Oro25

TUOTTAJAN TERVEISET

Örön tarina jatkuu

Örön saaren matka jatkuu Ninan ja Jannen vetovastuulla – ja voi miten hieno seikkailu onkaan!

Vuosien varrella palvelut ovat kasvaneet, tunnelma syventynyt ja saaren sykähdyttävä luonto päässyt entistä paremmin esiin. Täällä eletään nykyään ympäri vuoden, ja iloinen tekemisen meininki näkyy myös talvisesongilla. Erityisesti vuoden vaihde on saanut aivan oman luonteensa – Örön rauhallinen ja rakettivapaa uusivuosi on muodostunut koiraperheiden suosikiksi.

Nina ja Janne löysivät tiensä Öröhön saariston kautta, pysähdysten kautta Nötössä ja Bodössä. Nyt on selvää, että he ovat löytäneet paikkansa – ja heidän lämmin otteensa luo saarelle poikkeuksellisen kodikkaan tunnelman. Me vierailijat saamme siitä nauttia joka kerta. Toivottavasti he jatkavat vielä pitkään, sillä suunta on oikea ja kehitys tapahtuu sydän edellä.

Örö on ainutlaatuinen yhdistelmä historiaa ja nykypäivää. Entinen linnakesaari kantaa mukanaan vahvaa tarinaa, mutta nyt sitä kirjoitetaan uusiksi – lempeillä ja kestävillä arvoilla. Luonto on täällä jatkuvasti läsnä. Paras tapa tutustua Öröhön onkin käydä useamman kerran, eri vuodenaikoina. Jokainen reissu tuo mukanaan jotain uutta.

Itse olen palannut Öröhön arviolta viitisenkymmentä kertaa, ja silti löydän joka vierailulla jotain ihmeellistä. Saaren historia avautuu myös hienosti kirjojen kautta – suosittelen tutustumaan, jos haluat lisäkerroksia kokemukseen.

Jos olet jo Örön kävijä, tiedät varmasti mistä puhun –ja haastan sinut kokeilemaan uutta vuodenaikaa. Ja jos olet täällä ensimmäistä kertaa tai vasta suunnittelet matkaa, lämpimät onnittelut: olet astumassa johonkin ainutlaatuiseen. Voi hyvin olla, että tulet palaamaan – aivan kuten minäkin.

Toivotan sinulle aurinkoista ja unohtumatonta kesää – missä ikinä liikutkaan.

Petri Järvinen

Tuottaja

P.s. Tästä linkistä voit jakaa Örö Kompass -digilehteä. https://issuu.com/kompass-lehdet/docs/oro25

LEHDEN MIEHISTÖ

ÖRÖ KOMPASS | www.kasnaskompass.fi

Tuottaja/päätoimittaja/ilmoitusmyynti Petri Järvinen, Kultaliekki Oy, Puh. 0400 530 541, kasnaskompass@gmail.com Taitto Vitale Ay, Atte Kalke, atte@vitale.fi Kannen kuva Petri Järvinen | Valokuvaajat Pasi Hurme, Petri Järvinen, Metsähallitus, Esko Sorakunnas, Jarmo Vehkakoski, Camilla Liski, Sami Lujala Painopaikka Printall, Tallinna 2025 | ISSN-L 2242-8593, ISSN 2242-8593

www.visitoro.fi www.luontoon.fi/oro puh. 040 144 7773 (info) 040 144 7769 (satama) info@visitoro.fi

Terveiset Örön linnakesaarelta!

Olemme Helsingistä lähtöisin oleva, saaristoon juurtunut pariskunta, jonka vapaa-ajan vietto saaristossa kasvoi vuosien myötä täysipäiväiseksi saaristoyrittäjyydeksi. Örön matkailuyrittäjinä olemme toimineet vuodesta 2020 lähtien ja asumme saarella vakituisesti.

Perheeseemme kuuluu neljä lasta, joista kaikki ovat jo aikuisia ja asuvat omillaan. Kaikki lapsistamme ovat työskennelleet – ja iloksemme osa edelleen – saarikohteissamme ja olleet tärkeä osa toimintamme koko yrittäjyytemme ajan.

Saaristoyrittäjyytemme alkoi vuonna 2013 Paraisten Nötön saarella vähittäiskaupan ja polttoainemyynnin parissa. 2015 laajensimme toimintaamme Bodön saarelle, jossa avasimme vierassataman sekä ravintola- ja majoituspalvelut vuonna 2016. Nötön kauppiastaipaleemme päätimme 2020, kun saimme Örön matkailupalvelut hoidettavaksemme.

Bodö on vuonna 1967 rakennettu entinen merivartioasema, joka oli ehtinyt saada purkutuomion. Saimme ainutlaatuisen mahdollisuuden herättää paikka henkiin ja aloitimme useamman vuoden mittavan kunnostus- ja kehitystyön. Työ saatettiin päätökseen vuonna 2021. Ylpeydeksemme vuosien varrella Bodö on veneilijöiden toimesta valittu rannikkoalueiden vuoden vierassatamaksi jo kolmasti. ♥

Vuoden 2021 jälkeen keskityimme täysipainoisesti Örön kehittämiseen ja Bodön toiminnot siirtyivät meillä jo pitkään työskennelleelle, saareen syvästi kiintyneelle pariskunnalle, Lauralle & Matt`ille. Keväällä 2025 Bodön vuokrasopimus Metsähallitukselta siirtyi virallisesti Lauran ja Mattin ansiokkaaseen huomaan, ja he jatkavat Bodön tarinaa suurella sydämellä. Yrittäjäpariskunta on kehittänyt palveluita ja luonut omannäköisensä tunnelman paikkaan, joka on säilyttänyt ja kasvattanut suosiotansa vuosi vuodelta.

Örön linnakesaari on poikkeuksellinen ja monipuolinen matkakohde. Saarelta löytyy rauhoitettua luontoa, harvinaisia kasveja, perhosia ja lintuja sekä vaikuttava sotahistoria. Tarjoamme matkailijoille palveluita ympäri vuoden – majoitus- ja ravintolapalvelut ovat saatavilla kaikkina kuukausina ja vierassatamamme palvelee aina sulan veden aikaan. Kesäisin palvelut laajenevat saaren eteläosan kahvilalla ja sataman kesäravintolalla. Örössä vierailee vuosittain vajaa 30 000 kävijää. Ainutlaatuinen luonto, rikas kulttuurihistoria, vastuullinen matkailutoiminta ja upean 50 kesätyöntekijän Team Örö tarjoaa vaihtelevia päiviä ja sijainti keskellä Saaristomerta tuo mukanaan sopivasti haasteita ja paljon onnistumisen iloa.

Tervetuloa Saaristomerelle viihtymään!

Lämpimin terveisin, Nina & Janne

Yhteystiedot: Satamakonttori: 040 144 7769

Info: 040 144 7773 www.visitoro.fi info@visitoro.fi

Yhteinen intohimo ja rakkaus saaristoon ja saaristoyrittäjyyteen pitää meidät virkeinä.

TEKSTI NINA LISKI-TIRKKONEN JA JANNE TIRKKONEN KUVAT PETRI JÄRVINEN, VISIT ÖRÖ

48 K AUNIS KESÄPÄIVÄ ENNEN JA

NÄIN MAHDOLLISTAMME

VIERAILUN

UHANALAISIA KASVEJA

ÖRÖN PERHOSET

LEHMÄT JA LANTAKUORIAISET 58 120 TAPAHTUMARIKASTA VUOTTA

59 HIITTISTEN SAARISTON VIIKINKIMENNEISYYS

60 MILLAINEN ÖRÖ ON KARVAKUONON KANSSA? 65 VESILIIKENNÖINTI

KOMPASS-LEHDET

TUKEE JA TEKEEYHTEISTYÖTÄ

TERVETULOA Välkommen

Örön linnakesaari on yksi Etelä-Suomen merkittävimmistä uhanalaisten lajien ja luontotyyppien keskittymistä. Örössä on voimassa Saaristomeren kansallispuiston järjestyssäännöt (http://www.luontoon.fi/saaristomeri/).

Saaren erityisluonteen vuoksi sitä koskevat järjestyssäännön lisäksi seuraavat ohjeet ja säännöt.

Örön saari on todellinen aarreaitta sekä luonnosta että historiasta kiinnostuneille. Saaren luontoon ja historiaan perehtyminen on mahdollista niin omatoimisesti kuin asiantuntevan opastuksenkin kanssa. Muistathan kuitenkin, että Örössä vieraillessasi olet samanaikaisesti sekä kansallispuisto- että puolustusvoimien toiminta-alueella. Tämän vuoksi vierailijoita pyydetään ottamaan huomioon seuraavat asiat:

Rantautuminen.

Saareen on mahdollista rantautua vierasvenesataman kautta. Örö on luonnonsuojelualuetta, mikä tarkoittaa, että rantautuminen on kiellettyä luonnonrantojen kautta, kuten myös ankkuroituminen saaren ympäristöön.

Tulenteko.

Tupakointi.

Saari on kesäaikaan kuiva ja äärimmäisen paloherkkä. Huomioithan, että saarella tupakointi on sallittua ainoastaan 12’’ kasarmialueen tupakointipaikalla, ja sielläkin tupakan kunnolliseen tumppaamiseen on soveliasta kiinnittää erityistä huomiota.

Saaren grillipaikka sijaitsee vierasvenesataman läheisyydessä. Huomioithan, että avotulen teko on Örössä kielletty. Grillipaikan grilliä voi käyttää vain hiilillä tai voit tuoda oman kaasugillin grillipaikalle. Tuothan omat hiilet tai niitä voi ostaa Satamakonttorista

Nautitaan saaresta, ja annetaan saaren nauttia meistä.

Luonnossa liikkuminen.

Vaikka toivomme vierailijoiden nauttivan saaren luonnosta ja tutustuvan siihen mahdollisimman monipuolisesti, on Örön luonnossa kulkevien hyvä pitää muutama asia mielessä. Polkupyöräily on erinomainen tapa tutustua saareen sen teitä pitkin, mutta luontopolut eivät valitettavasti kestä pyöräilyä.

Samoin kävelijöiden on hyvä rajata liikkumisensa merkityille poluille, välttääkseen maaston kulutusta. Lemmikkieläimet eivät saa kulkea saarella vapaina.

Laiduneläinten rauhaa tulee kunnioittaa, eikä niitä tule ruokkia. Maaston varjelemiseksi telttaleiriytyminen on sallittua ainoastaan siihen tarkoitukseen varatulla telttailualueella.

Veneilijöiden vedenkäyttö. Veneilijöiden juomavedentäyttöpiste sijaitsee sataman WC-rakennuksen yhteydessä. Lisäksi veneilijöitä varten on erillinen tiskipaikka satamassa – vältäthän siis meressä tiskaamista. Satamalahdessa sijaitsee PSS:n käymäläjätteiden imutyhjennyspiste. Satamassa ei valitettavasti ole suoraa makeavesitankin täyttömahdollisuutta.

Luonnonsuojelu ja siihen liittyvät käytänteet. Nauti luonnosta kaikilla aisteillasi, mutta muistathan että luonnonsuojelualueella saat poimia ainoastaan marjoja ja sieniä. Jos näet luonnossa jotakin mitä haluaisit ottaa kysy itseltäsi onko tämä sieni tai marja, jos vastaus on ei, jätä poimimatta. Roskien keruu Huolehdithan myös, että roskien osalta viet mennessäsi sen, minkä toit tullessasi. Samoin eläinten tai niiden pesinnän häiritseminen, kuten myös maa- ja kallioperän vahingoittaminen on kiellettyä. Saarella tehtävä hyönteistutkimus näkyy ympäri saarta ja huomioithan, että perhos- ja hyönteispyydyksiin koskeminen on kiellettyä.

TURVALLISUUS.

Saaren linnoitusrakenteet voivat aiheuttaa putoamisvaaran. Saari on siivottu vaarallisesta puolustusmateriaalista, mutta maastosta mahdollisesti vielä löytyviin esineisiin ei tule koskea.

Sotilaskohteet.

Saaren sotilashistoria on kaikkialla havaittavissa. Huomioithan kuitenkin, että saaren opaskarttaan erikseen merkittyihin sotilaskohteisiin meno sekä mahdollisen sotilasmateriaalin kerääminen on kiellettyä.

drone-lennätys

Drone kuvauksen ollessa pienimuotoista ja laajuudeltaan alle 500 km2, ei ilmakuvauslupaa tarvitse pyytää. Huomioiden kuitenkin sen, että kuvissa ei tule näkyä Puolustusvoimien alueita/kohteita, kuten tutkatorneja tms. ja itse lennättäminen tapahtuu voimassa olevien ilmailun määräysten ja säädösten mukaisesti. Satama-alueella veneiden yläpuolella kuvaus on kielletty. Lisätietoja ilmakuvaukseen löytyy Puolustusvoiminen verkkosivulta: https://puolustusvoimat.fi/ilmakuvauslupa

Örö kustfort är ett av Södra Finlands mest framstående centrum för utrotningshotade arter och naturtyper. Skärgårdshavets nationalparks ordningsstadga (http://www.utinaturen.fi/sv/ skargardshavet/) är i kraft på Örö.

ÖRÖ JUHLII

10-VUOTIASTA TAIVALTAAN

ÖRÖ - 10 VUOTTA MATKAILIJOIDEN

SAARENA

Vuonna 2014 tapahtui merkittävä muutos Örön osalta - Puolustusvoimat luopui linnakesaaresta 31.12.2014 ja saaren hallinta siirtyi Metsähallitukselle. Samassa yhteydessä Örö liitettiin osaksi Saaristomeren kansallispuistoa. Saaren matkailupalvelut avattiin virallisesti 1.5.2015 ja saari täyttyi innokkaista matkailijoista!

Metsähallituksen tavoitteena on ollut kehittää saaresta houkutteleva luonto- ja kulttuurimatkailukohde. Öröhön on investoitu alkuvuosina reilu 5,5 miljoonaa euroa mm. rakennusten kunnostuksiin, satamaan, uuden sataman palvelurakennuksen, infrastruktuurin ja energiaratkaisuiden parannukseen.

Örö on poikkeuksellinen yhdistelmä luonnon monimuotoisuutta ja sotahistoriaa. Suljettuna sotilasalueena yli sadan vuoden ajan toiminut saari kätkee sisäänsä Obuhov-tykkejä, puolustusasemia ja kasarmialueita, jotka kertovat menneisyydestä. Samaan aikaan paahdenummet, hiekkarannat ja uhanalaiset lajit tekevät saaresta tärkeän luonnonsuojelukohteen. Örössä yhdistyvät hiljaisuus, historia ja saariston karu kauneus.

KOHTI KESTÄVÄMPÄÄ MATKAILUA

Vastuullisuus näkyy teoissa – Örö:llä on sertifioituja vastuullisuusohjelmia. Olemme sitoutuneet kehittämään toimintaa vuosi vuodelta entistä vastuullisemmaksi

konkreettisilla teoilla. Tämän työn tuloksena olemme saaneet Sustainable Travel Finland (STF) -sertifikaatin. STF-ohjelma on Visit Finlandin kehittämä merkki, joka kertoo matkailuyrityksen sitoutumisesta ympäristöystävälliseen ja vastuulliseen toimintaan.

STF-sertifikaatin lisäksi olemme saaneet myös:

• Roope-satama -tunnustuksen, jonka myöntää Pidä Saaristo Siistinä ry veneilijöiden palvelemisesta ympäristöystävällisellä tavalla

• Good Travel Seal -sertifikaatin, joka kertoo kansainvälisesti vastuullisesta matkailutoiminnasta

TEKSTI LUSSI JÄRVINEN KUVAT PETRI JÄRVINEN

ÖRÖ – 10 ÅR SOM RESEMÅL

År 2014 skedde en betydande förändring för Örö – Försvarsmakten lämnade fästningsön den 31.12.2014 och förvaltningen övergick till Forststyrelsen. Samtidigt införlivades Örö i Skärgårdshavets nationalpark. Ön öppnades officiellt för turism den 1.5.2015.

Forststyrelsens mål har varit att utveckla Örö till ett attraktivt resemål för natur- och kulturintresserade. Under de första åren har över 5,5 miljoner euro investerats i bland annat renovering av byggnader, hamnen, en ny servicebyggnad vid hamnen, förbättring av infrastrukturen samt energilösningar. Örö är en unik kombination av naturens mångfald och militärhistoria. Ön fungerade som ett stängt militärt område i över hundra år och vittnar om gångna tider med sina Obuhovkanoner, försvarsställningar och kasernområden. Samtidigt gör hedtallar, sandstränder och hotade arter Örö till ett värdefullt naturvårdsområde. Här möts tystnad, historia och skärgårdens karga skönhet.

ANSVAR SYNS I HANDLING – ÖRÖ HAR CERTIFIERADE HÅLLBARHETSPROGR AM

Vi har förbundit oss att utveckla vår verksamhet till att bli mer och mer hållbar för varje år. Som

resultat av detta arbete har vi fått certifikatet Sustainable Travel Finland (STF). STFprogrammet är utvecklat av Visit Finland och signalerar att en aktör inom turism är engagerad i miljövänlig och ansvarsfull verksamhet.

Utöver STF-certifikatet har vi även fått:

• Märket Roope-hamn, utdelat av Håll Skärgården Ren rf för miljövänlig service för båtfolk

• C ertifikatet Good Travel Seal, som visar på internationellt ansvarsfull turismverksamhet

Vi deltog också under 2023–2024 i EU-stödda projektet CE4RT (Circular Economy for Rural Tourism), som främjar cirkulär ekonomi inom turism. Genom projektet kunde vi:

• F örbättra uppföljningen av avfall och vattenförbrukning

ÖRÖ LIIKENNE - TRAFIK

• F å resurser för att slutföra STF-programmet

• Skapa tillgänglig audiovisuell guidning för våra besökare

Arbetet fortsätter – vi vill erbjuda fantastiska skärgårdsupplevelser på ett sätt som naturen och framtida generationer tackar för.

Olimme myös mukana 2023-2024 EU:n tukemassa CE4RT-hankkeessa (Circular Economy for Rural Tourism), joka tukee kiertotalouden hyödyntämistä matkailussa. Hankkeen avulla:

• Paransimme jätteiden ja vedenkulutuksen seurantaa

• Saimme lisäresursseja STF-ohjelman loppuun saattamiseen

• Saimme lisäresursseja tuottaaksemme matkailijoille esteettömän audiovisuaalisen opastuksen

Työ jatkuu – haluamme tarjota upeita saaristokokemuksia niin, että myös luonto ja tulevat sukupolvet kiittävät.

ÖRÖSSÄ TAPAHTUU

katso aikataulut www.wilsoncharter.fi ja varaa paikkasi nettimyynnistä

Muutokset mahdollisia. Paikkoja rajoitetusti, varaa nettimyynnistä: www.wilsoncharter.fi

Muutokset mahdollisia. Paikkoja rajoitetusti, varaa nettimyynnistä: www.wilsoncharter.fi

www.wilsoncharter.fi

www.wilsoncharter.fi

www.wilsoncharter.fi Muutokset mahdollisia. Paikkoja rajoitetusti, varaa nettimyynnistä: www.wilsoncharter.fi

Örössä riittää tekemistä ja näkemistä kesän ajan. Luonto on kauneimmillaan, ja pitkät illat antavat aikaa rauhoittua tai innostua uusista elämyksistä. Suosittuja tapahtumia ovat perinteinen juhannus, Örön päivä sekä tunnelmalliset elävän musiikin illat

Syksy tuo tullessaan Örön toisen puolen, muun muassa Pimeä Örö -tapahtuma kutsuu kokemaan pimeyden taikaa.

Vuoden mittaan saarella järjestetään monipuolisia tapahtumia taiteen ja hyvinvoinnin ympärillä. Kannattaa seurata Örön sosiaalista mediaa, jotta pysyt ajan tasalla!

Tutustu ajankohtaiseen ohjelmaan: https://www.visitoro.fi/tapahtumat/

Katso ajankohtaiset tapahtumat qr-koodin takaa!

TEAM ÖRÖ

JA MITEN SE RAKENNETAAN?

Elämä saaristossa on iät ja ajat ollut selviämistä eteen tulevista töistä.

On totuttu siihen, että homma kuin homma on hoidettava niillä resursseilla mitä on käytettävissä. Tämä pätee vielä tänä päivänäkin ja sen vuoksi Örössä painotetaan rekrytoinnissa avointa suhtautumista kaikenlaisiin työtehtäviin. Saatat tulla saarelle satama-avustajaksi ja löytää itsesi ravintolasta tarjoilemasta ja syksyllä lähtiessäsi huomata olevasi pesukestävä Örö opas.

”On hienoa, että Örön saaren kattavat palvelut mahdollistavat, paitsi asiakkaiden viihtymisen saarella, myös sen, että voimme tarjota kesän aikana työtä yli viidellekymmenelle henkilölle. Vieraanvaraisuus on

palvelumme ydin ja tavoitteemme on tarjota asiakkaillemme erinomaista palvelua ja pieniä elämyksiä heitä huomioimalla. Tämä ei onnistu ilman sitoutunutta ja oikean asenteen omaavaa henkilökuntaa. Meillä jokainen työntekijä on asiakaspalvelutehtävässä, riippumatta siitä mikä hänen työnkuvansa on” kertoo Örön rekrytoinneista vastaava Jaana Hirvonen. Useat Örön työntekijöistä on nuoria koululaisia/opiskelijoita ja osalle heistä kesätyö saarella on ensimmäinen oikea työpaikka TET harjoittelujen jälkeen. Työntekijöitä kannustetaan uuden oppimiseen ja rohkaistaan tarttumaan erilaisiin työtehtäviin. Loppupeleissä asiakaspalvelu-

asenne ratkaisee, kun se on kohdallaan, niin saaren työt on opittavissa. Toki on muutamia tehtäviä, varsinkin keittiön puolella, joihin tarvitaan ammattikoulutus ja aikaisempaa kokemusta.

”Teemme kaikkemme, että nuoret saavat positiivisen ensikosketuksen työelämään, ja sen vuoksi perehdyttäminen alkaa jo keväällä ennen varsinaisen työsuhteen alkamista. Tunnemme kiitollisuutta, kun nuoret palaavat kesä toisensa jälkeen meille töihin ja on erityisen mukavaa huomata, kuinka he kehittyvät työntekijöinä ja ovat talven aikana kasvaneet nuoriksi aikuisiksi”, jatkaa saaren yrittäjänä toimiva Nina.

Henkilökunta vastaa kysymykseen ”Kuvaile kahdella sanalla työtäsi Örössä”

Uusia ystävyyssuhteita ja kavereita

Luonnon ääressä työskentelemistä monipuolisissa tehtävissä.

Kaksikielistä asiakaspalvelua.

Monipuolista ja ainutlaatuista.

Opettavaa ja antoisaa = lärende och givande.

Språkbad och monipuolista.

TEKSTI JA KUVAT VISIT ÖRÖ

TYKIN TÄHTÄIMESSÄ

TIESITKÖ ETTÄ...

Örössä asuu tällä hetkellä vakituisesti 8–9 henkilöä.

Oikea illatiivimuoto

Öröstä on Öröhön, eli voit sanoa olevasi matkalla Öröhön etkä siis Öröseen.

Örössä on ollut oma pieni rautatie tavarakuljetuskäyttöön.

Mukulakivitiet on rakennettu aasialaisin työvoimin 1900-luvun alussa. Koska työläiset olivat usein pitkähiuksisia ja käyttivät pitkiä esiliinoja suojaukseen, uskoivat saaristolaiset, että työvoimana käytettiin naisia.

Örön asukastiheys on 0,3 (henkilöä per neliökilometri). (Vertaa esimerkiksi Helsinki 2 741, Monaco 18 068)

ÖRÖSSÄ TAPAHTUU!

satamakonttori

Laaja valikoima tuotteita, tuliaisia ja syötävää.

Nyt myös pehmisjäätelöä!

Katso ajankohtaiset tapahtumat osoitteesta https://www.visitoro.fi/tapahtumat/

M/S Idun 135henkilölle Matkanopeus 10 solmua www.wilsoncharter.fi

Wilson Charter vahvistaa sitoutumistaan kestävään matkailuun

Kasnäsista käsin toimiva Wilson Charter on saanut kansainvälisen Good Travel Seal -ympäristösertifikaatin tunnustuksena vastuullisesta ja ympäristötietoisesta toiminnastaan. Sertifikaatti myönnetään yrityksille, jotka täyttävät tiukat kriteerit kestävän kehityksen, asiakasturvallisuuden ja läpinäkyvän viestinnän osalta.

– Olemme ylpeitä saamastamme tunnustuksesta, sanoo Wilson Charterin yrittäjä Virpi Heino. – Ympäristön ja saariston arvokkaiden luontoalueiden kunnioittaminen on toimintamme keskiössä, ja tämä sertifikaatti kertoo asiakkaillemme, että vastuullisuus on meille muutakin kuin sanahelinää.

polkupyörävuokrausta

Polkupyörän vuokraaminen on oiva tapa tutustua saareen.

Yritys on myös liittynyt Visit Finlandin Sustainable Travel Finland (STF) -ohjelmaan, joka on suunniteltu edistämään kestävää matkailua Suomessa. Wilson Charter etenee parhaillaan STF-polulla tavoitteena saada ympäristömerkki vielä kuluvan vuoden aikana.

Wilson Charter tarjoaa merimatkoja ja elämyksiä muun muassa Bengtskärin majakalle ja Örön linnakesaarelle. Kestävän matkailun periaatteet näkyvät jätteiden lajittelussa, energiatehokkuudessa, asiakasviestinnässä ja paikallisten toimijoiden suosimisessa.

– Haluamme tarjota matkailijoille unohtumattomia elämyksiä saaristossa tavalla, joka säilyttää sen kauneuden myös tuleville sukupolville, Heino summaa.

myös Yhteysvene Joana vie örön saarelle

Tiedustelut Janne Tirkkonen puh. 050 3888 001

Kompassit myös netissä issuu.com/kompass-lehdet

https://www.visitoro.fi/oro-360-vierailu/

Nationalpark

Kansallispuisto

National Park

Vattenområde som hör till nationalparken

Kansallispuistoon kuuluva vesialue

Water area belonging to the NP

Militärområde, tillgång förbjudet kielletty - Military area,

ALUEKARTTA

Nationalpark

Kansallispuisto

National Park

Vattenområde som hör till nationalparken

Kansallispuistoon kuuluva vesialue

Water area belonging to the NP

Militärområde, tillgång förbjudet - Sotilasalue, pääsy

kielletty - Military area, no entry

Info och hamnkontor - Info ja satamatoimisto - Info

Naturstuga/utställning - Luontotupa/näyttely - Nature Information Cabin/exhibition

Info och hamnkontor - Info ja satamatoimisto - Info

Gästhamn - Vierassatama - Guest Harbour

Naturstuga/utställning - Luontotupa/näyttely

- Nature Information Cabin/exhibition

Förbindelsefartyg - Yhteysalus - Ferry

Gästhamn - Vierassatama - Guest Harbour

Förbindelsefartyg - Yhteysalus - Ferry

Landstigningsplats - Rantautumispaikka - Landing place

Tältningsområde - Telttailupaikka - Tent site

Landstigningsplats - Rantautumispaikka - Landing place

Reserverbart lägerområde - Varattava leirialueReservable campsite

Vattenpost - Vesipiste - Drinking water

Tältningsområde - Telttailupaikka - Tent site

Bastu - Sauna - Sauna

Reserverbart lägerområde - Varattava leirialueReservable campsite

Vattenpost - Vesipiste - Drinking water

Bastu - Sauna - Sauna

Naturstig - Luontopolku - Nature trail

Picnic bord - Ruokailupöytä - Picnic site

Naturstig - Luontopolku - Nature trail

Picnic bord - Ruokailupöytä - Picnic site

Hängbro - Riippusilta - Suspension bridge

Vacker utsikt - Kaunis näköala - Viewpoint

Badplats - Uimapaikka - Swimming

Butik - Kauppapuoti - Shop

Restaurang - Ravintola - Restaurant

Hängbro - Riippusilta - Suspension bridge

Toalett (WC) - Käymälä (WC) - Toilet (WC)

Vacker utsikt - Kaunis näköala - Viewpoint

Badplats - Uimapaikka - Swimming

Butik - Kauppapuoti - Shop

Restaurang - Ravintola - Restaurant

Torrtoalett - Kuivakäymälä - Dry toilet

Avfallssortering - Jätteiden lajittelu - Recycling

Tömning av septiktank - Septitankin tyhjennysSeptic tank emptying

Avstånd - Välimatka - Distance

Toalett (WC) - Käymälä (WC) - Toilet (WC)

Torrtoalett - Kuivakäymälä - Dry toilet

Staket - Aita - Fence

Port - Portti - Gate

Avfallssortering - Jätteiden lajittelu - Recycling

Tömning av septiktank - Septitankin tyhjennysSeptic tank emptying

Avstånd - Välimatka - Distance

Staket - Aita - Fence

Port - Portti - Gate

Inkvartering

Majoitus

Accommodation

Hotell - Kasarmihotelli - Hotel

Vandrarhem - Vierasmaja - Hostel

Upseeritoimisto

Käärmemurju

Impilinna

Semesterlägenheter - Lomahuoneistot - Holiday apartment

Skola - Koulu - School

Presidentens bastu

Ahtisaaren saunamökki President´s Sauna

De finaste kulturobjekten Arvokkaimmat kulttuurikohteet

Cultural sights

12-tums kasernområdet och -batteriet

12-tuuman järeä patteri ja kasamialue 12-inch artillery battery and barracks 6-tums kasernområdet och -batteriet 6-tuuman patteri ja kasarmialue 6-inch artillery battery and barracks

Kullerstenvägen Pitkä Ikävä Pitkä Ikävä -mukulakivitie The cobbled road “Pitkä Ikävä”

Försvarsställningarna vid Norra udden Pohjoiskärjen linnoitteet North fortifications

Backe för granatkastare Kranaatinheitinkukkula

Mortar hill

Ruinerna av 120 mm -batteriert 120mm patterin rauniot Ruins of a 120-mm artillery battery

De värdefullaste naturobjekten Hienoimmat luontokohteet

Natural sights

Västra stranden Länsiranta West beach

Torrängarna och hedarna Kedot ja nummet Meadows and heathland

Strandängarna

Rantaniityt Coastal meadows

Hotell - Kasarmihotelli - Hotel

Vandrarhem - Vierasmaja - Hostel

Upseeritoimisto

Käärmemurju

Impilinna

Semesterlägenheter - Lomahuoneistot - Holiday apartment

Skola - Koulu - School

Presidentens bastu

Ahtisaaren saunamökki

President´s Sauna

Välkommen

Hamnkontoret öppet

Juni–augusti: dagligen. Du kan reservera plats: satamapaikka.com

Telefon Hamn 040 144 7769 Info 040 144 7773

E-mail info@visitoro.fi

SATAMAN PALVELUT

Tervetuloa

Satamakonttori avoinna

Kesä–elokuu: päivittäin. Voit varata halutessasi satamasta laituripaikan–varaukset: satamapaikka.com

Puhelin Satama 040 144 7769 Info 040 144 7773

Sähköposti info@visitoro.fi

welcome

Harbour office June–August: open daily. You can book your place: satamapaikka.com

Phone Harbour 040 144 7769 Info 040 144 7773

Email info@visitoro.fi Hamnens koordinater

59°48’40” N 22°20’13” E Sataman koordinaatit

Hamnavgift Betalas i hamnkontoret. Inkluderar: båtplats, el, toalett, dusch, bastu, septitank sugtömning, sophantering

El Anslutning på bryggan

Bastu och dusch: Morgon dusch 08:00–12:00 Kväll bastu 16:00–22:00

Diskplats Intill toalettbyggnaden

Grillplats Intill hamnen

Hushållsavfall S opstationen finns bakom hamnkontoret

Septitank sugtömning Flytanläggning i hamnen

ALLMÄNNA HAMNREGLER

• Nattro råder vid bryggorna mellan kl. 22.00–07.00

• Lägsta fart bör hållas inom hamn område

• Båtarna skall förtöjas ordentligt

• F örbjudet att använda ankare i hamnen och kring Örö

• Toaletter med direktutsläpp får inte användas i

Satamamaksu

59°48’40” N 22°20’13” E

Maksetaan satama konttoriin. Sisältää: venepaikka, sähkö, wc, suihku, sauna, septitankin imu tyhjennys, jätehuolto

Sähkö Kytkentä laiturilla

Sauna ja suihku:

Tiskipaikka

Aamusuihku: 08:00–12:00 Iltasauna 16:00–22:00

WC-rakennuksen yhteydessä

Grillipaikka Sataman yhteydessä

Jätehuolto Jätehuoltopiste satamakonttorin takana

Coordinates

59°48’40” N 22°20’13” E

Harbour fee To be paid in the harbour office. Includes mooring, electricity, toilet, shower, sauna, septic-vacuum emptying, waste disposal

Electricity Connection points on the jetties

Sauna and showers: Morning shower 08:00am–12:00am Evening sauna 04:00pm–10:00pm

Dish washing place Dish washing place near the restrooms

Barbeque place Next to the harbor

Waste disposal Waste station behind the harbour office

Septitankin imutyhjennys Kelluva imutyhjennyslaite Septic tank vacuum emptying Floating vacuum emptying unit

YLEISET SATAMASÄÄNNÖT

• Yörauha laitureilla klo 22.00–07.00 välisenä aikana

• S atama-alueella käytettävä alhaisinta nopeutta

• Veneet tulee kiinnittää huolella ja asianomaisesti

• Ankkurin käyttö kielletty satamassa ja Örön edustalla

GENERAL HARBOUR RULES

• Night silence in the harbour between 22.00–07.00

• Lowest speed required when entering and leaving the harbour area.

• P rohibited to use boat toilets with sea outlet.

• P rohibited to use anchor in the harbour and surrounding areas

SAARISTON SATAMIEN TUNNELMAA

Aamun ensimmäiset pullakahvit tai illan viimeiset kesäjuomat? Örön sataman tunnelma ilahduttaa vuorokauden jokaisena hetkenä! Örössä pääset seuraamaan sataman päivän kulkua aamuauringon ensisäteistä aina sataman veneiden lipunlaskua seuraavaan tunnelmalliseen iltaan asti. Iltaisin satamaan laskeutuva rauha kutsuu vieraita nauttimaan ainutlaatuisesta saariston tunnelmasta terassijuomien kanssa hyvässä seurassa. Sataman unenomaisissa illoissa läntisen auringonpunan lisäksi seuraa sinulle pitävät iloiset veneilijät sekä vastarannalla laiduntava karja ja lampaat. Rauhallisena iltana saatat jopa bongata hylkeen korkealta rantakalliolta käsin!

Ravintolamme palvelevat kesäkuu–elokuu välisen ajan päivittäin.

Olemme avoinna läpi vuoden, tarkemmat tiedot www.visitoro.fi,

wc ja tiskipaikka

ÖRÖN OPASTUS UUDISTUNUT

Olemme uudistaneet opastuksia ja tarjoamme niitä päivittäin kesäkuusta elokuulle.

Sukella Örön ainutlaatuiseen tarinaan audiovisuaalisen esityksen siivittämänä!

"Laidunmaista kansallispuistoksi" opastus johdattaa sinut saaren salaisuuksiin – näet ja kuulet, kuinka historia herää eloon ja luonto avautuu kaikessa monimuotoisuudessaan.

Noin 30 minuutin mittainen elämysopastus tarjoaa vaikuttavan katsauksen Örön värikkääseen menneisyyteen ja kiehtovaan nykypäivään.

Audiovisuaaliseen Örö opastukseen voi yhdistää käynnin museoidun 12” Obuhov tykin kasematissa ja tällöin opastuksen kesto on yhteensä reilu 1h ja kävelyä noin 500 m. Ryhmäopastukset etukäteistilauksesta.

KUVA: JARMO VEHKAKOSKI

OMATOIMISET LUONTOPOLUT

Kokeneelle Örön kävijälle suosittelemme Eteläkärjen omatoimista 6" -tuuman kierrosta. 6" -tuuman kierros vie sinut reilun 5 kilometrin pituisen reitin Örön eteläkärkeen, josta avautuu huikea merimaisema. Matkalla voi tutustua tykkiasemiin, kasarmialueisiin ja puolustusasemiin. Eteläinen luontopolku huipentuu 1910-luvulta peräisin olevan tykkipatterin raunioille. Sieltä on kauniit näköalat ympäröiville kalliosaarille sekä meriosuudelle. Eteläkärjen näköalapaikalla tarkkasilmäinen

voi myös bongata Bengtskärin majakan siluetin. Kierroksella pääsee ylittämään myös Örön riippusillan.

120 mm kierros (noin 5,1 km) suuntautuu saaren pohjoisosiin läpi rantaniittyjen, vanhojen metsien ja avoimen länsirannan. Pohjoiskärjen kiertävän luontopolun voi kiertää kumpaan suuntaan tahansa ja sen varrella on upeita hiekkarantoja, sankassa metsässä kulkevia osuuksia, näköalapaikkoja ja linnoituksen raunioita.

360 VR

Örön kotisivuille on toteutettu sekä ilmasta että maasta käsin tehty virtuaalikierros, jonka avulla matkailija pääsee tutustumaan saaren upeaan luontoon, mielenkiintoisiin kohteisiin sekä majoitus- ja palvelurakennuksiin. Osaan rakennuksia pääsee tutustumaan myös sisältä ja mukavan lisämausteensa tarjoilee saarelta äänitetyt äänimaisemat. Tarkkojen ilmakuvien avulla matkailija voi itse ohjata näkymää sekä tarkentaa kuvaa eri paikkoihin saarella. Ja vaikka Örössä kulkee helppokulkuisia teitä ja polkuja, on maastossa myös paljon haastavia osuuksia. Virtuaalimatkailu avaakin mahdollisuuden esteettömälle matkalle liikuntarajotteisille tai seniorikansalaisille.

Örön virtuaalikierros tulee täydentymään rakennusten ja nähtävyyksien sekä kieliversioiden osalta.

R Tutustu: https://www.visitoro.fi/ oro-360-vierailu/

KUVA: PETRI JÄRVINEN

12" RAVINTOLA

RUOKAPAIKAT ÖRÖSSÄ

Jo Suurruhtinaskunnan aikana rakennetussa varuskunnan ruokalana toimineessa rakennuksessa toimii Ravintola 12’’. Ravintolassa tarjoillaan lounasbuffet, joka sisältää monipuolisen salaattipöydän sekä useita lämpimiä vaihtoehtoja. Iltapäivästä lähtien tarjoiltavat à la carte -annokset antavat mahdollisuuden nauttia ravintolaillasta historiallisessa miljöössä täydellisessä saariston rauhassa. Ravintolan runsas ja maittava aamiainen on saatavilla niin majoituspalveluita kuin vierasvenesatamaakin käyttäville vierailijoille.

Vierasvenesataman vanhassa luotsituvassa toimii Örön Rantabistro.

Terassilla vierailija voi nauttia sataman vilskeestä ja kauneudesta bistron herkullisten ruokien ja virkistävien juomien kera. Örön juomavalikoima mahdollistaa tutustumisen myös saariston pientuottajien juomiin!

Ravintolamme palvelevat kesäkuu–elokuu välisen ajan päivittäin, Olemme avoinna läpi vuoden, tarkemmat tiedot www.visitoro.fi.

RANTABISTRO

Upseerin toimistoperhehostel

Upseerin toimiston valoisat huoneet sijaitsevat 12’’ kasarmialueella ravintolan läheisyydessä. Entisessä upseerien toimistossa on neljä 4-5 hengen huonetta, joissa on kaksi erillisvuodetta, kerrossänky ja osassa vuodesohva. Perhehostellin huoneet ovat varattavissa huoneittain. WC ja suihku sijaitsevat käytävällä. Toimistossa on myös yhteinen oleskelutila, jossa on televisio. Aamiainen kuuluu huoneen hintaan.

Hårdasnäset lomahuoneistot

Örön viihtyisät paritalohuoneistot tarjoavat kodinomaista majoitusta ympärivuotisesti. Huoneistot sijaitsevat satamalahden länsipuolella, noin 400 metriä 12’’kasarmialueelta ja ravintolalta. Huoneistoissa on 4 erillisvuodetta ja 2 hengen vuodesohva sekä tilava olohuone ruokailuryhmällä, hyvin varusteltu keittiö, wc ja suihku. Kaksi huoneistoista on sallittu lemmikkieläimille lisämaksulla.

Vierasmaja Hostel

Entisessä sairastuvassa 12’’-kasarmialueella sijaitseva hostelli on oiva valinta edulliseen yöpymiseen vuodepaikalla. Vierasmajassa on 3-6 hengen huoneita, joissa kerrossänkyjä sekä muutama erillisvuode. WC ja suihku sijaitsevat käytävällä. Vierasmajassa on myös yhteinen hyvin varusteltu keittiö sekä lukolliset lokerot käytävällä arvotavaroille.

Mökit

Kodikkaat mökit Käärmemurju ja Impilinna sijaitsevat parinsadan metrin päässä 12’’ -kasarmialueelta. Mökit ovat ihanteellisia perheille sekä pariskunnille. Meren rannalla sijaitsevassa kahden henkilön Ahtisaarimökissä voit saunoa omaan tahtiin mökin puulämmitteisessä saunassa ja nauttia takkatulen loimotuksesta. Ahtisaari-mökki sijaitsee saaren pohjoispuolella reilun kahden kilometrin päässä 12" kasarmialueelta.

Kaikki majoitusvaraukset: www.visitoro.fi

Majoituksien vastaanotto sijaitsee uudessa satamakonttorirakennuksessa, jossa myös kauppapuoti

KASARMIHOTELLI

Kasarmihotelli sijaitsee entisessä ja historiallisesti arvokkaassa 12”-kasarmirakennuksessa ravintolan läheisyydessä. Hotellissa on 18 viihtyisää ja valoisaa kahden hengen huonetta, joita on kahta eri kokoa. Osa huoneista on yhdistettävissä perhehuoneiksi. Hotellissa on yhteinen olohuone, lobbyalue, ulkoterassi merelle sekä 16 hengen kokoustila. Huonehintaan kuuluu aamiainen.

Telttailu

Örössä sijaitsee merkitty telttailualue, eikä telttapaikkaa tarvitse varata etukäteen. Telttailun palvelumaksulla saa käyttöönsä telttailualueen vesipisteen, roskapisteen käytön sekä yleisen saunan ja suihkun 12” Varusmiessaunassa.

Telttailualueella on ulkokäymälä ja ruokailu katos. Huomioithan, että kertakäyttögrillit ja muu avotulen teko saarella on kiellettyä. Retkikeittimen käyttö telttapaikalla on sallittua. Grillipaikka sijaitsee satamassa ja sitä käytetään hiilillä.

ÖRÖN MUUT RAKENNUKSET

RantaBistro

Vierasvenesataman viehättävä talo kuuluu Örön vanhimpiin rakennuksiin. Sen valmistumisvuodeksi on merkitty 1914, ja se poikkeaa Örön muista venäjänaikaisista rakennuksista olemalla poikkeuksellisen asuintalomainen. Talon kuisti on rakennettu 1900-luvun puolivälissä. Sieltä löytyy eräs Örön ainoista säilyneistä pönttöuuneista. Sisäovetkin ovat alkuperäisiä.

vesilaitos

Örön vuonna 1957 valmistunut vesilaitos tuottaa juoma- ja talousveden koko saaren tarpeisiin. Vedentuotantolaitteistoa on päivitetty 2000-luvulla nykyaikaisemmaksi ja tehokkaammaksi. Nykyään vesi tuotetaan käänteisosmoosijärjestelmällä kaivovedestä.

Päivittäinen vedenkulutus saarella on korkeimman sesongin aikaan keskimäärin 30 kuutiota huippukulutuksen ollessa 40 kuutiota, vesilaitoksen tuotantokapasiteetti on enimmillään 50 kuutiota.

Veden laatua valvotaan jatkuvasti mm. seuraamalla veden pH -arvoa ja sähkönjohtavuutta, jotka kertovat veden kovuudesta eli siitä kuinka paljon vedessä on ihmiskeholle tärkeitä mineraaleja. Liian kova vesi ei ole terveysriski, mutta se voi vaikuttaa veden makuun ja aiheuttaa kalkkeutumista laitteissa, kuten astianpesukoneissa tai lämminvesivaraajissa.

Vedestä otetaan säännöllisesti näytteitä laboratoriota varten veden hygieenisen laadun seuraamiseksi.

12” Ravintola

Rakennus on tsaarin ajalla 1900-luvun alussa rakennettu entinen varuskunnan ruokala. Ravintolassa koet ainutlaatuista historian tunnelmaa samalla saaristomauista nauttien. Sadat varusmiehet vuosien saatossa ovat nauttineet ateriansa kyseisessä varuskunnan ruokalassa ja nyt on kesävieraiden ja matkailijoiden vuoro.

ÖKmo – juhlatila (kappeli)

Alkuperäinen telakkaa palvellut paja on jo kadonnut, mutta 1947 valmistui Örön korjaamo – mistä lyhennys ÖKmo. Koska sisällä tehtäviin töihin on tarvittu valoa, on siinä pieneksi rakennukseksi paljon isoja ikkunoita ja sisäkatto korkealla. Saarella ei koskaan ollut kappelia tai juhlatilaa, tämä tila sopii siihen käyttöön lähes sellaisenaan, lisäksi päädyn ikkunoista avautuu yksi saaren hienoimmista näkymistä merelle. ÖKmossa voidaan järjestää mm. perhejuhlia ja muita tilaisuuksia.

Sotilaskoti

Sotilaskoti oli varusmiehille suosittu vapaa-ajan viettopaikka, jonka merkitys korostui eristyneellä linnakesaarella. Talossa oli elokuvateatteri, iso sali näyttämöineen, keittiö, kahvio sekä majoitustilaa. Tämä toi varusmiehille mahdollisuuden viihteeseen (mm. kirjoja, pelejä, soittimia, lehtiä) ja pieniin ostoksiin (kahvia, tupakkaa, pullaa jne.) Sotilaskoti toimi aina vuoteen 2002 saakka.

Nykyisin rakennuksessa järjestetään erilaisia tapahtumia ja kursseja sekä se toimii myös isojen ryhmien kokoustilana. Kesäisin talo toimii henkilökunnan kotina sekä kuntoilutilana.

koulu

6” residenssi ja öres

6” kasarmialueella sijaitseva asuinrakennus on toiminut myös toimistona. Rakennuksessa on kaksi asuntoa, joihin on omat sisäänkäyntinsä. Tänä päivänä talossa toimii ÖRES taiteilijayhdistys. ÖRES tarjoaa taiteilijoille ja tutkijoille mahdollisuuden työskennellä ainutlaatuisessa luonnonympäristössä Suomessa. Tilat sijaitsevat Örössä, entisellä sotilaslinnoitussaarella Saaristomeren kansallispuistossa. Taiteilijoiden vetämä ohjelma keskittyy uusiin ja kokeellisiin taiteenaloihin, taiteen ja tieteen yhteistyöhön sekä tieteidenvälisiin projekteihin.

Kansakouluna toiminut talo on rakennettu 1943. Koulussa opiskeli linnakkeen henkilökunnan lapsia vuosina 1959-1971. Eri luokka-asteilla oppilaita oli viidestä yhdeksään. Koulussa oli yksi tilapäisellä sopimuksella oleva opettaja, kenen asunto sijaitsi samassa rakennuksessa.

Nykyään Koulu toimii henkilökunnan kotina.

6” ruokala

6” ruokala. Alueelle oli kaikkiaan yli kaksikymmentä rakennusta, joista suurimmat ja jykevimmät hirsirakennukset sekä massiiviset maakellarit ja miinavarasto ovat säilyneet tähän päivään saakka. Kasarmialueella asui ja ruokalassa aterioi aikanaan noin 150 sotilasta, upseeria ja muuta henkilökuntaa.

Nykyisin rakennuksessa on mm. alueen pienoismalli ja seiniltä on löytynyt upea seinämaalaus, joka on joskus maalattu piiloon.

Örössä on paljon näkemistä ja tekemistä! Polkupyörällä pääsee sukkuloimaan nopeasti Örön mielenkiintoisimpien kohteiden välillä. Saarta halkovaa Pitkä Ikävä -tietä pääsee saaren pohjoisosaan, johon pyörän voi jättää parkkiin (paikallisvinkkinä hyvä paikka on kartasta löytyvän kulttuurikohta nro 7 kohdalla). Sen jälkeen pohjoisen alueeseen voi tutustua jalan tai vaikka kiertää kokonaan sieltä löytyvän luontopolun. Pitkän Ikävän eteläpäässä pyörän voi jättää 6" tuuman kasarmialueella, ja käydä koluamassa linnoitusajan rakennelmat jalan. Alueelta löytyy myös taidetta, riippusilta ja yksi saaren ihastuttavimpia uimarantoja. Örössä on saatavilla vaihteettomia lukollisia polkupyöriä, pyörävuokrat alkaen 8€ - tulossa myös sähköpyöriä.

Talvikeleillä ykkösmenopeli on potkukelkka. Kelkalla saa kätevästi suihkittua jäisiä katuja pitkin, ja samalla kokea millaista elo on ollut saaristossa joskus kauan aikaa sitten, ennen moottoriajoneuvoja. Kelkan istuinosaan saa mahtumaan kaverin, eväät tai kummankin.

Kesäkaudella voit tutustua saareen myös mereltä käsin vuokraamalla Satamakonttorista sup-laudan tai kajakin. Öröläiset neuvovat mielellään, mistä löytyvät parhaimmat melomisreitit ja kauneimmat luodot!

KESÄ

JA SAUNA

Örön saarella on kolme varattavaa saunaa: Rantasauna 1 ja 2 sekä Paritalosauna. Varusmiessaunassa on yleisiä saunavuoroja. Varusmiessaunan yleinen saunavuoro kuuluu satamamaksuun, muut pääsevät saunaan lisämaksusta.

• Varusmiessauna

• Paritalosauna

• Rantasauna

ASIAKKAIDEN ÄÄNI

Örö mun silmin

Mun Örö on pakopaikka kaupunkilaiselle – silloin kun kukaan muu ei tajua mennä sinne. Silloin kun kalenteri ei kerro, että olisi erityistä syytä lähteä. Linnut ovat jo tiessään, veneet seisovat pukeilla mantereella. On joko talven viimeiset hetket tai alkamassa se kuuluisa 100-päiväinen marraskuu.

Sopivan karu luonto ja armeijan rouhea perintö luovat kontrastin, joka koukuttaa kerta toisensa jälkeen. Minulle maalis- ja marraskuinen Örö on sitä parasta.

Mun oma Örö-ura alkoi keväällä 2019, kun Suomen Saaristokuljetuksen (nykyinen FRS Finland) Helsinki–Turku-saaristoristeily rantautui saaren pohjoislaituriin. Mukana tuolloin oli 40 matkailijaa, kokki ja matkanjohtaja. Muutama intensiivinen tunti jaloittelua valossa ja pimeydessä, sekä opastettu saarikierros jättivät pysyvän jäljen, yksityiskohtien tulvan, jotka unohtuivat hetkeksi, mutta palautuivat käsittämättömällä vimmalla, kun palasin pari vuotta myöhemmin. Se oli sitten menoa!

Mistä mun Örö on tehty?

Ystävistä, uusista ja vanhoista – osan tapasin jo ensivisiitillä osan kauan ennen sitä. Se on tehty tarkoin valikoiduista ajankohdista, hotellimajoituksesta, ulkoilusta. Ja ennen kaikkea: matka-arkullisesta kameratarvikkeita.

Örö on herkkä, mutta ei kulu. Se antaa aina uutta, vaikka juuri mikään ei muutu. Siinä on paikan hienous. Mun prioriteetti täällä on aina sama: päämäärätön haahuilu ja kamerapuuhat. Ja aina ei kulje – mutta juuri täällä sillä ei ole väliä. Päivä tai pari menee helposti rannalla vaellellessa, merentuomaa ihmetellessä. Jos ei muu auta, voi vaikka seistä päällään.

Yllättäen sitä törmää moneen, kun ei etsi – katsoo vähän ohi. Antaa luonnon, ruosteen ja rouhean betonin herätellä ais-

teja. Joskus siihen riittää yksi henkäys, joskus menee päiviä. Ja jokainen päivä päättyy auringonlaskuun länsirannalla.

Miksi palaan yhä uudelleen?

Koska täällä valokuvaajalle on tilaa, ärsykkeitä ja hiljaisuutta oikeassa suhteessa. Kun inspiraatio iskee, täällä mikään ei jarruta. Maaliskuun aurinkona voi jo ruopia jalalla santaa, tähystää tykin putkelta taivaan ufoja tai ikuistaa Pohjoiskärjen

Helpotuksen hotellia ja puhelinkoppia kaikessa rauhassa.

Jos sataa? Sitten mennään vaikka bunkkeriin tuikkujen kanssa puuhailemaan.

Ja kun päivän valot on kuvattu, on aika palata hotellille, fillarilla tietty! Huoneet ja aula tarjoavat mainion paikan purkaa päivän kokemukset, jos ei saunaan aina ehdi tai malta. Ja se ruoka! Keittiö puskee sellaista ilotulitusta, että menee matkaaja hiljaiseksi. Kun lähin kilpailija on kymmenien kilometrien päässä ja silti tehdään näin – se on jo nähtävyys itsessään.

Totta kai tätä kaikkea voisi tehdä muuallakin. Ruokaa saa kaikkialta, saaria riittää. Mutta missään muualla ei ole näitä kahta: Nina ja Janne tiimeineen

Heidän omistautumisensa asiakkaaseen, saareen ja sen kehittämiseen on tehnyt Öröstä ainutlaatuisen. Heittäytyminen, läsnäolo ja sydän näkyvät kaikessa. Lopputuloksena on timanttinen tuote ja lempeä kokemus. Se huumaa ja hurmaa –vie mielen ja kielen mennessään.

Ja kun palaamme taas, se on kuin kotiin tulisi. Avosylin odotetaan. Pyörät rivissä, illalliset tiedusteltu ja valmisteltu. Moniateriakokemuksia, joita ei löydy mistään muualta.

En voi muuta kuin huutaa: “Ottakaa mun rahat – antaisittepa mun jäädä!”

Jos haluat lähteä ensi kerralla mukaan pitkälle viikonlopulle – tökkäise!

Ari Hy värinen instassa @maailma_mun_silmin

Talvellakin Örössä on hyvä olla ja vaikka tehdä töitä!

Itse tutustuin Öröhön ensimmäisen kerran 1984 palvellessani merivoimissa. Sen jälkeen sukellusreissuilla saaren ympäristön lukuisille laivanhylyille. Örö näyttäytyi vuosikymmeniä kiehtovana, mutta tavoittamattomana saarena, olihan se sotilasaluetta. Kun vihdoin 2015 puolustusvoimat jätti saaren ja se avautui yleisölle, alkoi Örösuhde, joka on vain syventynyt kuluneen kymmenen vuoden aikana.

Olimme ystävieni kanssa viettäneet talvisia pidennettyjä viikonloppuja eri saarissa jo vuosien ajan, mutta kun korona-aikana olimme kahtena vuonna kuukausia veneellä töissä, syntyi ajatus etätöistä merellä myös talvisin. Örö oli tullut veneilyn ja muiden vierailujen kautta kovin tutuksi avovesikaudella ja kun uudet yrittäjät Nina ja Janne aloittivat 2020 tosimielellä, oli talvikohteen valinta helppo.

Ensimmäinen talviviikko etätöissä Örössä oli tammikuussa 2021 ja vei kerta kaikkiaan sydämeni –absoluuttinen rauha ja hiljaisuus, talvisen luonnon kauneus ja ainutlaatuisuus, pimeys ja viikonlopun sukeltaminen kirkkaassa meressä olivat täydellinen yhdistelmä – tätä piti saada lisää!

Tietoliikenneyhteydet toimivat erinomaisesti ja lomahuoneisot ovat tilavia ja mukavia – aivan täydellisiä niin oleiluun kuin työntekoonkin. Toimiva ruokahuolto on taannut kymmenen kertaa paremmat ateriat ja mukavamman elämisen kuin kotona. Kiireetön saunominen talvisella, hiljaisella saarella meren äärellä maistuu myös todella hyvältä. Lisäksi maanan-

taisin, keskiviikkoisin ja torstaisin Kasnäsistä Öröhön jäissäkin liikennöivän yhteysaluksen kyydin olet jo maksanut veroillasi etukäteen eli matkat saarelle ja takaisin ovat ilmaisia. Töiden jälkeen ja viikonloppuisin elämä hymyilee; pitkänpitkät kävelyretket tutuissa ja uusissa paikoissa ovat aivan parasta; niin meri kuin saariluontokin on päivästä toiseen erilainen. Joka päivä kokee jotain uutta – saukko piiloutuu kalansaaliinsa kanssa jäävalliin, merikotkat liitävät yläpuolella omilla asioillaan sinusta piittaamatta, sarvipöllö istua pönöttää oksalla kävelyreittisi varrella, hylkeiden äänet kantautuvat kaukaa paksun sumun läpi rannalle – ja tähtitaivas saariston pimeydessä on mykistävä. Saaren sotilaallinen historia, rannikkotykit, linnoitteet ja mukulakivitiet ovat mielenkiintoisia ja erityisesti nykyaikana muistuttavat meitä siitä, millaisessa maailmassa elämme.

Meidän olemiseemme saarella on kuulunut myös sukeltaminen, snorklaus, kalastaminen ja retkiluistelu. Merkittävin asia edellisten summana on ehkä kuitenkin elämän kokeminen niin pienenä ja niin suurena kuin se on - saarella on rauhoittava vaikutus.

Ainoa huono puoli talvimatkoissamme on ollut se, että ne ovat aina päättyneet aivan liian pian – siitä viisastuneina pidensimmekin 2025 talven työviikkoa neljän päivän lomajaksolla. Ensi talvena takuuvarmasti takaisin ja mahdollisimman pitkäksi aikaa!

Mika Pohjonen

Fiksumpaa energiankäyttöä kaksisuuntaisella

V2G-latauslaitteella

V2G-teknologia mahdollistaa sähköauton muuttamisen liikkuvaksi energiavarastoksi

Toimii osana kiinteistön energianhallintajärjestelmää

Haluatko lisätietoja?

Ota meihin yhteyttä!

MIKROMUOVI SAARISTOSSA

NÄKYMÄTÖN UHKA

TEKSTI

LUSSI JÄRVINEN KUVA SHUTTERSTOCK

Saaristomeri näyttää pintapuolisesti puhtaalta ja elinvoimaiselta, mutta pinnan alla piilee ongelma, jota ei näe paljaalla silmällä: mikromuovi. Kyseessä on globaali ongelma, joka näkyy yhä selvemmin myös Itämeren saaristossa. Pienet muovihiukkaset ovat hiljalleen kerääntyneet Suomenkin vesiin, missä ne uhkaavat paitsi luontoa myös ihmistä. Niitä ei voi haravoida pois rannoilta tai kerätä verkoilla merestä.

MITÄ ON MIKROMUOVI?

Mikromuovilla tarkoitetaan alle 5 mm:n kokoisia muovinpalasia, jotka voivat olla joko tarkoituksella valmistettuja (esim. kosmetiikassa tai vaatteissa käytettyjä) tai isompien muovien hajotessa syntyneitä. Suolavesi, auringon UV-säteily ja mekaaninen kulutus – kuten aallokko tai hiekan liike –murentavat muovin lopulta lähes näkymättömiksi hiukkasiksi. Hiukkaset kulkeutuvat vesistöihin jätevesien, hulevesien, kulumisen ja roskien mukana – usein huomaamatta.

Yksi suurimmista mikromuovin lähteistä on keinokuituvaatteet, joista muovihiukkaset irtoavat pyykinpesussa. Pesukoneellisesta synteettisiä vaatteita voi päätyä satojatuhansia muovihiukkasia viemäriin. Ajoneuvojen renkaiden kulumisesta syntyvät muovihiukkaset kulkeutuvat sadevesien mukana vesistöihin. Huolimattoman jätteenkäsittelyn ja myrskyjen seurauksena erilaiset muovipakkaukset, kalastusvälineet ja rakennusmateriaalit voivat päätyä mereen.

SAARISTO EI OLE SUOJASSA

Saaristomeren mittaustulokset ovat huolestuttavia: vedestä, pohjakerrostumista ja jopa kaloista on löydetty mikromuovia. Vesien eläimistö ei osaa erottaa mikromuovia oikeasta ravinnosta. Kalat, simpukat ja äyriäiset nielevät muovia luullessaan sitä planktoniksi tai ravinnon osaksi. Mikromuovi ei sula eikä poistu elimistöstä, minkä vuoksi se voi aiheuttaa ruuansulatuskanavan vaurioita, energianpuutetta ja jopa kuoleman. Tutkimuksissa on havaittu, että muovihiukkaset voivat myös kuljettaa mukanaan

ympäristömyrkkyjä, kuten PCB-yhdisteitä ja raskasmetalleja. Myrkyt siirtyvät ravintoketjussa eteenpäin – aina ihmiseen asti. Altistumme mikromuoville ruoan, juomaveden ja jopa hengitysilman kautta. Vaikka pitkäaikaisvaikutuksia tutkitaan edelleen, alustavat tulokset viittaavat yhteyksiin tulehdustilojen, hormonihäiriöiden ja soluvaurioiden kanssa.

MITÄ VOIMME TEHDÄ?

Mikromuovi ei kuulu luontoon eikä veteen –ei pinnalle, ei pohjaan. Vaikka suurin osa mikromuovista on näkymätöntä, sen vaikutukset ovat todellisia. Saaristo ei uusiudu, jos pilaamme sen hitaasti mutta varmasti. Siksi jokaisen veneilijän, mökkeilijän, yrityksen ja matkailijan valinnoilla on merkitystä. Kestävät materiaalivalinnat, huolellinen jätteiden käsittely ja vastuulliset kulutustottumukset ovat avainasemassa. On myös tärkeää suosia paikallisia ja vastuullisia yrityksiä, jotka tarjoavat kestäviä vaihtoehtoja muoville – kuten luonnonmateriaaleista valmistettuja käyttötuotteita.

MIKROPLAST I SKÄRGÅRDEN –

Skärgårdshavet ser ut att ha börjat må lite bättre, vi ser blåstång och klart vatten. Men under ytan döljer sig ett växande problem: mikroplast. Dessa små plastpartiklar kommer från bland annat syntetiska kläder, kosmetika, bildäck och nedbrutna förpackningar. De förs ut i havet via avlopp, regnvatten och

Forskning visar att mikroplaster nu finns i vattnet, bottnarna och till och med i fiskarna. Djur kan missta plasten för mat, vilket skadar deras hälsa och för plasten vidare i näringsked -

Vi kan alla bidra till en förbättring: undvik engångsplast, välj naturmaterial, samla upp ditt eget och även andras skräp och sortera rätt. Även små val gör skillnad – för ett renare och fris-

ÖRÖN YÖTAIVAS LUMOAA

Lyssklintenillä komeettaa kuikuilemassa. Kuva: Saara Seppälä

akaan elokuun lämmittämän rantakallion sylissä ja yritän katsella merta. Siitä ei pimeydessä paljoa näy, lähinnä satunnaisia heijastuksia ja epämääräinen suikale metsää viereisessä saaressa. Käännän katseeni ylemmäs, ja kohtaan tähtitaivaan, joka on samaan aikaan käsinkosketeltavan lähellä ja painostavan kaukana. Tuntuu kuin taivas olisi laskeutunut paksuna samettipeittona ylleni, vaikka minun ja avaruudessa hehkuvien plasmapallojen välissä ei ole juuri mitään – vain pieni kerros ilmakehää. Hengästyttävä ja silti tyynnyttävä kokemus.

Pimeässä tuttukin paikka saa uusia muotoja. Kaupungissa pimeys tuntuu toisinaan jopa uhkaavalta, mutta luonnon keskellä pimeys rauhoittaa. Öisen meren ympäröimänä valottomassa saaressa tietää olevansa turvassa ulkopuolisilta. Aaltojen pauhua tai laineiden liplatusta kuunnellessa häiritsevät asiat unohtuvat ja voi keskittyä olennaiseen.

Säkkipimeyttä on ihmisten arjessa koko ajan vähemmän, eikä pimeyden suomista mahdollisuuksista pääse missä tahansa nauttimaan. Saaristossa valosaastetta on suhteellisen vähän, ja aavan meren yllä kaartuva tähtitaivas antaa tilaisuu-

den nähdä sellaisiakin havaintokohteita, jotka kaupungissa jäävät valosaasteen taa.

Oikein valottomassa paikassa saa nauttia Linnunradan hohtavasta vyöstä ja taivaan tuhansista tähdistä. Kiikarin tai kaukoputken avulla pääsee sukeltamaan vielä syvemmälle esimerkiksi kaasusumuihin, joissa tähdet syntyvät, ja joita ne ydinfuusion loputtua jättävät jälkeensä.

Jo muutaman tähtikuvion opettelemalla taivaan eri suunnat tulevat tutuksi. Hiljalleen alkaa huomata muutoksia taivaankannella: Maapallon pyöriessä tähtikuviot näyttävät kiertävän Pohjantähteä, planeetat liikkuvat ja Kuu näyttää siirtyvän vähitellen vasemmalle

TEKSTI SANNA SEPPÄLÄ

Avaruustyöpajan materiaaleja. Kuva: Santeri Manninen

Kuu Örön taivaalla. Kuva: Jonna Rintamäki

Kun valot sammuvat, avaruus syttyy – Örö on tähtibongarin taivas.

suhteessa tähtiin. Muun muassa elokuussa ja tammikuussa voi bongailla meteoreja eli tähdenlentoja, ja toisinaan voi huomata jopa komeetan.

Tähtitaivasta tuijottaessa voi kuvitella, mitä aiemmat polvet ovat yön tunteina ajatelleet. Mitä he ovat ajatelleet tähtien olevan? Tiettävästi tähtikuvioita on nähty taivaalla jo tuhansia vuosia sitten, sillä niitä on löydetty kallio- ja luolamaalauksista. Sittemmin tähtikuvioita on hyödynnetty esimerkiksi navigoinnissa, ja lintujenkin arvellaan käyttävän yötaivaan valoja apuna muuttomatkoillaan.

Edellisen kerran Örössä ollessani pääsin matkatoverieni kanssa havaitsemaan ja esit-

telemään Saturnusta, Jupiteria, Kuuta, Seulasia, Herkuleen pallomaista tähtijoukkoa, Perseuksen kaksoisjoukkoa, Andromedan galaksia, Albireoa, koko joukkoa komeita tähtikuvioita sekä meren ylle levittäytyvää Linnunradan vyötä. Tähtiretkemme suuntautui 12” kasarmin tasanteelle, jolle mahtui mukava määrä kiinnostuneita retkeläisiä. Alkuillasta yritimme bongata myös komeetan nimeltä C/2023 A3 Tsuchinshan-ATLAS, joka kuitenkin piiloutui pilvisuikaleen taa. Onneksi avaruusaiheinen työpajamme ei pilvistä välittänyt, koska se järjestettiin sisätiloissa. Odotan jo innolla seuraavaa retkeä tunnelmalliselle Saaristomerelle!

Jonna esittelee Auringon mittakaavaa. Kuva: Saara Seppälä

Örön aaltoja. Kuva: Jonna Rintamäki

Vesisade yllätti tähtinäyttäjät. Kuva: Jonna Rintamäki

SUOMEN SODASSA HAUDATTUJEN SOTILAIDEN MUISTO ELÄÄ

Vuonna 1807 Napoleon ja Venäjän keisari Aleksanteri I solmivat Tilsitissä rauhansopimuksen, jonka mukaan Venäjä sai luvan vallata Suomi Ruotsilta. Suomen sota käytiin vuosina 1808–1809 ja sinä aikana Ruotsin laivasto käytti Örön saarta tukikohtanaan. Venäjän laivasto hyökkäsi muutamia kertoja Öröseen, mutta jäi alakynteen Ruotsin suuria laivoja vastaan. Kun Venäjä oli ankkuroinut laivojaan Lövön vesille, Ruotsi päätti tehdä vastahyökkäyksen, Venäläisten laivojen joukossa oli kaksi ruotsalaista saaristofregattia, jotka Venäjä oli ottanut haltuunsa kun Viaporin linnoitus oli antautunut.

Illan suussa elokuun 17 päivänä 1808 Ruotsin saaristolaivat lähtivät Öröstä kohti Lövötä tarkoituksenaan vallata fregatit takaisin. Ruotsilla oli laivoja myös Jungfrusundissa, ja yhteensä 22 barkassilla ja sluupilla hyökättiin venäläsiä vastaan. Ruotsalaisten vahvuus oli 840 miestä ja 36 upseeria. Taistelusta tuli verinen ja Ruotsi onnistui valtaamaan takaisin ainoastaan Styrbjörn-nimisen

saaristofregatin sekä yhden prikin. Styrbjörnin venäläisestä miehistöstä jäi henkiin vain yksi upseeri ja seitsemän miestä.

Styrbjörn oli Fredrik af Chapmanin piirtämä ja se oli rakennettu Tukholmassa vuonna 1790. Laiva oli kolmimastoinen ja sen mitat olivat: Pituus 44 m, leveys 8,3 m, syväys 2,8 m. Tykkejä laivassa oli yhteensä 42 kappaletta ja miehistöön oli kuulunut 305 miestä. Lövön taistelun jälkeen ruotsalaiset rupesivat hinaamaan laivaa omaan satamaan, mutta se ajautui karille ja koska se oli pahoin vaurioitunut, se päätettiin hylätä. Laiva sytytettiin tuleen, ja kun tuli pääsi ruutivarastoon, koko laiva räjähti kappaleiksi. Laivan uppoamispaikasta ei ole tietoa.

Kello 8 aamulla ruotsalaiset laivat olivat palanneet Öröseen. Ruotsin tappioksi laskettiin 63 kuollutta ja 111 haavoittunutta. Venäläisten tappioksi arvioitiin 180 kaatunutta ja 21 vangeiksi otettua.

Lövön kahakassa kaatuneet sotilaat haudattiin Örön saareen. Myös sairauksiin

kuolleet haudattiin sinne. Yleisin tappava tauti oli keripukki. Sairauksiin kuoli vähintään yhtä paljon sotilaita kuin taisteluissa. Laivojen miehistöön kuului ruotsalaisten lisäksi ahvenanamaalaisia ja Suomen saaristosta kotoisin olevia sotilaita. Jopa maavoimista oli värvätty sotilaita laivoihin.

Sen jälkeen kun Ruotsi oli menettänyt Suomen Venäjälle, laivat jättivät Örön. Rosalan ja Bölen asukkaat käyttivät saarta laitumena siihen asti kunnes Venäjä vuonna 1915 aloitti saaren linnoittamisen. Perimätiedon mukaan Örössä näkyi vielä 1800-luvun loppupuolella valkosia puuristejä merkkeinä hautausmaasta, mutta tänä päivänä kukaan ei enää pysty kertomaan missä se sijaitsi. Aluetta olisi syytä paikantaa koekaivauksien avulla, ja kun hautausmaa on löydetty, paikalle pitäisi pystyttää muistomerkki. Paikkaa johon on haudattu yli sata oman maan sotilasta pitäisi kohdella sankarihautausmaana.

Sankarihauta ilman muistomerkkiä – Örön maaperässä lepää yli sata miestä, joiden tarina on jäänyt historian jalkoihin.

TEKSTI PAULA WILSON KUVAT NORA WILSON

ÖRÖ TOP 5

Pohjoiskärjen kalliot

12’’ tykki

12’’ kasarmin tuntumassa sijaitsevaan tykkipihaan ja itse tykkiin pääsee tutustumaan itsenäisesti ulkopuolelta. Kirkkaana päivänä tykin näköalatasanteelta pääsee ihastelemaan Bengtskärin majakkaa, joka sijaitsee 13 kilometrin päässä. Tykkiin ja sen bunkkeriin pääsee tutustumaan sisäpuolelta vain koulutetun oppaan johdolla. Lisää tietoa info@visitoro.fi

Paahdenummi, helikopterikenttä

Öröstä löytyy harvinaisia luontotyyppejä, joista jopa tärkein on paahdenummi, joka valtaa ison alan keskeltä saarta. Paahdenummen arvokkuus korostuu kesällä, kun kymmenet eri perhoslajit liihottelevat paahdenummella juoden timjamilta tuoksuvan kangasajuruohon mettä. Samaiselta nummelta löytyy myös Örön alkukesän kaunotar, lännenkylmänkukka, jonka Örön esiintymä on Suomen ainoa.

Kun haluaa päästä romanttisimpiin maisemiin, joita Öröstä löytyy, on aika suunnata pohjoiskärjen kallioille. Romanttiselta tunnelmalta ei voi välttyä, kun aurinko painuu horisonttiin tyynenä iltana ja taivas värjäytyy punaisen eri sävyihin. Pohjoisessa länsipuolella olevat kalliot ovat sileiksi hioutuneet ja erittäin kutsuvat istumaan lämpimänä kesäiltana. Paikan tunnelma on niin vahva, että erään Örön työntekijän kumppani päätyi kosimaan tätä juurikin kyseisillä kallioilla männä vuonna.

Krapulakalliot

Varusmiesten nimeämä tutkakallio saaren länsipuolella on nimellään huvittanut monia. Erittäin tuulisena ja raikkaana paikkana, Krapulakalliot olivat varusmiesten päiden parantelukallio ja ajanviettopaikka. Ronskista nimestään huolimatta Krapulakalliot vetävät aina uudestaan ja uudestaan ihmiset puoleensa nauttimaan

Päiväkävijän vinkit:

Vuokraa pyörä

Satamakonttorista

Näet ja koet enemmän lyhyessä ajassa, säästät aikaa ja jaksamista!

Örö on yli 3 km pitkä saari, ja nähtävyydet sijaitsevat eri puolilla saarta. Pyörällä ehdit helpommin sekä kasarmialueelle, tykkiasemille että merenrantakallioille – jopa lyhyellä vierailulla.

Luontopolut ovat noin 5 km pituisia, pyörillä et tosin voi mennä luontopoluille, mutta voit jättää pyörän esimerkiksi 6” ruokalan luokse ja pääset kiertämään kätevästi etelänpään luontopolun. Vastaavasti voit ajaa pohjoiseen ja jättää pyörän saaren kapeimpaan kohtaan ja kiertää pohjoispään. Polkupyörällä liikut nopeasti, mutta samalla rennosti – erityisen hyödyllistä kuumana päivänä, tai jos haluat välttää liikaa kävelyä. Örössä maisemat vaihtelevat: tiheä metsä, avoin niitty, meri, tykkiasemat, kallioranta. Pyöräillen saat niistä moniulotteisen kokemuksen.

Laidunalue

Örön itäpuolelta, Storvikenin tuntumasta, löytyy laiduneläinaitaus. Kätevästi Örön punainen ulkoilureitti sattuu kulkemaan aitauksen läpi, joten näitä Westankärrin High Land-rotuisia lehmiä ja pieniä pörröisiä lampaita pääsee ihastelemaan niiden kesäkodissa lähietäisyydeltä. Samalla pääsee nauttimaan idyllisestä lehtomaisesta saaristometsästä ja saattaa jopa matkalla bongata harvinaisempia kahlaajia.

Tutustu saareen helposti päiväretkellä

Saapuminen – pyörävuokra – audiovisuaalinen opastus –Ravintola 12” lounas – saareen tutustuminen – tykkiopastus –Satamakonttorin ja RantaBistron palvelut lähtiessä – kotiin lähtö

Päiväkäynnin anteja:

• Upeat merenrantakalliot ja näkymät avomerelle

• Lehtoniityt ja laidunalueet, joilla elää harvinaisia lajeja

• Historiallisia rakenteita ja linnoitteita, infotauluja luonnosta ja sotilashistoriasta matkan varrella

• Maistuvaa ruokaa & virvokkeita

Aloita Öröhön tutustuminen audiovisuaalisella opastuksella (30 min)

Saat täydellisen kattauksen saaren historiasta ja luontoarvoista elämysopastuksen merkeissä! Suosittelemme lämpimästi aloittamaan vierailun tästä. Elämysopastukseen voit yhdistää lisäksi käynnin 12” tykkikasematissa

Ruokailu (n. 30–45 min)

Nauti Ravintola 12” maistuva buffet lounas tai nappaa raikas salaatti RantaBistrosta saapuessasi satamasta!

Luontopolut (min. 120 min – 180 min)

Valitse 120 mm (5,3km) tai 6" kierros ( 4,3km). 120 mm kierros suuntautuu saaren pohjoisosiin läpi rantaniittyjen, vanhojen metsien ja avoimen länsirannan. Reitin nimi 120 mm viittaa reitin varrella sijaitsevaan 120 mm patterin raunioon. Örön eteläinen kierros on jännittävä yhdistelmä rantakallioita, käppyräistä saaristometsää, lehtoja sekä pitkiä luonnontilaisia hiekka- ja somerikkorantoja. Reitti on saanut nimensä 6” reitin varrella sijaitsevan 6-tuuman patterin ja kasarmialueen mukaan. Saaren eteläkärjessä on hyvin säilyneitä tykki- ja puolustusasemia. Bunkkereissa voi kokea seikkailun tuntua.

Tykkiopastus (15–30min)

Pääset tutustumaan 12” Obuhov tykin kasemattiin - ’’ patteri on edelleen osittain sotilasaluetta, mutta yleisöllä on rajattu pääsy alueelle. Tykit on museoitu 1983.

Päätä vierailu piipahduksella Satamakonttorissa ja nauti sataman merimaisemista (n. 15-30 min)

Piipahda tekemässä matkamuisto-ostokset Satamakonttorissa ja nauti virvoke ja/tai ruokailu RantaBistrossa.

12” Metsähallituksen näyttelya ja kasarmialue (n. 15 min)

Pistäydy näyttelyissä – tutustu saaren historiaan, luontoon ja vaihtuvaan näyttelyyn.

HISTORIALLISET TYKKIPATTERIT

TEKSTI ÖRÖ KUVAT PETRI

JÄRVINEN

Örön ehkä keskeisin nähtävyys

lienee 12 tuuman patteri. Sen rakentaminen käynnistyi vuoden 1915 alkupuolella. Patterilla ammuttiin ensimmäiset laukaukset vuonna 1916. Yksityiskohtaisia tietoja venäläisten suorittamista ammunnoista ei ole saatavilla. Linnakkeen siirryttyä suomalaisille patteri oli edelleen osittain kesken, joskin käyttökuntoinen. Linnakkeen toiminta suomalaisvoimin käynnistyi 1920luvun alussa, mutta järeää patteria ei tuolloin käytetty. Örön järeitä tykkejä mm. suunniteltiin siirrettäväksi 1920-luvun alussa Suomenlinnaan, mutta siirtoon vaadittava summa oli niin suuri, että tykkien jääminen Öröhön oli ennalta selvää. Vuonna 1929 tykkejä alettiin kunnostaa.

Samalla kun tykkejä kunnostettiin, niiden takaa avoimet tykkipihat rakennettiin umpinaisiksi ja tykkitornit suojattiin päältä tykin mukana kääntyvillä betonikatoilla. Kunnostuksen yhteydessä tykkien suuntaus ja lataus sähköistettiin ja kellarit sekä torni varustettiin lämmityksellä ja tuuletuksella. Ensimmäiset laukaukset Örön tykeillä ampuivat suomalaiset elokuussa 1930. Vuonna 1931 järeitä tykkejä käytettiin jo varusmiesten harjoituksissa. Tarkkaa määrää 1930-luvulla ammutuista laukauksista ei ole.

1930-luvun puolessa välissä alettiin suunnitella tykkien sähköistystä. Tuolloin myös teetettiin laskelmat mahdollisesta tykkien purkamisesta ja poissiirrosta. Siirtoa ei sellai-

senaan toteutettu, mutta 1930-luvun lopulla kaksi Örön järeää tykkiä siirrettiin Ristiniemeen. Talvisodan ajan Örön järeä patteri oli kunnostuksen alla. Uudistettu patteri oli betonoitu, siinä oli kuivat ja uudenaikaiset miehistösuojat, ammusvarastot sekä huolto- ym. tiloja. Erona aiempaan myös tykkiasemat sijoittuivat kokonaan kasemattirakenteen sisään. Uudistettu patteri valmistui juuri ennen jatkosodan alkua, ja koelaukaukset ammuttiin 16.6.1941.

Bengtskärin taistelussa 26.7.1941 molemmilla tykeillä ammuttiin neljä laukausta. Tähtäimessä ei ollut Bengtskär, vaan tykeillä annettiin tulitukea merellä operoiville aluksille. Osumiakin tykeillä saatiin sotavuosina. Elokuun viimeisenä päivänä

12 TUUMAN TYKKIPATTERI

Opastetuilla kierroksilla on mahdollisuus päästä tutustumaan järeään tykkiin.

Bengtskärin majakka 13 km

1941 Örön järeillä tuhottiin neuvostoliittolaisten hallussa olevalta Russarön linnakkeelta yksi rakennus, jossa huhujen mukaan sijaitsi johtokeskus. Kummalla tykillä osuma tuli, ei ole tiedossa. Molemmilla ammuttiin yksi laukaus ja Bengtskäristä tuli ilmoitus ”täysosuma”, tarkentamatta sen paremmin kummalla. Örön järeät olivat jo tätä aiemmin tulittaneet useasti neuvostomiehitettyä Hankoniemeä, osin menestyksellisesti.

Rauhan aikana järeää patteria käytettiin noin kolmen–neljän vuoden välein. Toistaiseksi viimeisen kerran Örön järeällä tykillä on ammuttu 2.7.1971. 1990-luvulla linnakkeen järeitä tykkejä alettiin talkoovoimin kunnostaa. Kunnostustyö jatkuu yhä, ja tavoitteena on saada tykit ainakin säilymään tuleville sukupolville. Ehkä niillä voisi joskus vielä ampua saluuttilaukauksenkin...

6 TUUMAN TYKKIPATTERI

Örön saarella nähtävillä myös kuvassa näkyvä 6 tuuman tykkipatteri

PIDETÄÄN LOMAMUISTOT ROSKATTOMINA –

NYT JA TULEVAISUUDESSA

Pidä Saaristo Siistinä ry:n jäsenenä autat pitämään rakkaat rantamme ja vesistömme roskattomina. Liity jäseneksi osoitteessa pidasaaristosiistina.fi /liityjaseneksi

SAARISTOPODCASTIN

AREENAT LAAJENEVAT

Saaristopodcastin toinen vuosi lähti lentämällä käyntiin venemessuilla Helsingissä. Kymmenen päivää kesää messuhalleissa keskellä talvista Helsinkiä näkyi vauhdikkaasti myös sosiaalisessa mediassa noin 1,5 miljoonalla katselukerralla. Kevät alkoi jäissä Kasnäsissa ja jatkui vauhdikkaana kotimaan vesillä eri veneillä liikkuen. Kesällä näkyvyyden uudelle asteelle räjäytti video veneenpohjan pesemisestä Kasnäsin satama-altaassa. Videota on katsottu liki 27 miljoonaa kertaa. Saaristopod-

cast oli kuukausien ajan globaalin merikartan sivulla numero 1.

VUODEN KOHOKOHTA: FLIBS

Vuoden 2024 ehdoton kohokohta asettui syksyyn, kun kotimaassa säät olivat jo viilenneet. Yhteistyökumppanien (Axopar, Brabus, Bennington, Yamarin, Garmin, Boston Whaler, Quarken, Yamaha, Sea Ray, Mercury ja Nimbus) mahdollistama messumatka FLIBS-venenäyttelyyn Floridan Fort Lauderdalessa oli huikea kokemus.

Messutapahtuma on kooltaan niin valtava, että viisi messupäivää eivät tahtoneet riittää koko alueen tarkkaan perkaamiseen. Pitkälti toistatuhatta venettä vedessä ja halleissa, varusteosastoja unohtamatta olivat jotain ennenkokematonta. Uusia venemerkkejä tuli vastaan paljon. Tuplamoottorit vaihtuivat lennosta jopa viiteen rinnakkaiseen 450 hevosvoiman myllyyn. Ja väriskaalasta löytyi runsaasti eri sävyjä. Jopa Järvisen suu loksahti auki. Super Yacht Village oli jo kaukaa katsottuna sellainen, että totesimme sen jäävän meiltä väliin. 100-metrisiä superjahteja ei ollut

TEKSTI JUSSI EVINSALO KUVA SAARISTOPODCAST

You Finnish people do it in your own way and you are nailing it!

sillä kertaa meidän palamme kakkua. Kuvat vähän kauempaa riittivät.

Amerikassa kaikki on suurta ja sitä on paljon. Kaiken tämän keskellä oli hienoa huomata, että suomalaisen veneenrakennuksen helmet olivat kovasti arvostettuja paikallisten keskuudessa. Osastoilla kävi silmämääräisesti mitattuna jatkuva kova kuhina ja myös kauppa kävi. Pääsimme jopa todistamaan yhtä tapahtumaa livenä ja raportoimaan sen lähes suorana sosiaalisen median seuraajille. Oli hienoa haastatella tuoretta suomalaisen veneen omistajaa kaukana kotikulmilta.

Kaksi miestä kaukaa pohjolasta eivät jääneet tapahtumassa sivustaseuraajiksi. Saaristopodcast suoritti tapahtumassa omalla tutulla tyylillään sivuilleen, sydvest päässä, turhia miettimättä. Ja mikä parasta, palaute oli pelkästään positiivista.

You Finnish people do it in your own way and you are nailing it!

VUOSI 2025 MENNÄÄN KOHTI UUTTA

Vene 25 -tapahtuma oli jälleen onnistunut kokonaisuus. Keväällä 2025 nauhalle on saatettu jo 100. äänijakso. Kesä 2025 näyttää vauhdikkaalta, kun kaksikko suuntaa telkkariin. Eveo TV -kanava on tiedustellut, olisivatko miehet kiinnostuneita tuottamaan 11-jaksoisen televisio-ohjelman veneilystä ja saaristosta.

saariston matkailua kohtaan. Kaksikon mielestä ohjelmassa tärkeintä olisi aito, positiivinen tunnelma ja yhteistyö. – Kun tehdään sydämellä, eikä vain ”ohjelmaa ohjelman vuoksi”, syntyy jotain, mikä koskettaa ja kiinnostaa.

– Ajatus TV-ohjelmasta on meille täysin uusi pallopeli, mutta samalla valtavan innostava haaste, kaksikko kommentoi. – Olemme tottuneet tekemään sisältöä ketterästi ja sydämellä. Jos ohjelma toteutuu, se tehdään samalla asenteella: yhdessä, läpinäkyvästi ja koko veneilykansan kanssa.

TV-ohjelman tavoitteena olisi paitsi esitellä veneitä ja veneilyä, myös tuoda esiin saariston ainutlaatuisia ihmisiä, paikkoja ja tarinoita. Tällainen kokonaisuus kiinnostaa niin venealan ammattilaisia kuin harrastajia – mutta ennen kaikkea se voisi herättää uutta kiinnostusta

Toteutuessaan ohjelma olisi yksi harvoista suomalaisista TV-tuotannoista, joka keskittyy veneilyyn ja saariston elämään näin monipuolisesti. Se toisi näkyvyyttä paitsi kohteille ja tuotteille, myös koko elämäntavalle, joka monelle suomalaiselle on tärkeä – ja yhä useammalle haave.

Tarkempia tietoja mahdollisesta tuotannon aikataulusta tai ohjelman sisällöstä ei ole vielä julkaistu, mutta keskustelut ovat hyvässä vauhdissa. Yksi asia on kuitenkin varma: jos Petri ja Jussi lähtevät liikkeelle, kurssi ei jää puolimatkaan.

Saaristopodcast löytyy muun muassa Spotifysta, SUPLAsta, Instagramista ja YouTubesta. Ota tilit seurantaan!

Fastighetsförmedling Kiinteistönvälitys

•Fastighetsvärdering

•Köpebrev

•Offentligt köpvittne

•Bolagsbildningar

•Bouppteckningar

•Arvsskiften

Mats Nyman 0440 530 616

mats@nymanlkv.fi

•Kiinteistönarviointi

•Kauppakirjat

•Julkinen kaupanvahvistaja

•Yhtiön perustamiset

•Perunkirjoitukset

•Perinnön jaot

Marine

Helsinki Tampere Turku

Hanko Itäsatama Nauvo vierasvenesatama

Panimon ajatuksena on valmistaa ”mahdollisimman hyvää kemiöläistä olutta”. Pääpaino on helposti lähestyttävissä, puhdaslinjaisissa ja tyylinmukaisissa tuotteissa, joita voi hyvillä mielin nautiskella vaikkapa laiturin nokassa kesäisen Kemiön rannoilla. Sosiaalisuus ja mutkattomuus on meille erittäin tärkeää!

»www.kimitobrewing.com

KASNÄS RENT

KASNÄSISSA: VENEVUOKRAUS!

0400-530541, kasnas.event@gmail.com

Satama: Kasnäsin vierasvenesatama

Merihenkisetvaatteet, veneastiat,sisustus,lahjat teakjaRoope-tuotteet

Linnankatu37b,Turku Ark.10-18,la10-14

Myösnettikauppa: www.oceanspirit.fi

&

Saariston Loistoreitti-risteily Bengtskärin majakalle ja Rosalan Viikinkikeskukseen, lähtö Kasnäsista kesä-elokuussa. Tervetuloa!

Rosala & Bengtskär Matkavaraamosta kaikki Hiittisten saariston upeimmat helmet! www.rosala.net

Verkkokaupassamme www.maritim.fi teet tilaukset kätevästi. Autamme tarvittaessa tuotteiden valinnassa.

Tutustu vuoden -25 kampanjalehteemme! Nyt on tarjolla on yli 700 tuotetta kampanjahintaan!

KEMIÖNSAARI JUHLII 700-VUOTISTA

HISTORIAANSA

SEITSEMÄN VUOSI SADAN TARINA E LÄÄ VAHVANA

TEKSTI LUSSI JÄRVINEN KUVA POLKA PAPERIN SUUNNITTELEMA LEIKKISÄ AARREKARTTA KEMIÖNSAARESTA. KARTTA ON KUNNAN JA POLKA PAPERIN YHTEISTYÖ OSANA 700-VUOTISJUHLAA JA ON LADATTAVISSA ILMAISEKSI KUNNAN KOTISIVUILTA.

Kemiönsaari viettää vuoden 2025 aikana merkittävää merkkipaalua: kunta täyttää 700 vuotta. Juhlavuosi ei ole pelkkä aikajanalle merkitty vuosiluku vaan syvällinen kunnianosoitus alueen rikkaalle historialle, kulttuurille ja yhteisöllisyydelle.

Saaristokunta kunnioittaa menneitä sukupolvia mutta suuntaa samalla katseensa rohkeasti tulevaan. Vuoden mittaan järjestettävät tapahtumat ja teot kertovat yhteisestä identiteetistä, ylpeydestä ja jatkuvuudesta.

Juhlat kestävät koko vuoden ja tarjoavat kymmeniä ainutlaatuisia tapahtumia, jotka keskittyvät kulttuuriin, taiteeseen, ympäris-

töön, saaristoon ja paikalliseen elämään. Koko kunta on mukana juhlahumussa –asukkaat, yritykset, yhdistykset ja kesävieraat. Vuosi 2025 tuo esiin sen, mikä Kemiönsaaresta tekee niin erityisen: ihmiset, historia ja merellinen elämänmuoto.

KEMIÖNSAAREN SYNTYMÄPÄIVÄ:

11. HUHTIKUUTA 1325

Kunnan viralliseksi syntymäpäiväksi on vahvistettu 11. huhtikuuta 1325, jolloin Kemiönsaari mainittiin ensimmäisen kerran historiallisissa asiakirjoissa. Päiväys löytyy aatelismies Nils Hvitin ja hänen veljensä Henrikin välistä omaisuudensiirtoa

koskevasta dokumentista, jossa Nils lahjoitti omaisuutensa Henrikille, kirkollisessa virassa toimineelle papille. Asiakirja on paitsi historiallinen rajapyykki myös ikkuna keskiaikaiseen yhteiskuntaan, jossa kirkko, perhesuhteet ja maaomaisuus punoutuivat toisiinsa.

HISTORIALLISESTI AINUTLAATUINEN SAARISTO

Kemiönsaaren historia on vahvasti sidoksissa Itämereen ja saaristoluontoon. Alueella on kulkenut vuosisatojen ajan kalastajia, kauppiaita, merimiehiä ja käsityöläisiä. Kieli ja kulttuuri ovat muovautuneet meren äärellä: ruotsinkielinen perinne on säilynyt vahvana, ja viime

vuosikymmeninä suomenkielinen väestö sekä monikulttuurisuus ovat rikastuttaneet yhteisöä.

Vuonna 1686 perustettu Taalintehtaan rautaruukki toi teollistumisen saarelle, ja sen perintö näkyy edelleen maisemassa ja kulttuurissa. Vanha ruukkialue on elävä osa saaren identiteettiä ja keskeinen näyttämö myös juhlavuoden tapahtumille.

JUHLAVUOSI TÄYNNÄ OHJELMAA

Juhlavuosi näkyy ja kuuluu koko kunnassa. Eri puolilla Kemiönsaarta järjestetään yli sata tapahtumaa – suurista juhlapäivistä intiimeihin kylätapahtumiin. Ohjelmassa on

historiallisia näyttelyitä, opastuksia, musiikkiesityksiä, yhteislaulua, veneilytapahtumia ja retkiä saariston kulttuurimaisemiin. Lisäksi juhlavuoden kunniaksi julkaistaan Alexander Ginlundin tuottama animaatio sekä juhlakirja, joka kertoo Kemiönsaaren kehityksestä kunnan kaikkien kylien tarinoina –kyläelämästä, teollisuudesta, muutoksista ja siitä, miten saaristoelämä on sopeutunut aikaan.

– Juhlavuosi on kunnianosoitus menneille sukupolville, mutta samalla se on katsaus tulevaan. Haluamme korostaa yhteisöllisyyttä ja saariston elinvoimaa, toteaa Kemiönsaaren kunnassa juhlavuotta koordinoiva tiimi.

KIMITOÖN FIRAR

700 ÅR – HISTORIA, GEMENSKAP OCH FRAMTIDSTRO

År 2025 fyller Kimitoön 700 år –ett jubileum som hedrar det förflutna men samtidigt blickar framåt. Jubileumsåret lyfter fram kommunens rika historia, unika skärgårdskultur och levande gemenskap genom ett hundratal evenemang runtom på ön.

Den officiella födelsedagen, 11 april 1325, bygger på det första kända dokumentet där Kimito nämns. Genom historien har området präglats av sjöfart, hantverk och tvåspråkighet.

Bland milstolparna finns Dalsbruks järnbruk från 1600-talet, vars arv fortfarande syns i både miljö och kultur.

KATSE TULEVAAN – ELINVOIMAINEN KEMIÖNSAARI

Vaikka 700 vuotta on vaikuttava saavutus, Kemiönsaari ei katso vain taaksepäin. Kunta panostaa vahvasti kestävään kehitykseen, luonnon monimuotoisuuden vaalimiseen ja uusien asukkaiden houkuttelemiseen. Etätyön yleistyminen ja kasvava kiinnostus saaristoelämää kohtaan luovat mahdollisuuksia uudelle elinvoimalle.

– Haluamme olla esimerkki siitä, miten saaristokunta voi uudistua ja samalla säilyttää perinteensä. Juhlavuosi antaa meille mahdollisuuden kertoa tämän tarinan ylpeydellä, tiivistetään kunnasta.

ÖRÖN MIELENKIINTOISET

LUTEET

Aallot hyväilevät rauhallisina Örön hienohiekkaista länsirantaa. Hyönteishaavia heilutteleva mies hengittää suolaisen meren ja rantaniityn kukkaloiston tuoksua. Luontopolulla kulkeva ulkoilija hidastaa vauhtiaan.

– Mitä sieltä löytyy? hän kysyy.

– Etsin luteita, mies vastaa.

– Luteita! Eivätkö ne ole haitallisia?

– Sellainen mainehan luteilla on, mutta tosiasiassa vain yksi laji on ihmisille haitallinen

ja muutama viljelyskasveille runsaana esiintyessään. Tule katsomaan luupilla, jos kiinnostaa.

– Onpa tämä kaunis, ulkoilija ihastelee.

– Se on hietikkomataralude, haavimies vastaa.

ÖRÖN NIMIKKOLUDE

Hietikkomataraludetta (Polymerus lammesi) voi hyvällä syyllä kutsua Örön nimikkoluteek si. Se erotettiin keltamataraluteesta (Polyme-

rus unifasciatus) tieteelle uudeksi lajiksi juuri Örön näytteiden perusteella. Lajin tyyppisarja, eli ne koiras- ja naarasyksilöt joista laji määritettiin, on tallennettu Turun yliopiston kokoelmiin.

Biologi Tapio Lammes (1934-2001) sai luvan tulla Öröhön keräämään hyönteisiä jo vuonna 1983. Silloin Örö oli suljettu sotilasalue. Eräällä keruumatkallaan 80-luvulla Lammes alkoi ihmetellä, kun löysi kahdenlaisia eltamataraluteita. Hän keskusteli havainnos-

TEKSTI JA KUVAT TUOMO VAINIO

taan Turun eläinmuseon FM Veikko Rinteen kanssa. Rinne ryhtyi tutkimaan mahdollisia lajieroja. Vuonna 1989 lude hyväksyttiin tieteelle uudeksi lajiksi Polymerus lammesi, hietikkomataralude (Rinne, 1989).

SINISTÄ LUONTOPOLKUA PITKIN

Länsirannan katajapensaissa mies huomaa kauniin sypressiluteen (Cyphostethus tristiatus) ja suurehkon, vihreän katajaluteen (Chlorochroa juniperina). Hieman edettyään hän pysähtyy haavimaan rantamäntyjä. Puusta irtoaa kuivia käpyjä haaviin ja niiden seassa lymyilee kaksi upeaa seepraludetta (Cremnocephalus albolineatus).

Mies on haavinsa kanssa ehtinyt sinisen luontopolun rantaniitylle Balget-nimisen lahden poukamaan. Lehmien jäljiltä rikkoutuneeseen maahan on muodostunut mutalaikkuja, joissa poukkoilee juovahyppyluteita (Saldula opacula). Kasvustossa viihtyvät myös sahaheinälude (Stenodema trispinosa) ja vesirajan saroilta mukaan tarttunut rauhallinen ruokotikarilude (Nabis lineatus). Muitakin ”näkymättömiä” kulkijoita maastossa tietysti elelee

Kuumana kesäpäivänä kaipaa virkistystä. Hetken juomatauko varjoisalla penkillä, ja matka jatkuu luontoarvoiltaan tärkeälle

paahdenummelle. Siellä kasveja on vähemmän kuin saaren muissa osissa. Suolaheinät ja muutamat paahteessa viihtyvät kukkaset ja ruohot kasvavat harvakseltaan, mutta varpukasveista kangasajuruoho ja kanerva menestyvät.

Vaikka sivullisen silmiin näyttäisi, että haavi viuhuu tyhjänä, löytyy sieltä kuitenkin elämää.

Useampi veikeä suolaheinälude (Spathocera dalmanii) on tyypillisesti jämähtänyt paikalleen, kun taas kaakonahdelude (Notostira elongata), ketomustapolvi (Plagiognathus chr ysanthemi) ja ketosamettilude (Trapezonotus arenarius) pyrkivät pois haavista.

Paahdealueen kanervakenttä kätkee ohikulkijan silmiltä omat ludelajinsa, kuten auhtoluteen,

Ischnocoris angustulus), kanervaluteen (Macrodema microptera), kanervakaitaluteen (Orthotylus ericetorum) ja kanervakirkiluteen (Nysius helveticus).

Iltapäivä on jo pitkällä. Matkalla majapaikkaan mies haavii vielä mäntyjä Lyhyt Ikävä -tien reunoilta. Pian haavissa kipittää mäntyraitalude (Pilophorus cinnamopterus) ja hetkeä myöhemmin pitkäraajainen mäntymarmorilude (Phytocoris pini) ihmettelee minne on joutunut

Örön oma nimikkolude löydettiin sattumalta – ja sai nimen haavimiehen mukaan.

Majapaikkaan saapunut ja hieman väsynyt ludepappa voi maastokenkiä riisuessaan iloita onnistuneesta päivästä Örön vaihtelevassa luonnossa.

HIEMAN TIETOA LUTEISTA

Örössä on tavattu 147 ludelajia. Koko Suomen alueelta lajeja on kautta aikojen löydetty yli 550 lajia.

Suomen luteista vain sisätiloissa elävä lutikka (Cimex lectularius) on ihmiselle suoranainen haittaeläin. Lehdistä saa toisinaan lukea raflaavia juttuja luteista, kun tarkoitetaan lutikkaa. Jutun kuvassa voi komeilla jopa viaton marjalude (Dolycoris baccarum). Sen ravintona on kasvi- ja marjanesteet.

Peltolude (Lygus rugulipennis) on suureksi populaatioksi kasvaessaan monien viljelykasvien tuholainen Euroopassa. Samoin viherlude (Palomena prasina) runsaana esiintyessään on haitallinen puutarhoissa ja vadelmaviljelmillä.

Luteet eivät luonnossa käy kiinni ihmiseen. Häiriintyessään ne yrittävät paeta.

Toki luteet saattavat käteen otettaessa hätäpäissään pistää karsällään, isot vesiluteet melko kipeästikin. Eräillä ludeheimoilla on hajurauhaset, joista ne toisinaan erittävät epämiellyttävää tuoksua. Jos eritettä on vaikka mansikassa, jää maku varmasti mieleen. Luteita esiintyy lähes kaikissa luontotyypeissä. Ne ovat mielenkiintoisia seurattavia. Ja kun niihin tutustuu, ne näyttävätkin mukavilta hyönteisiltä.

Tuomo Vainio

Kaunis kevätpäivä ENNEN JA NYT

Oskar herää puoli kuuden maissa ja katselee tyytyväisenä haahkaparvea, joka laskeutuu eteläpuolen ulapalle. Vaimo ja lapset nukkuvat vielä, ja Oskar päättää lähteä metsästämään haahkoja. Koko perhe, ja varsinkin vaimo, tarvitsee pitkän talven jälkeen tuoretta lihaa. Elsa odottaa pian syntyvää kolmatta lastaan.

On toukokuun yhdeksäs päivä, armon vuonna 1925. Sisäilma tuntuu viileältä, ja Oskar sytyttää tulen keittiön hellaan. Hän kantaa sisään ämpärillisen vettä, jotta Elsan ei tarvitse. Kynttilöitä tai öljylamppuja ei tähän vuodenaikaan tarvita. Kun Oskar lähtee ulos haulikon kanssa, hän saa pihalla metsästyskaverikseen Edithin, joka on aamuvirkku opettaja.

PIENI YHTEISÖ KARULLA LUODOLLA

Oskar on toisen polven majakanvartija Bengtskärissä, ja metsästys on hänelle tuttua. Haahkojen lisäksi hän metsästää läheisillä hyljeluodoilla myös hylkeitä. Lapset osaavat kerätä haahkan munia, mutta saarella pesii vain muutama haahka, joten jokaisella perheellä täytyy olla ulkorakennuksissa ja aitauksissa omia kanoja ja ankkoja. Lintujen lisäksi pidetään sikoja ja lampaita, mutta ei lehmiä. Karu ja kallioinen pieni luoto ei sovi lehmien pitämiseen.

Opettajan lisäksi saaressa asuu kymmenen aikuista. Miehet huolehtivat majakan toiminnasta ja vaimot kodeista. Lasten lukumäärä lähentelee jo kahtakymmentä. Lapset viihtyvät hyvin, ja heillä on omien sanojensa mukaan aina paljon kivaa tekemistä. Aikuiset, ja varsinkin vaimot, yrittävät pitää sopua yllä perheiden välillä. Kaikki asuvat samassa rakennuksessa ja saari on kooltaan vain noin 100 m x 150 m.

SATA VUOTTA MYÖHEMMIN, KEVÄT 2025

Sata vuotta myöhemmin, toukokuun 9. päivänä vuonna 2025, nykyiset majakanvartijat Nora ja Peppi juoksevat puoli kuuden maissa ulos pihalle häätämään huutamalla ja huitomalla luodon yllä näkyvät pari merikotkaa. He tietävät, että kotkilla on tähtäimessään pesillään makaavat haahkat. Meressä uiviin haahkaparviin kotkat eivät pääse käsiksi. Hylkeetkin ovat yleensä turvassa, mutta Pikku

Bengtskärin luodolla näkyvät söpöt valkoiset kuutit sukeltavat varmuuden vuoksi mereen. Kolmenkymmenen vuoden aikana haahkanpesien määrä on Bengtskärissä lisääntynyt parista kolmesta pesästä yli viiteensataan. Haahkoja ei enää metsästetä ihmisten ruoaksi, ja niiden joutumista kotkien suihin yritetään estää. Haahka on Itämerellä vähentynyt uhanalaiseksi lajiksi, ja siksi sitä on suojeltava kaikin keinoin. Bengtskärissä rakennetaan linnuille pesimissuojia, ja eksyneitä tai hylättyjä poikasia autetaan sopivien emojen luo.

MODERNI MAJAKKASAARI

Kun kotkat on häädetty, ruvetaan valmistelemaan matkailijoiden vastaanottamista. M/S Sissel tuo keskipäivälla noin 40 haahkaretkeläistä ja 10 yöpyjää. Kaikille tarjotaan lounaaksi kalakeittoa sekä kahvia ja vastaleivottuja voisilmäpullia. Toiminnan helpottamiseksi majakka on liitetty mantereen sähköverkkoon, lämmitys hoituu kalliolämmöllä ja juomavesi suodatetaan merivedestä. Kävijöitä tuodaan majakalle sekä Kasnäsin että Hangon suunnasta. Vuosittainen kävijämäärä on 10 000–12 000 matkailijaa.

Matkailukauden aikana, toukokuun alusta syyskuun loppuun saaressa asuu 5–10 työntekijää. Heidän asuintilansa sijaitsevat majakan ullakolla ja ulkorakennuksissa. Majakan pohjoispuolella seisoo yhä vuonna 1907 valmistunut kivisauna, ja aivan kuten Oskar aikoinaan, Nora ja Peppi voivat illalla nauttia puulämmitteisen saunan pehmeistä löylyistä ja ikkunoiden takaa avautuvasta upeasta merinäköalasta.

TEKSTI PEPPI WILSON KUVAT ELINA ESKOLA, VELJEKSET BJÖRKELLIN KOKOELMA

045 6703 601

NÄIN MAHDOLLISTAMME

ONNISTUNEEN VIERAILUN

Me Örössä teemme parhaamme, että vierailu saarella sujuisi mahdollisimman mutkattomasti ja että kävijä saisi nauttia kohteesta ja sen palveluista täysipainoisesti.

Jotta tämä onnistuisi niin taustalla toimii monesta osasesta koostuva kokonaisuus. Öröhön töihin tulevalle on tarjolla monenlaisia toimenkuvia sekä mukavia kohtaamisia vieraidemme kanssa. Parhaimmillaan meitä on puolensataa henkilöä huolehtimassa saaren vierailijoista.

Saarelle saapuessaan vieraamme kohtaa ensimmäisenä satamassa tai kuljetuksessa työskentelevän henkilön. Veneellä saapuvan ottaa vastaan satamatyöntekijä, joka opastaa veneen sopivalle paikalle, auttaa kiinnittymisessä sekä kertoo tärkeimmät vierailuun liittyvät tiedot ja suosittelee tulijoille saaren palveluita.

Yhteysaluksella saapuvia on vastassa kuljetuksessa työskentelevä henkilö, tuttavallisemmin ”mopopoika”, joka opastaa tulijat eteenpäin saarella. Majoittujat saavat

aloittaa saareen tutustumisen heti satamasta alkaen ilman kantamuksia, sillä mopopojat lastaavat matkatavarat ajoneuvon kyytiin ja kuljettavat ne majoitustiloihin odottamaan. Matkatavaroiden lisäksi mopopojat kuljettavat esimerkiksi raaka-aineita saaren ravintoloihin ja pitävät saaren jätepisteet ja biokompostit kunnossa. Heiltä saa aina avun, kun pitää saada asiakkaalle lisävuode, polttopuita saaren pohjoisosassa sijaitsevaan Ahtisaari -saunamökkiin tai lisää puhtaita liinavaatteita majoitustilojen siivouskomeroihin. Kuljetukset hoidetaan hyvällä suunnittelulla mahdollisimman tehokkaasti, vähillä kilometreillä luontoa säästäen. Ympäristön kuormitusta vähentämässä meillä on käytössä sähköpakettiauto. Ratin ja veneköysien lisäksi satamalaisilla ja mopopojilla pysyy käsissä porakone, harava ja kaikki siltä väliltä. Polkupyörien huolto, nurmikonleikkuu ja kevyet huoltotyöt sujuvat myös omin voimin.

Satamassa palvelee kesäkuukausien ajan saaren todellinen hermokeskus, satamakonttori jonka työntekijöiltä löytyy

vastaus jokaiseen kysymykseen ja apua joka tilanteeseen. Jotain kertoo jo se, että suurin osa konttorin työntekijöistä vetää myös Örön historiaan ja luontoon porautuvia opastuskierroksia. Opastusten, saunavuorojen ja pyörävuokrausten lisäksi Satamakonttorilaiset pyörittävät pientä kioskia, jossa on tarjolla peruselintarvikkeita, asusteita ja matkamuistoja sekä tietysti aamuisin tuoreita sämpylöitä.

Sy vemmälle saareen edetessään matkailija saapuu 12” tuuman alueelle. Täältä löytyy Kasarmihotelli, kaksi hostellia ja Ravintola 12”. Saaren muissa osissa on mökki- ja huoneistomajoitusta. Majoituskapasiteettia Örössä on yhteensä 150 henkilölle.

Majoitustilojen, wc-tilojen ja saaren neljän saunan puhtaanapidossa työskentelee korvaamaton komppania, joka tekee väsymättä työtään lähes kellon ympäri. He varmistavat, että tilat pysyvät puhtaina ja siisteinä: vessoissa on miellyttävä asioida, hotellissa pääsee sujahtamaan päivän ulkoilujen päätteeksi viimeisen päälle pedattuihin

Kehitämme palveluita ja tuotteita kävijöiltä saadun palautteen ja toiveiden sekä omien ideoiden, kokemusten ja

tutkimustyön pohjalta.

sänkyihin ja joka ikisessä annostelijassa riittää saippuaa suihkuttelijoille ja paperia käsien kuivaamiseen. Saunojen siisteys ja kauniisti kiiltävät hanat ovat Öröläisille kunnia-asia ja siivous tehdäänkin myös aina saunavuorojen välissä. Puhtaanapidolla on myös tärkeä tehtävä pyykinpesun ja Ravintola 12” astiahuollon pyörittämisessä. Ravintolaan astuessa vierailijasta pitää huolta iloinen ja palvelualtis salihenkilökunta. Keittiön ovien takana työskentelevät kokit loihtivat huolella tehtyjä, paljon kiitoksia kerääviä annoksia. Toisinaan heitä voi nähdä myös salin puolella, kun he käyvät tarkistamassa ja täydentämässä buffetpöytää tai tervehtimässä asiakkaita. Sataman rantabistrossa kokkia voi moikata kassalle mennessä tai kauniina kesäiltana rannan BBQ-grillillä.

Olemme vieraillemme näkyvästi läsnä palvelemassa, opastamassa ja auttamassa, mutta paljon tapahtuu myös kulisseissa. Kehitämme palveluita ja tuotteita kävijöiltä saadun palautteen ja toiveiden sekä omien ideoiden, kokemusten ja tutkimustyön pohjalta. Tätä työtä tehdään erityisesti kylminä vuodenaikoina vilkkaimman kesäsesongin ulkopuolella. Suuri osa vanhan rakennuskannan kunnostus- ja ylläpitotöistä tapahtuu myös näinä hiljaisempina aikoina. Sellainen perusasia kuin juomakelpoinen vesi ei ole saaristossa itsestäänselvyys. Suuri ylpeydenaiheemme, oma vesilaitos, vaatii aika-ajoin hellää huolenpitoa osakseen. Myös syntyvä jätevesi puhdistetaan saaren omassa jätevesilaitoksessa.

Hiljaisen kauden kenties tärkein ja suurin ponnistus on kesätyöntekijöiden rekrytointi,

jolla pedataan seuraavan kesän onnistuminen.

Kulisseissa varmistetaan myös, että tavaraa on silloin kun sitä tarvitaan. Täydennykset ravintoloihin, puhtaanapidon tarvikkeisiin ja kauppaan tulevat kerran viikossa. Varastotilat ovat rajalliset, elintarvikkeet säilyvät vain tietyn ajan ja säätilanne vaikuttaa kävijämääriin toisinaan hyvinkin paljon, joten tilausten tekeminen vaatii tarkkaa suunnittelua ja hitusen ennustajanlahjoja.

Myyntipalvelumme varmistaa yritysasiakkaiden ja ryhmien vierailujen onnistumisen ympäri vuoden ja infopuhelimen vastausvuorot sovitaan Öröläisten kesken niin, että hätätilanteessa meidät saa kiinni vaikka keskellä yötä.

Palvelemme asiakkaita suurella sydämellä, tervetuloa!

Merikaali

UHANALAISIA KASVEJA

UHANALAISUUS: silmälläpidettävä

Merikaali lukeutuu merenrantojemme pioneerikasveihin ja asuttaa ensimmäisten joukossa uusia, kasvittomia hiekkavalleja. Ranta saattaa vaikuttaa karulta kasvupaikalta, mutta hiekkaan hautautunut merilevä, kasvinversot ja simpukankuoret muodostavat merikaalille ravinteikkaan kasvualustan. Monille kasveille suolainen merivesi on vaikea ongelma, mutta merikaali tarvitsee suolaisen kasvualustan.

Merikaalin uhkeat lehtiruusukkeet ovat valkoisine kukkineen mieleenpainuva näky ja niitä voi ihastella keskikesällä Örön länsirannan pikkukivirannoilla.

Merikaalia esiintyy Suomessa Ahvenanmaalla ja lounaissaaristossa sekä mantereella Hankoniemessä.

Meriotakilokki

UHANALAISUUS: erittäin uhanalainen, rauhoitettu koko Suomessa

Kangasajuruoho

Meriotakilokki on piikikäs, hiekkaisten merenrantojen kasvi, joka menestyy rantaan ajautuneiden, hiekan peittämien rakkolevävallien päällä. Meriotakilokkia tavataan pääasiassa Euroopan hiekkaisilla merenrannoilla Itämereltä Atlantin rannikkoa pitkin Välimerelle ja Mustallemerelle saakka. Meriotakilokin pohjoisimmat vakiintuneet esiintymät ovat Suomessa Suomenlahden rannikolla ja Ahvenanmaalla. Örössä Meriotakilokkia tavataan etelärannalla ja sielläkin vain muutamia yksilöitä.

UHANALAISUUS: silmälläpidettävä

Lännen kylmänkukka

Kangasajuruoho on voimakastuoksuinen, mattomaisia kasvustoja muodostava varpu. Kangasajuruoho on erittäin tärkeä eräiden perhosten, kuten harjusinisiiven, toukkien ravinnonlähde, sillä kyseiset perhoset munivat ainoastaan kangasajuruohon kukkiin ja toukat syövät vain ajuruohoa. Kangasajuruoho esiintyy laajoina mattoina eri puolilla Örötä ja mehiläiset keräävät mielellään kangasajuruohon kukista mettä ja laji onkin hyvä hunajakasvi. Ajuruohoja on käytetty ihmistalouksissa hyvin monella tavalla, yskänlääkkeestä morsiamen houkutteluun ja paholaisten karkottamiseen. Suosio perustunee ajuruohojen miellyttävään aromaattiseen tuoksuun.

UHANALAISUUS: rauhoitettu, eikä sitä tai sen siemeniä saa poimia

Lännenkylmänkukkaa esiintyy Suomessa vain Örössä ja täälläkin kasvaa ainoastaan muutama yksilö. Lajin lähimmät kasvupaikat ovat Manner-Ruotsissa ja Gotlannin saarella. Lännenkylmänkukka on meillä todennäköisesti muinaistulokas, jonka leviämiseen ihminen on myötävaikuttanut. Myös sukulaislajin, Ahonkylänkukan Suomen ainoa kasvupaikka sijaitsee Örössä.

Lännenkylmänkukka kukkii suurin, sinivioletein kukin varhain keväällä. Kukinnan jälkeen pitkähaiveniset siemenet leviävät tuulen mukana.

MERELLE EUGENIALLA

TEKSTI LUSSI JÄRVINEN KUVA PETRI JÄRVINEN

Jahti Eugenia on perinnerakenteinen purjelaiva, joka on replika alkuperäisestä vuonna 1879 Bolaxissa rakennetusta jahdista. Alkuperäinen Eugenia upposi vuonna 1951 Hiittisissä, ja nykyinen vapaaehtoisvoimin rakennettu alus valmistui vuonna 1999.

Nykyisin Eugenia tarjoaa yleisö- ja ryhmäpurjehduksia Saaristomerellä; esimerkiksi kesäisin järjestetään mm. retkiä Kasnäs–Örö-, Dalsbruk–Högsåra- ja Söderlångvik-linjoilla. Matkoilla voi osallistua purjehduksiin, oppia saariston perinteistä ja nauttia saaristolaiskeittoa. Hiljattain Eugenia nimettiin biosfäärialueen kumppaniksi, edistäen kulttuuriperinnön ja luonnon tunnettuutta.

R Tutustu aluksen ajankohtaiseen ohjelmatarjontaan: eugenia.fi

UUSI LÄMMIN VENESÄILYTYSHALLI

2020 keväällä on valmistunut uusi 500 neliön lämmin talvisäilytyshalli. Lisäksi myös 600 neliötä kylmää venesäilytystilaa. Varastoja myös lyhytaikaiseen rakennus-, muutto-, kauppa- ym. tavaroiden säilyttämiseen.

Veneiden, autojen sekä muun tavaran varastoimiseen soveltuvat tallit.

moottoreiden huollot sekä pohjamaalaukset ja pesut. Venetrailerivuokraus ja ulkosäilytyspaikkoja.

NOSTOT JA LASKUT SEKÄ HUOLLOT

Veneilijän palvelupiste Kemiö ja Kasnäs Andreas Gröning andreas@agservice.fi 0400 936 341

Eugenia on mukana myös tapahtumissa, esimerkiksi Baltic Jazzissa ja September Openissa.

ÖRÖN PERHOSET

KERTOVAT MUUTOKSESTA

Örön perhostutkimuksen historia on pitkä, sillä ensimmäiset havainnot saaren lajistosta ovat jo vuodelta 1921 eli lajistosta tietoa jo yli sadan vuoden takaa.

Örön legendaarinen maine harvinaisten perhosten paikkana syntyi, kun everstiluutnantti Ilkka Jalas keräsi saarella aktiivisesti varsinkin 1950-1970-luvuilla. Vuonna 1971 Suomen hyönteistieteellinen seura järjesti saareen kesäretken ja ensimmäistä kertaa suurempi joukko hyönteistutkijoita pääsi tutustumaan saareen tehden paljon mielenkiintoisia havaintoja. Kesäretkellä havaittu ajuruoholla elävä sinilehtimittari jäi pitkäksi aikaa Suomen viimeiseksi yksilöksi ja Suomen ensimmäisessä eläinten ja kasvien ”Punaisessa kirjassa” vuonna 1990 se katsottiin Suomesta sukupuuttoon kuolleeksi. Laji kuitenkin löytyi uudelleen Öröstä 1996 sekä uudelleen kolme yksilöä vuosina 2004 ja 2008. Laji katsottiin 2010 Suomessa kriittisesti uhanalaiseksi ja uusimmassa uhanalaiskatsauksessa lopulta jälleen hävinneeksi 2019. Ikään kuin mielenosoituksena se löytyi välittömästi uudelleen saaren eteläkärjestä elo-syyskuussa 2019 ja uudelleen 9.7.2022.

YLE:n Luontoillasta tuttu hyönteisasiantuntija Jaakko Kullberg aloitti nuorena biologian opiskelijana Örön perhostutkimukset uudelleen 1990 ja yhä edelleen yli 35 vuoden jälkeen hänen pyydyksiinsä tai kiharapehkoonsa voi törmätä saaressa ja aktiivisen tutkimustoiminnan johdosta Luontoillassakin usein kerrataan Örön luonnon kuulumisia. Ennen järjestelmällisen tutkimuksen alkua Öröstä tunnettiin vain 452 lajia perhosia, joista lähes kaikki olivat ns. suurperhosia. Örö tunnettiin erityisesti hietikoistaan ja kangasajuruoholla esiintyvien harvinaistuneiden perhoslajien saarena. Tänä päivänä Öröstä tunnetaan Suomessa tavatuista noin 2700 perhoslajista 1734, joista 943 on pikkuperhosia ja 7 78 suurperhosia. Lajimäärä on pienelle ulkosaariston saarelle hurja, sillä se ei jää paljoa jälkeen useimpien rannikkokuntien lajimääristä – kaikki lajit eivät kuitenkaan elä saaressa vaan hyvinkin yli 200 lajia on tavattu saaresta vain satunnaisina vaeltajina. Kuvaavaa kuitenkin oli, että kun Örö aikanaan liitettiin Saa-

ristomeren kansallispuistoon, niin sieltä oli jo havaittu dokumentoituja perhoslajeja satoja enemmän kuin koko muusta puistosta yhteensä.

Huolimatta aktiivisesta tutkimushistoriasta Öröstä tavataan vuosittain useita saarelle uusia lajeja. Saaressa havaittujen perhoslajien määrä, uhanalaiset lajit mukaan lukien, on kasvanut koko tutkimusjakson ajan. Voittajia ja runsastujia ovat erityisesti avointen lämpimien paikkojen lajit ja eteläiset lajit yleensä. Häviäjiä ovat soiden ja kosteiden kuusimetsien boreaaliset lajit. Lajien vuosittaista runsaudenvaihtelua kuvastaa parhaiten suurperhosten lajimäärä, koska ne lentävät viileinäkin ajanjaksoina paremmin eikä niiden lajimäärä sään takia heittele niin paljon kuin pikkuperhosten. Viimeisen 15 vuoden aikana suurperhosten lajimäärä on vaihdellut 513-600 lajin välillä, mikä on keskimäärin yli sata lajia eli n. 20% enemmän kuin tutkimuksen alkuvuosina 1990-luvun alussa. Vastaavia tuloksia on saatu myös kansallisessa

TEKSTI JAAKKO KULLBERG KUVAT SHUTTERSTOCK

Biologi Jaakko Kullberg, Sitowise Oy

yöperhosseurannassa (NOCTURNA) muualla Etelä-Suomen alueella. Suomelle uusia perhoslajeja on tutkimuksen aikana löytynyt Öröstä hulppeat 39 kappaletta. Ihmisille tutumpia ja helposti näkyviä päiväperhosia tunnetaan Öröstä vain 54 lajia Suomen yli 120 lajista. Moni niistäkin on Örössä vain satunnaisena tavattu, mutta pelkkä lajimäärä ei kerro kaikkea. Örön lajisto on hyvin omaleimainen ja monet lajit ovat Suomessa harvinaistuneita tai jopa uhanalaisia, vaikka esiintyvätkin Örössä lukuisina. Tällaisia lajeja ovat esimerkiksi pikkukultasiipi, apolloperhonen, keltaniittyperhonen, rinnehopeatäplä, helmihopeatäplä ja tummakirjosiipi. Aiemmin yleinen täpläpaksupää näyttää valitettavasti Öröstä hävinneen. Päiväperhoslajien vähyys johtuu saaren eristyneisyydestä ja saaren pienestä koosta – erilaisten elinympäristöjen koko ei riitä pitämään yllä kovin monilajista päiväperhosyhteisöä. Lisäksi ulkosaariston kesä on usein hyvin kuiva ja monien perhoslajien toukista suuri osa kuolee pitkinä

kuivina jaksoina, kun niiden ravintokasvit kuihtuvat. Örössä vuonna 2014 alkanut lehmien laidunnus on tässä mielessä hyvä asia, koska ne estävät voimakkaita kasvilajeja valtaamasta kaikkia reheviä alueita kokonaan. Näin keto- ja niittykasvillisuus pääsevät leviämään kosteammille paikoille ja tällöin kuivanakin kesänä osa ketolajien toukista selviää näillä paikoilla hengissä.

Ympäristöväen keskuudessa Örö on tunnettu erityisesti uhanalaisten lajien turvapaikkana. Örössä onkin Suomen ennätyslukemat uhanalaisten perhoslajien määrissä. Uhanalaisia lajeja Öröstä on tavattu vuoden 2019 arvioinnin mukaisesti yhteensä 131 ja silmälläpidettäviä 104 lajia. Tässä vaiheessa moni varmasti jo ja aiheellisestikin miettii, että eikö ole arvelluttavaa kerätä Örön kaltaisella paikalla monilla pyydyksillä suuria määriä perhosia, kun alueella elää niin paljon uhanalaisia lajeja. Hyönteisten ollessa kyseessä on kuitenkin hyvä ymmärtää, että niiden aikuisvaihe on intensiivinen ja parittelu tapah-

Örön perhosten kevät

Kevät on ulkosaaristossa yleensä kylmä kesäkuulle asti, mutta päiväperhosia näkee erityisesti suojaisilla paikoilla ja varsinkin tyynellä aurinkoisella säällä. Huhtikuussa tavattavia lajeja ovat erityisesti sitruunaperhonen, nokkos- ja neitoperhonen sekä kedoilla maassa istuskeleva helmihopeatäplä. Toukokuulla lentävät jo kangasperhonen, kansallisperhosemme paatsamasinisiipi sekä pikkukultasiipi ja lanttuperhonen. Öröseen viime vuosina 30 vuoden poissaolon jälkeen palanneen auroraperhosen koiraat on helppo tuntea etusiiven oranssista laikusta.

tuu yleensä naaraan kuoriuduttua ja muninta heti sen jälkeen. Suurin osa yksilöistä ehtii siis lisääntyä ennen pyydykseen joutumista ja 100% kuolee joka tapauksessa vuoden sisällä. Hyönteiset ovat siis varautuneet suuriin tappioihin suurella lisääntymiskyvyllä - niiden kantoja satunnaisesti ohilentäviä yksilöitä houkuttavat pyydykset eivät heilauta. Ainoat merkittävät luonnonympäristössä hyönteiskantoihin merkittävästi vaikuttavat tekijät ovat sääilmiöt, mikrobi-infektiot ja loiskannat. Lisäksi on hyvä ymmärtää, että hyönteisten uhanalaisuus perustuu ennen kaikkea ravintokasvien ja elinympäristöjen uhanalaisuuteen ja harvinaistumiseen. Örölle onkin tyypillistä, että monet sen uhanalaista lajeista ovat usein saaren ketojen runsaimpia lajeja, kuten ajuruoholla elävät kenttäkirjo- ja verokirjokoisa sekä pikku- ja isoarokoisa. Niiden paikalliskannat voivat käsittää kymmeniä tuhansia yksilöitä, koska sopivaa elinympäristö eri muodoissaan on saaressa niin paljon. Olennaista on, että lajistoa ja esimerkiksi

Örön perhosten kesä

Kesällä Örön tyypillisimpiä lajeja on Suomessa harvinainen tummakirjosiipi. Pikkukultasiipi saa Örössä jopa kolmekin sukupolvea vuodessa, kuten helmihopeatäplä ja lanttuperhonenkin, joten niihin voi törmätä melkein milloin vain. Tosin viime vuosina eteläiset nauris- ja kaaliperhonen ovat runsastuneet lanttuperhosen vähentyessä. Niiden toukkia voi nähdä varsinkin hietikoilla kasvavien merikaalien lehdillä ja kukinnoissa.

Muutoin kesän näkyvimmät lajit Örössä ovat kedoilla ja nummilla lentävät rinnehopeatäplä ja hietaheinäperhonen, jotka ovat nykyisin mantereella valitettavan harvinaisia. Erinomaisen hyvän suojavärin istuessaan omaava hietaheinäperhonen on tarkka reviiristään ja lajin koiraiden välillä parvilennoksi yltyvät reviirikiistat ovat koomista seurattavaa.

Kesäkuun lopulla aloittavat lentonsa myös kangas- ja ketosinisiipi sekä varsinkin saaren pohjoisosassa ja lähialueen luodoilla lisääntyvä isoapollo, joka on erityisesti mieltynyt saaressa paikoin kasvavien ketokaunokkien mesitarjontaan, joita etsimällä pääsee tutustumaan muihinkin saaren pölyttäjiin.

Loppukesän lajeihin kuuluu myös kovin harvinaiseksi käynyt täpläpaksupää, joka pienestä koostaan huolimatta on hyvällä egolla varustettu perhonen, sillä koiraat hyökkäävät reviirillään jopa päiväperhosille vaarallisten sudenkorentojen kimppuun hakaten niitä siivillään. Päiväperhosten repaleiset siivet eivät yleensä ole merkki lintujen, vaan sudenkorentojen hyökkäyksistä. Sudenkorennot ovatkin melkoinen riesa monille saaren perhosille ja siksi ne eivät mielellään huvikseen lentele korkealla, vaan liikkuvat matalalla ja mieluummin istuskelevat maassa tai kukilla. Sudenkorennon ahdistelema perhonen istuu usein nopeasti maahan, jolloin liikettä seuraava sudenkorento hukkaa sen.

Öröstä on löytynyt Suomelle 39 uutta perhoslajia –enemmän kuin mistään muualta.

laidunnuksen vaikutusta seurataan aktiivisesti ja varmistetaan, että hoitotoimet ovat riittäviä, mutta eivät liiallisia. Esimerkiksi Örön rakennuksien ympärillä kasvavalla koiruoholla elävät hyönteiset ovat kaikki uhanalaisia. Siksi sen ja eräiden muiden kasvien kasvupaikoilla pihapiireissä ei leikata nurmikoita miten sattuu. Nurmikoiden leikkuu on ohjeistettua ja tärkeät ravintokasvit ovat usein merkittyjä tai rajattu leikkuun ulkopuolelle.

Örössä liikkuessaan voi miettiä, milloin on itse aiemmin nähnyt näin paljon avoimia ketoja ja nummia missään Suomessa – aivan, juuri siksi nämä lajit ovat uhanalaisia. Mantereella Örön kaltaiset paikat metsittyvät tai metsitetään, ihmiset rakentavat talonsa kedoille tai niityille. Sitten pihapiiriä laajennetaan elottomalla nurmikentällä lisää. Tavallista mäntymetsää, jossa ei ole uhanalaisille lajeille pariin sataan ensimmäiseen vuoteen normaalisti juuri mitään erityistä lajistoa, taas arvos-

Syksy ja vaellukset

tetaan hakkuisiin asti. Hyönteiset ovat yleensä niin pieniä, että yksi saari voi turvata lajin säilymisen sadoiksi vuosiksi ja yksi Örö voi yksin pitää hengissä suurta joukkoa uhanalaisia hyönteisiä. Edelleen, hyönteisvaellusten mukana suurille kasvillisuudeltaan runsaslajisille avomaa-alueille saapuu kokoajan lisää lajeja jopa satojen kilometrien päästä ja niiden suhteellinen lajimäärä nousee, mitä pidempään ne säilyvät. Avomaa- ja perinneympäristöjen luonnon tilasta kertoo paljon se, että uhanalaisen hyönteislajiston lajimäärän perusteella Suomen arvokkaimmat avomaakohteet ovat pienlentokenttiä sekä Puolustusvoimain harjoitus ja linnoituskohteita, joita kohteina yhdistää nimenomaa suuri pinta-ala ja pitkä historia. Tarvittaisiin vähintään satoja Örön kaltaisia paikkoja, jotta yksikään tällaisessa elinympäristössä elävä lintulaji voisi selvitä ”huomiseen” Suomessa. Paradoksaalista kyllä, minulta usein kysyttyyn kysymyk-

seen: ”Miksi Örö on niin hieno?” Se oikea vastaus on: ”Siksi, että muu Suomi on jo niin huono!” Suomessa oli 1980-luvun lopulla jäljellä niitty- ja metsälaitumia 1700-luvun lopun tilanteeseen verrattuna 0,4 promillea eikä tilanne ole todellakaan parantunut. Luontomme kasvilajit ovat kaikki tottuneet laidunnuskiertoon, mutta suuret ruohonsyöjät on käytännössä tapettu sukupuuttoon luonnosta. Karjanpito on pitkään tekohengittänyt tätä, mutta nykytila on hyvä esimerkki siitä, kuinka tärkeää on ymmärtää ja tuntea historiaa, jotta voisi käsittää, miksi meillä on uhanalaisuuden kanssa niin paljon ongelmia ja millä logiikalla niiden juurisyihin ehkä voitaisiin puuttua. Tässä niin Suomen kansalla kuin viranomaisilla on paitsi ymmärryksen päivityksen niin myös peiliin katsomisen paikka.

Syksy ja loppukesä ovat yleensä perhosvaellusten aikaa. Ne ovat ulkosaaristossa usein näyttäviä tapahtumia ja niitä voi kohdata varsinkin kaakkois ja etelätuulilla melkein milloin vain sään salliessa toukokuusta lokakuulle, mutta näyttävää on varsinkin amiraalien ja ohdakeperhosten syysmuutto takaisin etelään elo- ja syyskuussa. Ohdakeperhosen kanta lentää talvehtimaan pääosin Saharan eteläpuoliseen Afrikkaan, mistä se jälleen maaliskuulla starttaa takaisin uusin yksilöin – muuttomatkan pituus on maksimissaan yli 6000 kilometriä suuntaansa. Keväällä ja kesällä vaeltajat suuntaavat mereltä usein ulkosaariston ensimmäisille saarille tankkaamaan kukille ennen jatkamistaan eteenpäin. Tällöin Örössäkin voi nähdä tuhansittain päiväperhosia esimerkiksi ajuruohon, mäkimeiramin, merisinapin ja kaunokkien kukilla. Tyypillisiä vaellustapahtumien ”järjestäjiä” ovat amiraali ja ohdakeperhonen sekä kaali- lanttu- ja naurisperhonen sekä usein päivällä lentävä gammayökkönen. Kukilla voi nähdä päivisin myös eksoottisen kolibrimaisen etelänpäiväkiitäjän tai matarakiitäjiä, jotka eivät laskeudu kukille ruokaillessaan. Loppukesän hämärinä iltoina voi köynnöskuusamien tai suopayrttien kukilla bongata siipiväliltään jopa yli kymmensenttisiä kiertokiitäjiä, jotka tavoittelevat kukkien mettä jopa 13 cm pituisella imukärsällään.

Perhosten talvi

Talvellakin voi Örössä tutustua perhosten maailmaan. Lumettomina talvina metsässä voi törmätä mustikan varvuissa talveaan uinuvaan sitruunaperhoseen, mutta jännimpiä paikkoja tutkia niitä ovat monet saaren bunkkereista. Muutamat perhoslajeistamme talvehtivat aikuisina ja eräät lajit kerääntyvät suurinakin määrinä viettämään talvea bunkkerien kätköihin, kuten kiiltomittari ja liuskayökkönen sekä hieman harvinaisempi humalayökkönen, jotka ovat aikuisina pitkäikäisimpiä perhoslajejamme. Linnoitteissa voi tavata yksitellen myös nokkos- ja neitoperhosia tai jopa suruvaipan. Myös hienon vihertävän viher- tai kaunovarpumittarin voi seinältä yhyttää.

Bunkkereista voi löytää myös pohjanlepakoita, jolloin tulee noudattaa varovaisuutta, ettei lepakko herää, mikä kuluttaa niiden kalliita ravintovarastoja. Lepakoita ei missään nimessä saa kuvata salamalla, koska se voi vahingoittaa niiden näkökykyä. Lepakoihin ei missään nimessä pidä koskea, etteivät ne pääse puremaan – niillä voi olla raivotautia.

LEHMÄT JA LANTAKUORIAISET

TEKSTI HELI VAINIO

Öröseen tuotiin vuonna 2016 laiduneläimiä pitämään saaren arvokkaita rantaniittyjä ja -metsiä avoimina. Tätä ennen saaressa ovat laiduntaneet Puolustusvoimien hevoset 1970–80 -luvuilla. Tällä hetkellä maisematyötä tekevän ylämaankarjan ja lampaiden vastuulla on jopa 38 hehtaaria hyvin vaihtelevaa laidunta Storvikenin ja Balgetin lahdilla.

Lempeiden sarvipäiden saapumisen jälkeen saaren lantiaisten eli eräiden lannassa elävien kovakuoriaisten todettiin lisääntyvän nopeasti, minkä vuoksi silloin Jyväskylän yliopistossa opiskeleva Heli Vainio aloitti saaren lantiaisten ja muiden lantakuoriaisten seurantatutkimuksen. Tavoitteena on selvittää, miten nämä lantaan ihastuneet veijarit leviävät kaukaiseen mutta paahteiseen ja hyvin monipuoliseen Örön saareen.

Nämä pienet pikimustat, suuret metallinsiniset ja muunlaiset lajit vaativat elääkseen ja lisääntyäkseen lantaa. Varsinaiset lantakuoriaiset eli lantiaiset ja sittiäiset syövät lantaa, kun taas esimerkiksi muutamat lyhytsiipisten heimoon kuuluvat lajit ovat vauhdikkaita petoja syöden muita hyönteisiä. Helpoiten suuren kirjon lantakuoriaislajeja löytää mehevästä lehmänläjästä, mutta vaatimattomampia lajeja löytää myös hirvieläinten lannasta. Tuoreen lannan lisäksi nämä pienet puskutraktorit ja hurjat pedot vaativat aina lajilleen sopivaa ympäristöä; toiset pitävät avoimesta ja paahteesta kun taas toiset suosivat varjoisia metsiä.

Örössä lantakuoriaisia kerättiin ympäri saarta lantapyydyksillä ja laitumen puolelta upottamalla lehmän- ja lampaanlantaa vesiämpäreihin neljän vuoden ajan. Torttuun hakeutuneet kuoriaiset pullahtavat veden pinnalle veden tulviessa kuoriaisten kaivamiin tunneleihin. Saaressa ollessaan voikin löytää lantakasoista niiden tunneleita tuoreista ja vanhoista kantakasoista, sillä osa luontopoluista sijoittuu laidunalueille.

Örön kohdalla kävi selväksi neljännen tutkimusvuoden kynnyksellä, että lantakuoriaisten yksilö- ja lajimäärät ovat todellakin räjähtäneet laidunnuksen ansiosta. Yksilömäärät näyttäisivät hieman vakiintuneen, mutta lajimäärä muuttuu jatkuvasti ja jopa vuosien välillä on suurta vaihtelua. Saaresta on tavattu 13 lantiaislajia, joka on peräti kolmannes Suomen lajistosta. Uhanalaisia tavatuista on kolme; hienoa hiekkaa vaativa särkkälantiainen (Bodiloides ictericus), paljaasta savimaasta pitävä lounalantiainen (Calamosternus granarius) ja monenlaisessa ympäristössä viihtyvä naudanlantiainen (Melinopterus sphacelatus). Erityisesti särkkälantiainen vuonna 2019 ihastutti, sillä sitä ennen se oli havaittu maastamme 2000-luvulla tiettävästi vain kerran. Ylämaankarja ja lampaat ovat hoitaneet tehtävänsä hyvin.

Päräyttävintä saaren lantakuoriaislajistossa on kuitenkin kaksi lyhytsiipislajia, jotka löydettiin ensimmäistä kertaa Suomesta juuri

Öröstä. Vuonna 2021 saaresta löytyi hyvin runsaana mantukuntikkaisiin kuuluva Philonthus coprophilus - epäviralliselta hellittelynimeltään ’’köntsämantukuntikas’’. Laji on juuri lannalla haahuiluun erikoistunut peto. Seuraavana vuonna (2022) Örö pisti vielä paremmaksi; heti keväällä saareen rantautui kaikkien lantiaisten kauhu ja suomalaisten kovakuoriaisharrastajien unelmalaji eli Emus hirtus -lyhytsiipinen. Hyvin pörröinen laji saalistaa lantiaisia sivistyneellä tavalla; se katkoo suurilla leuoillaan lantiaisen jalat ja pään ja syö jäljelle jääneen torson. Siksi tutkijoiden hellittelynimi lajille onkin pyöveli. Aika näyttää vakiintuuko myös ’’pyöveli’’ linnakesaarelle. Lajista on pari näköhavaintoa saaresta tämän jälkeen, joten vakiintuminen vaikuttaa hyvin mahdolliselta. Lantakuoriaislajiston seurantaa aiotaan mahdollisesti jatkaa muutamien vuosien kuluttua kunhan kaikki ensimmäisten vuosien näytteet on määritetty ja analysoitu.

Kaikkiaan kauniilla ja laidunnuksen näkökulmasta vielä nuorella Örön saarella on todistetusti potentiaalia uhanalaisten perhosten lisäksi myös lantakuoriaisille. Siksi saaren jatkuva laidunnus, hiekkaisten alueiden ylläpito ja rantametsien harvennus ovat arvokkaita toimia myös laajemmassa mittakaavassa maamme lantakuoriaislajistolle.

120

TAPAHTUMARIKASTA VUOTTA

Kun Bengtskärin majakka vuonna 2026 täyttää 120 vuotta, syntymäpäivää tullaan juhlistamaan majakalla. Maailmassa ei taida löytyä toista majakkaa, jolla olisi yhtä vaiherikas historia. Eri vaiheista voidaan nostaa esiin ainakin seuraavat:

Majakassa asui vuosina 1906–1939 viisi majakanvartijaperhettä, ympäri vuoden. Väkiluku saaressa oli enimmillään 32, joista 21 oli lapsia. Saaressa pidettiin kotieläiminä kanoja, ankkoja, sikoja ja lampaita.

Maailmansotien välisenä aikana vuosina 1919–1939 elämään saatin jännitystä salakujetuksen myötä. Majakan väki piti saariston salakuljettajien puolta viranomaisia vastaan.

Toisen maailmansodan alkaessa kesäkuussa 1941 Bengtskäristä tuli vartiopaikan lisäksi tulenjohtopaikka, ja venäläiset päättivät tuhota majakan räjäyttämällä se maan tasalle. Heinäkuun 21–22 päivänä 1941 venäläiset ja suomalaiset kävivät kovan taistelun majakasta. Taisteluun osallistui maalla, merellä ja ilmassa yhteensä noin 1 500 sotilasta. Taistelun voitti suomalaiset.

Vuosien myötä majakasta on tullut haahkojen paratiisi, jossa pesii yli 500 haahkaa. Ihmiset pitävät haahkojen pahinta vihollista, merikotkaa, loitolla.

Vuonna 1995 majakka avattiin koko Suomen kansan vierailukohteeksi ja saaristolainen perheyritys Bengtskär Oy ryhtyi vuokralaisena huolehtimaan majakan toiminnasta. Majakalla otetaan vastaan sekä päivävieraita että yöpyjiä. Vuosittain majakalla vierailee 10 000–12 000 kävijää.

Kansallisromanttiseen tyyliin suunniteltu pohjoismaiden korkein kivimajakka pystytettiin avomeren luodolle yhdeksässä kuukaudessa vuoden 1906 aikana.

Kesällä vuonna 1914, ensimmäisen maailmansoda aikana, saksalaiset tulittivat majakkaa laivoista, mutta vahingot jäivät vähäisiksi. Sekä majakan arvokas valolaite että asukkaat oli evakuoitu sodan alkaessa.

Vuonna 2000 majakka siirtyi Turun Yliopistosäätiön omistukseen. Suosittuna nähtävyytenä ja sankarimajakkana Bengtskärin tulevaisuus on Turun Yliopistosäätiön ja Bengtskär Oy:n käsissä turvattu pitkälle tulevaisuuteen.

Talvisodan alkaessa syksyllä 1939 vaimot ja lapset lähetettiin evakkoon ja majakalle tuli sotilaita vartiotehtäviin. Majakkaa säästyi pommituksilta.

Talvisodan jälkeen maaliskuussa 1940 Hanko luovutettiin venäläisille ja majakasta tuli Hangon rintaman vartiopaikka.

Sodan jälkeen majakanvartjat jatkoivat työtä majakalla kunnes valo automatisoitiin vuonna 1968.

Rappiokausi loppui vuonna 1992 kun majakkaa ruvettiin Turun yliopiston saaristoprojektin toimesta kunnostamaan museo- ja vierailumajakaksi.

TEKSTI PAULA WILSON KUVAT NORA WILSON

HIITTISTEN SAARISTON VIIKINKIMENNEISYYS

Kun Helsinkiä ei vielä ollut olemassa. Kun Turku oli vaatimaton kauppapaikka. Tuolloin, tuhat vuotta sitten, Suomen eteläisen ulkosaariston läpi kulki kansainvälinen laivaväylä, vilkkaasti liikennöity viikinkien Idäntie. Rosalan ja Hiittisten saarten välisessä salmessa sijaitsi tärkeä satama ja kauppapaikka, Örsund, nykyiseltä nimeltään Kyrksundet. Paikka mainitaan 1200-luvun reittiselostuksessa, joka sisältyy Tanskan kuninkaan Valdemarin maakirjaan. Arkeologisissa kaivauksissa satamasta on löytynyt runsaasti viikinkiaikaisia esineitä, kuten koruja, hopearahoja, punnuksia ja aseiden kappaleita.

IDÄNTIE JOHTI MUSTALLE

MERELLE ASTI

Suomenlahdelta Idäntie jatkui Laatokalle ja sieltä Venäjän suuria jokia pitkin Mustalle merelle ja Välimerelle. Pohjolan merenkävijät perustivat 800-luvulla kauppapaikkoja ja siirtokuntia Idäntien varrelle. Nykyinen Novgorod oli alun perin nimeltään Holmgård ja Kiovaa ruotsalaiset kutsuivat nimellä Könugård, kuninkaan kaupunki. Ensimmäinen ruotsalainen, joka perimätiedon mukaan ryhtyi hallitsijaksi Venäjällä, oli nimeltään Rurik. Ruotsalaisia kutsuttiin nimellä ”rus”, ja heidän valtakuntansa sai siksi nimekseen

Rusland (Ryssland, Russia). Valtakunnasta käytettiin jopa nimitystä ”Hin mikla Svitjod”, Suur-Ruotsi.

Rurikin jälkeläinen Jaroslav I, joka hallitsi vuosina 1015–1054, kutsui maataan nimellä Kievrus. Hän julisti Kiovan pääkaupungiksi ja valitsi vaakunaksi Rurikin dynastian symbolin, metsästyshaukan. Haukkasymboli esiintyy vielä tänä päivänä Ukrainan vaakunassa. Myös Rosalan viikinkikeskus käyttää logossaan tätä symbolia, sillä viikinkisataman arkeologisissa kaivauksissa löytyi kolme avaimenperää, jossa koristuksena on metsästyshaukka. Ruotsin Birkassakin on löytynyt samanlaisia avaimenperiä.

ROSALAN VIIKINKIKESKUS VIE

AIKAMATKALLE

Rosalan viikinkikeskus on ulkoilmamuseo, joka esittelee vuosille 800–1050 j.Kr. ajoittuvaa

Suomen viikinkiaikaa. Näyttelyt kertovat arkeologisista löydöistä ja rauta-ajan loppupuolen kulttuurista. Rekonstruoidut rakennukset ja viikinkilaivat vievät kävijät hetkeksi muinaiseen maailmaan. Vanhin rakennus, idänkävijän talo, rakennettiin 1990-luvun alkuvuosina. Suurimmassa rakennuksessa, päällikön talossa, voi jopa yöpyä ja nauttia perinneruoasta. Ulkotiloissa voi harrastaa jousiammuntaa, kirveenheittoa ja muuta mielenkiintoista tekemistä.

Rosalan viikinkikeskus kuuluu kansainväliseen järjestöön nimeltään ”Destination Viking Association”, johon kuuluu yli 70 viikinkiaikaa edustavaa eurooppalaista museota ja yhdistystä. Kansainvälinen kanssakäyminen on antoisaa ja auttaa kehittämään ja uudistamaan viikinkiajan esittelyä Rosalassa.

TEKSTI PAULA WILSON KUVAT NORA WILSON

Millainen on Örö

KARVAKUONON KANSSA?

On lempeä syyskuinen iltapäivä, kun lähdemme Leevin kanssa kohti Örön saarta. Matka alkaa Kasnäsin satamasta. Jo veneessä Leevi aistii seikkailun – tähystää tarkkaavaisena, häntä heiluen, kuin tietäen jo mitä tuleman pitää.

TEKSTI JA KUVAT ATTE KALKE

Örön upeasti säilyneet tykit pysäyttävät hämmästelemään Saaren historiaa.

Jo matka on elämys. Wilson Charterin yhteysaluksen kannelta voi ihastella saaristomerta.

Saarelle astuttuamme aistin heti alueen omintakeisen luonteen.

Tulee olo kuin olisimme saapuneet Suomen omaan Jurassic Parkiin. Kasvaahan pitkään eristyksissä olleella mystisellä saarella lajeja mitä ei kasva missään muualla.

Mukulakivipolut kulkevat pitkin entisen linnakesaaren maisemia, ja vanhat rakennukset kuiskivat tarinoita menneiltä ajoilta. Leevin kuono käy kuumana: uudet tuoksut, meri-ilma, aaltojen äänet – kaikki tuntuu olevan häntä varten suunniteltu.

Ensimmäisenä suuntaamme saaren halki länsirantaa kohti. Polun varrella laiduntaa lampaita, joita Leevi jää katsomaan niin pitkään, että joudun patistamaan meitä jatkamaan matkaa. Saavumme metsäkaistaleelle, jonka poluilla aaltojen äänet voimistuu joka askeleella. Rannalla avautuu maisema, joka

Leevi tapittamassa laiduntavia lampaita.

pysäyttää. Aurinko laskee hitaasti, ja horisontti värjäytyy kullankeltaiseksi. Leevi pääsee pitkästä aikaa uimaan. Ja millaiseen paikkaan! Kytken pitkän liinan valjaisiin ja vapautan Leevin. Hän kirmaa veteen kuin olisi odottanut tätä koko vuoden. Se hetki jää mieleen: koira, joka kohtaa meren vapaudella ja riemulla. Illan päätteeksi istumme yhdessä Leevin kanssa Örön 12" -ravintolassa. Minä syön burgerin, Leevi saa vettä ja herkkuja suoraan keittiöstä. On vaikea sanoa kumpi meistä nauttii enemmän. Ravintolan tunnelma on rento ja lämmin – tänne on tervetullut myös karvainen kaveri.

Yöksi vetäydymme Örön Kasarmihotelliin huoneeseen, jonka hirsiseinät ja valkoiset lakanat luovat levollisen fiiliksen. Ulkona aallot lyövät hiljaa rantaan. Leevi asettuu pehmeästi pitkäkseen viltilleen ja sulkee silmänsä. Taitaa poikaa väsyttää – täydellisen päivän merkki.

Aamupalan jälkeen suuntaamme tutkimaan saaren historiaa. Suuret rannikkotykit eivät juuri Leevin kiinnostusta herätä, mutta polku kohti eteläkärkeä kyllä. Kuljemme upean riippusillan yli. Kävelemme kallioille, missä horisontti avautuu esteettä. Istuudumme hetkeksi rantakalliolle ja korkkaan termarikahvin. Aurinko paistaa. Ohi lipuu rannikkovartioston alus, mutta he eivät pysähdy moikkaa. Täällä vartioin minä.

Lopuksi suuntaamme takaisin kasarmialueelle ja nautin maistuvan lounaslohikeiton ennen Wilson Charterin yhteysalukseen nousemista. Katselemme vielä kerran taakse, kun vene irtoaa laiturista.

Örö osoittautui täydelliseksi koiramatkakohteeksi: saavutettava, rauhallinen, luonnonläheinen, josta löytyy myös mukavasti palveluja. Tänne on päästävä uudestaan.

R Leevi-koira seikkailee somessa nimimerkillä @thegoldenleevi (TikTok, IG, FB)

Kytken pitkän liinan valjaisiin ja vapautan Leevin. Hän kirmaa veteen kuin olisi odottanut tätä koko vuoden.

Täällävartioin minä.

Pulahdushetki auringonlaskussa saaren länsiosassa.

MITÄ MUKAAN ÖRÖN SAARELLE KOIRAN KANSSA?

R Hihna ja valjaat – myös pitkä liina on hyödyllinen pulikointia varten. Saaristomeren kansallispuistoon kuuluvalla saarella on laiduntavia lampaita ja uhanalaisia lajeja, joten koirakamu on pidettävä kytkettynä.

R Juomalehdykkä – tämä ei ole pakollinen, mutta tästä on kätevyytensä vuoksi tullut kiinteä vakiovaruste retkillämme.

R P yyhe – meriveden kutsua on vaikea vastustaa.

R Omat herkut ja ruoka sekä kakkapussit.

R Rauhallinen mieli ja aikaa – Örössä ei ole kiire mihinkään.

Reissukertomus videomuotoisena

issuu.com/kompass-lehdet

Kauppa josta löydät kaikkea mitä et tiennyt tarvitsevasi. Löydät meidät Kasnäsin sataman kaupparakennuksesta, tervetuloa!

FABRIKSFÖRSÄLJNING

TEHTAANMYYMÄLÄ

• Smycken – koruja

• Klockor – kelloja

• Bordssilver – pöytähopeaa

• Batteribyte – patterinvaihdot

300 meter norrut från Kasnäs hamn – följ de gyllene fotspåren

300 metriä Kasnäsin satamasta pohjoiseen –seuraa kultaisia jalanjälkiä!

silverfish.kasnas@gmail.com www.silverfish.fi www.virtasenmaalitehdas.fi

Osta korusi helposti TikTokista!

verkkokaupasta akkupalvelu.com

Helsingin kansainväliset venemessut

Laita päivät kalenteriin.

Laita päivät kalenteriin.

venemessut.fi facebook.com/venemessut instagram.com/venemessut #venemessut

Helsingin Messukeskus

Helsingin Uivassa on lähes 300 venettä ja yli hehtaarin kokoinen messualue maalla. Lisäksi tarjolla on hyvää ruokaa, ohjelmaa ja elämyksiä koko perheelle.

Kaunista kotiin, mökille ja veneeseen.

Kaunista kotiin, mökille ja veneeseen.

Kaunista kotiin, mökille ja veneeseen.

Taalintehtaan tavaratalosta

Taalintehtaan tavaratalosta

Taalintehtaan tavaratalosta

Taalintehtaan tavaratalosta

Kaunista kotiin, mökille ja veneeseen.

Taalintehtaan tavaratalosta

Taalintehtaan tavaratalosta Härligt till hemmet, stugan och båten.

Matkamuistoja Souvenirer

Kodintekstiilit, kankaat, matot, petivaatteet, käsityötarvikeet, sisustus-, lahja- ja taloustavarat, lelut ja pelit, vaatteita ja jalkineita, ompelupalvelu, lemmikeille ruokaa ja tarvikkeita.

Kodintekstiilit, kankaat, matot, petivaatteet, käsityötarvikeet, sisustus-, lahja- ja taloustavarat, lelut ja pelit, vaatteita ja jalkineita, ompelupalvelu, lemmikeille ruokaa ja tarvikkeita.

Tuotevalikoima vaihtelee sesongin mukaan.

Kodintekstiilit, kankaat, matot, petivaatteet, käsityötarvikeet, sisustus-, lahja- ja taloustavarat, lelut ja pelit, vaatteita ja jalkineita, ompelupalvelu, lemmikeille ruokaa ja tarvikkeita. Tuotevalikoima vaihtelee sesongin mukaan.

Kodintekstiilit, kankaat, matot, petivaatteet, käsityötarvikeet, sisustus-, lahja- ja taloustavarat, lelut ja pelit, vaatteita ja jalkineita, ompelupalvelu, lemmikeille ruokaa ja tarvikkeita.

Tuotevalikoima vaihtelee sesongin mukaan.

Tuotevalikoima vaihtelee sesongin mukaan.

Hemtextiler, tyger, mattor, sängkläder, handarbetstillbehör, inredning-, present och husartiklar, leksaker och spel, kläder och skor, sytjänst, mat och tillbehör för husdjur. Produktsortimentet varierar enlig säsong.

Hemtextiler, tyger, mattor, sängkläder, handarbetstillbehör, inredning-, present och husartiklar, leksaker och spel, kläder och skor, sytjänst, mat och tillbehör för husdjur. Produktsortimentet varierar enlig säsong.

Hemtextiler, tyger, mattor, sängkläder, handarbetstillbehör, inredning-, present och husartiklar, leksaker och spel, kläder och skor, sytjänst, mat och tillbehör för husdjur. Produktsortimentet varierar enlig säsong.

Hemtextiler, tyger, mattor, sängkläder, handarbetstillbehör, inredning-, present och husartiklar, leksaker och spel, kläder och skor, sytjänst, mat och tillbehör för husdjur. Produktsortimentet varierar enlig säsong.

Kodintekstiilit, kankaat, matot, petivaatteet, käsityötarvikeet, sisustus-, lahja- ja taloustavarat, lelut ja pelit, vaatteita ja jalkineita, ompelupalvelu, lemmikeille ruokaa ja tarvikkeita. Tuotevalikoima vaihtelee sesongin mukaan. Hemtextiler, tyger, mattor, sängkläder, handarbetstillbehör, inredning-, present och husartiklar, leksaker och spel, kläder och skor, sytjänst, mat och tillbehör för husdjur. Produktsortimentet varierar enlig säsong.

Från Dalsbruk

Härligt

Från Dalsbruk

Kodintekstiilit, kankaat, matot, petivaatteet, käsityötarvikeet, sisustus-, lahja- ja taloustavarat, lelut ja pelit, vaatteita ja jalkineita, ompelupalvelu, lemmikeille ruokaa ja tarvikkeita. Tuotevalikoima vaihtelee sesongin mukaan. Hemtextiler, tyger, mattor, sängkläder, handarbetstillbehör, inredning-, present och husartiklar, leksaker och spel, kläder och skor, sytjänst, mat och tillbehör för husdjur. Produktsortimentet varierar enlig säsong. www.wahlsten.fi

år i skärgårdens hjärta vuotta saariston sydämessä years in the heart of the archipelago

Bekanta dig med jubileumsårets evenemang på evenemang.kimitoon.fi

Tutustu juhlavuoden tapahtumiin osoitteessa evenemang.kimitoon.fi/fi

Vuoden yrittäjä Årets företagare 2020

VESILIIKENNÖINTI

WILSON CHARTER

Taxibåt för max 80 pers. Utfärder till Bengtskär och Örö.

Taxivene max 80 hlö.

Retkiä Bengtskäriin ja Öröhön.

25950 Rosala 050 563 6575 www.wilsoncharter.fi

TAXIBÅT GRANLUND ROGER

Taxibåtar för max 12 pers.

Taxiveneet max 12 hlö. Örö-kuljetukset

25930 KASNÄS 0400 824 806 info@venetaxi.fi

WILSON CHARTER

Wilson Charter M/S Idun Kasnäs- Örö 130 pers -hlö

25950 Rosala 050 536 6575 www.wilsoncharter.fi

TAXIVENE ÖRÖ

M/S Joana Örö-kuljetukset

KASNÄS 050-388 8001 info@visitoro.fi

VENEEN VUOKRAUSTA 0400-530541, kasnas.event@gmail.com

Satama: Kasnäsin vierasvenesatama

KASNÄS RENT

M/S CATALINA

Taksivene- ja pienemmät rahtikuljetukset onnistuvat M/S Catalinalla. Sukeltajatkin tykkää!

Smärre transporter och taxibåt tjänster lyckas med M/S Catalina. Även dykaren gillar båten!

Petteri Santalahti 0400 920 937, Rosala petteri@santalahti.com

LAITUREITA - BRYGGOR

LAITUREITA - BRYGGOR

LAITUREITA – BRYGGOR

Taalintehtaan Rakennuspalvelu Oy

LAITUREITA – BRYGGOR

Taalintehtaan Rakennuspalvelu Oy

Puh. (02) 466 2220

Puh. (02) 466 2220

leif.nordgren@byggis.inet.fi

katso aikataulut www.wilsoncharter.fi ja varaa paikkasi nettimyynnistä

Muutokset mahdollisia. Paikkoja rajoitetusti, varaa nettimyynnistä: www.wilsoncharter.fi

Muutokset mahdollisia. Paikkoja rajoitetusti, varaa nettimyynnistä: www.wilsoncharter.fi

www.wilsoncharter.fi

www.wilsoncharter.fi

LAITUREITA - BRYGGOR

LAITUREITA – BRYGGOR

Taalintehtaan Rakennuspalvelu Oy

LAITUREITA - BRYGGOR

LAITUREITA – BRYGGOR

Taalintehtaan Rakennuspalvelu Oy

Puh. (02) 466 2220 leif.nordgren@byggis.inet.fi

Puh. (02) 466 2220 leif.nordgren@byggis.inet.fi

Taalintehtaan Rakennuspalvelu Oy

Teollisuusalue 25900, Taalintehdas www.marinetek.net

Teollisuusalue 25900, Taalintehdas www.marinetek.net

Taalintehtaan Rakennuspalvelu Oy

Taalintehtaan Rakennuspalvelu Oy

Teollisuusalue 25900, Taalintehdas www.marinetek.net

Teollisuusalue, 25900 Taalintehdas

Teollisuusalue, 25900 Taalintehdas Puh. 02 466 2220

Puh. 02 466 2220

leif.nordgren@byggis.inet.fi www.marinetek.net

Taalintehtaan Rakennuspalvelu Oy

leif.nordgren@byggis.inet.fi

Teollisuusalue 25900, Taalintehdas www.marinetek.net

Teollisuusalue, 25900 Taalintehdas

Teollisuusalue, 25900 Taalintehdas

Puh. 02 466 2220

Puh. 02 466 2220

leif.nordgren@byggis.inet.fi

leif.nordgren@byggis.inet.fi

leif.nordgren@byggis.inet.fi www.marinetek.net

KOKEILE NYT 1kk ILMAISEKSI JA LOPPUKESÄ VAIN 29,90€/kk!

Verifonen Maksulinkki on helppo ja turvallinen tapa vastaanottaa maksuja etänä – ilman verkkokauppaa tai maksupäätettä.

Luo maksulinkki ja lähetä se asiakkaalle valitsemallasi tavalla. Asiakas avaa maksulinkin, valitsee haluamansa maksutavan, maksaa ostoksensa ja sinä seuraat maksua reaaliajassa.

Ota yhteyttä: myynti@verifone.fi, soita 09 477 433 40 tai katso lisätietoa osoitteesta www.bluecommerce.fi.

NYLUND’S BOATHOUSE

YOUR DREAM. OUR PASSION

Nylunds Boathouse Oy toimii venealalla perheyrityksenä. Yritys on perustettu vuonna 2016 ja sen pääkonttori sijaitsee Hangossa. Kesäkuusta 2019 lähtien yrityksellä on ollut myyntipiste myös Tukholmassa. Meillä on asiantunteva tiimi jolla on yli 30 vuoden kokemus vene alalta. Tarjoamme huoltopalveluja sekä talvisäilytystä moottori- ja purjeveneille. Olemme myös arvostettu toimija venemyynnissä. Nylunds Boathouse Oy edustaa arvostettua Marell venemerkkiä Suomessa, sekä Nord Star venemerkkiä Ruotsissa.

TURVAA KESÄN PARHAAT HETKET – ANNA ASIANTUNTIJAN VAKUUTTAA VENEESI.

Me Alandialla olemme kokeneita veneilijöitä, sillä saaristo on kotimme. Vuosikymmenten kokemus merenkulusta on tehnyt meistä venevakuutusten asiantuntijan. Tunnemme veneet, köydet ja moottorit – jotta sinä voit tuntea merituulen kasvoillasi ja nauttia veneilystä vailla huolia.