Jogasjärvelle 1937 rakennettu autiotupa on Käsivarren vanhin. Peruskorjauksessa vuonna 1990 uusittiin myös julkisivulaudoitus. Rakenteen toimivuuden kannalta vanha laudoitus olisi todennäköisesti ollut vielä kunnossa, vaikkei se enää täyttänytkään esteettisiä vaatimuksia. Kahdenkymmenen vuoden jälkeen julkisivulaudoitus osoittaa jo selviä harmaantumisen merkkejä, mutta tulee olemaan hyvässä kunnossa vielä pitkään. Erkki Tuovinen 1986/1991.
Vesikate Vesikate tehtiin 1900-luvun alkuun asti turpeesta, laudoista tai haljispuolikkaista. 1900-luvun loppupuolen tupien katteena olivat bitumikermilaatat ja poikkeustapauksissa pelti. Korjattava vesikate kannattaa tehdä alkuperäisestä materiaalista, jollei sen vaihtamiseen ole erityistä syytä. Pienen poikkeuksen muodostaa peltikate, joka vaihdetaan aina bitumikermiksi. Peltikatto toimii teknisesti hyvin, mutta voimakkaasti valoa heijastava metallipinta on ongelmallinen suurmaiseman kannalta. Peltikatto on myös äänekäs sateella. Vesikatteena on varminta käyttää mattapintaista bitumikatetta, joka tehdään mieluummin rullista kuin laatoista. Mikäli peltikatto jostain syystä päätetään rakentaa, tulee malliksi valita mustaksi maalattu profiloimaton tasainen levy tai kaaripoimutettu levy, jonka profiilin säde on
131