KIRJOITTAJA MINNA AKIOLA
Urbaanit ilmansaasteet ja keskustassa asuminen Itä-Suomen yliopiston tutkimuksessa selvitetään urbaanien ilmansaasteiden aiheuttamia haittavaikutuksia hengitys-, aivo- ja sydänterveyteen. Otimme asumisterveyden näkökulmasta selvää, miten saasteet vaikuttavat erityisesti keskustassa sijaitsevissa taloyhtiöissä.
K
olmivuotinen Itä-Suomen yliopiston Urbaanit ilmansaasteet -hanke on vasta alkuvaiheessa. Ilmansaasteiden vaikutuksista keskustassa sijaitsevissa taloyhtiöissä osataan kuitenkin jo sanoa sen verran, että asiaan vaikuttavat todella monet asiat, kuten talon ikä, millaisia remontteja on tehty ja millainen ilmanvaihtojärjestelmä on. Myös talon korkeus vaikuttaa – korkeampien talojen yläkerroksissa on vähemmän ilmansaasteita kuin katutasossa. Lisäksi asunnon sijainnilla on merkitystä: ilmansaasteiden pitoisuudet ovat pienempiä pihan puolella, mikäli talo on vilkasliikenteisen kadun varrella. Selkeää laimenemista tapahtuu, mitä kauemmaksi kadusta mennään. Kaupungissa vaikuttavat myös muut sekoittumisolosuhteet paljon eli se, miten tiivistä rakentaminen on ja miten korkeita talot ovat. – Ne vaikuttavat siihen, miten ilma pääsee vaihtumaan, professori Pasi Jalava Itä-Suomen yliopistolta toteaa.
Ilmansaasteiden terveysvaikutukset Hankkeessa keskitytään ultrapieniin hiukkasiin, jotka vaikuttavat eri tavoin terveyteen. Ne ovat niin pieniä, että ne voivat mennä syvälle ihmisen hengitysteihin tai aivoihin, ja kulkeutua erilaisten biologisten esteiden läpi. Tämä tarkoittaa sitä, että jos altistuneella henkilöllä on olemassa oleva hengitys- tai sydänsairaus, niin sen oireet voivat pahentua. – Jos altistus on iso, se voi tilastollisesti johtaa vakavampaan sairastumiseen tai eliniän lyhenemiseen, vaikka ilmansaasteet eivät suoraan aiheutakaan kuolemaa. Suomessa eliniän lyheneminen on kuitenkin keskimäärin noin viiden kuukauden luokkaa, kun se korkeampien ilmansaastepitoisuuksien maissa voi olla vuosia. Yksilötasolla vaikutus voi kuitenkin olla huomattavasti suurempi, Jalava sanoo. Ikääntyneet ovat herkkä väestöryhmä, jolle on voinut kehittyä alkavia sairauksia enemmän kuin keskimääräiselle työssäkäyvälle
Monet ilmansaasteista vaikuttavat kehon tulehdusreaktioihin
14
Kiinteistöviesti 2/2025
ikäluokalle. Samoin lasten kehittyvä hengityselimistö on herkempi ilmansaasteiden vaikutuksille. Monet ilmansaasteista vaikuttavat kehon tulehdusreaktioihin, jotka ovat tärkeitä sekä hengitys- että sydänterveyden kannalta.
Hiukkasten määrään voi vaikuttaa Toivoaan ei kannata kuitenkaan menettää, jos sattuu asumaan keskellä kaupunkia. Ilmansaastehiukkasten ja -kaasujen sisälle kulkeutumiseen voi vaikuttaa monella tavalla, kuten sillä, että talossa on hallittu ilmanvaihto eikä kaupunki-ilma tule suoraan ikkunoiden väleistä sisälle. Erilaisilla koneellisen ilmastoinnin, ikkunoiden ja raitisilmaventtiileiden suodattimilla voi myös vaikuttaa ilman epäpuhtauksien sisälle pääsyyn. – Ultrapienetkin hiukkaset suodattuvat pois kohtuullisen hyvin, vaikka ne ovatkin niin pieniä. Tärkeää on, että suodattimen vaihtaa säännöllisesti, Jalava huomauttaa ja lisää: toisaalta näitä hiukkasia voi syntyä myös sisätiloissa. Laajemmassa mittakaavassa ilmansaasteiden terveysvaikutuk-