläisyhdistyksen kanssa. Perustavaan kokoukseen oli saapunut 21 miestä, mutta tänä päivänä yhdistyksen jäsenmäärä on n. 150 henkeä. Nykyistä jäsenmäärää ovat kasvattaneet Reisjärven reserviläisten mukaantulo 90-luvulla ja lähialueemme muuttunut tilanne Ukrainassa.

Juhlivan yhdistyksen muodollisuudet alkoivat Haapajärven sankarihautausmaalla, missä pj. Jukka Remes ja Haapajärven Reserviupseerit ry:n Jarno Ojala laskivat seppeleen sankaripatsaalle. Suomen lippu liehui näyttävästi Kumisevan vanhan ala-asteen pihapiirissä, kun kutsuvieraita alkoi saapua paikalle. Rakennusta ja sen käyttöä hallinnoi nykyisin osuuskunta Kumisevan Kaiku. Tilat sopivat erityisen hyvin isojenkin kokoontumisten järjestämiseen, kun omassa keittiössä voidaan valmistaa kaikki ruoka- ja kahvitarjoiluissa tarvittavat tuotteet. Juhlatilalle antaa oman arvokkaan lisänsä sodissa kaatuneiden sankarivainajien muistotaulu.

Kuvassa osa huomionosoitusten kohteena olleista yhdistyksen aktiiveista (oikealta): Timo Jussila ja Jukka Remes, pronssiset ansiomitalit sekä Heikki Niemelä, hopeinen ansiomitali. Hopeiset ansiomitalit on myönnetty myös Mikko Ampulalle ja Matias Löytynojalle sekä pronssinen Jukka-Pekka Parttimaalle, mutta he olivat estyneet pääsemään paikalle.

Varsinainen vuosijuhla alkoi miellyttävimmällä mahdollisella tavalla, kun Jukka Remes avauspuheenvuoronsa päätteeksi komensi kutsuvieraat ruokapöytään! Ruokatarjoilun ja täytekakkukahvit toteutti ”oma mies”, reservin alikersantti Heikki Niemelä.

Juhlapuheessaan pj. Remes käsitteli yhdistyksen alkuvaiheita, reisjärvisten mukaantuloa ja liittotasolla tapahtuneita muutoksia avoimeksi maanpuolustusjärjestöksi. Valtakunnallisten ja paikallisten sääntömuutosten jälkeen yhdistys toimii nyt nimellä Haapajärven-Reisjärven Reserviläiset ry.

–Toimintamme on ollut vuosien saatossa monimuotoista reserviläistoimintaa.

Olemme olleet järjestämässä monenlaisia kilpailuja, ja toimintaan on kuulunut suunnistusta, pesä- ja lentopalloa, perinteistä ja ampumahiihtoa sekä ammuntaa. Yhdistyksemme toiminta on aina ollut ajan hermolla ja olemme kuunnelleet jäsentemme toiveita, kertoi puheenjohtajana parisen

vuotta toiminut Jukka Remes.

Nykyään yhdistyksen toiminta on ampumakeskeistä, painottuen jäsenille järjestettyihin sekä haaste- ja avoimiin kilpailuihin, mihin on saapunut osallistujia kauempaakin maakunnasta. Jepen pytty ja Karin panos -kiertopalkinnot ovat koristaneet lukuisten ampumaharrastajien palkintohyllyjä. Lisää uusia jäseniä ja vanhempiakin toimintaan mukaan toi sovelletun reserviläisammunnan eli SRA-kurssien aloittaminen. – Erityisesti mieltä lämmitti puhelu tammikuussa, kun saimme kaksi uutta jäsentä Pihtiputaalta. Perusteluna oli heidän mukaansa yhdistyksemme aktiivinen toiminta. Teemme siis asioita edelleen oikein, Remes totesi. Aktiivisilla vetäjillä ja talkootyöllä on suuri vaikutus yhdistystoiminnassa. Nykyinen puheenjohtaja antoikin kiitoksensa aikaisemmille johtovastuussa olleille, mutta myös kaikille vapaaehtoistöissä olleille jäsenille. Hän otti puhees-

saan esille myös vetäjien jaksamisen ja vaihtuvuuden merkityksen toiminnan ylläpitämisessä. Kiitoksen saivat myös Haapajärven Reserviupseerien kanssa tehty yhtyeistyö erinäisten tapahtumien ja ammuntojen järjestämisessä. Maanpuolustuskoulutus MPK on myös ollut merkittävässä roolissa, koska yhdistyksen jäseniä on ollut mukana kouluttajina ja monia kursseja ja harjoituksia on pidetty paikkakunnalla, niistä merkittävimpänä VUORI-harjoitukset. Näitten harjoitusten toteuttamisessa tärkeimmän roolin on kantanut Haapajärven varikko perustamistoiminnoissa sekä tilojen ja harjoitusalueiden antamisessa osallistujien käyttöön. Todella suuri merkitys reserviläisyhdistykselle on ollut mahdollisuus käyttää varikon 300 metrin kiväärirataa ampumakilpailuissa. –Kiitos Varikon väelle tuestanne reserviläisille, tästä on mielestäni hyvä jatkaa tulevaa toimintaa, totesi Jukka Remes tyytyväisenä. Juhlapuheen jälkeen ter-

vehdyksensä juhlivalle yhdistykselle esittivät evl (evp) Esko Hirviniemi ja Haapajärven varikon päällikön edustaja, sotilasvirkamies Henri Niskakoski. Omat puheenvuoronsa käyttivät myös Haapajärven Reserviupseerien Jarno Ojala sekä Keski-Pohjanmaan Maanpuolustajien piirin Juho Jänkä ja Sami Pokki. Pokki toi terveisensä myös Keski-Pohjanmaan Reserviläispiiriltä ja veljesyhdistys Ylivieskan Reserviläisiltä. Keski-Pohjanmaan Maanpuolustajien piiri myös lahjoitti juhlivalle yhdistykselle 200 euron toiminta-avustuksen. Vuosijuhlan musiikista vastasivat hienoilla tulkinnoillaan reisjärviset Heidi ja Jussi Nyman. Sibeliuksen Finlandian kuulee usein kuoroesityksenä, mutta

sankarihautausmaan muistomerkille.

Jukka Remes ja Jarno Ojala laskivat juhlivan yhdistyksen seppeleen Haapajärven

Sotilasvirkamies Henri Niskakoski esitti Haapajärven varikon päällikön tervehdyksen. Hän luovutti yhdistykselle muistolahjana varikolla viimeistellyn ilmatorjuntatykin hylsyn.

Juhlivan yhdistyksen edellinen pj. Anna Jussila Reisjärveltä toivotti evl (evp) Esko Hirviniemen tervetulleeksi juhlaan.

Pokki ja Juho Jänkä toivat juhlaan paitsi Keski-Pohjanmaan Maanpuolustajien piirin, niin myös Reserviupseeri- ja Reserviläispiirin sekä Ylivieskan Reserviläiset ry:n tervehdykset.

harvemmin näin duona ja kitarasäestyksellä.

Maanpuolustuspiirin edustajat Sami Pokki ja Juho

Jänkä luovuttivat yhdistyksen esittämät ansiomitalit pitkäaikaisille ja aktiivisille jäsenille seuraavasti: hopeiset ansiomitalit Heikki Niemelä, Mikko Ampula ja Matias Löytynoja sekä pronssiset ansiomitalit Jukka-Pekka Parttimaa, Timo Jussila ja Jukka Remes. Ansiokkaasti oman puheenjohtajakautensa aikaisemmin vetänyt reisjärvinen Anna Jussila kokosi vuosijuhlan yhteen laatimallaan historiikilla. Yhdistyksen perustamisvaiheessa määritellyt toiminnan tavoitteet ovat säilyneet pääpiirteissään, ja ”reippaiden miehisten harrastusten keskuksesta” on kasvanut aikaansa seuraava ja jäsentensä ehdoilla toimiva yhdistys. On oma lippu ja standaari, on eri vuosikymmeninä hyödynnetty ajalle tyypillinen varainhankinta, on ollut koulutusta ja kurssitusta jäsenille, virkistys- ja opintomatkoja, kilpailuja yksilöja joukkuelajeissa – mutta

on ennen kaikkea pidetty yllä maanpuolustushenkeä ja kunnioitettu veteraanien saavutuksia perinteistä kiinni pitämällä. Jos reserviläisyhdistys järjestää toimintaa

yli 30 kertaa vuodessa, joko yksin tai yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa, niin se on kyllä osoitus sekä yhdistyksen johdon että jäsenten voimannäytöstä.

Liiketoiminnallisesti ajatellen kysyntä ja tarjonta ovat tasapainossa.

Teksti ja kuvat: Jouko Liikanen

Kesäyön marssi on vuosittain järjestettävä hyvän mielen kävelytapahtuma, johon voivat osallistua yksin, kaksin tai kasata vaikka harrasteporukasta tai työkavereista kokonaisen joukkueen. Marssin tavoitteena on myös kehittää reserviläisten marssitaitoja sekä heidän pitkäkestoista fyysistä toimintakykyään. Uskallatko haastaa itsesi ja kaverisi mukaan marssimaan? Marssimatkat 25 km tai 42 km.

Lue lisää ja ilmoittaudu: https://koulutuskalenteri. mpk.fi/Default.aspx?tabid=1054…

Kotisivu: https://mpk.fi/muu…/ kesayonmarssi/kesayon-marssi-vaasa/

På svenska:

KESÄYÖN MARSSI, Vasa 9.8.2025 Marschen handlar om att testa, upprätthålla och utveckla deltagarnas fysiska och psykiska hälsa i god anda. Du kan delta ensam eller i grupp. För reservisterna är målsättningen att utveckla sina marschfärdigheter och långvariga fysiska verksamhetsförmåga så att de kan upprätthålla verksamhetsförmågan under en långvarig fysisk prestation. Vågar du utmana dig själv och din kompis på marsch? Marschdistanserna 25 km eller 42 km.

Anmälning:

https://koulutuskalenteri. mpk.fi/Default.aspx?tabid=1054…

Läs mer på svenska: Kesäyön marssi i Vasa 9.8.2025 - MPK

Marssiterveisin / Marschhälsningar

MPK Pohjanmaa / MPK Österbotten

Sami

Heidi ja Jussi Nyman Reisjärveltä esittivät juhlassa sovittamaansa isänmaallista musiikkia.

Yhdistyksen edellinen puheenjohtaja, reisjärvinen Anna Jussila, esitti laatimansa 70-vuotishistoriikin.

Haapajärven–Reisjärven Reserviläiset ry:n puheenjohtaja Jukka Remes piti juhlapuheen.

Vaikka otsikon kävely- ja pyöräilytapahtuma Kälviältä Ullavaan järjestettiin vasta neljännen kerran, niin voidaan puhua jo perinteisestä tapahtumasta. Juuret tähän paikallisten reserviläisten organisoimaan veteraanien perintöä kunnioittavaan yhteisölliseen tapahtumaan on asetettu jo vuonna 2001, Raatteen marsseihin osallistumisen jatkumona. Vuosiluku näkyi selvästi kaikille marssille osallistuneille jaetun valkoisen T-paidan rintamuksessa. Edellisvuosina paidan värit ovat olleet vihreä, oranssi ja sininen. Tuleeko paidasta keräilykappale, kuka kerää värisuoran?

Route 2025 -toimikunnan voimakolmikko, Jari Tikkanen, Simo Miekkoja ja Simo Säippä aloittivat tämänvuotisen marssin suunnittelun Kälviän Reserviläiset ry:n hallituksen tukemana jo viime syksynä. Perinteisinä lajeina olleiden 30 km jalka- sekä 30 ja 60 km pyörämarssien lisäksi järjestettiin nyt lyhyempi 17 km marssi kävelijöille ja pyöräilijöille haastavampi 80 km matka. Järjestäjät

Sade ei lannistanut KäRes Routen marssijoita

Välikylän Nuorisoseura tarjosi talonsa tilat Routen huoltopistettä varten. Uudelle 17 km marssiosuudella olivat lähdössä mm. Routen nuorimmat osallistujat, Maunulan Jukan pojanpojat. Kuva: Veijo Välitalo

kuuntelevat osallistujien tunteita ja toiveita, jotta seuraavan vuoden Route pystyisi tarjoamaan monipuolisen liikuntakattauksen kaiken ikäisille ja kuntoisille osallistujille. Nyt marssijoista nuorimmat olivat teini-ikäisiä, vanhimmat lähes kahdeksankymppisiä. Mutta jotain tämän vuoden marssista kertoo kolmenkymmenen osallistujan palaute (4,85 / 5), vaikka al-

Kaikkien KäRes Routen osuuksien päätepisteenä oli nytkin Ullavan M-Market Lukkari. Huoltoautoa ajanut Jukka Huhta ja marketin yhteyshenkilö Mauri Niemistö odottelivat ensimmäisiä maaliin saapujia. Kuva: Simo Miekkoja

kukesän lauantaipäivä 7.6. oli sateinen ja tuulinen. KäRes Route on haluttu tehdä matalan kynnyksen ja hyvän mielen tapahtumaksi, johon kaikkien on helppo tulla, vaikka järjestäjänä on reserviläisyhdistys. Marssitapahtuman mainonta ja tiedottaminen on toteutettu reserviläiskanavilla ja somessa, joten osallistujia on ilmoittautunut mukaan kauempaakin kuin omasta

maakunnasta. Paikallislehti Keskipohjanmaa huomioi Routen tänä vuonna ensimmäistä kertaa, ja jutusta on tullut paljon hyvää palautetta tapahtumalle. Reserviläisten osaaminen näkyy kaikessa: suunnittelussa, aikataulujen hallinnassa, materiaalin hankinnassa ja käsittelyssä, huollon järjestelyissä sekä johtamisessa. Niin jalan marssijat kuin pyöräilijät-

30 km pyöräilijöiden Kuosmaset saavuttamassa saman matkan kävelijöitä ennen Ullavan päätepistettä. Kärjessä Juuso Niskala, Jari Tikkanen ja Ville Uusimäki. Kuva: Eero Muhonen

Norpanjärven levähdyspaikka antoi Matti Lukkarilalle ja Matti Lemiselle vielä viimeisen mahdollisuuden verrytellä ja huoltaa itseään ennen Ullavan päätepistettä. Kuljetusliike Tapani Puikon huoltoauto yrittäjän itsensä ajamana oli koko ajan pyöräilijöiden tukena. Kuva: Simo Miekkoja

Säippä ja Mira Kopsala halkoivat tuulta tässä 30 km pyöräilijöiden osastossa. Jimi toimi Routen Ea-vastaavana. Kuva: Eero Muhonen

kin voivat luottaa siihen, että kaikista ja kaikesta huolehditaan tapahtuman aikana. Välikylän nuorisoseurantalolla on puolimatkan huoltopiste, missä voi tankata lisää energiaa tai vaikkapa nauttia pullakahvit. Jos pyörä rikkoutuu tai lenkkari hiertää jalan rakoille, mukana seuraavasta huoltoautosta löytyy apu. Marssin päätteeksi ja marssilounaan jälkeen osallistujat kuljetetaan tarvittaessa Ullavan M-Marketin maalista lähtöpaikalle Välikylälle tai Kälviän keskustaan.

KäRes Route 2025 -toimikunta haluaa välittää kiitoksensa onnistuneen lii-

kuntatapahtuman tukijoille: Keski-Pohjanmaan Maanpuolustajien piirille, hyvinvointialue Soitelle, Kokkolan kaupungille, Kälviän S-Marketille, Kuljetusliike Tapani Puikolle, Välikylän nuorisoseuralle ja Ullavan M-Marketille. Jukka Huhta, Veijo Välitalo ja Eero Muhonen ovat olleet avustavissa tehtävissä Routen alusta alkaen. Ensi vuoden KäRes Routeen on tulossa jotain uutta – seuratkaa ilmoittelua!

Teksti: Jouko Liikanen Kuvat: Simo Miekkoja, Veijo Välitalo, Eero Muhonen Simo Säippä

Jääkäriprikaatin Killan Keski-Pohjanmaan osastoon kuuluva Markku Kallinen on tehnyt pidempiäkin pyörämarsseja kuin Routen 60 km osuus. Kallinen oli yksi neljästä normaalivaihteisella pyörällä liikkeellä olleista osallistujista.

Kaverin kanssa matka taittuu keveämmin kuin yksin marssiessa. Ville Uusimäellä ja Jari Tikkasella riitti puheenaiheita 30 km taipaleelle. Kuva: Veijo Välitalo

Jimi

Pisimmän 80 km pyöräreitin kärkipartio saapumassa Kannuksen etappipaikalle. Kuva: Simo Miekkoja

Jukka Maunula on elämänsä aikana juossut yli 200 maratonia ja tämä oli hänelle kolmas Route-marssi. Kuva: Simo Säippä

Kuva: Eero Muhonen

Puolustusvoimain lippujuhlan päivän paraati Kuopiossa

Puolustusvoimain lippujuhlan päivän valtakunnallinen paraati järjestettiin keskiviikkona 4. kesäkuuta 2025 Kuopiossa. Paraatin teemana oli Pohjolan turva – Ilmapuolustus 100 vuotta.

Paraatin järjestelyistä vastasi Karjalan lennosto yhteistyössä Kuopion kaupungin kanssa. Paraati järjestettiin osana Kuopion kaupungin 250-vuotisjuhlavuotta tänä vuonna.

Paraatiin osallistui joukkoja Ilma-, Maa- ja Merivoimista, Rajavartiolaitoksesta, veteraani- ja maanpuolustusjärjestöistä sekä pelastus- ja turvallisuusalan yhteistyökumppaneita. Paraatiin osallistui yhteensä noin 1 500 henkilöä, yli 40 ajoneuvoa ja noin 15 ilma-alusta. Mukana olivat kaikki Ilmavoimien joukko-osastot.

Ohjelmassa oli paraatikatselmuksen ja ohimarssin lisäksi muun muassa Hornet-esittelylennot ja taitolento-osasto Midnight Hawksin esityslento, Puo-

lustusvoimien kesäkiertuekonsertti MILjazz 2025 sekä kalustoesittely sataman alueella. Paraatin Väinölänniemen stadionilla otti vastaan Ilmavoimien komentaja, kenraalimajuri Timo Herranen. Kenttähartauden piti Ilmavoimien kenttärovasti Janne Huikko, ja

paraatijoukkoja komensi Ilmavoimien esikuntapäällikkö, prikaatikenraali Aki Puustinen

Tapahtuma-alueilla oli suljettu katuja ajoneuvoliikenteeltä ja rajoitettu pysäköintiä. Paraatijoukkoja ja kalustoa oli saapunut Kuopioon jo edellisenä päivänä. Kalustoesittely satamatoril-

la oli juhlapäivänä avoinna yleisölle klo 16.00 saakka.

Aurinkoinen sää kruunasi lippujuhlan päivän Lippujuhlan päivä aloitettiin klo 8.00 lipunnostolla Satamapuistossa Kadettikoulun muistomerkillä, ja seppeleenlaskutilaisuus tapahtui Sankaripuistossa

tuntia myöhemmin. Jumalanpalvelus pidettiin Tuomiokirkossa alkaen klo 10.00.

Väinölänniemen stadionille oli järjestetty oheisohjelmaa ennen paraatia, mm. kuorolaulua, reserviläisten rumpuryhmän esitys ja NH 90 -helikopterin lentonäytös.

Paraatikatselmus stadionilla alkoi tasan klo 12.00, jonka jälkeen joukot ryhmittyivät omaan järjestykseensä Satamakadun ohimarssia varten klo 13.15. Tällä välin tuhansiin ihmisiin noussut yleisömäärä täytti kadunvarret koko marssireitin varrella. Veteraanien ja kutsuvieraitten aitiot Satamakadulla oli sijoitettu molemmin puolin vastaanottokoroketta, missä ohimarssin ottivat vastaan Ilmavoimien komentaja Herrasen seurana Kuopion kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Tanja Airaksinen ja kaupunginjohtaja

Soile Lahti Näyttävään ylilentoon osal-

listui Ilmavoimien F/A-18 Hornetien ja Hawkien lisäksi myös Norjan kuninkaallisten ilmavoimien F-35A- ja Ruotsin ilmavoimien JAS 39C Gripen -hävittäjäparit. Maavoimien MD500- ja NH90-helikopterit muodostivat oman lento-osaston. Ohimarssin jälkeen nähtiin sataman edustalla F/A18 Hornet -esittelylento, Pelastuslaitoksen vesipelastusnäytös ja Midnight Hawksin muodostelmalento.

Lippujuhlan päivän Kuopiossa kruunasi Puolustusvoimien kesäkiertuekonsertti MILjazz 2025, jossa esiintyivät Laivaston viihdeorkesteri ja We Love Vocals, Ilmavoimien Big Band ja Iina Salin sekä Varusmiessoittokunnan Showband.

Puolustusvoimat, referointi Jouko Liikanen

Kuvat: Ville Hassinen ja Jouko Liikanen

SOTILASPARTIO KILPAILU

RESUL SYYSJOTOS 2025

PEURUNKA-AREENA LAUKAA 26.-28.9.2025

Kilpailu kunnioittaa II:n Maailmansodan päämajan (ERP 4) sekä Ilmavoimien kaukopartio- ja tiedustelutoimintaa.

Kilpailun järjestää Keski-Suomen reservipiirit yhteistyökumppaneinaan Ilmasotakoulu ja MPK Hämeen piiri.

Aikataulu

26.9.2025 12:00 Kilpailukanslia avautuu 17:00 Lipunnosto ja aloituspuhuttelu

18:00 Lähtö A- ja B-sarja

23:00 Joukkueet tukikohdassa 1

27.9.2025 06:00 Lähtö A-sarja

07:00 Lähtö B-sarja

22:00 Joukkueet tukikohdassa 2

28.9.2025 06:00 Lähtö A-sarja

07:00 Lähtö B-sarja 14:00 Maali

15:00 Palkintojen jako A- ja B-sarja

Joukkueet ja sarjat

Kilpailujoukkue muodostuu neljän hengen partioista (minimi 3 hlö).

Jotoksella kilpaillaan kahdessa sarjassa:

A-sarja: Sotilassarja, reitin pituus 40-50 km

B-sarja: Reserviläissarja, reitin pituus 30-40 km

Osallistumisoikeus on vapaa, kumpaankaan sarjaa ei edellytetä aiempaa sotilaskoulutusta tai varusmiespalvelusta.

Ilmoittautumiset

Kilpailuun ilmoittautuminen 31.8.2025 mennessä osoitteessa resul.fi. (ilmoittautuminen avautuu kesäkuussa 2025).

Joukkueen jäsenien nimet ilmoitetaan joukkueen yhteydessä.

Tiedustelut: Kilpailunjohtaja Saku Liehu liehu.saku(at)gmail.com tai Hannu Haapamäki, toiminnanjohtaja(at)ksrespiirit.fi

Majoitus

Joukkueet voivat varata majoituksia ennen ja jälkeen kilpailun. Majoitusvaihtoehtoja on neljä ja niihin sisältäen aamupalan ja kylpylälipun. Majoitusvaraukset:

Hotelli Peurunka, Peurungantie 85, 41340 LAUKAA , puh. 020 751 601, peurunka[at)peurunka.fi Varauslinkki: bookings.peurunka.fi/fi/search-rates?codeType=block&code=ALLJOTOS

PILKE 2025

Ohjeita kilpailuun

Kilpailun kulku

Kilpailu suoritetaan 3-4 hengen joukkueella. Joukkueen jäsenten on oltava täysi-ikäisiä. Aiempaa sotilaskoulutusta tai varusmiespalveluksen suorittamista ei vaadita.

Kilpailu käynnistyy yhteislähdöllä Peurunka Areenalta perjantaina 26.9.2025 klo 18:00. Ensimmäisen illan aikana suoritetaan pimeäsuunnistus. Kaikilla osallistujilla on oltava valaisin turvallisuussyistä. Suunnistus päättyy ensimmäisen yön tukikohtaan.

Kilpailu jatkuu lauantaina kello 7:00, jolloin joukkueet lähtevät eteenpäin muutaman minuutin välein. Lauantaina ja sunnuntaina reitin varrella on tehtävärasteja, jotka mittaavat sotilastaitoja, eränkäyntitaitoja, yleistietoa sekä ampumataitoa. Järjestäjä varaa ampumarastien kaluston patruunoineen. Lauantaina joukkueiden on oltava tukikohdassa klo 22:00 mennessä. Sunnuntaina kilpailu jatkuu sotilassarjan osalta kello 06:00 ja reserviläissarjan osalta kello 07:00. Joukkueiden on oltava maalissa kello 14:00 mennessä.

Sarjat ja matkat

Kilpailussa on kaksi sarjaa: vaativampi sotilassarja sekä kevyempi reserviläissarja. Sotilassarjan pituus on noin 50 km ja reserviläissarjan pituus on noin 40 km.

Tehtävärastit ja tuloslaskenta

Kilpailussa edetään tehtävärastilta toiselle suunnistaen. Tehtäviä tulee matkan aikana eteen noin 30. Kilpailussa ei oteta joukkueelle kokonaissuoritusaikaa vaan joukkueiden välisen paremmuuden ratkaisee rasteilta kerätyt pisteet. Eniten pisteitä saanut joukkue on voittaja.

Maasto ja olosuhteet

Kilpailureitti eteneen vaihtelevassa maastossa etupäässä teitä ja polkuja hyödyntäen. Reitin varrella on myös maasto-osuuksia.

Huolto ja turvallisuus

Joukkueet kantavat mukanaan majoitteet, muonan ja kaikki tarvitsemansa varusteet. Ilmoittautuneille lähetetään turvallisuusohjeet ja lista pakollisista varustuksesta. Reitin varrella ja tukikohdissa on tarjolla vettä sekä keittopaikkoja. Koko tapahtuman ajaksi on järjestetty ensiapupäivystys, joka päivystää myös tukikohdissa.

Vakuutukset

Kaikki osallistujat on vakuutettu järjestäjän toimesta. Kilpailupaikalla ilmoittautumisen yhteydessä kilpailijoille jaetaan turvallisuuskortti ja toimintaohjeet vahinkotilanteiden varalta.

Suomen itsenäisyyden turvaamiseksi perustettujen Puolustusvoimien miesvahvuus on koko itsenäisyytemme ajan ollut kansamme kokoon suhteutettuna varsin suuri, yksi Euroopan suurimmista. Tämä on saatu aikaan (miesten) yleisen asevelvollisuuden ja varusmieskoulutuksen jälkeisen tehokkaan lisäkoulutuksen luomilla vahvoilla ja ajantasaisilla reservijoukoilla. Puolustusvoimien virallisen sotilasvahvuuden lisäksi käytettävissä on kriisiaikoina ollut myös huomattava vapaaehtoisten joukko. Tämän kirjoituksen tarkoituksena on luoda katsaus maamme naisten osuuteen viime sotiemme maanpuolustuksessa. Naisten osallistumisella vapaaehtoiseen maanpuolustukseen liittyy juuri nyt tiettyä ajankohtaisuutta, sillä syksyllä 2025 tulee kuluneeksi 30 vuotta siitä, kun naiset saivat oikeuden suorittaa varusmiespalveluksen vapaaehtoisena. Suosio on jatkuvasti kasvussa. Nykytasolla 1 000 naista suorittaa palveluksen vuosittain ja 30 vuoden kokonaiskertymä on 10 000 naista. Varusmiespalveluksen suoritettuaan naiset sitoutuvat kuulumaan reserviin miesten tavoin. Sotilasura on tullut mahdolliseksi ammattina naisille, viisi naista on jo edennyt everstiluutnanteiksi, kaksi ensimmäistä 2018. Lienee vain ajan kysymys, kun Puolustusvoimat saavat ensimmäisen naiseverstinsä.

Naisten osallistuminen sota-ajan tehtäviin runsasta ja laaja-alaista Maamme väkiluku vuonna 1940 oli 3,75 milj. henkeä. Näistä 1,0 milj. oli

Inhimillisyyttä ja huolenpitoa sotaoloihinSuomen naisten sota

alle 15-vuotiaita lapsia, 2,25 milj. 15 – 60-vuotiaita aktiivi-ikäisiä aikuisia ja 0,5 milj. yli 60-vuotiaita eläke-ikäisiä. Sotavuosien 1939 – 1945 aikana asevelvollisuusikäisiä miehiä oli kaikkiaan n. 1,1 milj. Heistä 600 000 eli vähän yli puolet oli mukana rintamatehtävissä. Aktiivi-ikäisistä naisista (1,15 milj.) 200 000 (17 %) osallistui varsinaisiin sotatoimiin ja heistä puolella eli 100 000:lla oli myös rintamatehtäviä. Rintamalla toimineet naiset suorittivat vapaaehtoispalvelunsa aseettomina, mutta jokainen heistä vapautti yhden aseistetun miehen rintamatehtäviin kasvattaen näin taisteluihin osallistuvien miesten lukumäärää. Naisten osallistuminen sodanaikaisiin maanpuolustustehtäviin toteutui usealla eri tavalla. Yhteisöllisesti järjestäytyneitä 100 000:sta rintamalla toimineesta naisesta olivat Lotta Svärd -järjestön lotat, Rintamanaiset, Sotilaskotijärjestön

sotilaskotisisaret ja Punaisen Ristin naiset. Mukaan tuli myös järjestöihin kuulumattomia vapaaehtoisia. Kotirintamalla osa naisista toimi suoraan Puolustusvoimien alaisissa tehtävissä. Tehtävät olivat joko heidän siviiliammattiensa mukaista maanpuolustusta tukevaa työtä tai tehtäviä, joihin heidät oli sodan ajan työvelvollisina määrätty. Esimerkiksi sotatarviketeollisuuden palveluksessa oli enimmillään 70 000 naista, joista 30 000 oli vastaavissa tehtävissä myös rauhan aikana ja 40 000 työskenteli työvelvollisina.

Siviilitöitä jatkettiin sodan poikkeusolojen sallimissa puitteissa mahdollisimman pitkälle entisellään. Miesten rintamalla olo merkitsi kuitenkin vastuun siirtymistä enemmän naisten kannettavaksi. Osassa työtehtäviä, kuten opetusalalla, tämä merkitsi vain työmäärän lisääntymistä, mutta esimerkiksi maatiloilla, joilla työtehtävät olivat tuohon aikaan vielä laajasti eriytyneet ”miesten ja naisten töiksi”, naisten oli selviydyttävä myös miesten töistä. Yhteisöllisyyden (isovanhemmat, lapset ja naapuri) hyödyntäminen tuli tällöin usein avuksi.

Tehtäväalueet kahdella rintamalla

Kasvatus

Perheelliset naiset olivat sodankin aikana ennen kaikkea äitejä ja kodin hengen luojia. Puolison pitkäaikainen yhtämittainen poissaolo vaarallisissa rintamaoloissa vielä korosti tätä roolia. Pienten lasten äidit oli vapautettu yleisestä työvelvollisuudesta. Äitien työssä käynnin mahdollistamiseksi suoritettiin kuitenkin erityisjärjestelyjä: perustettiin lastentarhoja,

kesäsiirtoloita ja kaupunkilaislapsille suositeltiin turvautumista maaseudun sukulaisiin. Yli 70 000 vaikeassa asemassa olevien perheiden lasta lähetettiin sotalapsina ruotsalaisperheisiin. Lapset olivat siellä fyysisesti turvassa, mutta myös ongelmia esiintyi erityisesti kielen johdosta. Lapsista 15 000 jäi rauhan tultua palaamatta Suomeen. Koulujen toiminta pyrittiin turvaamaan. Monet miesopettajat olivat rintamalla, joten opettajavastuuta siirtyi naisille. Maaseudun pienissä kaksiopettajaisissa kansakouluissa vaimo huolehti usein opettajapariskunnan miehenkin opetusosuudesta. Lotat toimivat jatkosodan aikana Moskovan rauhassa menetetylle alueelle palanneiden evakkoperheiden lasten opettajina.

Hoito- ja hoivatyö

Terveydenhoitoala oli mää-

rällisesti suurin työsarka, jonka parissa naiset sodan aikana toimivat. Tehtäviä oli sekä rintamilla ja niiden lähialueilla että kotirintamalla. Alan ammattilaisia ja opiskelijoita määrättiin näihin tehtäviin, lisäksi oli suuri joukko vapaaehtoisia. Sotilaita varten perustettiin kenttäsairaaloita rintaman tuntumaan ja sotilassairaaloita eri puolille maata. Tiloina käytettiin olemassa olevia sairaaloita sekä kouluja, seuraintaloja ja muita vastaavia tiloja. Punaisen Ristin veripalvelu oli yksi erityistehtävä, joka vaati runsaasti henkilökuntaa, samoin haavoittuneiden kuljettaminen autoilla, junilla ja laivoilla kenttäsairaaloista sotilassairaaloihin.

Kaatuneitten sotilaitten huoltoon luotiin oma suomalainen järjestelmä. Taistelupaikkojen lähelle perustettavien sotilashautausmaiden sijasta vainajat toimitettiin omaisten ja aseveljien tahdon mukaisesti haudattavaksi kotikuntiin perustettaviin sankarihautoihin. Tehtävästä rintamalla vastasivat sotilaspappien johtamat Kaatuneitten evakuointikeskukset, joiden toimijoina olivat pääosin naiset. Järjestelmän tuloksena maassamme on 600 seurakuntien edelleen hyvin hoitamaa sankarihautausmaata.

Suomenhevosella oli tärkeä rooli sodissamme. Talvisodassa rintamalla oli 77 000 hevosta, jatkosodassa hieman vähemmän. Myös hevoset vaativat jatkuvasti huolenpitoa ja hoitoa, jota ne saivat runsaasti myös naisten toimesta. Työvoimaa tarvittiin sekä eläinlääkintäammatillisiin että perushuoltotehtäviin.

Suojelutehtävät

Kotirintamalottien keskeisenä tehtäväalueena lääkintähuollon ohella olivat erilaiset suojelutehtävät. Ilmapuolustusta tukivat ”tornilottien” asutuskeskusten torneissa ja maastoon varta vasten rakennetuissa torneissa suorittamat ilmavalvonta- ja säähavaintotehtävät. Ilmavalvontakeskuksissa lotat toimivat mm. viestittäjinä, radisteina ja puhelinkeskusvälittäjinä. Pääkaupungin turvaksi koulutettiin sodan loppuvaiheessa joukko valonheitinlottia, joiden tehtävänä oli voimakkaiden valonheittimien avulla saada ilmahyökkäyksessä viholliskoneet puolustukselle näkyviksi ja samalla sokaista vihollislentäjät. Lotilla oli tärkeä rooli myös siviiliväestön turvaksi rakennetuissa asutuskeskusten väestönsuojissa. Kaasuvaaraa pidettiin vakavana uhkana. Lotille järjestettiin koulutusta kaasuvaaran torjumiseksi ja tämän tiedon välittämiseksi edelleen asukkaille.

Muonitus

Rintamalla ruoanvalmistuksesta ja -jakelusta vastasivat miehistöön kuuluvat komppanian huoltojoukkueen eli ”töpinän” miehet. Taaempana linjoista ruoan Puolustusvoimien palveluksessa oleville valmistivat kuitenkin naiset. Taisteluyksiköiden siirtyessä paikasta toiseen turvauduttiin myös lottien soppakanuunoiden tarjoamaan lisäkapasiteettiin. Lotat olivat myös syksyllä 1939 huolehtineet itärajan linnoitustöissä olleiden työvelvollisten muonituksesta.

Ambulanssiauto on Ilomantsissa lähdössä kenttäsairaalasta sotasairaalaan

Lotta pesee nyrkkipyykillä sotilaiden alusasuja Kiteenlahdella kesällä 1941

Nainen kyntötöissä Kurkijoella jatkosodan aikana

Lottakanttiinit ja Sotilaskotisisarten sotilaskodit olivat suosittuja vapaa-ajan viettopaikkoja. Niistä sai kahvikorvikkeen ja leivontatuotteiden lisäksi ostaa muitakin tuotteita, tupakkaa tietysti tärkeimpänä. Sekä lotilla että sotilaskotisisarilla oli käytössää ajoneuvoja, joilla toimintaa voitiin laajentaa varsinaisen kanttiinin ulkopuolelle.

Rintamalla tarvittava leipä leivottiin kotirintamalla. Leipätuotannosta huolehtivat lotat. Parhaimmillaan leipää tuotettiin 100 000 kiloa päivässä rintamalle toimitettavaksi. Säilykkeet ja kuivat tuotteet valmistettiin niin ikään kotirintaman elintarviketehtaissa. Tehtaiden työväki koostui pääosin naisista.

Varushuolto

Sota-ajan varushuolto oli vaativa ja runsaasti työvoi-

maa vaativa tehtäväalue. Työvoimana olivat pääosin naiset. Se koostui vaatetustehtaiden palkkatyövoimasta, työvelvollisista ja vapaaehtoisista. Vapaaehtoistyövoimana oli myös spontaanisti syntyneitä ryhmiä ja järjestöjen luomia ompelimoja. Lotta Svärd -järjestöllä oli tässä hyvin keskeinen rooli. Järjestöllä oli oma jaostonsa varushuoltoa varten. Naisten neulontaharrastus johti kotirintamalla mittaviin sukkapuikkotalkoisiin. Sukkia neulottiin aina ja kaikkialla: kotona, vieraisilla oltaessa, työpaikalla, matkoilla sekä erikseen järjestetyissä talkootilaisuuksissa.

Tekstiili- ja jalkinetehtaat oli valjastettu pitkälle Puolustusvoimia palvelevaan tarkoitukseen. Puolustusvoimilla oli oma varushuoltonsa, joka vastasi vaatteiden pesusta ja korjauksesta.

Kolmen sankarivainajan äiti poikansa hautajaisissa Naantalissa 20.6.1943

Myös sen työvoima oli edellä kuvatun kaltainen. Vaatehuoltoa jouduttiin hoitamaan lisäksi rintamaolosuhteissa (pyykinpesu nyrkkipyykkinä). Sotilaita auttoivat tässä rintamalla olevat naiset.

Hyväntekeväisyys

Sota-aika merkitsi kymmenille, jopa sadoille tuhansille perheille, erityisesti vähävaraisille ja monilapsisille reserviläisperheille, kotinsa menettäneille, sotaleski- ja sotaorpo- sekä sotainvalidiperheille äkillistä joutumista hätään. Mutta kuten yleensäkin kriisiaikoina, kanssaihmisistä löytyi vapaaehtoisvoimia avuntarjoajiksi. Koska aktiivi-ikäiset miehet olivat pääosin rintamalla, avustustoimien järjestäminen jäi naisten vastuulle. Suoran aineellisen avun lisäksi naisjärjestöt panos-

tivat kanssasisartensa neuvontaan ja koulutukseen. Toiminnallista tukea järjestettiin sekä kurssien ja työtupien että suoraan koteihin tuodussa muodossa. Tuki kanavoitui sekä jo aiemmin esillä olleiden naisjärjestöjen että erityisesti tähän kotirintaman siviiliväen auttamiseen mukaan tulleiden järjestöjen kautta. Näistä keskeisiä toimijoita olivat mm. Marttaliitto ja Maatalousnaiset paikallisine alaosastoineen.

Sankaruus ja uhrit

Sota-aika asetti kansakuntamme koville. Mutta siitä selvittiin. Se vaati sota-ajan sukupolvelta suurta sankaruutta. Tuota sankaruutta ei aina tunnustettu, mutta jälkipolvien kunniaksi voidaan todeta, että arvostus toteutui lopulta täysimääräisesti. Osoitetulla sankaruudella oli kuitenkin hintansa, se saavutettiin vain

Kokkolan lentokonetehtaan naisia työssään Valtion Lentokonetehtaan moottorikorjaamolla Kokkolan Pikiruukilla

suurin henkilökohtaisin uhrauksin. Rintamasotilaista 90 000 kaatui tai katosi ja 200 000 haavoittui. Puolustusvoimien tehtävissä olleita naisia menehtyi 403, joista 255 oli lottia. Sotaleskiä tuli 30 000 ja sotaorpolapsia 50 000. Siviiliväestöä menehtyi pommituksissa tai muuten 4 000 henkeä. Kaatuneista sotilaista 60 000 oli naimattomia, heille läheisimmät omaiset olivat yleensä äiti ja isä. Kenttä- ja sotasairaaloiden henkilökunnan mukaan haavoihinsa menehtyvän sotilaan viimeinen ajatus kohdistui tavallisesti äitiin, ”sanokaa äidille terveisiä”. Näin ei ollut vain poikamiesten vaan toisinaan myös perheenisien kohdalla. Jokainen kaatunut sotilas merkitsi uhrausta myös naiselle: äidille, puolisolle, osalle miehistä näille molemmille.

Ilkka Virtanen

Kirjoituksen pääasiallisena lähteenä on käytetty Sari Savikon laajaa ja perusteellista osuutta teoksessa: Utrio, Kaari – Savikko, Sari – Pukkila-Toivonen, Hanna: Suomen naisten sota, Amanita Oy, 2021. Myös kuvat ovat tästä teoksesta, alkuperäislähteenä SA-kuvat.

Lotat ”Harakanpesässä”, Jaakkiman säähavaintoaseman ja ilmanvalvonta-aluekeskuksen ilmanvalvontatornissa

Vaasan Perinnemuuri täydentyi Merivartiostojen muistolaatoilla

Vaasan vanhalla kasarmialueella sijaitseva Kasarmintorin Perinnemuuri on pystytetty v. 1976 muistuttamaan jälkipolvia niistä joukko-osastoista ja yksiköistä, jotka ovat joko rauhan aikana toimineet tai jotka on sotaa varten perustettu Vaasassa. Perustamisen jälkeen muuria on useaan otteeseen täydennetty. Nykyisin kolmiosaisen muurin perustamisesta ja sen täydentämisestä vastasi alkuvuosina erityinen toimikunta, mutta Österbottens Försvarsgille – Pohjanmaan Maanpuolustuskilta rf:n aloitettua 1981 toimintansa se on vastannut täydennyshankkeista. Muurilla on säännöllisesti nähty ja koettu monet sotilasparaatien ohimarssit ja muut maanpuolustukselliset juhlatilaisuudet lippulinnoineen ja seppeleenlaskuineen.

Muurissa on paikka 30:lle kokoa 450x650x8 mm olevalle patinoidulle pronssilaatalle. Viimeisimmän, v. 2021 tapahtuneen täydennyksen (Sotilaspoikien muistolaatta) jälkeen muurissa on 27 laattaa. Evl. Stig Roudasmaa totesi v. 1991 ilmestyneessä Vaasan varuskunnan historia -teoksessaan joidenkin Vaasaan liittyvien yksiköiden laattojen vielä puuttuvan muurista. Useimmat näistä puutteista on sittemmin poistettu. Merivartiointi on kuitenkin ollut vailla edustusta. Pohjanlahden Merivartiokilta ry – Botniska vikens Sjöbevaknings gille rf ryhtyi toimeen muistolaattojen saamiseksi Pohjanlahden aikaisemmille merivartioyksiköille. Perinnemuurilla 1.6.2025 järjestetyssä juhlatilaisuudessa muistolaattansa saivat Merivartiolaitoksen Pohjanlahden merivartiopiiri (1930–1944) ja Pohjanlahden Merivartiosto (1945–2004).

Perinnemuurin päämuurin pohjoispuoli uudessa asussaan. Paljastuksen aikana kunniavartiossa olivat yliluutnantti Petri

ja yliluutnantti

Merivartiointi salakuljetuksen torjujasta monipuoliseksi valvonta- ja turvallisuusviranomaiseksi

Merivartiolaitos ja sen Pohjanlahden merivartiopiiri 1930 – 1944

Suomen merivartiolaitos oli Suomen sisäasiainministeriön alainen merirajojen valvonnasta vastannut laitos vuosina 1930–1944. Merivartiolaitos perustettiin torjumaan kieltolain aiheuttamaa laajamittaista salakuljetusta. Laitoksen tehtäviksi määriteltiin asetuksessa ylläpitää järjestystä ja turvallisuutta erikseen määrättävillä merirajan alueilla sekä Laatokalla. Se käytti toimintaansa höyrykäyttöisiä vartiolaivoja ja moottoriveneitä, joista tärkeimpiä olivat nopeakulkuiset vartiomoottoriveneet. Merivartiolaitoksella

oli jo suunnitteluvaiheesta lähtien myös maanpuolustuksellinen tehtävä. Sodan aikana merivartiolaitos toimi osana laivastoa.

Merivartiolaitoksen vastuulla olivat Suomen merialueet sekä Laatokka. Laitos jaettiin kolmeen piiriin: Suomenlahden, Turun ja Ahvenanmaan sekä Pohjanlahden merivartiopiirit. Pohjanlahden merivartiopiirin piiripäällikön asemapaikkana oli Vaasa. Seitsemän vuoden kuluttua v. 1937 piirijakoa uudistettiin niin, että uusia piirejä tuli olemaan viisi, yksi näistä oli nimeltään edelleen Pohjanlahden merivartiopiiri ja asemapaikkana samoin Vaasa.

Merivartiolaitos osaksi Rajavartiolaitosta, Merivartiolaitoksen piireistä merivartiostoja

Merivartiolaitos yhdistet-

Länsi-Suomen merivartioston partiovene palaa kuvassa asemapaikkaansa Vallgrundin merivartioasemalle uumajalaisen helikopteriryhmän kanssa toteutetun yhteisen pelastusharjoituksen jälkeen. Asemaan helatorstaina 10.5.2018 tutustuneet Vaasan läänin maanpuolustusyhdistyksen jäsenet pääsivät pienelle saaristoristeilylle, kun merivartioaseman päällikön kapteeniluutnantti Martin Saarisen mukaan ”veneen moottorit olivat harjoituksen jäljiltä valmiiksi lämpimät”. Kuva: Ilkka Virtanen

tiin Rajavartiolaitokseen joulukuussa 1944 annetulla lailla, käytännön toteutus vahvistettiin asetuksella 24.4.1945. Liitos merkitsi myös merivartiopiirejä koskevia muutoksia. Vanha piiri-nimitys jäi historiaan ja tilalle perustettiin merivartiostot. Laissa määriteltiin, että Rajavartiolaitokseen liitetty Merivartiolaitos muodostaa siinä yhden rykmentin, jonka nimenä on Merivartiorykmentti. Merivartiorykmentti jakaantui Suomenlahden, Saaristomeren, Ahvenanmaan ja Pohjanlahden merivartiostoihin. Pohjanlahden merivartioston asemapaikkana säilyi Vaasa.

Merivartiostojen nykytilanne vuodesta 2005

Rajavartiolaitokseen kuuluvat nykyisin hallintoyksikköinä Helsingissä sijaitseva Rajavartiolaitoksen esikunta, neljä rajavartiostoa, kaksi merivartiostoa (Suomenlahden merivartiosto sekä Länsi-Suomen merivartiosto), Vartiolentolaivue sekä Raja- ja merivartiokoulu. Länsi-Suomen merivartiosto syntyi Rajavartiolaitoksen uudistuksessa v. 2004. Osana uudistusta vuodesta 1945 alkaen toimineet Saaristomeren merivartiosto ja Pohjanlahden merivartiosto lakkautettiin ja ne yhdistettiin Länsi-Suomen merivartiostoksi. Pohjanlahden merivartiosto ehti siis toimia itsenäisenä yksikkönä 60 vuotta, vuodet 1945 – 2004. Länsi-Suomen merivartioston toimialueeseen kuuluu 1 080 kilometriä aluevesirajaa, sekä 48 kilometriä maarajaa. Toimialue käsittää koko läntisen Suomen rannikon Hangosta Kemin

valvontaan, rajat ylittävän rikollisuuden torjuntaan, ympäristörikosten torjuntaan, ensihoidon sairaankuljetuksiin, yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitoon sekä kalastuksen ja metsästyksen valvontaan. Länsi-Suomen merivartioston esikunta sijaitsee Turussa, sen yhteydessä on myös merivartioston johtoja meripelastuskeskus.

Merivartiolaitoksen Pohjanlahden merivartiopiirin ja Pohjanlahden Merivartioston laatat Perinnemuuriin

seudulle asti talousvyöhykkeineen sekä Ahvenanmaan. Kaikki alueella olevat rajanylityspaikat (myös sisämaassa, mm. Seinäjoki) ovat merivartioston toimialuetta. Länsi-Suomen merivartiostolla on 15 merivartioasemaa, näistä kolme on Merenkurkussa: Kaskinen, Vallgrund ja Kokkola. Merivartiosto vastaa toimialueellaan rajojen valvonnasta, rajatarkastuksista, meripelastuksesta ja ympäristövahinkojen torjunnasta aavalla merellä. Lisäksi Länsi-Suomen merivartiosto osallistuu yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa mm. vesiliikenteen

Voimakkaasti vaihdellut kevätsää osoitti sunnuntain 1.6. valjetessa tasaantuneensa ja luoneensa päiväksi erinomaiset olosuhteet ulkona järjestettäville juhlatilaisuuksille. Vaasan kasarmintorille Merivartiolaitoksen 95. muistopäivänä muistolaattojen paljastustilaisuuteen kokoontuneet tapahtuman järjestäjät, ohjelman toteuttamiseen osallistuvat sekä merivartio- ja kutsuvierasväki pääsivät näin tilaisuuden alusta lähtien virittymään juhlatunnelmaan. Tilaisuuden järjestelyistä vastasi laattahankkeen toteuttanut Pohjanlahden Merivartiokilta Pohjanmaan aluetoimiston ja Vaasan kaupungin tuella. Tilaisuuden musiikista vastasi MPK Pohjanmaan soittokunta, reserviläiset toivat paikalle Suomen lipun ja juhla eteni kapteeni Matti Kujalan komennossa. Veteraani- ja maanpuolustusjärjestöjen lippulinna oli mukana kunnioittamassa laattojen pal-

Kippola (vas.)

evp. Rauno Kotilainen. Kuva: Ilkka Virtanen

Pohjanlahden Merivartiokillan puheenjohtaja Martin Saarinen avaa muistolaattojen paljastustilaisuuden. Kuva: Ilkka Virtanen

jastusta.

Järjestäytymisen ja alkumusiikin jälkeen Pohjanlahden Merivartiokillan puheenjohtaja kapteeniluutnantti evp. Martin Saarinen avasi tilaisuuden.

Hän kertoi lyhyesti muistolaattojen kohteena olevista yksiköistä, laattahankkeen toteutusprosessista sekä lausui kiitokset hankkeessa mukana olleille ja sitä eri tavoin tukeneille. Lopuksi hän kutsui vara-amiraali evp. Jaakko Smolanderin pitämään tilaisuuden juhla- ja laattojen paljastuspuheen.

Amiraali Smolanderin puheessa tuli esille puhujan syvällinen merivartio- ja laajemmin koko rajavartiotoiminnan tuntemus. Hän oli jo kotona kasvanut tä-

hän ympäristöön, sillä hänen isänsäkin työskenteli merivartiostotehtävissä.

Amiraali itse kävi urallaan läpi koko virkahierarkian Pohjanlahden merivartioston eri tehtävistä aina Rajavartiolaitoksen päällikön asemaan asti. Hyvin jäsennelty sympaattinen esitys antoi syvällisen ja kattavan kuvan merivartioinnin kehityksestä salakuljetuksen torjujasta monipuoliseksi turvallisuus- ja avustusorganisaatioksi, joka on kehittynyt sotilaallisesti järjestäytyneeksi organisaatioksi ja on tiiviissä yhteistyössä muiden turvallisuusalan toimijoiden kanssa. Kunniatehtävään muistolaattojen paljastajiksi oli kutsuttu Merivartiolaitoksen Pohjanlahden meri-

Kasarmintorin Perinnemuuri ilta-auringossa. Muuria vartio kaksi tykkiparia, jotka symboloivat Tammisunnuntaina

venäläisiltä sotilailta vallattuja tykkejä. Kivessä muurin oikealla puolella on Jääkäripataljoona 1:n (1945–1957) / Pohjanmaan Jääkäripataljoonan (1957–1964) muistolaatta Vaasan vuosilta. Kuva: Ilkka Virtanen

vartiopiirin päällikkönä toimineen komentajakapteeni Hilding Enqvistin poika Valter Enqvist ja merivartiomestari evp. Heikki Kaján. Pohjanlahden Merivartiokillan jäsenet yliluutnantti Petri Kippola ja yliluutnantti evp. Rauno Kotilainen olivat kunniavartiossa paljastettavien laattojen äärellä. Perinnemuurin uudet muistolaatat otti Vaasan kaupungin puolesta vastaan kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Marko Heinonen. Tilaisuuden päätteeksi sen toimijoille ja kutsuvieraille oli järjestetty voileipäkahvit Vaasan Sotilaskodissa. Täällä palkittiin myös killan työssä ansioituneita jäseniä tai sen toimintaa muuten tukeneita henkilöitä.

Ilkka Virtanen

Vartiolentolaivueen (VLLV) keskiraskas AS332 Super Puma meripelastushelikopterin henkilöstö näytti, miten potilaan evakuointi liikkeellä olevasta kohteesta tapahtuu. Vaasa Air Show 2024, kuva: JoukoLiikanen

1918

Uudet muistolaatat on paljastettu. Tehtävän suorittivat Valter Enqvist (vas.) ja Heikki Kaján Kuva: Aimo Nyberg

Uudet muistolaatat lähikuvassa Kuva: Aimo Nyberg

Amiraali Jaakko Smolander pitämässä juhla- ja laattojen paljastuspuhettaan. Kuva: Ilkka Virtanen

Karin Panos kilpailu käytiin 4.5.2025 Haapajärven Varikonradalla. Sää oli keväisen vaihteleva, ja kova tuuli antoi oman haasteensa kilpailuun. Molemmissa vakiovarusteisissa kiväärisarjoissa ammuttiin 300 metrin matkalta. Ammuntaa parantavia apuvälineitä ei kilpailuehtojen mukaan saanut käyttää, ainoastaan aseen oma hihnan käyttö sallittiin.

Kilpailun voitti Matias Jaakola yhteistuloksella 146 pistettä. Matias hallitsi myös sotilaskivääriammunnan (7.62x53R) ja voitti sen tuloksella 82 pistettä. Jaakko Ampula hallitsi RK-sarjan (7.62x39) parhaiten ja voitti lajin tuloksella 78 pistettä. Paikalle oli saapunut mukavasti väkeä. Onnittelut palkituille ja kiitos kaikille mukana olleille!

Karin Panos 2025

Avotähtäimien käyttö 300 metriin ammuttaessa vaatii tarkkaa silmää, mutta kisan aikana kova tuuli vaikutti ratkaisevasti lopputuloksiin. Yhteistuloksien voittajakolmikko (vasemmalta): Simo Maijala (2.), Jaakko

ja Matias Jaakola (1.).

Karin panos, yhteistulokset:

1. Matias Jaakola 146 p.

2. Simo Maijala 143 p.

3. Jaakko Ampula 109 p.

4. Jarno Ojala 107 p.

5. Asko Nikula 105 p.

6. Olavi Rönkä 103 p.

7. Teemu Mäki-Asiala 102 p.

8. Matti Huttunen 95 p.

9. Timo Jussila 91 p. 10. Martti Kauranen 82 p. 11. Markku Takala 82 p. 12. Eetu Mäntylä 50 p. 13. Jukka Remes 37 p.

Sotilaskivääri (7.62x53R)

1. Matias Jaakola 82 p.

2. Simo Maijala 78 p.

3. Jarno Ojala 69 p.

4. Matti Huttunen 50 p.

5. Olavi Rönkä

6. Asko Nikula

Teemu Mäki-Asiala

Markku Takala

Jaakko Ampula 31 p. 10. Timo Jussila 28 p.

Jukka

Martti Kauranen

Eetu Mäntylä

Jepen Pytty 2025

Rynnäkkökivääri (7.62x39)

1.

Jepen Pytystä kisattiin Haapajärven Varikonradalla 24.5.2025. Kilpailu käytiin kesäisessä säässä hyvissä olosuhteissa, ja paikalle oli saapunut 10 kilpailijaa mittelemään arvostetusta kiertopalkinnosta. Lajeina olivat kivääri RA1 ja RA2 sekä pistooli RA3 ja RA4. Kilpailun voitti Saku Rönkä yhteistuloksella 416 pistettä. Onnittelut palkituille ja kiitos kaikille kisaan osallistuneille!

Tulokset:

1. Saku Rönkä

2. Jukka Remes

3. Asko Nikula 343 p.

4. Jukka-Pekka Parttimaa 322 p.

5. Jani Kananen 314 p.

6. Timo Jussila 294 p.

7. Olavi Rönkä 291 p.

8. Ari Vitakoski 285 p.

9. Martti Kauranen 254 p.

10. Jouni Liuska 143 p. (vain pistooli)

Ampula (3.)

Kyky keskittyä omaan suoritukseen takaa vähintäänkin oman tason mukaisen tuloksen.

Voittajakolmikko (vasemmalta): Asko Nikula (3.), Saku Rönkä (1.) ja Jukka Remes (2.).

Taulu on iso ja matka lyhyt, mutta kymppiin pitäisi silti osua.

Varikon radan välitasanteelta voidaan ampua myös tukevilta puulavereilta.

Pidimme 30.3.2025 Haapajärvellä Sukkasalmen ampumaradalla piirin SRA Cupin ensimmäisen osakilpailun. Kilpailuun osallistui 59 ampujaa. Kilpailua oli sponsoroimassa Metsästäjän Erikoisliike Olkkonen Oy ja ruokahuoltoa tuki K-Market Reisjärvi. Kilpailu oli yhdistyksen ensimmäinen isompi SRA-kilpailu. Yhdistyksellämme ei ole vielä omia tuomareita niin paljon, että ilman apuja saisimme kilpailua järjestettyä. Tuoma-

Keski-Pohjanmaan piirin SRA Cup 1osakilpailu Haapajärvellä

riapua saimme Ylivieskasta ja siitä suuri kiitos Veikko Suihkoselle ja Arto Hautalalle! Suuri kiitos myös isolle talkooporukalle, joka oli rakentamassa ja purkamassa kisapaikat. Ilman teitä ei näitä kilpailuja voitaisi millään järjestää. Meillä on Haapajärvellä vielä kehitettävää kilpailun läpiviemisessä. Tähän ongelmaan meidän tulee seuraavaan kisaan mennessä kehittää ratkaisu. Rastien kestoa on tasapainotettava niin, ettei viimeisellä

ryhmällä päivä veny liian pitkäksi. Toivottavasti saamme Haapajärvelle kisan ensi vuonnakin, niin voimme ottaa tavoitteeksi ja kehittää toimintaamme paremmaksi joka vuosi. Haapajärven rasteja suunnitellessani painotin tällä kertaa enemmän ampumisen merkitystä. Meillä on haasteena alueen koko, ja tällä kertaa myös kilpailun ajankohta. Radat olivat vielä talvisessa kunnossa, eikä tilaa rakentamiselle juurikaan ollut. Jouduimme

tulemaan toimeen pienellä alueella, minne rakensimme rastit. Ideoita ensi vuotta varten on jo nyt alkanut syntyä ja osa niistä tullaan toivottavasti näkemään ensi vuoden kisassa. Ensi vuoden kisassa tullaan edelleenkin painottamaan ammuntaa. Luvassa on siis jälleen kerran ositettuja ja EA-tauluja. Tämä onkin mielestäni lajin suola, etteivät kisat ole samanlaisia. Olen käynyt nyt kahdessa muussa piirin SRA Cup -osakilpailussa ja ne ovat olleet toteutukseltaan erilaisia.

Olemme Haapajärvellä kasvattaneet SRA-toimintaa tasaisesti. Uusia harrastajia on tullut mukaan hyvin, mikä näkyy suoraan jäsenmäärän kasvuna. Piirin SRA Cup -kilpailun saaminen Haapajärven järjestettäväksi oli meille iso asia. Meillä on ollut pienempiä kisoja ja olemme saaneet niistä tärkeää järjestelykokemusta. Tämän kilpailun suunnittelun aloitimme tammikuussa ja testailimme ennakkoon rasteja, mitkä toimivat ja mitkä ei. Kilpailua varten teimme myös uusia maali-

laitteita. Tarvitsemme vielä lisää maaleja tuleviin kilpailuihin ja kehitämme näitä taloudellisten resurssien rajoissa. Seuraava isompi hankkeemme on saada merikontti Sukkasalmen vanhalle haulikkoradalle, minne voimme varastoida SRA-tavarat. Haaveena on myös saada jossakin vaiheessa oma toimintamonttu Sukkasalmeen, jolloin saisimme lisää mahdollisuuksia järjestää kilpailuja ja harjoituksia.

Jukka Remes

Keski-Pohjanmaan piirin

SRA Cup 1 tulokset:

1 100.00 443.6383 Heikki Ylikangas Open 2 94.22 417.9853

Pihlajamäki Open 15 66.88 296.7227 Sami Torvi Military 16 66.80 296.3482 Ville Hihnala Open 17 66.65 295.7023 Sami Priuska Military 18 63.03 279.6236 Arto Hautala Open 19 62.37 276.7089 Timo Jussila Open

20 61.50 272.8489 Timo Hietala Open

21 61.00 270.6231 Kuisma Lappalainen Open

22 59.94 265.8965 Matias Pinola Open

23 59.55 264.1857 Valter Fagerholm Open

24 57.22 253.8646 Juhamatti Jussila Military

25 56.61 251.1457 Jimmy Lindholm Open

26 55.64 246.8422 Ilkka Hautala Open

27 54.07 239.8866 Tapio Karihtala Open

28 53.24 236.1761 Hermanni Kallio Open

29 52.89 234.6497 Filip West Open

30 52.84 234.4188 Kimmo Koivuoja Open

31 51.26 227.3882 Ville Kilpeläinen Open

32 48.77 216.3463 Andreas Rönnqvist Open

33 46.47 206.1652 Väinö Kauranen Open

34 44.47 197.2642 Markus Koutonen Open

35 42.43 188.2169 Mika Tapanainen Standard

36 40.63 180.2485 Mikko Korkeakangas Standard

37 40.32 178.8823 Tuomas Vehmasmäki Military

38 38.70 171.6875 Sebastian Blomström Military

39 38.05 168.8118 Jaakko Isomaa Military

40 37.14 164.7868 Joni Kuljunlahti Open

36.06 159.9686 Mikko Anttila Military

33.77 149.8283 Jani Kananen Standard

33.50 148.6117 Tony Soininen Standard

32.36 143.5716 Teemu Mäki-Asiala Open

45 31.34 139.0453 Marko Hiironen Open

46 31.33 139.0017 Jukka Remes Open 47 30.05 133.3176 Juha Jyrkkä Open 48 29.94 132.8055 Rolf Bäckström Open

49 29.34 130.1535 Evert Rönnqvist Open

50 29.27 129.8340 Toni Leivo Military 51 27.61 122.4728 Anna Jussila Open

52 25.98 115.2751 Vili Löytynoja Military

53 25.19 111.7678 Jani Nurro Military

54 18.04 80.0326 Emma Björkman Open

55 17.31 76.8147 Jarkko Viitamäki Standard

56 13.25 58.7883 Asko Kukkonen Open

57 12.19 54.0659 Eetu Mäntylä Open

58 10.79 47.8504 Jaakko Ylikotila Standard

59 5.88 26.0661 Timo Kumpumäki Standard

Pyssymäen sekä pistooli- että kivääriradoille pääsevät myös liikuntarajoitteiset ampumaan esteettömästi. Kuva: Eino Mehtälä

R 6 Y

1. Jarkko Mylly, Ylivieska 589

60 ls makuu

Sarja Y 1. Jarno Uusivirta, Nivalan Res. 553

Sarja M 50

1. Mika Kaarta, Kalajoen Res. 569

Sarja M 60

1. Terho Alahautala, Ylivieskan Res. 569

2. Yrjö Uusivirta, Nivalan Res. 565

Sarja M 70

1. Veikko Kaarta, Kalajoen Res. 566

3 x 20 ls

Sarja Y 1. Jarno Uusivirta, Nivalan Res. 482

Sarja M 50

1. Mika Kaarta, Kalajoen Res. 527

Sarja M 60

1.Yrjö Uusivirta, Nivalan Res. 529

2. Terho Alahautala, Ylivieskan Res. 525

2 x 30 ls

Sarja M 70

1. Veikko Kaarta, Kalajoen Res. 557

Keski-Pohjanmaan piirin SRA Cup 3 -osakilpailu Ylivieskassa

Toukokuun 25. päivän kilpailu Ylivieskan Huhmarin ampumaradalla oli samalla Keski-Pohjanmaan piirin piirinmestaruus- ja SRA:n 3/4 Cup-kisa.

Kisassa palkittiin luokat: Avoin, Vakio, TST/Military ja Avoin senior. Lisäksi kisassa karsittiin lähtijät SRA:n SM-kisoihin.

# Match % Match pts Name Div Club

1 100.00 657.6565 Ylikangas Heikki

Open Ylivieska Res

2 88.25 580.3602 Suihkonen Veikko

Open Ylivieska Res

3 87.37 574.5731 Salmikangas Matias

Open Lakeuden Som

4 84.53 555.9166 Leppälä Marko

Open Ylivieska Res

1 100.00 631.0784 Tapanainen Mika

Standard Psaari-Jstad Res

2 97.89 617.7865 Numminen Hannu

Standard Kalajoki Res

3 76.71 484.0825 Ylikotila Jaakko

Standard Hpj-Rsj Res

4 70.15 442.6905 Backlund Anders

Standard Psaari-Jstad Res

1 100.00 550.4959

Military Kokkola Res

2 99.91 550,0055

Military Ylivieska Res

3 97.91 538.9776

Military Hpj-Rsj Res

4 96.95 533.7179

Military Kokkola Res

1 100.00 452.3660

Open Sr Hpj-Rsj Res

2 88.11 398.5609

Open Sr Ylivieska Res

3 80.44 363.8998

Open Sr Psaari-Jstad Res

4 68.57 314.6975

Open Sr Kannus Res

5 54.68 247.3457

Open Sr Pietar. seud Res

Mäkelä Hannu

Hautala Ilkka

Rutanen Pasi

Niemonen Antto

Pihlajamäki Markku

Virkkala Juha

Rönnskär Jan-Anders

Hietala Timo

Rönnqvist Evert

SRA:n SM-joukkueeseen piiristä valittiin:

Heikki Ylikangas, Veikko Suihkonen, Matias Salmikangas ja Marko Leppälä Ylivieskan Reserviläisistä, Artur Haapaniemi Kannuksen Reserviupseereista ja Hannu Mäkelä Kokkolan Reserviläisistä.

Open/Avoimen luokan voittajakolmikko

(vasemmalta): Veikko Suihkonen (2.), Heikki Ylikangas (1.) ja Matias Salmikangas (3.). Kuva: Juha Virkkala

Standard/Vakioluokan parhaat (vasemmalta): Hannu Numminen (2.), Mika Tapanainen (1.) ja Jaakko Ylikotila (3.). Kuva: Juha Virkkala

Nivalan

Marian hautausmaan sankarimuistomerkille olivat asettuneet kunniavartioon Petri Virkama (etualalla) ja Antti Tieva. Kuva: Veijo Välitalo

Kaarlelan hautausmaan sankarimuistomerkillä olivat kunniavartiossa Tero Saarikettu (etualalla) ja Jaki Silvennoinen. Kuva: Veijo Välitalo

LIPPUJUHLAN PÄIVÄNÄ 4.6.2025

Tasavallan presidentti on Puolustusvoimain lippujuhlan päivänä 4. kesäkuuta 2025 ylentänyt yhteensä 1044 reservin upseeria ja erikoisupseeria. Everstiluutnantiksi yksi, majuriksi 71, komentajakapteeniksi 12, lääkintämajuriksi yksi, kapteeniksi 154, kapteeniluutnantiksi 20, lääkintäkapteeniksi yksi, yliluutnantiksi 246, merivoimien yliluutnantiksi 33, insinööriyliluutnantiksi yksi, lääkintäyliluutnantiksi kolme, luutnantiksi 425, merivoimien luutnantiksi 74, lääkintäluutnantiksi kaksi henkilöä.

Reservin upseerien ylennykset Keski-Pohjanmaan Maanpuolustajien piirin toiminta-alueella:

Yliluutnantiksi:

KIVINIEMI Matti Juhani Kokkola

KUKKOLA Esa Pekka Ylivieska

Luutnantiksi:

HAPPONEN Vesa Tapio Nivala

HAUTALA Eetu Kalevi Veteli

HÄGGMAN Tuomas Juhani Ylivieska

MUSTONEN Tapani Kauko Johannes Kokkola

PURONHAARA Topi Henrik Kokkola

TIINANEN Ari Jaakko Alavieska

Puolustusvoimain aluetoimistojen päälliköiden ylentämät reservin aliupseerit ja miehistön jäsenet Keski-Pohjanmaan Maanpuolustajien piirin toiminta-alueella:

Sotilasmestariksi:

TIAINEN Toni Tuukka Kokkola

Vääpeliksi:

IRJALA Johan Wiktor Lars Pietarsaari

LINDBERG Leif Lennart Kokkola

Ylikersantiksi:

HIRVIKOSKI Juho Ville Tapani Toholampi

ISOKOSKI Jaakko Matias Ylivieska

KOISTILA Juha Kullervo Kokkola

MÄYRÄ Topi Roopertti Ylivieska

PAAVOLA Eero-Pekka Juhani Kokkola

PIISPANEN Pertti Olavi Alavieska

Kersantiksi:

LIEHRMANN Adeline Eeva Maria Pyhäjärvi

LÖYTYNOJA Matias Panu Mikael Haapajärvi

TASKILA Elmeri Juhani Ylivieska

Alikersantiksi:

TUOMISALO Taneli Tapio Johannes Kalajoki Korpraaliksi:

DJUPSUND Ronnie Sebastian Kokkola

OIKKONEN Timo Tapani Kalajoki

NUOLIOJA Jukka Joona Kokkola

PERNU Matias Juhani Kokkola

Keski-Pohjanmaan Maanpuolustajien piiri onnittelee kaikkia ylennettyjä!

MPK Pohjanmaan maanpuolustuspiirin sitoutuneiden kouluttajien ylennykset puolustusvoimain lippujuhlan päivänä 4.6.2025

Kapteeniksi: Ilkka Ilvesoksa

Luutnantiksi: Helena Huhtala

Eetu Hautala

Ylivääpeliksi: Ilkka Haanpää

Vääpeliksi: Johan Irjala

Ylikersantiksi: Matti Haaparanta

Juuso Aho

Korpraaliksi: Tero Koski

William Nykamb

Koko MPK Pohjanmaan maanpuolustuspiirin puolesta lämpimät onnittelumme ylennetyille!

Puolustusvoimain lippujuhlan päivänä 4.6.2024 annetut kunniamerkit

Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitali Högstedt, Patrik Johannes, vanhempi merivartija, Pietarsaari Pihlajamaa, Anne Pauliina, työnjohtaja, Haapajärvi Salmi, Kalle Ilari, varastonhoitaja, Haapajärvi

Suomen Reserviupseeriliiton kultainen ansiomitali Kapteeni Sami Salmu, Kalajoen Reserviupseerikerho

Reserviläisiä ylennystilaisuudessa Kokkolassa

Pohjanmaan aluetoimisto järjesti 3.6.2025 Kokkolan Snellman-kodilla perinteisen ylentämis- ja palkitsemistilaisuuden reserviläisille.

Kapteeni Matti Kujala ilmoitti tasan klo 18.00 tilaisuuteen kutsutut reserviläiset aluetoimiston päällikölle, everstiluutnantti Pasi Heinualle.einualleHH Evl. Heinua piti tilaisuudessa reserviläisiä koskettavan ajankohtaisen puheen, joka on esitetty kokonaisuudessaan lehtemme sivulla 2.

Puheensa päätteeksi päällikkö kutsui ylennettävät uuden sotilasarvonsa mukaisessa järjestyksessä salin eteen, ja hän sekä kapteeni

Kujala esittivät heille henkilökohtaiset onnittelunsa.

Tilaisuuden palkitsemisosuudessa evl. Heinua luovutti Porin prikaatin ko-

Heinua onnitteli kaikki paikalle saapuneet ylennettävät, (vasemmalta) luutnantiksi Tapani Mustonen ja Topi Puronhaara, vääpeliksi Johan Irjala ja Leif Lindberg sekä ylikersantiksi Eero-Pekka Paavola.

mentajan, prikaatikenraali

Jami Virran, myöntämän Porilaisristin reservin kap-

teeni Sami Salmulle.

Keski-Pohjanmaan Maanpuolustajien piirin 2. varapuheenjohtaja Juho Jänkä toi tilaisuuteen piirin tervehdyksen ylennettäville, palkituille ja tilaisuuden järjestäneelle aluetoimistolle.

Jänkä toi esille piirin toiminnasta sen pääasiallisimmat tehtävät toimia alueellaan vapaaehtoista maanpuolustustyötä tekevien yhdistysten tukena kokonaisturvallisuutta edistäen, sekä kohottaen ja ylläpitäen maanpuolustustahtoa.

–Käytännössä tämä näkyy toiminnassamme siten, että

piiri järjestää aktiivisesti alueellaan toimintaa erityisesti SRA-ammunnan ja lajin kilpailujen parissa. Lisäksi piiri tekee aktiivista yhteistyötä alueemme eri jäsenyhdistysten sekä alan muiden toimijoiden kanssa, hän tiivisti.

–Tärkeimpänä viestinä minulla on kuitenkin tänään puhutella teitä ylennettäviä sekä palkittavia. On hienoa nähdä teidät tässä arvokkaassa tilaisuudessa. Panostuksenne vapaaehtoisen maanpuolustuksen ja isänmaan hyväksi on huomattu. Toivon omasta puolestani, että jatkossakin kehitätte

itseänne, omaa kuntoanne ja sotilaallisia taitoja yhtä aktiivisesti kuin tähänkin asti. Lämpimät onnittelut kaikille omasta ja edustamani Keski-Pohjanmaan Maanpuolustajien piirin puolesta, päätti Juho Jänkä puheenvuoronsa. Kokkolan Sotilaskotisisaret olivat järjestäneet tilaisuuteen kahvi- ja munkkitarjoilun. Vapaamuotoisemman kahvittelun yhteydessä aluetoimiston edustajat, reserviläiset ja muu yleisö pääsivät vaihtamaan kuulumisia ja kertaamaan yhdessä koettuja tilanteita niin kentällä kuin muissakin harrasteissa.

Jänkä esitti Keski-Pohjanmaan Maanpuolustajien piirin onnittelut ylennetyille.

Evl.

Evl. Heinua luovutti Porin prikaatin komentajan, prikaatikenraali Jami Virran myöntämän Porilaisristin kapteeni (res.) Sami Salmulle.

Juho

Kokkolan Sotilaskotisisaret olivat järjestäneet Snellman-kodin juhlatilaisuuteen kahvi- ja munkkitarjoilun.

Teksti ja kuvat: Jouko Liikanen

Reserviläisliitto juhli näyttävästi 70-vuotista taivaltaan

Kokonaisturvallisuuden tekijät kokoontuivat Helsingin Kansalaistorille lauantaina 26.4.2025 klo 10–16, jolloin järjestettiin Reserviläisliiton juhlavuoden huipentuma eli kaikille avoin Koko kansan maanpuolustustapahtuma. Liiton perustamisesta tuli kuluneeksi 70 vuotta kiirastorstaina 17.4.2025. Kansalaistoritapahtuman aikana kävijöitä oli lähes 10 000 eli ylitettiin reilusti tapahtumalle asetettu tavoite.

Tapahtumassa mukana oli yhteensä 28 näytteilleasettajaa. Esimerkiksi Puolustusvoimat oli tuoneet torille omaa kalustoaan ja Tullilla oli näytillä massiivinen läpivalaisuajoneuvo sekä ratsupoliisit partioivat alueella. Kansalaisilla oli mahdollisuus testata, soveltuuko verenluovuttajaksi ja miten hallitsee ekoaseammunnan. Nälän sai karkotettua soppatykin ja sotkuauton antimilla. Esiintymislavalla oli ohjelmaa koko tapahtuman ajan. Saimme muun muassa kuulla pikkulotan mietteitä tämän päivän maailman myllerryksestä. Aurinkoinen kevätsää helli kävijöitä.

-Hienoa, että saimme kaikki turvallisuuden tekijät mukaan tähän juhlavuoden päätapahtumaan. Tämä osoittaa suomalaisen järjestelmän hienouden; maanpuolustus kuuluu kaikille eli se ei ole pelkästään Puolustusvoimien vastuulla. Kiitän kaikkia mukana olleita tämän ison tapahtuman mahdollistamisesta pääkaupungin ytimessä, toteaa Reserviläisliiton varapuheenjohtaja Lotta Nissi

Tapahtuma houkutteli runsaasti väkeä Helsingin Kansalaistorille. Tapahtumaa oli markkinoitu muun muassa pääkaupunkiseudun joukkoliikennevälineissä. Kuva: Reserviläisliitto

Mediaa oli myös saapunut paikalle, kun MTV3:n Huomenta Suomi teki livelähetystä tapahtumasta. Mikäli lähetys on jäänyt katsomatta, niin sen voi jälkikäteen katsoa MTV Katsomosta. Lisäksi tapahtumasta tehtiin livestriimiä YouTubeen. Tästä on koostettu 20 minuutin parhaat palat, mikä julkaistiin

Reserviläisliiton kanavissa huhti-toukokuun vaihteessa. Kansalaistorin jälkeen juhlallisuuksia jatkettiin Sokos Hotel Presidentissä, jossa järjestettiin jäsenistön iltajuhla. Tilaisuuteen osallistui noin 250 juhlavierasta mukaan lukien liiton kunniapuheenjohtaja Mikko Pesälä sekä muita toimijoi-

ta ja aktiiveja vuosien varrelta. Iltajuhlassa vieraita tanssitti Kaartin soittokunnan varusmiesbändi ja lisäksi Viipurin Lauluveikot ilahdutti vieraita yllätysesiintymisellään. Loppuillasta suunnattiin hotellin yökerhoon, jossa juhlijoita viihdytti SUPREME-yhtye.

Antti Pynttäri

Perheen pienimpiä kiinnosti muun muassa tullikoiran läsnäolo Kansalaistorilla. Kuva: Reserviläisliitto

Vapaaehtoisen maanpuolustuksen tarkastaja, eversti Eero Svanberg (vas) ja Reserviläisliiton puheenjohtaja Kari Salminen olivat esiintymislavalla haastateltavana. Kuva: Reserviläisliitto

Kylmän sodan kokeilutoimintaa

Puolustusvoimien kokeilutoiminta kylmässä sodassa 1945–1974 on kolmas ja viimeinen osa Maanpuolustuskorkeakoulun julkaisemasta teossarjasta, jossa käsitellään Puolustusvoimien kokeilutoimintaa itsenäistymisestä alkaen.

Tieteelliset kriteerit täyttävässä, mutta kuitenkin sujuvalla suomella kirjoitetussa kirjassa on artikkeleita 17 kirjoittajalta.

Ne muodostavat toimivan kokonaisuuden, josta kiitos kuuluu kirjan toimittaneille sotahistorian ammattilaisille, apulaisprofessori Mikko Karjalaiselle ja professori Petteri Jou-

kolle. Myös kuvitus on kautta linjan laadukasta.

Teos jakaantuu teemaosioihin, jotka käsittelevät sotavarusteisiin, asetekniikkaan, sotataitoon ja vähän muuhunkin kohdistunutta kokeilutoimintaa.

Mielenkiintoista oli esimerkiksi lukea siitä, miten traktorit tuotiin 1950-luvulta alkaen maavoimien pääasialliseksi liikkumisvälineeksi hevosten rinnalle. Se oli kustannustehokas ratkaisu. Poikkeusoloissa traktoreita oli otettavissa maanviljelijöiltä armeijan käyttöön ja olihan maassa myös omaa traktorituotan-

toa (Valmet).

Myös kokeilutoimintaan keskeisesti osallistuneita henkilöitä nostetaan kirjassa esille; heistä ehkä tunnetuimpana kenraaliluutnantti Veikko Koppinen. Mies tunnettiin myös ”Sissi-Koppisena”, koska hän oli ennakkoluulottomasti kehittämässä sissisodankäynnin menetelmiä viime sodissa saatuja kokemuksia hyödyntäen. Kansallisen puolustusjärjestelmämme historiallisia juuria avaava, vuonna 2018 alkunsa saanut tutkimusprojekti on saanut arvoisensa päätöksen. Kirjasarja on vapaasti ladattavissa Maan-

puolustuskorkeakoulun Doria-julkaisuarkistosta.

Jussi Niinistö Puolustusvoimien kokeilutoiminta kylmässä sodassa 1945–1974. Kokeilutoiminnan historialliset juuret, osa III. Toim. Mikko Karjalainen ja Petteri Jouko. Maanpuolustuskorkeakoulu 2025. 286 sivua.

Viisi tietoturvavinkkiä lomamatkalle

1. Suojaa pankkikorttisi ja -tilisi asettamalla verkkopankissa nosto-, osto- tai maakohtaisia käyttörajoituksia. Ota reissuun maksukortti, johon yhdistetyllä tilillä on vain tarvitsemasi summa käyttörahaa.

2. Peitä puhelimen näyttö, kun syötät pin-koodin tai muita tunnuksia. Muista, että olan yli on esimerkiksi julkisessa liikenteessä helppo kurkkia.

3. Käytä liittymäsi mobiilidataa ja suhtaudu lentokentillä, kahviloissa ja muissa julkisissa tiloissa oleviin langattomiin verkkoihin varauksella. Käytä niitä vain pakon edessä ja suosi silloinkin vpn-yhteyttä.

Pohjanmaan Maanpuolustaja on Keski-Pohjanmaan Maanpuolustajien piiri ry:n, Autojoukkojen Keski-Pohjanmaan Kilta ry:n tiedotus- ja jäsenlehti.

Talousasiat: Markku Takala, 0400 889 660 markku.takala53@gmail.com

Jäsenhakemus - Rul.fi

Aineistopäivät:

Talvisodan päättyminen 13.3. Marskin syntymäpäivä 4.6. Haminan rauha 1809 19.9. Itsenäisyyspäivä 6.12.

OSOITTEENMUUTOKSET

RES: (09) 4056 2040 toimisto@reservilaisliitto.fi

RUL: (09) 4056 2054 toimisto@rul.fi

4. Käytä ladatessa omaa laturia ja latausjohtoa. Vältä julkisilla paikoilla olevia usb-liittimiä.

5. Tutustu matkakohteessa tarvittaviin sivustoihin, sovelluksiin ja viranomaispalveluihin etukäteen. Reissun päällä on helpompi tulla huijatuksi ja päätyä esimerkiksi tietoja kalastelevalle valesivustolle.

Vakuutusyhtiö Lähitapiola ja Tekniikka&Talous

POHJANMAAN

MAANPUOLUSTAJA

Päätoimittaja: Jouko Liikanen 044 558 2603 paatoimittaja@kpmaanpuolustajat.fi www.kpmaanpuolustajat.fi

Liity jäseneksi - Reserviläisliitto

K-P Maanpuolustajien piiri ry Seppo Ruotoistenmäki 040 5870 423 seppo.ruotoistenmaki@gmail.com

Autojoukkojen Kilta: Ari Olli 050 375 4257 ari.am.olli@gmail.com