Page 1

Jarkko VilJanen & TarJa anTinaho

Tampere

helena VirTain

a i m l e n n Tu 1


2


Tampere

Tunnelmia


Tampere - syntyi kosken voimasta 1779, perustaja Ruotsin kuningas Kustaa III - asukkaita noin 220 000, Pirkanmaalla 0,5 miljoonaa, Suomessa 5,5 miljoonaa - pinta-ala 689 km2, josta vettä 164 km2 - Suomen kolmanneksi suurin kaupunki, maakuntansa Pirkanmaan napa - sijaitsee Näsijärven­ja Pyhä­järven välisellä kannaksella kauniissa harju- ja järvimaisemissa - kaupungin halkaisee Tammerkoski, jonka putouskorkeus 18 m - komea historia teollisuus­kaupunkina, Finlaysonin puuvillatehdas Suomen ensimmäinen suurteollisuusyritys - keskustassa Tammerkosken kansallismaisema ja vaikuttava kaupunkivalaistus - monien tutkimusten mukaan Suomen vetovoimaisin asuin- ja opiskelukaupunki - teknologian ja innovaatioiden kaupunki - monipuolinen liikennekeskus, pääkaupunkiin Helsinkiin 170 km, suoria lentoja moniin Euroopan kaupunkeihin - omintakeista: mustamakkara, pormestari sekä Pispalan, Hervannan ja Vuoreksen kaupunginosat - tunnelma: vireä ja mutkaton 2


Va a

sa

lä ky

YLÖJÄRVI

äs Jyv

Aitolahti

Näsijärvi Ruutana Tohloppi

TAMPERE

Tesoma Pori

Pispala

Pyhäjärvi

NOKIA

PIRKKALA

Hatanpää

Messukylä

Vehmainen

Härmälä

KANGASALA La

rku Tu

i ht

Hervanta

Peltolammi

Tampere-Pirkkala Airport

Roine

Finland

ki lsin He

Norway

TAMPERE Sweden

LEMPÄÄLÄ Estonia

Russia


HISTORIAN KOHINAA Ensin oli koski, ja sitten kasvoi kosken rantaan kaupunki: Tampere. Luonnonkauniille paikalle Näsijärven ja Pyhäjärven väliselle kapealle kannakselle. Kaupungin perusti 1779 Ruotsin nuori edistysmielinen kuningas Kustaa III. Vettä virtasi Tammerkoskessa, vuosisata vaihtui, koski jauhoi voimaa ja alkoi Tampereen kehitys maan johtavaksi teollisuuskaupungiksi ja uuden ajan veturiksi. Nykyisin Tampere on Suomen kolmanneksi suurin kaupunki ja vetovoimainen kasvukeskus. Se tunnetaan kulttuurin, urheilun, teknologian, koulutuksen, dynaamisten yritysten ja rennon asenteen kotikaupunkina.

Hatanpään kartanopuistossa käyskenneltiin jo 1700-luvun lopulla. Kustaa III:n vierailun kunniaksi puistoon istutettiin suora koivukujanne Kuninkaankuja. Kartano valmistui 1885. Päärakennukselta vie Pyhäjärven rantaan käytävä, jonka varrella kulkijaa tervehtivät ikikuuset Hattu ja Myssy. Kartanon ikkunoista avautuu näkymä 1970-luvulla perustettuun ruusutarhaan. 4


5


6


Tampereen tuomiokirkko, kansallisromantiikan helmi ja rakentajiensa taidonnäyte, kuuluu Suomen omaperäisimpiin taideaarteisiin. Lars Sonckin graniittiarkkitehtuuri, päätaiteilijoiden Hugo Simbergin ja Magnus Enckellin teokset sekä käsityöläisten luoma koriste- ja esinetaide hakevat vertaistaan. Vähältä kuitenkin piti, sillä aikoinaan kirkon freskot nostattivat rohkeudellaan taidekohun ja pelastuivat yhden äänen enemmistöllä. Kirkon rakastetuimpia teoksia ovat suomalaiseen sieluun piirtyneet Haavoittunut enkeli ja Kuoleman puutarha. Seuraava aukeama: Tampereen ortodoksinen kirkko on loistoesimerkki uusbysanttilaisesta kirkkoarkkitehtuurista Pohjolassa. 7


8


9


10


11


12


Mikä sai etevän skotin, kehruukoneiden asiantuntijan James Finlaysonin tulemaan unelmineen kaupunkipahaseen nimeltä Tampere? Suurina kangastelevat mahdollisuudet. Ja loppu onkin sitten historiaa. Finlaysonin puuvillatehdas loi ensiloimensa 1800-luvun alussa ja kutoi itsensä Suomen ensimmäiseksi suurteollisuusyritykseksi. Myös kansainvälisiä palkintoja sateli. Päämarkkinat olivat Venäjällä. Parhaimmillaan Finlayson oli kaupunki kaupungissa omine kirkkoineen, sairaaloineen, poliiseineen ja kouluineen. Nykyisin Finlaysonin omaleimainen vanha kaupunki on uuden ajan osaajien työpaikka, oiva retkikohde ja monipuolinen vapaa-ajan keidas. 13


Ptruu! Finlaysonin tehtaanpatruuna ja aikansa merkittävä talousvaikuttaja Wilhelm von Nottbeck rakennutti ratsuhevosten tallin, vaunuvajan ja piskuiset talot hevosten hoitajille 1800-luvulla. Pietarissa syntynyt Nottbeck otti vastaan Venäjän keisarin Aleksanteri II:n pikavisiitin kotonaan Tallipihan naapurissa 1856. Tallipiha on yhä sama muttei samanlainen. Koristeelliset puurakennukset entisöitiin 1990-luvulla, ja pihasta on muotoutunut koko perheen ympärivuotinen tapahtuma- ja kaupunkipiha. Leppoisaa kavioiden kopsuttelua sieltä kuuluu vieläkin hevosajeluiden aikaan. 14


15


16


Hämeensilta kaartuu yli Tammerkosken ja yhdistää kaupungin itäja länsipuolen. Sillan kaiteilla seisovat Wäinö Aaltosen veistämät pirkkalaispatsaat Eränkävijä, Kauppias, Suomen neito ja Veronkantaja. Tampere on valon koskettama kaupunki. Kansainvälisestikin noteerattu kaupunkivalaistus tuo pimeällä hohtoa arkkitehtuuriin ja koko kaupunkikuvaan. Seuraava aukeama: Alun perin Finlaysonin ja Tampellan energiatarpeisiin valjastetun Tammerkosken putouskorkeus on 18 metriä. 17


18


19


Tampereella vanha ja uusi viihtyvät keskenään. Punatiilitehtaiden salit, joissa pumpulin plikat, masuunien rautakourat ja massankeittäjät ennen työskentelivät, ovat täyttyneet uusilla tekijöillä ja palveluilla. Tampellan entisessä konepajassa toimii museokeskus Vapriikki, jossa omat museonsa ovat saaneet muun muassa Suomen kenkäpääkaupungin taidonnäytteet ja jääkiekko, tamperelaisten sydämenasia. Tammerkosken sillalla -laulussa luodaan ensi katse toffelipalttoiseen heilaan sillalla. Lauri Viidan runossa morsiuspari kulkee Tampereen puistoissa. Nyt pariskuntia voi tavata kiinnittämässä patosillan kaiteeseen lemmenlukkoja onnensa sinetiksi. 20


21


22


Tammerkosken partaalle syntynyt konepajateollisuus tiivistyy nimeen Tampella. Kosken yläjuoksulle vuonna 1861 perustettu tehdas puski alussa kohti loistavaa tulevaisuutta Tampereen Pellavaja Rauta-Teollisuus Oy:nä. Tampellan saleissa valmistettiin muun muassa vetureita, turbiineja, paperikoneita ja pellavakankaita. Tampellan merkityksestä Suomen puolustustaistelulle 1939–45 kertovat muistolaatta ja tehtaan valmistama kenttähaupitsin putki. Pikkurusko on palannut syntysijoilleen muistomerkkiveturina. 23


Tampereen pääpaloasema, myöhäisjugendia edustava arvorakennus, syntyi kutsukilpailun tuloksena. Voittaja oli briljantti tamperelaisarkkitehti Wivi Lönn. Hän uudisti vanhoja rakenteita perustamalla oman arkkitehtitoimiston ensimmäisenä naisena Suomessa. Tampereen rakennettua maisemaa leimaavat monet arkkitehtoniset tyylit. Vanhin rakennus Messukylän kivikirkko on rakennettu katolisella keskiajalla.

24


25


26


Työläisten rakentaman Pispalan rinneasutus kujineen ja jyrkkine mäkineen on ainutlaatuinen. Legendaarinen kaupunginosa syntyi kirjailijan sanoin ”Luojan palikkaleikkinä”: mökit pykättiin sekalaisista tarpeista luovalla vapaudella kukkaron mukaan. Pispalanharjulta näkee pohjoiseen Näsijärvelle ja etelään yli Pyhäjärven naapurikuntiin saakka.

27


Tampere kumoaa iloisesti mielikuvia hämäläisestä hitaudesta. Etenkin teknologisia innovaatioita on syntynyt ripeän tasaiseen tahtiin, ja monet niistä ovat aikansa terävintä kärkeä. Pohjoismaiden ensimmäinen sähkövalo syttyi Finlaysonilla 1882. Maailmanuutuuksista biohajoava implantti näki päivänvalon 1984, ensimmäiseen gsm-puheluun taas vastattiin 1991. Pispalan symbolia Haulitornia, jossa tehtiin hauleja vielä 1972, kutsutaan myös köyhän miehen Eiffel-torniksi. Haulit syntyivät, kun tornista pudotettiin sulaa lyijyä. Finlaysonin puuvillatehtaan voimanpesä ja Sveitsin-ihme Sulzer-höyrykone köllii yhä alkuperäisellä paikallaan, nyt Työväenmuseo Werstaalla. Aikansa hirmu otettiin käyttöön 1900, sylinterit saivat nimet Helene ja Marie tehtaan omistajasukujen vaimoväen mukaan. 28


29


30


KAUPUNGILLA Liuta tutkimuksia on todennut Tampereen Suomen vetovoimaisimpana siintäväksi muuttokaupungiksi. Hyväksi koettu arki palveluineen ratkaisee. Helposti ei löytyne toista paikkaa, jossa asuminen, opiskelu ja urakehitys yhdistyisivät yhtä sutjakasti elämänlaatuun ja ihanteelliseen miljööseen. Entä kaupungin henki ja tunnelma? Tampere on oikeastaan elämäntapa, joka tarttuu. Omintakeista on rahtunen verkkaisuutta ja viileäverisyyttä. Parasta Tampereessa on se, ettei se ole täydellinen. Monen mielestä Tampereelta puuttuu tosin vain meri, tunturit ja turhantärkeys.

Tampellan tehdasalue on muuttunut ajan saatossa, ja sinne ovat tulleet kerrostalot, vehreys ja aukiot. Pellavantorin Valon kehrä -teos kuvaa kosken voimaa ja energiaa. Teos elää vuorokauden rytmissä. Päivällä kehrään vaikuttavat katsojan asema, liike ja päivänvalo, yöllä valo levittäytyy torille laajemmin. 31


Korkealta Tamperetta voi ihailla Näsinneulan, Pyynikin ja Hervannan näkötorneista. Näsinneulan huipulla pyörii tasokas maisemaravintola, ja katolla palavat säätä ennustavat valot. Meren virkaa Tampereella hoitaa Näsijärvi jylhine kalliorantoineen ja komeine selkineen. Sarvista kiinni kehitystä! Tampereesta on tullut pikkuhiljaa pyöräilykaupunki ydinkeskustaa myöten. 32


33


34


Nykyisin kaupungin edustustilana toimiva uusrenessanssityylinen Raatihuone kylpee lempeässä valossa Keskustorin länsilaidalla. Talossa on puhuttu politiikkaa, konsertoitu ja kestitty kutsuvieraita. Raatihuone on nähnyt käänteentekeviä historiallisia tapahtumia aina suurlakosta vuoden 1918 kansalaissodan ratkaiseviin loppuvaiheisiin. 35


36


Tampereen sydämessä asuu vahvasti teatteri. Tampereen Teatterin avajaisnäytöksenä 1904 esitettiin Aleksis Kiven Kullervo. Nykyinen talo Keskustorilla vihittiin käyttöön 1913. Pois turha kiire ja minuuttipeli. Keskustorille luo rauhaa tyyliltään uusklassinen Vanha kirkko. Sen tapulissa näyttää aikaa yksiviisarinen tornikello, Tampereen ensimmäinen julkinen kello. Seuraava aukeama: Takon tehdas seisoo Tammerkosken alaputouksella. Tänne perustettiin aikoinaan puuhiomo, josta alkoi suomalaisen puunjalostusteollisuuden tarina. 37


38


39


40


Hatanpään valtatien varressa seuraa autovirtoja suomalaisen liikennehistorian tiennäyttäjä. Tampereen linja-autoasema on suojeltu kulttuurikohde, joka edustaa arkkitehtuuriltaan funktionalismia. Valmistuessaan 1938 se oli Pohjoismaiden suurin ja modernein. Vilkkaalta rautatieasemalta alkaa kaupungin valtasuoni Hämeenkatu, joka kulkee kohti länttä yli Hämeensillan Hämeenpuistoon asti.

41


42


Tampere ei unohdu kuin hetken ihastus, se palaa mieleen. Muuttoaikeita Tampereen suuntaan siivittävät kutsuva työ, vaivaton arki ja elämisen laatu. Kerrotaan myös, että tamperelaisten pariin on helppo juurtua ja mahtua. Uutta urbaania luonnonläheistä asumiskulttuuria edustaa Vuores, jota ihailtiin myös asuntomessukohteena. Vuoreksen vieressä sijaitsee Hervanta, 1970-luvun kaupunkirakentamisen lippulaiva ja teknologian kehittäjien ja soveltajien kotikukkula. 43


Tampereella on kaksi yliopistoa ja ammattikorkeakoulua sekä yksi maan suurimmista ammatillisista oppilaitoksista. Korkeakouluopiskelijoita on kymmeniä tuhansia. Tampereen yliopiston tohtorit kulkueessa. Hattu symboloi tieteen vapautta, miekka totuutta ja sen puolustamista. Juhla-asua koettelevaan promootioperinteeseen kuuluu kastautuminen aamuyöllä Keskustorin suihkulähteessä.

44


Yhteiskunnallisena korkeakouluna aloittanut Tampereen yliopisto on nykyisin monitieteinen alma mater, jonka opetuksessa ja tutkimuksessa korostuvat yhteiskunta ja terveys. Tampereen teknillinen yliopisto on kansainvälisesti vetovoimainen tekniikan ja arkkitehtuurin tiedeyhteisö. TTY:n erityispiirre on ennakkoluuloton tutkimusyhteistyö elinkeinoelämän kanssa.

45


Tampereen ammattikorkeakoulussa opetus ja TKI-toiminta painottuvat tekniikkaan, hyvinvointipalveluihin, liiketalouteen ja kulttuuriin. Yrittäjyyden yksikössä Proakatemiassa opitaan tekemällä ja pyörittämällä tiimiyrityksiä opiskelijavoimin. 46


Poliisista, päivää. Suomen poliisit valmistuvat Poliisiammattikorkeakoulusta, joka sijaitsee Hervannassa. Poliisialan koulutus ja tutkimus keskittyivät Tampereelle 2008. Ammattikorkeakoulun yhteydessä toimii Poliisimuseo.

47


48


Mitä ihminen haluaa? Rakkautta, jotain tekemistä, hiukan arjen onnea ja tietenkin hyvän ammatin. Tampereen seudun ammattiopistossa Tredussa vaihtoehtoja omien polkujen tallaamiseen ja valtateillä vaelteluun on useita kymmeniä perustutkinnoista erikoisammattitutkintoihin.

49


Amuse bouche -ruuat eli huippuravintoloiden keittiöiden yllätystervehdykset aterioiden lomassa ja pispalalaiset hiukopalat ovat molemmat aidosti tamperelaisia suun huvituksia. Monet maan kärkeen kirineistä kokeista käyttävät menuissaan ahkerasti raaka-aineita, joiden tuottajan osoite on Pirkanmaalla.

50


51


52


Naistenlahden voimalaitos tuottaa energiaa miltei keskell채 kaupunkia N채sij채rven rannassa, Lapinniemen asuinalueen, venesataman ja kylpyl채n naapurissa. 53


54


Kauppa pysyy, vain tyylit ja tavat vaihtuvat. Perinteistä Kauppahallia, korttelinsa kaunokaista, ovat suojelleet Merkuriuksen sauvat vuodesta 1901. Ideaparkissa Helsinki–Tampere-moottoritien varressa toimii lähes 200 liikettä. Moderni kauppakeskus avattiin 2006. 55


56


Tampereen kulmilta käytiin keskiajalla kaupoilla Lapissa ja Saksanmaalla. Kun Tampere sai elinkeinovapauden ja siitä tuli vapaakaupunki 1821, talous alkoi rullata ja kauppa kukoistaa vinhemmin. Tärkeä markkinapaikka oli jo alkuun Kauppatori, nykyinen Keskustori. Tampereen elinkeinorakenteessa on sortteja mukavasti kuin torilla, kaikki munat eivät ole samassa korissa.

57


Tampereen paikallisherkku mustamakkara kutkuttelee makuhermoja ja jakaa mielipiteitä puolesta ja vastaan. Mustaa ostetaan perinteisesti Laukontorilta tai Kauppahallista, ja pakettiin kuuluu poikkeuksetta kirpakka puolukkasoosi. Laukontorin satama Pyhäjärven rannassa on virkistävän sisävesimatkailun keskus. 58


59


Tampereen pienin kivitalo Tammerpuiston tuntumassa Ojakadulla palveli ensin autotallina, nyt siellä lämpiää vohvelirauta. Samaisella kadulla oli koti myös Eeva-Liisa Mannerilla, jonka runokokoelma Tämä matka mullisti suomalaisen modernismin. Mannerin muistolaatassa on teksti ”Maailma on minun aistieni runoelma”. Samettiruusut keräävät katseita Patosillalla. 60


61


62


63


Tampereen seudulla vierailee vuosittain noin miljoona matkailijaa ja tuhansia kongressivieraita. Tampere-Pirkkalan lentokentältä pääsee suoraan useisiin Euroopan kaupunkeihin. Midnight Hawks -konenelikko veti vanaa ja taituroi Tampereen taivaalla International Air Show -tapahtumassa ja sai kymmentuhantisen yleisön haukkomaan henkeään. 64


65


KULTTUURIA JA TAPAHTUMIA Kulttuurin vastustajan elämä on Tampereella haastavaa, sillä kulttuuria tulee vastaan kaikkialla. Siihen törmää myös satunnainen matkailija. Tosin kulttuurin rajat ovat väljät: tarjontaa löytyy tietoviisaiden pubivisoista kansainvälisiin teatteriesityksiin ja sinfoniakonserteista runokaraokeen ja laituritansseihin iltahämärissä. Miten kaupunkiin syntyy vahva kulttuurielämä ja into päihittää turhantärkeys? Se syntyy ihmisistä, kaupungin riittävästä koosta ja suopeasta ilmapiiristä. Elävä kulttuuri vie mukanaan. Tampereelle juurtuneet tapahtumat ja festivaalit jakautuvat koko vuodelle. Tarjolla on lyhytelokuvia, jazzia, rockia, tanssia, urheilua sekä kukkaloistoa ja valon voimaa. Tapahtumista pääsee nauttimaan toden teolla kesällä, kun kausi on kuumimmillaan. Entä missä on katsomon raja? Se liikkuu ainakin elokuussa, kun ammattiteatterifestivaali Teatterikesä valtaa laajalla ohjelmistollaan Tampereen kadut ja kuppilat. 66


67


Särkänniemen kulmilla on riittänyt vilinää ja kuohuja entisajoista asti. Paikalla on toiminut muun muassa Mustanlahden oluttehdas ja saha, jonka halkovarasto hallitsi valtavuudellaan koko rantamaisemaa. Troikan kyytiin vai Tukkijoen pärskeisiin? Särkänniemen Elämyspuisto on Suomen monipuolisin, ja siellä käy vuodessa yli miljoona vierasta. Näsijärveen pistävällä niemellä sijaitsevat näkötorni, delfinaario, akvaario, planetaario, lasten eläintarha ja nykytaiteen museo. Huvipuistolaitteita alueella on yli kolmekymmentä. ”Vihaiset linnut” lehahtivat Särkänniemeen omalle teema-alueelleen 2012. 68


69


Talven kukkia Kauppakadun ja Hämeenkadun yllä. Vuoden pimeimpään aikaan Tampereen keskustaa ja ihmisten mieliä valaisevat Valoviikkojen figuurit.

70


71


Keskustorin lohikäärmeiden ja vedenneitojen koristamalle suihkulähteelle on tapana tehdä keskustatreffit. Aikoinaan suihkukaivon vedenottopaikalta sai noutaa maksutta talousvettä. Nyt Keskustorilla ammennetaan elämän eliksiiriä kulttuurista ja tapahtumista.

72


73


Pirkanmaan maakuntalaulu Kesäpäivä Kangasalla ylistää Sakari Topeliuksen sanoin Roineen armaisia aaltoja ja Längelmäveden hopeisia vöitä. Viiden harjun ja kolmen järven Kangasalla kiiltelevät myös vanhat ajopelit kahdessa museossa. Paikallisella pajutilalla kasvatetaan ekologista pajua punonta- ja aitapajuksi. Kangasala on luontojaan myös merkittävä kesämökkeilijöiden keskittymä. 74


75


Pyhäjärven rannassa hellii helle ja vallitsee kesän letkeä rauha. Isommat lennättävät palloa, ja pienemmät totuttelevat vesielementtiin matalassa rantavedessä. Päivää voi paistatella Tampereella noin kolmellakymmenellä julkisella uimarannalla. Talvikuukausina himouimarit pulahtavat hakemaan virkeyttä hyisestä avannosta, esimerkiksi Rauhaniemessä ja Suomensaaressa. 76


77


78


Pirkan Kierroksen neljä suurtapahtumaa liikuttavat kuntoilijoita pitkin vuotta. Maaliskuussa sivakoidaan Pirkan Hiihto, lokakuussa juostaan Pirkan Hölkkä, kesäkuussa poljetaan Pirkan Pyöräily ja heinä-elokuun vaihteessa on vuorossa Pirkan Soutu. Pyöräilijät vilistävät läpi kauneimman Suomen pitkin Näsijärven rantoja. Soudun pääreitti koukkaa Pyhäjärven vesillä Tampereelta Nokialle ja takaisin. 79


80


Suomessa pelattiin ensimmäisen kerran jääkiekkoa 1926 Pyrinnön luistinradalla Pyynikillä. Mailat ja kiekot toi Kanadan-matkaltaan Luistinliiton puheenjohtaja, nahkatehtailija Yrjö Salminen. Nykyisin merkittävät ottelut, kuten Tapparan ja Ilveksen paikallismatsit, pelataan Hakametsän hallissa, joka on Suomen ensimmäinen jäähalli. Tarina kertoo, että pelaajat juoksevat treeneissä Pispalan portaissa joukkuekaveri selässä. 81


Rajaportin saunassa heitetään löylyt, tittelit ja huolet. Suomen vanhin toimiva yleinen sauna perustettiin 1906, ja se lämpiää kesät talvet, myös juhannuksena ja jouluna. Eri-ikäiset asiakkaat tulevat kaikista kansankerroksista. Saunassa on kylpenyt myös MM-pokaali “Poika” Suomen voitettua jääkiekon maailmanmestaruuden 2011. 82


83


84


Komeat julkiset rakennukset kutsuvat usein koolle taloraadin. Aluksi arvostellaan, sitten silmä tottuu ja lopulta sataa kiitoksia. Mestariarkkitehtien Raili ja Reima Pietilän luomuksia ovat pääkirjasto Metso ja Kalevan kirkko. Metso on saanut nimensä muodostaan, joka aukeaa vain lintuperspektiivistä. Monumentaalisen Kalevan kirkon muoto on kristillisen kalasymbolin inspiroima. Seuraava aukeama: Tampere-talo Sorsapuiston laidalla on Pohjoismaiden suurin konsertti- ja kongressikeskus, jota arvostetaan ympäristöystävällisten tapahtumien järjestämisestä. Tampere Filharmonia ja Tampereen Ooppera toimivat siellä säännöllisesti. 85


86


87


Tampereen taidemuseo toimii entisessä kruunun viljamakasiinissa Amurissa. Museo tunnetaan huippunäyttelyistään ja Vuoden nuori taiteilija -tapahtumastaan. Museorakennuksen tiiliseinä pilkistää Korpikuusetpronssiveistoksen takaa. Taidemuseon Muumilaakson vitriinissä on Merenhuiske valmiina lähtöön. Vieraat pysäyttää varmasti myös laakson sinisenä helmenä hohtava kaakeliuunia ja majakkaa muistuttava muumitalo herkullisine detaljeineen. 88


89


90


Luonnon helmassa Seisahtiko tähän jo kivikauden ihminen katsomaan tyyntä järveä silmiin? Mistä me tulemme, minne olemme menossa? Tampereen seudun luonto antaa syvää ja virkistävää perspektiiviä elämään. Pirkanmaan kallioperää pidetään Euroopan vanhimpana. Alueelta on löydetty myös maailman vanhimpia fossiileita, Aitolahden arvoitukselliset hiilipussit. Noin 10 000 vuotta sitten maata peitti mannerjää, jonka sulamisesta syntyi jättimäinen Ancylusjärvi ja siitä taas Näsijärvi. Lopulta vesi kukisti Pyynikinharjun vastuksen ja alkoi virrata Tammerkoskena Pyhäjärveen. Muinaiset myllerrykset näkyvät yhä järvien muodoissa, metsäisten harjujen huikeudessa, maisematyypeissä ja elämänmenossa. 91


92


Tampere hengittää puistoillaan. Viheralueita on viidesosa kaupungin pinta-alasta. Kaupunkivihreä levisi alkujaan kartanoiden puutarhoista ja puistoilla torjuttiin Tampereellakin yleistä vitsausta, tulipaloja. Keskustan kulkijoiden lempipaikkoja on Koskipuisto, jossa vietetään kesäpäiviä piknikillä tai penkillä huilaten. Jotkut narraavat koskesta lohikalaa. Tammerkoski puistoineen on yksi Suomen kansallismaisemista ja ehkä tutuin näkökulma Tampereeseen. 93


94


Ihan keskustan tuntumassa loiskuvat aallot lempeästi rantaan ja hohtavat Pyynikin harjun punahongikot. Tänne kaupunkilaiset ovat suunnistaneet haukkaamaan happea, virkistymään ja huvittelemaan jo 1800-luvulta asti. Mäntyjen suojissa Pyynikkiä kirjovat tiheät ulkoilureitit, joiden kiperimpiin kohtiin on pykätty reippailijoiden iloksi portaat. Kuka pystyy nauttimaan lipaisematta sokeria huulistaan? Pyynikin näkötornin rinkulamunkkeja pidetään maailman parhaina.

95


96


Tampereella kaupunkiluonto ottaa omakseen vuoden ympäri. Tahmelassa valmistautuvat pakkasiin talviteloille vedetyt veneet ja leveälatvuksinen kynäjalava. Roteva jalopuu edustaa yhtä Pirkanmaan arvokkaista luontotyypeistä, kynäjalavalehtoja. Muita luontohelmiä ovat metsälammet ja hakamaat eli karjan laitumet. Talvehtivat sinisorsat viihtyvät sulassa sovussa Tahmelan lähteellä. 97


Pipa päässä kävelyllä Pyhäjärven jäällä. Tampereen talvet eivät ole veljiä keskenään. Joskus lumiukot jäävät vain haaveeksi, toisinaan liikkuu koko aurauskalusto. Hyvä arvaus Näsijärven jäätymisestä on tammikuu. Latuja Tampereella on parisen sataa kilometriä ja niistä puolet on valaistu. Seuraava aukeama: Syvemmälle Pirkanmaan metsiin ja laavuille kutsuu Pirkan Taival -retkeilyreitistö, joka kulkee Seitsemisen ja Helvetinjärven kansallispuistoissa. 98


99


100


101


102


Tampereen kaupunkiseudun kunnat sijaitsevat kuin ison käden ripottelemina vesien äärellä. Lempäälän Näppilän sillalta siintää Toutosenselkä. Laukon kartano Vesilahdessa Pyhäjärven rannalla on Suomen kuuluisimpia kartanoita, josta löytyy maininta jo vuodelta 1416. Pihapiiristä on tavattu viikinkiaikaisia esineitä. Laukonpeuraksikin kutsuttu valkohäntäpeura on Pirkanmaan maakuntaeläin. Kartanon tallien kasvatit ovat tehneet raviurheilun historiaa useilla kentillä. Seuraava aukeama: Kangasalan Keisarinharjulta voi luoda katseen Roineelle ja Längelmävedelle. 103


104


105


Järvi-Suomen, Euroopan laajimman järvialueen, järvet syntyivät maiseman silmiksi jääkauden jälkeen. Kesäisin saarten, kannasten ja niemien piirtämät kirkasvetiset järvet houkuttelevat sinisille teille. Mustanlahden satamasta voi astua laivaan ja seilata höyrypaatilla pitkin Näsijärveä Virroille asti. 106


107


Vain yksi perhosen siiven liikahdus ja maailma muuttuu. Viehkeät puutarhoissa viihtyvät neitoperhoset ovat laskeutuneet lepuuttamaan siipiään syyskesän lämpöön Hatanpään arboretumissa. Puistossa voi bongata lisäksi komeimmillaan hehkuvia ruusuja ja hämärän hiivittyä kätköistään esiin lentäviä pohjanlepakoita ja vesisiippoja. 108


109


110


111


Teokset sivu 17

Wäinö Aaltonen, Eränkävijä 1927-29, pronssi, © Kuvasto 2013

sivu 22

Milja Aarnio, Merenneito 1965, pronssi, © Kuvasto 2013

sivu 29

Höyrykone, kuva julkaistu Työväenmuseo Werstaan luvalla

sivu 30

Hans-Christian Berg, Valon Kehrä 2010, kuva julkaistu

Tampereen taidemuseon luvalla

sivu 72 (yläkuva) Keskustorin suihkukaivo, valmistaja: Kahle, F & Son, v. 1880,

kuva julkaistu Tampereen taidemuseon luvalla

sivu 88

Muumimuseo, kuva julkaistu Tampereen taidemuseon luvalla

sivu 88-89

Korpikuuset (kuvassa yksityiskohta), Mauno Juvonen 1974, pronssi,

© Kuvasto 2013

112


113


Tampere Tunnelmia Ensin oli koski. Sitten kasvoi kosken rantaan kaupunki: Tampere. 1779 perustettu kaupunki on kasvanut ja muuttunut kohisten, välillä pyörteisestikin. Tampereen punatiilitehtaiden menestystarina on järeä kappale Suomen teollista historiaa. Nykyisin Tampere tunnetaan innovatiivisena teknologiakeskuksena. Suomen kolmanneksi suurimmalla kaupungilla on pienen paikan sydän ja kansainvälinen tunnelma. Kimaltavat järvet, humisevat harjut ja Tammerkosken rantamien kansallismaisema kuuluvat luonnonkauniin Tampereen perusolemukseen. Tampere Impressions poimii tuokiokuvia Tampereen historiasta, monimuotoisesta kaupunkimiljööstä ja vaihtelevasta luonnosta. Ollaanpa sitten vehreässä Koskipuistossa, talvisella Pyhäjärven jäällä tai kehityksen ytimessä teknologiakukkulalla, kaikkialla voi aistia tarttuvan elämäntavan, josta Tampere niin hyvin tunnetaan.

ISBN 978-952-5969-27-6

114

www.kirjakaari.fi

Tampere Impressions  

Tampere Impressions poimii tuokiokuvia Tampereen historiasta, monimuotoisesta kaupunkimiljööstä ja vaihtelevasta luonnosta. Ollaanpa sitten...

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you