NAINEN
KOKOOMUSNAISET
PIHLA KETO-HUOVINEN:
Kunnissa ja alueilla rakennetaan hyvän elämän edellytyksiä”
Kokoomus terveyttä rakentamassa
14
Kokoomusnaisten piirijärjestöt ovat aktiivisia ympäri Suomen.
Etyjin tulee olla mukana tukemassa Ukrainan tietä kohti oikeudenmukaista rauhaa, ulkoministeri Elina Valtonen kirjoittaa.
3 4 6 8 10 12 13 14 17 18 20 21 22 23 10
Pihla Keto-Huovinen: Kunnissa ja alueilla rakennetaan hyvän elämän edellytyksiä
Petteri Orpo: Seuraavaksi on kasvun vuoro
Kunta- ja aluevaalit: Mitä kokoomus lupaa ihmisille huhtikuun vaaleissa?
Sanni Grahn-Laasonen: Vihdoinkin on naisten terveyden vuoro!
Elina Valtonen: Mitä merkitsee Etyj-puheenjohtajuus?
Kansanedustajien terveiset eduskunnasta
Sirpa Pietikäinen: EU, Suomi ja naisten oikeudet: aika siirtyä sanoista tekoihin
Piirijärjestöt – aktiivista toimintaa ympäri Suomen
Karoliina Partanen: Lämmin sininen sydän ja laskutaito takaavat sen, että toivoa on
Nytkis ry:n kyselytutkimus toi esiin miesten hälyttävät asenteet naisiin kohdistuvaa väkivaltaa kohtaan
Kokoomusnaisissa tapahtuu: Liitto- ja edustajakokous sekä tulevaisuuskoulutus syksyllä
Minna Arve: Taloudellinen riippumattomuus on naisen vapauden perusta
Työelämä: Iän tuoma viisaus on voimavara – Suomella ei ole varaa ikäsyrjintään
Paula Risikko: Vaikuttavat Kokoomusnaiset
SUOMEN NAINEN 2025 Julkaisija Kokoomuksen Naisten Liitto Töölönkatu 3A 4. krs 00100 Helsinki Päätoimittaja Jenni Vartiainen Taitto Teemu Kavasto Kannen kuva Mikko Mäntyniemi kokoomusnaiset.fi FB @kokoomusnaiset IG @kokoomusnaiset Painatus Grano 2025
PUHEENJOHTAJALTA | Pihla Keto-Huovinen
Kirjoittaja on Kokoomuksen Naisten Liiton puheenjohtaja.
Kunnissa ja alueilla rakennetaan hyvän elämän edellytyksiä
Kun maailmalla myrskyää, korostuu elämämme perusasioiden merkitys. Perhe, koti, turvallinen elinympäristö, työt ja koulu sekä harrastukset muodostavat arkemme peruspalikat. Arjen sujuvuus ja kokonaisvaltainen hyvinvointi –fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen, luovat edellytykset hyvälle elämälle. Kun nämä peruspalikat ovat kunnossa, meillä on paremmat edellytykset selviytyä vastoinkäymisistä ja kohdata haasteet rakentavalla tavalla. Arjen sujuvuus ja vakaus sekä kokonaisvaltainen hyvinvointi luovat pohjan, jonka varaan voimme rakentaa kestävää resilienssiä myllerrysten keskellä.
Näihin elämämme peruspilareihin vaikuttavat päätökset tehdään kunnissa ja alueilla. Ei siis ole samantekevää, ketkä huhtikuun alussa kuntien, kaupunkien ja hyvinvointialueiden valtuustoihin äänestetään. On tärkeää, että naisten ääni kuuluu päätöksenteossa sen kaikilla tasoilla. Samalla on myös pidettävä huolta, että naiset saavat vaalien jälkeen heille kuuluvat luottamuspaikat.
Me Kokoomusnaisissa olemme kirittäneet puolueen vaaliohjelmatyötä ja saaneet puolueen ohjelmiin läpi tärkeitä tavoitteitamme. Sotepalveluiden siirryttyä alueille, on kuntien yhdeksi tärkeimmäksi tehtäväksi noussut koulutus. Siksi me Kokoomusnaisissa painotamme laadukkaan koulutuksen mahdollistamista aivan jokaiselle.
Tämä lähtee terveellisten ja turvallisten oppimisympäristöjen tarjoamisesta oppilaille, oppilaiden riittävän yksilöllisen tuen varmistamisesta ja aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämisestä tarvetta vastaavasti. Me ajattelemme myös, että on tärkeää vahvistaa lasten ja nuorten ryhmäytymistä kouluissa pitämällä ryhmäkoot pieninä. Tunne- ja vuorovaikutustaitojen säännöllinen ja johdonmukainen opettaminen pitäisi sisällyttää osaksi sekä varhaiskasvatusta että perusopetusta.
TE-uudistuksen myötä kunnat vastaavat jatkossa työllisyyspalveluiden järjestämisestä.
Kokoomusnaiset toivovat, että tulevaisuuden työllisyyspalveluissa kiinnitettäisiin erityishuomiota työelämässä aliedustettuihin ryhmiin, kuten maahanmuuttajanaisiin.
Kaupunkisuunnittelulla tulisi puolestaan vaikuttaa ulkona liikkumisen turvallisuuteen esimerkiksi valaistusta parantamalla ja kannustaa asukkaita monipuoliseen liikkumiseen. Kokoomusnaisten unelmien kunnassa jokaisella lapsella on mahdollisuus harrastaa. Mieluisalla harrastuksella on vaikutuksia nuorten hyvinvointiin ja samalla ehkäisemme syrjäytymistä.
Alueilla perheiden hyvinvointia pitäisi tukea viemällä varhaisen puuttumisen ja tuen mallia perhepalveluihin. Tärkeää on myös perheiden monimuotoisuuden ja muutostilanteiden huomioiminen hyvinvointialueen päätöksenteossa, rakenteissa ja käytännöissä.
Kokoomusnaisten pitkäaikainen tavoite, lähisuhdeväkivallan sovittelun pääsääntöinen kieltäminen, tuli voimaan lainsäädäntömuutoksena vuoden alusta alkaen. Tämä on tärkeä askel naisiin kohdistuvan väkivallan lopettamiseksi, mutta sitkeitä toimia pitää jatkaa hyvinvointialueilla. Ennaltaehkäisevään väkivaltatyöhön tarvitaan lisää resursseja, jotta hoitohenkilökunta osaa tunnistaa esimerkiksi lähisuhdeväkivallan merkkejä ja puuttua siihen.
Sotepalveluissa tulee laajemminkin huomioida naisten erityistarpeet. Esimerkiksi gynekologipalveluiden saatavuutta tulisi parantaa, jotta jokaisella naisella olisi mahdollisuus hakeutua palveluiden piiriin. Naisten sairauksiin, kuten endometrioosiin, liittyvät oireet tulee tunnistaa terveydenhuollossa niiden edellyttämällä vakavuudella. Naisten sairauksien hoidon laadun täytyy yksinkertaisesti olla parempaa.
Mahdollisuuksien maailma rakennetaan yhteistyöllä pala palalta, alhaalta ylöspäin. Kuntien ja alueiden päätöksillä luodaan hyvän elämän edellytyksiä meille jokaiselle. Me Kokoomusnaiset jatkamme yhdessä työtä paremman ja tasa-arvoisemman yhteiskunnan puolesta!
Painotamme laadukkaan koulutuksen mahdollistamista aivan jokaiselle.
Seuraavaksi on KASVUN VUORO
Hallitus suuntaa puoliväliriiheen haastavana aikana. Venäjä jatkaa tappamista ja tuhoamista Ukrainassa. Trumpin politiikan seuraavia käänteitä paljastuu päivä päivältä. Kiinan ja Yhdysvaltojen välinen suurvaltataistelu ravisuttaa globaalitalouden rakenteita. Kilpajuoksu uusien teknologioiden kehittämisessä on täydessä vauhdissa.
Maailman epävakaus heijastuu voimalla Suomeen.
Talouspolitiikan arviointineuvostokin nosti tämän tärkeimmäksi syyksi Suomen talouden heikkoon vetoon. Venäjän kaupan loppuminen on iskenyt meihin kovempaa kuin muihin EU-maihin. Tässä on keskeinen syy myös julkisen talouden heikkoon tolaan ja velkaantumisen jatkumiseen. Ensimmäisen vajaan kahden vuoden aikana hallitus on tehnyt täsmälleen oikeita asioita. Ekonomistit sekä kansainväliset instituutiot, kuten Euroopan Komissio tai valuuttarahasto IMF ovat pitäneet Suomen linjaa oikeana. Sopeutukset ovat olleet oikein mitoitettuja ja ajoitettuja. Hallitus ei tee päätöksiä pahuuttaan, vaan tähtää hyvinvointivaltion pelastamiseen. Velaksi ei voi elää loputtomiin.
Kaiken säästämisen keskellä suomalaisille tärkeisiin asioihin on onnistuttu panostamaan. Koulujemme rahoitusta on lisätty, jotta jokaisella olisi aikaa oppia turvallisessa kouluympäristössä. Korkeakoulujen aloituspaikkoja on lisätty ja oppimisen tuki otettu käyttöön. Nuortemme
mielenterveyskriisiin on vihdoin vastattu terapiatakuun toteutuksella. Puolustusta on vahvistettu turvallisuustilanteen vaatimalla tavalla ja Ukrainan taistelun vahva tuki jatkuu. Rikosketjua vahvistetaan poliisien määrästä tuomioisuinlaitokseen ja vankiloihin.
Hyvinvointialueiden talous vie kolmasosan valtion budjetista. Vaikka tämä rakenne ei ollutkaan se, mitä Kokoomus olisi halunnut, on Eduskunta ratkaisun tehnyt. Hallituksen tehtävä on antaa alueille ja siellä työskenteleville ammattilaisille aikaa keskittyä nyt palveluiden kuntoon laittamiseen. Jos vaikkapa alijäämien kattamisvelvoitetta pidennettäisiin, tarkoittaisi se vain välttämättömien päätösten lykkäämistä jonnekin tulevaisuuteen.
HALLITUKSEN tavoitteena on turvata jokaiselle välttämättömät palvelut niin, että rahat riittävät. Menojen kasvu on ollut voimakasta, joka oli yksi keskeinen syy kevään 2024 uusiin lisäsäästöihin. Määrärahoja lisättiin tälle vuodelle 2,2 miljardia euroa. Ja mikäli taloudellisen tilanteen vuoksi hyvinvointialueilla tulisi vaikea paikka palveluiden saatavuudelle, sisältää nykyinen lainsäädäntö tähän turvameka-
nismit, jotta palvelut voidaan tarjota. Säästöpäätökset eivät tietenkään ole helppoja. Vielä vähemmän veronkiristykset. Helppoa emme ole halunneetkaan. Kun hallitusohjelmaa rakennettiin, tiesimme hyvin, että toimeenpano tulee aiheuttamaan kritiikkiä. Hallitus on päättänyt ohjata säästöjä laajasti julkiseen sektoriin. Koulutus ja turvallisuus ovat olleet erityissuojelussa.
En usko, että parempi ratkaisu olisi ollut jatkaa edellisen hallituksen linjalla. Emme voi jatkaa enää päätösten lykkäämistä hamaan tulevaisuuteen. Jonkun on kannettava vastuu, ja kuka sen paremmin tekisi vaikeana aikana kuin Kokoomus?
Kriitikkomme nostavat esiin jokaisen yksittäisen säästöpäätöksen huomion kohteeksi. Silloin unohtuu kokonaisuus; syy, miksi säästöjä tehdään. Jokaisella kriitikolla on velvollisuus esittää uskottava kokonaisvaihtoehto. Kovasta huudosta huolimatta uskottavaa vaihtoehtoa ei ole esitetty.
Hallitusohjelma on myös itsessään historiallinen kasvun ohjelma. Työn verotusta on kevennetty ja työn vastaanottamisen kannustimia parannettu. Sosiaaliturvaa on uudistettu kannustamaan toimeliaisuu-
Emme voi jatkaa enää päätösten lykkäämistä.”
teen. Investointihankkeiden luvitukseen on luotu pikaväylä ja hallitus on sitoutunut purkamaan 300 normia. Työmarkkinoille tehdään historiallisia uudistuksia. Tämä kolumni on liian lyhyt kaikkien kasvutoimien luetteloimiseen.
UUDISTUKSIA on pantu toimeen ja olen vakuuttunut, että ne vielä näkyvät suomalaisten elintason paranemisena. Huolellinen lainsäädäntötyö ottaa aikansa. Nyt myös suhdannetilanne vaikuttaa tulosten näkymiseen. Ilman Venäjän hyökkäyssotaa ja Lähi-Idän kriisiä uskon, että talouskasvu olisi jo vauhdikasta. Työtä on jatkettava ja on oltava kärsivällinen.
Suhtaudun luottavaisesti hallituksen puoliväliriiheen. Hallitus on osoittautunut toimeenpanokykyiseksi ja toimintakykyiseksi. Toimeenpanokykyä osoittaa tarkka hallitusohjelman toteuttaminen. Jokaista uudistusta viedään järjestelmällisesti eteenpäin ministeriöissä ja ministerityöryhmissä.
Suhdannekäänteen lykkääntyminen käänsi julkisen talouden näkymän synkempään vain alle vuosi vaalien jälkeen. Hallitus laati päättäväisesti uuden kolmen miljardin sopeutuskokonaisuuden Matias Marttisen vedolla. Kun Venäjä uhkasi
käyttää muuttoliikettä aseena yhteiskuntamme epävakauttamiseksi, säädettiin kansainvälisiä sopimuksia kunnioittava ja EU:n tukema rajaturvallisuuslaki. Kun haasteita tulee eteen, hallitus toimii.
Tämä toimintakyky on valtti, kun kasvun vahvistamiseksi kaivataan uusia päätöksiä. Suomalaisten elintaso ei ole kasvanut noin 15:sta vuoteen. Julkisen talouden velkaongelmaa ei saada ratkaistua, jos talouden suorituskyky ei jaksa kantaa. Hallituksen mittavilla reformeilla saamme kiinni kilpailijamaitamme, mutta riittääkö se?
Hallituksen vastaus on ollut ei. Tarvitsemme lisää uudistuksia. Olemme lopulta syrjäinen maa, jossa on kylmä ilmasto, suppeneva työikäinen väestö ja vaikea kieli. Saari emme ole, koska saaresta pääsee joka suuntaan. On tehtävä rohkeita uudistuksia niihin asioihin, joihin voimme vaikuttaa. Hallitus on nimittänyt toimitusjohtaja Risto Murron työryhmän kokoamaan elinkeinoelämän terävimpien ajattelijoiden ehdotuksia kasvun vauhdittamiseksi. On käynnistynyt laaja yhteiskunnallinen keskustelu talouskasvua vauhdittavista uudistuksista. Työryhmän työ luo vahvan pohjan puoliväliriiheen. Puoliväliriihi tulee olemaan kasvuriihi.
Voimme tehdä vielä paljon. Toivottavasti näemme uudistuksia, jotka tukevat työpaikkojen syntymistä. Byrokratiaa tulee purkaa ihmisten luovuuden ja yritteliäisyyden tieltä. Pienemmille yrityksille tarvitaan kannustimia kasvaa Suomessa. Olen saanut jälleen kiertää Suomea ja nähdä upeita investointisuunnitelmia. Teemme töitä, jotta mahdollisimman moni näistä suunnitelmista toteutuu.
On syytä olla optimistinen. Suomella on valtteja käsissään, joilla kyllä pärjäämme. Toimeen on vain tartuttava. Strategioita ja tiekarttoja on kirjoitettu tarpeeksi. Optimismia voi rakentaa vain sen varaan, että on selkeä suunnitelma ja rohkeutta sen toteuttamiseksi. Ja siinä tämä hallitus on näyttänyt kyntensä.
Lopulta tärkeintä on suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen. Vain kestävä talous voi turvata ihmisille tärkeät palvelut ja turvan, kun elämä heittelee. Kyse on sukupolvien välisestä oikeudenmukaisuudesta. Hyvinvointi syntyy lopulta vain ja ainoastaan menestyvästä yritystoiminnasta ja ahkeruudesta.
Petteri Orpo, pääministeri, Kokoomuksen puheenjohtaja
Mitä kokoomus lupaa huhtikuun vaaleissa?
Nyt käytävät vaalit ovat erilaiset kuin koskaan ennen. Sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut siirtyivät kunnilta hyvinvointialueiden vastuulle. Vaaleissa päätetään kuntien kysymysten ohella erillisillä vaaleilla sote-palveluiden ja pelastuspalveluiden kohtalosta.
Uudistus vaikuttaa väistämättä myös siihen, mistä kunnissa puhutaan ja päätetään: uudistuksen jälkeen kuntien tärkeimmät tehtävät ovat sivistyspalveluista ja elinvoimasta huolehtiminen.
Vaaleja värittävät muutkin suuret muutosvoimat: väestömme ikääntyy, eikä taloudellisesta jakovarasta voida puhua. Kokoomuksella on työkaluja ja siispä myös syytä optimismiin
TÄRKEINTÄ kunnissa on koulutus. Sivistys on elämänmittainen matka, jonka kokoomus haluaa tarjota jokaiselle lähtökohdista riippumatta.
Varhaiskasvatuksen haluamme pitää laadukkaana ja mahdollisimman monen varhaiskasvatuksen piiriin viimeistään kolmen vuoden iässä. Kokoomuksen pitkän aikavälin tavoitteena on esiopetuksen laajentaminen kaksivuotiseksi. Vanhemmilla pitää olla vapaus valita myös yksityinen varhaiskasvatuspaikka ja tähän kunnan tulee tarjota palveluseteli.
Peruskouluissa oppimisrauhaan ja sen puutteeseen haluamme saada rotia. Oppitunnit eivät saa kulua sähkösavukkeiden, puhelinten tai muiden häiriötekijöiden jahtaamiseen. Jokaisella on oikeus turvalliseen ja terveelliseen koulunkäyntiin ilman kiusaamista. Kun huolehdimme siitä, että koulussa on hyvä olla, olemme oikealla asialla.
Kokoomuksessa edistämme sitä, että ryhmäkoot ovat sopivia, yksilöllistä tukea on tarjolla ja opettajilla on riittävät työkalut puuttua häiriökäyttäytymiseen sekä kiusaamiseen. Riittävä määrä psykologeja ja kuraattoreja ovat edellytys
tässä onnistumiselle. Tärkeää on myös, että lapsille tarjotaan laadukasta aamuja iltapäivätoimintaa.
KOKOOMUSLAISET perinteisesti omaavat laskutaitoa – osaamme tasapainottaa menot ja tulot. Monessa kunnassa taloudellinen tilanne on haastava, mutta palveluita ei voi rahoittaa loputtomiin velaksi. Kokoomukselle veronkorotukset ovat viimesijainen keino, joka tulee tehdä vasta kun kaikki muut keinot on käytetty.
Paras tapa varmistaa se, että kunnassa on hyvä olla, palvelut toimivat ja tulevaisuus näyttää valoisalta on se, että kunnassa on yrityksiä ja työtä tarjolla. Olemme Suomen yritysmyönteisin puolue ja siksi kokoomuslaisessa kunnassa yksikään järkevä investointi ei kaadu kunnan kaavoitukseen tai byrokratiaan. Haluamme varmistaa, että lupaprosessit ovat nopeita ja sujuvia. Kunnissa pitää sitoutua antamaan lupaprosessien käsittelyaikatakuu.
Politiikan tekemisen tarkoitus on aina muutoksen aikaansaaminen.
Uskomme siihen, että parempi huominen on mahdollista rakentaa tekemällä oikeita asioita. Kokoomuslaisuuteen ei sovi jäädä voivottelemaan vaikeuksia, meiltä odotetaan ratkaisuja. Syvällä kokoomuksen selkärangassa ovat realistinen suhtautuminen haasteisiin ja toivo.
KUNNISSA kokoomuksen erottaa ideologisesti muista puolueista ajatus siitä, että meille kunta on enemmän kuin vain sen julkiset palvelut – kunta on yhteisö. Paikallinen jalkapalloseura, marttakerho ja se ystävällinen ihminen, joka aurasi myös naapurin pihan ovat yhtä tärkeä osa kuntaa kuin kunnan palvelut ja kaavoituspäätökset. Emme ulkoista välittämistä viranomaisille.
Haluamme huolehtia liikuntamahdollisuuksista ja kulttuurista, siitä että lähiluonto ja luontokadon pysäyttäminen yhteensovitetaan rakentamisen kanssa ja että monipuolisesti asuntoja löytyy eri elämäntilanteisiin. Huolehdimme turvallisuudesta ja siitä, että ikääntyneenä on hyvä elää omaa elämää.
Hyvä kokoomuslainen kuntapolitiikka onkin sitä, että huolehdimme lukuisista isoista ja pienistä asioista kuntalaisten hyvinvointi mielessämme.
HYVINVOINTIALUEET ovat paljon uudempi ja monelle vieraampi politii-
kan osa-alue. Kyse on meille jokaiselle tärkeistä sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluista. Kokoomuksen viesti näissä vaaleissa on yksiselitteinen: Haluamme varmistaa sen, että nyt ja tulevaisuudessa pääsee sujuvaan hoitoon, inhimilliseen hoivaan ja muihin tarvitsemiinsa palveluihin.
Julkisuudessa sote-palvelut ovat olleet otsikoissa lähinnä negatiivisesti ja huolta on kannettu erityisesti siitä, kuinka saamme rahat ja henkilöstön riittämään. Tässä riittää työtä, mutta mahdotonta se ei ole.
Kun otamme rohkeasti uusia toimintatapoja käyttöön, vahvistamme peruspalveluita ja ennaltaehkäisyä sekä hyödynnämme teknologiaa ja digitalisaatiota aina kun se on järkevää, pystymme rakentamaan parempia palveluita ihmisille samalla talouden raameista kiinni pitäen.
Haluamme ottaa käyttöön omalääkärimallin, mieluiten vielä ammatinharjoittajiin pohjautuen. Mallin toimivuudesta on nähty jo erinomaisia tuloksia
Länsi-Uudellamaalla. Kela-korvauksien uudistamiselle tarjotaan nopeaa hoitoon pääsyä yli 65-vuotiaille sekä esimerkiksi gynekologilla ja silmälääkärillä käynteihin. Lapsille ja nuorille toteutamme terapiatakuun. Saamme rahat riittämään myös, kun nostamme rimaa palvelujen järjestämisessä: käytetään vähemmän vuokratyövoimaa ja tehdään enemmän aitoa yhteistyötä yritysten ja kolmannen sektorin kanssa. Kun hyvinvointialueet saavat yksikkökustannukset laskettua, on mahdollista nostaa tehokkuutta sekä tietää, milloin palvelu kannattaa ostaa ulkoa. Hyvinvointialueiden uudistaminen on kova, mutta innostava urakka. Nyt kun hallinnon uudistus on viimein saatu tehtyä, on aika uudistaa myös palvelut. Kuromme hyvinvointialueilla kiinni 15 vuoden uudistustyön vajetta. Juuri tässä työssä kokoomus ja kokoomuslaiset ovat erityisen tärkeässä roolissa.
Nähdään vaalikentillä! Kirjoittaja on Kokoomuksen ohjelmapäällikkö.
Teksti: Jeremias Nurmela
Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen:
Vihdoinkin on naisten terveyden vuoro!
Kansanedustaja Pihla KetoHuovinen ja ministeri Sanni Grahn-Laasonen.
Suomen Nainen
Hallitus huomioi naisten terveyden erityispiirteet ennennäkemättömän vahvasti, sosiaaliturvaministeri
Sanni Grahn-Laasonen kirjoittaa. Tehtävää kuitenkin
riittää myös tulevaisuudessa.
Teksti: Sanni Grahn-Laasonen Kuvat: Mikko Mäntyniemi
Tasa-arvoministerinä iloitsen siitä, että varmaankaan koskaan aiemmin naisten terveys ei ole niin vahvasti huomioitu hallitusohjelmassa kuin Orpon hallituksen aikana. Vihdoinkin on naisten terveyden vuoro! Hallitusohjelmassa nostetaan esiin niin vaihdevuodet, kuukautissuojat kuin naisten runsaasti hyödyntämät terveydenhuollon Kela-korvauksetkin.
Hallitus on esimerkiksi ryhtynyt toimiin, jotta vaihdevuosioireiden tunnistamista ja hyvää hoitoa edistetään terveydenhuollossa. Terveydenhuollossa oireita tulkitaan usein väärin, jolloin hoito kohdistuu unettomuuteen, ahdistuneisuuteen ja masennukseen eikä perussyyhyn, ikään liittyviin hormonaalisiin muutoksiin.
Vaihdevuosien hoidosta on valmistumassa asiantuntijoiden laatimana uusi Käypä hoito -suositus.
Tärkeä tasa-arvoteko on myös inkontinenssisuojien, kuukautissuojien ja lasten vaippojen siirtäminen alennettuun 14 prosentin arvonlisäverokantaan vuoden vaihteessa.
Hallitus korottaa lääkärikäyntien Kela-korvauksia helpottamaan hyvinvointialueiden hoitojonoja ja hoitovelkaa. Eduskunnassa on parhaillaan käsittelyssä uudistus, jolla gynekologien vastaanottokäyntien Kela-korvauksia korotetaan tuntuvasti. Tämä on tärkeää, koska gynekologisiin vaivoihin on vaikea saada apua julkisesta terveydenhuollosta. Palautamme myös hedelmöityshoitojen Kela-korvaukset korotettuina, jotta yhä useamman suomalaisen lapsitoive voisi toteutua.
Lääkärikäyntien Kela-korvauksiin tehdyt korotukset tekevät näistä palveluista saavutettavimpia yhä useammalle naiselle. Fysioterapia palaa Kela-korvausten piiriin. Käynnistymässä on myös 65 vuotta täyttäneiden Kela-korvauspilotti, valtakunnallinen valinnanvapauskokeilu, jonka avulla yksityisen puolen yleislääkäriin voi päästä julkisen terveyskeskuksen asiakasmaksun hinnalla.
Vasta viime vuosien aikana Suomessa ja maailmalla on alettu puhua lääketieteen ja terveydenhuollon sukupuolivinoumasta.
Sukupuolivinoumalla tarkoitetaan sitä, että moderni lääketiede rakentuu pitkälti oletukseen siitä, että potilas on mies. Se asettaa naiset epätasa-arvoiseen asemaan terveydenhuollossa.
NAISTEN TERVEYTTÄ on aina tutkittu vähemmän. Se näkyy myös lääketutkimuksessa, jota useammin tehdään miehistä ja miehille siitäkin huolimatta, että sukupuolet voivat reagoida lääkkeisiin eri tavoin. Myös tiettyjen sairauksien - kuten
Naisten terveyden erityispiirteet ja sukupuolten väliset erot tulee ottaa paremmin huomioon tulevaisuuden terveyspalveluiden kokonaisuutta kehittäessä.
sydänkohtauksen - erilainen oirekuva naisilla ja miehillä voi estää hoitoon hakeutumista ja diagnoosin saamista.
Kansainväliset tutkimustulokset osoittavat, että vielä tänäkin päivänä naisten kipuun suhtaudutaan eri tavalla kuin miesten. Naisten kipua usein vähätellään tai se saatetaan kuitata mielenterveysongelmina. Yhdysvalloissa ja Israelissa vertailtiin yli 21 000 potilaan saamia hoitoja. Lääkärit määräsivät kaikissa vaivoissa ja kaikissa ikäryhmissä naisille harvemmin kipulääkkeitä kuin miehille – vaikka vaivat olisivat olleet tismalleen samat.
Yksi konkreettinen esimerkki naisten kipuun suhtautumisesta on kierukanlaitto. Vasta tämän vuoden alussa voimaan tulleen uuden Käypä hoito -suositusten mukaan kierukanlaiton yhteydessä tulee Suomessa tarjota kivunlievitystä. Vihdoinkin!
Naisten terveyden erityispiirteet ja sukupuolten väliset erot tulee ottaa paremmin huomioon tulevaisuuden terveyspalveluiden kokonaisuutta kehittäessä. Uskon, että Omalääkäri-mallin tuominen osaksi suomalaista terveydenhuoltoa vahvistaa pitkäkestoisten ja luottamuksellisten hoitosuhteiden syntymistä ja täten parantaa myös naisten terveydenhuoltoa.
SOTE-ALALLA
työskelentevistä naisia on valtaosa. Myös sote-palveluista päättävissä aluevaltuustoissa naiset ovat enemmistö. Ensimmäisissä aluevaaleissa naisten osuus oli 53 prosenttia, samaan aikaan kunnanvaltuustoissa naisia on vain 40,2 prosenttia. Kevään kunta- ja aluevaalit ovat hyvä mahdollisuus vaikuttaa naisten terveyteen ja hyvinvointiin. Kuntapuolellekin tehtävää riittääklassisena esimerkkinä liikuntapaikkarakentaminen. Saavatko tyttöjen joukkueet tasa-arvoisesti hallivuoroja? Investoidaanko kiekkohallien lisäksi naisvoimistelijoiden permantomattoihin?
Sillä on väliä, kuka päättää. Kun päätösten sukupuolivaikutukset on huolella arvioitu, rakennetaan tasa-arvoisia mahdollisuuksia sukupuoleen katsomatta.
Mitä merkitsee Etyj-puheenjohtajuus?
Etyj-juhlavuotta varjostaa Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan. Venäjän
Etyj-jäsenyys tuo monenlaista kitkaa järjestön käytännön toimintaan, mutta luo myös mahdollisuuksia välittää kantaamme Venäjän suuntaan, ulkoministeri Elina Valtonen kirjoittaa.
Teksti: Elina Valtonen Kuva: Mikko Mäntyniemi
Kun vuosi vaihtui, aloitti Suomi Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyjin puheenjohtajana. Etyj syntyi Helsingin Finlandia-talolla vuonna 1975 allekirjoitetun päätösasiakirjan pohjalta. Etyjin syntytarina mielessään moni odottikin, että vuodesta 2025 tulee juhlavuosi. Järjestön perustamisesta tulee kuluneeksi 50 vuotta, ja puheenjohtajuuskin on sopivasti Suomella. Euroopan päättäjät voisivat kokoontua taas Finlandia-taloon liennytyksen hengessä sovittelemaan erimielisyyksiään.
Ei tullut juhlaa. Tuli sota, Venäjän laiton hyökkäyssota, joka jatkuu Ukrainassa jo kolmatta vuotta.
MITÄ ETYJ-PUHEENJOHTAJANA voimme sitten tehdä? Olen asettanut puheenjohtajakaudellemme kolme tavoitetta, joista ensimmäinen on Etyjin periaatteiden puolustaminen.
Etyjin periaatteet pohjautuvat Helsingin päätösasiakirjaan, joka loi pohjan kylmän sodan jälkeisen Euroopan turvallisuusarkkitehtuurille. Päätösasiakirjassa luetellaan kymmenen Helsingin periaatetta, joista kolme ensimmäistä ovat: valtioiden suvereeni tasa-arvo, pidättäytyminen voimankäytön uhkasta tai sen käytöstä ja rajojen loukkaamattomuus.
Ulkoministeri
Venäjä on toimillaan Ukrainassa osoittanut, ettei se enää sitoudu periaatteisiin, joista se tai sen edeltäjä Neuvostoliitto on itse ollut neuvottelemassa. Jopa Neuvostoliiton pääsihteeri Leonid Brežnev kykeni rakentamaan länsijohtajien kanssa yhteistä luottamusta ja voimankäytön kieltoon perustuvaa eurooppalaista turvallisuusarkkitehtuuria.
MITÄ TÄMÄ TARKOITTAA periaatteiden kannalta? Voivatko yhden valtion rikkomukset tehdä näistä periaatteista ja niitä ohjaavista arvoista merkityksettömiä?
Ei tietenkään. Kun joku rikkoo yhteisiä periaatteitamme vastaan, on meidän muiden - ja eritoten Suomen puheenjohtajana - noustava yhä rohkeammin niitä puolustamaan. Venäjä on
Elina Valtonen.
kuitenkin vain yksi Etyjin 57:ta osallistujamaasta.
Mutta tosiaan: Venäjä on yhä yksi Etyjin jäsenistä. Se tuo monenlaista kitkaa Etyjin käytännön toimintaan, mutta luo myös mahdollisuuksia välittää kantaamme Venäjän suuntaan. Venäjän tulee ymmärtää, että se toimii väärin. Etyj - tai aikanaan ETYK - ei ole eikä ole ollut mikään samanmielisten yhteenliittymä, vaan ensisijaisesti foorumi periaatteelliselle keskustelulle myös silloin, kun näkemykset tai käytännön toimet eivät kohtaa.
Toinen Suomen puheenjohtajuuskaudelle asettamani tavoite on nykyhetken haasteisiin vastaaminen. Ukrainan alueellisen koskemattomuuden, itsemääräämisoikeuden ja itsenäisyyden tukeminen on Etyjin työn ytimessä puheenjohtajakautenamme.
Etyjin tulee osaltaan olla tukemassa Ukrainan tietä kohti oikeudenmukaista rauhaa ja turvallisuustilanteen vakauttamista Euroopassa. Meidän tehtävämme on Helsingin periaatteiden mukaisesti varmistaa, että Euroopasta ei neuvotella ilman Eurooppaa eikä Ukrainasta ilman Ukrainaa. Kolmas asettamani prioriteetti on tulevaisuuteen valmistautuminen. Ta-
Etyjin tulee osaltaan olla tukemassa
Ukrainan tietä kohti oikeudenmukaista rauhaa.
voitteemme on vahvistaa Etyjin toimintakykyä ja sen roolia poliittisen dialogin foorumina. Tämä voi nykytilanteessa tuntua haastavalta, mutta uskon syvästi, että Etyj on yhä tärkeä foorumi ja sillä on paikkansa Euroopan sopimuspohjaisen turvallisuusjärjestelmän takaajana. Sodat loppuvat aikanaan, ja me pyrimme saamaan Venäjän lopettamaan sotansa Ukrainassa mahdollisimman pian.
SUOMI ON AINA pitänyt Etyjiä tärkeänä. Suomen kaltaiselle pienelle maalle Etyjin perustana toimivat Helsingin periaatteet ja niiden noudattaminen ovat erityisen tärkeitä, jopa eksistentiaalinen kysymys.
Se, että yksi maa ei niitä nyt noudata, ei tarkoita sitä, että koko Etyjillä ei olisi tulevaisuutta ja roolia Euroopan tulevaisuuden rakentajana. Lisäksi on hyvä muistaa, että Etyj on 57 osallistujavaltiollaan ja 11 kumppanimaallaan yhä ainutlaatuinen foorumi alueellisten turvallisuusongelmien ratkaisemiseen. Etyj tekee myös merkittävää käytännön työtä eri alueilla. Sen toimintaan kuuluu muun muassa vaalitarkkailu, kansalaisyhteiskunnan tukeminen sekä laajempi demokratian vahvistamiseen liittyvä työ Euroopan naapurustossa. Näiden toimien kautta Etyj edistää vakautta ja demokratiaa laajalla alueella.
Etyjin 50-vuotisjuhlasta ei tule Helsingin hengen renessanssia. Niitä juhlia saamme vielä odottaa. Siitä huolimatta teemme ulkopolitiikassamme ja Etyj-puheenjohtajana kaikkemme, jotta vuosi 2025 päättyy parempana kuin se alkoi. Kaikki sodat päättyvät lopulta diplomatiaan. Niin myös Ukrainan sota. Me pystymme vaikuttamaan siihen, että tämän diplomatian seurauksena syntyy oikeudenmukainen ja kestävä rauha. Rauha, jonka päälle pystymme alkaa keskinäistä luottamusta taas rakentaa – niin kuin Finlandia-talossa kesällä 1975.
HALLITUSTEHTÄVÄT HALTUUN
La 17.5. klo 11-17 Tampereella
Mitä hallituksen jäsenen pitää tietää säännöistä?
Mitkä ovat hallituksen jäsenten roolit ja vastuut?
Onko kokoustekniikka hallussa?
Koulutus on maksuton, mutta edellyttää ennakkoilmoittautumista viimeistään 20.4.2025. Tervetuloa mukaan sekä kokeneet että tulevat yhdistyksen hallituksen jäsenet! KANSIO JA
Miten innostaa ihmisiä mukaan?
Katso koko koulutustarjontamme: www.kansio.fi
Hallitustehtävät haltuun -koulutus on räätälöity erityisesti kokoomusnaisten paikallisyhdistysten tarpeita silmällä pitäen. Luvassa on vinkkejä yhdistyksen arkeen ja toiminnan pyörittämiseen. Päivän aikana käymme läpi:
❤ yhdistyksen säännöt ja niiden vaikutus toimintaan
❤ hallituksen jäsenten tehtävät
❤ kokoustekniikkaa
❤ yhdistyksen vuosikello
❤ toiminnan suunnittelu
❤ jäsenhankinta
Lisätietoa ohjelmasta ja ilmoittautuminen: www.kansio.fi/kokoomusnaiset
Tulevana vuonna pääsen edistämään tasa-arvoa työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtajana sekä Etyjin puheenjohtajan tasaarvoerityisedustajana. Tasa-arvon toteutuminen edellyttää ponnisteluja niin Suomessa kuin kansainvälisesti tänäkin vuonna.
Saara-Sofia Sirén
Jokainen nuori on tärkeä. Toimeentulotukea maksetaan jo yli 100 000 nuorelle aikuiselle. Parantaaksemme tilannetta satsaamme nyt peruskouluun ja jatkokoulutukseen.
Terapiatakuu käynnistyy toukokuussa. Myös työn ja työttömyysturvan yhdistäminen helpottuu.
Nuorta ei jätetä.
Pia Kauma
Turvallisuus ja talous painottuvat eduskuntatyössäni. Koulutus on lähellä sydäntäni myös Opetushallituksen johtokunnan puheenjohtajana. Kuntaja aluevaaleissa perustana ovat nämä samat asiat, joista huolehtiminen luo edellytykset pelastaa kaikille tärkeät palvelut.
Sofia Vikman
Terveiset eduskunnasta
Kysyimme eduskunnan kokoomuslaisilta naisilta, mistä tasa-arvokysymyksestä pitää olla erityisesti hereillä? Entä mistä saavutuksesta voi olla iloinen?
Erityisen suurella innolla odotan, että pääsemme yhdessä vaikuttamaan siihen, miten Suomeen saataisiin lisää talouskasvua. Verotusta on kevennettävä ja yrittäjyyden arvostusta nostettava, jotta saamme Suomen oikealle raiteelle.
Noora Fagerström
Peruskoulun kuntoon laittaminen on ykköstavoitteitamme. Lisäämme perustaitojen opetusta, oppimisen tuki uudistuu, kännyköiden käyttörajoitukset ja terapiatakuu toteutuvat oppilaiden hyvinvoinnin, työrauhan ja parempien oppimistulosten takaamiseksi.
Sosiaali-ja terveysvaliokunnassa hyväksyimme odotetun lasten ja nuorten terapiatakuun ja otimme vahvasti kantaa omalääkärimallin edistämiseen. Sivistysvaliokunnassa veimme läpi oppimisen tuen kokonaisuudistuksen ja hallitus vahvistaa perusopetusta myös lisäviikkotunnein.
Mia Laiho
Sari Sarkomaa
KOLUMNI | Sirpa Pietikäinen
Kirjoittaja on Kokoomusnaisten kunniajäsen ja Euroopan parlamentin jäsen.
EU, Suomi ja naisten oikeudet: aika siirtyä sanoista tekoihin
Euroopan unionin lainsäädäntötyö pääsee kunnolla liikkeelle seuraavien kuukausien aikana, kun työnsä joulukuussa käynnistänyt komissio ryhtyy lähettämään meille lainsäätäjille ehdotuksia käsiteltäväksi ja päätettäväksi. Työtämme rytmittää komission työohjelma aikatauluineen - sen julkisuuteen aiemmin vuotanut luonnos ei sisältänyt aloitteita tasa-arvon osalta. Teemasta vastaavan belgialaisen komissaarin Hadja Lahbibin tehtävänannossa tasa-arvo näkyy kuitenkin kauan kaivattujen ehdotusten muodossa.
Lahbibin ohjeistuksen mukaan, hän tulee esittämään tiekartan naisten oikeuksia koskevista aloitteista tälle viisivuotiskaudelle kansainvälisenä naistenpäivänä maaliskuussa. Toivon komission pitävän tiukasti kiinni suunnitelmastaan esittää uusi tasa-arvostrategia, kattaen kokonaisvaltaisesti esimerkiksi naisten poliittista ja taloudellista voimaannuttamista sekä toimia epäkohtiin tarttumiseksi terveyden, koulutuksen ja sosiaalisen suojan parissa. Komissio jatkanee viime kaudella tekemäämme työtä työmarkkinoiden tasa-arvohaasteiden ratkaisemiseksi - esimerkiksi vuonna 2023 hyväksytty palkka-avoimuusdirektiivi on yksi askel kohti naisten euron saamista yhtä suureksi miesten euron kanssa. Naisiin kohdistuva väkivalta on edelleen pelottavan yleistä. Euroopan perusoikeusviraston tuoreiden tilastojen mukaan yksi kolmesta naisesta Euroopassa on kohdannut väkivaltaa tai uhkaa - yksi kuudesta on kohdannut suoraa seksuaalista väkivaltaa. Tapausten ilmoittaminen viranomaisille tai poliisille on edelleen häpeän ja pelon vaimentamaa. Yksi tulevan kauden tärkeä teema on fyysisen väkivallan ehkäisyn ja vähentämisen lisäksi verkossa tapahtuvaan väkivaltaan ja kiusaamiseen puuttuminen. Tähän toivon mukaan tarttuu myös Virkkunen digitalisaatiosta vastaavana komission varapuheenjohtajana. Suuria alustoja laitettaessa kuriin, erityisesti nuorten naisten kohtaama somehäpäisy on saatava poistettua kokonaan.
MEILLÄ SUOMALAISILLA on tapana ajatella, että annettuamme ensimmäisinä eurooppalaisina naisille äänioikeuden, 120 vuotta myöhemmin olemme edelleen tasa-arvoasioiden pioneereja maailmassa. Naisten oikeudet eivät kuitenkaan jakaudu meillä tasaisesti ja olemme jäämässä jälkeen palkkatasa-arvokysymyksissä sekä työtaakan jakamisessa perheissä. Siinä missä korkeasti koulutetuilla uranaisilla menee Suomessa varsin hyvin
etenemismahdollisuuksiensa ja mahdollisuuksiensa osalta, pienituloisten yksinhuoltajaäitien on entistä vaikeampaa selvitä menoistaan hallituksen toteuttamien sosiaaliturvan leikkausten jälkeen.
Erityisenä suomalaisena häpeäpilkkuna on naisiin kohdistuvan väkivallan korkea määrä. Usein toistettu fakta on, että Suomi on Euroopan toisiksi vaarallisin maa naisille ja naisista yli puolet on kokenut väkivaltaa
Naisiin kohdistuva väkivalta on edelleen pelottavan yleistä.
tai uhkaa. Lausunnoilla syksyllä ollut hallituksen tasa-arvo-ohjelma heijastelee etenkin perussuomalaisten maahanmuuttoon liittyviä vaaliteemoja puuttumisella kunniaväkivaltaan tai naisten ympärileikkauksiin. Muuten pohjaesityksessä käytetään paljon sanoja selvitetään ja edistetään. Näin ei voi jatkua vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen - tähän on tartuttava huomattavasti tiukemmin.
Nyt olisi Suomessa ja EU:ssa aika siirtyä sanoista tekoihin tasa-arvoasioissa.
Kokoomuksen Naisten Helsingin Piiri ry
Kokoomuksen Naisten Helsingin Piiri ry on Helsingissä toimiva Kokoomusnaisten jäsenpiiri. Piirimme slogan ”Naisten paikkaa huipulle eivät raivaa ketkään muut kuin naiset itse” kuvastaa piirijärjestön tärkeintä tehtävää, joka on kaikkien kokoomuslaisten naisten tukeminen omalla poliittisen vaikuttamisen uralla Helsingissä.
Tämän vuoden kuntavaaleissa nostamme piirin viestinnässä ja toiminnassa kaikkia Helsingissä ehdolla olevia kokoomuslaisia naisehdokkaita. Vuosien 2021 ja 2023 vaaleissa toteutimme menestyksekkäät tukikampanjat helsinkiläisille naisehdokkaille; saimme kaupunginvaltuustoon kolme naisvaltuutettua enemmän kuin edelliskaudella ja eduskuntaan yhden naiskansanedustajan lisää. Lähdemme jälleen tavoittelemaan kokoomus joukkueen kanssa ykköspaikkaa Helsingin kaupunginvaltuustossa.
Piirimme toiminnan olennainen osa ovat aktiiviset paikallisyhdistyksemme, joiden kanssa toteutamme monipuolista tapahtumatoimintaa jäsenillemme. Monet tapahtumat ovat avoimia kaikille toiminnasta kiinnostuneille, joten jos et ole vielä jäsen tapahtumat ovat matalan kynnyksen tapa tutustua toimintaamme.
Lisätietoa: puheenjohtaja Laura Sviili, laura.sviili@gmail.com www.kokoomusnaisethelsinki.fi facebook.com/kokoomusnaisethelsingissa instagram.com/kokoomusnaisethki
Uudenmaan Kokoomusnaiset ry
Uudenmaan Kokoomusnaiset toimii kokoomuksen suurimman piirin naisjärjestöjen yhteen kokoavana piirinä. Piirijärjestömme kattaa koko Uudenmaan alueen Hangosta Hyvinkään kautta Loviisaan.
Tarjoamme jäsenille tapahtumia, koulutusta sekä yhdessäoloa kokoomuslaisen arvomaailman äärellä. Paikallisyhdistyksiemme kokoukset ovat pääsääntöisesti jäsenille avoimia ja kaikki ovat lämpimästi tervetulleita joukkoomme.
Toimintamme lähtökohtana on se, että kokeneemmat naiset tukevat nuoria poliittisen uransa alussa olevia. Nuorien tuoma tietotaito esimerkiksi sosiaalisen median käytössä on otettu ilolla vastaan konkareiden toimesta. Haluamme tukea kaikkia kokoomuslaisia naisia poliittisella urallaan ja olla mukana rikkomassa lasikattoja naisjohtajuuden, naisyrittäjyyden ja yhteiskunnan tasa-arvon edistämiseksi. Erityispiirre alueellamme on suuri väestömäärä, useat vaalipiirit sekä erilaiset ja eri kokoiset kunnat. Tavoitteemme on saada aktivoitua mukaan toimintaan lisää naisia ja uusia jäseniä. Keväällä toteutamme yhteistyössä Pihla Keto-Huovisen kanssa Pikkuparlamentin kansalaisinfossa ehdokaskoulutuksen naisiin kohdistuvasta väkivallasta ti 4.3 klo 17.30. Tervetuloa!
Lisätietoja: puheenjohtaja Sina Nordman, sina.nordman@hotmail.com www.uudenmaankokoomusnaiset.fi facebook.com/ uudenmaankokoomusnaiset instagram.com/ uudenmaankokoomusnaiset
Hämeen
Kokoomusnaiset ry
Hämeen Kokoomusnaiset ovat innoissaan tarttuneet ennenkokemattomaan haasteeseen: tänä vuonna sekä kunta- että aluevaalit käydään samanaikaisesti huhtikuun 13. päivä!
Ajattelemme, että vaalit eivät ole vain hetkiä kalenterissa, vaan ne ovat mitä parhain tilaisuus vaikuttaa siihen, millaista arkea kaupungeissa, kunnissa ja hyvinvointialueilla eletään. Vaalit ovat myös mahdollisuus varmistaa, että päätöksenteossa kuuluvat meille kokoomusnaisille tärkeät arvot: vapaus, vastuu ja välittäminen. Vaikka vaalityö käy kuumana, ei sovi unohtaa järjestötyön merkitystä. Jokainen kohtaaminen, viesti ja hyvä teko kertoo
siitä, että kokoomusnaisina teemme tulevaisuutta ihmisten arjen hyväksi. Kuuluisa hämäläinen hitaus näyttäytyy piirijärjestössämme maltillisena määrätietoisuutena, koska tartumme toimeen sellaisen kohdatessamme. Tavoitteenamme on kehittää jokaisen mahdollisuutta osallistua yhteiskunnalliseen päätöksentekoon - taustastaan tai sukupuolestaan riippumatta. Osaavat ja aktiiviset ansaitsevat paikkansa päätöksenteon eri portailla! Sininen sydän sykkii oikealla, ja me Hämeen Kokoomusnaiset sykimme sen tahdissa aktiivisesti koko piirin laajuudella.
Lisätietoa: puheenjohtaja Teresa Rautapää, teresa.rautapaa@gmail.com www.hameenkokoomusnaiset.fi facebook.com/HameenKokoomusnaiset instagram.com/hameenkokoomusnaiset
Varsinais-Suomen Kokoomusnaiset
Varsinais-Suomen Kokoomusnaiset on kasvava ja jäsenmäärältään kokoomusnaisten suurin piiri. Yhdessä aktiivisten paikallisyhdistystemme kanssa olemme aikaansaava vaikuttaja kunta- ja aluepäätöksenteossa sekä alueemme verkostoissa. Piirimme on vahvasti mukana myös valtakunnallisessa kokoomustoiminnassa. Laatimiamme kannanottoja ja mielipidekirjoituksia julkaistaan säännöllisesti alueemme medioissa. Nostamme näkyvästi esille tärkeitä aiheita ja tarjoamme niihin toimivia ratkaisuja. Piirijärjestömme kannanotoilla on painoarvoa.
Kevään kunta- ja aluevaaleissa on ehdolla upeita kokoomuslaisia vaikuttajanaisia, joista jokaisen vaalikampanjointia tuemme täysillä. Vaalien jälkeisen ajan hyödynnämme toimintamme kehittämiseen, koska haluamme jatkossa tarjota entistä kiinnostavampaa ja vetovoimaisempaa toimintaa - yhdessä viihtymistä ja tekemisen iloa unohtamatta.
Tule tekemään tulevaisuutta kanssamme! Jäsenenämme saat laajan verkoston, yhteistoiminnan voimaa, koulutusta ja luotettavat kanssavaikuttajat. Puhut ja teet kanssamme politiikkaa, saat tukea politiikan poluilla ja osallistut mielenkiintoisiin tapahtumiin sinulle sopivimmalla tavalla. Lämpimästi tervetuloa joukkoomme.
Lisätietoa: puheenjohtaja Anu Aaltonen, anuhaaltonen@gmail.com www.varsinais-suomenkokoomusnaiset. kokoomus.net facebook.com/ varsinaissuomenkokoomusnaiset instagram.com/vskokoomusnaiset
TONI PAKARINEN
14 Suomen Nainen
Pirkanmaan
Kokoomusnaiset ry
Pirkanmaan Kokoomusnaiset on yksi Suomen suurimmista piireistä, ja olemme ylpeitä roolistamme vaikuttajina niin maakunnallisella kuin valtakunnallisellakin tasolla. Pirkanmaa on kasvava maakunta, jossa näkyvät koko maan haasteet pienoiskoossa. Piirimme koostuu 23 kunnasta, ja muuttoliike keskittyy erityisesti Tampereelle ja sen lähikuntiin, joissa sijaitsevat myös alueen korkeakoulut ja yritysten pääkonttorit. Alueen vahvuuksia ovat terveys- ja turvallisuusteknologia sekä tiivis tutkimusyhteistyö oppilaitosten kanssa. Uskomme, että Pirkanmaan tuotteet voivat rakentaa vakaata tulevaisuutta niin kotimaakunnallemme kuin koko Suomelle.
Tänä vuonna valmistautumme alue- ja kuntavaaleihin, joissa Pirkanmaan Kokoomusnaiset ovat valmiita viemään eteenpäin alueellista kehitystä ja hyvinvointia korostavaa politiikkaa.
Pirkanmaan Kokoomusnaiset tarjoavat monenlaisia tilaisuuksia ja tapahtumia, joissa jäsenet voivat kehittää itseään, verkostoitua ja vaikuttaa. Yhteinen tekeminen, asiantunteva keskustelu ja vahva tuki jäsenillemme ovat meille tärkeää. Meidän piirissämme korostuvat yhteistyö, paikallinen vaikuttaminen ja ennakoiva politiikka – ja uskomme, että nämä periaatteet vievät meitä eteenpäin myös tulevissa vaaleissa.
Lisätietoa: puheenjohtaja Veera Arvonen, veera.arvonen@gmail.com www.pirkanmaannaiset.kokoomus.net instagram.com/ pirkanmaankokoomusnaiset facebook.com/ pirkanmaankokoomusnaiset
Satakunnan
Kokoomusnaiset ry
Satakunta vetää puoleensa teknologian ja teollisuuden ammattilaisia sekä sosiaali- ja terveysalan osaajia. Maakuntamme yhteisöllisyys ja luonnonläheisyys yhdistettynä monipuolisiin koulutus- ja työmahdollisuuksiin sekä hyvään elämänlaatuun tekevät tästä houkuttelevan valinnan naisille, jotka etsivät tasapainoa työn, perheen ja vapaa-ajan välillä.
Vaikuttamistyössämme korostuu tasa-arvo, naisten työ- ja opiskelumahdollisuuksien edistäminen, perheiden hyvinvointi sekä koulutuksen ja palveluiden kehittäminen. Tärkeänä painopisteenä ovat myös ikääntyneiden palvelut. Tavoitteena
on tehdä Satakunnasta alue, jossa naiset voivat menestyä, vaikuttaa ja elää tasapainoista elämää. Aluevaaleissa naiset ovat enemmistönä Satakunnan Kokoomuksen listalla.
Tarjoamme jäsenillemme vertaistuen verkoston ja järjestämme ehdokkaillemme koulutusta, keskustelutilaisuuksia sekä näkyvyyttä eri medioissa. Meille on tärkeää, että vaaliohjelmat käännetään ihmisten kielelle ja että ohjelmien vaikuttavuutta arvioidaan säännöllisesti, myös toisiamme kannustaen ja nostaen.
Lisätietoja: puheenjohtaja Anu Sallinen, sallisenanu@gmail.com facebook.com/ satakunnankokoomusnaiset instagram.com/ satakunnankokoomusnaiset
Pohjanmaan Kokoomusnaiset
Pohjanmaalla Kokoomusnaiset ovat pelkäämättömiä, rohkeita ja tulevaisuuteen katsovia naisia. Tavoitteenamme on luoda naisille polku kunnalliseen, maakunnalliseen ja valtakunnalliseen politiikkaan. Olemme raivaamassa tytöille ja naisille tasa-arvoista mahdollisuutta vaikuttaa yhteiskuntamme päätöksiin eri osa-alueilla.
Pohjanmaan Kokoomusnaiset toimivat vuonna 2023 luodun strategian Turvallinen tulevaisuus sivistyneessä maakunnassamme -ohjaamana. Strategian pohjana ovat kolme sanaa: tasa-arvo, sivistys ja perhe.
Haluamme olla rakentamassa oikeudenmukaista ja yksilöä kunnioittavaa yhteiskuntaa. Meillä kaikilla tulee olla
ajatusten vapaus, unohtamatta kuitenkaan vastuuta omista puheistamme ja teoistamme. Tuemme koulutusta ja elinikäistä oppimista sekä korostamme tunnetaitojen vahvistamista. Mielestämme erilaisten perhemuotojen tarpeenmukainen ja riittävä tuki on turvattava myös tulevaisuudessa.
Toiminnan ytimenä piirimme alueella on tukea jäsenyhdistyksiä eri tavoin, kuten tapahtuma-avustuksilla, järjestämällä jäseniltoja, kirjoittamalla kannanottoja, toteuttamalla kummitoimintaa ja julkaisemalla jäsenkirjeitä.
Lisätietoa: puheenjohtaja Pauliina Pasanen, saarapauliina.pasanen@gmail.com www.pohjanmaankokoomusnaiset.fi facebook.com/ pohjanmaankokoomusnaiset instagram.com/ pohjanmaankokoomusnaiset
Pohjois-Pohjanmaan Kokoomusnaiset
Me Kokoomusnaiset Pohjois-Pohjanmaalla katsomme kohti tulevaisuutta, mutta emme unohda perinteitä. Meille on rikkaus, että mukana on eri-ikäisiä ja erilaisissa elämän tilanteissa olevia naisia, joita kaikkia yhdistää kokoomushenkisyys ja halu vaikuttaa yhdessä asioihin. Yhteistyömme ulottuu myös oman toimintamme ulkopuolelle laadukkaiden yhteistapahtumien muodossa muiden saman henkisten yhteisöjen kanssa.
Yhteishenkeen olennaisesti kuuluu myös jäsentemme tukeminen heidän poliittisissa tavoitteissaan ja uusien tietojen ja käytänteiden jakamisessa. Vuosien saatossa olemme saaneet tukea jäseniämme monissa vaaleissa ja tänäkin keväänä tuemme naisia niin aluevaaleissa kuin paikallistasolla kuntavaaleissa. Pohjois-Pohjanmaalla kannustamme mahdollisimman monia naisia mukaan politiikkaan ja haluamme tarjota heille mahdollisuuksia oppia ja toteuttaa haaveitaan sen parissa.
Tärkeintä toiminnassamme kuitenkin on, että jokainen osallistuja kokee kuuluvansa joukkoomme ja voi olla omana itsenään. Haluamme, että jokainen löytää oman paikkansa puolueyhteisössä ja sen moninaisissa rooleissa. Uskommekin, että yhdessä voimme innostaa ja sparrata toisiamme ja olla vahvempia vaikuttajia!
Lisätietoa: puheenjohtaja Susanna Yli-Luukko, susanna.yli-luukko@pohde.fi www.pohjois-pohjanmaankokoomus.fi facebook.com/ pohjoispohjanmaan-kokoomusnaiset
TONI PAKARINEN
Suomen Nainen
Kaakkois-Suomen Kokoomusnaiset ry
Kaakkois-Suomen Kokoomusnaisten seitsemän aktiivista jäsenyhdistystä toimivat eri puolilla kolmea maakuntaa; Etelä-Karjala, Etelä-Savo ja Kymenlaakso. Vuoden 2025 teemana on osaavat ja vaikuttavat Kaakon Vahvat naiset.
Toiminnassamme haluamme tuoda entistä vahvemmin esille piirimme aktiivisia naisia. Painotamme tasapuolisuutta, yhdenvertaisuutta, ennaltaehkäisevien toimien hyötyjä, palveluiden saatavuutta ja oikea-aikaisuutta sekä kestävää taloudenpitoa, terveyttä ja turvallisuutta.
Tarjoamme jäsenistöllemme tietoa, koulutusta ja verkostoitumismahdollisuuksia mm. YK:n 1325-päätöslauselman – Naiset, Rauha ja Turvallisuus teemoihin liittyen. Ominaispiirteeksi Kaakkois-Suomen piirille voidaan lukea pitkä itäraja ja kaksi rajanylityspaikkaa sekä Vekaranjärven, Utin ja Immolan varuskunnat erityisosaamisaloineen.
Laajana piirinä, Pieksämäeltä Pyhtäälle ja Elimäeltä Imatralle ,toteutamme keskustelutilaisuuksia ajankohtaisista aiheista etäyhteyksiä hyödyntäen sekä viestimme tehokkaasti jäsentasolla.
Lisätietoa: puheenjohtaja Christa Carpelan, christa.carpelan@kouvola.fi kaakkoissuomenkokoomusnaiset.kokoomus.net facebook.com/Kaakkoissuomenkokoomusnaiset instagram.com/kaakkoissuomenkokoomusnaiset
Savo-Karjalan Kokoomusnaiset ry
Savo-Karjalan Kokoomusnaisten piirissä toimivat Joensuun, Kiuruveden, Kuopion seudun ja Lieksan Kokoomusnaiset.
Vaikuttamistyössämme korostuu alueellinen ja paikallinen työ tyttöjen, naisten ja perheiden hyvinvoinnin ja turvallisen elämän eteen. Puolustamme koteihin saatavan avun järjestämistä ennaltaehkäisemään perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa, uupumusta ja syrjäytymistä, Terveyspolitiikassa vastustamme huumeiden laillistamista, nikotiinipussien ja sähkötupakoiden tuontia, myyntiä ja käyttöä. Toivomme uuden tupakkalain olevan kansanterveyden eikä tupakkatehtaiden kannalta järkevä.
Kulttuuripolitiikassa koemme taidekasvatuksen ja eri taidemuotojen kokemisen ja tuottamisen lisäävän kaikkien hyvinvointia.
Koulutuspolitiikassa olemme kritisoineet inkluusiota, suuria luokkakokoja ja tasapäistämistä.
Uskomme sanan voimaan. Kirjoitamme puoluekokousaloitteita ja mielipidekirjoituksia. Teemme verkostoyhteistyötä, yhteistyötä paikkakuntien kunnallisjärjestöissä, teemme yritysvierailuja ja opintokäyntejä sekä aktivoimme naisia toimimaan rohkeasti Kokoomuksen aikaa kestävien arvojen ja liiton tavoitteiden mukaan. Vaalityössä ja jäsenhankinnassa toimimme ahkerasti. Haluamme edistää Itä-Suomen tunnettavuutta, vetovoimaisuutta ja erinomaisuutta elinympäristönä.
Olemme saaneet kunnian järjestää Kokoomusnaisten Liiton liitto- ja edustajakokouksen 14.-16.11.2025 Joensuussa. Kuulethan Kukkilinnun kutsun! Tule Karjalan laulumaille! Täällä salot huokuvat säveleitä ja ikihongat humajaa.
Lisätietoa: puheenjohtaja Heleena UusiIllikainen, heleena.ui@gmail.com savo-karjalankokoomusnaiset.kokoomus.net Facebook: Savo-Karjalan Kokoomusnaiset Instagram: savokarjalankokoomusnaiset
Keski-Suomen Kokoomusnaiset ry
Keski-Suomen Kokoomusnaiset on piirinä melko pieni: toimintaa on kolmella paikkakunnalla, Jyväskylässä, Äänekoskella ja Saarijärvellä. Toimintamme on kuitenkin näkyvää, energistä ja aktiivista, ja usein pienikin porukka riittää tapahtuman järjestämiseen. Tänäkin vaalikeväänä kampanjoimme aktiivisesti ja tuemme keskisuomalaisten naisten vaalityötä. Piirimme toiminnassa korostuu yhdessä tekeminen ja talkoohenki, ja uudet jäsenet pääsevät heti aktiivisesti mukaan toimintaan. Piirin ollessa pieni, jokaisen on helppo tutustua ihmisiin ja kuulua porukkaan. Keski-Suomen Kokoomusnaisten toiminnassa jäsenten ideat pääsevät esille ja jokainen pääsee tuomaan yhdistystoimintaan oman panoksensa.
Järjestämme rentoja keskustelutilaisuuksia, joihin on helppo tulla kenen tahansa ja pidämme myös tapahtumia ja koulutuksia etäyhteyksillä erilaisten
poliittisten teemojen ympärillä. Osallistumme myös messuille ja tapahtumiin, ja teemme aktiivista yhteistyötä muiden kokoomuksen paikallisyhdistysten ja jäsenliittojen piirien kanssa.
Lisätietoa:puheenjohtaja Karoliina Saraste, karoliina.h.saraste@gmail.com www.keski-suomenkokoomusnaiset.fi Facebook: Keski-Suomen Kokoomusnaiset Instagram: kskokoomusnaiset
Lapin
Kokoomusnaiset
Lappi on laaja ja välimatkat pitkiä, mutta jo kuuden vuosikymmenen ajan Lapin Kokoomusnaiset on pyrkinyt paitsi rakentamaan kokoomuslaisesti ajattelevien naisten yhteistyötä alueella niin myös edistämään mahdollisuuksien tasa-arvon toteutumista tiiviissä yhteistyössä Lapin Kokoomuksen kanssa.
Kooltaan Lappi on Suomen suurin maakunta, kolmasosa koko Suomen pinta-alasta. Lapin Kokoomusnaisissa ymmärrämme digitalisaation välttämättömyyden haja-asutusalueilla ja pyrimme jatkossa entisestään edistämään osallistumista ja toimijuutta korostamalla etäosallistumisen mahdollisuutta oli sitten kyse yhdistystoiminnasta tai hyvinvointipalveluista.
Alueemme erityisominaisuudet tuovat meille paljon mahdollisuuksia mutta myös sellaisia haasteita ja uhkia jotka eivät eteläisemmässä Suomessa välttämättä samalla tavalla ole läsnä arjessa. Viime vuosien muuttunut geopoliittinen tilanne näkyy Lapissa voimistuneena sotilaallisena läsnäolona ja huolena ihmisten puheissa. Lapin Kokoomusnaiset pyrkii osaltaan seuraamaan turvallisuupoliittisen tilanteen kehitystä ja toimimaan yhteistyössä alueen järjestöjen kanssa erilaisissa kokonaisturvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä.
Pyrimme edistämään mahdollisuuksien tasa-arvoa kannustamalla naisia yrittäjyyteen, ajamalla naisten kokonaisvaltaista hyvinvointia tukevia toimia sekä korostamalla koulutuksen, tieteen ja taiteen merkitystä.
Pitkät välimatkat asettavat haasteita myös yhdistystoiminnalle ja tavoitteenamme onkin jatkossa pyrkiä entistä enemmän jalkauttamaan omaa toimintaamme koko Lapin alueelle.
Lisätietoa: puheenjohtaja Pia Alt, palt@ulapland.fi www.kokoomusnaiset.fi/ lapin-kokoomusnaiset facebook.com/lapinkokoomusnaiset
KOLUMNI | Karoliina Partanen
Kirjoittaja on Kokoomuksen varapuheenjohtaja ja Kokoomusnaisten jäsen.
Lämmin sininen sydän ja laskutaito takaavat sen, että toivoa on
Takana on erinomaisesti nukuttu yö. Hyvät unet johtuivat ilosta, jota sain kohdata yhdessä teidän Kokoomusnaisten kanssa vaaliristeilyllä. Olemme yhtenäinen ja aikaansaava joukkue, jolta ei puutu tekemisestä iloa ja tarmoa. Ja sitä me tarvitsemme nyt tulevina kuukausina, jotta saamme ensin ehdokaslistat täyteen ja sen jälkeen voitamme vaalit. Tiedän, että yhdessä pystymme mihin vain, sainhan kokea tekemisenne tarmon ja ilon viime vuonna puoluekokouksessa, kun teidän tuellanne tulin valituksia kokoomusnaisena puolueemme varapuheenjohtajaksi. Nyt on minun vuoroni tukea teitä niin ehdokashankinnassa kuin vaalityössä. Kunnat ja hyvinvointialueemme tarvitsevat kipeästi tulevina vuosina kokoomulaista sinistä sydäntä ja kykyä käyttää laskinta. Kaupunkien ja kuntien käsissä on kaikista tärkeimmät asiat eli koulutus, sivistys ja elinvoima. Nämä ovat asioita, joissa meillä kokoomuslaisilla on vahvaa osaamista. Vaikka muuta kovasti yritetään väittää, niin jokaiselle suomalaiselle voi ylpeänä sanoa, että hallitus ei ole leikannut koulutuksesta, emmekä ole koskeneet kuntien valtionosuuksiin. Nämä ovat olleet meille tärkeitä valintoja pääministeripuolueena.
Kunnissa hyvinvointi voi perustua vain työhön ja yrittämiseen. Ei velkaan eikä veronkorotuksiin. Me vastustamme kaikkia veronkorotuksia kunnissa. Kunnissa on tehtävä politiikkaa, joka parantaa yrittämisen edellytyksiä ja viestii yrittäjille, että ilman heitä me emme pärjää. Kun kunnassa on työtä ja yrittäjyyttä, siellä on verotuloja, eikä kenenkään taskua tarvitse kaivaa syvemmältä. Meidän lupauksemme onkin, että annamme verorahoille parhaan vastineen jokaisessa kunnassa. Jos olet samaa mieltä, olet varmasti oikealla asialla.
TÄNÄ KEVÄÄNÄ meidän jokaisen on tärkeää kertoa somessa ja vaalikentillä, että hallitus on Kokoomuksen johdolla vahvistanut peruskoulun rahoitusta 200 miljoonalla. Tästä 100 miljoonaa menee oppimisen tukeen, jotta lapset ja nuoret saisivat entistä nopeammin tarvitsemansa tuen. Tätä opettajat ovat meiltä toivoneet. Olemme lisäksi lisänneet vuosiviikkotunteja, äidinkieltä ja matematiikkaa. Jokaisen lapsen ja nuoren on saatava koulusta sellaiset opit, joilla pärjää toisella asteella ja siitä eteenpäin. Oppilaalle kuuluu rauha oppia ja opettajalla rauha opettaa. Opettajilla pitää olla riittävät keinot työrauhan varmistamiseen. Siksi olemme vastanneet opettajien ja monien oppilaiden toiveeseen ja kiellämme kännykät oppitunneilla. Näiden päätösten lisäksi kokoomuslaisia päättäjiä tarvitaan kuntiin, jotta kunnissa rahat riittävät opetukseen. Yhdessä maailman parhaiden opettajien kanssa me huolehdimme, että opetus on laadukasta. Koulutus on meille sydämen asia. Olemme oikealla asialla, kun varmistamme, että suomalainen peruskoulu pysyy erinomaisena.
Jokaisella vauvasta vanhuuteen pitää olla tukea, hoitoa ja hoivaa, kun sitä tarvitsee riippumatta asuinpaikasta. Meidän on saatava jonot lyhenemään sekä henkilöstö ja rahat riittämään. Vaikka hyvinvointialueiden rahoitus on kolmannes valtion budjetista ja tänä vuonna yli 2 miljardia enemmän kuin viime vuonna, niin siltikin väitetään että hallituksemme leikkaa alueiden rahoitusta ja palveluita. On tärkeää muistuttaa vaalikentillä, että väitteet leikkauksista ei ole totta. Myöskään kriisipuhe palveluiden ja alueiden tilanteesta ei ole totta. Alueilla tehdään todella hyvää työtä. Usealla alueella menojen kasvua on jo saatu hillittyä. Tarvitsemme lisää kokoomuslaisia päättäjiä pitämään huolta ihmisten palveluista, toimintojen kehittämisestä ja uudistamisesta sekä huolehtimaan kustannusten hillitsemisestä.
TAVOITTEEMME on, että jokaisella hyvinvointialueella otetaan käyttöön omalääkärimalli. Kun lääkäriä tarvitsee, vastassa pitää olla tuttu ihminen, joka tuntee asiakkaan tilanteen. Samalla vähenevät käynnit päivystyksessä. Meille on kaikista tärkeintä, että ihmiset saavat hoitoa ja siksi me haluamme mahdollistaa hoidon saamisen myös palveluseteleillä ja kela-korvausta hyödyntäen. Otetaan vahvasti käyttöön myös teknologia ja digitalisaatio. Ne auttavat meitä tekemään asioita entistä paremmin ja tehokkaammin. Kun huolehdimme näistä asioista, olemme oikealla asialla.
Kunnissa ja hyvinvointialueilla tehdään meidän jokaisen kannalta tärkeitä jokaisen arkea ja elämää koskevia päätöksiä. Siksi ei ole yhdentekevää kuka ne päätökset tekee. Meillä kokoomuslaisilla on kaikki mitä päätöksentekoon tarvitaan. Lämmin sininen sydän ja laskutaito takaavat sen, että toivoa on.
Ei kaikki miehet
[mutta liian moni]
Kyselytutkimus toi esiin miesten hälyttävät asenteet naisiin kohdistuvaa väkivaltaa kohtaan.
Teksti: Saana Sarmela ja Katariina Haapea
Naisjärjestöt yhteistyössä NYTKIS ry teetti kesällä 2024 miehille suunnatun kyselytutkimuksen, jossa selvitettiin miesten asenteita naisiin kohdistuvaa väkivaltaan ja tasa-arvoon liittyen. Etenkin nuorten miesten asenteet väkivallan oikeutusta kohtaan ovat hälyttävät. Kyselytutkimus toteutettiin osana Suomen kansallisen Väkivaltaobservatorion Valoa, ei väkivaltaa -kampanjaa.
Miesten asenteet naisiin kohdistuvaa väkivaltaa kohtaan ovat huolestuttavia; joka neljäs 18-35-vuotias mies uskoo, että nainen voi ansaita häneen kohdistuvan väkivallan esimerkiksi ulkonäöllään, pukeutumisellaan tai käytöksellään. Kaikista miehistä näin ajattelee joka viides. Väestötasoa vastaavaan kyselytutkimukseen vastasi yli tuhat Suomessa asuvaa miestä. Nuoret, 18-34-vuotiaat miehet suhtautuvat väkivallan oikeutukseen kaikista ikäryhmistä sallivimmin läpi tutkimuksen, ja erot eri ikäisten miesten asenteiden välillä ovat pääosin merkittäviä. Esimerkiksi 14 prosenttia kaikista miehistä on sitä mieltä, että joskus on välttämätöntä käyttää väkivaltaa tullakseen kunnioitetuksi. Sen sijaan nuorimmasta, 18–25-vuotiaiden miesten ikäryhmästä peräti 22 prosenttia on tätä mieltä. Vanhimmasta ikäryhmästä näin ajattelee vain 6 prosenttia miehistä. – Kyselytutkimuksemme osoittaa, että vaikka kaikki miehet eivät hyväksy naisiin kohdistuvaa väkivaltaa, aivan liian suuri osa miehistä suhtautuu siihen huolestuttavan sallivasti. Miehet normalisoivat naisiin kohdistuvaa väkivaltaa asenteillaan. Näissä asenteissa meillä on paljon muutettavaa, ja tässä miehet ovat itse avainasemassa, sanoo Naisjärjestöt Yhteistyössä ry:n pääsihteeri ja Suomen väkivaltaobservatorion puheenjohtaja Silla Kakkola.
Nykyinen asenneilmapiiri on huolestuttava, Naisjärjestöt Yhteistyössä ry:n pääsihteeri Silla Kakkola sanoo.
”Yksittäinen mies voi tehdä naisiin kohdistuvan väkivallan lopettamiseksi aika vähän, koska yleensä nainen altistaa itse itsensä väkivallalle, joko hyväksymällä sen tai jopa provosoimalla siihen.”
– Mies, 49
Monessa avovastauksessa esitettiin näkemys siitä, että vastuu naisiin kohdistuvasta väkivallasta on ”naisilla itsellään”. Myös naisten käytökseen, esimerkiksi alkoholin käyttöön, liian paljastavaan pukeutumiseen tai yksin liikkumiseen viitattiin väkivallan aiheuttajina. Naisten alkoholin käytön uskottiin joissain vastauksissa aiheuttavan jopa naisten henkeä uhkaavaa väkivaltaa.
”Naisten alkoholin käyttö aiheuttaa usein riidan ja siinä saattaa lähteä helposti henkiriepu.”
– Mies, 72
Miesten avovastauksissa naisia voimakkaasti syyllistäviä asenteita ”Vastuu väkivallan lopettamisesta on naisilla itsellään, ei pidä hillua puolialasti. Eikä vetää perskännejä ja lähteä yksin liikenteeseen.”
– Mies, 65
Kyselyyn tulleissa avovastauksissa nousi esiin huolestuttavan paljon naisten syyllistämistä heihin kohdistuvasta väkivallasta, sekä ilmiön vähättelyä ylipäätään. Määrällisesti naisia syyllistäviä tai ilmiötä vähätteleviä avovastauksia kirjoitettiin useita kymmeniä. Esimerkiksi kattavista tutkimuksellisista ja tilastollisista todisteista huolimatta osa vastaajista katsoi miesten kokevan enemmän väkivaltaa naisten taholta, kuin naiset miesten.
”Kyllä suomessa naiset käy useammin miesten päälle kuin miehet naisten.”
– Mies, 33
Osassa naisia syyllistävissä avovastauksissa miehet korostavat henkisen väkivallan vakavuutta, jota heidän näkemyksensä mukaan etenkin naiset käyttävät parisuhteissaan. Nämä miehet ajattelevat, että naisten käyttämä henkinen väkivalta ei jätä miehille ikään kuin muuta vaihtoehtoa, kuin turvautua fyysiseen väkivaltaan. Eräs vastaaja myös ilmaisee, että jos naiset lopettavat henkisen väkivallan käyttämisen, miehet eivät käytä fyysistä väkivaltaa.
”Jos naiset lopettavat henkisen väkivallan miehiä kohtaan ei miehet käytä fyysistä väkivaltaa.”
– Mies, 57
Valtaosa miehistä haluaa kantaa vastuunsa väkivallan lopettamisessa
Huolestuttavista tutkimustuloksista huolimatta tunnelin päässä on valoa, sillä valtaosa miehistä tunnistaa vastuunsa väkivallan lopettamisesta. 90 prosenttia miehistä on sitä mieltä, että naisiin kohdistuva
väkivalta on aina väärin, ja 84 prosenttia miehistä on sitä mieltä, että miesten tulisi ottaa suurempi vastuu naisiin kohdistuvan väkivallan lopettamisesta. 78 prosenttia miehistä on sitä mieltä, että miesten pitäisi puuttua nykyistä enemmän loukkaavaan ja esineellistävään puheeseen naisista.
Myös kyselyyn tulleissa avovastauksissa nousee esiin, että monet miehet kokevat ikään kuin kollektiivista vastuuta naisiin kohdistuvan väkivallan lopettamisesta. Miesten vastuunkannon peräänkuuluttaminen onkin kaikkein yleisin yksittäinen avovastaus, kysyttäessä miesten näkökulmia parhaista tavoista lopettaa naisiin kohdistuva väkivalta.
”Miesten täytyy ottaa tästä asiasta pääasiallinen vastuu niin esikuvien, kasvatuksen kuin muutoksen osalta. Kaikki tarvitaan muutoksen tekemiseen mutta tekijän on kannettava vastuu. Ongelma on niin sukupuolittunut, että on täysin selvää kenen vastuulla asia on myös ratkaista.”
– Mies, 43
Tutkimus osoittaa, että toimia väkivallan torjumiseksi tarvitaan
– Suomalaiset miehet ovat moninainen joukko, joista suurin osa vastustaa naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja tunnistaa vastuunsa sen lopettamisessa. Samaan aikaan osa miehistä syyllistää naisia avoimesti heihin kohdistuvasta väkivallasta ja esittää erilaisia oikeutuksia väkivallalle, NYTKIS ry:n pääsihteeri Kakkola sanoo. – Nykyinen asenneilmapiiri on huolestuttava ja edellyttää muutoksia kasvatuksessa, lainsäädännössä ja sosiaalisen median vaikutteissa. On tärkeää, että yhteiskunnallista keskustelua herätetään ja väkivallan juurisyitä ymmärretään paremmin, siksi tarvitsemme tulevaisuudessakin lisää tutkimusta aiheesta. Väkivalta loppuu, kun tekijät lopettavat sen, Kakkola muistuttaa. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että väkivallan ehkäisyyn tähtääviä toimia, kuten juurisyihin puuttumista kasvatuksesta ja koulutuksesta lähtien, tulisi vahvistaa. Samoin väkivaltaa kokeneiden ja sen tekijöiden tukipalveluiden saatavuutta ja resursointia tulisi lisätä, eikä suinkaan vähentää.
– Työsarkaa riittää ja näiden tulosten mukaan jopa aiempaa enemmän. Olemme olleet todella tyytyväisiä siitä, että eduskunta kävi laajan puoluerajat ylittävän yksimielisen keskustelun naisiin kohdistuvasta väkivallasta. Nyt tarvitsemme konkreettisia toimia niin asennekasvatuksen kuin väkivallan ehkäisyn saralla – luomme katseemme tässä eduskuntaan, koska väkivaltaluvut eivät saa tästä enää huonontua. Ongelman ratkaiseminen vaatii poliittisia päätöksiä, Kakkola päättää.
Taustatietoja tutkimuksesta: NYTKIS ry teetti kyselytutkimuksen kesällä 2024 osana Suomen Väkivaltaobservatorion Valoa, ei väkivaltaa -kampanjaa. Kyselytutkimuksen toteutti Dagmar Oy Bilendi online-paneelin kautta. Kyselyyn osallistui 1058 iältään 18–79-vuotiasta Suomessa asuvaa miestä. Online-paneelin näyte on muodostettu kutsumalla paneelista vastaajiksi tutkimuksen kohderyhmään kuuluvia henkilöitä, kunnes vastaajia on riittävä määrä. Näyte on painotettu Tilastokeskuksen tietojen mukaan vastaamaan Suomen miespuolista väestöä.
Tutkimustulokset voi yleistää tämän tutkimuksen vastaajamäärällä väestöön siten, että virhemarginaali on maksimissaan +- 3,2 %.
Eri vähemmistöjen kohdalla vastaajamäärät ovat niin pienet, ettei niistä ole mahdollista tehdä yleistettäviä päätelmiä.
Edustajakokous tulee jälleen – tavataan Joensuussa 15.-16.11.!
KOKOOMUSNAISTEN ylin päättävä elin, edustajakokous järjestetään Joensuussa Hotelli Kimmelissä 15.-16.11.2025. Liittokokous järjestetään päivää aiemmin, 14.11. Kokouksessa äänivaltaa käyttää paikallisyhdistysten ja piirijärjestöjen edustajat. Liittohallitus vahvistaa vuoden alussa edustajamäärät edustajakokoukseen, jonka jälkeen ne tulevat tietoon piireille ja paikallisyhdistyksille.
Toukokuun alussa avautuu ilmoittautuminen ja samalla julkaistaan tiedot nettisivuilla ohjelmasta, ohjeista, hotellitarjouksesta
sekä ilmoittautumis- ja peruutusehdoista. Hinta 1.10.2025 mennessä ilmoittautuneille on 60 €, sisältää kokousmateriaalit sekä lounaan lauantaina ja sunnuntaina. 1.10.10.10.2025 välillä ilmoittautuneille hinta on 80 €. Osallistumisen peruutus maksutta on mahdollista 10.10.2025 saakka, jonka jälkeen osallistumismaksua ei palauteta.
Edustajakokouksessa valitaan uusi liittohallitus ja puheenjohtajisto sekä hyväksytään Mahdollisuuksien maailma -asiakirja, joka ohjaa liiton toimintaa kauden 2026-2027.
Tulevaisuuskoulutus alkaa jälleen!
KOKOOMUSNAISTEN perinteikäs Tulevaisuuskoulutus on ollut muutaman vuoden tauolla, mutta ensi syksynä Tulevaisuuskoulutus käynnistyy uudestaan. Koulutus on kestänyt aiemmin kaksi vuotta mutta nyt olemme uudistaneet kokonaisuutta niin, että se koostuu kahdesta valinnaisesta vuoden mittaisesta koulutuksesta, josta muodostuu kahden vuoden koulutuskokonaisuus.
Koulutuskokonaisuuksia on kaksi erilaista; päättäjän polku ja kokoomustoimijan polku. Kokoomustoimijan koulutuksen painopisteenä on perehdyttäminen Kokoomukseen, Kokoomusnaisiin ja erityisesti Kokoomusnaisten järjestötoimintaan liitto-, piiri- ja paikallisyhdistystasolla. Koulutus on tarkoitettu kaikille jäsenille, niin uusille kuin vanhoille. Toinen vuoden koulutuskokonaisuus eli päättäjän polku taas valmentaa erityisesti vaaleihin ja siinä pääsee oppimaan
syvällisemmin vaalityöstä, kampanjoinnista, päätöksenteosta, Kokoomuksesta ja Kokoomusnaisista. Päättäjän polkuun osallistuvalla olisi hyvä olla jo muutaman vuoden kokemus Kokoomusnaisten tai Kokoomuksen järjestötoiminnassa toimimisesta tai vaalityöstä. Molempiin koulutuksiin kuuluu koulutuksiin osallistumisen lisäksi tehtävä. Kokoomustoimijan koulutuksessa se on suunniteltu tehtäväksi yhdessä oman piirin
Koulutuskokonaisuuksia on kaksi erilaista; päättäjän polku ja kokoomustoimijan polku.
Tärkeitä päivämääriä:
• Sääntömuutosaloitteiden viimeinen päivämäärä on 6.9.2025
• Aloitteiden viimeinen päivämäärä on 20.9.2025
• Liittohallitus vastaa aloitteisiin viimeistään 1.11.2025
Ilmoittautuminen kokoukseen päättyy 1.10.2025, kuitenkin jälki-ilmoittautuminen on mahdollista 10.10. saakka korotetulla maksulla.
kanssa. Se voi olla esimerkiksi tapahtuma, viestintäteko tai muu sovittu tehtävä piirin hyväksi.
Koulutukset järjestetään vuorovuosin ja ne kestävät syksystä kevääseen. Kokoomustoimijan polku alkaa 2025 syyskuussa aloitusviikonlopulla 26.-28.9.2025 läsnätoteutuksena. Viikonloppu järjestetään pääkaupunkiseudulla. Aloitusviikonlopun lisäksi koulutukseen kuuluu etätapaamisia sekä päätösviikonloppu huhti-toukokuun 2026 vaihteessa. Päättäjän polku alkaa syyskuussa 2026.
Haku koulutukseen alkaa viimeistään touko-kesäkuussa ja valinnat tehdään elokuun alussa. Koulutukseen otetaan noin 30 osallistujaa. Osallistumismaksu on 200 € ja se maksetaan ennen ensimmäistä tapaamiskertaa.
Tervetuloa kouluttautumaan!
Suomen Nainen
KOLUMNI | Minna Arve
Kirjoittaja on Turun pormestari.
Taloudellinen riippumattomuus on naisen vapauden perusta
Viime vuosina on niin Suomessa kuin maailmalla kyseenalaistettu naisten oikeuksia monin tavoin. Uusi, toivottavasti marginaalinen ilmiö on, että nuoret naiset tekevät sitä itse. Kuten Annikka Mutanen kirjoitti kolumnissaan (HS 25.1.2025), isoäitimme tiesivät, mitä tarkoittaa elää toisen ihmisen armoilla. Vuoteen 1930 asti aviomies hallitsi lain mukaan myös vaimonsa omaisuutta, ja vielä pitkään sen jälkeen taloudellinen riippuvuus määritti naisten elämää. Kun tästä aikakaudesta päästiin eteenpäin, suurten ikäluokkien äidit teroittivat tyttärilleen, että itsenäisyys syntyy oman ammatin ja toimeentulon kautta. Ilman niitä ei voi olla vapautta päättää omasta elämästään.
Olin sanaton lukiessani (HS 22.1.2025) nuorten naisten kertomuksia siitä, kuinka työelämä tuntuu tylsältä ja miten mieluummin eläisi toisen ihmisen ansioilla. Onko todella niin, että kaikki se työ, jonka naiset ennen meitä tekivät paikkansa lunastamiseksi yhteiskunnassa, voidaan nyt ohittaa olan kohautuksella? Miksi kukaan haluaisi vapaaehtoisesti antaa elämänsä ohjakset toiselle ihmiselle?
TALOUDELLINEN riippumattomuus ei ole vain henkilökohtainen valinta, vaan yhteiskunnallinen kysymys. Kun jokainen ihminen, sukupuolesta riippumatta, kantaa vastuunsa ja osallistuu, yhteiskunta voi paremmin. Omaan työhön sitoutuminen ei ole pelkästään keino turvata oma toimeentulo, vaan se on myös merkki omasta
paikasta maailmassa. Tiedän, että elämä voi tuoda eteen hetkiä, jolloin työelämästä jäädään pois – esimerkiksi lasten, sairauden tai muiden syiden vuoksi – mutta ajatus siitä, että pysyvä riippuvuus toisesta ihmisestä olisi tavoiteltava tila, on yksinkertaisesti väärä.
Mutta entä ne tilanteet, joissa valinnanvaraa ei ole?
Naiset kantavat edelleen päävastuun perheiden hoivasta, ja tämä vastuu ei katoa lasten kasvaessa. Työelämässä olevat naiset tasapainoilevat jo nyt paitsi oman uransa ja pienten lasten hoidon, myös yhä useammin ikääntyvien vanhempien tukemisen välillä. Väestön ikääntyessä hoivavastuu kasautuu entistä enemmän työikäisille naisille, joista moni on jo valmiiksi venynyt äärirajoille.
Jos nainen on alun perin jättäytynyt työelämän ulkopuolelle tai tehnyt vain satunnaisia töitä, hänen asemansa voi muuttua entistä haavoittuvammaksi, kun hoivavastuut lisääntyvät. Ilman omaa tuloa tai työuraa vaihtoehdot ovat vähissä: onko mahdollisuus palkata apua, jäädä töistä pois hoitamaan läheisiä, vai onko täysin muiden avun varassa? Yhteiskunnan tarjoama tuki on usein riittämätöntä, ja hoivan taakka sysätään yksilöille –ja aivan liian usein naisille.
Tämä on myös yksi syy, miksi itsenäisyyttä ja taloudellista riippumattomuutta ei voi jättää sattuman varaan. Ne eivät ole pelkästään tämän päivän kysymyksiä, vaan koko elämänmittaisia turvaverkkoja. Ne mahdollistavat sen, että valinnat voi tehdä omista lähtökohdista, eivät pakon sanelemana.
Minulle on selvää, että tätä sanomaa on yhä syytä toistaa. Mikään hyvä ei säily itsellään, vaan sen eteen on tehtävä joka päivä töitä. Tämä koskee myös naisten oikeuksia ja tasa-arvoa. Omat tyttäreni kuulevat saman viestin, jonka isoäitimme ja äitimme meille opettivat: opiskele, hanki ammatti, kanna vastuuta itse itsestäsi, äläkä koskaan luovuta päätösvaltaa elämästäsi kenellekään muulle. Tämä ei tarkoita, etteikö rakkaus, perhe ja kumppanuus olisi arvokkaita – päinvastoin. Parhaat ihmissuhteet syntyvät silloin, kun molemmat osapuolet ovat tasavertaisia ja vapaita.
Vaikka ajat muuttuvat, yksi asia pysyy: itsenäisyys alkaa siitä, että voi itse päättää, millaista elämää haluaa elää. Sitä ei anneta – sen edellytykset luodaan itse.
Naiset kantavat edelleen päävastuun perheiden hoivasta.
Suomen Nainen
Iän tuoma viisaus on voimavara
Suomella ei ole varaa ikäsyrjintään
Suomen väestörakenteen muutokset luovat paineita niin taloudelle kuin työelämälle.
Kun työikäisten määrä suhteessa ei-työikäisiin pienenee, yhteiskunnan elinvoimaisuus ja hyvinvointi ovat entistä enemmän riippuvaisia siitä, miten kaikki käytettävissä olevat resurssit hyödynnetään. Yksi ratkaisu piilee ikääntyneiden ammattilaisten osaamisen hyödyntämisessä.
Ikäsyrjintä psykologin silmin
Vaikka eläkeikää lähestyvien työntekijöiden osaaminen ja kokemus ovat korvaamattomia, he kohtaavat usein haasteita työmarkkinoilla. Työterveyslaitoksen vuoden 2023 ”Miten Suomi voi?” -tutkimustulosten mukaan iäkkäämmät työntekijät tuntevat enemmän työn imua ja merkityksellisyyttä kuin nuoremmat kollegansa. He myös kokevat harvemmin tylsistymistä työtehtävissään. Myös työelämän painottuminen kohti asiantuntijatyötä ja
fyysisen työn vähentyminen avaavat uusia mahdollisuuksia ikääntyville. Tämä tekee heistä vahvan voimavaran työelämässä. Ikäsyrjintä kuitenkin rajoittaa yli 55-vuotiaiden mahdollisuuksia työllistyä, jatkaa työelämässä ja edetä urallaan. Ikäsyrjintä näkyy yleisimmin arvostuksessa ja esihenkilöiden asenteissa. Ennakkoluulot ikääntyvien työntekijöiden työkyvystä ja joustavuudesta hidastavat heidän vaikutusmahdollisuuksiaan yhteiskunnassa. Näitä asenteita on purettava, jotta arvokasta kokemusta voidaan hyödyntää. Akavan vuonna 2020 toteuttaman ikäsyrjintätutkimuksen mukaan yli 55-vuotiaiden korkeakoulutettujen työssä kokema ikäsyrjintä on selkeästi yleisempää naisilla kuin miehillä, mikä on havaittu myös muissa tutkimuksissa.
Keskustelu ikäsyrjinnästä työelämässä on ajankohtainen myös psykologien keskuudessa.
– Kokemukseni pohjalta pitkän uran tuoma ammatillinen varmuus ja kyky
Katja Vähäkangas työskentelee Psykologiliiton erityisasiantuntijana.
käsitellä haastavia tilanteita ovat korvaamattomia voimavaroja esimerkiksi psykologian alalla ja johtotehtävissä. Iäkkäämmät ammattilaiset tuovat työyhteisöön syvällistä ymmärrystä ihmisten käyttäytymisestä ja monipuolisia näkökulmia, jotka auttavat tekemään kestävämpiä ratkaisuja. Heidän osaamisensa ei perustu vain teoriatietoon, vaan käytännön kokemuksiin siitä, mikä toimii ja miksi.
Näin kommentoi Katja Vähäkangas, joka työskentelee Psykologiliiton erityisasiantuntijana vastuualueenaan mm. yrittäjien edunvalvonta ja hyvinvointialuesektori. Koulutukseltaan hän on psykologian maisteri ja psykoterapeutti.
Usein oletetaan, että vanhemmat työntekijät ovat vähemmän joustavia tai jääneet kehityksen kelkasta.
– Tämä käsitys on kuitenkin harhaanjohtava ja aliarvioi kokemuksen tarjoamaa arvoa. Kokemuksen arvostaminen ei tarkoita vain menneiden oppien hyödyntämistä, vaan se voi myös toimia ponnahduslautana innovaatioille. Kokeneet psykologit ovat usein olleet todistamassa alansa suuria muutoksia ja voivat tuoda keskusteluun arvokasta historiallista perspektiiviä, kommentoi Vähäkangas.
Mahdollisuus kääntää kehityksen suuntaa
Eläkkeelle siirtyneet tai siirtymässä olevat asiantuntijat voivat tarjota kokemuksensa ja osaamisensa niin työelämän kuin laajemminkin yhteiskunnan käyttöön, kunhan heille annetaan tilaisuus. Eläköityminen ei tarkoita toimintakyvyn tai vaikuttamishalun katoamista. Työelämän konkarit pitää nähdä aktiivisina osallisina yhteiskuntaan – ei kuluerinä.
Ikääntyneiden arvostaminen ja heidän tarjoamansa voimavarat voivat olla ratkaisevassa roolissa, kun Suomi pyrkii vastaamaan huoltosuhteen heikkenemisen tuomiin haasteisiin. Kokemus ei ole taakka, vaan se on tulevaisuuden voimavara.
Samuel Jokela
Kirjoittaja työskentelee Suomen
Psykologiliitto ry:ssä. Kirjoitus on tehty yhteistyössä Kokoomusnaisten ja Suomen Psykologiliiton kanssa.
22 Suomen Nainen
VIIMEINEN SANA | Paula Risikko
Kirjoittaja on Kokoomusnainen, eduskunnan 1. varapuhemies, kansanedustaja, terveystieteiden tohtori ja sairaanhoitaja.
Vaikuttavat Kokoomusnaiset
Petteri Orpon hallitusohjelmassa eri politiikan sektoreilla toistuu tavoite vaikuttavuus. Sillä tarkoitetaan myönteisen muutoksen aikaansaamista. Esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollossa vaikuttavuudella tarkoitetaan hoidon, palvelun, lääkkeen tai muun intervention aikaansaamaa myönteistä muutosta toimintakykyyn, terveydentilaan tai hyvinvointiin.
Meidän Kokoomusnaisten toiminnan tavoitteena on nimenomaan vaikuttavuus – myönteisten muutosten aikaansaaminen. Työtä on paljon.
Yksi toimintamme kohde on demokratian puolustaminen. Liian usein kuulen sanottavan, että nykyään toteutuu desibelidemokratia eli ”se saa, joka kovimmin huutaa.”
Niin ei pidä olla.
Kun ajattelen demokratiaa, ajattelen synnytyslaitoksia, joissa jokaista synnyttävää äitiä kohdellaan samalla tavalla; ajattelen kouluja, jossa jokainen lapsi oppii lukemaan ja lopulta tietää, että olemme kaikki osa tätä samaa yhteiskuntaa; ajattelen kirjastoja, joihin jokainen voi mennä ja etsiä tietoa politiikasta; ajattelen sairaaloita, joista potilas voi ottaa yhteyttä viranomaisiin, jos kokee hoitonsa huonoksi.
Toki minä ajattelen myös eduskuntaa, puolueita ja vaaleja.
Demokratiaa eivät kuitenkaan tee instituutiot itsessään vaan ihmiset. Perimmiltään demokratia on henkeä: ajattelutapa, asenne ja ilma ihmisten välissä. Demokratia on uskoa jokaisen ihmisen tasa-arvoiseen asemaan ja vapauteen, luottamusta ihmisten kykyyn tehdä järkeviä päätöksiä, vähemmistön tyytymistä enemmistön tahtoon ja enemmistön kunnioitusta vähemmistöjä kohtaan.
Politiikka on täynnä paradokseja. Eräs hienoimmista politiikan aforismeista on amerikkalaisen moraalifilosofin Reinhold Niebuhrin kuvaama demokratian paradoksi: Ihmisen pahuus tekee demokratian välttämättömäksi, ih misen hyvyys tekee demokratian mahdolliseksi. Me Kokoomusnaiset lähdemme siitä, että demokratia aidosti toteutuu, ja muun muassa jokaisella tytöllä ja jokaisella naisella on olta va oikeus osallistua yhteisönsä päätöksente koon ja yhteiskunnan rakentamiseen. Jokai sella on oltava mahdollisuus koulutukseen, ammattiin ja työuraan. Tyttöjen ja nais ten aseman parantaminen kaikkialla maailmassa on tärkeä missiomme.
Omalla toiminnallamme ja poliitti silla avauksillamme tuomme esiin myös sen, ettei mikään ala tai politiikan sektori ole naisille vieras. Kokoomusnaisissa painotamme erityisesti
mahdollisuuksien tasa-arvon toteutumista työelämässä, naisten uramahdollisuuksia sekä naisyrittäjyyttä ja naisjohtajuutta.
Työtämme kannustaa tieto, ettei Suomen naisten asema ei ole rakentunut ilmaiseksi. Taustalla on monien naisten vuosikymmenien pitkä työ naisten aseman kohentamiseksi. Sitä työtä haluamme jatkaa.
MEILLÄ ON monia todisteita siitä, että Suomen naiset ovat jättäneet vahvan jäljen kansakuntamme historiaan. Suomen naisten nousu yhteiskunnallisiksi vaikuttajiksi miesten rinnalle on ollut erityislaatuinen, mutta raskaskin tie. Naisten asema ja oikeudet eivät ole annettuja, vaan saavutettuja ja kovan työn tulos.
Kaikki me ymmärrämme, mikä merkitys esimerkiksi päivähoidolla ja luomalla lailla on naisten työssäkäyntiin. Työssäkäynti on myös avain itsenäiseen asemaan, kun pystyy huolehtimaan toimeentulostaan.
Vaikka Suomessa moni asia on varsin hyvin, tekoja tarvitaan edelleen. Yhteiskunnassamme on paljon ongelmia, jotka vaativat ratkaisuja. Muun muassa talous, työ ja yrittäjyys ovat tärkeitä teemoja Suomen selviytymisessä, ja niihin meillä naisilla on paljon osaamista ja annettavaa.
Työskentelemme vahvalla otteella myös koulutuksen ja osaamisen, sivistyksen ja nuorten työllisyyden ja hyvinvoinnin puolesta.
Koulutuspolitiikan puolella riittää tehtävää keinoja ratkaisujen löytymisen siinä, että jokainen nuori saavuttaa peruskoulusta riittävät perustaidot (luku-, kirjoitus-, ja laskemisen taidot). Niin ikään nuorten mielenterveys ja oppimisvaikeudet vaativat ratkaisuja.
Sosiaali- ja terveyspalveluissa kehitettävää on erityisesti palvelujen saatavuudessa ja jatkuvuudessa. Tarvitaan myös tekoja ikääntyneiden hyvän elämän varmistamiseksi. Haluamme olla rakentamassa kaikkien sukupolvien ja kaiken ikäisten yhteistä Suomea.
Paikallinen toiminta on Kokoomusnaisten kivijalka. Poliittiset tavoitteemme etenevät ahkeran vaikuttamisen ja hyvän yhteistyön tuloksena. Yhteisten tavoitteiden edistämisen edellytys on yhdessä tekeminen, sekä osaava järjestötoiminta. Valtakunnallinen vaikuttaminen ei onnistu ilman aktiivisia paikallistoi-
Naiset – politiikkakin on puolinaista ilman naista! Lähde Sinäkin mukaan vaikuttavuus– ja vaikuttamistyöhön. Politiikka on asioiden hoitamista, ja sitä me Kokoomusnaiset totta tosiaan osaamme tehdä.
Suomen Nainen
Liity Kokoomusnaisten jäseneksi!
Tervetuloa mukaan ahkerien ja tavoitteellisten naisten verkostoon!
KOKOOMUSNAISISSA vaikutat mahdollisuuksien tasa-arvon, naisten uramahdollisuuksien ja paremman arjen puolesta.
TARJOAMME koulutusta, mielenkiintoisia tapahtumia ja uusia verkostoja.
KANNUSTAMME naisia työelämässä oman alansa huipulle ja rakennamme Suomesta kaikille kannustavaa paikkaa kasvaa, kehittyä ja onnistua.
MAHDOLLISUUKSIEN tasa-arvo tarvitsee puolustajia.
KOKOOMUSNAISTEN jäsenyys on heille, jotka haluavat esimerkillään näyttää, että meistä jokaista tarvitaan rakentamaan parempaa maailmaa.
LIITTYMÄLLÄ jäseneksemme tulet mukaan puhujista tekijöihin.
Tule mukaan vaikuttamaan: kokoomusnaiset.fi/liity
KOKOOMUSNAISIIN kuuluu tuhansia jäseniä ympäri Suomen. Vaikutamme kaikilla yhteiskunnan tasoilla.
HALUAISITKO kuulua aktiivisten, rohkeiden ja ahkerien naisten joukkoon? Tule mukaan viihtymään, vaikuttamaan ja verkostoitumaan kanssamme liittymällä jäseneksi. Kokoomusnaiset on Kokoomuksen jäsenliitto.
