Ylläs - elämää tuntureiden kupeissa by Kirjakaari

Olosuhteet / Conditions Katse karttapalloon sen kertoo: Ylläs on kaukana pohjan perillä. Ylläs sijaitsee samoilla leveysasteilla kuin esimerkiksi Keski-Alaska tai Grönlannin toiseksi suurin kaupunki, vilkas Sisimiut. Niinpä Ylläksen arkea ja juhlaa ei voi ymmärtää, jos ei tajua millaiset elämänedellytykset Euraasian luoteislaidalla vallitsevat. Siis aloitetaan:

A quick glance at the globe shows where Ylläs lies: far up in the North. Ylläs is located at the same latitude as middle Alaska or the second largest town in Greenland, the busy Sisimiut. It’s impossible to understand the workdays and holidays of Ylläs without an idea of the conditions prevailing on the north-western edge of Eurasia. Let us begin:

Sammaltunturi 2.2.

11.00

Viimassa. Englantilainen opiskelijaryhmä kipuaa tutustumaan Sammaltunturin ilmastoasemaan. Perillä retkeläiset kuulevat raikkaan uutisen: Länsi-Lapissa on Euroopan puhtain ilma.

Against the Wind. A group of British students is climbing up to visit the climatological station at Sammaltunturi. At their destination, they learn a fresh piece of information: the cleanest air in Europe is in Western Lapland.

Yllästunturi 11.12.

15.00

Sininen hetki. Joulukuun alussa aurinko katoaa kuukaudeksi Äkäslompolon yltä, tunturin eteläpuolen ylläsjärveläisiä päivänkehrä karttelee vain joulun seudun. Äkäslompolon aurinkovuosi alkaa kymmenes tammikuuta. Ulkoilla Ylläksellä näkee aina, sillä tunnelmallista kaamosvaloa on joulunakin viitisen tuntia päivässä.

The Blue Moment. In Äkäslompolo, the Sun disappears for a month in early December. But on the southern side of the fell in Ylläsjärvi, Helios’ chariot ride pauses only for the Christmas. It is never too dark for outdoor activities as there are five hours of delicate polar night light – even on Christmas day.

Ylläksen kapellimestari Valon rytmi on pohjoisuuden tärkein tekijä. Kuin kapellimestari aurinko ohjaa kaikkea Ylläksen elämää. Valo antaa tarkan aikamerkin eliöiden biologiselle kellolle: kasvit ja eläimet tunnistavat tällä tavoin missä kohtaa ”kalenteria” ollaan menossa. Valo ja sen rytmi ohjaavat mm. niiden lisääntymisen vaiheita ja talveen valmistautumista. Lämpötilan osaksi jää elämän rytmin hienosäätö.

The Great Conductor The rhythm of light is of utmost importance in the North. Like a conductor, the Sun sets the tempo for all life in Ylläs. The light sends out a precise signal for the biological clock of all living organisms, telling plants and animals the exact time of the year. Light guides everything from breeding to winter preparations. Temperature then takes care of the fine-tuning of the rhythm of life.

Talvi-Porttijärvi 22.5.

01.00

Uskolliset. Valoisat yöt alkavat Ylläksellä toukokuun ensimmäisellä viikolla. Seuraavan kerran on pimeää vasta kolmen kuukauden päästä. Telkät valtaavat vuodesta toiseen pesimälampensa heti jäiden lähdettyä.

The Faithful Ones. The white nights in Ylläs begin in the first week of May. There will be no darkness, night or day, for three months. Year in, year out, the Common Goldeneye returns to its nesting ponds as soon as the ice is gone.

Jerisjärvi 10

22.10.

15.00

Aurinko, Isämme. Kun Yllästä tänään valaiseva ja lämmittävä säteily syntyi, nykyihmistä ei ollut vielä olemassa – paisteen matka auringon ytimestä Maahan kestää noin miljoona vuotta. Paisteen loppukiri on melkoinen, sillä fotoneiden avaruusmatka auringosta tuntureiden kupeisiin kestää vain kahdeksan minuuttia. Lokakuun lopussa aurinko sinnittelee Ylläksen taivaalla pitkälle iltapäivään. Laskeva aurinko taittuu pakkasusvan läpi luoden illuusion, jossa aurinko on lähes käden ulottuvilla.

Our Father, the Sun. Ylläs basks in the light and radiated warmth that first appeared before modern man – the shine from the depths of the Sun takes about one million years to reach the Earth. Towards the finishing line, the shine puts on a spurt, as the photons travel through space to the fells in only eight minutes. At the end of October, the sun lingers on the Ylläs sky until late afternoon. The refracting rays of the setting sun create an illusion of a celestial body almost within reach.

Jerisjärvi 22.10.

17.00

Valaistunut. Valo vaikuttaa suoraan moniin ihmisen aivotoimintoihin. Ihmisen kehon unta säätelevänä, biologisena kellona toimii melatoniini, ”pimeähormoni”, jota erittyy eniten öisin ja kaamosaikaan. Osa pohjoisen ihmisistä kärsii keskitalvella väsymyksestä, ”kaamosmasennuksesta”, jonka torjuntaan riittää tunnin ulkoilu keskellä päivää. Ilkka Poutanen väsyneenä mutta onnellisena pitkän luisteluretken jälkeen.

Enlightened. Light has a direct effect on many human brain functions. In the human body, the need for sleep is controlled by melatonin, a hormone that is mostly secreted during the night and in winter. The darkness makes some people in the North suffer from winter depression, a condition that can be prevented by going out every day for one hour when it’s light. Ilkka Poutanen is tired but happy after a long skating trip.

Kesänkitunturi 12

18.6.

24.00

Auringonpalvoja. Valon määrän lisääntyminen vähentää ihmisten unentarvetta ja muuttaa Ylläksen elämänrytmiä. Kesällä lapset leikkivät puoleen yöhön; pihatöissä puuhastellaan pikkutunneille, ja kalareissut venyvät aamuun asti. Tunturissa on helppo elää hetkessä. Sari Nyman riemuitsee päättymättömästä päivästä.

Basking in the Sun. As the light improves, people need to sleep less, and the rhythm of life in Ylläs changes. In summer, children play outside until midnight, gardening can be done in the small hours, and fishing trips last until the morning. It is easy to seize the day in the fells. Sari Nyman celebrates the day, which seems endless.

Lalvavuoma 26.6.

01.00

Yökahvit. Poromiehet Pekka Äkäslompolo ja Eino Tapojärvi rentoutuvat vasamerkityksen tiimellyksestä. Vasaerotuksissa työskennellään yöt ja nukutaan päivät.

Midnight Coffee Break. Two reindeer herders, Pekka Äkäslompolo and Eino Tapojärvi, relax between shifts in earmarking reindeer calves. This job involves working at night and sleeping during the day.

Ylläsjärvi 14

5.5.

17.00

Valo vaihtaa karvan. Monet Ylläksen eläimet vaihtavat syksyllä ylleen tuuhean talviturkin ja keväällä kepeät kesäkarvat. Turkin vaihdon perimmäisenä säätelijänä on päivänpituus. Karvoituksen laatu on myös perinnöllistä: jos pohjoisen lumikkoja siirretään asumaan leutoon ilmastoon, niiden valkoinen talviturkki säilyy useita sukupolvia lumettomuudesta huolimatta.

Stripped by the Light. Many animals in Ylläs put on a furry winter coat in the autumn and a light summer costume in the spring. Ultimately, the day’s length determines the time for moulting, but the quality of fur is also in the genes. If Northern weasels are transferred to a more temperate climate, they retain their white winter coats for several generations even in snowless conditions.

Ylläslompolo 2.5.

22.00

Aurinkokompassi. Muuttolintujen on osattava suunnistaa hyvin, sillä eksyminen voi olla kohtalokasta. Linnut suuntaavat Ylläkselle esimerkiksi maamerkkien, hajuaistin, auringon, tähtien ja maan magneettikentän turvin. Auringonlasku on monille linnuille tärkeä hetki: sen mukaan linnut päivittävät sijaintinsa ja tekevät tarvittavat korjaukset lentosuunnitelmaansa. Nuoret joutsenet oppivat muuttoreitin vanhemmiltaan.

The Sun is the Compass. Good orientation skills are vital for migratory birds, as getting lost may be fatal. The birds find their way to Ylläs with the aid of landmarks, their sense of smell, the Sun, stars and the Earth’s magnetic field. For many birds, the sunset is an important moment, because then they know their position and can make the necessary changes in their flight plan. Young swans learn the migratory route from their parents.

Lainiolompolo 16

19.6.

01.00

Kasvivalaistusta. Keväällä kasvit elävät ristiriitaisessa tilanteessa: valoa olisi fotosynteesin käynnistämiseen riittävästi jo maalis-huhtikuussa, mutta yökylmyys estää elintoimintojen vilkastumisen. Kun lämpötila viimein nousee riittävästi, alkavat elämän pyörät pyöriä kiihkeästi: kesä on lyhyt, siitä on otettava kaikki irti yötä myöten.

The Photogenic One. In the spring, plants face a paradoxical situation: there is enough light for photosynthesis already in March or April, but the nights are too cold to allow vital functions to restart. Once the temperature rises, the wheel of life starts turning vigorously. Even the summer nights must be used to good advantage.

Kolvakero 23.9.

15.00

Hehkuttaja. Ruska osoittaa, että kasvit ovat kääntäneet kellonsa talviaikaan. Vuotuinen valorytmi on vakaa. Niinpä ruska on parhaimmillaan joka vuosi melko tarkkaan samaan aikaan, syyskuun toisella viikolla. Riekonmarja menestyy kasvien elintilakilpailussa runsaasti haarovan, maanmyötäisen vartensa ansiosta.

High Colour. The autumn colours show that plants are switching back to winter time. The annual rhythm of light varies little, and every year the autumn colours are at their brightest around the second week of September. The Alpine Bearberry thrives on competition for living space because of its procumbent stem, which branches out in all directions.

Taivaanvalkeiden resepti: Tarvitaan kunnon hiukkaspurkaus auringosta. Odotetaan pari päivää, sillä aurinkotuulessa hiukkaset matkaavat maahan enintään tuhannen kilometrin sekuntivauhdilla. Mennään iltakahdeksan ja puolenyön välissä pimeään paikkaan, vaikka Hangaskuruun tai Kesänkitunturin kupeeseen, ja tarkkaillaan pohjoistaivasta. Nautitaan ikimuistoisesta revontulishowsta! Revontulet syntyvät, kun auringosta lähteneet hiukkaset törmäävät maan magneettikentän ohjaamina yläilmakehän happi- ja typpiatomeihin. Jokaisesta hiukkastörmäyksestä vapautuu energiaa hienona välähdyksenä. Sinistä ja violettia väriä syntyy typpiatomitörmäyksistä, kun taas vihertävään tai punaiseen tarvitaan tömäytyksiä happiatomeihin. Taivaanvalkeat roihuavat napa-alueita ympäröivällä revontulivyöllä 100 kilometrin korkeudesta ylöspäin. Kunnon magneettisessa myrskyssä vapautuu energiaa moninkertaisesti enemmän kuin Suomen samanaikainen energiankulutus on.

A recipe for enjoying the northern lights: Take a healthy dose of photons from the Sun. Wait a couple of days, because the atoms are carried by the solar wind at a maximum speed of one thousand kilometres a second. Between eight in the evening and midnight, select a dark location, such as Hangaskuru or the side of the Kesänkitunturi fell, and look up at the northern sky. Enjoy an unforgettable celestial show! The auroras appear when particles from the Sun, led by the Earth’s magnetic field, collide with the oxygen and nitrogen atoms in the upper atmosphere. Every particle collision releases energy and makes a flash. Blue and purple colours are created by collisions of nitrogen atoms, whereas greenish or red ones depend on strikes with oxygen atoms. The aurora belt surrounds both poles at a height of 100 kilometres and more. The quantities of energy released by a substantial magnetic storm are many times greater than the energy consumption of Finnish society at the same time.

Hangaskuru 17.12.

23.00

Aurinkotuulen tuomisia. Aurinko kaukovaikuttaa Ylläksellä muutenkin kuin valona ja lämpönä. Noin joka toinen yö tuntureiden yllä tanssivat revontulet.

When the Solar Wind Blows. The Sun acts from a distance on Ylläs in other ways too, bringing more than just light and warmth. The auroras appear above the fells almost every second night.

Kellostapuli 20

11.12.

15.00

Kylmää valoa. Vaikka auringon lämpösäteily on sydäntalvella olematonta, ei päivänkehrä hylkää ylläsläisiä pimeimpäänkään aikaan. Kaamosaikaan auringonvaloa saadaan peilin kautta: kuun kuumottaessa täydeltä terältä, hankien hohteessa näkee jopa lukea.

Cold is the Light. Thermal radiation in the middle of the winter may be minimal, but the Sun does not abandon people of Ylläs even in midwinter. During the polar night, we see a mirror image of the sunlight: at full moon, the snow reflects enough light for reading.

Varkaankuru 2.12.

23.00

Kuukausi. Kuu rytmittää Ylläksen talviarkea. Nousevan kuun viikolla valo lisääntyy päivä päivältä, kunnes täysikuu tuo mukanaan yöttömän yön keskelle kaamosta. Keijo Taskinen lähdössä kuutamohiihdolle taigametsään.

One Month. In the absence of the Sun, the phases of the moon become important. When the moon is waxing, the light increases every day until the full moon turns the polar night into a nightless night. Keijo Taskinen takes a skiing trip in the boreal forest.

Aakenustunturi 22

12.3.

19.00

Venuksen palvojat. Kuun lisäksi planeetat heijastavat auringon valoa. Planeetoista kirkkain on Venus, jonka voi nähdä Ylläksen yllä jopa päivällä. Hienoimmillaan Venus on aamu- ja iltahämärässä. Kuten kuvasta näkyy, kaikkia Venus ei kuitenkaan lumoa. Selän kääntämistä roomalaisen rakkauden jumalatattaren planeetalle helpottaa tieto siitä, että kasvihuoneilmiön koettelemalla sisarplaneetallamme on lämpöä 480 astetta ja ilmanpainetta tukalat 90 kertaa enemmän kuin maapallolla.

Venus Worshippers. Besides the Moon, the planets reflect the light of the Sun. The brightest planet is Venus, visible in the Ylläs sky even during the day but at its most beautiful during dusk and dawn. But, as the picture shows, not everyone will be tempted by Venus, the planet of the Roman goddess of love. It is far easier to show contempt for Venus when you know our sister planet is riddled by an extreme greenhouse effect, has a surface temperature of 480 degrees and is squeezed by air pressure ninety times of that on Earth.

Kesänkitunturi 18.12.

02.00

Galaktinen Ylläs. Auringon lisäksi ylläsläisille loistaa muutama muukin tähti, sillä kotigalaksissamme Linnunradassa on vähintään sata miljardia tähteä, joista paljain silmin nähtävissä on noin 2 500. Tuntureiden kupeista ja kairojen keskeltä löytyy valosaasteettomia paikkoja, joissa universumin lapsen kelpaa rauhoittua.

Galactic Ylläs. Besides the Sun, a few other stars shine on Ylläs, too: our home galaxy, the Milky Way, contains at least one hundred billion stars – 2,500 of these can be seen with the naked eye. By the fells and in the forests, the children of the universe can still escape the light pollution and find a calming place.

Kesänkitunturi 24

16.9.

13.00

Karu kamara. Ylläksen alue on pari miljardia vuotta vanhaa prekambrista kallioperää. Seudun yleisin kivilaji, kvartsiitti, on kovassa paineessa ja kuumuudessa kiveksi poimuttunutta hiekkaa. Alueen tunturit syntyivät vuorijonopoimutuksessa 1,8 miljardia vuotta sitten. Tuolloin Alppien veroisesta vuoristosta on jäljellä enää jäännökset – nykyiset ajan hampaan syömät tunturit. Tuntureita verhoava rakkakivikko syntyy pakkasrapautumisen tuloksena.

Barren Ground. The quartzite bedrock in the Ylläs region dates back a couple of billion years to the Precambrian era. Quartzite is essentially sandstone metamorphosed into stone by high pressure and heat. Fells in the region originally developed 1.8 billion years ago, when a range of mountains emerged through folding. The landscape formerly resembled the Alps, but now there are just remains, gnawed away by time and erosion. The fragmented rock that covers the fells is a result of freeze-thaw weathering.

Keimiötunturi 24.6.

20.00

Jääkauden muokkaama. Ylläksen alueen maaperä on nuorta perua: valtaosa siitä on syntynyt viimeisimmän jääkauden (115 000–10 000 vuotta sitten) loppuvaiheessa. Jääkauden jälkiä näkyy paljon tuntureiden maassa: jäätikköjokitunneleiden synnyttämiä harjuja, ryöppyävien sulamisvesien tuntureihin kovertamia satulakuruja ja lieveuomia sekä mahtavien jääjärvien lasku-uomia. Jäätikön hävittyä alkoi kasvillisuuden kehitys. Paljastuneen maan valtasivat heinäkasvit. Ensimmäiset puut olivat koivu ja harmaaleppä. Mänty saapui alueelle 8 000 ja kuusi yleistyi vasta noin 3 000 vuotta sitten. Ensimmäiset suot saivat alkunsa heti jääkauden päätyttyä suokasvien rynnättyä jään alta paljastuneelle maalle.

The Ice Age.The soil of the Ylläs region is relatively young, mostly developing towards the end of the last ice age (115,000 to 10,000 years ago). The face of the Earth is still furrowed by the signs of the ice age: there are moraine ridges which were originally glaciofluvial deposits, ravines excavated by gushing meltwaters and dramatic outflows of great glacial lakes. When the glacier was gone, the exposed earth was first seized by grasses. The first trees were birches and alders, with the pine arriving about 8,000 years ago, and the spruce just 3,000 years ago. When the ice age was over, the wetland plants found their way instantly from under the glacier to the exposed land.

Linkujärvi 26

22.8.

16.00

Intiaanikesä. Auringon säteilyn määrä ja ajalliset vaihtelut määräävät pohjimmiltaan alueen ilmaston. Golfvirta kuitenkin nostaa Ylläksen keskilämpötilaa useilla asteilla. Ylläksen kesä alkaa juhannuksena ja kestää vain pari kuukautta, mutta lämpimiä jaksoja on lisäksi usein sekä touko- että syyskuussa. Max ja Inka nauttivat viimeisistä kesäpäivistä.

Indian Summer. Fundamentally, it is the Sun’s radiation and its temporary fluctuations that determine the climate in a given place. In Ylläs, the Gulf Stream raises the mean temperature by several degrees. The summer begins at midsummer and only lasts for two months, but there are often warm spells in both May and September. Max and Inka are enjoying the last days of summer.

Kuertunturi 4.2.

13.00

Lauhaa. Ylläksen säälle on ominaista rajut vaihtelut: esimerkiksi keskitalvella päivien väliset lämpötilaerot voivat olla reilut 40 astetta. Syy tähän on alueen sijainti lämpimien ja kosteiden läntisten virtausten ja arktisten ilmamassojen välissä. Läntiset virtaukset tuovat talvella yleensä tullessaan pyryn, mutta joskus Atlantin säänhaltija yllättää puhkumalla Ylläkselle lämmintä ja aurinkoista säätä keskellä talvea. Talviekologian opiskelijat ottavat kaiken irti nollakelistä kärvisteltyään edelliset päivät paukkupakkasessa.

Mild manners. The weather in Ylläs is characterised by extreme variation: in midwinter, the temperature difference between two subsequent days may be more than 40°C. The reason for this is Ylläs’s location between warm and humid westerly airflows and arctic air masses. Usually, westerly winds mean heavy snowfall, but sometimes the Atlantic Ocean blows warm and sunny weather to Ylläs in the middle of the winter. Students of winter ecology make the most of the mild weather after a spell of chilly days.

Ylläksen Ykkös Caravan 26.12.

14.00

Pakkanen. Arktiset ja itäiset virtaukset tuovat tullessaan talven pakkasjaksot. Ylläksen pakkasennätys on 50 astetta, mutta peruspaukkupakkaset jäävät 35 asteen korville. Kuvanottohetkellä pakkasta oli 25 astetta, mutta selkenevä sää kertoo pakkasen kiristyvän. Hilkka ja Jarmo Alatalo varmistavat toisiltaan, että karavaanialueen tapaninpäivän työt on tehty.

Mr. Frost. Arctic and easterly airflows lead the way for frosty spells. The lowest temperature on record is -50°C, but it is not unusual for it to drop to below -35°C, even on the coldest days. When this picture was taken, it was -25°C, but the clear sky means colder weather is coming up. It’s Boxing Day, and Hilkka and Jarmo Alatalo decide to call it a day at the camping site.

Ylläksen Ykkös Caravan 26.12.

14.00

Talvi työllistää. Ylläksen talviarkeen kuuluvat lumityöt ja talojen lämmitys. Omista ja toisten kiinteistöistä huolehtiminen on myös merkittävä osa Ylläksen elinkeinopalettia. Tuiskun jälkeen Alatalojen perustyönjako on selvä: Hilkka lakaisee ovien edustat ja Jarmo auraa kulkureitit.

Winter Work. Clearing the snow and keeping houses warm is an integral part of winter life in Ylläs. Taking care of houses and estates also generates business for many in the region. After some heavy snowfall, the Alatalos divide the tasks in the usual manner: Hilkka sweeps the door fronts while Jarmo ploughs the walkways clean.

Pakasaivo 7.11.

14.00

Hyistä arkea. Kun pakkasta on enemmän kuin 40 astetta, Ylläksen arki muuttuu. Liikkuminen rajoittuu, esimerkiksi koulukuljetukset ovat vaakalaudalla. Vaikka auto toimisikin, kyyti on alkumatkasta pomppivaa, sillä renkaat menettävät muotonsa kylmässä. Muovit saattavat särkyä kosketuksesta. Ulos ei ole asiaa ilman kunnon talvitamineita. Äärimmäisissä oloissa elämä Ylläksellä keskittyy kodin ympärille.

Bitterly Cold. When the temperature in Ylläs drops below -40°C everything changes. Moving around is constrained. This affects cars and school buses: even if they can be started up, the ride is prone to be bumpy at first, because tyres lose their shape in the cold climate. Plastic objects may shatter when touched. Going out without the proper clothing is simply madness. In such extreme conditions, life in Ylläs revolves around the home.

Kiuaskero 30

13.10.

15.00

Oikukas paikallisilmasto. Ympäristöään yli 500 metriä korkeampi Yllästunturi on suomalainen suurtunturi, joka vaikuttaa lähiseudun ilmastoon. Tunturiketju synnyttää tuulia, pilviä, sumua ja jakaa säärintamia. Laaksoissa voi olla tyyntä tuulen riepotellessa tuntureita. Ylläsjärvellä voi olla tuulinen nollakeli äkäslompololaisten lyödessä pökköä pesään torjuakseen tulipalopakkasta. Tunturin eteläpuolella kasvukausi on jopa viikkoja pitempi kuin pohjoispuolella.

Capricious Climate. Yllästunturi Fell, a large mountain in Finnish terms, rises more than 500 metres above its surroundings and affects the local climate in many ways. The fell range creates winds, clouds and fog, dividing weather fronts. Valleys are often calm while the fells are stormy. Ylläsjärvi may enjoy a mild, windy spell while the people in Äkäslompolo furiously try to keep out the bitter cold. The growing season on the southern side of the fell may be weeks longer than on the northern side.

Yllästunturi 22.11.

15.00

Inversion iloja. Ylläksen suurista korkeuseroista on pakkasella usein hyötyä: vaikka laaksoissa paukkuu pakkanen, tunturissa saattaa olla mainio ulkoilusää. Tämä perustuu ns. lämpötilainversioon – tyyninä, selkeinä öinä kylmä ilma valuu laaksoihin ja lämmin ilma nousee ylös. Suurimmillaan lämpötilaero voi olla yli 10 °C / 100 korkeusmetriä. Oona ja Viola pulkkailevat viiden asteen pakkasessa; pakkassumun verhoamassa alamaailmassa mittarit näyttävät lukemia -32 °C.

Blissful Inversion. Because of the great variation in altitude in Ylläs, the valleys may be very cold while uphill the weather is perfect for outdoor sports. The reason for this is thermal inversion: on clear, windless nights, cold air rolls down the hills while warm air rises up. A 100-metre difference in altitude may mean more than 10°C in terms of temperature. Oona and Viola go sledding at -5°C. Down in the fog-veiled valley, even the thermometers are shivering at -32°C.

Rautuvuoma 32

21.4.

18.00

25 metriä sekunnissa. Navakka tuuli puhaltaa hyytävästi luihin ja ytimiin. Tuuli on kuitenkin Ylläksen luonnossa paljon muuta kuin pelkkä mukavuustekijä. Tuuli jakaa lumen vuodesta toiseen saman mallin mukaan: kinokset ja paljaat tuulenpieksämät löytyvät omilta paikoiltaan. Ero vuoden keskilämpötilassa lumipeitteettömän alueen ja vain muutaman kymmenen metrin päässä olevan lumenviipymäpaikan välillä voi olla yhtä suuri kuin Oslon ja Rooman välillä! Inka tuulettaa kevätmyrskyssä.

25 metres a Second. A gale freezes the bones and chills the marrow. But for nature in Ylläs, the wind can be seen in more than just terms of comfort or a lack of it. The wind distributes the snow following the same pattern year in, year out: snowdrifts and exposed areas settle where they have always been. The difference in mean annual temperature between a snowless spot and a snowdrift just a few dozen metres away may be equal to that between Oslo and Rome! Inka takes the air in a spring storm.

Keskinen laki 23.5.

20.00

Paljakan peloton. Tuntureilla tuulee aina kovempaa kuin alhaalla. Tuulisinta aikaa vuodesta on talvi. Tuntureilla voi tuulla jopa 50 metriä sekunnissa, mikä vastaa trooppista hirmumyrskyä! Ylläksellä elää Suomen eteläisin kiirunapoppoo. Tuuli on arktisen linnun liittolainen, sillä karaistunut, kesy kanalintu löytää ravintoa tunturipaljakoiden tuulenpieksämiltä.

Fearless by the Fell. The wind at the fell is always stronger than in the valley, and winter is the windiest time. At the fell, a gale may reach a speed of 50 metres per second, which is equal to a hurricane! Ylläs is home to the southernmost Ptarmigan colony in Finland. For this arctic grouse, the wind is an ally, as it feeds at spots swept clean by the gusts.

Äkässaivo 34

27.6.

20.00

Elämän nektari. Maapallo sai synnyinlahjakseen 1 400 teratonnia vettä, joka siitä asti on kiertänyt luonnonkoneistossa. Veden kierrossa Ylläksen seutua on onnistanut, sillä alueella on yllin kyllin puhdasvetisiä järviä, lampia, jokia, puroja ja lähteitä. Erityisen hienoja ovat alueen pienvedet: kristallinkirkkaat saivolammet, lajirikkaat hetteet ja kaltiot sekä taigametsän läpi vuolaana virtaavat purot.

The Nectar of Life.. At its birth, the baby Earth was showered with 1,400 teratons of water which has oiled the machinery of the nature ever since. The Ylläs region is speckled with vast numbers of clear blue lakes, pools, streams, brooks and springs. Particularly pleasing are the small bodies of water in the area: crystal clear ponds, well heads teeming with life and rivulets streaming through the boreal forest.

Äkäslompolo 24.4.

14.00

Kevätpilkillä. Ylläksen järvet ovat jäässä noin seitsemän kuukautta vuodesta. Järvet saavat jääkannen lokakuussa ja vapautuvat toukokuussa. Ankarana talvena jäätä on toista metriä. Vain lähteet ja jokien vuolaimmat virtapaikat ovat sulia koko vuoden. Maisemaa hallitseva elementti vesi on keväällä, jolloin joet tulvivat yli äyräidensä, tunturipurot kohisevat koskina ja sulamisvesilammikoita on kaikkialla. Viola pilkkii ahvenia ja Tuisku leikkii.

Spring Fishing. The lakes in Ylläs are under an icy canopy for about seven months a year, from October to May. In a cold winter, the thickness of ice may exceed one metre. Only sources and cascades with a strong current remain unfrozen all year round. In the spring, the water becomes the most prominent feature in the landscape: overflowing rivers, brooks turning into wild streams, puddles of meltwater everywhere. Viola tries her hand at winter fishing, whilst Tuisku plays.

Kukastunturi 36

22.10.

15.00

Lumen valtakunta. Ylläksellä on lunta yli puolet vuodesta. Pohjoisen äärevissä oloissa vuodet eivät kuitenkaan ole veljeksiä. Joskus ensilumi sataa Ylläkselle syyskuussa ja sulaa pois seuraavana päivänä. Joinakin vuosina lunta sataa vasta lokakuussa, mutta maa jää kerrasta valkoiseksi. Keskimäärin Ylläs verhoutuu valkeaan talvipukuun lokakuun loppupuolella. Kevään tulossa on samaten suurta vaihtelua: joskus hiihtokelit loppuvat vappuna, toisinaan Ylläksen ympäri voi sujutella vielä toukokuun viimeisellä viikolla. Keskimäärin lumet sulavat Ylläkseltä toukokuun puolenvälin nurkilla.

Kingdom of Snow. Ylläs is covered by snow for more than six months every year, but this far north, the years are by no means similar. Sometimes the first snow falls in September and disappears the next day. Sometimes there is no snow before October, but once it comes, it does not melt before the spring. On average, Ylläs puts on its winter coat in late October. The spring is whimsical too: sometimes cross-country skiing becomes impossible before May Day, sometimes the tracks around Ylläs are in perfect condition in the last week of May. The average time for shedding the snow cover is around mid-May.

Äkäslompolo 14.4.

16.00

Kattotyömaa. Ylläksen alue on lumivarmaa, sillä noin puolet vuotuisesta sadannasta tulee lumena. Lumipeitteen paksuus vaihtelee ajan ja paikan mukaan. Keskimäärin maata peittää maaliskuussa, lumipeitteen ollessa paksuimmillaan, metrinen hanki. Runsaslumisina kevättalvina ylläsläiset kansoittavat toviksi katot – lumet on paras pukata alas ennen kuin taakka kuormittaa liikaa kattorakenteita.

Up on the Roof. Snow cover in the Ylläs region is guaranteed, since about half of the annual rainfall is actually snowfall. The thickness of the snow cover varies a lot. In March, the cover is at its thickest with an average depth of one metre. In early spring, the people of Ylläs climb the roofs to rid them of their snow cover before the load becomes too heavy.

Lommoltunturi 38

3.2.

12.00

Huurrehuntu. Tunturinreunojen ja vaarojen metsät ovat talvella kauniisti kuorrutettuja. Koristelusta vastaava tykky on suurimmaksi osaksi huurretta, joka syntyy sumupisaroiden jäätyessä kiinni puuhun. Navakalla tuulella huurretta voi muodostua jopa sentin verran tunnissa. Puun lumikuorma voi olla useita tonneja, niinpä tykky katkoo oksia ja latvoja. Puiden lisäksi kovilla ovat tuntureiden rakenteet: Ylläksen ensimmäinen radiomasto romahti jään painosta vuonna 1970. Ei ihme, sillä nykyiseen 127 metriä korkeaan mastoon voi talvella kertyä jopa 200 tonnia tykkyä.

Frosty Veil. The beautiful frosting of fell side trees is actually hard, icy snow called ‘crown snow load’, and it mostly consists of rime that develops when droplets of mist on trees freeze. When a gale blows, as much as one centimetre of new rime may appear every hour. The snow load on a tall tree easily weights several tons and breaks branches and tree-tops. Not only trees suffer, but man-made structures, too: the first radio tower in Ylläs collapsed under the weight of ice in 1970. Not surprisingly, as the present tower, 127 metres high, may gather as much as 200 tons of crown snow load.

Pikku Pekanjänkkä 15.2.

14.00

Kevytkenkäinen. Eläimille ja kasveille lumi on sekä armelias ystävä että julma vihollinen. Lumen suojissa kelpaa talvehtia ja levätä. Toisaalta lumi haittaa liikkumista, hautaa ravinnon saavuttamattomiin ja katkoo puita sekä pensaita. Lunta on monenlaista, sillä lumikiteen elämä on jatkuvaa muutosta. Ylläksen eliöstölle lumipeitteen syvyys ja rakenne ovat elintärkeitä, sillä ne vaikuttavat talviselviytymiseen. Lumikenkäisen jäniksen kelpaa pomppia pehmeässä: ristiturvan pintapaine lumella on neljä kertaa pienempi kuin jussipaistia mielivän ketun tai ilveksen.

Treading Lightly. For plants and animals, snow is both a kind friend and a harsh enemy. It offers a hiding place for resting and overwintering, but also makes moving around difficult, burying food in its depths, and breaks trees and bushes. Snow comes in dozens of variations and a snow flake changes constantly during its life. For the plants and animals in Ylläs, the depth and structure of the snow cover may be crucial, because they affect survival in winter. The hare is naturally equipped with its own snowshoes: the surface pressure it exerts on snow is only a quarter of that of a fox or a lynx.

Luonnossa / Lorem Ipsum Vetäytyvää jään reunaa seurailevat eränkävijät liikkuivat Ylläksen maastoissa jo 8 000 vuotta sitten. Myöhempinä vuosituhansina kalaisat vedet ja villipeurojen kulkua ohjailevat maastonmuodot houkuttelivat metsäsaamelaisia pystyttämään kotansa Ylläksen ympäristöön. Vuosituhansien mittaan ihminen on touhunnut Ylläksen luonnossa kaikenlaista: metsästänyt, kalastanut, hoitanut poroja, niittänyt suoheiniä ja polttanut tervaa. Osa näistä esi-isiemme puuhista näkyy nykyluonnossa. Mutta mikä tärkeintä: perinteiset elämäntavat ovat muuntuneet moderneiksi osiksi tunturikylien elämää. Lappilaisten vuodenkierrossa on edelleen paljon vanhaa perua olevaa askaretta. Ylläsläiset sydämet lyövät luonnonrytmiin.

In english: Lorem ipsum dolor sit amet, consectetuer adipiscing elit, sed diam nonummy nibh euismod tincidunt ut laoreet dolore magna aliquam erat volutpat. Ut wisi enim ad minim veniam, quis nostrud exerci tation ullamcorper suscipit lobortis nisl ut aliquip. ipsum dolor sit amet, consectetuer adipiscing elit, sed diam nonummy nibh euismod tincidunt ut laoreet dolore magna aliquam erat volutpat. Ut wisi enim ad minim veniam, quis nostrud exerci tation ullamcorper suscipit lobortis nisl ut aliquip.

Hangaskuru 22.11.

14.00

Pulkkamäkeen!. Viola ja Oona kiipeävät talven ensimmäisiin tunturiliukuihin.

Loremipsum. Lorem ipsum dolor sit amet, consectetuer adipiscing elit, sed diam nonummy nibh euismod tincidunt ut laoreet

Äkässaivo 6

27.6.

20.00

Kulkuväylä. Ylläksen asutus on aina keskittynyt vesistöjen varrelle – hyvät kala-apajat takasivat toimeentulon. Myöhempinä aikoina vesistöt olivat tärkeitä myös kulku- ja kauppaväylinä. Jokia sauvottiin varsinkin alkukesästä, sillä Ylläksen joet ovat vaikeakulkuisia matalan veden aikaan. 1800-luvulla jokia pitkin uitettiin tervaa ja 1900-luvulla tukkeja.

Iso Pekanjänkkä 13.2.

16.00

Suksikansaa. Suksen jäljet ilmestyivät Ylläksen erämaihin noin 5 000 vuotta sitten. Pehmeässä lumessa hiihdettiin pitkillä, leveillä ja notkeilla puusuksilla. Keväthangilla entisaikain erämies hiihti peuroja kiinni vaihtamalla alleen eripariset pyyntispesiaalit: rasvatun liukusuksen lylyn ja karvapitopohjaisen potkusuksen kalhun. Lisävauhtia työnnettiin lylyn puolelta yhdellä sauvalla, jonka toisessa päässä oli keihään kärki.

Loremipsum. Lorem ipsum dolor sit amet, consectetuer adipiscing elit, sed diam nonummy nibh euismod tincidunt ut laoreet dolore magna aliquam erat volutpat. Ut wisi enim ad minim veniam, nonummy nibh euismod tincidunt u consectetuer adipiscing elit, sed diam nonummy nibh euismod tincidunt ut. Ut wisi enim ad minim veniam, nonummy nibh euismod tincidunt u consectetuer adipiscing elit, sed diam nonummy nibh euismod tincidunt ut.

Hangaskuru 8

16.12.

23.00

Tuleen tuijottaja. Tulen kesytys oli ihmisen evoluutiossa huima edistysaskel. Ilman tulta ihmisen olisi ollut mahdoton asuttaa Ylläksen erämaita. Tulella lämmitettiin ensimmäiset asumukset ja kypsennettiin ruoat kivikaudelta nykyaikaan asti. Vanhoja liesisijoja on löydetty mm. Äkäslompolosta, Tiuramatalasta ja Aakenusjoen varresta. Kunnon tulet ovat edelleen luonnossa liikkujan eräkeittiön ja mukavan olon perusta.

Ylläksen Lapinkylän takkatupa 14.12.

20.00

Tikusta asiaa. Tuli on edelleen tärkeä osa ylläsläistä arkea ja juhlaa. Maestro Markku Holopaista tuli inspiroi luomaan suositun annoksensa, takkaporon. Loremipsum. Lorem ipsum dolor sit amet, consectetuer adipiscing elit, sed diam nonummy nibh euismod tincidunt ut laoreet dolore magna aliquam erat volutpat. Ut wisi enim ad minim veniam.ing elit, sed diam nonummy nibh euismod tincidunt ut.

Ylläksen kapellimestari

Loremipsum

”Tein nuotion tunturiin. Oli ääretön rauha. Tuijotin tuleen, vuolin koivutikkua ja mietin, miten siirtäisin tämän tunnelman lautaselle. Ajatuksissani teroitin tikusta pään, toiseen jätin hieman oksantynkää ja samalla kuorin tikun. Kas, tikusta muodostui pieni puikkari. Pienoismalli samanlaisesta, jolla isäukko muikkuverkot nosti. Idea takkaporosta oli syntynyt. Tästä innostuneena vuolin muutaman tikun reppuuni. Pyöräytän tikkuun poropihvin. Lisukkeeksi tarjoan kuusenkerkällä maustettuja juureksia ja jälkiruoaksi liekitettyjä lakkoja leipäjuuston kera. Kypsennän kaiken takkatulen loimussa. Maistuu.”

Lorem ipsum dolor sit amet, consectetuer adipiscing elit, sed diam nonummy nibh euismod tincidunt ut laoreet dolore magna aliquam erat volutpat. Ut wisi enim ad minim veniam, nonummy nibh euismod tincidunt u consectetuer adipiscing elit, sed diam nonummy nibh euismod tincidunt ut. Ut wisi enim ad minim veniam, nonummy nibh euismod tincidunt u consectetuer adipiscing elit, sed diam nonummy nibh euismod tincidunt ut. Ut wisi enim ad minim veniam, nonummy nibh euismod tincidunt u consectetuer adipiscing elit, sed diam nonummy nibh euismod tincidunt ut. Ut wisi enim ad minim veniam, nonummy nibh euismod tincidunt u consectetuer adipiscing elit.

Hangasoja 10

7.1.

23.00

Pohjannaula. Pohjoisen kansoille tähtitaivas ja sen tarinat ovat erityisen tärkeitä. Tähdistä yksi on ylitse muiden: Pohjantähti, taivasta kannattavan maailmanpylvään kiinnike, jonka ympäri taivaankansi kiertää. Pohjoinen taivaannaula tulee pysymään paikoillaan seuraavat 20 000 vuotta. Yökulkijan on lohduttavaa tietää jonkun antavan suuntaa ja pysyvän muuttumattomana elämän myllerryksissä.

Velhon Kota 24.12.

13.00

Uuttu-Kalle. Tähtitaivaan tarinoilla ja muilla vanhan Lapin kertomuksilla on Ylläksellä herkkäkorvainen kuulija, joka on työstänyt entisaikain uskomuksia moderniin muotoon.

Loremipsum. Lorem ipsum dolor sit amet, consectetuer adipiscing elit, sed diam nonummy nibh euismod tincidunt ut laoreet dolore magna aliquam erat volutpat. Ut wisi enim ad

Kalervo Uuttu

Loremipsum

on kirjoittanut mm. Velho-oopperoiden libretot, kirjoja ja runoja. Tämän lisäksi Ylläksen Velho on ilahduttanut elävillä tarinoillaan ja runonlausunnallaan lukemattomia lapinkävijöitä. Kalle on myös sisustanut ravintoloita, veistänyt peikkoja, pyörittänyt latukahviloita ja julistanut vuosikausia joulurauhan Velhon Kodalla. Velhosta on moneksi.

Varkaankuru 1.9.

12.00

Metsän henki. Entisaikaan käsitettä luonto ei ollut olemassa, ihminen ja luonto olivat yhtä. Elämäntapaan kuului syvä kunnioitus elollista ja elotonta kohtaan. Aikakäsitys oli modernin janan sijaan kehä: menneisyys, nykyisyys ja tulevaisuus olivat kaikki läsnä ja saattoivat sekoittua toisiinsa. Mielikuvitusta kutkuttavat luonnonhahmot näyttäytyvät Ylläksellä edelleen kiireettömälle kulkijalle. Loremipsum. Lorem ipsum dolor sit amet, consectetuer adipiscing elit, sed diam nonummy nibh euismod tincidunt ut laoreet dolore magna aliquam erat volutpat. Ut wisi enim ad minim veniam, nonummy nibh euismod tincidunt u consectetuer adipiscing elit, sed diam nonummy nibh euismod tincidunt ut. Ut wisi enim ad minim veniam, nonummy nibh euismod tincidunt u consectetuer adipiscing elit, sed diam nonummy nibh euismod tincidunt ut.

Niesalompolo 9.9.

18.00

Metsän henki. Ylläksen seutu oli ennen metsäsaamelaisten asuttamaa. Vähitellen saamelaiset joko väistyivät suomalaisten uudisasukkaiden tieltä tai asettuivat suomalaistyylisesti aloilleen. Pakasaivon ja Niesakeron maastoissa paimensi mahtava Suikin saamelaissuku aikoinaan porojaan. Noista ajoista kertoo Niesalompolon lähellä oleva kelomänty, johon poropaimen on 1800-luvun alussa veistänyt miehen ja naisen hahmot. Lähistöllä on myös puu, johon on kiinnitetty kaksi lypsytappia poronmaidon säilytykseen. Loremipsum. Lorem ipsum dolor sit amet, consectetuer adipiscing elit, sed diam nonummy nibh euismod tincidunt ut laoreet dolore magna aliquam erat volutpat. Ut wisi enim ad minim veniam, nonummy nibh euismod tincidunt u consectetuer adipiscing elit, sed diam nonummy nibh euismod tincidunt ut. Ut wisi enim ad minim veniam, nonummy nibh euismod tincidunt u consectetuer adipiscing elit, sed diam nonummy nibh euismod tincidunt ut.

Sivula 9.10.

11.00

Kisällintyö. Puuhahmojen tekeminen vaatii taiteellista silmää ja tarkkaa kättä. Ennen aloittamista lopputulos on nähtävä sielun silmin – ja toisaalta kyettävä olemaan avoin pölkystä mahdollisesti kurkistavalle uudelle hahmolle... Jari Kenttälä sahaa ensimmäistä peikkoaan. Appiukko Kalervo Uuttu katsoo päältä yli 2 000 peikon kokemuksella. Loremipsum. Lorem ipsum dolor sit amet, consectetuer adipiscing elit, sed diam nonummy nibh euismod tincidunt ut laoreet dolore magna aliquam erat volutpat. Ut wisi enim ad minim veniam, nonummy nibh euismod tincidunt u consectetuer adipiscing elit, sed diam nonummy nibh euismod tincidunt ut. Ut wisi enim ad minim veniam, nonummy nibh euismod tincidunt u consectetuer adipiscing elit, sed diam nonummy nibh euismod tincidunt ut.

Sivula 8.12.

14.00

Viimeistely. Kädentaidot ovat aina olleet kunniassa Ylläksellä. Ennen perustarvekalujen tekeminen kuului jokamiehen puhdetöihin. Puuseppä Jari Kenttälältä sujuu niin rakennushommat kuin näyttelyrakenteiden teko. Jari herättää peikon henkiin polttamalla oksista luomia. Taito säilyy suvussa. Loremipsum. Lorem ipsum dolor sit amet, consectetuer adipiscing elit, sed diam nonummy nibh euismod tincidunt ut laoreet dolore magna aliquam erat volutpat. Ut wisi enim ad minim veniam, nonummy nibh euismod tincidunt u consectetuer adipiscing elit, sed diam nonummy nibh euismod tincidunt ut. Ut wisi enim ad minim veniam, nonummy nibh euismod tincidunt u consectetuer adipiscing elit, sed diam nonummy nibh euismod tincidunt ut.

Keimiöniemi 14

24.6.

23.00

Huuto. Entisaikain eloa on turha romantisoida. Elämä oli usein kovaa työtä vuorotta ja sinnittelyä vaativissa oloissa. Lapsikuolleisuus oli korkea. Ihmisten elanto oli pieninä palasina maailmalla: kalastusta, metsästystä, marjastusta, poronhoitoa, maanviljelyä ja karjanhoitoa.

Lomakeskus Seita 25.12.

12.00

Saunamestari. Ei savunhajuisen aikakauden elämä pelkkää olemassaolon taistelua ollut: juhlittiin ja pidettiin rokulia; kerrottiin tarinoita ja arvausleikittiin kaamosajan iltapuhteina. Ja tietenkin saunottiin! Ei ihminen muutamassa sukupolvessa ole mihinkään muuttunut. Savusauna on nautinnollinen portti menneeseen. Kostea lämpö raukaisee jäsenet ja mielen. Ison saunan lämmitys vie kaikkinensa kahdeksan tuntia, mutta löylyä piisaa tuntikausiksi. Markku Kurkkio tyhjentää tuhkia. Joulupäivän perinnesauna on makeiden löylyjen ottajia vaille valmis.

Jerisjärvi 21.10.

16.00

Suomukansan pyytäjät. Kalastus oli ennen elämän ehto. Veden viljaan saattoi turvata silloinkin, kun metsäonni petti tai halla tuhosi sadon. Pyyntikeinoja oli monia. Tärkein kalanpyydys oli verkko. Harria ja siikaa pyydettiin perhostelemalla, muikkua ja matikkaa lanalla, katiskan ja rysän välimuodolla. Varastotalouden aikana vain pieni osa kalansaaliista syötiin tuoreeltaan. Kalaa säilöttiin jäädyttämällä, hapattamalla, savustamalla, suolaamalla tai kuivaamalla. Verkoilta palaava Vuontisjärven pariskunta aikoi halstrata siikasaaliinsa saman tien päivälliseksi. Loremipsum. Lorem ipsum dolor sit amet, consectetuer adipiscing elit, sed diam nonummy nibh euismod tincidunt ut laoreet dolore magna aliquam erat volutpat. Ut wisi enim ad minim veniam, nonummy nibh euismod tincidunt u consectetuer adipiscing elit, sed diam nonummy nibh euismod tincidunt ut. Ut wisi enim ad minim veniam, nonummy nibh euismod tincidunt u consectetuer adipiscing elit, sed diam. Nonummy nibh euismod tincidunt ut. nibh euismod tincidunt u consectetuer adipiscing elit, sed diam nonummy nibh euismod.

Saivolampi 14.10.

12.00

Kolkkaaja. Alkutalven kirkkailla teräsjäillä kolkattiin harria ja madetta: mataliin rantavesiin hakeutuneet kalat tainnutettiin lyömällä nuijalla jäähän. Nuijanukutuksen jälkeen tehtiin ripeästi avanto jäähän ja korjattiin saalis talteen. Toimii vieläkin. Loremipsum. Lorem ipsum dolor sit amet, consectetuer adipiscing elit, sed diam nonummy nibh euismod tincidunt ut laoreet dolore magna aliquam erat volutpat. Ut wisi enim ad minim veniam, nonummy nibh euismod tincidunt u consectetuer adipiscing elit,

Äkäslompolo 17.6.

21.00

Verokala. Ylläksen tärkeimpiä kalalajeja olivat ennen harri, taimen, siika, muikku, hauki, made ja ahven. Aina eivät kotivesien saaliit riittäneet – varsinkin katovuosina kalaan lähdettiin Jäämerelle asti. Hauki oli aikoinaan tärkeä sekä ravintona että maksuvälineenä: kapahauella maksettiin pitkään veroja. Jos Violan haukisaaliit edelleen kasvavat tytön myötä, niin luvassa on krokotiileja. Loremipsum. Lorem ipsum dolor sit amet, consectetuer adipiscing elit, sed diam nonummy nibh euismod tincidunt ut laoreet dolore magna aliquam erat volutpat. Ut wisi enim ad minim veniam, nonummy nibh euismod tincidunt u consectetuer adipiscing elit, sed diam nonummy nibh euismod tincidunt ut. Ut wisi enim ad minim veniam, nonummy nibh euismod tincidunt.

Äkäsjärvi, Sulaojansuu 11.10.

12.00

Jään laulu. Kalastaja Pasi Baas on kuunnellut syysjään laulua – teräsjää soi serenadeja voimakkaiden lämpötilanvaihtelujen yhteydessä – kotitilallaan Äkäsjärven rannassa seitsemän vuosikymmenen ajan. Ikänsä ammatikseen kalastanut ja metsästänyt erämies ei ole koskaan omistanut autoa. Loremipsum. Lorem ipsum dolor sit amet, consectetuer adipiscing elit, sed diam nonummy nibh euismod tincidunt ut laoreet dolore magna aliquam erat volutpat. Ut wisi enim ad minim veniam, nonummy nibh euismod tincidunt u consectetuer adipiscing elit, sed diam nonummy nibh euismod tincidunt ut. Ut wisi enim ad minim veniam.

Äkäsjärvi, Sulaojansuu 12.10.

12.00

Nälkäverkoilla. Siika on talviverkottajan toivesaalis. Pasi Baas pitää edelleen läpi talven nälkäverkkoa vakioapajalla talonsa lähellä. Ihan vain pahan päivän varalta.

Loremipsum. Lorem ipsum dolor sit amet, consectetuer adipiscing elit, sed diam nonummy nibh euismod tincidunt ut laoreet dolore magna aliquam erat volutpat. Ut wisi enim ad minim veniam.

Kesänkijoki 11.9.

13.00

Aikakerrostumia. Pyyntitalous säilyi pitkään tärkeimpänä elämäntapana. Monet Ylläksen alueen paikannimet liittyvät metsästykseen, kuten Äkäs- ja Hangas-alkuiset sanat peuranpyyntiin. Tarkkaavainen retkeilijä löytää pyyntikansan jälkiä esimerkiksi Kesänkijoen, Äkäsjärven itäpuolen ja Pyhäjärven maastoista. Ylläksen suosituimpiin kuuluva latu kulkee muinaisen peurahaudan yli. Eikä tässä kaikki: vieressä on liesisija ja poron- tai karjanhoitoon liittyvät vanhan portin jäännökset. Kolmen aikakauden kohtauspaikka. Loremipsum. Lorem ipsum dolor sit amet, consectetuer adipiscing elit, sed diam nonummy nibh euismod tincidunt ut laoreet dolore magna aliquam erat volutpat. Ut wisi enim ad. Lorem ipsum dolor sit amet, consectetuer adipiscing elit, sed diam nonummy nibh euismod tincidunt ut laoreet dolore magna aliquam erat volutpat. Ut wisi enim ad. Lorem ipsum dolor sit amet, consectetuer adipiscing elit, sed diam nonummy nibh euismod tincidunt ut laoreet dolore magna aliquam erat volutpat. Ut wisi enim ad.

Helukka 30.4.

16.00

Kulttuurin perusta. Metsäsaamelaisten aikakaudella peura oli tärkein riistaeläin. Poron villi kantamuoto käytettiin tarkoin, sorkkia ja jänteitä myöten. Loremipsum. Lorem ipsum dolor sit amet, consectetuer adipiscing elit, sed diam nonummy nibh euismod tincidunt ut laoreet dolore magna aliquam erat volutpat. Ut.

Kuhmo 19.8.

22.00

Kontio. Ihmismäisesti kahdella jalalla seisovaa karhua kunnioitettiin, ja sitä pidettiin tasavertaisena kumppanina erällä liikuttaessa. Karhujahtiin liittyi paljon tapoja ja uskomuksia. Onnistuneen pyynnin jälkeen metsän kuningasta lepyteltiin pitämällä peijaiset. Loremipsum. Lorem ipsum dolor sit amet, consectetuer adipiscing elit, sed diam nonummy nibh euismod tincidunt ut laoreet dolore magna aliquam erat volutpat. Ut. Ipsum dolor sit amet, consectetuer adipiscing elit, sed diam nonummy nibh euismod tincidunt ut laoreet dolore magna aliquam erat volutpat. Ut.

Helukka 29.9.

11.00

Arkievästä. Kanalintuja pyydettiin ampumalla ja ansoilla. Ansalangat valmistettiin pyörittämällä esimerkiksi hevosen häntäjouhia kämmenellä reittä vasten. Pyynti oli lähes ympärivuotista. Metsästys on edelleen merkittävä osa ylläsläistä arkea. Loremipsum. Lorem ipsum dolor sit amet, consectetuer adipiscing elit, sed diam nonummy nibh euismod tincidunt ut laoreet dolore magna aliquam erat volutpat. Ut wisi enim ad. Sed diam nonummy nibh euismod tincidunt ut laoreet dolore magna aliquam erat volutpat. Ut wisi enim ad.

Jokijärvi 16.5.

19.00

Uusotkat. Vesilintujen merkitystä kuvaa se, että uu on suomen kielen vanhimpia sanoja. Ainakin 5 000 vuoden ajan vesilintuja on munitettu uutuissa. Kairan asukkailla oli oma uukeinonsa; peninkulmainen taival, jonka varrella olevista pöntöistä ja linnunkoloista talven jäljiltä riutuneet erämaan asukkaat keräsivät talteen telkkien, uiveloiden ja isokoskeloiden munat. Kirveellä laajennettuja uukoloja näkee edelleen varsinkin vesistöjen lähistöllä olevissa ikipetäjissä. Loremipsum. Lorem ipsum dolor sit amet, consectetuer adipiscing elit, sed diam nonummy nibh euismod tincidunt ut laoreet dolore magna aliquam erat volutpat. Ut wisi enim ad minim veniam, nonummy nibh euismod tincidunt u consectetuer adipiscing elit, sed diam nonummy nibh euismod tincidunt ut. Ut wisi enim ad minim veniam, nonummy nibh euismod tincidunt u consectetuer adipiscing elit, sed diam nonummy nibh euismod tincidunt ut.

Varkaankuru 1.9.

14.00

Käypää valuuttaa. Oravannahka oli entisajan raha ja veronmaksuväline. Ennen tuliaseita oravaa metsästettiin jalkajousella ja tylppäkärkisellä kolkkanuolella sekä ansoilla. Loremipsum. Lorem ipsum dolor sit amet, consectetuer adipiscing elit, sed diam nonummy nibh euismod tincidunt ut laoreet dolore magna aliquam erat volutpat. Ut wisi enim ad.

Liikaniva 1.11.

13.00

Arvokkaat jäljet. Mrvokkain turkiseläin oli ennen vanhaan majava, jonka turkki ja hauste, perärauhaserite, olivat verratonta kauppatavaraa. Kallisarvoisen saaliin takia tehtiin jopa miesmurhia. Ei ihme, että Ylläksen viimeinen majava tapettiin jo 1800-luvun puolivälissä. Toinen arvokas läträäjä oli saukko, jota pyydettiin loukuilla ja katiskamaisilla pyydyksillä. Tätä nykyä saukkoa suojellaan, onpa lystikäs viiksivallu vaikuttanut Ylläksellä jopa kelkkareitin linjaukseen. Loremipsum. Lorem ipsum dolor sit amet, consectetuer adipiscing elit, sed diam nonummy nibh euismod tincidunt ut laoreet dolore magna aliquam erat volutpat. Ut. Lorem ipsum dolor sit amet, consectetuer adipiscing elit, sed diam nonummy nibh euismod tincidunt ut laoreet dolore magna aliquam erat volutpat. Lorem ipsum dolor sit amet, consectetuer adipiscing elit, sed diam nonummy nibh euismod tincidunt ut laoreet dolore magna aliquam erat volutpat. Ut.

Lalvavuoma 22

26.6.

01.00

Elämän eläin. Länsi-Lapissa siirryttiin 1600-luvulla peuranpyynnistä kohti poronhoitoa. Metsäsaamelaisille poro oli aluksi tärkeä vetojuhta ja villipeurojen houkutuseläin. 1800-luvulle tultaessa poronhoidosta oli kehittynyt kannattava elinkeino. Poronlihasta ja -taljoista saatiin tuloja. Porolla vedettiin tukkeja metsästä ja tehtiin kauppareissuja Ouluun asti. Ajeltiinpa koparakyydillä huvikseen kilpaa, kuten nykyään.

Lalvavuoma 26.6.

02.00

Paimentajat. Kesä-heinäkuun vaihde on porokalenterissa töisevien juhlapäivien aikaa: vasamerkintäerotukset ovat poronomistajille vuoden tärkeimpiä tapahtumia. Merkitysaika alkaa, kun räkkä – verenimijäötököiden armeija – kokoaa poroja yhteen. Poronhoitajat ajavat tokat mönkijöillä vähitellen isoon aitaan. Seppo Kutuniva (vas.), Reino Kangosjärvi, Kalle Roimaa ja muut poromiehet erottavat isossa aidassa olevasta suuresta tokasta parisataa poroa ja ajavat ne pieneen vasaleikkokaarteeseen. Juho Vanhapiha ja Aleksi Muotka seuraavat tilanteen kehittymistä.

Lalvavuoma 24 24

26.6.

03.00

Laumaeläin. Ennen 1960-luvulla tapahtunutta koneistumista poronhoito perustui porojen jatkuvaan paimennukseen ja jutaamiseen eli poroelon kanssa vaeltamiseen. Muonion paliskunnan porot vaeltavat edelleen perinteisiä reittejään. Konevoimalla liikkuvat poronhoitajat nukkuvat yönsä yleensä entisaikain laavun tai kämpän sijaan kotona. Erotuspaikalla on tunnelmaa, sillä poro on sosiaalinen ja äänekäs eläin.

Lalvavuoma 26.6.

05.00

Tunnistus. Kesäerotuksessa vasat saavat omistajasta kertovan korvamerkin. Merkitystä helpottaa se, että vasa seuraa tiiviisti emäänsä. Taisto Ristimella (vas.), Timo Gardin, Reino Kangosjärvi, Kalle Roimaa ja Janne Kutuniva etsivät omia vaatimiaan ja vahtaavat, mikä vasa vaamia seuraa. Loremipsum. Lorem ipsum dolor sit amet, consectetuer adipiscing elit, sed diam nonummy nibh euismod tincidunt ut laoreet dolore magna aliquam erat volutpat. Ut wisi enim ad minim veniam, nonummy nibh euismod tincidunt u consectetuer adipiscing elit, sed diam nonummy nibh euismod tincidunt ut. Ut wisi enim ad minim veniam.

Lalvavuoma 26.6.

05.00

Silmukka kiristyy. Kun vasa on tunnistettu omaksi, sitä seurataan silmä kovana ja vimpa valmiina. Tilaisuuden tullen vasa napataan kiinni. Kullervo Gardinin, Risto Ojan ja Juha Muotkan tyylinäytteet. Loremipsum. Lorem ipsum dolor sit amet, consectetuer adipiscing elit, sed diam nonummy nibh euismod tincidunt ut laoreet dolore magna aliquam erat volutpat. Ut wisi enim ad minim veniam, nonummy nibh euismod tincidunt u consectetuer adipiscing elit.

Merkitys. Lopuksi vasa korvamerkitään. Juho Vanhapiha pitää päätä paikallaan ja Risto Oja leikkaa. Porot eivät lämmöstä perusta, joten erotuspaikalla paiskitaan hommia viileät yöt. Auringon alkaessa porottaa pannaan pitkäkseen laavuihin. Merkinnän päätyttyä porot lasketaan vapaalle jalalle. Loremipsum. Lorem ipsum dolor sit amet, consectetuer adipiscing elit, sed diam nonummy nibh euismod tincidunt ut laoreet dolore magna aliquam erat volutpat. Ut wisi enim ad minim veniam, nonummy nibh euismod tincidunt u consectetuer adipiscing elit, sed diam nonummy nibh euismod tincidunt ut.

Käkivaara 26

16.12.

14.00

Konttorissa. Talvierotuksessa porot luetaan ja osa viedään teuraaksi. Entisaikaan porojen talvierotus oli vuoden suurimpia tapahtumia, johon osallistui väkeä läheltä ja kaukaa. Erotuksessa vietettiin viikko markkinatunnelmissa. Poronostajia tuli Oulusta saakka. Porojen lisäksi kauppaa käytiin muista tarpeellisista hyödykkeistä trokattuja, kirkkaita nesteitä myöten. Eikä unohtaa sovi naimakauppoja... Veikko Kangosjärvi (vas.), Janne Kutuniva, Risto Oja ja Esko Lantto työn touhussa konttorissa, pienessä erotuskaarteen osassa.

Käkivaara 16.12.

14.00

Painijat. Pakkasta on 25 astetta, mutta poropainissa pukkaa hikeä. Ottelun voittajat Raimo Markkala ja Gunnar Olsson sitovat eloporoa kuljetusta varten.

Loremipsum. Lorem ipsum dolor sit amet, consectetuer adipiscing elit, sed diam nonummy nibh euismod tincidunt ut laoreet dolore magna aliquam erat volutpat. Ut wisi enim.

Langat käsissä. Risto Joensuu hoitelee erotuksen lomassa arkiaskareita.

Loremipsum. Lorem ipsum dolor sit amet, consectetuer adipiscing elit, sed.

Kuljetus. Taisto Ristimella (toinen vas.), Tuomas Sieppi ja Arto Kutuniva aikovat ohjata lihaporot ramppia myöten kuormaautoon, joka kuljettaa porot Rovaniemelle teurastamoon.

Vesikurunmaa 28

30.9.

15.00

Viimeinen hilla. Marjojen noukkiminen oli ennen naisten ja lasten tärkeää puuhaa. Marjoista saatiin kipeästi kaivattua jatketta yksipuoliseen ravintoon. Marjoja syötiin siltään ja vellin tai puuron kera. Tärkeimmästä marjasta, hillasta, ruoditusta kalasta ja kalaliemestä survottiin myös sosetta. Hilla on hyvin säilyvä C-vitamiinipommi, mikä teki siitä korvaamattoman pelätyn sairauden, keripukin, torjujan. Muut tärkeät entisaikain marjat olivat mustikka, puolukka ja kaarnikka, jota kerättiin säkkikaupalla. Sitä käytettiin esimerkiksi kala- ja porokeitoissa. Marjoja noukitaan edelleen innokkaasti.

Jokiniemi 11.9.

17.00

Mestaripölyttäjä. Kylmää ja kosteutta kestävät kimalaiset ovat Lapin oloissa tärkeimpiä pölyttäjiä. Esimerkiksi puolukkasadon suuruus on kiinni ahkerien, pörröisten pöristäjien määrästä. Myös suuret korpihillat ovat muhkean lapinkimalaisen ansiota: iso pölyttäjä tuo tullessaan paljon siitepölyä, joka riittää koko hedelmän hedelmöittämiseen eli isoon marjaan. Kun kimalainen suristaa tiehensä vasut täynnä siitepölyä, on sekä kasvin että marjastajan syytä olla kiitollinen.

Kesänkijärvi 30

11.9.

14.00

Voimalla väinön. Luonnosta hyödynnettiin monia muitakin kasveja kuin marjoja. Entisaikaan kaikkein monikäyttöisin ja tärkein pohjoisen kasvi oli väinönputki, jota kasvaa Ylläksen alueen lähteiköissä ja virtavesistöjen varrella. Väinönputken keräämisestä vastasivat miehet. Jättivihanneksen varsia käytettiin katovuosina puurojauhoina ja juurta jopa tupakan korvikkeena. Kun haluttiin herkutella, keitettiin lehtiä poronmaidossa.

Väinönputkeen suhtauduttiin intohimoisesti:

Loremipsum:

“Jos joen rannalla olevat lappalaiset sattuivat näkemään jonkin Angelica-kasvin, he ryntäsivät heti sen sieppaamaan, ja kun heidän kätensä oli täynnä tätä yrttiä, olisivat he mieluummin irrottaneet otteensa köysistä ja antaneet veneiden paiskautua kallioihin, kuin pudottaneet nämä herkulliset kasvit.”

“ipsum dolor sit amet, consectetuer adipiscing elit, sed diam nonummy nibh euismod tincidunt ut laoreet dolore magna aliquam erat volutpat. Ut wisi enim ad minim veniam, nonummy nibh euismod tincidunt u consectetuer adipiscing elit, sed diam nonummy nib“

– Giuseppe Acerbi 1799, Matka Lapissa

consectetuer adipiscing elit, sed diam.

Teuravuoma 28.6.

18.00

Porojen herkku. Märillä rimmillä ja matalissa vesistöissä kasvavaa peuranvehkaa eli raatetta pidettiin keskiajalla kaikkiin vaivoihin tepsivänä yleislääkkeenä. Sen juurakoita myös syötiin hätäravintona.

Karila 32

3.8.

15.00

Ahonmaa 21.4.

11.00

Halveksittu. Ruokasieniä ei ennen arvostettu. Asiaa tuskin auttoi 1700-luvulla elänyt arvostettu luonnontieteilijä Carl von Linné, joka kutsui sieniä ”kuljeksivaksi roisto- ja varasjoukoksi”. Sienten käyttö yleistyi pohjoisessa vasta 1900-luvun puolivälissä. Nykyään varsinkin kesäkuun alun korvasienikausi innostaa ihmiset sienimetsälle. Loppukesällä kuivilta mäntykankailta löytyy männynherkkutattia ja japanilaisten suurta herkkua, kallisarvoista matsutakea eli tuoksuvalmuskaa.

Arvostettu. Ennen tulitikkujen aikakautta kaviomaista taulakääpää käytettiin taulana eli sytykkeenä. Tuli tehtiin iskemällä kipinöitä liotettuun, hakattuun, kuohkeaan ja ohueen taulalevyyn. Sateella ylläsläisestä erämiehestä sukeutui usein puolikuuro taulapää – tulen takaavaa taulaa saatettiin säilyttää korvassa suojassa. Taulakäävän itiöemä on melkoinen tehdas: se tuottaa keväällä huikeat 55 miljardia itiötä vuorokaudessa.

MediYlläs 14.1.

13.00

Parantavat kädet. Vaikka entisaikain parantajien lääkekasvitietämys saattoi olla hyvä, varsinaisesta terveydenhoidosta ei tiedetty juuri mitään. Niinpä vakavia vammoja saatettiin parantaa loitsuilla; korvasärkyä jäniksen virtsalla; madot poistaa elohopealla. Nykyisin Ylläksen terveydenhoitopalvelut ovat monipuolisia. Katja ja Juha-Pekka Kuusimäen avuina ovat lääketieteellinen koulutus, käytännön kokemus ja empatia.

Iso Pekanjänkkä 13.2.

15.00

Menneisyyden varjot. Entisaikaan luonnonniityt olivat arvossaan: karjan talviheinät haettiin rannoilta ja soilta. Vielä 1900-luvulla peräpohjalaiset isännät saattoivat vaihtaa järeää metsää heinäisiin suoniittyihin, joiden rahallinen arvo on nykypäivänä mitätön. Nykyaikainen maaja karjatalous sekä yhteiskunnan muuttuminen lopettivat niittykulttuuriperinteen 1960-luvulle tultaessa. Suurin osa yli 60-vuotiaista ylläsläisistä on nuoruudessaan ollut mukana niittoreissuilla.

Kutujärvi 28.6.

15.00

Niittokansan ovi. Loppukesäinen niityille lähtö oli suuri tapaus. Mukaan lähtivät kaikki, jotka jaksoivat tehdä ruokansa edestä työtä. Niittoreissu saattoi kestää pari viikkoa, joten siihen valmistauduttiin huolella. Vuosisataisen perinteen jäljet näkyvät edelleen Ylläksen niityillä. Lähes jokaisella saraisella jänkällä näkyy pystyssä muutamia heinäseipäitä. Parhailla paikoilla niittokansasta muistuttavat rapistuvat niittypirtit ja ladot. Kunnostettuja, hienoja niittykulttuurirakennuksia löytyy esim. Teuravuomalta, Kutujärveltä, Hangaskurulta ja Kotamajalta. Kuvassa niittykämpän vanha ovi, jonka kahvan työn karaisemat kädet ovat hioneet sileäksi.

Kolvakero 23.9.

16.00

Merkkiaihki. Kirveen koskematonta kairaa ei Ylläkseltä löydy. Kylien lähistöltä isännät ovat hakeneet tarvepuita ja kiveliöistä eränkävijät kaataneet asentopuita. Polttopuiden lisäksi puuta tarvittiin pohjoisessa lähes kaikkeen: rakennuksiin, ratasmyllyihin, kärryihin, rekiin, veneisiin, säilytysastioihin ja suureen osaan työkaluista sekä aseista. Ylläksen alueen ikihongista löytää usein kirveenjälkiä ja joskus jopa kaiverruksia. Loremipsum. Lorem ipsum dolor sit amet, consectetuer adipiscing elit, sed diam nonummy nibh euismod tincidunt ut laoreet dolore magna aliquam erat volutpat. Ut wisi enim ad minim veniam, nonummy nibh euismod tincidunt u consectetuer adipiscing elit, sed diam nonummy nibh euismod tincidunt ut. Ut wisi enim ad minim veniam, nonummy nibh euismod tincidunt u consectetuer adipiscing elit, sed diam

Kellostapuli 1.9.

15.00

Aarre. Metsä ratkaisi usein rajan nälän ja hyvinvoinnin välillä. Joskus aivan kirjaimellisesti, sillä katovuosina jauhoja jatkettiin oljilla ja petulla. Pettujauhot sisältävät runsaasti kuituja ja kivennäisaineita. Saamelaiskulttuurissa pettuleipää käytettiin arkisesti kalan ja lihan lisukkeena. Perhe tarvitsi yhden leipämännyn päivässä. Sukupolvien ajan kaadetut miljoonat syömämännyt ovat vaikuttaneet tunturiseutujen metsänrajaan. Lilli on löytänyt petäjäisen aarteen. Loremipsum. Lorem ipsum dolor sit amet, consectetuer adipiscing elit, sed diam nonummy nibh euismod tincidunt ut laoreet dolore magna aliquam erat volutpat. Ut wisi enim ad minim veniam, nonummy nibh euismod tincidunt u consectetuer adipiscing elit, sed diam nonummy nibh euismod tincidunt ut. Ut wisi enim ad minim veniam, nonummy nibh euismod tincidunt u consectetuer adipiscing elit, sed diam nonummy nibh euismod tincidunt ut.

Sivula 15.9.

14.00

Sivula 5.9.

15.00

Jätkän jälki. Kaupallista merkitystä metsät saivat tervan ansiosta. Tervakaupan keskus oli Oulu, jonne Kolarin terva kuljetettiin vesiä myöten. Tervaa poltettiin yleisesti myös kotitarpeiksi. Vanhoja tervahautoja on runsaasti Ylläksen vesistöjen varsilla. Toisen mittakaavan hakkuut saivat 1920-luvulta eteenpäin, jolloin Ylläksen kiveliöissä alkoivat jätkien sahat soida ja kirveet kaikua. Savotoista muistuttavat lahonneet kannot, uittorakenteet sekä nykyään matkailukäytössä olevat savottakämpät.

Perinteet kunniaan. Savottajätkien elämä oli yksinkertaista. Talvet kaadettiin honkia ja vedettiin ne hevosilla jokivarsiin. Kevättulvilla tukit uitettiin pieniä jokia myöten Väylään ja aina merelle asti. Luppoaikoina lätkittiin rahasta korttia kämpillä tai Kuerlinkkan niskalla. Leirikoulussa Ylläksellä olevat Hämeenlinnan normaalikoulun 6A-luokkalaiset jatkavat jätkien perinnettä läiskimällä korttia nuudelilounaan valmistumista odotellessaan.

Äkäslompolo Sportshop 8.1.

17.00

Lempiväri. Luonnossa liikkumistamineet valitaan nykyään harrastuksen mukaisesti. Toisin oli ennen – oli vain kesä- ja talvivaatteet. Vuosituhansien ajan vaatteet tehtiin itse turkiksista ja nahoista. Helli Äkäslompolon nuoruudessa vaatteita tehtiin kotona myös puuvillasta ja villasta ompelemalla tai neulomalla. Tytön talvitakki oli yleensä villakankainen. Poika pukeutui sarkapukuun. Alusvaatteita tehtiin esimerkiksi tyhjistä jauhosäkeistä. Päässä oli lapinlakki tai karvareuhka. Helli tutkii Jaana Aholan asiantuntevalla opastuksella nykypäähineitä. Sininen oli mieleisin.

Äkäslompolo Sportshop 8.1.

17.00

Karvakenkiä. Entisaikaan lapset kulkivat sulanmaan ajan avojaloin. Pakkaskaudella jalkaan vetäistiin heinillä täytetyt poronnahkaiset siepakat, jotka kippurakärkisinä pysyivät hyvin suksien mäystinsiteissä. Ennen käyttöä kenkäheinät piestiin, mäiskittiin, hierottiin ja kuivattiin. Kenkäheinillä tarkeni kelissä kuin kelissä, eikä niitä tarvinnut vaihtaa kuin kerran viikossa. Jari Ahola esittelee Helli Äkäslompololle moderneja karvakenkiä. Ajat ovat totisesti muuttuneet, liikkeen valikoimissa on yksin ulkoilukenkiä yli 30 mallia.

Kesänkitunturi 40

9.9.

13.00

Huiputtajat. Ennen ei retkeilty – luonnossa liikuttiin aina hyötytarkoituksessa. Niinpä ihmiset saattoivat asua ikänsä tuntureiden kupeessa käymättä koskaan huipulla. Ei ollut asiaa. Edelleen monet ylläsläiset ansaitsevat elantonsa ulkotöillä. Nyky-ylläsläiset myös retkeilevät pienestä pitäen. Äkäslompolon alakoululaiset valloittavat tuntureita sekä syksyisin että kevättalvisin.

Äkäslompolojärvi 11.9.

8.00

Ympäristönhoitaja. Pallas-Yllästunturin kansallispuiston vesistöt ovat luonnontilaisia. Ihminen on kuormittanut toimillaan puiston herkkiä latvavesiä ilahduttavan vähän. Monien puiston ulkopuolisten vesistöjen, kuten Äkäslompolojärven, tilanne on huonompi. Metsäojitukset, hakkuut ja uitot sekä niiden seurauksena tapahtuneet muutokset kalakannoissa ovat rehevöittäneet vesistöjä. Vesa Kaulanen on seurannut aitiopaikalta huolestuneena kotijärvensä muutoksia. Yöpuun isäntä on toimen mies – viikate käteen siis ja hidastamaan umpeenkasvua niittämällä kotirannan laskujokea tukkivia kortteita. Vastedes Vesa aikoo vaihtaa viikatteen niittokoneeseen.

Kesänkitunturi 42

29.12.

13.00

Monitoimimies. Luontovalvoja Vesa Nivan työajasta leijonanosa kuluu maastotöissä. Suurin työmaa on Metsähallituksen Ylläksen lähiympäristön taukopaikkojen hoito ja polttopuuhuolto. Vesan kontolla on myös 29 Pallas-Yllästunturin kansallispuiston kävijälaskuria. Lisäksi työnkuvaan kuuluu valvonta ja opastus. Koska moottorikelkka ei jätä jälkiä maastoon, talvella on järkevintä tarkastaa myös kesäreittiopasteet. Vesa katsastaa tuiskussa Tähtipolun ja sauvakävelyreittien opasteiden kunnon.

Kesängin Keidas 3.12.

20.00

Huoltoa. Osa Ylläksen lumoa ovat kodikkaat latukahviot. Muutamat kahviot sijaitsevat luonnonhelmassa, tiettömän taipaleen takana. Niiden pyörittäminen on töisevää: juoksevaa vettä ei ole, sähköön tarvitaan aggregaatti, ja kaikki tarvittava on kuskattava perille moottorikelkalla. Merja ja Reino Komulainen kiikuttavat täydennyskuormaa maisemakahvila Kesängin Keitaaseen, joka kuutamossa on nimensä veroinen.

Yllästunturi 44

6.1.

14.00

Tyyliniekka. Tunturihiihtäminen alkoi yleistyä Ylläksellä 1930-luvulla. Ensimmäinen hiihtohissi avattiin vuonna 1957. Pitkäaikaisena, legendaarisena hiihtokoulun kehittäjänä ja johtajana Pate Pollari on jättänyt jälkensä Ylläkselle. Euroopan hiihtokeskukset kiertäneen kokeneen laskettelijan suosikki on selvä: Ylläs. Paten mielestä Ylläksen rinteet ovat ihmisen kokoiset, palvelut pelaavat, ja kaiken kruunaa pohjoinen luonto. Mieluiten herrasmies laskee Jokeririnteessä. Taloudellisesti ja tyylikkäästi suljetussa, korkeassa polviasennossa laskeva taituri ei voi luonnolleen mitään: tauollakin opettajan silmä eksyy arvioimaan muiden laskijoiden tekniikkaa. Kuvausajankohdaksi valittiin Paten toivomuksesta kaamoksen sininen hetki.

Yllästunturi 6.1.

15.00

Tykitystä. Laskettelurinteillä tehdään paljon ulkotöitä. Rinteitä kunnostetaan, valvotaan ja laskettelijoita autetaan pääsemään hissin kyytiin. Jotta laskettelu olisi turvallista ja hauskaa koko kauden, Yllästunturin kiviset rinteet lumetetaan. Kun keli on otollinen, lumitykit laulavat ympäri vuorokauden. Tykeistä huolehtiminen on avotunturissa huonolla kelillä karskia työtä. Juha Montonen irrottaa ja suuntaa lumitykin. Teuvo Koivuniemi siirtää lumikissalla tykin uuteen paikkaan.

Kyläelämää / Lorem Ipsum Ylläksellä on kaksi elävää kylää, Ylläsjärvi ja Äkäslompolo, joissa asuu yhteensä 750 ihmistä. Sesonkiaikoina kylät muuttuvat pieniksi kaupungeiksi, sillä kylien ympärille on rakentunut yli 20 000 vuodepaikan matkailukeskus. Kylien elämää rytmittävät matkailusesongit ja luonnon vuosikierto. Töitä tehdään välillä urakalla, välillä lappilaisella letkeydellä. Harrastusmahdollisuudet ovat monipuoliset: kulttuuria, liikuntaa ja luontoa. Asuinpaikkana Ylläs on luonnonläheinen; peräpohjalainen luonto aukeaa ikkunoista ja alkaa ovelta.

Äkäslompolo 20.6.

24.00

Minäkin, joskus. Poika ihmettelee tanssinpyörteeseen tempautuneita aikuisia perinteisissä yöttömän yön juhannustansseissa.

Loremipsum. Lorem ipsum dolor sit amet, consectetuer adipiscing elit, sed diam nonummy nibh euismod tincidunt ut laoreet dolore magna aliquam erat volutpat. Ut wisi enim.

Hotelli Ylläs Saaga 50

8.1.

13.00

Leipäpuu. Lapinkävijät löysivät Ylläksen 1930-luvulla. Matkailun ensimmäisinä vuosikymmeninä tunturihiihtäjät majoittuivat kylien asukkaiden luona. Vähitellen matkailun merkitys kasvoi; kotimajoitusten rinnalle nousi mökkejä ja vuonna 1974 ensimmäinen hotelli ja anniskeluravintola, legendaarinen Pirtukirkko eli Äkäs-Hotelli. Nykyään Ylläs elää matkailusta.

Lomakeskus Seita 25.12.

17.00

Varmistus.. Kaukaisia vieraita kohdeltiin ennen kunniavieraina: ruoka-aikaan kannettiin parasta pöytään ja vuoteet sijattiin pirttien mukavimmille paikoille. Palveluun ja laatuun panostetaan Ylläksellä edelleen. Pasi Kurkkio (vas.), Juha Antikainen ja Jaana Kurkkio tarkastavat, että kaikki joulupäivällisen ruokalajit ovat tarjolla. Loremipsum. Lorem ipsum dolor sit amet, consectetuer adipiscing elit, sed diam nonummy nibh euismod tincidunt ut laoreet dolore magna aliquam erat volutpat. Ut wisi enim ad minim veniam, nonummy nibh euismod tincidunt u consectetuer adipiscing elit, sed diam nonummy nibh euismod tincidunt ut. Ut wisi enim ad minim veniam, nonummy nibh euismod tincidunt u consectetuer adipiscing elit, sed diam nonummy nibh euismod tincidunt ut.

Lomakeskus Seita 25.12.

17.00

Tyytyväiset. Lomalaiset viihtyvät Ylläksellä pitkään ja tulevat kernaasti uudestaan. Vieraanvaraisuuden perinne elää ja näkyy tyytyväisinä asiakkaina. Vieraskirja kertoo leirikoulun onnistuneen. Loremipsum. Lorem ipsum dolor sit amet, consectetuer adipiscing elit, sed diam nonummy nibh euismod tincidunt ut laoreet dolore magna aliquam erat volutpat. Ut wisi enim ad minim veniam, nonummy nibh euismod tincidunt u consectetuer ut.

Jounin Kauppakeskus 15.1.

11.00

Innovaattori. Ylläksen vahvuuksiin kuuluvat paikalliset juuret omaavat perheyritykset. Sampo Kaulanen on kauppias kolmannessa polvessa. Hänen isoisänsä Jounin ensimmäisiä asiakkaita olivat Äkäslompolon yhdentoista talon asukkaat, savottajätkät ja tunturihiihtäjät. Sampolla on monta rautaa tulessa, sillä hän on omimmillaan ideoidessaan ja toteuttaessaan erilaisia tempauksia. Sampo leikkimässä tyttärensä Jenriinan kanssa Wanhassa Jounissa, liikkeessä, jonka hän pisti pystyyn kolmessa viikossa.

Mailan Putiikki 5.1.

14.30

Pukijat. Käsityöperinne on pohjoisessa vahva. Pitkinä talvi-iltoina miehet ahkeroivat pirteissä päreiden valossa puu- ja naiset käsitöitä. Maila Alatalo on tehnyt satoja lapinpukuja – ja tuntee jokaisen, sillä tekijän jälki näkyy. Mailan tytär Pirjo Hasa on keskittynyt myymään käsitöitä ja lahjatavaroita. Pirjon ura Mailan Putiikissa alkoi 8-vuotiaana, jolloin hän vahti ikkunassa mahdollisen asiakkaan saapumista. Seuraava työsarka oli mieleinen: Pirjo sai pukea housuja lapinnukeille. Ei aikaakaan, kun nukkeja riitti viedä myyntiin muillekin...

Ylläskieppi 56

2.12.

15.00

Jokapaikanhöylä. Tyypillinen ylläsläinen firma on pieni perheyhtiö, jonka omistajat tekevät vähän kaikkea. Esko Tikkinen sopii muottiin. Esko pyörittää pientä lomakylää, toimii oppaana, kokkaa ryhmille maastossa tai kämpillä, on leirikoulujen isäntä ja omistamansa tenniskentän isännöitsijä. Rajamäen Rykmentti on Eskon vieraana jo kymmenettä kertaa. Silti kestävyysurheilijoiden ruokahalu yllättää – muussi on loppumaisillaan, äkkiä lisää!

Ylläksen Yöpuu 9.1.

11.30

Äkäslompolo. Lauantai on perinteinen matkailijoiden vaihtopäivä. Tämän vuoksi monien ylläsläisten lauantaisiivous menee urakan puolelle: mökkejä puunataan kiivaasti, että uusien asukkaiden kelpaa käydä taloksi. Monet nuoret tienaavat siivouksella reissurahaa. Kaulasten perheessä työnjako on selvä: Sanna imuroi; Laura pesee saunan ja kylpyhuoneen; Vesa tomuttaa matot ja pyyhkii pölyt; Marja luuttuaa lattiat. Yhden mökin siivoukseen menee puolisen tuntia.

Äkäslompolo 60

14.1.

14.00

Hälysoitto. Ylläksen terveyspalvelut kestävät vertailun. Tuntureiden kupeesta löytyy mm. laboratorio, röntgen, dialyysilaite ja osaavia ammattilaisia. Yritysten työterveyshuolto järjestyy kotimaisemissa ja matkailijoille apu on lähellä. Katja ja Juha-Pekka Kuusimäki ovat tavoitettavissa aamusta iltaan. Lääkäripalveluihin kuuluvat jopa kotikäynnit.

Sivula 20.1.

19.00

ÄVPK. Vuonna 1994 Äkäslompolon vapaaehtoispalokunnalla eli VPK:lla oli alle kymmenen hälytystä vuodessa. Porukkaa oli mukana paljon, mutta kalustosta oli pulaa. Tilanne on kääntynyt: nykyään kalustoa riittää, mutta ihmisistä on akuutti pula. Nykyään hälytyksiä on yli 150 vuodessa, joista ensivastetehtäviä on peräti neljäsosa ja maastopelastuksia lähes kolmasosa. ÄVPK on nopea: hälytyksen tullessa kolme miestä on paloasemalla viidessä minuutissa. Karim Kinani (vas.), Hannu Äkäslompolo, Eino Friman, Osmo Lahdenperä, Sami Tolonen, Janne Raittimo ja Unto Friman joka- keskiviikkoisissa harjoituksissa.

Lomakeskus Seita 62

24.12.

14.30

Helukka 1.1.

00.30

Tunnelmavalaistus. Ylläksellä panostetaan kylätunnelmaan. Esimerkiksi itsenäisyyspäivänä ja jouluna katuvalot sammutetaan ja jalkakäytävät valaistaan kynttilälyhdyillä. Eelis (vas.), Vertti ja Akseli sytyttävät kynttilät ja vetävät ne ahkiolla tien varteen.

Kuuraketti. YIlotulituksia järjestetään uudenvuoden lisäksi englantilaisten matkailijaryhmien gaalailloissa.

Loremipsum. Lorem ipsum dolor sit amet, consectetuer adipiscing elit, sed diam nonummy nibh euismod tincidunt ut laoreet dolore magna aliquam erat.

Röhkömukka 15.12.

15.00

Primus motor. Ylläs on kulttuuritunturi. Kesällä heittäydytään tanssimusiikin pyörteisiin ja talvella sinisiin jazz- ja bluestunnelmiin. Syksyllä on elokuvien tai esitysten aika. Pirkko Hietaniemi on vuosia vastannut monien Ylläksen kulttuuritapahtumien, kuten musiikkifestivaalien ja Kino Ylläksen, järjestelyistä. Pirkko budjetoi; osallistuu tapahtumien esiintyjien valintaan; huolehtii majoituksista ja kuljetuksista; silottelee ihmissuhderyppyjä – tapahtumajärjestäjän työnkuva on laaja. Uutena aluevaltauksena Pirkko on nostanut Yllästä esiin elokuvien kuvauspaikkana. Monitoiminainen katsomassa Napapiirin sankarit -elokuvan kuvauksia.

Navettagalleria 64

12.1.

13.00

Tari-Noita. Tunturikylien elämässä on monia tasoja. Menneisyys kohtaa nykyisyyden, ihminen luonnon. Syntyy tarinoita; kaikuja menneestä, näkyjä nykyisyydestä, enteitä tulevasta. Lea Kaulanen ammentaa ideansa luonnosta ja lappilaisesta tarinaperinteestä, jota hän on myös opiskellut. Lean tavoin hänen taidenukkensa muuntuvat moneksi – niitä käytetään sekä erilaisissa esityksissä että sisustuksessa.

Äkäslompolo 16.12.

13.00

Maailmanympärimatkaaja. Tuntureiden kupeissa riittää arjen tarinoita. Ajatellaan vaikka Elsa Äkäslompoloa, joka 13-vuotiaana teki ensimmäisen postireissunsa Äkäsjokisuuhun isän pyöräntangolla istuen. Isän kuoltua evakossa Ruotsissa lankesi posteljoonin virka 18-vuotiaalle tytönheitukalle. Kolme kertaa viikossa Posti-Elsa kulki eestaas 30 kilometrin taipaleen. Kesällä kärrytietä pyöräillen, kelirikkoaikaan jalan ja talvella hiihtäen. Tutuiksi tulivat myös hevos- ja porokyyti sekä moottoripyörällä päristely. Ruuvit tuppasivat irtoamaan kuoppaisella uralla. Huonolla kelillä Elsa yöpyi Äkäsjokivarren taloissa. Kun Elsan hiihtokilometrit ynnää yhteen, ikiliikkuja on elämänsä aikana suksinut yli kolme kertaa maapallon ympäri.

Äkäslompolojärvi 68

16.12.

12.00

Loma! Äkäslompoloon avattiin koulu vuonna 1946. Syytä olikin, sillä vielä vuonna 1925 Kolarin kouluikäisistä kansakoulua kävi vain 9 prosenttia. Omat tilat koulu sai vuonna 1950 ja toisen opettajan 1960. Nykyään koulussa on noin 40 oppilasta. Ylläsjärven lapset käyvät koulua Kurtakossa. Äkäslompolon alakoululaiset ja henkilökunta joululomatunnelmissa. Lakit pysyivät ainoastaan kalastaja Kalervo Uutun ja hiihtäjä Elsa Äkäslompolon päässä.

Äkäslompolo 30.5.

19.00

Pitkä opintie. Yläaste ja lukio ovat Kolarissa, joten yläkouluun siirtyessään ylläsläiset lapset tottuvat olemaan tien päällä. Koulukuljetus lähtee Äkäslompolosta aamulla puoli kahdeksan jälkeen ja palaa neljältä. Ylläsjärveläisten koulupäivä on vähän lyhyempi. On pitkästä matkasta hyötyäkin: ehtii tehdä läksyt, ottaa torkut ja jutella kavereiden kanssa. Lakkiaispäivänä kierretään juhlasta toiseen. Villen lakkiaisiin kertyi kavereita Lompolosta, Ylläsjärvestä, Kolarista, Saarenputaalta ja Tapojärveltä.

Uuden alku. Yläasteen jälkeen osa ylläsläisestä nuorisosta lähtee opiskelemaan Rovaniemelle, Ouluun tai jopa etelän suurkaupunkeihin. Valkolakki on pienessä yhteisössä arvostettu saavutus. Ilon ja surun hetket yhdistävät kyläläiset, myötäelämistä osoitetaan yhteiskeräyksillä. Ville Lehtosella ja ylpeällä äidillä, Tiina Walin-Jatkolalla, on hymy herkässä. Loremipsum. Lorem ipsum dolor sit amet, consectetuer adipiscing elit, sed diam nonummy nibh euismod tincidunt ut laoreet dolore magna aliquam erat volutpat. Ut wisi enim ad minim veniam, nonummy nibh euismod tincidunt u consectetuer adipiscing elit, sed diam nonummy nibh euismod tincidunt ut. Ut wisi enim ad minim veniam, nonummy nibh euismod tincidunt u consectetuer adipiscing elit, sed diam nonummy nibh euismod tincidunt ut.

Äkäslompolo 70

15.12.

20.00

Maali! Ylläksellä on hyvät harrastusmahdollisuudet. Kansalaisopisto järjestää kursseja sekä sielun että ruumiin ravinnoksi. Näytellään, tehdään käsitöitä, soitetaan, lauletaan, jumpataan ja pelataan pallopelejä. Oma urheiluseurakin löytyy: Ylläksen Nousu, jonka tavoitteena on etenkin lasten ja nuorten liikuttaminen. Nousun nuorisotyön ydin on salibandyn pelaaminen. Seuran toiminnassa on mukana viitisenkymmentä 6–20-vuotiasta tunturilappilaista poikaa ja tyttöä. Pikkujoulupelit päätetään yhteislaukaukseen.

Kuusamo 3.10.

8.30

Peppihyppijät. Ylläksen Nousu on Suomen pohjoisin salibandyn sarjapeliseura. Pohjoisen sijainnin varjopuolia ovat aikaa ja rahaa vievät pitkät pelimatkat, jotka toisaalta hitsaavat porukan yhteen ja luovat elinikäisiä muistoja. Tyttöjen lähimmät vastustajat löytyvät Oulusta ja Kuusamosta. Nousun C-tytöt perinteisellä turnauspäivän aamulenkillä – peppihyppien tietysti!

Savukoski 72

10.5.

18.00

Pelireissulla. Nousun joukkueessa pelaa miehenalkuja eri puolilta Lappia, Utsjokea ja Enontekiötä myöten. Vaikka urheat tappiot ovat piskuisen seuran arkea, voittopokaaleita on kannettu Ylläkselle Helsingistä asti. Paluumatkalla kauden päättävästä Sallan puulaakiturnauksesta bongataan lintuja ja pysähdytään yhteiskuvaan Nousun kylällä. Loremipsum. Lorem ipsum dolor sit amet, consectetuer adipiscing elit, sed diam nonummy nibh euismod tincidunt ut laoreet dolore magna aliquam erat volutpat. Ut wisi enim ad minim veniam, nonummy nibh euismod tincidunt u consectetuer adipiscing elit, sed diam nonummy nibh euismod tincidunt ut. Ut wisi enim ad minim veniam, nonummy nibh euismod tincidunt u consectetuer adipiscing elit,

Riemuliiteri 2.3.

12.00

Lähtölaskenta. Riemuliiterin jokatalvisissa hiihtolomakisoissa noin sata lasta sujuttelee suksilla hilpeissä tunnelmissa. Juha Kaulanen lähettää hiihtäjänalut matkaan vuosien kokemuksella. Riemuliiterin kisojen lisäksi Ylläksen Nousu järjestää kesällä juoksutapahtumia. Loremipsum. Lorem ipsum dolor sit amet, consectetuer adipiscing elit, sed diam nonummy nibh euismod tincidunt ut laoreet dolore magna aliquam erat volutpat. Ut wisi enim ad minim veniam, nonummy nibh euismod tincidunt u consectetuer adipiscing elit, sed diam nonummy nibh euismod tincidunt ut. Ut wisi enim ad minim veniam, nonummy nibh euismod tincidunt u consectetuer adipiscing elit, sed diam nonummy nibh euismod tincidunt ut.

Ylläs Feeniks 5.9.

16.00

Ympäristötaidetta. Leirien puitteet ovat vuosien mittaan muuttuneet. Kämppämajoituksen rinnalle ovat tulleet modernit, lapsiystävällisesti varustetut huvilat. Esimerkiksi Ylläs Feeniksistä löytyy sekä jättitrampoliini että sähköpyörät. Hämeenlinnasta leirikouluun Ylläkselle tulleet Aurora (vas.) ja Pauliina viimeistelevät pihataideteosta. Loremipsum. Lorem ipsum dolor sit amet, consectetuer adipiscing elit, sed diam nonummy nibh euismod tincidunt ut laoreet dolore magna aliquam erat volutpat. Ut wisi enim ad minim veniam, nonummy nibh euismod tincidunt u consectetuer adipiscing elit, sed diam nonummy nibh euismod tincidunt ut. Ut wisi enim ad minim veniam, nonummy nibh euismod sed diam.

Ylläs Feeniks 5.9.

14.00

Leirikoulussa. Ylläksellä on pitkät leiriperinteet. Alueen suurissa majoissa on vuosikymmeniä pidetty hiihto- ja rippikoululeirejä sekä leirikouluja. Nykyään alkutalvi on hiihtäjien aikaa, silloin laduilla kiitää paljon seura- ja maajoukkueasuisia suksijoita. Rippikoululeirejä on eniten alkukesäisin. Leirikouluja pidetään syksyisin. Eelin akvarellin aihe on Yllästunturille tehty retki. Loremipsum. Lorem ipsum dolor sit amet, consectetuer adipiscing elit, sed diam nonummy nibh euismod tincidunt ut laoreet dolore magna aliquam erat volutpat. Ut wisi enim ad minim veniam, nonummy nibh euismod tincidunt u consectetuer adipiscing elit, sed diam nonummy nibh euismod tincidunt ut. Ut wisi enim ad minim veniam, nonummy nibh euismod tincidunt u consectetuer adipiscing elit, sed diam nonummy nibh euismod tincidunt ut.

Konijänkä 74

12.5.

19.00

Utelias. Eläimet ovat tärkeä osa monen ylläsläisen arkea. Lemmikkikissoja näkyy talojen ikkunoissa ja vahtikoiria pihoissa. Ylläksen ympäristössä on useita talleja, joissa tytöt käyvät hoitamassa hevosia. Kamera kiinnostaa shetlanninponi Teenaa. Tundrahevosesta polveutuva, tuuheaturkkinen rotu viihtyy mainiosti Ylläksellä.

Konijänkä 12.5.

20.00

Ratsastamaan! Talleilla tytöt oppivat tekemään töitä itsenäisesti ja kantamaan vastuuta. Ja tietenkin ratsastamaan! Oona menossa Emman avuksi hakemaan satuloita tallityttöjen pilttuusta.

Konijänkä 12.5.

22.00

Tutustuminen. Viola hieroo tuttavuutta Ilonan, hoitoheppansa Teenan varsan, kanssa. Ilona oli melkoinen riiviö ensimmäisen kesänsä, kulki mielensä mukaan aitojen ali kiusaamassa eläinnaapureitaan. Loremipsum. Lorem ipsum dolor sit amet, consectetuer adipiscing elit, sed diam nonummy nibh euismod tincidunt ut laoreet dolore magna aliquam erat volutpat. Ut wisi enim ad minim veniam, nonummy nibh euismod tincidunt u consectetuer adipiscing elit, sed.

Äkäslompolo 76

5.6.

17.00

Kuokkavieras. Ylläksen kylien liepeillä elää paljon villieläimiä. Salamannopea ja utelias kärppä tutkii elinpiiriltään kaikki kiinnostavat paikat. Liekö myyrien kauhu innostunut tirkistelemään kuohuviinipulloa ja mahdollisia jatkoja naapurin kämpässä? Sähäkkä elämäntyyli on kuluttavaa: kärppien syke on reilut 400 lyöntiä minuutissa, ja sapuskaa pikkupedot tarvitsevat jopa kolmanneksen painostaan vuorokaudessa. Kärpät saalistavat puoli tuntia kerrallaan noin viiden tunnin välein vuorokauden ympäri.

Oluthuone Selvä Pyy 27.9.

14.00

Seurankipeä. Erakkoelämä ei ole riekkojen juttu. On somempaa ja turvallisempaa, kun ympärillä parveilee lajitovereita. Kanalintujen katovuosina seura on tiukassa. Niinpä yksinäinen riekkokana saattaa heittäytyä terassielämän pyörteeseen kana- tai kukkoseuraa etsiessään. Taitaa tuumailla, että parempi pyy pivossa...

Ylläsjoki 78 78

21.10.

15.00

Uskollinen. Maalis-huhtikuun vaihteessa Ylläksen kylillä kaikuvat kevään ensimmäiset trumpettikonsertit: laulujoutsenet ovat palanneet! Lokakuussa kylillä kaikuu taas joukhaisten toitottaessa pesimämenestystään. Valkolintujen siipien jäähyväishavinassa pyörteilee pyry. Niiden lähtölupaukset jäävät soimaan tuntureihin tulevan kevätsinfonian ensimmäiseksi ääneksi.

Varkaankuru 1.9.

12.00

Parinvaihtaja. Heinäsorsan ränkytys kuuluu kylillä jäiden tuloon saakka. Sorsanaaraat palaavat seuraavana keväänä takaisin tuntureiden maahan. Sen sijaan koiraat eivät tiedä minne päin Pohjois-Eurooppaa päätyvät – heinäsorsat pariutuvat jo talvehtimisalueillaan, ja koiras muuttaa keväällä naaraan mukana tämän synnyinseudulle. Loremipsum. Lorem ipsum dolor sit amet, consectetuer adipiscing elit, sed diam nonummy nibh euismod tincidunt ut laoreet dolore magna aliquam erat volutpat. Ut wisi enim ad minim veniam, nonummy nibh euismod tincidunt u consectetuer adipiscing elit, sed diam nonummy nibh euismod tincidunt ut. Ut wisi enim ad minim veniam, nonummy nibh euismod tincidunt u consectetuer adipiscing.

Konijänkä 21.6.

22.00

Puolivaloilla. Ylläksen suurinta lintua, strutsia, kuvaillaan Etelä-Afrikassa: ”valot päällä, mutta kukaan ei ole kotona”. Äly ei katso kokoa. Onnistuipa jättilintu kerran karkaamaan tarhastaan ja aiheuttamaan hämmennystä kylillä kurkistelemalla sisään saunan ikkunoista ja kahlailemalla kalastajien seurana Äkäsjoessa.

Äkäslompolo 9.6.

19.00

Valot päällä. Varpunen on ihmisen seuralainen. Jos talo pimenee tai kylä kylmenee, samalla hiljenee varpusen sirpitys. Varsinkin maaseudun varpuskannat ovat taantuneet huolestuttavasti. Ylläksen kyläkeskustoista eläväiset, pitkäikäiset sirkuttajat pitävät onneksi edelleen harmaan arjen loitolla. Loremipsum. Lorem ipsum dolor sit amet, consectetuer adipiscing elit, sed diam nonummy nibh euismod tincidunt ut laoreet dolore magna aliquam erat volutpat. Ut wisi enim ad minim veniam, nonummy nibh euismod tincidunt u consectetuer adipiscing elit, sed diam nonummy nibh euismod tincidunt ut. Ut

Retkivinkkejä Ylläksen luontoon on helppo tutustua: pitkospuita kelpaa astella poikki soiden ja hyvin merkittyjä reittejä pääsee sekä upeisiin aarnimetsiin että hulppeisiin tunturimaisemiin. Retkikohdetta valittaessa kannattaa huomioida vuodenaika, esimerkiksi keskitalvella ei umpihangessa päivässä pitkälle pötki. Toisaalta sää, valo ja vuodenaika tekevät jokaisesta retkestä ainutlaatuisen. Seuraavassa muutamia vinkkejä kohteista ja esimerkkejä retkellä nähtävissä olevista asioista.

Askel. Teuravuoma 7.5. 19.00

Inka ja Paprika astelevat telatietä kohti Suomen suurimman suoalueen, Teuravuoman, sydäntä. Telatie yhdistää Kurtakon, Teurajärven ja Venejärven kylät.

Tuer adipiscing elit, sed diam nonummy nibh euismod tincidunt ut laoreet dolore magna aliquam erat volutpat. Adipiscing elit, sed diam nonummy nibh.

Värien ja muotojen Ylläs Pohjoisuus näkyy Ylläksellä: kahdeksan vuodenaikaa; muuttolintujen armadat; revontulet; talviset kuutamoviikot; yötön yö ja kaamos – kaikki nämä ovat Ylläksen arkea. Hiljaisuuden ja luonnonäänien; valon, värien ja kiehtovien muotojen juhlaa.

In english: Ullamcorper suscipit lobortis nisl ut aliquip. ipsum dolor sit amet, consectetuer adipiscing elit, sed diam nonummy nibh euismod tincidunt ut laoreet dolore magna aliquam erat volutpat. Ut wisi enim ad minim veniam, quis nostrud exerci tation ullamcorper suscipit lobortis nisl ut aliquip.

Yösoutaja Kesä-Porttijärvi 22.5. 03.00

Yötön yö alkaa Ylläksellä toukokuun lopulla ja jatkuu lähes heinäkuun puoliväliin.

Consectetuer adipiscing elit, sed diam nonummy nibh euismod tincidunt ut laoreet dolore magna.

Puikkoparatiisi 84

Äkäsjärvi, Soukanniemi 13.10.

15.00

Menossa syystalven toinen pitkä retkiluistelu. Peilijäällä matka taittuu hymysydämin. Niemennokassa tauon paikka: rantatörmän kasvit ovat kasvattaneet talvisia puikkojuuria. Syysauringossa on yllättävän paljon tehoja.

Sectetuer adipiscing elit, sed diam nonummy nibh euismod tincidunt ut laoreet dolore magna aliquam erat volutpat olestie consequat, vel illum dolore eu feugiat nulla facilisis.

Haiku syystalvelle Varkaanoja 12.10.

13.00

Kuulasta elää, paletissani jäätä – vähän on paljon

Consectetuer adipiscing elit, sed diam nonummy – aliquam erat volutpat