Page 1


Keski-Pohjanmaan nimikkokukka on kissankello (Campanula rotundifolia) ja maakuntalintu on kiuru (Alauda arvensis).

Kuvankaunis Keski-Pohjanmaa ”Kun minulta kysytään, mistä olen kotoisin, vastaan aina:

lahden, suurten jokien ja ikiaikaisen kulttuurimaiseman keskellä asuu ja

Keski-Pohjanmaalta. Siinä sanassa on komea, luotettava

tekee työtään keskipohjalainen ihminen. Kuvat yksin eivät riitä kerto-

kaiku. Keskipohjalaisissa on jo luonnostaan 10 vuoden

maan, mikä tekee keskipohjalaisista niin ainutlaatuisia ja kiinnostavia. Tehdään se tässä. Keskipohjalainen ihminen nimittäin on lähtökohtaisesti

takuu moottorille ja 20 vuoden ruostumattomuustakuu

vastuuntuntoinen ja luotettava. Hän on sovittelija ja rauhantekijä. Mistä

korille. Kun palkkaat keskipohjalaisen, tiedät mitä saat.”

nämä hyveet kumpuavat?

TJ, Espoo

Keski-Pohjanmaan merkitys esimerkiksi Suomen poliittisessa maantieteessä on paljon kokoaan suurempi. Keski-Pohjanmaa on aina kasvattanut Suomeen vastuupoliitikkoja, pääministereitä, eduskunnan puhe-

Kuvankaunis – ja lisäksi fiksu!

miehiä ja kansanedustajia Oskari Tokoista ja Kauno Kleemolasta alkaen. Presidentti Kyösti Kalliokin kasvoi historiallisella Keski-Pohjanmaalla.

Pidät kädessäsi kuvateosta Keski-Pohjanmaalta. Maakuntamme näyt-

Jostakin syystä keskipohjalainen osaaminen on arvossaan aina, kun

täytyy siinä parhaimmillaan, omaleimaisena ja kuvankauniina. Pohjan-

kansakunta on vaikeuksissa tai suurten kysymysten vedenjakajalla.

2


3


Kannuslainen Oskari Tokoi oli maailman ensimmäinen sosiaalidemokraattinen pääministeri, maaseudun ja kaupunkien työväestön oikeuksien puolustaja.

Vapaus sanoa! Anders Chydenius avasi tien vapaalle lehdistölle painovapausasetuksessa vuonna 1766.

Voi ajatella, että oikeudentunnon ja tasa-arvoisuuden juuret juontavat hyvinkin kokkolalaiseen valistusajan suurmieheen, Anders Chydeniukseen asti. Tai kansallisfilosofi Johan Vilhelm Snellmaniin, joka tänäkin päivänä istuu lukemassa Kokkokivellään ikuisesti vihreän omenapuun alla. Tai Oskari Tokoihin, joka puolusti työväestön oikeuksia. Emmekä unohda kälviäläistä Lucina Hagmania, naisasialiikkeen ja yhteiskoulun perustajaa, eduskunnan ensimmäistä naiskansanedustajaa. Myös uskonnollisuudella ja herätysliikkeillä on ollut ja on edelleen suuri merkitys. Nämä kaikki yhdessä ovat aikojen kuluessa muokanneet keskipohjalaisen On kälviäläisen Lucina Hagmanin ansiota, että Suomessa tytöt ja pojat pääsivät lopulta yhteiseen kouluun, yhteiskouluun!

4

ihmisen moraalia ja mentaliteettia. Näillä ominaisuuksilla on menty ja mennään edelleen pitkälle. Nämä hyveet eivät vanhene.


Toholammilla syntynyt kuvanveistäjä Pekka Jylhä ikuisti Johan Vilhelm Snellmanin Kokkokivelle, vihreän omenapuun alle.

Tärkeää on tehdä oikeita asioita, ja asiat oikein

Keski-Pohjanmaa on menestynyt 2000-luvun aikana hyvin verrat-

Satojen vuosien ajan tervanpoltto, kauppa ja laivanrakennus toivat alueel-

tuna muihin maakuntiin. Monipuolinen, vientiorientoitunut elinkeino-

le vaurautta, osaamista ja tilaisuuden kansainväliseen kanssakäymiseen

rakenne on lisännyt työllisyyttä, ja työttömyys pysyttelee maan keskiarvon

muun Pohjolan ja Euroopan kanssa. Tämän päivän menestyksen var-

alapuolella. Rannikolla toimiva kansainvälinen suurteollisuus on viime

mistavat maakunnan mainiot sisäiset ja ulkoiset yhteydet: tehokkaat

vuosina investoinut uusiin prosesseihin ja tuotantolinjoihin. Koulutus- ja

satamat, lentokenttä ja kolme valtatietä, korkealuokkaiset tietoyhteydet

työvoimatarpeen ennakointityö on merkittävä osa alueen tulevaisuuden

sekä seutukuntien verkot. Eivätkä kauppa ja laivanrakennus mihinkään

kilpailukykyä. Työelämän tarpeisiin vastaavat erikoistunutta ja räätälöi-

ole kadonneet, päinvastoin: toiminta on nyt globaalia. Täällä tehdään

tyä koulutusta antavat Kokkolan yliopistokeskus Chydenius, Centria-

edelleen merkittävin osa kaikista Suomessa valmistettavista moottori- ja

ammattikorkeakoulu ja Keski-Pohjanmaan aikuisopisto. Ja tietenkin mo-

purjeveneistä, ja tervanpoltto on muuttunut pohjoisen Euroopan suu-

net muut tahot ja alueen yritykset. On fiksua huolehtia kilpailukyvystä

rimmaksi kemianteollisuuden klusteriksi.

ja siinä samalla toinen toisistamme yhdessä yhteen hiileen puhaltamalla. 5


Fiululla koriasti Kulttuuri on aivan keskeinen osa keskipohjalaista eloa. Kulttuurin merkityksestä alueen identiteetille ollaan liikuttavan yksimielisiä. Keski-Pohjanmaata sanotaankin musiikin maakunnaksi. Niin sanovat yleensä muut kuin tunnetusti vaatimattomat keskipohjalaiset. Orkesteritoiminta alkoi viimeistään 1700-luvulla. Kanteleensoittaja Kreeta Haapasalo oli 1800-luvun alkupuolella ensimmäisiä keskipohjalaisen musiikin lähettiläitä, hyvin tuotteistettu artisti ja esiintyvä taiteilija maailmalla. Nyt samoja polkuja kulkevat sadat täällä oppinsa saaneet ja vaikutteensa imeneet muusikot ja kokoonpanot Keski-Pohjanmaan Kamariorkesterista Näppäripelimanneihin, Guardia Nuevaan ja Wentus Blues Bandiin. Kaustinen Folk Music Festival on tunnetuimpia alan brändejä. Ja siellä missä soitto soi, ei piru pitkään viihdy, sanoi jo Lutherin Martti! Kun liikut Keski-Pohjanmaalla, piipahda samalla johonkin somaan puukirkkoon. Paikalliset kirkonrakentajasuvut nimittäin pystyttivät kauniit temppelit joka pitäjään ja laajemmallekin. Nekin ovat keskeinen osa keskipohjalaisten yhteistä tarinaa. Tervetuloa Keski-Pohjanmaalle! 6


7


GAMLAKARLEBY – 1620 – KOKKOLA-KARLEBY

8

Kun kaupunki nousi merestä, meri ei jättänyt kaupunkia.”


9


KOKKOLA – KARLEBY

Ja seuraavaksi Kokkola; nästa, Karleby .”

J

una on täynnä. Pännäisten jälkeen hätäisimmät matkustajat pakkau-

Kaupungin historia on toki vieläkin vanhempaa perua. Nykyinen

tuvat käytävälle pakaaseineen. Siinä puhellaan niitä näitä, ruot-

Kirkonmäki nousi merestä 800-luvulla, ja siitä alkaen kaupunki on vähä

sia ja suomea mukavasti sekaisin. Murteesta päätellen joukossa on

vähältä kasvanut mereltä paljastuneelle maankamaralle. Jo 1300-luvulla

ainakin yksi öjalainen. Oli luojan onni, että hyvä ja jalomielinen tsaari

alueella oli satama, kauppapaikka ja kirkko. Komea Kaarlelan kivikirkko

Aleksanteri II linjasi junayhteyden koukkaamaan rannikolle, Kokkolan

rakennettiin 1400-luvulla. Kokkolan kaupungin perusti Kustaa II Aadolf

kautta Ouluun. Toisinkin olisi voinut käydä. Kokkolalla oli kuitenkin me-

7. syyskuuta 1620. Tapulioikeudet Kokkola sai vuonna 1765, mikä takasi

riitti, joka painoi kunnian mieheksi tunnetun tsaarin vaakakupissa: voitto

kaupungille mahdollisuuden tehdä kauppaa ulkomaisten kauppahuonei-

niin sanotussa Halkokarin kahakassa, Krimin sodan aikaisessa meritais-

den kanssa suoraan. Kokkolasta tuli vauras, tuhannen purjelaivan kau-

telussa, jossa englantilainen laivasto kärsi kirvelevän tappion kaupungin

punki. Käytännössä tämä merkitsi sitä, että kokkolalaiset laivat purjehti-

puolustajille. Venäjän propagandassa kahakka sai myyttiset mitat, tsaari

vat yhä kauemmas maailman merillä. Ja kun kotiin palattiin, tuomisina

palkitsi taistelun sankareita ja – kun asia tuli ajankohtaiseksi – järjesti

oli niin aatteita kuin koreita vaatteita, avartunut mieli ja yhä parempia

siunatun junayhteyden, joka on Suomen valtasuoni pohjoiseen ja sieltä

kaupantekotaitoja.

pois. Näin Kokkola kytkettiin vuonna 1885 kiskoillakin osaksi Suomen suuriruhtinaskuntaa. Meritiehän on täällä ollut aina. 10

Tämän päivän Kokkola on Keski-Pohjanmaan pääkaupunki, sen aktiivinen, kasvava keskuspaikka. Asukasmäärä lähentelee 50 000 ihmistä.


11


KOKKOLA – KARLEBY

12


Lentäen olisit jo Kokkolassa, mutta junallakin ehtii hyvin. Säännöllinen lentoliikenne alkoi jo vuonna 1960. Lisäksi Kokkola sijaitsee valtateiden 8 ja 13 varrella.

Katettu AW-terminaali kuuluu sataman palveluihin. Laiva ajetaan sisään terminaaliin, ja tavarat voidaan käsitellä aina katon alla suojassa.

13


KOKKOLA – KARLEBY

Sataman valot Kokkolan satamien historia kiehtoo. Vanhansatamanlahti oli vuosisatoja portti maailman merille. Nyt se on arvostettu asuin- ja vapaa-ajanviettoalue aivan kaupungin keskustan tuntumassa. Satamaa on siirretty useampaan kertaan ja aina samasta syystä: maan kohoaminen madaltaa edelleen väyliä ja tekee liikennöinnin hankalaksi yhä suuremmille aluksille. Nykyinen Ykspihlajan kaupunginosassa sijaitseva satama on Suomen kolmanneksi suurin yleissatama, jonka liikennemäärät ovat kasvaneet voimakkaasti. Kokkola on kaivannaisteollisuuden ykkössatama Suomessa ja tärkeä toimija Venäjän transitoliikenteessä. Kolmas merkittävä asiakasryhmä on kokkolalainen teollisuus ja kauppa. Sataman välittömässä läheisyydessä on Kokkolan suurteollisuusalue, Kokkola Industrial Park (KIP). Se on Pohjois-Euroopan suurin epäorgaanisen kemian keskittymä. Puosunpillin terävää vihellystä satamassa ei ehkä enää kuule eikä terva tuoksu, mutta lastauksen ja lossauksen jyminää ja pauketta on tarjolla vuorokauden ympäri.

14


15


KOKKOLA – KARLEBY

16


Veneteollisuus on yksi Kokkolan vahvoista toimialoista. Alueella valmistetaan useita maailmalla tunnettuja huippuluokan moottorivenebrändejä. Erikoisosaamisen ympärille on rakentunut vahva klusteri, ja täällä valmistettujen veneiden vientimarkkinoina onkin koko maailma. Menestyksen taustalla on erikoistuminen, työn laatu sekä suunnitteluja materiaaliosaaminen. Laatuveneissä käsityön osuus on suuri.

17


KOKKOLA – KARLEBY

18


Kävelykeskusta laajenee tarvittaessa eurooppalaiseksi ruokatoriksi. Kesäkeskiviikkojen iltatorit tuovat kauppatorille väkeä ympäri maakuntaa.

19


KOKKOLA – KARLEBY Best-Hall on hallirakentamisen edelläkävijä, jonka halliratkaisuihin voi törmätä eri puolilla maailmaa.

Konepajatoiminnalla on Kokkolassa pitkät perinteet. Niitä jatkaa ja jalostaa muun muassa Häggblomin konepaja.

20


21


KOKKOLA – KARLEBY

22


Majakkasaari Tankar on suosittu retkikohde, johon maakrapukin pääsee laivakyydillä Meripuiston matkustajasatamasta.

23


KOKKOLA – KARLEBY

Merellisen Kokkolan monet kasvot Karttaa vilkaisemalla vaikuttaa siltä, että Kokkolan edustalla ei juuri ole saaristoa. Kyllä siellä saaria on. Etelässä Öjan saaristo ja Luodonjärvi ympäristöineen ovat kesäparatiiseja, joissa kala käy pyydyksiin. Keskustan tuntumassa meri on aivan rannassa niin Ykspihlajan Potissa kuin Meripuistossa. Trullevin nokalta aukeaa jo avarampi merimaisema. Pohjoiseen mentäessä saaret käyvät vähiin, mutta on niitä siellä sentään muutamia. Poroluodon virkistysalueelta näkee Krunnin saareen, joka on ollut satoja vuosia kälviäläisten kalastajien tukikohta. Siitä vielä hiukan pohjoisempana, kilometrien mittaisten Vattajan hiekkarantojen huippuna, odottaa Ohtakari. Kalajuhlistaan ja erikoisesta luonnostaan kuuluun saareen pääsee myös autolla perille saakka. Meri ei ihan näy Kokkolan keskustaan, mutta pian sen äärelle kävelee pitkin Keskuspuistoa ja kaupunginsalmi Suntia seuraillen. Vanhankaupungin, Neristanin, pikkuruiset merimiesten talot kertovat omalta osaltaan Kokkolan merellistä historiaa. Äläkä unohda Englantilaisen puiston barkassia, Halkokarin kahakan vuonna 1854 sotasaalista, joka on tiettävästi ainoa kuninkaalliselta laivastolta kaapattu alus maailmassa. 24


25


KOKKOLA – KARLEBY

26


Vuoden 2011 asuntomessualue istuu hienosti Vanhansatamanlahden perukkaan. Alueen eteläpuolella on perinteistä kokkolalaista huvila-asutusta ja oikealla Meripuisto uimarantoineen ja matkustajalaivoineen.

27

Profile for Kirjakaari

Kuvankaunis Keski-Pohjanmaa  

Kuvankaunis Keski-Pohjanmaa