Suomen Nainen 1/2021 by Kokoomuksen Naisten Liitto

SUOMEN NAINEN KOKOOMUSNAISET 1/2021

Europarlamentaarikko Henna Virkkunen:

KUNTAPÄÄTTÄJÄ LUO ELINVOIMAA

Petteri Orpo

”PUOLUSTA DEMOKRATIAA, ASETU EHDOLLE”

PIA PAKARINEN:

”Kokoomuksen valtuutettuna et ole yksin.”

Kevään kuntavaalit KOKOOMUSNAISTEN KUNTAVAALITEEMAT VINKIT KAMPANJATYÖHÖN MUISTILISTA VAALIKEVÄÄSEEN

Mikä on

NYTKIS ja mitä se tekee?

Lehdessä s. 3 Pääkirjoitus s. 4 Saara-Sofia Sirén: Päätöksenteko kaipaa naisia s. 5 Petteri Orpo: Puolusta demokratiaa, asetu ehdolle kuntavaaleissa s. 6 Vieraskynä: Teresa Rautapää s. 7 Vieraskynä: Laura Åvall s. 8 Henna Virkkunen: Kuntapäättäjä luo elinvoimaa s. 9 Pia Pakarinen: Hyvää arkea rakennetaan päätös kerrallaan s. 11-14 Kokoomusnaisten kuntavaaliteemat s.15 Vinkkejä vaalityöhön s. 16 Vieraskynä: Carita Orlando s. 17 Varapuheenjohtajilta s. 18 Kuntavaaliehdokkaan huoneen taulu s. 19 Vieraskynä: Ira Hietanen-Tanskanen s.20-21 Nytkis ry:n toiminta

SUOMEN NAINEN 1/2021

Kokoomuksen Naisten Liitto ry Kansakoulunkuja 3 00100 Helsinki www.kokoomusnaiset.fi

PÄÄTOIMITTAJA Aino-Kaisa Kaunisto TAITTO Maarit Salminen KANNEN KUVA Saara-Sofia Sirénin kotialbumi

Pääkirjoitus

Lähde mukaan vaikuttamaan

Puheenjohtajamme Saara-Sofia Sirén on soitellut ympäri Suomen ja kysynyt mielenkiintoisia naisia ehdokkaiksi. Monet pohtivat samoja kysymyksiä, että onko minusta tähän ja riittääkö aikani? Näihin kysymyksiin löydät vastauksia Saara-Sofian kirjoituksesta seuraavalta sivulta. Kuntavaaliehdokkaat kysyvät myös monesti, että mitä jos en pääse ensimmäisellä kerralla läpi? Kuntapolitiikkaa tehdään myös muualla kuin valtuustossa. Kuntien asioista päätetään eri lautakunnissa, jaostoissa ja kuntayhtymissä. Näihin valitaan edustajat poliittisista puolueista ja kuntavaaleissa ehdolla olleista. Lautakunnat valmistelevat päätöksiä ja niissä voi edistää tärkeiksi katsomiaan asioita. Lautakuntapaikkoja jaettaessa kannattaa rohkeasti vaatia itselleen vähän tuntemattomamman sektorin paikkoja. Haasta itsesi ja lähde mukaan vaikuttamaan oman kotikuntasi asioihin. Lehden lopussa voit tutustua Nytkiksen toimintaan. Nytkis kerää yhteen poliittiset naisjärjestöt ja tämä on harvinaista jopa maailmanlaajuisesti. Poliittiselle yhteistyölle on tässä ajanhetkessä todella paljon tilausta. Kokoomusnaisten puheenjohtaja Saara-Sofia Sirén toimii tänä vuonna myös Nytkiksen puheenjohtajana.

yvä kokoomusnainen, Pidät käsissäsi uunituoretta kokoomusnaisten Suomen nainen -lehteä. Lehden sisällöstä on vastannut meidän oma viestintäkoordinaattorimme Aino-Kaisa Kaunisto ja lehden taitosta puolestaan Satakunnan järjestösihteeri Maarit Salminen. Tämä lehti on täynnä timanttista asiaa kuntavaaleista. Kokoomusnaisten oma kuntavaalityöryhmä on valmistellut varapuheenjohtaja Larisa Armisen johdolla kokoomusnaisten kattavat kuntavaaliteemat. Ne löytyvät tämän lehden keskeltä. Lehdestä löytyy myös kirjoituksia kokeneilta kuntapolitiikan konkareilta, näistä kannattaa napata vinkit omaan tai ehdokkaana olevan kaverin kampanjaan. Vallitseva pandemiatilanne asettaa monia haasteita kuntavaalikampanjointiin. Eri puolella Suomea asetetut kokoontumisrajoitukset ja toritapahtumien peruuntumiset muuttavat merkittävästi kampanjointia. Olemme ensimmäistä kertaa tilanteessa, jossa emme välttämättä voi fyysisesti kohdata äänestäjiä ja vakuuttaa heitä niistä teemoista, joita haluamme kunnissa edistää. Emme ole tässä tilanteessa yksin, vaan tämä koskettaa kaikkia puolueita. Monet ovat minuakin lähestyneet ja kysyneet vinkkejä, miten löytää äänestäjiä ja miten tavoittaa ne, jotka eivät esimerkiksi ole somessa? Kun kohtaamiset toreilla ja turuilla jäävät uupumaan, meidän pitää pohtia miten autamme ehdokkaita ja äänestäjiä löytämään toisensa uudella tavalla. Olen kannustanut käyttämään luovaa mieltä ja miettimään laatikon ulkopuolelta ideoita, joita voisi koronaturvallisesti toteuttaa. Suurin haaste on siinä, miten tavoitetaan ne meidän äänestäjämme, jotka eivät kuitenkaan ole meidän jäseniämme. Heitä on paljon ja ilman heidän ääniänsä Kokoomus ei voita vaaleja.

Kuntapolitiikassakaan ei maailmaa muuteta yksin vaan puoluerajat ylittävällä yhteistyöllä. Niina Puikkonen pääsihteeri Kokoomuksen Naisten Liitto ry

SUOMEN NAINEN

Puheenjohtajalta

Päätöksenteko kaipaa naisia

lukemattomia tunteja raakaa työtä, myös toimivia sosiaalisia verkostoja. Usein esteeksi politiikkaan mukaan lähtemiselle mainitaankin juuri haasteet ajankäytössä. Politiikan tekemisen tapojen onkin tärkeä muuttua ajan mukana, jotta osallistuminen on mahdollista kaikille. Kevyemmät ja joustavammat tavat toimia edistäisivät erilaisissa tilanteissa olevien ihmisten mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Onneksi kehitystä myös tapahtuu koko ajan ja erityisesti kuntapäätöksentekoon osallistuminen on jo varsin hyvin sovitettavissa vaihteleviin elämäntilanteisiin. Tämä on myös demokratiamme kannalta keskeistä. Toimintatapojen lisäksi on aina kiinnitettävä huomiota politiikan sisältöihin. Politiikkaan lähdetään mukaan, jotta voidaan vaikuttaa itselle tärkeisiin ja kiinnostaviin asioihin. Naisten mielenkiinnon kohteet kattavat kaikki eri sektorit ja ulottuvuudet, minkä pitäisi näkyä aiempaa paremmin vaalien jälkeisessä paikkajaossa. Nämäkään asiat eivät muutu, mikäli naiset eivät ole mukana niitä muuttamassa. Kautta historian naiset ovat pärjänneet parhaiten yhteistyöllä. Tulevissa vaaleissakin tarvitsemme toisiamme! Jokaisen panos on tärkeä niin ehdokkaana, kampanjatiimiläisenä kuin taustatsempparina. Jokaisella pienelläkin teolla yhteisen joukkueen eteen on iso merkitys. Muutetaan siis Suomen kuntia pikkuisen paremmaksi puhaltamalla yhteen hiileen. Kokoomusnaiset tekevät yhdessä työtä valoisamman tulevaisuuden eteen!

iltä näyttäisi päätöksenteko ilman naisia? Hyvin erilaiselta, jos uskomme tutkijoita ja historiankirjoja. Naisille on aina ollut tyypillistä painottaa kansallista yhteenkuuluvuutta, yhteistyötä sekä sellaisten väestöryhmien huolia, joiden voi muuten olla vaikea saada ääntään kuuluviin. Yhteiskunnassamme naiset ovat nostaneet esille erityisesti sosiaalisesti merkittäviä kysymyksiä. Karrikoiden voidaankin sanoa, että naiset ovat kautta historian toimineet ikään kuin politiikan sosiaalisena omatuntona. Kokoomusnaisten kädenjälki näkyy arjessamme. Olemme mukana vaikuttamassa niihin tuikitärkeisiin päätöksiin, jotka lopulta vaikuttavat kaikkein eniten elämäämme. Perheiden sujuva arki, panostukset koulutukseen ja sivistykseen, monipuoliset harrastusmahdollisuudet, laadukas hoiva ja huolenpito, kestävyys taloudenpidossa, vastuu luonnonkin hyvinvoinnista sekä ennen kaikkea se, että katse kaikissa päätöksissä pidetään pitkällä tulevaisuudessa. Naisia tarvitaan yhä enemmän vaikuttamaan ihan kaikkiin yhteiskunnan osa-alueisiin. Ja minkälaisen kädenjäljen kokoomusnaiset ovatkaan jättäneet? Ilman naisten aktiivisia ponnisteluja erityisesti monet tasa-arvon kehitysaskeleet olisivat edelleen ottamatta. Naiset ovat mahdollisuuksien tasa-arvon idean äitejä. Koko hyvinvointimme perusta on, että jokaiselle taataan mahdollisuus kasvaa täyteen potentiaaliinsa ja toteuttaa unelmiaan lähtökohdista riippumatta. Suomalainen idea yhdenvertaisuudesta ja tasa-arvosta perustuu juuri tähän ajatukseen. Päätöksenteko kaipaa naisia, mutta helposti naisten elämä täyttyy myös monista muista velvoitteista. Naiset kantavat tilastollisesti miehiä enemmän vastuuta kodista, perheestä ja esimerkiksi ikääntyvistä vanhemmista. Kaiken keskellä uralla tai opinnoissa eteneminen edellyttää paitsi

Saara-Sofia Sirén puheenjohtaja Kokoomuksen Naistenliitto ry

SUOMEN NAINEN

Puolusta

hdysvaltojen kongressin valtaus, vaalit hävinneen presidentin valheet ja keskustelu maailman vanhimman demokratian tilasta ovat viimeistään todistaneet, ettei demokratian säilymistä voi ottaa itsestäänselvyytenä missään. Kokoomuksen Naisten liitto on johdonmukaisesti ottanut kantaa sen puolesta, että demokratiaa pitää puolustaa ihan joka päivä myös meillä Suomessa. Siinä on perusteltu syy asettua ehdolle kuntavaaleissa, jotka käydään huhtikuussa. Kuntavaalit ovat tärkeimmät vaalit, koska kuntapolitiikassa on kyse kaikkia meitä koskettavista arkisista päätöksistä. Kokoomus lähtee kohti huhtikuun vaaleja kertoen, että sydän on oikealla. Mitä sillä tarkoitamme? Kaikki puolueet pyrkivät hyvään. Kukapa nyt tieten tahtoen hyvinvoinnin pahoinvoinnilla korvaisi? Useimmat meistä pitävät nykyisen kaltaista hyvinvointia itsestään selvänä jatkumona. Monet eivät koe, että se olisi millään tavalla uhattuna. Tulevaisuutta ei kuitenkaan rakenneta velalla ja lisäveroilla. Erityisesti nuorten kannalta nykymeno näyttää synkältä. Hehän tämän kaiken joutuvat joskus maksamaan. Me kokoomuksessa olemme pitkään puhuneet taloudesta, mutta emme sen merkityksestä. On tehty selväksi, että olemme kirstunvartijoita, mutta hämärän peittoon on jäänyt se, miksi me sitä alati vahdimme. Olemme puhuneet enemmän keinoista kuin päämääristä, enemmän työkaluista kuin siitä, mitä niillä olisi tarkoitus saada aikaan. Ilman toimivaa taloutta ei olisi hyvinvointia, ei koulutusta, ei terveydenhoitoa, ei ikäihmisten palveluja, ei sosiaaliturvaa – eikä juuri mitään muutakaan inhimillistä, humaania, lämmintä ja vastuullista. Ilman toimivaa taloutta maailma olisi niin kylmä, että pakkasesta saisi lämpöä hakea. Siksi sydän on oikealla. Kaikki ne maailman parhaat julkiset palvelut, mitkä vasemmisto on yrittänyt itselleen omia, on rakennettu oikeistolaisen politiikan ja ideologian helmillä. Ilman toimivaa markkinataloutta olisimme sekä henkisellä että taloudellisella keskiajalla, niin kaukana yhdenvertaisuudesta kuin pippuri kasvaa. Yhtälö on oikeastaan yksinkertainen: kun kunnassa ihmisillä on hyvän elämän eväitä, sen sydän sykkii, talous on hyvässä kunnossa ja syntyy työtä ja työpaikkoja. Se taas tarkoittaa Ilmarille päiväkotipaikkaa kotikulmilta, Lauri-vaarille kuuntelevia korvia, Irmelille sytostaattihoitoa, toimivaa ojarumpua, sekakuorolle harjoittelutiloja, Eemelille vieroituspalveluja ja naapurin Lissulle työttömyysturvaa sekä koulutusta uuteen työhön. Me emme ainoastaan puhu kauniita ja pyri hyvään, vaan ryhdymme toimeen ja teemme hyvää. Siksi sydän on oikealla. Satoi tai paistoi. Kun näkymät ovat epävarmat, kunnat tarvitsevat valtuutettuja, joilla on näkemystä oman kunnan kehittämiseen. Olen vakuuttunut siitä, että kokoomuksessa on tähänkin työhön parhaat voimat. Epävarmuuksista huolimatta me näemme ja tunnistamme mahdollisuudet kunnissamme. Tule mukaan kokoomuksen ehdokkaaksi tekemään omasta kunnastasi kaikkein parasta.

demokratiaa, asetu ehdolle

kuntavaaleissa PETTERI ORPO, PUHEENJOHTAJA KANSALLINEN KOKOOMUS

SUOMEN NAINEN

Vieraskynä Kunnallinen päätöksenteko tarvitsee asenteiden ja toimintakulttuurin muutosta

TERESA RAUTAPÄÄ

saava kaupungin- tai haasteita, vasemmisto nostaa elvytyksen kunnanvaltuusto on monimissä rahaa taikaseinästä. Olennaista nialainen ja ajatteleva. ei ole, leikataanko veroeuro pienemmäkValtuustossa maailmansi vai kasvatetaanko sitä lainarahalla. parantamisen kutsumusta tunteva Olennaista on, miten olemassa oleva raha monialainen joukko päättää yhteikäytetään. Suomalaisten kuntien päätöksiä asioita – mutta ei ammatikseen. senteossa on uskallettava tehdä uusia Valtuustossa äänestäjien luottamusta ratkaisuja ja ajateltava kaikkea muutosta edistetään vapaa-ajalla. Ja niin pitää mahdollisuutena. ollakin! Kunnallispolitiikassa mukana Uskottava valtuusto arvostaa virkamiesolemisen ei tule olla päätoiminen tehtyötä. Koska kunnallispoliitikon tehtävä tävä, vaan intohimoista vaikuttamistoion kutsumuksestaan vapaa-ajallaan mintaa entistä paremman kotikaupunluottamustehtäväänsä hoitaa, on sujugin tai -kunnan asukkaiden puolesta. vampaa ja tehokkaampaa – siten kuntaHyvinvointia rakentava valtuusto laisia hyödyttävää – luottaa virkamiesten asennoituu oikein. Kun yhteisiä varoja valmisteluun. Poliittisessa päätöksenteoskäytetään, ymmärretään tehtyjen pääsa on ilkeää vahvistaa poliittista ohjausta Kirjoittaja on äidinkielen ja tösten vaikutukset. Sitäkin tärkeämpää vain sillä verukkeella, että siitä on itselle kirjallisuuden lehtori sekä on ymmärtää, mitä tehdyillä päätökhyötyä. Kunnallispoliitikko palvelee kuntavaaliehdokkaana Lahdessa sillä halutaan saada aikaan. Jokaisella kuntalaisten etuja, ei esimerkiksi tehtaile käytetyllä veroeurolla on saatava aiitselleen pormestaripaikkoja. kaan muutos, jolla vaikutetaan siihen, että kotipaikkakunta Luottamuksen arvoinen valtuusto on yhteistyöhaluinen ja on viihtyisämpi paikka nykyisille ja houkutteleva asuinpaiklempeä. Minkään kunnan asioita ei tule päättää työväenyhka uusille asukkaille. Mitään ratkaisuja ei tule tehdä siksi, distyksen pöydissä tai tupailloissa, joissa ajatellaan ainoasettä ne ovat kivoja, helppoja tai ideologisesti oikein. Ratkaitaan vain oman puolueen etua. Kun tehdään kuntalaisten sut tulee tehdä niin, että lopputulos on entistä parempi. puolesta töitä, puoluerajat ylittävä lempeä yhteistyö on Vastuullisesti taloutta hoitava valtuusto ei pelkää muutos- ainoa mahdollisuus. ta. Oikeisto leikkaa mielellään ratkaistakseen taloudellisia

Liity jäseneksi

Kokoomusnaisiin Kokoomusnaisissa vaikutat mahdollisuuksien tasa-arvon, naisten uramahdollisuuksien ja paremman arjen puolesta

WWW.KOKOOMUSNAISET.FI/LIITY

Vieraskynä Työtä paremman arjen eteen kriisin keskelläkin LAURA ÅVALL

uluvasta valtuustokaudesta muodostui monella tapaa erilainen kuin suunniteltiin. Globaali koronapandemia loi aivan uuden todellisuuden ja pisti monen kuntastrategian uusiksi. Kriisi kuitenkin muistutti, kuinka tärkeää työtä kunnissa tehdään yhteisen hyvinvointimme eteen. Kuntien ja valtion toiminnan painopisteitä erottaa erityisesti paikallisen päätöksenteon käytännönläheisempi luonne sekä tästä johtuva välttämättömyys erilaisten tulokumien yhteensovittamiselle. Kunnat ovat hyvin operatiivisia. Ne keskittyvät löytämään ratkaisuja arjen haasteisiin lasten ja vanhusten hoivaamisesta katujen kunnossapitoon, mutta samalla ne ratkaisevat globaaleja kohtalonkysymyksiä ilmastonmuutoksesta digitalisaatioon. On hyvin pitkälle paikallisten päätöksentekijöiden harteilla, miten pidämme konkreettisesti huolta kansakuntamme kokonaiskestävyydestä ja siitä, miten pandemian seurauksia kokonaisvaltaisesti hoidetaan. Viime viikkojen tiukka keskustelu lasten harrastusmahdollisuuksista on tästä elävä esimerkki. Korostetaanko päätöksissä kriisin terveydellistä, sosiaalista vai taloudellista ulottuvuutta – lyhyttä vai pitkää aikaväliä, terveydenhuoltoa vai kokonaishyvinvointia? Miten tasapainotetaan keskenään eri väestöryhmien erilaiset intressit? Seuraavina vuosina kuntien käsissä on entistäkin mutkikkaampi palapeli, kun kriisin aikana syveneviä sosiaalisia ongelmia ja palveluvelkaa ryhdytään korjaamaan kiristyvän julkisen talouden rajoissa. Edes kokeneemmalla valtuutetulla ei ole vastausta siihen, miten tästä lopulta selvitään. Mutta muutama asia on mielestäni selvää. Kunnat tarvitsevat päättäjiä, jotka katsovat kokonaisuutta, eivät vain jotain sen itselleen tärkeintä osasta. Jotta yhteisiä asioita voi hoitaa, pitää olla käsitys siitä, mitä pitää tehdä, mutta myös kykyä viedä asioita eteenpäin. Hyvä valtuutettu tarvitsee sekä fiksuja mielipiteitä että operatiivista osaamista. Kaikessa päätöksenteossa, vielä huolellisemmin kuin tähän saakka, on vaalittava luottamusta. Luottamusta toisiimme ja luottamusta kuntalaisten ja päätöksentekijöiden välillä. Mitä vaikeammat ajat, sitä enemmän tarvitaan yhteistyön henkeä. Jokaisen kuntalaisen pitäminen mukana on yksi keskeisistä kysymyksistä, joilla kriisin hoidon onnistumista lopulta mitataan. Tulevilla valtuutetuilla ei ole edessään helppoja hetkiä. Siksi kuntiin tarvitaan todellisia vastuunkantajia ja jälleenrakentajia. Panoksena on kestävämpi Suomi ja parempi arki. Olethan sinäkin mukana?

”Mitä vaikeammat ajat, sitä enemmän tarvitaan yhteistyön henkeä.”

Kirjoittaja on pormestari Jan Vapaavuoren poliittinen erityisavustaja ja toisen kauden valtuutettu Tuusulassa.

SUOMEN NAINEN

Henna Virkkunen:

”Kuntapäättäjä luo

elinvoimaa

”Onnea kaikille jotka olette päättäneet lähteä kuntavaaleihin ehdolle tai tukijoukkoihin! Ja ehdokkuutta vielä harkitsevia kannustan vahvasti lähtemään mukaan.”

Kuntapäättäjä luo elinvoimaa

Henna Virkkunen on europarlamentaarikko ja EPP-ryhmän pk-yrittäjyysverkoston vetäjä.

SUOMEN NAINEN

Itse olin mukana kotikuntani Jyväskylän valtuustossa 20 vuotta. Voin kokemuksesta sanoa että se oli hyvin innostavaa ja inspiroivaa aikaa. Kunnassa tehdään päätöksiä, jotka todella konkreettisesti vaikuttavat ihmisten arkeen, ja näkyvät kuntalaisten jokapäiväisessä elämässä ja asuinympäristössä. On hienoa päästä kehittämään kuntaa, kuulla erilaisia ajatuksia ja vaikuttaa tulevaisuuteen. Moni miettii riittääkö itsellä tähän aikaa. Kannattaa muistaa, että kaikkien on tarkoitus hoitaa kunnallisia luottamustoimia oman työn ohella. Luottamustoimet pitää yhteisesti kunnassa organisoida niin, että myös perheelliset työssäkäyvät kuntalaiset voivat toimia päättäjinä. Monipuolista näkemystä ja erilaisissa elämäntilanteissa olevia kuntalaisia tarvitaan päättäjiksi. Se on koko kuntademokratian idea. Joten ajankäytön suhteen ei pidä liian paljon arkailla. Toisaalta kunnan luottamustoimissa kyse on neljän vuoden kaudesta. On selvää, että jokaisen elämässä tuona aikana on erilaisia jaksoja. Välillä pystyy käyttämään aikaansa luottamustoimiin enemmän, kun taas toisinaan voi tulla jaksoja jolloin vastuuta täytyy jakaa varajäsenen kanssa. Omissa vaaliteemoissa kannattaa luottaa omaan näkemykseensä. Ne asiat joita itse pidät omassa kunnassasi tärkeinä, ovat varmasti tärkeitä myös isolle joukolle muita kuntalaisia. Joten niitä kannattaa rohkeasti rummuttaa. On aika helppoa ideoida kunnille lisää menoja. Kokoomuksen ehdokkaiden erityisenä vahvuutena on aina ollut myös tulopuolesta huolehtiminen. Kunnan elinvoiman vahvistaminen; elinkeinoelämän, työn ja yrittäjyyden edistäminen on tärkeä osa kuntapäättäjän sarkaa. Yksi merkittävin tapa millä kunnat voivat vaikuttaa oman alueen yritysten menestykseen, on kuntien tekemät julkiset hankinnat. Suomessa julkisia hankintoja tehdään 35 miljardin euron edestä vuosittain. Alueen elinkeinoelämälle ja erityisesti pk-yrityksille on iso vaikutus sillä, miten kunnassa päätetään nuo hankinnat kanavoida. Oman alueen yrityksiä ei lähtökohtaisesti saa hankinnoissa suosia, mutta hankintojen pilkkominen riittävän pieniin kokonaisuuksiin ja laatukriteereiden painottaminen avaa myös oman alueen pienille yrityksille mahdollisuuksia osallistua avoimiin tarjouskilpailuihin. Näin kuntapäättäjät voivat olla lisäämässä alueen pk-yritysten elinvoimaa ja parantamassa markkinoita, samalla kun tehdään onnistuneita hankintoja.

SUOMEN NAINEN

”Kuntapäättäjät ovat keskeisessä roolissa kannustavan, reilun ja yritteliään ilmapiirin luomisessa omaan kuntaansa.”

Kun Suomen Yrittäjät kysyi yrittäjien kuntabarometrissaan, mikä yrittäjille on kuntien elinkeinopolitiikassa tärkeintä, ylivoimaiseksi ykköseksi nousi kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyys. Sitä piti tärkeimpänä yli 70 prosenttia vastaajista. Tämä onkin tärkeää kaikessa kunnan päätöksenteossa muistaa. Kun kunnissa nyt uudistetaan kuntastrategioita, on tärkeää sisällyttää niihin myös yrittäjyyttä koskevat tavoitteet ja valmistella tähän mittarit yhdessä alueen elinkeinoelämän kanssa. Lähes kaikilla päätöksillä on jokin vaikutus yrittäjyyteen: kaavoitus, liikenne, opetus, liikunta, varhaiskasvatus, yrityspalvelut, katujen hoito, jätehuolto. Miten kilpailutetaan, käytetäänkö palveluseteleitä, kuullaanko yrittäjiä, tehdäänkö yritysyhteistyötä? Siksi osana jokaista päätöstä pitäisi arvioida myös sen yritysvaikutukset. Näin voidaan lisätä päätösten yritysmyönteisyyttä ja ainakin vähentää riskiä yrittäjyydelle haitallisten päätösten tekemiseksi. Kuntapäättäjät ovat keskeisessä roolissa kannustavan, reilun ja yritteliään ilmapiirin luomisessa omaan kuntaansa. Yrittäjämyönteisyys on iso valtti kuntakentässä. Parhaimmillaan se lisää kunnan vetovoimaa, tuo lisää työtä, yrittäjyyttä ja verotuloja, ja samalla myönteistä kehittämisen virettä koko seudulle. Innostavat neljä vuotta siis edessä nyt kaikilla kuntapäättäjillä. Toivottavasti olet jo mukana!

”Kokoomuksen valtuutettuna et ole yksin.”

Hyvää arkea rakennetaan päätös kerrallaan PIA PAKARINEN

un lähdin mukaan kuntapolitiikkaan, olin kahden lapsen yksinhuoltaja. Minulla oli käyttäjän kokemusta monista kuntapalveluista – myös niistä vähemmän hyvin toimivista. Minulle tärkein motivaatio kuntapolitiikassa onkin ollut sellaisen kaupungin rakentaminen, joka toimii niin asukkailleen kuin yrityksillekin. Kaikilla meistä on kokemuksia vaikkapa koulusta, kirjastosta ja katujen aurauksesta. Harvempi tietää syvällisesti, miten hyvin kunnan vammaispalvelut, erityisopetus tai omaishoidon tuki sujuvat taikka miten hyvin teitä hoidetaan juuri tietyssä kylässä tai kaupunginosassa. Siksi Kokoomus tarvitsee päättäjiksi monipuolisesti erilaisia arjen moniottelijoita ja -osaajia, joilla on omaa kantapäätuntumaa kunnan palvelukirjoon. Tätä tuntumaa naisilla on usein aivan erityisen paljon. Eduskunnassa säädetään lakeja, mutta juuri kunnat panevat lait täytäntöön käytännön tasolla. Kunnissa liikutaan vahvasti ruohonjuuren tuntumassa ja järjestetään asukkaille palveluja, joita ilman yhteiskunnan toiminta pysähtyisi tai olisi ainakin monin verroin vaikeampaa. Millainen olisi kunta, jossa maankäyttöä ei suunniteltaisi, jätteitä kerättäisi tai lapsia koulutettaisi? Elämässä ei pysty luovimaan eteenpäin käyttämättä päivittäin jotain – yleensä useampaakin – näistä palveluista. Vaikka monet kuntapalvelut ovat lakisääteisiä, voivat kuntapäättäjät määritellä, miten palvelut järjestetään ja mil-

laista palvelutasoa pidetään hyvänä. Päätöksenteon edellytyksenä on kuitenkin toimiva rahoitusjärjestelmä. Kuntien käytettävissä oleva rahoitus koostuu lähinnä kuntien omista tuloista: kunnallisveron, yhteisöveron ja kiinteistöveron tuotoista sekä valtionosuuksista, jotka muodostavat suunnilleen neljäsosan suomalaisten kuntien tulorahoituksesta. Kunnanvaltuusto tekee poliittiset arvovalinnat esimerkiksi siitä, mihin rahaa käytetään, miten yrityksiä houkutellaan tai millaista asuntopolitiikkaa kunnassa harjoitetaan. Mitä isompi kunta, sitä isompi kokonaisuus opiskeltavaksi. Luottamustehtäviin kuluvan ajan voit kuitenkin varsin hyvin sovittaa oman elämäntilanteesi mukaan. Kokoomuksen valtuutettuna et ole yksin. Valtuustoryhmä on tiimi, joka parhaimmillaan hyödyntää jokaisen ryhmän jäsenen asiantuntemusta ja jakaa kertynyttä yhteisosaamista kaikille. Kynnystä osallistumiselle kunnallispolitiikkaan ei siten pidä asettaa liian korkealle. Tehtävä opettaa ja valtuustokollegat auttavat. Itse olen saanut paljon arvokasta apua ja tukea myös kokeneilta kokoomussiskoilta. Haluan lämpimästi kannustaa juuri sinua lähtemään ehdolle ja arjen rakentajaksi omassa kunnassasi. Onnea ja menestystä Kokoomusnaisille kevään vaaleihin! Pia Pakarinen, Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen apulaispormestari

SUOMEN NAINEN

Kokoomusnaisten KUNTAVAALITEEMAT 2021

SIVISTYNYTTÄ KUNTAPOLITIIKKAA

yhdenvertaisessa Suomessa #KOKOOMUSNAISET #KUNTIENPUOLUSTAJA Kokoomusnaiset ovat mukana rakentamassa entistä parempaa Suomea Haluamme vaikuttaa ja osallistua yhteiskunnan päätöksentekoon, jotta suomalaiset kunnat ovat tulevaisuudessakin sivistyksen, elinvoiman, yrittäjyyden, hyvinvoinnin, terveyden ja kestävyyden edistäjiä. Maailma muuttuu ja Kokoomusnaiset ovat muutoksessa mukana.

PERHEIDEN HYVINVOINTI ON KUNNASSA YKKÖSASIA Jokaisella lapsella on oikeus onnelliseen ja turvalliseen lapsuuteen Laadukas varhaiskasvatus Perhekeskus-toimintamalli Kuntien tarjoamat palvelut perheille Turvakotipaikkojen lisääminen

LAPSISSA JA NUORISSA ON TULEVAISUUS Jokaiselle peruskoulun päättävälle nuorelle opiskelu- tai työpaikka Oppivelvollisuuden pidentämisen sijasta kuntien tulisi voida panostaa esi- ja perusopetukseen, tukipalveluihin ja toisen asteen opinto-ohjaukseen Yksikin syrjäytynyt on liikaa Terapiatakuu on toteutettava Lasten ja nuorten hyvinvointia tuettava ja etsivää nuorisotyötä vahvistettava Kaikkeen kiusaamiseen on nollatoleranssi Harrastetakuulla jokaiselle lapselle ja nuorelle mahdollisuus harrastaa 12

KUNTIEMME LÄHIKOULUT Oma lähikoulu on asuinpaikasta riippumatta turvallinen ja sisäilmaltaan terve Kaksivuotinen esiopetus toteutuu vuoteen 2021 mennessä kaikille ikäryhmille Perusopetus tulee säilyttää lähipalveluna Rohkaistaan tyttöjä matemaattis-luonnontieteellisten aineiden opiskeluun Opetetaan lapsille kestävää talouden hallintaa, säästämistä sekä kierotaloutta Uuden teknologian hyödyntäminen tulee taata jokaiselle perusopetuksen oppilaalle

KUNTALAISTEN SUJUVA ARKI Sujuva arki koostuu jokapäiväisistä asioista, jotka ovat mahdollisimman mutkattomia Sujuva julkinen liikenne Esteetön ympäristö Joustavuutta kuntien palveluaikoihin Yksineläjien huomioiminen Lasten ja nuorten osallistaminen palveluiden suunnitteluun ja kehittämiseen Ikäihmisten arjen tulee olla hyvää ja sujuvaa. Taataan arvokas vanhuus. Yli 75-vuotiaille suunnattu super-kotitalousvähennys Hoitotakuun rinnalle hoivatakuu

KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ JA VASTUULLISUUTTA KUNNISSA Haastamme kaikki mukaan tekemään Suomesta kiertotalouden ja ekologisen kestävyyden kärkimaata Kuntien ja kaupunkien tulee panostaa hiilineutraaliin rakentamiseen Kuntien ja siellä toimivien jäteyhtiöiden vastuulla on kierrättämisen ja lajittelun helppouden mahdollistaminen Kaavoittamisessa, rakentamisessa ja hankinnoissa tulee ottaa paremmin huomioon arjen toimivuus ja ympäristön kannalta kestävä elinympäristö

KUNNILLA VAHVAA ELINKEINOELÄMÄÄ Suomalaisten kuntien elinvoimaisuus perustuu yritysten toimintaan Kuntien tulee mahdollistaa yrittäjälle toimiva ja sujuva toimintaympäristö Naisyrittäjyyden tukeminen Maatalousyrittäjän kunnan tarjoaman sijaisavun määrää lisätään Edistetään pienten ja keskisuurten yritysten toimintaedellytyksiä ja onnistumisia julkissa hankinnoissa Elinkeinoelämälle suunnatut palvelut tulee olla saavutettavissa yhden luukun periaatteen mukaan ja liiallista byrokratiaa tulee karsia Kokoomusnaiset ovat huolissaan suomalaisten kuntien taloudesta. Turvataan kuntien edellytykset kehittyä ja investoida

TUTUSTU VAALITEEMOIHIN LAAJEMMIN KOKOOMUSNAISTEN NETTISIVUILTA www.kokoomusnaiset.fi/kuntavaalit 14

EHDOKAS, NÄIN SELVIÄT KEVÄÄN KAMPANJOINNISTA

Vinkkejä vaalityöhön

Mitä tehdä, jos perinteisiä toritapahtumia ei järjestetä? 1. Rohkaise lähipiiriäsi kertomaan, että olet ehdolla ja suosittelemaan omille tutuilleen

MUISTILISTA ULKOTAPAHTUMIIN

2. Ota puhelin käteen ja soita ihmisille. Suora kontakti jää mieleen ja voit puhelussa keskustella kuntalaisen huolista ja toiveista

• Pukeudu lämpimästi • Jalkaan hyvät ja lämpimät kengät, • keväälläkään talvikengät eivät ole huono idea • Mukaan kassiin vettä, pientä evästä ja vaihtosukat • Keskity kuuntelemaan kuntalaisia ja antamaan heille vastauksia sekä vaihtoehtoja

3. Vastaa vaalikoneisiin: vastaamalla mahdollisimman moneen vaalikoneeseen, tavoitat isomman määrän äänestäjiä. Käytä vaalikoneisiin vastaamisessa apunasi tukiryhmääsi. 4. Näy ja kuulu sosiaalisessa mediassa: ja muista olla siellä sosiaalinen! Keskustele, kysy, vastaa ja reagoi itsekin. 5. Hae vinkkejä päivityksiin esimerkiksi Kokoomusnaisten somekanavista 6. Jaa somekanavissasi paikallisia uutisia omin kommentein ja mielipitein 7. Panosta hyviin kuviin: ota muutama hyvä kuva (vaaka- ja pystykuvia) itsesäsi kunnan ympäristössä. 8. Mene rohkeasti myös videkameran eteen: liikkuva kuva jää mieleen. Pidä videot lyhyinä, tekstitä pitkät videot! 9. Jaa esitteitä: jos ei ole vaalitapahtumia, niin jaa esitteitäsi postilaatikoihin. Tämä on myös hyvää liikuntaa! Muista noudattaa ”ei mainoksia” -toiveita.

Oma hyvinvointi 1. Muista levätä ja tehdä myös muuta, kuin kampanjoida 2. Syö ja juo hyvin ja tarpeeksi 3. Ulkotapahtumissa pukeudu lämpimästi - seisoskelu ei lämmitä. 4. Pyydä rohkeasti apua läheisiltäsi 5. Pidä puhelin äänettömällä yöllä, viesteihin ehdit vastaamaan aamullakin

MUISTILISTA SOMEEN • Ole sosiaalinen, älä jää vain oman ehdokassivusi taakse • Hanki tiimi, joka reagoi ja kommentoi postauksiisi • Julkaise videoita • Jaa mielipidekirjoituksiasi • Kehu muita ehdokkaita • Ole oma itsesi, kuitenkin laadukkaiden materiaalien avulla

6. Tee hyvä aikataulutus vaalityöhön: merkitse itsellesi myös vapaahetkiä 7. Muista rentoutua, jotta saat ajatuksesi hetkeksi pois vaaleista 8. Palkitse itsesi vaalityön päätteeksi, tuloksesta riippumatta! Aseta itsellesi palkinto huhtikuulle, jonka unelmoinnista saat virtaa vaikeina hetkinä 9. Ole yhteydessä Kokoomusnaisiin - meiltä voit kysyä mitä vaan kampanjaan liittyvää!

SUOMEN NAINEN

Vieraskynä Naisyrittäjyyden tukeminen kunnissa CARITA ORLANDO

NAISIA ENEMMÄN YRITTÄJIKSI uosi 2020 osoitti, miten tärkeä rooli on kunnassa siNaisten osuus yrittäjinä on viime vuojaitsevilla yrityksillä ja niiden sina hiukan kasvanut, mutta yhä vain tarjoamilla työpaikoilla. Ison reilu kolmannes yrittäjistä on naisia. yrityksen lähtö paikkakunnalta tekee Naiset ovat miehiä koulutetumpia, merkittävän loven verotuloihin. Viime mutta siitä huolimatta hoivavastuu ja vuoden aikana tuli myös huomattua, kotityöt keskittyvät enemmän naisille. että yhtä tärkeää on pienten yritysTutkimuksen mukaan naiset tekevät ten mahdollisuudet menestyä. Kun vuorokaudessa tunnin enemmän ravintolat ovat kiinni tai matkailualan kotitöitä kuin miehet. Miehet taas yrityksiltä puuttuu asiakkaat, niin satotekevät ansiotyötä tunnin enemmän ja työpaikkoja katoaa. Yrittäjät luovat kuin naiset. työtä, kasvua ja verotuloja. Naisen euro on yhä 84 senttiä ja Yrittäjät eivät odota kunnilta ihmeitä osasyy siihen on naisten vähäisemvaan mahdollisuuden yrittää toimipi työaika ja naisten pitämät pitkät vassa ympäristössä, sujuvia palveluita perhevapaat. Kun naisten ansiotaso on sekä hyvää yhteistyötä päättäjien ja miehiä heikompi, johtaa se väistämätvirkamiesten kanssa. Yrittäjämyönteitä siihen, että myös naisten eläkkeet set päätökset ovat kunnalle pitkällä ovat miesten eläkkeitä pienemmät. Carita Ordlando on aikavälillä tuottavia ja elinvoimaa Naisten työeläke oli vuoden 2019 Suomen Yrittäjänaisten toimitusjohtaja. lisääviä päätöksiä. lopussa keskimäärin 69 prosenttia Kunnan hankinnat ovat monelle pienyrittäjälle isoja miesten eläkkeestä. kauppoja, joten helpoiten kunta tukee yrittäjyyttä ostamalla Vanhempainvapaiden kustannusten tasa-arvoinen jakapalveluja yrityksiltä ja kilpailuttamalla pienetkin hankinnat minen on tärkeä osa ratkaisua. Suomessa jako miesten ja avoimesti. Kunnan ei tule hankintaohjeillaan nostaa hannaisten ammatteihin on yhä yhtä jakautunutta kuin 30 vuotkintakokonaisuuksia pienille yrittäjille liian suuriksi. Myös ta sitten. Naiset tekevät töitä naisten aloilla ja naiset myös sosiaali- ja terveyspalveluissa tulisi olla tilaa yrittäjyydelle. perustavat yrityksiä naisten aloille. Tästä seuraa se, että Palveluinnovaatiot ja tuotekehitys tapahtuvat pääosin yksinaiset yrittäjinä ja työnantajina maksavat suuremman osan tyisissä yrityksissä, joten niille kannattaa antaa tilaa. Movanhempainvapaiden kuluista. Lapsen hoitokulut ei pitäisi nelle naisyrittäjälle avautuisi yrittämisen mahdollisuus, jos olla työnantajan kustannus. kotiin vietäviä terveyspalveluita ostettaisiin yhä enemmän Suomessa ammatit ovat voimakkaasti eriytyneet sukupalveluseteleillä. Kun vanhusväestön osuus väistämättä puolen mukaan. Kunnilla on suurin mahdollisuus vaikuttaa kasvaa, niin palvelutarjonnan avaaminen pienyrittäjille on lasten ja nuorten ammattivalintoihin. Varhaiskasvatuksessa, tulevaisuudessa väistämätöntä. peruskoulussa ja sen jälkeisissä valinnoissa pitäisi erityisesti Yrittäjämyönteinen kunta ei syö omalla liiketoiminnalkiinnittää huomiota siihen, että nuori pystyisi tekemään laan yrittäjien mahdollisuuksia vaan tunnistaa olemassa valintoja aidosti oman mielenkiinnon mukaan välittämättä olevat resurssit ja hyödyntää niitä omassa toiminnassaan. ennakkoasenteista. Asennekasvatusta tarvitaan kodeissa, Säännöllinen yrittäjien ja kunnan vuoropuhelu on tärkeää ja mutta myös kaikkien niiden työntekijöiden keskuudessa, siihen kannattaa ottaa myös pienyrittäjät mukaan. Monessa jotka vaikuttavat lasten ja nuorten mielikuviin ammateista. kunnassa kaupunkikeskustan elinvoima pohjautuu suurelta Kunta isona työnantajana pystyy myös omalta osaltaan osin pienyrittäjien palveluihin - ja melko usein nimenomaan vaikuttamaan siihen, että perhevapaiden jakautuminen naisyrittäjien palveluihin. miesten ja naisten välillä tulee näkyväksi. Avarakatseinen, Yrittäjämyönteinen kunta on elinvoimainen ja elinvoimaimoderni ja tulevaisuuteen katsova kunta kannustaa myös nen kunta houkuttelee uusia asukkaita ja pitää myös nuoret, isiä pitämään perhevapaita. On koko yhteiskunnan etu, että tulevat veronmaksajat, tyytyväisinä kuntalaisina. naisten ja miesten resurssit hyödynnetään mahdollisimman tasapuolisesti.

SUOMEN NAINEN

Varapuheenjohtajilta

NAISIA TARVITAAN KUNTAPOLITIIKKAAN

KUNTAPOLITIIKKA KOUKUTTAA!

Olen saanut uusia näkemyksiä nykyhetken kuntapäätöksenteosta. Ja nähnyt päätösten vaikutukset. Olen tutustunut vuosien aikana uusiin ihmisiin, niin kuntalaisiin, kaupungin virkaihmisiin kuin luottamushenkilökavereihin yli puoluerajojen. Yhteistyön merkitys on kasvanut vuosien saatossa.

Olen ehdolla kotipaikkakunnallani Torniossa neljännelle valtuustokaudelle. Olen vaikuttanut kotipaikkakunnallani nyt kolmatta kautta. Tässä ajassa oppii paljon siitä, miten kunta toimii ja mitä palveluita kuntalaiset tarvitsevat. Työ on osaltani vielä kesken, ja siksi olisin mielelläni mukana vielä seuraavan valtuustokauden.

Olen ehdolla kevään kuntavaaleissa Lappeenrannan kaupunginvaltuustoon. Olen ollut mukana kuntapolitiikassa vuodesta 2012 lähtien. Luottamushenkilötehtävät ovat olleet kaupunkiyhtiöiden hallituksissa. Olen päässyt vaikuttamaan kaupungin satama- ja elinkeinoyhtiössä. Ja nyt olen kaupunkiyhtiöiden emoyhtiön hallituksen jäsen. Olen mukana kuntapolitiikassa, koska haluan osaltani olla vaikuttamassa, millainen Lappeenranta on nyt ja tulevaisuudessa. Haluan antaa kokoomusnaisten tapaan järjen äänen, osaamiseni ja tasa-arvoiset näkökulmat poliittiseen päätöksentekoon. Haluan tuoda rohkeasti esiin epäkohtia ja etsiä niihin ratkaisuja.

Kuntapolitiikka tuo myös uusia ihmisiä ja näkemyksiä omaan elämään. Kannustan kaikkia naisia ehdolle, sillä yhteisissä asioissa vaikuttaminen on myös vaikuttavaa! Kuntapolitiikka koukuttaa! Tehdään nämä vaalit yhdessä! Raija Lummi Kokoomuksen Naisten Liitto ry, varapuheenjohtaja kaupunginvaltuutettu ja hallituksen jäsen Torniossa

Kannustan kaikenikäisiä naisia lähtemään ehdolle kevään kuntavaaleissa. Naiset ovat järkeviä, rohkeita, ennakkoluulottomia ja samalla inhimillisiä. Naisia tarvitaan, jotta suomalaisissa kunnissa päätöksenteko on hyvää ja tulevaisuuteen katsovaa!

Tutustu

Larisa Arminen Kokoomuksen Naisten Liitto ry, varapuheenjohtaja Lappeenrannan Toimitilat Oy, hallituksen jäsen

LIITTOHALLITUKS EN JÄSENIIN:

WWW.KOKOOMU

SUOMEN NAINEN

SNAISET.FI

KUNTAVAALIEHDOKKAAN

huoneentaulu HUOMIOTAVAA KAMPANJASUUNITTELUSSA

”ILMAN NAIST A POLITIIKKAKIN ON PUOLINAISTA .”

Teema ja sanoma: Miksi lähdit ehdolle? Mitkä ovat sinulle tärkeitä asioita kunnassasi? Mitkä arvot ja periaatteet ovat sinulle tärkeitä?

Paula Risikko

Tavoite: Tavoitteletko valtuusto- vai lautakuntapaikka? Montako ääntä tarvitset tavoitteen saavuttamiseksi?

TOIMENPITEET • Kerää itsellesi tueksi kampanjatiimi • Hyödynnä kampanjoinnissa sekä omaa että tiimisi osaamista • Valitse vaaliteemasi sen mukaan mitä haluat edistää. • Tee yhteistyötä muiden ehdokkaiden kanssa esim. markkinoinnin osalta • Pidä hyvä meininki päällä koko kampanjan ajan, se kyllä huomataan • Ole oma itsesi ja seiso sanojesi takana • Kampanjoi avoimesti • Ole ratkaisujentekijä

Kohderyhmä: Miltä asuinalueilta tulevat äänesi? Minkä ikäisiä ja koulutustaustaisia he ovat? Miten tavoitat äänestäjäsi? Kampanja: Miten, milloin ja missä kampanjoit? Miten erottaudut muista ehdokkaista. Budjetti: Paljonko sinulla on laittaa aikaa ja rahaa kampanjan eri vaiheissa? Mitkä tahot voisivat tukea kampanjaasi? Työnjako: Mitä kampanjatiimisi tekee, mitä teet itse? Aloita ja vie kampanjaa voitokkaasti eteenpäin: Mutta muista myös levätä, kevät on pitkä aika kampanjoinnille.

TSEKKAUSLISTA Ilmoittaudun ehdokkaaksi Teen itseäni tunnetuksi – kirjoitan, osallistun keskusteluihin ja tapahtumiin Kerään itselleni taustatiimin Teen kampanjasuunnitelman sekä budjetin Kampanjoin, olen esillä, viestin ja herätän kiinnostusta äänestäjissä Tapaan kuntalaisia

SUOMEN NAINEN

Vieraskynä Koulutus on paras investointi tulevaisuuteen IRA HIETANEN-TANSKANEN

atkustin muutama vuosi sitten junassa Lapista kohti Helsinkiä. Samaan vaunuun viereiselle paikalle istui 15-vuotias nuori. Aloimme keskustella. Keskustelun edetessä nuoren tilanne alkoi valjeta. Nuori oli sijoitettu koulukotiin ja matkalla viikonloppulomalle. Hänet oli sijoitettu kodin ulkopuolelle ensimmäistä kertaa taaperona, ja sen hetkinen sijoitus oli kahdeksas. Kysyin nuorelta tulevaisuudensuunnitelmista. Pienen hiljaisuuden jälkeen sain kuulla, että peruskoulu on pahasti kesken ja on todennäköistä, ettei nuori saisi sitä koskaan suoritettua. ”Ei musta taida tulla mitään”, nuori sanoi. Meistä jokaisella on oikeus unelmiin. Oikeus unelmoida ammatista tai vaikkapa tietynlaisesta osaamisesta, oikeus tähdätä sinne, minne juuri itse kokee haluavansa. Unelmat ovat elintärkeitä, sillä ne luovat toivoa ja saavat meidät liikkeelle. Koulutuksella on merkittävä rooli unelmien mahdollistajana. Erilaiset oppimispolut ja laadukas koulutus paitsi luovat osaamista ja hyvinvointia, myös ruokkivat uskoa unelmiin ja toivorikkaaseen tulevaisuuteen. Koulutuksen puolesta puhuvat lukuiset kuntavaaliehdokkaat. Toivon, että tulevalla valtuustokaudella sanat muuttuvat teoiksi laadukkaan koulutuksen puolesta ympäri Suomea. Koulutus on tutkitusti tehokas keino ehkäistä syrjäytymistä. Ilman toisen asteen tutkintoa voi olla vaikea pärjätä yhteiskunnassa ja työelämässä. Koulutus lisää hyvinvointia, ja toisaalta lapsuus- ja nuoruusiän hyvinvointi näkyy myös aikuisiän hyvinvointina. Ei siis ole ollenkaan huono idea panostaa rohkeasti koulutukseen! Kuntien talous on haasteiden edessä. Koronaviruspandemia on ravistellut kuntien taloutta ja kuntalaisten hyvinvointia. Kuntien talouteen tulee vaikuttamaan mahdollisen sote-uudistuksen tuomat muutokset sekä oppivelvollisuusuudistus. Kuntapäättäjiltä tarvitaan rohkeutta tehdä vaikeitakin päätöksiä siitä, mihin rahaa kunnassa käytetään. Erityisesti nyt tarvitsemme kipeästi panostuksia ihmisiin ja erityisesti oppipoluilla kulkeviin. Kunnanvaltuutetut voivat vaikuttaa siihen, millaista koulutusta kunnassa tarjotaan: tähdätäänkö maailman parhaiden opettajien johdolla maailman parhaaseen opetukseen vai mennäänkö sieltä, mistä aita on matalin? Minulle valinta on selvä. Kuntapäättäjien on huolehdittava siitä, että opettajilla on aikaa ja riittävät resurssit tehdä työnsä hyvin. On huolehdittava siitä, että ryhmäkoot ovat riittävän pienet, ja että oppijoilla on saatavissa oppimisen edellyttämä tuki ja ohjaus. Turvallinen ja terveellinen oppimisympäristö on jokaisen lapsen ja nuoren oikeus. Mitä laadukas opetus olisi junassa tapaamalleni nuorelle? Ensimmäisenä mieleeni tulee riittävä oppimisen tuki ja ohjaus, jossa nuori tulisi kuulluksi ja kohdatuksi sekä opastetuksi takaisin oppipolulle unelmiensa ääreen.

SUOMEN NAINEN

”Uskon, että laadukas koulutus on hyvinvointimme perusta.”

Kirjoittaja työskentelee lakimiehenä Opetusalan ammattijärjestö OAJ:ssä ja on ehdolla Espoossa kuntavaaleissa.

NAISJÄRJESTÖT YHTEISTYÖSSÄ KVINNOORGANISATIONER I SAMARBETE

NYTKIS ry ALUETOIMINTA

NAISJÄRJESTÖT YHTEISTYÖSSÄ - KVINNOORGANISATIONER I SAMARBETE NYTKIS RY on kattojärjestö, johon kuuluvat eduskunnassa edustettuina olevien puolueiden naisjärjestöt sekä Naisasialiitto Unioni ry, Naisjärjestöjen Keskusliitto ry ja Sukupuolentutkimuksen seura ry.

NYTKIS:illä on alueellisia toimikuntia eri puolilla Suomea. Toimikunnat edistävät tasa-arvoa ja naisjärjestöjen yhteistyötä paikallisesti, alueellisesti ja kuntapolitiikassa sekä järjestävät tapahtumia. Aluetoimikuntien yhteystiedot löydät NYTKIS ry:n nettisivuilta!

NYTKIS:in toiminnan päämäärinä ovat sukupuolten tasa-arvo, naisten syrjinnän lopettaminen ja naisten ihmisoikeuksien toteutuminen.

• Espoon NYTKIS • Etelä-Kymen NYTKIS • Etelä-Pohjanmaan NYTKIS • Kainuun NYTKIS • Kanta-Hämeen NYTKIS • Keski-Suomen NYTKIS • Kouvolan NYTKIS • Kymenlaakson NYTKIS • Lahden seudun NYTKIS • Länsi-Pohjan NYTKIS • Oulun seudun NYTKIS • Pirkanmaan NYTKIS • Rovaniemen NYTKIS • Salon NYTKIS • Savon NYTKIS • Savonlinnan NYTKIS • Uudenmaan NYTKIS • Varsinais-Suomen NYTKIS

VUONNA 2021 NYTKIS ry:n puheenjohtajajärjestö on Kokoomusnaiset ja hallituksen puheenjohtajana toimii Saara-Sofia Sirén. PUHEENJOHTAJINA on toiminut myös Kaarina Dromberg, Anneli Taina ja Henna Virkkunen.

KOKOOMUSNAISET NYTKSIS:ryn PUHEENJOHTAJINA

HISTORIAA Kaarina Dromberg 1992

Anneli Taina 2001

Henna Virkkunen 2011

Saara-Sofia Sirén 2021

Suomalaisnaisten laaja delegaatio oli vuonna 1987 matkalla kotiin Moskovasta suuresta kansainvälisestä naisten konferenssista, kun Sosialidemokraattisten naisten pääsihteeri Marianne Laxén keksi ehdottaa joukolle yhteistä elintä hoitamaan lukuisia kansainvälisiä tehtäviä, joita jokainen taho hoiti omillaan. Niinpä syyskuussa 1988 perustettiin Naisjärjestöt Yhteistyössä – Kvinnoorganisationer i Samarbete NYTKIS ry. Sen jäseniksi liittyivät kaikkien eduskuntapuolueiden naisjärjestöt, mikä on yhä tänä päivänä varsin ainutlaatuista maailmassa. Lähde: www.nytkis.org

SUOMEN NAINEN

aljosta on kiittäminen niitä naisia, jotka vuonna 1987 sai junassa matkalla Moskovasta kotiin idean naisjärjestöjen välisen yhteistyöjärjestön perustaSilla Kakkola on NYTKIS ry:n misesta. Yhteistyöllä pääsihteeri ja vahvoilla verkostoilla vaikutetaan päätöksiin ja edistetään niitä meille keskeisimpiä yhteisesti jaettuja tavoitteita sukupuolten tasa-arvon vahvistamisesta, naisten syrjinnän lopettamisesta ja ihmisoikeuksien toteutumisesta. Yhteistyön merkitys korostuu vahvasti myös tässä ajassa. Kansainvälisyys on ollut ja on edelleen toiminnassamme merkittävä elementti. Olemme vuosien varrella osallistuneet mm. eurooppalaiseen naisten väliseen yhteistyöhön ja kampanjoinut feministisen Euroopan puolesta. NYTKIS on eurooppalaisen naisjärjestöjen kattojärjestön European Women’s Lobbyn jäsen, jossa meillä on myös paikka hallituksessa. Tänä vuonna keskiössä on erityisesti pohjoismainen yhteistyö. Keskeisiä teemoja vaikuttamistyössämme ovat naisten poliittinen osallistuminen, työelämän tasa-arvo, naisiin kohdistuva väkivalta, perhepolitiikka sekä sosiaali- ja terveyspolitiikka. Tavoitteemme on, että tulevissa kuntavaaleissa nousee esiin sukupuolten tasa-arvon teemat ja vaaleissa on ehdolla mahdollisimman paljon naisia – kannustan lähtemään ehdolle! Demokratian toteutumiseksi meidän kaikkien yhdessä on mahdollistettava ehdokkaille turvallinen ilmapiiri, jossa käydä rakentavaa ja avointa keskustelua kansalaisten kanssa. Kampanjoimme #vaalitilmanvihaa -kampanjassamme sen puolesta, että jokaisella ehdokkaalla on mahdollisuus osallistua vaaleihin ehdolle ja tehdä vaalityötä ilman pelkoa vihapuheesta ja häirinnästä, sillä vihapuheen on todettu rajoittavan demokratian toteutumista monin eri tavoin. Vaikka poliittinen ilmapiiri vaihtelee tai vaikuttamiselle keskeiset kysymykset kehittyvät, on naisjärjestöjen välinen yhteistyö ja puoluerajat ylittävä solidaarisuus toimintamme ydin – maailma ei ole vielä valmis, vaan se tarvitsee tekijänsä – yhdessä yli puoluerajojen.

VAALIT ILMAN VIHAA Vihapuheella on vaikutusta naisten ja erityisesti vähemmistöihin kuuluvien naisten halukkuuteen toimia politiikassa ja asettua ehdoille vaaleissa. Naisjärjestöt Yhteistyössä NYTKIS ry:n vihapuheen ja häirinnän vastainen kampanja #vaalitilmanvihaa kannustaa naisia asettumaan ehdolle kuntavaaleissa, joissa naisten osuus valtuutetuista on aiemmin jäänyt pieneksi suhteessa muihin vaaleihin. Kyselytutkimukset ovat osoittaneet, että kunnallisessa päätöksenteossa mukana olevat naiset kokevat vihapuhetta huomattavasti miehiä enemmän ja usein heidän kohtamaansa vihapuhe liittyy nimenomaan heidän sukupuoleensa. Päättäjien tulee voida esittää kantansa ja käydä vuoropuhelua kansalaisten kanssa ilman pelkoa häirinnästä. Vihapuhe on johtanut siihen, ettei moni enää osallistu keskusteluun ja näin uhkana on, että yhteiskunnalliselle keskustelulle tärkeitä näkökulmia menetetään. NYTKIS korostaa avoimen ja rakentavan keskustelun tärkeyttä sekä vaatii puolueilta toimia, jotta kaikilla ehdokkailla olisi turvallinen olo kampanjoinnin aikana. Lue lisää kampanjan sivuilta: nytkis.org/vaalitilmanvihaa

Silla Kakkola pääsihteeri, NYTKIS

SUOMEN NAINEN

ke 3.2. klo 18 Pohjanmaa

to 4.3. klo 17.30 Uusimaa

ti 9.2. klo 18 Lappi

la 6.3. klo 13 Kaakkois-Suomi

la 20.2. klo 12 Pohjois-Pohjanmaa

la 6.3. Savo-Karjala

ti 23.2. klo 17 HĂ¤me

la 13.3. klo 12 Varsinais-Suomi

ti 23.2. klo 18 Satakunta

Helsinki TBC

la 27.2. klo 12 Pirkanmaa

Tapahtumat toteutetaan virtuaalisesti

Työntekijöiden yhteystiedot KESKUSTOIMISTO

Kokoomuksen Naisten Liitto ry. Kansakoulukuja 3, 3.krs 00100 Helsinki www.kokoomusnaiset.fi @kokoomusnaiset

Pääsihteeri NIINA PUIKKONEN 044 5574462 niina.puikkonen @kokoomusnaiset.fi

@kokoomusnaiset @kokoomusnaiset

Viestintäkoordinaattori AINO-KAISA KAUNISTO 040 8375116 aino-kaisa.kaunisto @kokoomusnaiset.fi

Hallintosuunnittelija LAURA SVIILI 040 4855052 laura.sviili @kokoomusnaiset.fi

PIIRIT JA JÄRJESTÖSIHTEERIT

KOKOOMUKSEN NAISTEN HELSINGIN PIIRI Ella Pauna 040 1851331 ella.pauna@kokoomus.fi

HÄMEEN KOKOOMUSNAISET Janne Salminen 050 3578786 janne.salminen @kokoomus.fi

KAAKKOIS-SUOMEN KOKOOMUSNAISET Jamiela Ruotsalainen 050 515 0026 jamiela.ruotsalainen @kokoomus.fi

KESKI-SUOMEN KOKOOMUSNAISET Karoliina Saraste 044 9812862 karoliina.saraste @kokoomus.fi

LAPIN KOKOOMUSNAISET Evilla Lumme 050 3772236 evilla.lumme@kokoomus.fi

PIRKANMAAN KOKOOMUSNAISET Tiina Heikkinen 0400 280495 tiina.heikkinen @kokoomus.fi

POHJANMAAN KOKOOMUSNAISET Petra Piironen 040 5504557 petra.piironen @kokoomusnaiset.fi

POHJOIS-POHJANMAAN KOKOOMUSNAISET Elli-Nora Vehmanen 044 0281996 elli-nora.vehmanen @kokoomus.fi

SATAKUNNAN KOKOOMUSNAISET Maarit Salminen 045 3482181 maarit.salminen @kokoomusnaiset.fi

SAVO-KARJALAN KOKOOMUSNAISET Simo Juuti 050 9193708 simo.juuti@kokoomus.fi

UUDENMAAN KOKOOMUSNAISET Jasmiina Salin 040 5663148 jasmiina.salin@kokoomus.fi

VARSINAIS-SUOMEN KOKOOMUSNAISET Marika Helin 050 5962854 marika.helin @kokoomusnaiset.fi

SUOMEN NAINEN

Ihanainen. Olennainen. Kokonainen. Ominainen. Valinnainen. Moninainen.

Stadinainen! Tutustu ehdokkaisiimme: kokoomusnaisethelsinki.fi