KIINTEISTÖ VIESTI
4 • 25
Kiinteistöliitto Keski-Suomi vertaili
KAUKOLÄMMÖN HINTAEROT KASVAVAT
Pihan kunnossapito
talvikaudella vaatii yhtiön hallitukselta aktiivisia toimia
Saarijärveläisen taloyhtiön hallitus huomioi myös senioriasukkaat
Muuttuvat olosuhteet lisäävät rakennusten kosteusrasitusta
Huolehdimme puolestasi.
Jyväskylässä, pyydä tarjous: 040 479 8096 / marta kemell@kiinteistotahkola.fi 050 527 3938 / mikael.nummi@kiinteistotahkola.fi
Isännöinti
Digipalvelut 24/7
Talotili-palvelu pienille taloyhtiöille
Manageeraus
Välitys
Vuokravälitys
Asuntosijoittajien palvelut
11:llä paikkakunnalla Suomessa, kiinteistotahkola.fi
• Toimitilamuutokset
• Liike- ja toimitilaremontit
• Talo- ja huoneistoremontit, avaimet käteen
• Vahinkosaneeraus
• Asunto-osakeyhtiöiden palovaroittimien päivitykset lain vaatimalle tasolle Rakentavaa
• Kattohuollot, -korjaukset ja -remontit, kattojen kuntoraportit
Kaikki yhdeltä ovelta. Portilta piipunhattuun – paikallisin voimin, vuosien kokemuksella!
• Kattolumityöt ja kattohuoltosopimukset
• Keittiö- ja kylpyhuoneremontit
• Terassit, piharakennukset, varastot, saunat jne.
Tässä lehdessä
4 Pääkirjoitus: Miten taloyhtiöt selviävät kohoavista kustannuksista?
4 Lyhyesti
6 Taloyhtiön vastuu talvikunnossapidosta
8 Käytännön ohjeita hallitukselle talvikunnossapidosta
10 Entä jos huoneiston hallintaanotto tai ulosottokaan ei ole ratkaisu?
12 Jälleenrakennus pakotti käytännöllisyyteen
14 As Oy Saarijärven Kimalluksen hallituksen toiminta on vuoden 2025 taloyhtiöteko Keski-Suomessa
18 Kaukolämmön hinnoissa merkittäviä eroja Keski-Suomessa
22 Tarjolla neuletaitureille: Talolyhtysukkien ohje
23 Kiinteistöliiton T&K-toiminta: Kustannus- ja taloustietoa taloyhtiöiden hyväksi
24 Vesisateet ja tulvat jatkossa riesana myös talvisin
26 Jätelajikkeiden matkassa –kartonkipakkaukset
28 Nämä keinot auttavat jaksamaan omassa kodissa mahdollisimman pitkään
30 Harmaa linna täytti 100 vuotta
32 Palveluhakemisto
34 Jäsenpalvelut käytössäsi
4 • 2025 30 18 6 14 12
Julkaisija Kiinteistöliitto Keski-Suomi, Yliopistonkatu 11 C, 40100 Jyväskylä
Kustantaja KKY-Palvelu Oy
Päätoimittaja Hannu Mähönen, 045 110 6333, hannu.mahonen@kiinteistoliitto.fi
Toimitus Viestintä-Paprico Oy ja Kiinteistöliitto Keski-Suomi, kiinteistoviesti@paprico.fi
Kiinteistöliitto Keski-Suomen jäsenlehti, 24. vuosikerta
Keski-Suomen Kiinteistöviesti jaetaan neljä kertaa vuodessa kaikille jäsentaloyhtiöiden hallituksen jäsenille, isännöitsijöille ja muille yhdistyksen sidosryhmille.
Ulkoasu Viestintä-Paprico Oy
Ilmoitusmyynti Mediatoimisto Dorimedia Oy, 050 468 2290, timo.hyvonen@dorimedia.fi
Painopaikka Kirjapaino Kari, Jyväskylä
Painosmäärä 7 120 kpl
Osoitelähde Kiinteistöliiton jäsenrekisteri
Osoitteenmuutokset kiinteistoliitto.fi/osoitteenmuutos, 045 208 6560, keski-suomi@kiinteistoliitto.fi
Seuraava numero 1/2026 ilmestyy viikolla 10, aineistopäivä 2.2.2026.
Hannu Mähönen
Päätoimittaja, toiminnanjohtaja
Miten taloyhtiöt selviävät kohoavista kustannuksista?
Taloyhtiöt ovat 2020-luvulla kohdanneet ennennäkemättömiä kustannuspaineita. Energian hinta, inflaatio, korot ja työvoimakustannukset ovat nostaneet kiinteistönpidon ja rakentamisen kustannuksia jopa neljänneksen, mikä näkyy hoitovastikkeissa ja korjaushankkeiden budjeteissa. Miten taloyhtiöt ja niiden osakkaat selviävät tästä kurimuksesta?
Ensinnäkin avainasemassa on ennakoiva suunnittelu. Taloyhtiöiden on laadittava budjettinsa realistisesti ja varauduttava kustannusten nousuun. Pitkäjänteinen kiinteistönpito, kuten ajallaan tehdyt peruskorjaukset ja investoinnit energiatehokkuuteen, voivat tuoda merkittäviä säästöjä. Tulossa oleviin hankkeisiin on hyvä myös varautua keräämällä rahoitusta jo ennakkoon.
Toiseksi, avoin viestintä osakkaiden kanssa on tärkeää. Kun kerrotaan selkeästi syyt kustannusten nousuun ja keinot sen hallitsemiseen, osakkaiden ymmärrys ja tuki kipeillekin päätöksille kasvavat. Taloyhtiön hallituksen ja isännöitsijän rooli korostuu: tiedolla johtaminen ja asiantuntijoiden käyttö takaavat parhaat ratkaisut, jotka kestävät tarkastelua vielä myöhemminkin.
Lopuksi, edunvalvonta on voimavara. Kiinteistöliitto ja sen alueelliset jäsenyhdistykset, kuten me Keski-Suomessa, tukevat taloyhtiöitä tarjoamalla ajantasaista tietoa, koulutusta ja neuvontaa. Yhdessä voimme myös vaikuttaa päättäjiin, jotta taloyhtiöiden ääni kuuluu esimerkiksi verotusta, avustuksia ja kunnallisia maksuja koskevissa päätöksissä.
Isoista haasteista huolimatta taloyhtiöillä on kyllä keinot selvitä – jos vaan löytyy päättäväisyyttä. Ennakoinnilla, yhteistyöllä ja aktiivisella edunvalvonnalla rakennamme kestävää tulevaisuutta taloyhtiöille ja niiden asukkaille.
Toivotan kaikille menestyksekästä vuotta 2026.
Taloyhtiöiden
kustannuksiin maltillista kasvua vuonna 2026
Taloyhtiöiden hoitokulut noussevat ensi vuonna varsin hillitysti Paikkakunta- ja taloyhtiökohtaiset erot voivat olla nytkin suuria. Karkea kokonaisarvio kaukolämmitteisten kerrostalojen keskimääräisestä hoitokulujen kasvusta suurissa kaupungeissa on kahdesta kolmeen prosenttia.
Tämä selviää Kiinteistöliiton julkaisemasta valtakunnallisesta ohjeesta, joka tukee taloyhtiöiden talousarviosuunnittelua. Isoilta osin kustannusmuutokset selviävät vuodenvaihteeseen mennessä. Ohjetta täsmennetään tammikuussa.
Kiinteistöliitto Keski-Suomi julkaisee oman alueellisen talousarvio-ohjeen jäsentaloyhtiöille joulukuussa.
Lainansaantihaasteet ajavat taloyhtiöitä varautumaan korjauksiin
Kiinteistöliiton tekemän taloyhtiöiden talous- ja rahoituskyselyn perusteella taloyhtiöiden haasteet rahoituslainan saamisessa ovat jonkin verran yleistyneet.
Taloyhtiöiden velkamäärät ovat kasvaneet etenkin 1970-, 1980- ja 1990-luvuilla rakennetuissa yhtiöissä, joissa peruskorjaukset ovat tulleet ajankohtaisiksi.
Osakkaiden maksuvaikeuksien lisääntyminen on samalla tasolla vuoteen 2023 verrattuna. Keskimäärin noin 10 prosenttia vastaajista kertoi maksuvaikeuksien lisääntyneen. Suurimmat haasteet ovat uudiskohteissa ja 1970-luvun taloyhtiöissä.
Kyselyn perusteella taloyhtiöissä ymmärretään ennakkovarautumisen tärkeys, ja varautuminen on myös yleistynyt. Asiasta on keskusteltu jo 75 prosentissa taloyhtiöistä ja 36 prosenttia yhtiöistä oli myös kerännyt varoja etukäteen tulevia hankkeita varten.
Kannessa Between the Christmas lights, Jyväskylä 13.10.2024 Kuva: Marco
Mourão
KIINTEISTÖLIITTO KESKI-SUOMI
Isännöinnin laatu osoittautui mainettaan paremmaksi
Taloyhtiöt antavat isännöitsijöilleen kouluarvosanan 8 ja isännöintiyrityksille arvosanan 8–. Tämä selviää Kiinteistöliiton ja Isännöintiliiton teettämästä Isännöinnin laatu 2025 -tutkimuksesta.
Tyytyväisimpiä isännöintiin ovat tutkimuksen mukaan isännöintiä lähimpää seuraavat hallitusten puheenjohtajat. Oman taloyhtiön isännöintiin ollaan myös sitä tyytyväisempiä, mitä kauemmin on toimittu taloyhtiön hallituksessa. Kaikkein tärkeimpinä isännöintiyrityksen ja isännöitsijän ominaisuuksina pidetään luotettavuutta ja asiantuntemusta. Isännöitsijän työssä korostuu myös asioiden loppuun saattamisen merkitys.
Hyvinvointialueen
laskujen jakelu taloyhtiöihin voi
takkuilla
Keski-Suomen hyvinvointialue on ulkoistanut laskujen tulostuksen toimijalle, joka käyttää laskujen jakelussa Posti Oyj:n lisäksi muita jakeluyhtiöitä. Joissakin Jyväskylän alueen taloyhtiöissä laskuja ei ole voitu toimittaa perille, koska jakeluyhtiöllä ei ole ollut pääsyä taloyhtiöiden rappuihin. Jakeluyhtiön tulee pyytää pääsyoikeus taloyhtiöiltä.
Vastaajat olivat kaikkein tyytyväisimpiä isännöitsijöissään kokousten hoitamiseen ja talousosaamiseen. Kokouksissa sovittujen asioiden toimeenpanossa ja aikataulujen pitävyydessä on sen sijaan parantamisen tarvetta. Heikoimmat arviot isännöitsijät saivat rakennus- ja taloteknisestä osaamisesta, viestinnästä sekä verkostojen hallinnasta.
Isännöintiyrityksissä vastaajat pitivät hyvänä asiakirjojen laatua ja henkilöstön palveluhenkisyyttä. Heikoimmat arviot yritykset saivat varahenkilöjärjestelyistä, palaute- ja reklamaatioprosessien toimivuudesta sekä alihankkijaverkostojen läpinäkyvyydestä.
Keski-Suomen Taloyhtiöpäivän näytteilleasettajista koki, että näyttelyaika oli sopiva
87 %
Näytteilleasettajista koki, että tapahtuma onnistui hyvin tai erittäin hyvin
98 %
Messuvieraista koki, että näyttely onnistui hyvin tai erittäin hyvin
96 %
LäHdE: KESKI-SUOMEN TALOYHTIÖPäIVä 11.11.2025 PALAUTEKYSELY NäYTTEILLEASETTAJILLE JA VIErAILLE
KIINTEISTÖLIITTO
Talvinen päivä Jyväskylän Kortepohjassa. Taloyhtiön hallituksen ja isännöitsijän on varmistettava, että talvikunnossapito toimii saumattomasti ja kaikki osapuolet tietävät vastuunsa.
Taloyhtiön vastuu talvikunnossapidosta
Taloyhtiö vastaa turvallisuudesta hallitsemansa kiinteistön alueella. Taloyhtiön tulee siten huolehtia kiinteistön alueella muun muassa liukkaudentorjunnasta eli jään ja lumen poistosta sekä hiekoituksesta. Taloyhtiö voi olla vastuussa myös tontin kohdalla kulkevan jalkakäytävän tai tontille johtavan kulkutien talvikunnossapidosta.
n TEKSTI: PAULIINA HAAPSAARI, KIINTEISTÖLIITON VANHEmPI LAKImIES n KUVA: KIINTEISTÖLIITTO KESKI-SUOmI
Talvikunnossapitoon liittyvät velvoitteet on taloyhtiössä usein ulkoistettu huoltoyhtiölle. Talvikunnossapidosta, kuten lumitöistä ja hiekoituksesta, huolehditaan kuitenkin monissa etenkin pienemmissä taloyhtiöissä taloyhtiön osakkaiden ja/tai asukkaiden toimesta talkoovoimin.
Huoltoyhtiön kanssa tehtävässä huoltosopimuksessa tulisi yksilöidä huollon vastuulle kuuluvat tehtävät mahdollisimman tarkasti – eli sopia esimerkiksi katolla olevan lumen tarkkailusta ja lumenpudotustoimenpiteistä sekä piha-alueen lumi- ja jäätilanteen tarkkailusta ja tarvittavista varotoimenpiteistä, kuten puomituksista, samoin kuin liukkauden torjunnasta, lumen aurauksesta ja lumen poiskuljetuksesta. Jos sopimuksessa on yksilöity huollon vastuulle kuuluvat tehtä-
”Jos taloyhtiössä halutaan hoitaa talvikunnossapito talkootöillä, tulee huomioida talkootöiden vapaaehtoisuus –ketään ei voida pakottaa kunnossapitotöihin.
Pauliina Haapsaari
vät, voi taloyhtiö lähtökohtaisesti osoittaa vahingon sattuessa toimineensa omalta osaltaan huolellisesti.
On kuitenkin huomattava, että vaikka talvikunnossapito on siirretty sopimuksella huoltoyhtiölle, vastuu mahdollisesta vahingoista on ensi kädessä taloyhtiöllä. Taloyhtiö voi puolestaan vaatia korvausta aiheutuneesta vahingosta huoltoyhtiöltä, jos huoltoyhtiö ei ole toiminut sopimusvelvoitteiden mukaisesti.
Taloyhtiön tulee kuitenkin tarkkailla, että huoltoyhtiö toimii sopimuksen mukaisesti ja tarvittaessa huomauttaa huoltoyhtiötä havaitsemistaan puutteista.
Talvikunnossapito talkootyönä?
Jos taloyhtiössä halutaan hoitaa talvikunnossapito talkootöillä, tulee huomioida talkootöiden vapaaehtoisuus – ketään ei voida pakottaa kunnossapitotöihin. Töistä kieltäytyvälle asukkaalle tai osakkaalle ei voida myöskään määrätä erillistä maksua tai isompaa hoitovastiketta. Osakkaita ei voida myöskään toisaalta vapauttaa taloyhtiön maksuista kiitokseksi talkoisiin osallistumisesta.
Tehtävät ja vuorot talkootöihin osallistuvien kesken tulisi määritellä selkeästi ja kirjallisesti. Lisäksi pitää huolehtia riittävästä vakuutusturvasta.
Taloyhtiön tulee myös valvoa, että talkootöinä tehtäväksi sovitut tehtävät tulevat tehdyiksi. Jos hiekoitus jää osakkaalta
tekemättä ja tästä syystä syntyy esimerkiksi henkilövahinko, taloyhtiö on lähtökohtaisesti vastuussa vahingosta.
Taloyhtiön vastuu jalkakäytävän talvikunnossapidosta Kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta annetun lain mukaan katujen kunnossapito kuuluu kunnalle.
Lain mukaan taloyhtiö vastaa kuitenkin tontin kohdalla olevan jalkakäytävän ja tontille johtavan kulkutien pitämisestä käyttökelpoisena poistamalla jalankulkua haittaava lumi ja jää sekä huolehtimalla liukkauden torjumisesta jalkakäytävällä ja hiekoitushiekan poistamisesta jalkakäytävältä keväällä, ellei kunta ole päättänyt ottaa näitä tehtäviä vastuulleen.
Lisäksi tontinomistajan eli taloyhtiön velvollisuutena on tarvittaessa poistaa jalkakäytävälle tai sen vierelle kertyneet lumivallit sekä pitää jalkakäytävän viereinen katuoja ja sadevesikouru lumettomana ja jäättömänä.
Tontinomistaja eli taloyhtiö vastaa siis myös tonttinsa kohdalla olevan jalkakäytävän talvikunnossapidosta, ellei kunta ole tehnyt päätöstä sen ottamisesta kunnan vastuulle.
JATKUU SEURAAVALLA AUKEAMALLA uu
Talvikunnossapidon järjestäminen taloyhtiössä – käytännön ohjeita hallitukselle
n TEKSTI: KIINTEISTÖLIITTO KESKI-SUOmI n KUVAT: KIINTEISTÖLIITTO KESKI-SUOmI, PIXABAY
1. Laadi talvikunnossapidon suunnitelma ajoissa
Talvikunnossapito kannattaa suunnitella jo syksyllä.
Suunnitelmassa tulisi määritellä:
• Vastuut ja tehtävät (isännöitsijä, huoltoyhtiö, asukkaat)
• Lumitöiden ja hiekoituksen aikataulut.
• Varautuminen poikkeuksellisiin sääolosuhteisiin.
• Tarvittavat välineet ja materiaalit (hiekka, suola, lumikolat).
• Paikka lumien kasaamiselle tontilla.
2. Tee selkeä sopimus huoltoyhtiön kanssa
Jos taloyhtiö käyttää ulkopuolista huoltoyhtiötä, sopimuksen tulee olla yksiselitteinen. Siinä on hyvä määritellä:
• Mitä alueita huoltoyhtiö hoitaa (pihat, kulkuväylät, sisäänkäynnit, katot, jätepiste)?
• Mihin aikaan työt tehdään (esim. ennen klo 7 arkiaamuisin)?
• Mikä on työn aloittamisen raja (esimerkiksi 5 cm lunta)?
• Miten poikkeustilanteet hoidetaan (runsas lumisade, jäätyneet rännit).
• Mitkä työt tehdään koneella ja mitkä käsin?
• Mitkä työt tilataan ja veloitetaan erikseen (esim. lumien poiskuljetus)?
• Mahdolliset töistä aiheutuvien vahinkojen korjaukset.
3. Huolehdi turvallisuudesta Talvikunnossapidon tärkein tavoite on ehkäistä tapaturmia. Hallituksen tulisi varmistaa, että:
• Kulkuväylät, portaat ja sisäänkäynnit hiekoitetaan säännöllisesti.
• Katolta putoavan lumen ja jään vaara on merkitty selkeästi.
• Asukkaille tiedotetaan kunnossapidon aikatauluista ja omista vastuista.
4. Seuraa ja arvioi toteutusta
Talvikauden aikana hallituksen kannattaa varmistaa, että työt tehdään sovitusti:
• Pyydä huoltoyhtiöltä säännöllisiä raportteja.
• Kerää palautetta asukkailta.
• Tee tarvittaessa tarkastuskäyntejä kiinteistön alueelle.
• Reklamointimenettely.
5. Varmista kattava vakuutusturva
Hallituksen tulee varmistaa, että yhtiöllä on riittävä vakuutusturva. Kiinteistövakuutukseen kuuluva vastuuvakuutus kattaa esimerkiksi liukastumisista aiheutuvat vahingot, jos taloyhtiö ei ole huolehtinut kunnossapidosta asianmukaisesti.
Jos yhtiö hoitaa kunnossapitoa talkoilla, kannattaa varmistaa myös talkoovakuutus, joka turvaa talkoisiin osallistuvia.
6. Varaudu erityistilanteisiin
Poikkeukselliset sääolosuhteet, kuten lumimyrskyt tai jäätyneet sadevesijärjestelmät, vaativat nopeaa reagointia.
Hallituksen tulee:
• Pitää yhteystiedot ajan tasalla (huoltoyhtiö, isännöitsijä, pelastuslaitos).
• Varmistaa, että hätätilanteisiin on toimintasuunnitelma.
• Tiedottaa asukkaita nopeasti ja selkeästi.
Minne lumet sijoitetaan?
• Lumet on kasattava taloyhtiön omalle tontille.
• Lumia ei saa aurata naapurin tontille tai esimerkiksi kaupungin omistamalle katualueelle.
• Pelastustiet ja kulkureitit on pidettävä avoimina. Lumivallit eivät saa estää pääsyä rakennuksiin tai tukkia pelastusajoneuvojen reittejä.
• Lumien sijoitus ei saa vahingoittaa istutuksia, rakenteita tai vesien ohjausta. Esimerkiksi sulamisvedet eivät saa ohjautua rakennusten perustuksiin.
• Lumien sijoitus ei saa muodostaa vaaraa myöskään esimerkiksi lasten leikeille.
• Jos tontilta ei löydy sopivaa sijoituspaikkaa lumille, taloyhtiö voi väliaikaisesti ottaa käyttöönsä yhtiön hallinnassa olevat vierasautopaikat lumen kasaamista varten.
• Jos lumille ei ole tilaa omalla tontilla, lumet täytyy kuljettaa pois kaupungin osoittamaan lumien vastaanottopaikkaan.
• Joskus lumen kasaamisesta taloyhtiön pihalle saattaa aiheutua vahinkoa. Keväällä saatetaan huomata, että yhtiön aita on keikahtanut kumoon, koska painavaa lunta on kolattu aitaa vasten. Huolimattomuudella tai laiminlyönnillä aiheutetut vahingot korvaa vahingon aiheuttaja.
Asiantuntijalta
Virpi Hienonen
Kiinteistöliiton johtava lakiasiantuntija
Entä jos huoneiston hallintaanotto tai ulosottokaan ei ole ratkaisu?
Huoneiston hallintaanottaminen maksamattomien vastikkeiden perusteella ei ole tarkoituksenmukaista, jos vuokrattaville huoneistoille ei ole kysyntää alueella. Yhtiön vastikesaatava ei pienene, jos hallintaanotetusta tilasta ei saada vuokratuloa. Yhtiö voi toki nostaa velkomuskanteen ja hallintaanoton sijasta hakea maksamattomista vastikkeista tuomion ja tehdä sen saatuaan ulosottohakemuksen. On silti mahdollista, ettei ulosottoviranomainenkaan saa perittyä vastikkeita ja vaikka osakkeet ulosmitattaisiin, niitä ei välttämättä saada myytyä ulosottoteitse.
Omien osakkeiden hankkiminen Ellei osakkeita ole ulosmitattu, yhtiö voi myös yrittää neuvotella osakkaan kanssa siitä, haluaisiko osakas myydä tai jopa lahjoittaa osakkeet yhtiölle. Huomionarvoista on, että yhtiön hallinnassa olevista huoneistoista ei jatkossa makseta vastiketta. Lisäksi jo erääntyneet ja vielä maksamatta olevat vastikkeet ja huoneiston mahdollinen lainaosuus jäävät saamatta. Jos kuitenkin yhteinen tahtotila löytyy, varsinainen päätös omien osakkeiden hankkimisesta tehdään yhtiökokouksessa 2/3 määräenemmistöllä.
Hankinnan jälkeen yhtiö voi vapaammin harkita eri vaihtoehtoja ja tilan tulevaa käyttöä – tietysti rakennusvalvontaa ja tarvittavia rakentamislupia unohtamatta. Muutetaanko tilan käyttötarkoitusta? Jaetaanko tila useammaksi tilaksi? Käytetäänkö tilaa itse, vai saadaanko huoneisto nyt vuokrattua, kun sen käyttötarkoitus ja/tai huoneistojen koko on muuttunut?
Taloyhtiön hallittu alasajo Riippuen yhtiöstä, yksittäisen osakkaan maksulaiminlyönnit tai sekään, että vastiketta maksavien osakkaiden joukko pienenee, ei välttämättä ole yhtiölle ylitsepääsemätön tilanne. Mutta se voi sitä olla. Pahimmillaan maksulaiminlyönteihin on voinut syyllistyä useampi osakas samassa yhtiössä. Tilanne voi olla jopa niin huono, että joudutaan harkitsemaan yhtiön hallittua alasajoa. Hallitun alasajon keinoja ovat yhtiön vapaaehtoinen purkaminen selvitystilamenettelyn kautta ja konkurssi.
Kiinteistöliitto ja Isännöintiliitto ovat laatineet taloyhtiöille ohjeen, joka käsittelee eri vaihtoehtoja yhtiön maksukyvyn heikentyessä. Ohje on julkaistu marraskuussa 2024 ja löytyy jäsensivuiltamme.
Tilanne voi olla jopa niin huono, että joudutaan harkitsemaan yhtiön hallittua alasajoa.
Rakennustyylejä Keski-Suomen taloissa, osa 5/6
Jälleenrakennus pakotti käytännöllisyyteen
n TEKSTI: HANNU mäHÖNEN n KUVAT: HANNU mäHÖNEN, KÖHNION OmAKOTITALOALUEEN KUVA KESKI-SUOmEN mUSEO / KAUKO KIPPO
1940- ja 50-lukujen jälleenrakentamista leimasivat pula rakennusmateriaaleista ja kiireinen aikataulu, kun siirtolaiset ja rintamalta palanneet sotilaat piti asuttaa. Rakentamista alettiin yhä enemmän ohjeistaa ja standardisoida. Nopeasti ja edullisesti rakennettavia tyyppitaloja eli ns. rintamamiestaloja nousi kaikkialle. Rakentamisen painopiste oli vielä maaseudulla, mutta kaupunkien ja kauppaloiden keskustoihin nousseet
Hyviä jälleenrakennuskauden talojen tunnusmerkkejä ovat sirot parvekkeiden metallikaiteet, seinien karkea roiskerappaus ja loiva harjakatto. Esimerkkinä Pitkäkatu 29 Jyväskylässä.
modernit asuin- ja liiketalot kertoivat kiihtyvästä kaupungistumisesta.
Aikakauden rakennuksissa näkyvät 1930-luvulla käynnistyneen funktionalismin ihanteet, mutta myös luonnonläheisyys, ihmisläheinen mittakaava ja luonnonmateriaalien kekseliäs käyttö, ja samalla yleinen vaatimattomuus, käytännöllisyys ja tarkoituksenmukaisuus.
Selkälahti (1950) oli Säynätsalon ensimmäinen aravarahoitteinen kerrostalo. Talon leimallinen piirre on koko julkisivun pituinen erkkeriseinä. Liuskekiveä käytettiin paljon esimerkiksi sokkelien verhouksissa.
Jyväskylän Vaasankadun ja Kauppakadun kulmassa sijaitseva Kulmakartano (1952) on yksi esimerkki jälleenrakennuskauden kerrostaloista.
Köhniön omakotitaloalue rakennettiin Valtion Metallitehtaan työntekijöitä varten. Alueen tyyppitaloissa käytettiin Sosiaaliministeriön ja KeskiSuomen Maanviljelyseuran mallipiirustuksia. Kuva on vuodelta 1948.
TIESITKÖ?
Jälleenrakennuskauden rakennuksia:
• Kaipolan teollisuustaajaman rakennukset, Jämsä,
• Kauppakatu 2, Jyväskylä
• Kiljanderinkadun ja Länsi-Päijänteentien kerrostalot, Jyväskylä
• Kypärämäen ja Köhniön tyyppitaloalueet, Jyväskylä
• Käyräkadun kerrostaloalue, Jyväskylä
• Parviaisentie 33, Säynätsalo
• Tellervonkatu 15–23 ja Rajakatu 28–36, Jyväskylä
• Vapaudenkatu 83–85, Heikinkatu 4, Jyväskylä
• Voionmaankatu 26–30, Jyväskylä
Va stuullisuus on myös kustannustehokasta.
Lindströmin vaihtomattopalvelu on vaivaton ja edullinen palvelu, joka vähentää siivouksen tarvetta.
Vaihtomatot pitävät hiekan, kuran ja irtolian poissa tiloistasi ja samalla luovat siistin yleisilmeen.
Kumipohjansa ansiosta matot pysyvät hyvin paikoillaan, mikä lisää askelturvallisuutta.
Palvelumme ansiosta tilasi pysyvät edustuskunnossa. Vähennät samalla myös siivouskustannuksia. Mattojen vaihtoväli yhdestä neljään viikkoa.
Mattovuokraus – vastuullinen ratkaisu
Lindströmin vaihtomattopalvelu toimii asiakkaan lähellä. Otamme ympäristön huomioon niin tuotteidemme valmistuksessa kuin palveluprosesseissammekin. Helpota arkeasi ja keskity olennaiseen. Toimi hyvän sään aikana. www.lindstrom.fi
Senioriasukkaiden arkea voi helpottaa monin tavoin
Asunto-osakeyhtiö Saarijärven Kimalluksen hallituksen toiminta on vuoden 2025 taloyhtiöteko Keski-Suomessa. Kimalluksen hallitus vie koko ajan eteenpäin uudistuksia, jotka lisäävät asumisen vaivattomuutta ja turvallisuutta Saarijärven keskustassa sijaitsevassa taloyhtiössä.
n TEKSTI: TImO SILLANPää n KUVAT: TImO SILLANPää, OLAVI VUORI (DRONEKUVA)
Vuoden 2025 taloyhtiöteko julkistettiin Keski-Suomen Taloyhtiöpäivässä 11. marraskuuta. Kiinteistöliitto Keski-Suomen hallitus halusi valinnallaan korostaa sitä, miten tärkeää on taloyhtiön hallituksen aktiivinen toiminta asukkaiden turvallisuuden, arjen sujuvuuden ja kotona asumisen edistämisessä.
Asunto-osakeyhtiö Saarijärven Kimalluksen hallituksen kolme jäsentä ovat työuransa ja luottamustehtäviensä kautta hankkineet laajan paletin hallitustyöskentelyssä tarvittavia tietoja ja taitoja niin hallinnosta kuin teknisistä asioista. Hallituksen puheenjohtaja Olavi Vuo-
Kuvassa vasemmalta hallituksen jäsen Ilpo Pasanen, hallituksen puheenjohtaja Olavi Vuori, hallituksen jäsen Esa Hirvonen ja isännöitsijä Jani Lietonen vastaanottamassa vuoden taloyhtiöteko palkintoa KeskiSuomen Taloyhtiöpäivässä 11. marraskuuta.
ri on työskennellyt pitkään Saarijärven kirkkoherrana ja ollut yhden kauden Saarijärven kaupunginhallituksen puheenjohtajana. Esa Hirvonen on tehnyt elämäntyönsä talotekniikka-alalla ja Ilpo Pasanen puunjalostusteollisuudessa. Eläkkeellä hallituksen jäsenillä on ollut aikaa perehtyä taloyhtiön asioihin. – Hallituksen jäsenten aktiivisuus ja oman osaamisen tuominen taloyhtiön käyttöön on taloyhtiön edun mukaista. Jos hallitustyöskentely on pelkästään isännöitsijävetoista, se ei ole välttämättä taloyhtiön kannalta ideaalitilanne, kertoo isännöitsijä Jani Lietonen Isännöintitoimisto Bonumis Oy:stä.
Arkea helpottavia ratkaisuja
Otontie 4:ssä Saarijärven keskustassa sijaitseva taloyhtiö muodostuu kahdesta vuonna 2012 valmistuneesta asuinkerrostalosta, joissa on yhteensä 26 kahden ja kolmen huoneen asuntoa. Suurin osa noin 50 asukkaasta on jo eläkeiässä.
– Yhtiössä asuu yksi lapsiperhe, mutta pihan leikkipaikalle on käyttöä myös silloin, kun asukkaiden lastenlapset käyvät kylässä. Talon naisia on kiittäminen näyttävistä istutuksista, Vuori kertoo.
Vuori asuu vielä vaimonsa kanssa omakotitalossa, mutta suunnitelmissa on jossain vaiheessa siirtyä viettämään eläkepäiviä heidän omistamaansa Kimalluksen asuntoon.
Tänä päivänä tavoitteena on, että seniorit pystyisivät asumaan mahdollisimman pitkään omissa kodeissaan. Kimalluksen hallitus vie koko ajan eteenpäin uudistuksia, jotka lisäävät asumisen vaivattomuutta ja turvallisuutta.
– Esimerkiksi viime vuonna asennutimme pääsisäänkäynteihin automaattiovet, jotka yhdessä kynnysluiskan kanssa helpottavat esimerkiksi rollaattoria käyttävien kulkemista, Vuori kertoo.
Idea automaattiovista oli muhinut jonkin aikaa, mutta syksyllä 2024 Keski-Suomen Taloyhtiöpäivässä hallituksen jäsenet pääsivät tutustumaan oviratkaisuihin ja päätös hankintaan sai vauhtia.
– Ovien kustannukset asennustöineen olivat noin 15 000 euroa. Taloyhtiö sai kustannuksiin esteettömyysavustusta ARA:lta (nykyinen Varke) runsaat 5 000 euroa, kertoo Lietonen.
Talon jokaisella asukkaalla on nyt avainnipussaan kauko-ohjain, jolla ulko-ovi avataan.
– Eteisessä on lisäksi sisäovi, jonka avaamiseen käytetään kyynärkatkaisinta. Ovien aukioloaikaa voi säätää sen mukaan, mikä on parasta liikkumisen kannalta. Lisäksi muuttotilanteissa ovet voidaan lukita pysymään auki halutun ajan, Hirvonen toteaa.
Investointi oli lopulta helppo viedä läpi yhtiökokouksessa.
JATKUU SEURAAVALLA AUKEAMALLA uu
Asuntoosakeyhtiö Saarijärven Kimalluksen hallituksen puheenjohtaja Olavi Vuori ja isännöitsijä Jani Lietonen sanovat, että yhteydenpito isännöitsijän ja hallituksen välillä on aktiivista.
– Ratkaisu parantaa esteettömyyttä ja nostaa asuntojen arvoa. Kustannukset kuitattiin ylimääräisellä vastikkeella, Vuori sanoo.
Liukkauden torjunta osa turvallisuutta
info@satpa.fi 045 133 3328
www.satpa.fi
KRV Kiinteistöpalvelut Oy tarjoaa kokonaisvaltaista palvelua kiinteistöjen arjen ja elinkaaren hallintaan - joustavasti, ammattitaitoisesti ja asiakaslähtöisesti.
Palveluihin kuuluu:
kiinteistöhuolto tekninen isännöinti korjausrakentamisen asiantuntijapalvelut
Myös Kimalluksen piha-alueella on tehty muutoksia, joiden tavoitteena on parempi asumisturvallisuus. Pääsisäänkäyntien edestä on raivattu pois leveitä pensaita, jotta esimerkiksi hälytysajoneuvoilla on esteetön kulku.
– Liukkauden torjuntaa varten paransimme sadevesien ohjausta pihasta, Lietonen kertoo.
Hallituksen jäsenet Ilpo ja Esa ovat ”taloyhtiön silmät ja korvat”. Asukkaat kertovat usein pihamaalla askaroiville miehille havaitsemistaan korjauskohteista. Ilpo sanoo mielellään lähtevänsä poistamaan portaista jäätä ja hiekoittamaan pihaa, ellei huoltoyhtiö ole ehtinyt paikalle.
– Vaarallisen liukasta pihaa ei viitsi katsella olohuoneen ikkunasta, Ilpo Pasanen naurahtaa.
Turvallisuutta on edistetty myös valaistusta parantamalla. Porraskäytäviin on asennettu liiketunnistimet ja pihaalueen valaistusta uusittu.
Yhteisöllisyys on suuri voimavara
Kahden talon asukkaat muodostavat tiiviin asuinyhteisön. Hallituksen jäsenet haluavat, ettei yhdenkään asukkaan tarvitse tuntea turvattomuutta tai yksinäisyyttä.
Yhteisöllisyyttä vahvistavat arkisten tapaamisten lisäksi monet vuosittain järjestettävät kohtaamiset, kuten yhteinen joulupuurotilaisuus ja kesänavaus.
– Yhtiökokousten osallistumisprosentti on todella korkea. Kimalluksen kesänavauksen yhteydessä grillataan ja kunnostetaan pihaa. Tärkeintä on, että ihmiset kohtaavat toisiaan, Vuori sanoo.
Vaihtuvuus taloyhtiössä on vähäistä. Vuoden 2012 jälkeen vain noin 10 prosenttia asunnoista on vaihtanut omistajaa. Kun asuntoja tulee myyntiin, ne menevät nopeasti kaupaksi.
– Turvallisuus ei ole pelkkä tunne, vaan olemme järjestäneet asukkaille käytännön taitoja lisäävää turvallisuuskoulutusta. Sen yhteydessä asukkaat pääsivät tutustumaan väestönsuojaan ja testaamaan palosammuttimen käyttöä. Viime aikoina keskustelua on käyty myös kotivarasta, jonka tulisi kriisitilanteissa riittää kolmeksi vuorokaudeksi, Hirvonen muistuttaa.
Esa Hirvonen esittelee automaattiovea. ”Tämä helpottaa huomattavasti kulkemista, jos käytössä on rollaattori tai käsissä useampi ostoskassi”, hän sanoo.
Vuoren mukaan yhteisöllisyys luo pohjan turvalliselle asumiselle.
– Meillä on vastuu toinen toisistamme. Jos jossain asunnossa on poikkeuksellisen hiljaista, voi käydä kysymässä, onko kaikki kunnossa. Yhteisöllisyys on Saarijärven kaltaisessa pitäjässä luontevampaa kuin suurissa kaupungeissa.
Uusia parannuksia ideoidaan koko ajan Taloyhtiössä mietitään koko ajan, miten turvallisuutta voisi edelleen lisätä. Viime aikoina keskustelua on käyty esimerkiksi defibrillaattorin eli sydäniskurin hankinnasta. Vaikka taloyhtiö sijaitsee Saarijärven keskustassa, on hyvä kyetä auttamaan ennen ensihoidon ehtimistä paikalle.
– Ensiapukurssi toisi kaikille tarpeellista tietoa hätätilanteita varten. Yhtiössä on kartoitettu, ketkä osaavat elvyttää, mutta tietojen kertaus on aina hyödyllistä, Vuori miettii.
Tulevaisuudessa taloyhtiön on ratkaistava myös, miten sähköautojen lataus järjestetään.
– Yhtiöllä on noin 4 020 neliön tontti, mutta pysäköintialue on hieman liian pieni. Olemme esimerkiksi vuokranneet naapuritontin omistavalta Saarijärven kaupungilta pienen alueen vieraspaikkoja varten, Hirvonen kertoo.
Hallituksen jäsenet ja isännöitsijä pitävät tärkeänä taloudellista varautumista suurempiin korjaushankkeisiin. Pienempiä remontteja tehdään toki koko ajan. Seuraavana on vuorossa raja-aidan rakentaminen tontin eteläpuolelle.
– Meillä on hyvä tilanne, sillä taloyhtiössä on oivallettu taloudellisen varautumisen merkitys tuleviin korjauksiin. Talot ovat nyt 13 vuoden ikäisiä, mutta kun mennään saman verran eteenpäin, peruskorjausten tarve lisääntyy. Puskurin keräämisestä huolimatta hoitovastike on kohtuullinen, 3,3 euroa neliöltä, Vuori sanoo.
Vuod E n Taloyh TIÖTEKo
• Kiinteistöliitto Keski-Suomi haluaa vuosittain tuoda esiin esimerkillisiä tekoja, hankkeita ja henkilöitä, jotka luovat iloa ja positiivisuutta taloyhtiöön. Tänä vuonna erityisenä teemana oli ikä- ja muistiystävällisyys taloyhtiöissä.
• Kiinteistöliitto Keski-Suomi sai valinnan pohjaksi kaikkiaan 14 ehdotusta. Joukossa oli taloyhtiöitä, hallituksia, henkilöitä ja hankkeita.
• Vuoden taloyhtiöteko 2025 julkistettiin Keski-Suomen Taloyhtiöpäivässä Jyväskylän Paviljongissa 11. marraskuuta.
Taloyhtiöiden kaukolämmön hintaerot kasvavat
Kiinteistöliitto Keski-Suomen tekemä vertailu paljastaa merkittäviä eroja Keski-Suomen paikkakuntien välillä.
n TEKSTI JA KUVAT: KIINTEISTÖLIITTO KESKI-SUOmI
TÄSTÄ VERTa I lu STa
• Kiinteistöliitto Keski-Suomi on vuodesta 2005 lähtien vertaillut taloyhtiöiden kaukolämmön kustannuksia Jyväskylän keskustassa ja Vaajakoskella, Jämsässä, Keuruulla, Laukaassa, muuramessa, Saarijärvellä, Viitasaarella ja äänekoskella.
• Vertailussa käytetään vakiomuotoista kerrostaloa, ns. indeksitaloa, jonka lämmitysenergian kulutus on 247,5 mWh vuodessa, tilausvesivirta 2,0 m3/h, sopimusteho 100 kW ja huipputeho 80 kW. mahdollista paluuveden hyvitystä ei huomioida.
• Vertailussa on käytetty kaukolämpöyhtiöiden 1.11.2025 voimassa olevia hinnastoja.
• Tietoa kustannusvertailuista: keski-suomi.kiinteistoliitto.fi/yhdistys/ kustannusvertailut
Kiinteistöliitto Keski-Suomi on jälleen vertaillut taloyhtiön kaukolämmön kustannuksia alueen suurimmilla paikkakunnilla. Vertailussa on käytetty vakiomuotoista ns. indeksitaloa ja 1.11.2025 voimassa olevia kaukolämmön hinnastoja. Vertailu osoittaa, että paikkakuntien väliset erot taloyhtiön kaukolämmön kustannuksissa ovat kasvaneet entisestään.
Taloyhtiön lämmitys on edullisinta Saarijärvellä, alle 20 000 euroa vuodessa ja kalleinta Laukaassa, yli 32 000 euroa vuodessa. Kun Saarijärvellä 90 neliömetrin asunnon hoitovastikkeesta lämmitykseen menee 120 euroa, Laukaassa summa on 200 euroa kuukaudessa.
Taloyhtiön lämmityskustannukset nousivat vuoden aikana eniten Viitasaarella 17,3 prosenttia, Keuruulla 11,1 prosenttia ja Muuramessa 9,8 prosenttia. Vain Jämsässä ja Saarijärvellä kustannukset pysyivät ennallaan. Kustannusten nousu oli vertailun paikkakunnilla vuoden aikana keskimäärin 6,5 prosenttia.
Perusmaksu ja energiamaksu
Kaukolämmön kokonaiskustannus muodostuu perusmaksusta, energiamaksusta ja arvonlisäverosta.
Energiamaksu on kulutusperusteinen
Taloyhtiöiden
lämmityskustannusten nousu oli vertailun paikkakunnilla vuoden aikana keskimäärin 6,5 prosenttia.
maksu, joka lasketaan kiinteistön todellisen lämpöenergian kulutuksen mukaan. Tällä katetaan tuotantokustannuksia, kuten polttoaineita ja muita energianlähteitä. Vertailussa alhaisin energiamaksu on Saarijärvellä alle 15 000 euroa ja korkein Muuramessa yli 25 000 euroa vuodessa.
Perusmaksu (tai tehomaksu) on kiinteä maksu, joka perustuu kiinteistön liittymän kokoon ja energian käyttöön. Sillä katetaan verkon ja tuotantolaitosten ylläpito- ja rakentamiskustannuksia. Vertailussa alhaisin perusmaksu on Jämsässä alle 4 000 euroa ja korkein Laukaassa ja Jyväskylässä yli 7 000 euroa vuodessa.
Perusmaksun osuus kaukolämmön kokonaiskustannuksista vaihtelee paljon paikkakunnittain. Kun Jämsässä, Muu-
ramessa ja Viitasaarella osuus on 15–16 prosenttia, Alvalla Jyväskylässä se on yli 29 prosenttia. Keskimäärin perusmaksun osuus on 21 prosenttia.
Kaukolämpö on luonnollinen monopoli
Luonnollinen monopoli syntyy tilanteessa, jossa yhden toimijan on tehokkaampaa tuottaa ja tarjota palvelua kuin useiden kilpailijoiden. Tämä johtuu usein suurista alkuinvestoinneista ja infrastruktuurin kustannuksista, joita ei ole järkevää monistaa.
Hyvä esimerkki luonnollisesta monopolista on kaukolämpöyhtiö. Kaukolämpöjärjestelmä vaatii laajan putkiverkoston, tuotantolaitoksia ja jatkuvaa ylläpitoa. Jos useat yritykset rakentaisivat omat verkostonsa samalle alueelle, kustannukset kasvaisivat merkittävästi ja järjestelmä olisi tehottomampi. Tämän vuoksi kaukolämpöä tarjoaa yleensä vain yksi yhtiö kullakin alueella.
Luonnollisen monopolin asema voi vaikuttaa hinnoitteluun, sillä kilpailua ei käytännössä ole. Suomessa kaukolämpöyhtiöiden hinnoittelua ei suoraan säädellä. Kaukolämmön tuottajat päättävät itse hinnoista, mutta kilpailu- ja kuluttajavirasto valvoo kaukolämpömarkkinoita kilpailulain (948/2011) perusteella.
Kaukolämmön hintamuutokset yhtiö yhtiöltä
Alva, Jyväskylän keskusta, hinnasto 1.1.2025
Indeksitalon lämmitys Jyväskylän keskustassa maksaa 24 400 euroa vuodessa. Siinä on nousua vuoden takaisesta 5,2 prosenttia. – Alvan kaukolämmön hintakehitys tulevaisuudessa näyttää maltilliselta. Vuonna 2026 valmistuvat uudet polttamattomaan tekniikkaan perustuvat lämmöntuotantoyksiköt madaltavat painetta tuleviin hinnankorotuksiin ja tuovat lisää ennakoitavuutta myös tuotantokustannuksiin. Tavoitteenamme on pitää hinta kilpailukykyisenä myös tulevaisuudessa, kertoo liiketoimintapäällikkö Riku Martikainen.
Jämsän Aluelämpö, hinnasto 1.8.2024
Jämsässä indeksitalon lämmitys maksaa 23 000 euroa vuodessa, mikä on sama kuin vuosi sitten.
Keuruun Energia, hinnasto 1.1.2025
Keuruulla indeksitalon lämmittäminen maksaa 29 000 euroa vuodessa. Se on 11,1 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. – Viime vuosina olemme joutuneet nostamaan lämmön hintaa aikaisempia vuosia enemmän, koska yleiset kustannukset ja erityisesti polttoaineen hinta on noussut muutaman viimeisen vuoden aikana huomattavasti, kertoo liiketoimintapäällikkö Joonas Pekkanen
Loimua, Jyväskylä (Palokka, Jyskä, Vaajakoski, Haapaniemi) ja Laukaa, hinnasto 1.11.2025
Loimua uudisti kaukolämmön hinnoittelurakennettaan marraskuusta alkaen niin, että energiamaksun osuus kokonaishinnasta laskee ja perusmaksun osuus nousee.
Lisäksi Jyväskylässä otettiin käyttöön kausihinnoittelu. Loimua Kantalämpö -tuotteessa lämmitysenergian hinta vaihtelee kuukausittain. Jyväskylässä indeksitalon lämmitys maksaa nyt 30 500 euroa, mikä on suurin piirtein sama kuin ennen uudistusta ja 3,6 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. Loimua kertoo, että sen asiakkaille Jyväs-
kylässä on tarjolla 1.1.2026 alkaen vaihtoehtoinen tuote: Loimua Vakaa, jossa noin puolet kaukolämmön vuosittaisesta kustannuksesta muodostuu kiinteästä perusmaksusta ja noin puolet energiamaksusta ilman kausivaihtelua. Tällöin indeksitalon lämmitys maksaa 2 000 euroa vähemmän vuodessa. Laukaassa indeksitalon lämmitys maksaa nyt 32 300 euroa vuodessa, mikä on suurin piirtein sama kuin ennen hinnoittelun uudistusta ja 6,3 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten.
– Tuotantokustannuksiin kohdistuvat paineet ovat hellittämässä kaikilla Loimuan toiminta-alueilla. Nykytilanteen perusteella kaukolämmön hinnoitteluun ei ole odotettavissa uusia muutoksia, ja lähivuosien mahdolliset tarkistukset tulevat olemaan korkeintaan yleisen kustannustason mukaisia. Loimuan tulevat investoinnit hukkalämpöjen hyödyntämiseen ja sähköiseen lämmöntuotantoon tukevat osaltaan hintavakautta. Mikäli sähkön ja kotimaisen bioenergian hintakehitys on suotuisaa, kaukolämmön hinta voi tulevaisuudessa myös laskea, toteaa asiakkuuspäällikkö Erno Laitinen
Muuramen Lämpö, hinnasto 1.8.2025
Muuramessa indeksitalon lämmitys maksaa hieman alle 30 000 euroa vuodessa. Nousua vuoden takaisesta on 9,8 prosenttia. Muuramen Lämpö ostaa kaukolämmön Alvalta.
Viime vuosina jatkunut polttoaineen hinnannousu ei ole taittunut. Näköpiirissä on merkkejä siitä, mutta vielä ei ole konkreettisesti muutosta tapahtunut, kertoo toimitusjohtaja Jani Lehtonen
Nevel, Viitasaari, hinnasto 1.1.2025
Viitasaarella indeksitalon lämmitys maksaa 29 700 euroa vuodessa. Se on 17,3 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten.
Nevel Oy:n mukaan viime vuosien kaukolämmön hinnankorotukset ovat johtuneet pääosin polttoaineiden ja muiden tuotantokustannusten merkittävästä noususta.
– Olemme pyrkineet pitämään hinnankorotukset mahdollisimman maltillisina ja en-
nakoitavina. Polttoaineiden hintojen kehitys on tasaantunut, mutta yleisesti ne ovat edelleen korkealla tasolla. Tulevalle vuodelle hinnoissamme on kuitenkin edelleen lievää nousupainetta, joka johtuu sekä yleisestä kustannustason noususta että tarvittavista investoinneista verkoston ja tuotannon kehittämiseen. Tavoitteemme on pitää kaukolämpö jatkossakin kilpailukykyisenä, vastuullisena ja toimitusvarmana lämmitysmuotona, sanoo myyntipäällikkö Mikko Reuna
Saarijärven Kaukolämpö, hinnasto 1.1.2025
Saarijärvellä indeksitalon lämmityskulut ovat 19 500 euroa vuodessa, mikä on sama kuin vuosi sitten. Saarijärvellä kaukolämmön energiamaksua on tarkoitus korottaa arviolta 8 prosenttia 1.1.2026 alkaen. – Hinnankorotuksen taustalla on yleinen kustannustason nousu sekä erityisesti polttoainekustannusten kasvu. Metsähakkeen hinta on noussut viimeisen kymmenen vuoden aikana noin 100 prosenttia, mikä on merkittävästi lisännyt lämmöntuotannon kustannuksia. Korotuksen jälkeen kaukolämmön hinta on tarkoitus pitää vakaana, mikäli polttoaineiden hinnoissa tai verotuksessa ei tapahdu merkittäviä muutoksia, kertoo toimitusjohtaja Tuomo Vilkkilä
Äänekosken Energia, hinnasto 1.1.2025
Äänekoskella Indeksitalon lämmitys maksaa hieman alle 26 000 euroa vuodessa. Se on 5,0 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten.
– Äänekosken Energian myymä kaukolämpö tuotetaan paikallisesti lähes kokonaan puupohjaisilla polttoaineilla. Puupohjaisten polttoaineiden hinnat ovat nousseet muutaman viime vuoden aikana merkittävästi ja tämä kustannuskehitys on heijastunut menneinä vuosina hankintakustannuksiimme ja sitä kautta kaukolämpömaksuihimme. Kaukolämpömaksuille on edelleen korotuspainetta, vaikka tiukin ajanjakso näyttäisi taittuneen, kertoo asiakkuus- ja myyntipäällikkö Johanna Strickling
Törpötä kinkkurasva biojätteeseen
Kaada kinkkurasva esimerkiksi maitotölkkiin.
Vie se taloyhtiön biojäteastiaan.
Sulje pakkaus teipillä.
PELTI- JA TIILIKATTOJEN MAALAUS JA PINNOITUS
KATTOJEN PINTATIIVISTYS
KATTOTURVAVARUSTEIDEN ASENNUS
SADEVESIJÄRJESTELMIEN ASENNUS
KATTOHUOLTOPALVELUT
ULKOMAALAUKSET
VILLE PERÄNEN
Puh. 050 919 5071 info@kskiinteistopalvelu.fi www.kskiinteistopalvelu.fi
Jouluna kinkkurasvaa ei tarvitse lähteä kuskailemaan yhtään minnekään! Laita jäähtynyt rasva kartonkitörppöön, sulje törppö teipillä ja vie se taloyhtiön biojäteastiaan.
Kun sinä törpötät, laitamme mekin Mustankorkealla hyvän kiertämään ja lahjoitamme kaksi tonnia hyväntekeväisyyteen. Tehdään yhdessä kaikille hyvän mielen joulu!
Lue lisää mustankorkea.fi/torppo ja katso muut joulun kierrätysvinkit mustankorkea.fi/joulu
KIINTEISTÖIHIN
Väinönkatu 36 bB 2. krs
40100 Jyväskylä
020 754 5130 toimisto@janlex.fi www.janlex.fi
Millainen sähköautojen latausratkaisu taloyhtiölle?
• Teemme kartoituksen
• Laadimme suunnitelman
• Kilpailutamme ja valvomme toteutuksen
Pyydä tarjous ilmanvaihdon puhdistuksesta ja säädöstä. p. 050 369 0945, teemu.peltonen@camini.
Taloyhtiöiden neulomistaitureille
Talolyhtysukat
Kokkolalainen neulesuunnittelija Mia Sumell on luonut Talolyhtysukat, joihin saat helposti käytettyä pienet lankanyssykät. Malli on täynnä lämpöä ja kauniita yksityiskohtia – täydellinen projekti talven
Mia on suunnitellut selkeitä neuleohjeita vuodesta 2017 lähtien. Ohjeista löytyy villasukat, lapaset, pipot, kaulurit ja kaarrokeneuleet eri taitotasoille neulojille.
Mian ohjeita on julkaistu kirjoissa ja lehdissä, ja löydät ne myös SullaVikat-verkkokaupasta: sullavikat.com.
QR-koodista näet veloituksetta ohjeet Talolyhtysukkiin.
Entä miltä Talolyhtysukat näyttävät? Katso sivulta 18.
Kiinteistöliiton tutkimus- ja kehitystoiminta:
Kustannus- ja taloustietoa taloyhtiöiden hyväksi
Kustannusten kehitys ja asumiseen menevät eurot puhuttavat aina yhtiökokouksissa ja pöytien ääressä. Miltä ensi vuosi näyttää? Pitääkö vastiketta nostaa? Mihin rahat oikein kuluvat? Kiinteistöliiton Tutkimus- ja kehityspalvelut (T&K) -yksikkö seuraa kustannusten kehitystä vuosittain useammalla eri tavalla ja pyrkii tarjoamaan tietoa ja selityksiä taloyhtiöiden toiminnan ja suunnittelun tueksi. Lisäksi kaikkea tutkittua ja kerättyä tietoa hyödynnetään edunvalvonnassa taloyhtiöiden hyväksi.
n TEKSTI: JUHO JÄRVINEN, KIINTEISTÖLIITON TALOUS- JA VEROASIANTUNTIJA n KUVA: KIINTEISTÖLIITTO
Toteutamme vuosittain Indeksitalo-vertailun syyskuun alussa. Indeksitalo mittaa nykyisin 59 kaupungin kuntakohtaisesti päätettäviä kiinteistökustannuksia. Nämä kustannukset kattavat keskimäärin hieman runsaat puolet taloyhtiöiden hoitokuluista. Vertailun avulla kuntien välisiä veroja ja maksuja voidaan arvioida entistä tarkemmin.
Asumismenot-selvitys on puolestaan Pellervon taloustutkimuksen toteuttama asumisen kustannuksiin keskittynyt tutkimus, jossa toimimme tilaajana. Tutkimuksessa selvitetään siis käytännössä, kuinka paljon suomalaisten kotitalouksien käytettävissä olevista tuloista menee asumiseen.
Julkaisemme jäsentalojen käyttöön vuosittain lokakuussa talousarvio-ohjeen seuraavan vuoden talousarvion laadinnan tueksi. Talousarvio-ohje päivitetään tammikuun alussa, jolloin käsitys muutoksista on tarkentunut. Talousarvio-ohjetta tulee soveltaa kiinteistön omien olosuhteiden mukaisesti, mutta se tarjoaa taustatietoa odotettavissa olevista muutoksista taloyhtiöiden toimintaympäristössä. Yhdistettynä paikallisyhdistyksen tarjoamaan täsmätietoon kunnallisten kustannuksista, jäsentaloyhtiö saa tukea talouden suunnitteluunsa. Kyselyt täydentävät jäsenten ja Kiinteistöliiton käytettävissä olevaa informaatiota. Kyselyt, kuten Hoitokulukysely, Talous- ja rahoituskysely sekä Korjausrakentamisbarometrit, tarjoavat korvaamattoman arvokasta tietoa taloyhtiöiden tilanteesta, jota T&K-yksikkö kerää, jalostaa, jakaa ja hyödyntää kaikessa toiminnassaan. Tutkittu tieto auttaa yksittäistä taloyhtiötä ja hallitusta tekemään parempia päätöksiä ja mahdollistaa Kiinteistöliiton vaikuttavan edunvalvonnan koko taloyhtiökannan hyväksi.
▶ Tutustu tarkemmin tutkimus- ja kehityspalveluihin: kiinteistoliitto.fi/palvelut/tutkimus
Varautuminen
sään ääri-ilmiöihin
taloyhtiöissä, osa 4/4
Vesisateet ja tulvat ovat tulevaisuudessa riesana myös talvikuukausina
Taloyhtiöiden on ilmastoriskejä arvioidessaan syytä selvittää, miten hyvin rakennukset kestävät lisääntyvää kosteusrasitusta. Kun riskit on tiedostettu, on kartoitettava keinot vahinkojen ehkäisemiseksi.
n TEKSTI: TImO SILLANPää KUVITUS: PIXABAY
Sademäärien arvioidaan Suomessa kasvavan ja rankkasateiden voimistuvan ilmaston lämpenemisen vuoksi. Lauhemman sään vuoksi entistä suurempi osa sadannasta tulee myös talvella vetenä, ja lumi voi sulaa talven aikana moneen kertaan. Talvitulvia on odotettavissa erityisesti Etelä- ja KeskiSuomessa.
Rakennetussa ympäristössä suurimmat tulvariskit liittyvät vesistö- ja hulevesitulviin, jotka rasittavat kaupunkien viemäriverkkoja ja voivat aiheuttaa merkittäviä taloudellisia vahinkoja. Tiiviimmän ja teknistyvän rakentamisen vuoksi ympäristön haavoittuvuus tulvariskeille kasvaa ja vahinkojen vaikutukset monimutkaistuvat.
– Ilmastonmuutokselle on tyypillistä, että sitten kun sataa, vettä tulee kerralla todella paljon, mutta esimerkiksi hellekausien aikana voi olla hyvin kuivia jaksoja. Kovien tuulten vaikutuksesta rakennusten julkisivua piiskaavat viistosateet yleistyvät, sanoo sopeutumisen suunnittelija Katriina Virtanen Suomen ympäristökeskuksesta.
Ilmastonmuutos vaikuttaa sää- ja luonnonilmiöiden perinteisiin esiintymisajankohtiin. Tulvien riski talvella lisään-
tyy, mutta lumien sulamisen aiheuttamat kevättulvat saattavat jopa vähentyä.
Tulvariskin arvioidaan kasvavan erityisesti suurten vesistöjen keskusjärvissä, kuten Saimaalla ja Päijänteellä, joissa tulvia voi kertyä pitkien sateisten jaksojen seurauksena. Vesi.fi-verkkosivustolla voi tarkastella eri alueiden tulvariskejä. Sivuston karttapalvelun mukaan Keski-Suomessa on lukuisia järvien ja jokien ranta-alueita, joilla tulvan mahdollisuus on olemassa.
– Tulville alttiilla alueilla sijaitsevissa taloyhtiöissä on hyvä kartoittaa, miten paljon kellarikerrosten varastoissa säilytetään kosteudelle herkkää omaisuutta. Pelastussuunnitelmassa on luonnolli-
sesti määriteltävä tulvatilanteita varten asukkaiden toiminta, välineet ja pelastustiet, Virtanen sanoo.
Muuttuvat olot voivat aiheuttaa kosteusvaurioita
Suomen Kiinteistöliiton yhteiskuntasuhdepäällikkö Janne Salakka huomauttaa, että ilmastonmuutos ei ole tulevaisuuden asia, vaan sen vaikutukset näkyvät Suomessa jo nyt. Suomen keskilämpötila on kohonnut yli kaksi astetta 120 vuoden aikana. Talvet ovat lämmenneet enemmän kuin muut vuodenajat. Sademäärät ovat kasvaneet lähinnä talvella ja rankkasateet hieman voimistuneet.
Kun tulva yllättää, on myöhäistä lähteä ostamaan rautakaupasta pumppua tai hiekkasäkkejä.
Janne Salakka
Ilmaston muuttuessa rakennusten kosteus- ja homevauriot saattavat lisääntyä erityisesti ulkoseinärakenteissa. Vaurioille altistavat lisääntyvät sateet, talvien sateiden muuttuminen lumesta vedeksi, ilman suhteellisen kosteuden kasvu, tuulen aiheuttamien viistosateiden yleistyminen sekä lämpötilan kohoaminen. Rakenteiden suunnittelussa pitäisi huomioida se, ettei kosteus pääse kertymään rakenteisiin tai niihin päästyään kosteus poistuu nopeasti. Ellei taloyhtiöllä ole varmuutta rakenteiden kyvystä kestää kosteutta, on aiheellista teettää
kuntoarvio, jolla selvitetään rakenteiden nykyinen kunto sekä riskit sään ääri-ilmiöiden aiheuttamille vaurioille.
Ilmastonmuutoksen vaikutuksesta syntyvät kosteusvauriot ovat riski terveydelle siinä missä muutkin kosteusvauriot.
– Elämme nyt aikaa, jolloin taloyhtiöissä tulisi tunnistaa, mitä muuttuvat sääolosuhteet voivat aiheuttaa rakennuksille. Kun riskit on tiedostettu, on aiheellista miettiä, mitä vahinkojen ehkäisemiseksi on tehtävissä, Salakka painottaa.
Salakka huomauttaa, että taloyhtiön ei tarvitse taklata yhdellä kerralla kaikkia ilmastoriskejä. Rasitus voi olla liian suuri yhtiön ja osakkaiden taloudelle. Riittää, että suunnitelmien mukaisessa kunnossapidossa huomioidaan muuttuvien sääolosuhteiden vaikutukset.
Taloyhtiöiden on myös mietittävä, miten toimitaan akuuteissa tilanteissa, esimerkiksi myrsky- ja tulvavahinkojen aikaan.
– Kun tulva yllättää, on myöhäistä lähteä ostamaan rautakaupasta pumppua tai hiekkasäkkejä. Myös varusteiden ylläpito ja niiden toimivuuden tarkistukset ovat osa varautumista, Salakka sanoo.
LÄHTEITÄ HAASTATTELUJEN LISÄKSI www.ilmasto-opas.fi; Ilmatieteen laitos; Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL); Rakennusten kosteusvauriot ja ylilämpeneminen muuttuvassa ilmastossa – RAIL, Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2023:2; Kiinteistöliiton opas ”Vaikeutuviin sääolosuhteisiin ja sään ääri-ilmiöihin varautuminen taloyhtiöissä”
I l M aSTon M uu To S
Varautuminen sään ääri-ilmiöihin taloyhtiöissä
• Keski-Suomen Kiinteistöviesti on tämän vuoden aikana käsitellyt jokaisessa numerossaan ilmastonmuutoksen aiheuttamien sään ääri-ilmiöiden vaikutuksia. Numerossa 1/25 ilmastonmuutoksen vaikutuksista kerrottiin yleisellä tasolla, numerossa 2/25 teemana olivat helteet, kuivuus ja auringon säteily ja numerossa 3/25 tuuli- ja myrskyvahingot sekä tuholaiset. • Suomen Kiinteistöliitto on julkaissut taloyhtiöiden hallituksille, osakkaille ja isännöitsijöille oppaan ”Vaikeutuviin sääolosuhteisiin ja sään ääri-ilmiöihin varautuminen taloyhtiöissä”, jonka avulla taloyhtiöt voivat kartoittaa rakennuksiin kohdistuvia ilmastoriskejä.
Kyllä kiitos
• maito- ja mehutölkit
• muro- ja keksipaketit
• pizzalaatikot, munakennot
• wc- ja talouspaperihylsyt
• paperipussit ja -kassit
• pahvilaatikot
• kertakäyttöiset juomamukit
Muista litistää!
Ei kiitos
• märät tai likaiset pahvit ja kartongit
• rakentamisen styroksit ja muovit
• muovipussit
Kartonkipakkausten kierrätysaste Suomessa:
Kartonkipakkaus
Kartongin käyttö on lisääntynyt viime vuosina. Verkkokaupan kasvu on lisännyt pakkaustarvetta, samoin verkossa tehtävät ruokaostokset ja noutoruuan käyttö. Myös muovia korvataan yhä useammin kartongilla. Kartongin kierrätyksessä tärkeintä on muistaa litistää suuret pahvilaatikot ja pakata pienet kartonkipakkaukset sisäkkäin.
TALOYHTIÖN JÄTEPISTE. Jäteauto hakee kartonkipakkaukset taloyhtiön jätepisteestä. Kartonkia kerätään myös Rinki-ekopisteissä ja Mustankorkean hyötykeräyspisteissä. Kartonki on tuottajavastuullista jätettä, eli vastuu sen kierrättämisestä on tuotteiden pakkaajilla. Kierrätyksen järjestää tuottajien puolesta valtakunnallisesti Rinki Oy ja Mustankorkea täydentää keräystä taloyhtiöissä. Kartonki kuljetetaan vastaanottoterminaaleihin. Esimerkiksi Jyväskylässä kartonki otetaan vastaan L&T Ympäristöpalveluilla Seppälänkankaalla.
VASTAANOTTOTERMINAALI JA KARTONKITEHDAS. Vastaanottoterminaaleja on useampi kymmenen ympäri Suomea paikoissa, joissa kartonkijätettä syntyy paljon. Niissä kartonki punnitaan, tarkastetaan ja paalataan sekä kuljetetaan isommalla rekalla kartonkitehtaalle. Kierrätykseen kelpaamaton kartonki hyödynnetään energiana.
Kartonkitehtaassa kartonkipakkauksesta irrotetaan kartonkikuitu sekä pakkauksessa mahdollisesti olevat muovi- ja alumiinipinnoitteet. Kartonkikuitu irrotetaan veden avulla. Myös talteen saadut muovit ja alumiinit kierrätetään.
99 % vuonna 2022.
Lähde: Sumi Oy, Pirkanmaan ELY-keskus 85 % EU:n tavoite vuoteen 2030 mennessä.
UUSIA TUOTTEITA. Kierrätyskuitumassasta valmistetaan uusia kartonkipakkauksia, kuten kuivatuotteiden (aamiaismurot, kaurahiutaleet ja keksipaketit) pakkauksia ja kanamunakennoja. Lisäksi kierrätyskuidusta valmistetaan aaltopahvia, kuljetuslaatikoita ja vessapaperihylsyjä. Kuitua voidaan kierrättää noin 5–7 kertaa ennen kuin kartonkikuitu kuluu liikaa. Elinkaarensa lopussa sitä voidaan käyttää bioenergian ja lämmön tuottamiseen.
Leikkaa talteen!
Usein kysytyt kysymykset kartongista
PITÄÄKÖ MAITOTÖLKIN MUOVIKORKKI IRROTTAA?
Maito- tai jogurttitölkin saa laittaa kevyesti huuhdeltuna ja litistettynä kartonkien keräykseen korkin kanssa. Korkkia ei tarvitse irrottaa, sillä se irrotetaan pakkauksesta kierrätysprosessin aikana.
MIKSI JOISSAIN KERÄYSSÄILIÖISSÄ ON PIENI SUUAUKKO?
Joissain kartongin keräyssäiliöissä on säännösten mukaisesti melko pieni täyttöaukko. Se estää ihmistä menemästä keräysastiaan tai puristimissa työntämästä kättä liian syvälle. Pieni aukko on siis turvallisuusmääräysten mukainen.
ONKO KARTONGIN LAJITTELU ILMASTOTEKO?
On! Kartonki valmistetaan puusta. Puut sitovat hiilidioksidia ja luovat elinympäristöjä monimuotoiselle luonnolle. Kierrättämällä kartongin vähennämme tarvetta kaataa puita uusien pakkausten raaka-aineeksi.
VOIKO KARTONGIN KERÄYSASTIAAN
LAITTAA...
...LAHJAPAPERIT?
Ei voi. Lahjapaperit sisältävät paljon painovärejä ja päällysteitä, eivätkä ne siksi sovellu kartongin tai paperin keräykseen. Voit laittaa lahjapaperit ja lahjanarut sekajätteeseen tai jos ne ovat hyväkuntoisia, niin käyttää uudelleen.
... VÄRILLISEN ASKARTELUKARTONGIN?
Ei saa, koska ne eivät ole pakkauksia. Askartelukartongin mukana keräykseen saattaa päätyä liimajäämiä tai muita materiaaleja. Askartelukartonki lajitellaan sekajätteeseen.
... MUOVI-IKKUNALLISEN LEIPÄPUSSIN?
Kyllä. Pakkaukset lajitellaan päämateriaalin mukaan, eli mitä pakkauksessa on prosentuaalisesti eniten. Leipäpussissa on puukuitua, joten se kuuluu kartonkiin.
€Mustankorkealla 660-litraisen kartonkiastian tyhjennys maksaa 5,05 € ja sekajäteastian 10,60 €. Harvemmin tyhjennettävän syväkeräyssäiliön (enint. 5 m3) tyhjennys maksaa 32,76 € kartongilta ja 94,20 € sekajätteeltä.
Hinnat vuoden 2025 hinnastosta.
Kokous- ja koulutustila
VIHERNIEKKA
Viihtyisä kohtaamispaikka!
• Kokoustarjoilut
• 70-paikkainen
• Ilmainen pysäköinti
kokoukset
koulutukset
tyhy-päivät
palaverit
messut
Lisätiedot ja varaukset: kokouspalvelut@viherlandia.fi Puhelin 010 617 1902
Kammintie 6, Jyväskylä viherlandia.fi
Onnella on juuret
Omassa kodissa mahdollisimman pitkään
Olen viimeiset pari vuotta kiertänyt ympäri Suomea erilaisissa tilaisuuksissa puhumassa ikä- ja muistiystävällisestä asumisesta. Kun kysyn yleisöltä, kuinka moni haluaa asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään, lähes kaikki viittaavat. Mutta kun kysyn, soveltuuko asunto, jos muisti tai liikkuminen heikkenevät, vain noin puolet nostaa kätensä.
n TEKSTI: mAURA TIURANIEmI n KUVAT: SHUTTERSTOCK JA KIINTEISTÖLIITTO
Ikääntyessä näkö, kuulo, muisti tai motoriikka voivat heikentyä. Oppi minen käy entistä vaikeammaksi, eh kä muistikin reistailee.
Arjesta selviytyminen tuottaa haastei ta, varsinkin yksinasuvilla, joilta puuttu vat läheiset ja riittävä tuki. Yksinäisyys lisää turvattomuuden tunnetta. Sosiaa listen suhteiden puute kasvattaa masen nuksen ja päihdeongelmien riskiä.
Työikäisten vähenevä määrä suhteessa apua tarvitseviin iäkkäisiin, maailman ti lanne ja julkinen talous ovat asioita, joille harva meistä voi mitään. Omaan ja lähi piirimme hyvinvointiin voimme kuiten kin vaikuttaa.
Tässä artikkelissa kerron joitakin keinoja, miten edistää hyvää vanhuutta asumisen näkökulmasta.
Ennakoi ajoissa
Oman ikäasumisen suunnittelu kannattaa aloittaa ajoissa. Hyväkuntoisena tarvittavien muutosten tekeminen on helpompaa. Vanheneminen kannattaa ottaa puheeksi omassa perheessä ja sopia edunvalvontavaltuutuksella, kuka hoitaa
ministeriön rahoittamassa Ikä ja muistiystävällinen taloyhtiö hankkeessa (2024–2025). Hän on koulutukseltaan sosionomi ja työskennellyt aiemmin asumisneuvojana.
asioita, jos ei itse enää kykene.
Netistä löytyy erilaisia tarkistuslistoja, jotka auttavat selvittämään soveltuuko koti vanhetessa sellaisenaan, riittääkö remppa vai tarvitaanko muutto.
Talousongelmia voi ehkäistä budjetoinnilla ja aloittamalla säästäminen ajoissa.
Jos velkaantuu, kannattaa apua hakea ennen kuin ongelmat pahenevat. Esimerkiksi vuokra- tai vastikerästiin voi usein laatia maksusuunnitelman.
Säännölliset lääkärintarkastukset ja muistitestit ovat hyödyllisiä, sillä monia sairauksia voidaan hidastaa ajoissa aloitetulla hoidolla. Mielekäs tekeminen, hyvät rutiinit, kuuluminen yhteisöön ja positiivinen asenne ylläpitävät toimintakykyä.
Ehkäise onnettomuuksia
Kaatumiset ovat iäkkäiden yleisin tapaturmatyyppi. Tapaturmia voi ehkäistä varmistamalla, ettei kodissa tarvitse kiipeillä, kompastua eikä liukastua.
Monta lonkkaa jää murtumatta, kun pidämme kulkuväylät avoimina, säilytämme tarpeelliset tavarat helposti saatavilla ja huolehdimme hyvästä valaistuksesta esimerkiksi liiketunnistinlamppujen avulla. Kylpyhuoneen liukuestematto tai pinnoite ovat helppoja tapoja parantaa kodin turvallisuutta. Apuvälineitä, kuten suihkutuolin tai WC-korotuksen, saa lainaksi apuvälinelainaamosta.
Muistisairaudet lisääntyvät. Nyt Suo-
Kiinteistöliiton jäsenyhdistysten ja Ympäristöministeriön rahoittaman Ikä- ja muistiystävällinen taloyhtiö -hankkeessa jaetaan tietoa ikääntymisen vaikutuksista asumiseen sekä kehitetään toimintamalleja, joiden avulla ikäihmisten asumista taloyhtiöissä voidaan helpottaa.
messa arvioidaan olevan noin 150 000 diagnoosin saanutta ja ainakin saman verran niitä, joilla on lieviä muistin ja tiedonkäsittelyn pulmia.
Pahimmillaan päälle unohtunut liesi aiheuttaa tulipalon. Tai huomaamatta jäänyt vuotava hana kastelee kerrostalossa useita asuntoja. Saattaa myös olla, että kotiin ei enää löydä tai lääkkeet jäävät ottamatta.
Tekniikka tarjoaa yksinkertaisia ratkaisuja. Liesivahti hälyttää ja sammuttaa lieden, jos se ylikuumenee. Vesivuotohälytin ilmoittaa kosteudesta. Turvanapilla kutsutaan apua, paikannin löytää eksyneen ja robotti jakaa lääkkeet.
Ihmiskontaktia ei kuitenkaan korvaa mikään. Tosin suhteitakin hoidetaan nykyään paljon etänä. Verkkoryhmät ja videopuhelut ovatkin toimivia tapoja, mutta niihin tarvitaan sopivat laitteet ja joskus myös digitukea.
Varmista avun saanti
Turvaverkko voi muodostua perheen lisäksi ystävistä, naapureista tai vapaaehtoistyöntekijöistä. Hyvinvointialueen asiakasohjauksesta saa tietoa erilaisista tukimuodoista ja järjestöjen palveluista. Jotkut huoltoyhtiöt tarjoavat lisäpalveluja arjen pieniin tarpeisiin, kuten lampun vaihtoon. Kun taloyhtiössä on yhteishenkeä ja naapuriapua, huomataan apua tarvitsevat helpommin. Jos on huolissaan naapurista, kannattaa ensin mennä juttelemaan ja tehdä sitten tarvittaessa huoli-ilmoitus hyvinvointialueelle.
Yhteiset kahvihetket taloyhtiön kerhotilassa tai ystävän tarkistussoitto voivat pelastaa päivän – joskus jopa hengen. Tärkeintä on, ettei kukaan jää yksin – ei perheessä, naapurustossa eikä yhteiskunnassa.
▶ Ikä- ja muistiystävällinen taloyhtiö -hanke: kiinteistoliitto.fi/ikajamuisti
Laadukasta ja asiakaslähtöistä rakentamista Keski-Suomessa yli 35 vuoden kokemuksella
www.phamalainen.net, puh. 0400 294 975
www.huoltosilta.fi
hs@huoltosilta.fi p. 0400 917 722
KESKI-SUOMEN NUOHOUS- JA ILMASTOINTIHUOLTO OY
• Ilmanvaihtojärjestelmien puhdistus- ja tarkistustyöt
• Ilmamäärien mittaus- ja säätötyöt
• Lakisääteiset tulisijanuohoukset
• Piippujen suojaukset
• Ilmanvaihtoasennustyöt
• Hormisaneeraukset
TILAUKSET 044 350 8830
www.nuohousjailmastointihuolto.fi
Harmaa linna täytti 100 vuotta
”Alvar Aallon suunnittelema Jyväskylän työväentalo on yksi ydinkeskustan arvokkaimmista rakennuksista”, sanoo Jyväskylän Työväenyhdistys ry:n toimitusjohtaja Kimmo Ojala.
Jyväskylän työväentalon vihkiäisiä vietettiin 12.-13.9.1925. Kaupunkiin oli noussut näyttävä rakennus, jota aikalaiset kutsuivat myös ”harmaaksi linnaksi”.
– Jyväskylä oli sata vuotta sitten tyypillinen pieni suomalaiskaupunki, jonka yleiskuvaa luonnehtivat yksikerroksiset puutalot. Jyväskylän työväentalo edusti siinä miljöössä uudenlaista rakentamista niin mittakaavaltaan kuin toteutustavaltaan, kertoo Jyväskylän Työväenyhdistyksen toimitusjohtaja Kimmo Ojala. FT Jussi Jäppinen kuvaa talon satavuotishistoriikissa havainnollisesti 1920-luvun alun Jyväskylää. Suurempia kivirakennuksia olivat 1800-luvun loppupuolella valmistuneet seminaarin tiilirakennukset, kaupunginkirkko ja kunnallistalo sekä 1900-luvun alkupuolella kaupunkikuvaan nousseet lyseo ja Kansallis-Osake-Pankin talo.
Työväenyhdistys teki päätöksen työväentalon rakentamisesta syyskuussa 1923 järjestämässään 35-vuotisjuhlakokouksessaan. Yhdistys oli ostanut toimintaansa varten vuonna 1906 kauppaneuvos Julius Johnsonilta tontin Kauppakadun ja Väinönkadun kulmasta. Suunnittelijaksi pyydettiin juuri kaupunkiin muuttanut arkkitehti Alvar Aalto. Hänelle kaupunki oli tuttu jo lapsuus- ja nuoruusvuosilta ennen arkkitehtiopintoja.
Työväentalo on suojeltu rakennussuojelulain perusteella Ojala sanoo, että työväentalo on sadan vuoden aikana käynyt läpi monia muutoksia. Alkujaan taloon muuttivat Jyväskylän Työväen Näyttämö sekä työväenyhdistyksen kahvila ja ravintola.
– Jyväskylän kaupunginteatteri perustettiin 1960-luvun alussa. Juhlasaliin rakennettiin yleisön parempien näkymien takaamiseksi jyrkempi katsomo, joka peitti alkuperäisen parvikatsomon.
Ensimmäisen peruskorjauksen yhteydessä 1982–83 juhlasalia ja lämpiötä palautettiin alkuperäiseen asuunsa, muun
muassa katsomo purettiin pois. Lämpiön sylinterimäisen seinän ja pariovien ornamenttikuvioita maalattiin uudelleen, sillä niitä oli peitetty rakennuksen alkutaipaleella tapetilla ja maalilla.
– Toinen mittava peruskorjaus tehtiin vuosina 2007–2008. Sen yhteydessä rakennuksen juhlasalitila peruskorjattiin täydellisesti. Myös talotekniikkaa ja vesikattorakenteita remontoitiin.
Julkisivu uusittiin vuonna 1997 ja Aalto-salin sisäänkäynnin kuparipintaiset pääovet 2016.
– Työväenyhdistys on halunnut pitää arvorakennuksen kunnossa. Pienempiä ylläpitokorjauksia on tämän ikäisessä rakennuksessa tehtävä koko ajan.
Työväentalo on suojeltu rakennussuojelulain pohjalta vuonna 1986.
– Kun korjauksia suunnitellaan, keskustelemme niistä aina Museoviraston ja Alvar Aalto -säätiön kanssa ennen toteutusta. Suojelu koskee tiukimmin julkisivua, juhlasalia ja lämpiötä, Ojala tarkentaa.
Aaltosali taipuu moneen tarkoitukseen
Katutason ja kellarin ravintolamaailma on elänyt alati muuttuvaa elämää puolet talon olemassaolosta. Kansanravintolan pyöreällä puolella aloitti vuonna 1973 Pub, joka viitisen vuotta myöhemmin siirtyi kellarikerrokseen. Moni jyväskyläläinen muistaa vielä sen seuraajan, kellariravintola Alvarin. Työväenyhdistys myi ravintolatoiminnan Keskimaal-
Jy VÄSK yl Ä n T yÖVÄE n Talo
le vuonna 1999. Samalla ravintolatilat vuokrattiin Keskimaalle.
Kaupunginteatteri siirtyi 1982 uuteen teatteritaloon, joka niin ikään on Alvar Aallon suunnittelema. Muutoksen myötä työväentalon juhlasali vapautui työväenyhdistyksen omien tilaisuuksien käyttöön sekä vuokrattavaksi ulkopuolisille. – Salissa on järjestetty monenlaisia tilaisuuksia, kuten kokouksia, konsertteja perhejuhlia ja opiskelijasitsejä. Aalto-sali on suosittu kokoontumispaikka ja esimerkiksi pikkujouluaikoina kalenteri on buukattu täyteen, Ojala kertoo.
Ojalan mukaan työväentalo on yksi Jyväskylän ydinkeskustan arvokkaimmista rakennuksista, vaikka ei monen Aallon kohteen tavoin päässyt ehdolle UNESCO:n maailmanperintölistalle. Monet arkkitehtiopiskelijat käyvät säännöllisesti katsomassa, miltä Aallon 1920-luvun päätyöksi luonnehdittu työväentalo näyttää.
– Syyskuussa vietetyn talon 100-vuotisjuhlan yhteydessä pidimme avoimien ovien päivän. Moni talossa vieraillut jyväskyläläinen kertoi, ettei ollut koskaan aikaisemmin käynyt Aalto-salissa, vaikka työväentalo on niin leimallinen osa kaupunkikuvaa, Ojala sanoo.
LÄHTEITÄ
• Jussi Jäppinen: Jyväskylän työväentalo 100 vuotta 1925–2025. Kustantaja: Jyväskylän työväenyhdistys ry (2025)
• Visit Jyväskylä Region, Visit Alvar Aalto, aaltosali.fi
• Rakentaminen aloitettiin loppukesällä 1924 arkkitehti Alvar Aallon suunnitelmien pohjalta. Talon vihkiäisiä vietettiin 12.–13.9.1925. Rakennuksessa toimivat pitkään mm. Jyväskylän Työväen Näyttämö sekä työväenyhdistyksen kahvila ja ravintola.
• Erityisesti sisätilojen suunnitteluun Alvar ja Aino Aalto saivat inspiraatioita Pohjois-Italiaan 1924 tekemältään häämatkalta.
• Lämpiön katseenvangitsijaksi Aalto luonnosteli sylinterimäisen seinän, jonka keskellä olevista koristelluista pariovista kuljetaan juhlasaliin. Kaarevan seinän ornamenttien idea on peräisin Firenzen San Pancrazion kirkon Rucellai-kappelista.
• Väinönkadun puolella on näyttävä yksityiskohta, renessanssivaikutteinen parveke. Sinne ei kuitenkaan pääse, sillä parveke on vain koriste.
n TEKSTI: TImO SILLANPää
Katunäkymä Väinönkatua ylöspäin vuonna 1927.
Näkymä Väinönkadulta 1927. Alvar Aallon suunnittelema työväentalo edusti uudenlaista arkkitehtuuria puutalojen keskellä.
Lämpiön kaariseinää koristavat ruutuihin sijoitetut ornamenttikuviot.
JUSSI JäPPINEN
PALVELUHAKEMISTO
n ILMASTOINTIHUOLTOA
• Ilmanvaihtokanavien puhdistukset
• Ilmanvaihtokoneiden huollot. Ilmamäärien mittaukset.
• Perinteiset piipunnuohoukset.
P. 050 555 7848 • www.tekufix.fi
Luotettavaa paikallista palvelua! Nuohous- ja ilmastointipalvelu Räty
Ilmastointikanavien puhdistus, hormien tiiviyskokeet, suodatinhuollot, säädöt, tulisijojen ja hormien nuohoukset palvellen jo 40 vuoden ajan Ota yhteyttä puh. 0500 548 882 Muista varaukset ennen ruuhkia!
n ISÄNNÖINTIÄ
ISÄNNÖINTIPALVELU
Asiakaslähtöinen palvelumme tuottaa ja välittää laadukkaita asumisen ja omistamisen palveluita. Pyydä tarjous isännöinnistä. Myös pienet yhtiöt!
Jyväskylän Kiinteistömestarit Ky • Kauppakatu 6, 40100 Jyväskylä Puh. 0403 400 113 (klo 9–17) • isannointi@kiinteistomestarit.com
Laadukasta
ISÄNNÖINTIÄ
kiinteistöjen arvoa turvaten jo vuodesta 1983.
Länsiväylä 4 A, 40630 Jyväskylä puh. 020 740 1760 www.jskipa.fi
Vapaudenkatu 40- 42, 40100 Jyväskylä. Puh. 010 778 6700 www.isannointijyvaskyla.fi, asiakaspalvelu@jklkp.fi
TALOHALLINTO JA ISÄNNÖINTI
Suomen suurin, mutta paikallisin isännöintikumppani!
Lyseonkatu 4, 40100 Jyväskylä retta.fi/isannointi
Isännöintisiivous- ja kiinteistönhoitopalveluja vuodesta 1973. Betonitie 4, 40340 Jyväskylä, puh. 010 820 9300 www.sulunkh.fi
n LVI-ASENNUSLIIKKEITÄ n KIINTEISTÖHUOLTOA n SÄHKÖSUUNNITTELUA
JA -ASENNUKSIA
Sähkötyöt remonteista uudiskohteisiin Valaistus- ja sähkösuunnittelu
tapio.ostman@sisamaansahkopalvelu.fi 0400 547567 Varastotie 1, 40250 Jyväskylä
n TILINTARKASTUKSIA
LVISUIHKONEN.FI
Kattavin tarvikevalikoima huoltoautossa.
LVI-asennus, -huolto ja korjaustyöt, linjasaneeraukset
Lekatie 1, 40320 Jyväskylä • puh. 010 322 3300 asiakaspalvelu@lvi-maktek.fi • www.lvi-maktek.fi
n PESULAKONEITA JA HUOLTOA
Puh. 040 680 0079 • 0400 646 317 • www.pestek.fi • toimisto@pestek.fi
timo.hyvonen@dorimedia.fi, p. 050 468 2290 erja.joentausta@dorimedia.fi, p. 050 374 9444
TERVETULOA
Glögille to 18.12. klo 15-17
Sipisen salongit, Vanha Freda Yliopistonkatu 11 B, Jyväskylä Ilmoittaudu ma 15.12. mennessä tapahtumakalenterissa.
Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta
Tuemme tänä jouluna vähävaraisten lasten ja nuorten harrastustoimintaa. Hope Jyväskylä toimii vapaaehtoisvoimin yhteiseksi hyväksi.
y hdistykseltä
Ehdotukset yhdistyksen hallituksen jäseniksi 2026
Kiinteistöliitto Keski-Suomi ry:n lakimääräisenä hallintoelimenä, edustajana ja asioiden hoitajana toimii yhdistyksen hallitus. Se valitaan yhdistyksen varsinaisessa kokouksessa.
Vuonna 2026 hallitukseen valitaan 8–12 jäsentä. Jäsenet valitaan kahdeksi kalenterivuodeksi kerrallaan. Hallituksen jäsenistä erovuorossa ovat Antti Kivenniemi, Tero Tilus ja Marko Vanninen
Hallituksen jäseninä jatkavat vuoteen 2027 saakka Vesa Lensu, Arto Maijala, Jaakko Selin, Minna Pusa ja Maarit Viljamaa
Esityksiä hallituksen jäseniksi voi toimittaa sähköpostilla keski-suomi@kiinteistoliitto.fi tai postitse osoitteeseen Kiinteistöliitto Keski-Suomi ry, Yliopistonkatu 11 C, 40100 Jyväskylä.
Tehtävään voi esittää henkilöä, joka on antanut suostumuksensa ja on valintahetkellä alle 67-vuotias. Asettumalla ehdolle henkilö antaa suostumuksensa siihen, että hänen tietonsa julkaistaan yhdistyksen sivuilla.
▶ Tietoa hallituksesta on yhdistyksen sivuilla keski-suomi.kiinteistoliitto.fi/yhdistys/hallitus/
Kiinteistöliiton hallituksen puheenjohtaja Timo Nieminen ja toimitusjohtaja (1.5.2026 alkaen) Mia KoroKanerva.
Kiinteistöliitolle uusi vetäjä
Suomen Kiinteistöliitto ry:n hallitus on nimittänyt Kiinteistöliiton uudeksi toimitusjohtajaksi OTM, eMBA Mia Koro-Kanervan 1.5.2026 lukien. Liiton nykyinen toimitusjohtaja, kiinteistöneuvos
Harri Hiltunen jää eläkkeelle 1.9.2026. Hiltunen on toiminut tehtävässä vuodesta 2005.
Mia Koro-Kanerva siirtyy tehtävään Suomen Isännöintiliiton toimitusjohtajan paikalta. Aiemmin hän on työskennellyt muun muassa Kiinteistöliiton jäsenyhdistyksen Suomen Vuokranantajat ry:n toiminnanjohtajana sekä neuvontalakimiehenä Kiinteistöliitossa. Kiinteistöliitto Keski-Suomi on Suomen Kiinteistöliiton neljänneksi suurin alueellinen jäsenyhdistys.
TERVETULOA TAPAHTUMIIN MYÖS ENSI VUONNA
Tapahtumakalenteri ja ilmoittautuminen: ▶ keski-suomi.kiinteistoliitto.fi/tapahtumat Muutokset ohjelmaan ovat mahdollisia! Tallenteet ja aineistot jäsensivuilla!
VAIN JÄSENILLE
LÄHITAPAHTUMAT
Hallituksen jäsenen talouskurssi
4.2. Jyväskylä
Kokouskäytännöt taloyhtiössä
9.3. päivä, Jyväskylä
9.3. ilta, Jyväskylä
Ajankohtaista kiinteistöjuridiikasta
14.4. Jyväskylä
WEBINAARIT
14.1. Talouden seuranta ja suunnittelu taloyhtiössä 28.1. Kysy yhtiökokouksesta
3.2. Taloyhtiön toimintakertomus
3.3. reklamaation tarkoitus ja tekeminen
14.3. Hyvin valmisteltu ja sujuva yhtiökokous 13.4. Kylpyhuoneen kunnossapito- ja korjausvastuut
KAIKILLE AVOIMET
WEBINAARIT
3.6. Mitä jokaisen uuden hallituksen jäsenen pitää tietää hallitustyöstä
Avustamme taloyhtiöitä hallinnollisten tietojen ilmoittamisessa
Taloyhtiöiden tulee ilmoittaa hallinnolliset tiedot huoneistotietojärjestelmään viimeistään 30.6.2026 ja päivittää tiedot vähintään kerran vuodessa. Tällaisia tietoja ovat yhtiön korjaushankkeet ja osakkaiden remontit, kunnossapitotarveselvitys, vastikkeet ja huoneistokohtaiset lainaosuudet.
Avustamme jäsentaloyhtiöitä, joilla ei ole ammatti-isännöitsijää, ilmoittamaan tiedot Maanmittauslaitoksen maksuttoman verkkopalvelun kautta. Verkkopalvelu aukeaa joulukuussa 2025.
▶ Tietoa jäsenpalvelusta: keski-suomi.kiinteistoliitto.fi/htj-ilmoittaminen
keski-suomi.kiinteistoliitto.fi
MAKSUTTOMAT JÄSENPALVELUT HALLITUKSILLE JA ISÄNNÖINNILLE
OTA YHTEYTTÄ HANNUUN TAI TARJAAN
Voit soittaa, lähettää sähköpostia, tai laittaa neuvontapyynnön verkkosivuiltamme. Vastaamme kahden arkipäivän kuluessa.
JÄSENSIVUT
Jäsensivut on todellinen taloyhtiön tietopankki. rekisteröidy jäsensivuille taloyhtiösi jäsennumerolla ja sähköpostiosoitteellasi.
Tarkista sivuilta, että taloyhtiön tiedot ovat jäsenrekisterissämme oikein. Siten varmistat, että oikeat henkilöt saavat jäsenpalvelut käyttöönsä.
JÄSENTAPAHTUMAT
Seuraa tapahtumakalenteriamme, ja osallistu koulutuksiin ja muihin tapahtumiin. Koulutusten materiaalit ja tallenteet, koulutusvideot ja verkkokurssit löydät jäsensivuilta.
JÄSENLEHDET
Keski-Suomen Kiinteistöviesti postitetaan rekisteriimme ilmoitetuille henkilöille neljä kertaa vuodessa, ja lisäksi Suomen Kiinteistölehti puheenjohtajalle 10 kertaa vuodessa. Verkkolehdet voit lukea jäsensivuilta.
JÄSENKIRJE
Jäsenkirjeestä saat kuukausittain tietoa kiinteistöalan ajankohtaisista asioista ja tulevista tapahtumistamme.
JÄSENKORTTI
Asenna puhelimeesi Kiinteistöliiton jäsenkortti -sovellus. Sen avulla voit soittaa neuvontaamme, ilmoittautua tapahtumiin ja käyttää jäsensivuja.
ASIANTUNTIJA KOKOUKSIIN
Jäsentaloyhtiö voi kutsua kokoukseen asiantuntijaksi toiminnanjohtaja Hannu Mähösen.
KOKOUSTILA
Yhdistyksen toimisto (max. 14 hlöä) on käytettävissä jäsentaloyhtiön kokouksiin.
▶ keski-suomi.kiinteistoliitto.fi/jasenpalvelut
ME NEUVOMME SINUA
Paikallinen neuvonta
Hannu Mähönen, toiminnanjohtaja 045 110 6333 (ma–pe 9–16)
Yliopistonkatu 11 C, Jyväskylä hannu.mahonen@kiinteistoliitto.fi
Jäsenyysasiat
Tarja Båga, järjestöassistentti 045 208 6560 (ma–pe 9–16)
tarja.baga@kiinteistoliitto.fi
Lakineuvonta
10 asiantuntijaa
09 1667 6300 (ma–to 9–15, pe 10–15) ajanvaraus.kiinteistoliitto.fi/lakineuvonta
Korjaus ja tekninen neuvonta
4 asiantuntijaa
09 1667 6311 (ma–to 10–12)
Talous ja veroneuvonta
2 asiantuntijaa
09 1667 6369 (ma–to 10–12)
Energianeuvonta
1 asiantuntija
ajanvaraus.kiinteistoliitto.fi/energianeuvonta
Ikääntyvien asumisen neuvonta
1 asiantuntija
02 724 9203 (ma–pe 9–15)
