Keski-Espoon Sanomat

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta • God Jul och Gott Nytt År

Kirkko keskellä kylää s. 7

Kuva: Peter Vihra

Musiikkiopisto Avonia on suosittu opinahjo Espoon keskuksessa s. 8-9

JOULUKAHVIT 15.12.2022 klo 16-19

Keski-Espoo-seura tarjoaa jäsenilleen joulukahvit torstaina 15.12. klo 16-19 Helinä Rautavaaran museossa, Entressen kauppakeskus Siltakatu 11, 02770 Espoo

Museossa saamme opastuksen näyttelyihin klo 17.

Keski-Espoo-seuran luentosarja

Keski-seura järjestää luentosarjan Entressen kirjaston Estradilla, Siltakatu 11, 02770 Espoo. Luennot pidetään tiistaisin klo 18–19

• 7.2.2023 Kauklahden lasitehtaan historiasta ja tuotteista. Pirkko Sillanpää Keski-Espoo-seura. Osallistuja voi tuoda tunnistettavaksi muutamia esineitä.

• 14.2.2023 Ikääntyneiden palvelut Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella – edistämme asukkaidemme hyvinvointia ja turvallisuutta. Marketta Roinisto, ikääntyneiden neuvonnan, arvioinnin ja ohjauksen palvelulinjajohtaja, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue.

• 28.2.2023 Kurkistus Keski-Espoon kulttuuripalveluihin - nä kymiä nykytilaan ja tulevaisuuteen. Alustus keskustelulle. Espoon kulttuurilautakunnan puheenjohtaja Hanna Konttas.

• 7.3.2023 ”Espoon keskuksen kehityskuvia”. Espoon keskuksen kehittämisprojektin projektijohtaja Mikko Kivinen, Tekninen ja ympäristötoimi, Espoon kaupunki

Esbo hembygdsförening informerar

”I väntan på jul” lördag 17.12 kl. 16.00 Lagstad hembygdsgård, Gam la Lagstadsvägen 4, Esbo centrum. Eftermiddagen inleds med glögg och pepparkakor samt besök av Esbo Lucia Lene Murtomäki med tärnor. Författaren Anne Bergman berättar om jultraditioner, musik av familjen Blomberg och Heidi Palmu leder ringlekar. Vi avslutar eftermid dagen med julgröt och lotteri.

Vi välkomnar till lördagsefter middagen familjer med barn, moroch farföräldrar med barnbarn och precis alla!

Anmälan till marina.calander@ saunalahti.fi eller 050 309 7373 senast 15.12. Fullvuxen betalar 10 euro.

Välkommen!

Esbo hembygdsförening önskar dig en Fridfull Julhelg! info@lagstad.fi https://lagstad.fi/ Följ oss på Facebook

Espoon keskus • Tuomarila • Mikkelä • Gumböle • Nuuksio • Pihlajarinne • Ymmersta • Latokaski • Suvela • Kuurinniitty • Kauklahti

Päätoimittajan terveiset

Espoon kaupungin juhlavuosi päättyy

Tänä vuonna Espoon kaupunki täyttää 50 vuotta ja merkkivuotta on juhlittu koko vuoden kaupungin ja yhdistysten järjestämien tapahtumien merkeissä. Juh lavuosi päättyy koko perheelle suunnattuun tapah tumaan uudenvuoden aattona 31.12. 2022 klo 18-21 Vermon Areenalla, Leppävaarassa.

Keski-Espoossa rakennetaan ja puretaan jatkuvas ti. Kirstinharjun uudisrakentaminen näyttää jo melko valmiilta, mutta Suviniityssä rakennetaan kerrostaloja tiheästi lähelle katulinjaa. Blominmäessä otettiin käyt töön jätevedenpuhdistamo. Syksyn aikana purettiin Es poon kaupungintalo.

Espoon kaupunki järjestämä arkkitehtuurikilpailu Espoon keskukseen si joittuvasta korttelikokonaisuudesta, johon kuuluu kaupungin hallinnon ja palveluiden tiloja sisältävä Espoolaistentalo, asuinkortteleita ja pysäköintilai tos päättyy 23.1.2023. Mielenkiinnolla odotamme ehdotuksia tulevaisuuden Espoon keskuksesta.

Tässä lehdessä Pro Espoonjoki ry:n puheenjohtaja Erkki Lindell on kirjoit tanut artikkelin Espoon keskuksessa ja lähialueilla meneillään olevista kaa voitushankkeista. Uudenmaan aluehallituksen puheenjohtaja kansanedustaja Mia Laiho kirjoittaa Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen vaikeasta talousti lanteesta. Musiikkiopisto Avonian rehtori Ilari Iivonen kertoo antamassaan haastattelussa opiston monista vaiheista. Musiikkiopisto on toiminut vuodesta 2010 Espoon keskuksessa, vanhassa kunnantalossa.

Juhlavuoden päättyessä voidaan todeta, että Espoon keskuksessa tarvitaan lisää kaupallista tarjontaa, monipuolisia palveluita ja tiloja, joissa voisi järjes tää kulttuuritapahtumia. Alueella toivotaan, että Espoolaistentalo valmistuisi ajallaan ja toisi mahdollisuuden monimuotoiselle kulttuurielämälle.

Hyvää Joulua Kaikille Pirkko Sillanpää päätoimittaja

Keski-Espoo -seuran johtokunta kiittää ilmoittajia ja jäseniä kuluneesta vuodesta. Toivotamme Kaikille tukijoillemme iloista joulua ja onnellista uutta vuotta!

Keski-Espoo -seuran kuulumiset

Keski-Espoo -seuran kuulumisia

Keski-Espoo -seura on osallistunut moniin Keski-Espoossa järjestettyihin tapahtumiin syksyn aikana. Seura oli jälleen mukana perinteisillä SyysMatin Markkinoilla tuomiokirkonmäellä. Tapahtuma on tärkeä, koska siellä voi tavata alueen asukkaita ja vaihtaa mielipiteitä Keski-Espoon kehittämisestä. Olimme mukana myös Karaokekiertue-tapahtumassa Entressen kirjastossa.

Seuran syyskokous pidettiin lokakuussa. Kokouksessa valittiin toimihenkilöt vuodelle 2023. Keski-Espoon johtokuntaan valittiin seuraavat henkilöt: Puheen johtajaksi Pirkko Sillanpää ja jäseniksi Henri Korhonen, Jaana Leppäkorpi, Kari Räty, Sirkka-Liisa Suvanto, Sisko Vihra ja Sisko Väyrynen-Hämäläinen. Johto kunta valitsi varapuheenjohtajaksi Kari Rädyn ja sihteeriksi Sisko Vihran. Joh tokunta kiittää pitkään mukana ollutta jäsentä Seppo Holstetta artikkeleiden kirjoittamisesta ja aktiivisesta työskentelystä seuran ja Keski-Espoon hyväksi. Suuri kiitos myös seuran jäsenelle Peter Vihralle, joka on ansiokkaasti valoku vannut Keski-Espoota ja tapahtumia Keski-Espoon Sanomia ja seuran toimintaa varten. Seura kiittää lämpimästi myös henkilöitä, jotka vuosien varrella ovat kirjoittaneet artikkeleita Keski-Espoon Sanomiin.

Keski-Espoo -seura järjestää perinteisen luentosarjan Entressen kirjastossa helmikuussa ja tarjoaa joulukahvit jäsenilleen Helinä Rautavaaran museossa, Ilmoitukset tapahtumista ovat lehden etusivulla.

Espoon perinneseuran sivuille pyritään vielä saamaan haastatteluja KeskiEspoosta tämän vuoden loppuun mennessä. Aineisto on luettavissa osoit teessa: Espoo 1972 – Espoo 50 vuotta kaupunkina (espoonperinneseura.net). Muistitietoa viedään myös Keski-Espoo-seuran omille kotisivuille. Juttuja ja haastattelupyyntöjä voi lähettää päätoimittajalle tai johtokunnan jäsenille. Yhteystiedot ovat tämän sivun alaosassa olevassa tunnuslaatikossa. Kotisivuilla on myös jäsentiedote seuran jäsenille ja Keski-Espoon alueen historiaa ja ta pahtumia. Seuran kotisivut osoitteessa https://www.keskiespooseura.fi/ KeskiEspoo-seuran omat kotisivut ovat tärkeässä asemassa tiedottamisessa. Siellä on lehtiarkisto, jossa on luettavissa vanhoja Keski-Espoon Sanomia ja myös aina uusin lehti. Keski-Espoon Sanomista tehdään myös digiversio, joka on luettavissa osoitteessa https://issuu.com/keski-espoon-sanomat/docs/1_2021.

Hyvää Joulua Kaikille Keski-Espoo -seuran johtokunta

Kirja myynnissä Talomuseo Glims Glimsintie 1 02740 Espoo

Kirja on saatavilla myös puheenjohtajan kautta. Yhteystiedot tämän sivun tunnuslaatikossa

Keski-Espoon Sanomat 4/2022 34. vuosikerta Painosmäärä 30 000 kpl Seuraava lehti ilmestyy 19.3.2023 ja DL on 6.3.2023.

Keski-Espoon asukkaiden yhteinen puolueisiin sitoutumaton tiedotuslehti

Julkaisija: Keski-Espoo -seura ry ISSN 0788- 6128 Sivunvalmistus: Luova Ratkaisu Oy 040 5322 907

Painopaikka: Lehtisepät Oy

Ilmoitukset: Ilmoitushinta: 1.20e/pmm + alv Tarkemmat tiedot ilmoitusmyyjiltä Johtokunta/Toimituskunta Puheenjohtaja/Päätoimittaja: Pirkko Sillanpää Blominkuja 6, 02780 Espoo 044 046 6002 pirkko.h.sillanpaa@gmail.com

Varapuheenjohtaja/ Myynti- ja markkinointipäällikkö Kari Räty p. k. 050-491 3991 kari.t.raty55@gmail.com

Jäsen Henri Korhonen henri.m.korhonen@gmail.com 0405847134

Jaana Leppäkorpi p. 040 531 8214 leppakorpijaana@gmail.com Sirkka-Liisa Suvanto, 0503092726

Sisko Väyrynen-Hämäläinen siskovayrynenhamalainen@gmail.com

Sihteeri: Sisko Vihra puh. +358 452495 600 sisko.vihra@elisanet.fi

Keski-Espoo -seuran postiosoite: Blominkuja 6, 02780 Espoo

Keski-Espoo -seuran tili on Nordea FI82 1428 3000 1807 58

Keski-Espoo -seuran kotisivut: https://www.keskiespooseura.fi https://issuu.com/keski-espoon-sanomat/ 1_2022

https://issuu.com/keski-espoon-sanomat/ docs/2_2022

https://issuu.com/keski-espoon-sanomat/ docs/3_2022

Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaava (POKE)

Nimismiehenpelto 4B 02770 ESPOO puhelin (09) 859 881

Hoitoonpääsy on turvattava Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella

Seppo Holste Kaupunkisuunnittelulautakun­

Teksti:

puolinen, kaupunkikuvaltaan korkeatasoinen, maankäyttö on tehokasta sekä vaiheittain Kirkonkylän paikal­

rakennekeskuksen syntyy työkeskitvetovoirarunko, kyläkaupunlä hyvinvointia yhteisöllisyyden rakentamattoman arvojen vaalimisena. kulttuurihistoria nostetaan näkyväksi osaksi vivirkulttuuriympäturvataan.

kaavassa tehdään maankäytön visio tavoitevuoteen. Espoossa varaudutaan ja luodaan edellytykset 400 000 asukkaan tai sitäkin suurempaan väestömäärään vuoteen 2050 mennessä.

Keskeisiä suunnittelutavoitteita ovat kaupunkirakenteen eheyttäminen, joukkoliikenneyhteyksien ja palvelujen turvaaminen sekä nykyisten kyläalueiden tunnistaminen sekä niiden elinkelpoisuuden vahvistaminen Vision ydinteemoja

vetovoivahviskaupunkehityskäytävää. Alueen roolia vahvistetaan läntisen seudun (Espoo, Kirkkonummi, Vihti) liikenteellisenä solmuna ja palvelurakenteen keskuksena. Aluetta kehitetään kaupunkimaisena, monipuolisten palvelujen ja kohtaamispaikkojen keskuksena. Muita strategisia alueita ovat Kehä III:n alue, Pohjois-Espoon ja Vihdin käytävä ja Espoonkartanon kyläalue

Skipa Kiinteistöpalvelut Oy -se tuttu ja paikallinen

Tarj oamme osaavaa isännöintiä ja monipuolista kiinteistöhuoltoa ja siivousta Espoon keskuksessa ja sen lähialueilla.

Uusittu palvelukonsepti ja hyvä toimialueen ja sen rakennuskannan tuntemus antavat tukevan selkänojan tarjota nykyaikaista ja laadukasta palvelua kustannustehokkaasti.

Kun etsit osaavaa ja joustavaa kumppania huolehtimaan kiinteistöstänne soita (09) 859 881 tai lähetä sähköpostia asiakaspalvelu@skipa.fi, ja pyydä tarjous.

Vuorovaikutus ja yhteistyö

Hoitojonot ovat ennätyksellisen suuret koronakriisin jäljiltä ja henkilökun ta on ollut kovilla. Nykyisen Marinin hallituksen aikana Suomen sosiaali- ja terveydenhuoltoon on tehty valtavia lainsäädännöllisiä muutoksia nopealla aikataululla. Lakiin kirjatut muutokset vaikuttavat organisaatioihin, palvelui hin, potilaspaikkoihin, henkilöstöön ja asiakkaisiin. Näistä huolimatta hallitus on vienyt eteenpäin jääräpäisesti vuosisadan suurinta hallintouudistusta ja vaikeuttanut vanhustenhoidon tilannetta henkilöstömitoitusvaatimuksella. Henkilöstöä ei saada lisää vain sillä, että vaatimus kirjataan lakiin. Jos jo lakeja säädettäessä tiedetään, ettei kunnilla ole edellytyksiä toteuttaa uusia vaati muksia, asetetaan aloittavat hyvinvointialueet mahdottoman tehtävän eteen.

*Espoon keskusta laajennetaan liikenteellisenä solmukohtana ja palveluja kehittäen. Tavoitteena on nivoa Espoo keskus ja Lommilan alue kaupunkirakenteelliseksi kokonaisuudek si. Tulevan kaupunkiradan varrelle kehittyvä vireä kaupunkikeskus on toiminnoiltaan moni-

Vuoden 2023 alusta kaikki rahoitus sosiaali-ja terveyspalveluihin tulee suo raan valtiolta. Olemme siis täysin riippuvaisia valtion rahoituksesta eli nykyisen hallituksen päätöksistä. Riittämättömän hyvinvointialueiden rahoituksen ja samanaikaisten kela-korvausten alasajamisen myötä hallitus pahentaa terve ydenhuollon kriisiä. Odotettavissa on entistä suurempia ongelmia niin potilas turvallisuuden, henkilöstön jaksamisen kuin palveluidenkin osalta.

Yleiskaavava lm istelua varten on asetettu seurantaryhmä, joka käsittelee kaavoituksen etenemistä ja edistää tavoitteiden toteutumista ja tukee hyvää asukas- ja sidosryhmäyhteistyötä. Työn edetessä on järjestetty työpajoja, asukastilaisuuksia ja on tehty usei-

www.skipa.fi

ta valmistelua hyödyttäneitä kyselyjä erilaisilla teemoilla Torstaina 19.11.2015 järjestettiin POKE-vision esittely- ja keskustelutilaisuus asukasyhdistyksille. Yhdistykset olivat kattavasti mukana tilaisuudes-

sa, Laajasta valmistelu- ja esittelyaineistosta nousivat keskustelussa esille luonnonarvot ja niiden turvaaminen, joukkoliikenne ja sen osana liityntäliikenne sekä liityntäpysäköinti.

Koko POKE-aineisto on luet-

Kaupungintalon suunnittelijasta

. !SA-auktorisoitu isännöintlyrltys

tavissa Espoon kaupungin verkkosivuilla.

Espoon kaupunki/Asuminen ja ympäristö/Kaavoitus/YleiskaavaNireillä olevat osayleiskaavau ■

Teksti: Seppo Holste Useissa julkisissa kommenteissa on esitetty virheellinen tieto kaupungintalon suunnittelijasta.

palan toimistotalo.

Uudenmaan asukkaat tulevat olemaan tämän sote-muutoksen suurimpia häviäjiä. Seuraukset tulevat olemaan vakavat erityisesti Länsi-Uudellamaalla ellei rahoitusperusteita muuteta. Hyvinvointialueemme joutuu aloittamaan toimintansa jo vahvasti velkaisena. Tämänhetkisen arvion mukaan rahoitusvaje on noin 70 miljoonaa euroa. Erikoissairaanhoitoa järjestävän HUS:n tilanne on myös vaikea. Tilannetta pahentaa vielä yliopistosairaaloiden erillisrahoituksen puuttuminen kokonaan.

Tämän tiedon oikaisemiseksi seuraava lyhyt historiakatsaus: Espoon kauppalanhallitus päätti 5.3.1968 esittää kauppalanvaltuustolle, että Espoon Muuralaan rakennetaan noin 5000 kem2:n suuruinen kaup-

Hanketta varten esitettiin perustettavaksi toimistotalotoimikunta puheenjohtajanaan valtuuston puheenjohtaja Erkki La� ne ja jäseniksi Urpo Ratia, Veikko Rantala, Björn Immonen, Raimo Johtonen sekä Aaro Stykki.

Ilman hallituksen ajamaa sote-mallia, Länsi-Uudenmaan rahoitus olisi ollut turvattu. Hyvinvointialueemme mahdollisuudet saada lisää tuloja ovat aino astaan palvelumaksuja korottamalla tai palveluista säästämällä. Tämä ei ole oikein!

Suunnittelijan valitsemiseksi päätettiin olla järjestämättä arkkitehtikilpailua.

Talousarviossa pääpaino on palveluiden turvaamisessa

Olemme hyvinvointialueella saaneet neuvoteltua juuri vuoden 2023 budje tin. Osalla puolueista oli vaikea ymmärtää talouden niukkuutta, vaikka he itse eivät puolustaneet maan hallituksessa Länsi- Uudenmaan etua.

Länsi-Uudellamaalla kuntien maksuissa ja tukien tasoissa on ollut suuria ero ja. Lain mukaan maksut ja tuet on alueella yhdenmukaistettava. Onnistuimme kuitenkin vaikuttamaan asiakasmaksuihin ja omaishoidon tukeen asukkaiden kannalta myönteisesti. On tärkeää, ettei kenelläkään esim. asiakasmaksut nou se kohtuuttomasti ja omaishoitajien erittäin arvokasta työtä tuetaan.

Lisäsimme budjettiin rahoitusta myös hoitojonojen lyhentämiseksi. Palve luseteleiden avulla voimme turvata nopeamman hoitoonpääsyn. On järkevää käyttää sekä julkisen, yksityisen että järjestöjen tuottamia sosiaali-ja terveyspal veluja, jotta henkilöstöä riittää paremmin vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin.

Asiakkaan näkökulmasta oleellista on palvelujen nopea ja laadukas saanti ja hoidon jatkuvuus. Terveyskeskuksen moniammatillinen tiimimalli on siihen hy vä ratkaisu. Espoossa on muutamilla terveysasemilla otettu käyttöön tiimimalli, joka on nopeuttanut hoitoon pääsyä, ja myös henkilöstö on ottanut sen myön teisesti vastaan. Tiimissä on hoitajia, lääkäreitä sekä muita sote-ammattilaisia tarpeen mukaan. Asiakkaan ongelman ratkaisu aloitetaan heti ensimmäisen yhteydenoton aikana.

Toimikunta päätyi etsimään suunnittelijan seuraavien arkkitehtien joukosta: Timo ja Tuomo Suomalainen, Martti Jaatinen, Erkko Virkkunen, Aarno Ruusuvuori, Aarne Ervi, Markus Tavio, Heikki Castren, Heikki ja Kaija Siren sekä Toivo Korhonen. Aarne Ervi ja Aarno Ruusuvuori vetivät pois ehdokkuutensa.

Toimikunta totesi ehdokkaista ansioituneimmiksi Heikki Castrenin (Viljo Revellin työn jatkajana), Toivo Korhosen, Erkko Virkkusen sekä Sirenit ja esitti kauppalanhallitukselle suunnittelijaksi Arkkitehtitoimisto Heikki Castren & Co:n. Tämä esitys hyväksyttiin.

tehdit.

Omatiimimimallissa työtehtävät voidaan jakaa osaamisperusteisesti riippuen ihmisen palveluntarpeesta ja hyödyntää osaaminen potilaan parhaaksi.

Kaupungintaloa eivät ole suunnitelleet puolalaiset arkki-

Kaupungintalon paikka, joka on Espoon kauppalanhallituksen valitsema on ainoa jälkipolville jäänyt näkyvä merkki Espoon keskuksen kansainvälisen idea-/arkkitehtikilpilun voittaneiden kolmen puolalaisarkkitehdin suunnitelmista. Paikka sopeutettiin näihin suunnitelmiin. ■

Kroonisesti sairaille tai paljon palveluja tarvitseville voidaan nimetä oma vastuuhoitaja ja lääkäri. Tämä luo hoidolle jatkuvuutta, parantaa hoidon laa tua, vahvistaa terveysasemien palveluita ja hillitsee kustannuksia. Potilaan on puolestaan helppo asioida tuttujen ammattilaisten kanssa. Terveyskeskustyöstä saadaan myös houkuttelevaa, kun työn kuormittavuutta voidaan vähentää, omaan työnkuvaan voi vaikuttaa ja johtaminen on kohdallaan. Omatiimimallia olisi järkevä hyödyntää koko Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella.

Miltä näyttää tulevaisuus?

Suuresta hallintomuutoksesta huolimatta, teemme parhaamme hallitun siirtymän turvaamiseksi vuodenvaihteessa. Keväällä aloitamme palveluverkon suunnittelun yhdessä asukkaiden, henkilöstön ja eri kumppaneiden kanssa. Haluamme olla jatkossa Suomen paras hyvinvointialue, jossa asiakas on keski össä ja henkilöstö viihtyy. Hyvinvointialueemme rahoitustilanteen korjaamiseksi tarvitsemme eduskunnassa vahvaa vaikuttamista, jotta Uudenmaan tarpeet huomioidaan rahoituksessa paremmin. Sote-lakien lukuisten valukivojen kor jauslista on jo työn alla. Uudenmaan asukkailla tulee myös olla oikeus yhden vertaisiin ja oikea-aikaisiin sosiaali-, terveys-, ja pelastuspalveluihin.

Toivotammfl kaikillfl asiakkaillflmmfl ja K.flski-espoon �anomifln lukijoillfl 'Rauhallista ja Iloista Joulua!

Osaavaa isännöi ntiä Espoon keskuksessa ja sen lähialueilla vuodesta 1971

Huolto- J·a

korjaustyöt

Siivous 'I g ,;.lftl'-�

Länsi- Uudenmaan hyvinvointialue ja HUS aloittavat toimintansa vaikeassa taloustilanteessa

Teksti: Mia Laiho, Kansanedustaja, LT, Länsi- Uudenmaan aluehallituksen puheenjohtaja

Omatiimimallilla varmistetaan hoitoonpääsy ja hoidon jatkuvuus

Espoon keskuksen ja Kauklahden alueilla kaavoitetaan

ma ratkaisun avoimuus eivät toteudu, joki kapeine ympä ristöineen tukahtuu raken nusmassoihin ja joen etelä puoliset korkeat rakennukset estävät auringonvalon joelle suuren osan vuotta. Asemas ta länteen suunniteltu rivi 5-8 -kerroksisia taloja Kauklah denväylälle asti muodostaa yhtenäisen muurin ja tuhoaa maiseman avoimuuden, vaik ka talojen väleistä näkisikin joen toiselle puolelle – siellä oleviin kerrostaloihin.

Ehdotuksessa ei ole lain kaan luonnonvaraista rantaaluetta. Espoon ympäristö toimen näkemyksiä ei ole otettu huomioon eikä joen ja sen lähiympäristön luontoar voja ja merkitystä ekologisena käytävänä ole selvitetty riittä västi, esimerkkinä joen varren lähellä sijaitsevat raitametsi köt ja itse joen eläimistö ja elinympäristö.

Teksti ja kuva: Erkki Lindell, Pro Espoonjoki ry:n pj

Espoon keskus lähialuei neen on vahvasti muuttumas sa lukuisten kaavoitushank keiden edetessä vähitellen kohti toteutustaan. Aivan keskellä ovat virastotaloalu een uusiminen ja radan ete läpuolella korkea uudisraken nus Espoontorin alueella sekä merkittävä lisärakentaminen Kiltakalliolle, kaikki jo suun nitteluvaiheessa.

Kaupunginkallion pohjoi nen osa on tarkoitus raken taa – konkreettisia suunni telmia ei vielä ole julkistettu – ja lisäksi kaupunkirataa varten tarvitaan uusi tunneli kallion läpi, entisen tunnelin eteläpuolelle. Vielä mahdolli nen oikorata Espoosta Saloon merkitsisi uutta ratalinjausta kaupunginkallion länsipuo lelta Mikkelän alta johtavaan tunneliin, mutta radasta ei päätöstä vielä ole.

Hautausmaaan pohjois puolelle on valmistunut eh dotus Kirkkoväärtinpuiston kaavasta hautausmaan reu nasta Espoontielle; nykyiselle huoltokentälle tulisi pysäköin tipaikka ja huoltorakennus, hautausmaan reunassa oleva puroalue jäisi kapeaksi viher alueeksi. Alueen länsipuolel

le, pappilan ja pientaloalueen pohjoispuolelle Espoontielle asti, länsirajana Espoonväylä, ei kaavaehdotusta ole vielä julkaistu, vain havainnekuva, jossa on yhtenäinen raken nusrivi Espoontien varressa. Alueen keskellä on metsäinen mäki, jonka rinteessä kasvaa runsaasti tammia.

Espoon keskuksesta län teen kulkevat vanha Kunin kaantie, rautatie ja Espoon joki Kauklahteen. Mikkeläs tä aukeava peltomaisema on ollut suunnilleen saman muotoinen 1500-luvulta läh tien, eteläpuolella jokunen maatalo, Kuninkaantien pohjoispuolella metsäinen rinne. Tähän pohjoiseen rin teeseen, aukion keskivaiheil ta Kauklahden kerrostaloihin on tarkoitus rakentaa rivi- ja pientaloalue, Kyytimäki, joka ulottuisi lähes rinteen yläosan kalliolakien tasalle. Alueelle tulisi yksi tieliittymä Hansa tieltä (osa Kuninkaantietä).

Kauklahden keskustaan suunnitellaankin sitten mel koista mullistusta. Kaupunki suunnittelulautakunta asetti kaavalle 13.2.2019 joukon ta voitteita: 4000-5000 asukasta ja kaupunkimaisen ympäris tön tarjoamat liike-elämän ja liikennepalvelut. Lisäsi suun nittelussa tulisi ottaa huo

mioon alueen läpi kulkevan Espoonjoki luonto- ja virkis tysarvoineen sekä Espoonjo kilaakson maakunnallisesti arvokas kulttuurimaisema –mm maiseman avoimuus. Ra kennustavan tulisi olla moni muotoista, joka sopisi yhteen vanhan, pienimuotoisen kylä maiseman kanssa.

Ehdotetussa Espoon Poh jois- ja keskiosien yleiskaavas sa (POKE) jokilaakso oli varus tettu seuraavalla merkinnällä:

”Espoonjokilaakson vyö hyke - Kehittämisperiaate merkinnällä on osoitettu jokilaakso, jolla on erityisiä maisema-, historia-, kaupun kikuva-, luonto- ja virkistys arvoja. Aluetta tulee kehittää katkeamattomana kokonai suutena niin, että ekologinen toimivuus ja muut erityisarvot turvataan ja virkistyskäyttö edellytykset paranevat.”

Samoja arvoja on kunnioi tettava koko joen pituudella. Jokisillan kaavaehdotuksessa tehty rakennusmassan yli mitoitus toistetaan Lasihytin ehdotuksessa vielä paljon pi temmällä joen osuudella.

Nyt käsittelyssä oleva ase makaavaehdotus on lisäksi merkittäviltä osin yleiskaavan vastainen.

Joen varren viheralue on asemasta itään yleiskaavas

sa 65-70 m leveä, länteenkin päin n 40 m kapeimmillaan; ehdotetussa asemakaavassa jokialue on merkittävästi ka peampi, talot paikoittain n 20 m päässä joesta. Viheralue on yleiskaavassa asemasta länteen merkitty ulottuvaksi rautatielle saakka yli 200 m pituudelta ja merkitty asu kaspuistoksi, jollainen olisi todella tarpeen suunnitellun asukasmäärän toteutuessa. Tämä osa on ehdotuksessa kuitenkin merkitty kokonaan tiiviiksi kerrostaloalueeksi.

Suurin osa kaavaehdotuk sen alueesta on yleiskaavassa C-merkinnällä, joka merkitsee keskustoimintojen aluetta, mutta ehdotuksessa on esitet ty lähes pelkkää asuinraken tamista, osittain perusteltua, joskin palveluille on varattu mahdollisuus. Nykyisin alu eella oleva entiseltä Sleviltä periytyvä kaarihalli – suoje lun arvoinen rakennus – voisi palvella yleiskaavassa määri teltyä tarkoitusta.

Vanttilanportista itään on yleiskaavassa vain PY-alue, jossa yleiskaavan mukaan voi lisäksi olla vain palveluasun toja, ehdotuksessa kuitenkin normaalia asuntorakentamis ta.

Tavoitteena esitetty ja myös ELY-keskuksen painotta

Ehdotettu asukasmääräta voite toteutuisi ehdotuksessa. Se merkitsisi kuitenkin laadul lisista tavoitteista olennaista tinkimistä. Ehdotuksen ylei nen tiiviys on jopa suurempi kuin monella vanhemmalla asuinalueella, mikä ei ole välttämätöntä, kun lähiym päristössä on edelleen paljon asuntorakentamiseen sovel tuvaa tilaa mm teollisuusalu eiden vieressä ja kohtuullisen lähellä rautatieasemaa.

Vaikka asukasmäärätavoi te on 4000-5000, ei kaupun gin palveluille ole varattu tilaa, ei terveyspalveluille tai kouluille, vain päiväkodille varattu paikka. Lapsia voi uu sista asukkaista olla helposti 1000, ja Kauklahden koulussa on jo nyt vakava tilanpuute. Tarvittaville palveluille tulee kaavassa varata tilaa, koska kohtuullisen lähellä niitä ei ole kaavoissa lähialueillakaan.

Rakennusmassaa ja samal la tavoiteltua asukasmäärää tulisi oleellisesti pienentää, koska laadullisia tavoitteita – maiseman avoimuus, jo en keskeinen asema, alueen perinteet - ei voi muuten to teuttaa asukkaille viihtyisäksi ympäristöksi. Tämä edellyttää myös viheralueiden riittävää laajuutta. Alueen palveluja varten on tehtävä vähintään asukasmäärän lisäystä vastaa vat varaukset.

Kaava tulisi palauttaa uu delleen valmisteltavaksi en nen sen viemistä valtuuston käsiteltäväksi.

Espoonjokea Kauklahdessa, entisen Slevin kaarihallit, suunnittelija arkkitehti Viljo Revell.

Tavallista parempi ruokakauppa EN BÄTTRE MATBUTIK

Yhteenveto ehdotuksista Espoon keskuksen kehittämiseksi

Teksti: Sisko Väyrynen-Hämäläinen, Kirkkojärven Koti- ja Kouluyhdistys ry:n puheenjohtaja vv. 2002-2004, Keski-Espoo-Seura ry:n johtokunnan jäsen

Tämä lista on yhteenveto Kirkkojärven koulun oppilai den, heidän vanhempiensa ja opettajien ehdotuksista alueen kehittämiseksi. Kyse ly järjestettiin syksyllä 2001 koulun perinteisillä Marras markkinoilla. Toivomukset ei vät ole tärkeysjärjestyksessä. Monet näistä toivomuksista esiintyivät useammassa vas tauksessa. Toivomukset on ryhmitelty toimialoittain. Liikunta ja urheilu

1. Kunnollinen urheilukenttä juoksuratoineen ja hyppypaikkoineen

2. Uimahalli

3. Tilat, joissa voi pelata korija lentopalloa (urheiluseu rat) 4. Tennishalli 5. Tenniskenttä 6. Skeittirata

Jäähalli

Tekojäärata

Valaistuja hiihtolatuja

Valaistuja lenkkipolkuja ja pururatoja

Lähiliikuntapaikka Muuralaan

Jalkapallohalli Espoon keskukseen

Liikuntahalli, jossa mah dollisuus mm. seinäkiipeilyyn Koulu, opetustoimi

Yläasteen koulu

Kirkkojärven koulun pihalle lisää vempaimia

Kirkkojärven koululle kunnollinen liikuntasali

Koulun pihalla ei saa näkyä kiusaamista

Lumiteoksia ei saa rikkoa Kulttuuri, Taide

Monitoimitalo, jossa tilat mm. taide-, tanssi-, bändiyms. harrastuksille

Kirjasto

Teatteri

Taidehalli 24. Konserttisali, jossa isoh ko piha-alue ulkoilmakon sertteja varten 25. Taidekahvila 26. Elokuvateatteri

Muu vapaa-ajan toiminta 27. Nuorisotalo (kuvataide, liikunta, pelit/videot) 28. Partiolippukunnan toi mintapiste 29. Leikkipuisto 30. Lasten liikennepuisto joen varteen 31. Treenikämppä 32. Viljelypalstoja (50 ne liömetrin kokoisia) esim. jokivarteen Liikenne- ja ympäristöhankkeet 33. Alikulkutunneli radan alitse aikaistettava! 34. Alikulkutunnelin kunnos tus Kirkkokadun ja Espoon tien risteyksessä 35. Liikennevalot Kirkko kadun ja Kirkkojärventien risteykseen 36. 40 km:n nopeusrajoitus koko keskustan alueelle 37. Lisää bussilinjoja 38. Jalkakäytäville omat kaistat pyöräilijöille 39. Jalkakäytävät kuntoon sekä Kirkkojärvellä että Muuralassa 40. Muuralantielle jalkakäy tävät 41. Espoontielle jalkakäytä vät 42. Laaja hoidettu nurmikko/ puistoalue esim. harrastejal kapalloiluun, leijojen lennä tykseen, piknik-käyttöön

43. Suihkulähteitä elävöittä mään ympäristöä 44. Järvi Kirkkojärven pellol le, “Kirkkojärvi takaisin” 45. Espoonjoen töyräät kun nostettava ja laitettava kive tykset, etteivät rikkaruohot valtaa alaa. Joen pintaa nos tettava, ettei se kasvaisi vähi tellen umpeen. Joen varteen pitäisi kylvää nurmikkoa ja kukkaistutuksia.

46. Teknisen viraston pihalla oleva vesiallas saatava toimintaan ensi kesäksi. Se on ollut tyhjillään jo kolme kesää!?

47. Resiina-kaupan ja Ak tian piha-alueelle katos ja pienehköjä erikoistavaraliik keitä ja kahviloita. Alueesta voisi muodostua asukkaiden “olohuone”, jossa voisi esim. Jouluna ja muina juhla-ai koina olla teemoihin liittyviä myyjäisiä ja pieniä markki natapahtumia. (Vrt. Viatekin suunnitelma.)

48. Kannusillanmäen purura ta kunnostettava. Muut hankkeet 49. Koko kylä kasvattaa -projekti 50. Posti radan tälle puolelle 51. Kauppakeskus, jossa ruoka-, vaate- ja kirjakauppa Kirkkojärvelle Puhtaanapito 52. Kadut ja ympäristö siis

tittävä 53. Kukkaistutuksia Kirkko järvelle 54. Roskakoreja koko alueel le lisää 55.Ulkovalaistus saatava kuntoon 56. Ongelmajätteen keräys piste Kirkkojärvelle 57. Graffitit poistettava Järjestykseen ja turvallsuuteen liittyviä ongelmia 58. Huumeet, ruiskunkeräys pönttöjä 59. Keskiolutkuppilat pois Kirkkojärveltä 60. Liikaa vuokra-asuntoja ja niistä johtuvia seurauksia 61. Juopot ja sosiaalitapauk set häädettävä alueelta 62. Poliisipartioita alueelle riittävästi, etenkin iltaisin 63. Alkoholin nauttimis kielto julkisille paikoille eli puskabaarit pois Espoonto rin liepeiltä

Lisättävä yleistä siisteyttä Vinkki pitäisi siirtää Ter veyskeskuksen yhteyteen ja ottaa se puutalo käyttöön, joka palvelisi asukkaita laajemmin. Esin. MLL:n ja erilaisten harrastuspiirien käyttöön lasten kerhotoi mintaa varten. Tai perustaa sinne kahvila, jossa järjestet täisiin esim. erilaisia koko jatkuu s. 6

GRANI

Kauniaistentie/Grankullavägen 7, 02700 KAUNIAINEN/GRANKULLA, puh./tel. 09 2310 3600, jesper.lindqvist@k-supermarket.fi Palvelemme MA-LA 7-22 ja SU 9-22/vi betjänar MÅN.-LÖR. 7-22 och SÖN. 9-22.

Tavallista parempi ruokakauppa • En bättre matbutik

Tiesithän KATOLLA LISÄÄ PARKKITILAA

jatkuu sivulta. 5

perheen taidenäyttelyitä ja musiikkitapahtumia viikon loppuisin.

Summa summarum

Luovutimme edellä olevan luettelon esiteltyämme ensin sen sisällön Espoon kaupun ginjohtaja Marketta Kokko selle, johtaville virkamiehille ja valtuuston jäsenille Kirk kojärven kehittämispäivässä 23.4.2002 Kirkkojärven kou lulla.

Nyt, kun eletään vuotta 2022, osa hankkeista on to teutunut, mutta paljon on vielä toteutumatta. Kaupalli set palvelut ovat täysin riittä mättömät. Emme ole saaneet teatteritaloa, konserttisalia, elokuvateatteria, näyttelyti loja tai edes toriaukiota pie nehköjen tapahtumien jär jestämiseen (vrt kansalaistori Helsingissä).

Kannusali on pieni ja täy sin riittämätön kaikkeen edellä mainittuun. Emme ole saaneet myöskään suihkuläh teitä ja kukkaistutuksia veis toksineen lisäämään alueen viihtyisyyttä. Teknisen viras ton pihalla oleva entinen ve siallas on ollut rikkaruohojen peitossa jo ties kuinka monta vuotta. Perheiden toivomat viljelypalstat ovat myös toteu

tumatta. Kirkkojärveäkään ei ole saatu vielä takaisin. Uute na ongelmana on esim. tyh jillään oleva Kuninkaantien hotelli ja ravintolaoppilaitos ja kysymysmerkkinä tyhjät tontit keskustassa. Mitähän niihin rakennetaan ja milloin?

Lisäksi on yksi asia, missä on menty täysin ojasta allik koon. Vinkkiä (nyk. Linkkiä) ei ole siirretty muun tervey denhuollon yhteyteen, vaik ka niin edellytettiin jo vuonna 2002. Sen sijaan se on siirret ty rauhallisen taloyhtiön ala kertaan kauas sivuun muusta terveydenhuollosta. Tässä ei välitetty lainkaan kyseisen ta loyhtiön ja muiden läheisten taloyhtiöiden lasten, vanhus ten ja muiden asukkaiden tur vallisuudesta ja mielipiteestä!

Jos narkomaanit nähdään normaaleina sairaina ihmisi nä, niin miksi heidän neulan vaihto- ja neuvontapisteitään ei perusteta kunkin kaupun kikeskuksen oman terveyskes kuksen yhteyteen?

Maan toiseksi suurimman kaupungin Espoon keskus on saatava viihtyisäksi ja oma varaiseksi paitsi kaupallisilta myös kulttuuripalveluiltaan ja harrastusmahdollisuuksiltaan, jotta se myös kaupungin kes kukseksi tunnistettaisiin.

Vain joka kymmenes äänesti seurakuntavaaleissa

Teksti: Jaana Leppäkorpi

Marraskuun lopussa jär jestettiin seurakuntavaalit. Vaalit näkyivät jonkin verran julkisuudessa mm. mainoksi na, uutisissa, tv-ohjelmissa ja lehdissä. Näyttää kuitenkin, ettei vaaleihin pystytty he rättämään riittävää kiinnos tusta, sillä äänestysaktiivisuus jäi valtakunnallisesti (12,7 %) alhaiseksi ja Espoossa sitäkin pienemmäksi eli vain 10,2 % äänesti. Yhteiskunnallisessa keskustelussa vaalit eivät nä kyneet, eikä tainnut ainoa kaan puolueen puheenjoh taja kannustaa vaikuttamaan oman seurakunnan asioihin ja kirkon tulevaisuuteen.

Vaaleissa valittiin kirkko valtuuston ja seurakuntaneu vostojen jäsenet. Valtuusto päättää esimerkiksi kirkollis veron suuruudesta, talousar viosta, strategiasta ja tilojen tulevaisuudesta. Seurakunta neuvosto taas johtaa kunkin seurakunnan toimintaa ja päättää mm. työntekijöiden rekrytoinneista ja siitä, miten seurakunnalle osoitetut varat käytetään.

Espoossa vaaleissa oli eh dolla kolmen ryhmän ehdok kaita. Oma lista oli Yhdessä matkalla -ryhmällä, joka koos tui herätysliikkeisiin kuulu

vista ja arvokonservatiiveista ehdokkaista. Kirkko kaikille ja Tulkaa kaikki listoille taas oli asettunut uudistusmielisiä ja tasa-arvoa korostavia eh dokkaita. Ainoa poliittinen puolue, jolla oli oma lista, oli kokoomus ja heilläkin osa eh dokkaista sitoutumattomia.

Asiantuntijat arvioivat, että seurakuntavaalit ovat aktivistivaalit eli vain todel la aktiiviset seurakunnan jäsenet äänestävät ja vaikut tavat kirkon tulevaisuuteen. Aktiivisilla jäsenillä on toki paljon kokemusta ja toivei takin toiminnan kehittämi sestä, mutta olisi toivottavaa, että jokainen jäsen olisi kiin nostuneempi siitä, miten kir kollisveroilla kerättyjä varoja käytetään tai mihin suuntaan kirkko kehittyy.

Espoossa vaaleissa uudis tusmielisten ryhmä eli Kirkko kaikille ja Tulkaa kaikki- ryh mien valittujen määrä kasvoi. He saivat kahdeksan paikkaa enemmän valtuustoon kuin mitä edellisissä vaaleissa. Neuvostoihin tämä ryhmä sai yhteensä 37 edustajaa, ellei tarkistuslaskennassa tapahdu muutoksia.

Espoon tuomiokirkkoseu rakunnassa vaali oli saman suuntainen. Valtuustoon tuli

valittua kuusi Kirkko kaikilleryhmästä (yksi lisäpaikka), seitsemän Yhdessä matkalle -ryhmästä ja kolme kokoo muslaista tai sitoutumatonta. Seurakuntaneuvostoon valit tiin sama määrä edustajia. Kirkko kaikille ryhmästä tuli valituksi myös kaksi nuorta henkilöä, jotka ovat toimineet seurakunnan toiminnassa.

Vaalien jälkeen ryhmät järjestäytyvät ja käynnistyy neuvottelut luottamushenki löpaikoista, jotta uusi kirkko valtuusto voi valita päättäjät yhteiseen kirkkoneuvostoon, sekä johtokuntiin ja toimi kuntiin. Pian tulee myös va littavaksi seuraavan kirkollis kokouksen edustajat, joista osan valitsee nyt valitut seu rakuntien luottamushenkilöt.

Kirkon suunta muuttuu hi taasti, eikä sitä edes kaikki pi dä toivottavana. Nyt valituilla henkilöillä on mahdollisuus ja velvollisuus tehdä oma osuu tensa. Olisi kuitenkin toivot tavaa, että selkeästi ennen seuraavia vaaleja pohdittai siin, miten jatkuvasti laskeva äänestysprosentti saataisiin kääntymään nousuun eli kuin ka yhä useampi seurakunnan jäsen kokisi jäsenyytensä ja kirkon niin merkitykselliseksi, että haluaisi äänestää.

KAUPUNKIYMPÄRISTÖ

Kirkko keskellä kylää

RAUH A A, VAIN RAUHAAKELLO T N E S OI

Yhdessä laulamisen iloa ja joulun tun nelmaa pääsee jälleen kokemaan Espoon tuomiokirkossa ja kappeleilla järjestettä vissä lukuisissa Kauneimmat joulalulut -ti laisuuksissa sekä joulukonserteissa. Espoon tuomiokirkon ympäristössä avautuu 17.12. taianomainen Valopuisto sekä joulukerto muksen äärelle johdattava joulupolku, jotka ovat kuljettavissa ja koettavissa 8.1. asti. Valopuiston avajaispäivänä 17.12. on mm. glögi- ja piparitarjoilua Tuomiokirkon kellotapulilla.

Kauneimmat joululaulut

Lasten kauneimmat joululaulut su 11.12. klo 15 Espoon tuomiokirkko. ti 13.12. klo 18 Kauklahden kappeli. la 17.12. klo 15 Espoon tuomiokirkko. su 18.12. klo 15 Espoon tuomiokirkko. su 18.12. klo 16 Kalajärven kappeli. su 18.12. klo 16 Auroran kappeli. ti 20.12. klo 18 Suvelan kappeli. Kauneimmat joululaulut su 11.12. klo 17 Espoon tuomiokirkko. su 11.12. klo 19 Espoon tuomiokirkko. su 11.12. klo 21 Espoon tuomiokirkko. ke 14.12. klo 18 Auroran kappeli. ke 14.12. klo 19. Kalajärven kappeli. la 17.12. klo 18 Kauklahden kappeli. la 17.12. klo 19 Espoon tuomiokirkko, English Christmas Carols.

la 17.12. klo 21 Espoon tuomiokirkko. su 18.12. klo 17 Espoon tuomiokirkko. su 18.12. klo 19 Espoon tuomiokirkko. su 18.12. klo 21 Espoon tuomiokirkko. ti 20.12. klo 19 Auroran kappeli. Joululauluja tunnelmallisesti taivasalla Jouluhartaudet su 18.12. Nuuksiossa klo 16 ja Karhusuolla klo 18.

Lähtöpaikat: Nuuksio, Kattilantie 424. Karhusuo; polku lähtee Kurutie 18 kohdalta.

Kaikki joulunajan tapahtumamme löytyvät verkkosivuiltamme: www.espoonseurakunnat. fi/ joulu. Lisätietoa Valopuistosta: www.espoo. fi/uusivuosi.

Olet lämpimästi tervetullut kokemaan joulun iloa, valoa, sanomaa ja tunnelmaa! - Espoon tuomiokirkkoseurakunta

Konserttivinkkejä Espoon

tuomiokirkossa:

VALO – Tapiolan kuoron joulukonsertti ma 12.12. klo 19. Joht. Pasi Hyökki. Liput: www.ta piolankuoro.fi.

Espoon Mieslaulajien perinteiset joulukonser tit ti 13.12. klo 18 ja klo 20. Joht. Helge Kõrvits. Liput 20 e www.esmila.com tai ovelta.

”Ihmeellinen yö” joulukuvaelma ke 14.12. klo 18 sekä to 15.12. klo 9.30 ja 10.30. Vapaa pääsy.

Joulukonsertti ”Rauhaa, vain rauhaa” to 15.12. klo 19. Chorus Domus ja Exodus joht. Marja-Liisa Talja ja Anna-Liisa Haunio, käsikelloyhtye Sonus. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e Ukrainan hyväksi.

Iloitkaatte! – Candomino-kuoroperheen jou lukonsertti pe 16.12. klo 19. Joht. Esko Kallio, Anna Sandström ja Liisalotta Lepistö. Liput 22 / 15 e candomino.fi ja ovelta.

Espoon Laulun joulukonsertti – ”Tähti kirkkain hohtaa” ma 19.12. klo 19. Joht. Säde Bartling. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e.

Konsta Hietasen joulukonsertti – ”Usko joulun taikaan” ti 20.12.klo 19. Liput 28 e (ticketmaster) ja ovelta 30 e.

Kauneimmat barokkijoululaulut ke 21.12. klo

19. Inka Kinnunen, Teppo Lampela, Timo Lepistö, William Häggblom. Ensemble Nylandia. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Espoon barokin joulukonsertti pe 30.12. klo

19. Espoon barokin yhtye ja Vuo Ensemble. Vapaa pääsy, ohjelma 20 e.

Spira ensemblen loppiaiskonsertti to 5.1 klo

18. Joht. George Parris. Vapaa pääsy. Ohjelma 20 e, lapset ja opiskelijat 10 e.

Kauklahden kappeli:

”Siunattu jouluyö” ke 14.12. klo 19. Lauluyhtye Kaarna. Vapaa pääsy.

”Mielenrauhaa joulun aikaan” to 15.12. klo 18. Tangoku ningatar Tiina Räsänen; Ääni- ja valo: Tangokuningas Petri Hervanto. Vapaa pääsy.

Espoon tuomiokirkossa:

Kauneimmat joululaulut messu su 18.12. klo 10. Jouluaatto la 24.12.

Jouluaaton hartaudet klo 9, klo 10, klo 11, klo 14, klo 15 ja klo 16.

Joululaulumessu klo 20.

Jouluyön juhlamessu klo 23.

Joulupäivä su 25.12.

Jouluaamun jumalanpalvelus klo 9.

Kauneimmat joululaulut -messu klo 12.

Perheiden joulukirkko klo 15.

Tapaninpäivä ma 26.12

Messu klo 10.

Suvelan kappelissa:

Lasten kauneimmat joululaulut ti 20.12. klo 18.

Koko kansan puurojuhla ke 21.12. klo 18.

”Hämyn haihtuva laulu” -joulukonsertti ke 21.12. klo 19.

Lauluyhtye Intones. Vapaa pääsy.

Jouluaaton hartaus la 24.12. klo 15.

Jouluikkunoita iltakävelyllä Suvelan kappelin ulkoikkunal la. www.suvelankappeli.fi

Marian ja Joosefin matkassa

Joulukuvaelma ma 12.12 klo 14 ja ke 14.12. klo 18 ja klo 19 Laaksolahden kappelissa. Näytellen toteutettu jou luevankeliumi kaikenikäisille, kesto n. 20 min. Vapaa pääsy.

Älä jää yksin!

Keskusteluapua ma–pe klo 9–15 perhetyönohjaajat ou ti.wenell@evl.fi 040 547 4146 tai kirsi.kanerva@evl.fi, 050 511 0165. Papin puhelin joka päivä klo 9–21, 09 8050 3501. www.espoonseurakunnat.fi/tuomiokirkkoseurakunta/ apua-ja-tukea.

Facebook.com/EspoonTuomiokirkkoseurakunta/ Instagram: @espoontuomiokirkkoseurakunta Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5. Espoon tuomiokirkon seurakuntatalo, Kirkkoran ta 2. Auroran kappeli, Heiniemenpolku 1. Kalajärven kappeli, Ruskaniitty 3. Kauklahden kappeli, Kauppamäki 1. Laaksolahden kappeli, Ylänkötie 16. Nupurin kappeli, Bro backantie 1-3. Suvelan kappeli, Kirstintie 24. Viherlaakson kappeli, Viherkalliontie 2.

Ravintola Zava tuo Espooseen välimeren makumaailman

Espoon keskuksen asemasillalla sijaitseva Ravintola Zava on suosittu lounaspaikka, joka tarjoilee asiakkaille laadukasta lounasruokaa buffet-pöydästä. Lounaaseen kuuluu Mezelerlajitelma turkkilaisia alkupaloja, pääruokana on vaihtelevasti lihaa, kalaa tai kanaa sekä run saasti kasviksia. Jälkiruokana on kahvi, tee tai jäätelö. Monipuoliselta listalta voi valita ruokaa myös lounasajan jälkeen. Lounasajat ovat ma-pe 10.30-14.30. Viikon lounaslista löytyy netissä osoitteessa: https://zava.fi/lounas/ Palveluvaihtoehdot ovat ruokailu paikan päällä tai noutoruoka.

Ravintolan omistaja Hemen Khurshid kertoi, että hän avasi ravintola Zavan vuonna 2018. Hänellä oli ollut aikaisemmin pizzeria Pitäjänmäellä. Hemen on opiskellut leipuri-kondiittoriksi Omnian ammattiopistossa. Zavan muut työntekijät ovat myös alan ammattilaisia, ja heillä on pitkä työkokemus ravintola-alalta. Työntekijöiden osaaminen takaa laadukkaan ja tasokkaan ruokatarjonnan. Hemen toteaa, että ravintola Zavassa on tärkeätä, että ruoka on tehty hyvistä raaka-aineista maukkaaksi ja tarjoilu on ensiluokkaista.

Ravintola Zavaa voi myös vuokrata erilaisia tilaisuuksia kuten pikkujoulun viettoa varten. Ravintolatila on viihtyisä ja antaa hyvät puitteet juhlien järjestämiselle. Ravintola on avoinna: ma-pe 10-20 ja la-su 11-20.

Ravintola Zava -etninen ruokaravintola Kirkkojärventie 1, Espoon rautatieasema 02770 Espoo Puh: 050 4009748

Musiikkiopisto Avonia on suosittu opinahjo Espoon keskuksessa

Teksti: Pirkko Sillanpää Kuvat: Musiikkiopisto Avonian arkisto

Vanhassa kunnantalo Villa Brei dablickissä on toiminut musiikkiopis to Avonia vuodesta 2010 lähtien. Musiikkiopiston rehtori Ilari Iivonen kertoi haastattelussa, että hän ei olisi uskonut taipaleen alussa musiikkiopis ton laajentuvan näin suureksi. Mu siikkiopisto vietti 20-vuotisjuhlaansa

16.11.2020. Vuoden 2020 toiminta kertomuksen yhteydessä on rehtorin kirjoittama katsaus opiston mennei siin vuosiin.

Musiikkiopiston alkutaival

Musiikkiopiston alkuna oli Ilari Ii vosen järjestämät kitaratunnit. Ilari muisteli, että hän kiinnitteli nastoilla puisiin puhelinpylväisiin ”Kitaratunte

ja annetaan” -ilmoituksia Espoon Vil niemessä vuonna 1987. Hän oli opis kellut kitaransoittoa Helsingin Konser vatoriossa. Ilari totesi, että ei olisi kos kaan voinut aavistaa, mihin kaikkeen tämä voisi johtaa. Ilari muisteli, että jo samana iltana lankapuhelin alkoi soida. Kitaratunteja alettiin pitämään Rastaalan koulun ala-asteen kirjastos sa. Koulutilojen iltakäyttö oli tuolloin vähäisempää kuin nykyisin. Vuoden 2000 alkupuolella Ilari laittoi pienen rivi-ilmoituksen, ”Kitaratunteja an netaan” paikallislehti Länsiväylään. Ilmoitus sai aikaan valtavan kysynnän myös muiden instrumenttien kuin ki taran osalta. Ilari muisteli, että hän pyysi apua soittotuntien pitämiseksi myös opiskelukavereiltaan. Suuren kysynnän vuoksi heräsi ajatus erilaisen musiikkioppilaitoksen perustamisesta. Aika oli myös otollinen oppilaitoksen perustamiselle, koska maassamme vallitsi taloudellisesti hyvä ajanjakso ja lapsiperheitä muutti pääkaupunki seudulle ja Espooseen. Uuteen musiik kioppilaitokseen oli mahdollista saada lapsia ja nuoria oppilaiksi.

Valtion taholta oli myös panostet tu musiikki- ja taidealan koulutuk seen 1990-luvulla, minkä seuraukse na valmistui musiikkipedagogeja ja musiikin maistereita. Heitä oli jäänyt pääkaupunkiseudulle työnhakuun ja

kaikille ei löytynyt työpaikkaa. Ilari oli tutkinut pääkaupunkiseudun väestö ennusteita sekä ammattiin valmistu neiden musiikkipedagogien ja mais tereiden tilannetta.

Ilari tutustui valtavaan määrään olemassa olevien eri musiikkiopisto jen toimintakertomuksiin ja vähitellen päästiin lähemmäksi musiikkiopiston perustamista. Perustettiin musiikkiop pilaitosta ylläpitävä kannatusyhdistys, Musiikkiopisto Avonian kannatusyh distys ry. marraskuussa 2000. Musiik kiopiston ensimmäinen ”toimisto” sijaitsi Lauttasaaressa Ilarin vuokrayk siössä. Opiston ensimmäisten oppilai den opetus tapahtui Revontulen kou lulla Tapiolassa. Ensimmäisenä toimin tavuonna 2001–2002 oppilaita oli jo 106 ja opettajia 14. Espoon kaupunki myönsi tällöin ensimmäisen yleisavus tuksen, 1000 euroa. Seuraavana vuon na oppilaita oli jo 434 ja opettajia 43.

Musiikkiopiston oppilasmäärän kas vu vaati uusien opetustilojen löytymis tä. Tapiolasta Merituulentieltä saatiin vuokrattua tila, joka alunperin oli ol lut poliisin putkatila ja myöhemmin siirtynyt Espoon nuorisotoimelle, joka luopui tiloista niissä olleiden puuttei den takia. Ilari sai tilat musiikkiopistol le 2004 ja opiston rytmimusiikkilinja järjesti opetusta siellä vuoteen 2011 saakka 120 oppilaalle viikoittain.

Orkesteriharjoitukset entisessä kunnanvaltuuston salissa

Hair & Beauty House avasi valokuvausstudion Espoontorilla

Kampaamo- ja parturiliike Hair & Beauty House on avannut valokuvausstudion liikkeen yhteyteen Espoontorilla. Kampaamoja parturipalvelujen lisäksi liikkeessä on monipuolinen kampaamoalan tuotteiden kuten hiustenhoitotuotteiden tukkumyynti. Liike myy myös italialaisia ja espanjalaisen Mirplayn valmistamia kampaamokalusteita. Niitä toimitetaan asiakkaille tilauksesta. Hair & Beauty House myy tuotteitaan myös verkkokaupassa.

Liike on toiminut Espoontorilla vuodesta 2015 lähtien ja aloittanut toimintansa Espoon keskuksen alueella jo vuonna 2001. Liikkeessä työskentelee neljästä viiteen työntekijää. Liikkeessä on ollut mahdollisuus otattaa passikuvia jo jonkin aikaa.

Nyt valokuvaustoimintaa on laajennettu ja liikkeen yhteyteen on avattu valokuvausstudio, jossa valokuvaaja Sharvan Kurki ottaa henkilökuvia lapsista sekä aikuista ja tekee myös cv-kuvauksia. Valokuvausstudio sopii erittäin hyvin kampaamoliikkeen yhteyteen, koska hiustenlaiton jälkeen on mahdollisuus myös otattaa kuvia. Hair & Beauty House tarjoaa myös meikkauspalvelua kuvaukseen meneville. Varaukset studioon onnistuu myös Timman kautta.

Tervetuloa hyvän palvelun ja edullisten hintojen valokuvausstudioon sekä kampaamo- ja parturinliikkeeseen.

nen. Espoon kaupunki oli päättänyt antaa Kannusillanmäki 6:ssa sijaitse van vanhan kunnantalon musiikki opiston toimitilaksi. Talo oli toiminut Espoon kunnantalona vuoteen 1971 saakka ja sen jälkeen kaupungin eri hallintokuntien käytössä. Viimeksi ta lossa toimi Musikinstitutet Kungsvä gen. Ilari toteaa, että talossa on tehty kiitettävästi korjauksia ja parannettu akustiikkaa. Kunnantalo on myös hyvä esimerkki vanhojen rakennusten so veltuvuudesta uuteen käyttötarkoi tukseen.

musiikin perusopinnot ja syventävät opinnot sekä musiikin varhaiskasva tus. Lukuvuonna 2021-2022 lähiope tustunteja annettiin noin 19 000 ja pidettiin 197 konserttia.

Vuosina 2005-2006 toiminnan jatku minen oli vaakalaudalla pianohankin tojen ja koulutilojen iltakäytön aihe uttamien kustannusten takia. Pääosa opetuksesta järjestettiin kouluilla eri puolilla Espoota. Espoon kaupungin virkamiesten ja poliitikkojen toimin nan ansiosta saatiin onneksi kuitenkin tukea niin, että musiikkiopiston toi mintaa voitiin jatkaa. Musiikkiopiston suosio kasvoi kasvamistaan ja vuonna 2009 oppilaita oli jo 970, opettajia 76 ja opetuspisteitä 13. Toiminta rahoi tettiin vuonna 2009 lukukausimaksuil la ja Espoon kaupungin avustuksella. Espoon kaupungin avustus kattoi 17% vuosittaisista menoista. Konsertteja järjestettiin vuoden aikana 120.

Musiikkiopisto Avonian

tärkeä vuosi 2010

Vuosi 2010 oli käänteentekevä Mu siikkiopiston historiassa. Sen toimin ta oli paisunut valtavaksi ja opiston rehtori Ilari Iivonen toteaakin vuoden 2020 toimintakertomuksessa, että Avonia lienee ollut ainoa tämän suu ruinen musiikkiopisto maassamme, joka toimi ilman valtion tukea. Musiik kiopiston toiminnan laajuus oli tiedos tettu Opetus- ja kulttuuriministeriössä ja opistolle myönnettiin valtionosuus 1.1.2010. Valtionosuudella katetaan noin puolet musiikkiopiston kuluista.

Toinen suuri edistysaskel opiston toiminnassa oli oman talon saami

Oman tilan saaminen vei musiik kikasvatusta eteenpäin. Uudet ope tustilat ovat mahdollistaneet orkes teritoiminnan eri kokoonpanojen harjoittamisen ja konserttitoiminnan järjestämisen. Musiikkiopisto Avonia on mahdollistanut musiikkikasvatuk sen saamisen Espoon keskuksen alu eella. Voidaan varmaan sanoa, että Villa Breidablick on Espoon keskuksen alueen konsertti- ja kulttuurikeskus.

Saako

Musiikkiopisto

Avonia tiloja Espoolaistentalosta?

Musiikkiopisto Avoniassa opiskeli vuonna 2021 yhteensä 750 oppilasta ja opettajia oli 31. Musiikkiopiston budjetti oli noin puolitoista miljoonaa euroa vuonna 2021. Pääosa opetuk sesta järjestetään Espoon keskuksessa. Opetusta järjestetään myös muualla eri puolilla Espoota, yhteensä 14 eri kohteessa. Opetukseen kuuluivat

Ilari totesi, että Musiikkiopisto Avoniaan on alusta alkaen pyrkinyt enemmän oppilaita, kuin opetukseen on voitu ottaa. Musiikkiopisto on mo nikulttuurinen opinahjo, jossa on sekä opettajia että oppilaita useista maista. Orkesterit harjoittelevat vanhan kun nantalon entisessä valtuustosalissa, johon mahtuu 30 orkesterin jäsentä samanaikaisesti. Tilat ovat käyneet ahtaaksi, koska orkesterien oppilas määrät ovat kasvaneet. Konsertteja järjestetään musiikkiopiston ulko puolella esimerkiksi Suvelan kappe lissa, Kauklahden kappelissa, Espoon tuomiokirkossa ja Kannusalissa.

Espoon keskuksessa ei ole tiloja suurien tapahtumien tai konserttien järjestämiselle. Keskustelussa heräsi ajatus, että tuleeko Espoolaistenta loon sellaisia tiloja, jossa olisi mah dollisuus järjestää suuria konsertteja. Tulevaisuus näyttää, mutta riittävän kokoiset yleisötilat, joissa voitaisiin järjestää tapahtumia, musiikkiesityk siä jne. puuttuvat Espoon keskuksesta.

Käytetyt lähteet:

Musiikkiopisto Avonian rehtorin Ilari Iivosen haastattelu 24.11.2022. Musiikkiopisto Avonian toimintaker tomukset 2019-2021.

Musiikkiopiston rehtori Ilari Iivonen

Digiloikkaa Espoossa

Keski-Espoon seniorit ja Saarnilaakson koulun IT-luokka yhteistyössä.

Vierihoito paras tapa oppia

Teksti ja kuvat: Tuula Nordström, Keski-Espoon seniorit ry:n puheenjohtaja

Digitalisoituminen on päi vän sana. Älykännykkä on väline, jolla kaikki päivittäiset asiat hoituvat. Puhelin ei ole enää pelkästään puheluita ja viestejä varten. Se on pankki, lompakko, matkalippu, kartta ja kello. Sillä voi ilmoittautua

erilaisiin senioritapahtumiin. Sinne voi ladata kaikenlaisia ”appeja” mm. kauppojen kanta-asiakkuuksia. Sillä saa apua hätätilanteissa. Se on tietokone ja paljon, paljon muuta.

Turvallisuustilaisuus alkamassa

Seniorit ja digiaika

Me seniorit olemme ryhmä, joka koostuu hyvin eri ikäisis tä ja eritaitoisista ihmisistä. Osalla, etenkin nuoremmilla on digitaidot hallussa. Osalla meistä on vaikeuksia ihan pe rusasioissa ja aika suuri jouk ko on vielä peruspuhelimen varassa. Iän karttuminen voi tuottaa vaikeuksia digitaidot omaavillekin. Nykynuoret melkein syntyvät ”kännyk kä” kädessä ja sisäistävät sen

Punainen Risti, Keski-Espoon osasto

Teksti: Paula Ruokola

On kiitoksen aika

Vuosi on taas ahkeroitu vapaaehtoistyön merkeissä. Toimintamme on heijastellut maailman muutoksia ja olemme joustavasti ja ketterästi eläneet ajassa. Korona-aikana kehitimme uusia toimintoja, joista muutamat ovat jääneet pysyviksi. Samoin on käynyt Ukrainan sodan seurauksena: uusia tehtäviä on syntynyt pakolaisten kotoutumista edistävien toimintojen pariin. Emme ole kuitenkaan unohtaneet perustehtäviämme, kuten esimerkiksi ystävätoimintaa ja ensiapua.

Missä koimme onnistuvamme? Monikulttuurisuustoiminnasta vastaava Katri iloit see upeista vapaaehtoisista, jotka opettavat suomen kieltä Nihtisillan vastaanottokes kuksessa, Leppävaaran Help Centerissä ja Entressen kirjastossa. Kielitaito on tärkeää, ja panostamme monipuoliseen kielenopetukseen tulevanakin vuonna. Keräysjohtaja Martti haluaa kiittää Ukraina-hätä-apukeräykseen osallistuneita sekä kerääjiä että lahjoittajia, ja toteaa keräyksen onnistuneen erinomaisesti. Varoja konfliktin uhrien auttamiseksi kertyi yli 10000e. Erityiskiitokset keräysjohtaja antaa Esbo Arbis Kam markörille ja Kannu-Kinolle keräykseen osallistumisesta.

Tarvitsemme kaikenlaisia vapaaehtoisia ja jokaisen työpanos on tärkeä. Kiitos kuu luu kaikille vapaaehtoisille ja yhteistyökumppaneille

Punaisen Ristin Keski-Espoon osasto toivottaa Keski-Espoon Sanomien lukijoille leppoisaa Joulun aikaa.

mahdollisuudet osaksi joka päiväistä elämää.

Ajatus nuorten ja seniorei den yhteistyöstä sai sysäyksen seuraavasta yksittäisestä ta pahtumasta. Olin tekemässä töitä tietokoneella ja aivan yhtä äkkiä koneeni pimeni täysin. Jotain oli tehtävä ja soitin melkein naapurissa asuvalle yhdistyksemme sih teerille, jonka tiesin hallitse van atk-asioita. Pian hän saa puikin mukanaan 14-vuotias IT-painotteista luokkaa käy vä lapsenlapsensa Hermanni. Jotain ihmeellistä tapahtui, viidessä minuutissa tämä sai koneeni toimimaan. Aika us komatonta! Yhdistyksemme hallituksessa sai kannatusta ajatus digikerhomme ja digi taitoisten nuorten yhteistyös tä. Otimme yhteyttä Saar nilaakson koulun IT-luokan opettajaan Jouni Kupiaiseen, joka otti kopin asiasta.

H-hetki käynnistyi

Maanantaina 3.10. klo 17.30 olikin H-hetki. Kym menkunta digikerholaista, kymmenen IT-luokkalaista ja heidän opettajansa kokoon tuivat Saarnilaakson kou lun auditoriossa. Oppilaat olivat tehneet PowerPoint esitykset IPodeille ja Anroidpuhelimille. Ryhmä jakautui kahtia, ”IPod laiset” siirtyivät medialuokkaan ja ”Anroid laiset” jäivät auditorioon. Työtapa oli suunniteltu Po werPointin ja vierihoidon yhteistyönä tapahtuvaksi. Medialuokassa Roni, Sofia ja Sani perehdyttivät IPodia

käyttäviä. Auditoriossa Sam po toimi koneenkäyttäjänä, Hermanni ja Einar opettajina ja muut oppilaat toimivat vie rihoitajina. Keskityttiin älypu helimen mahdollisuuksiin ja käyttöön. Lisättiin ”appeja” ja tutustuttiin pikaisesti netti selaimen käyttöön ja Googlekääntäjään. Työ jatkui 31.10. Aiheena turvallisuusasiat ja osallistujia niin oppilaita kuin senioreita oli enemmän kuin ensimmäisellä kerralla. Työryhmä Aaron, Willmer ja Felix, kaikki huippuosaajia, perehdyttivät meidät digiker holaiset kalasteluhuijauksiin, hujausviesteihin ja keinoihin tietoturvan parantamiseksi. Upeat PowerPointit, laaja tietämys ja hämmästyttä vä esiintymistaito ihmetytti. Täytyy olla innostus asiaan, digitaidot hallussa ja innos tava opettaja, joka saa op pilaansa uhraamaan vapaaaikaansa senioreiden pereh dyttämiseen älylaitteiden ominaisuuksiin ja käyttöön. Vierihoito oli huipussaan, jo kaisen seniorin puhelin päivi tettiin. Digikerholaiset olivat enemmän kuin tyytyväisiä. Paikalla olleilta senioreilta saatu palaute on positiivista. Tilaisuuden kulkua tarkkaa vaisena seurannut opettaja Jouni Kupiainen saa olla yl peä osaavista oppilaistaan. Hän totesikin, että nämä ti laisuudet ovat ainutlaatuisia ja oppilaille merkityksellisiä.

Muistoja Tuomarilasta

Tuomarilassa vuodesta 1945 asunut Gertrud (Gertie) Dickmann muisteli elämää Tuomarilassa ja Espoon kes kuksessa.

Gertrud Dickmann asui vuosina 1945–2014 Villa Sommarro -nimisessä, korkealla mäellä sijaitsevassa talossa Tuomarilan aseman lähellä. Dickman nin perheeseen kuuluivat Gertrudin li säksi äiti Mary ja isä Heinrich, joka oli ostanut talon rakennuttamista varten tontin vuonna 1942. Tontti oli kuulu nut Jofsin tilaan ja oli suuruudeltaan vähän yli hehtaarin.

Piirustukset huvilaa varten laati ark kitehti Bertel Liljeqvist. Dickmannin perhe muutti uuteen tummaksi maa lattuun hirsihuvilaansa 1945. Gertrud oli silloin kuusivuotias.

Gertud aloitti koulunkäynnin Tuo marilan kansakoulussa, jossa suoritti kolme luokkaa. Sen jälkeen hän jat koi koulunkäyntiä Kauniaisessa ruot sinkielisessä oppikoulussa (Grankulla samskola). Hän pääsi sieltä ylioppi laaksi ja jatkoi opintoja Svenska han delshögskolanissa (Hanken) Helsingis sä. Gertrud valmistui diplomikirjeen vaihtajaksi.

Tuomarilan postitoimisto oli aluksi Tuomarilan asemalla ja sen jälkeen asemarakennuksen takana sijainnees sa talossa. Palokuntatalon valmistumi sen jälkeen Tuomarilan postitoimisto siirtyi myöhemmin sinne. Aseman lähellä oli kaksi rakennusta, kioski ja vessa.

Tuomarilan VPK:n (Vapaaehtoinen Palokunta) talo oli valmistunut ky läläisten talkootyönä vuonna 1950. Talo oli kuin ostoskeskus, koska siellä oli kauppoja ja elokuvateatteri. Ta lossa toimi eri aikoina Varubodenin kauppa, kampaamo, huonekaluliike, posti ja siellä oli myös palokunnan omia tiloja. Tuomarilassa oli toiminut jo 1940-luvulla rakennettu Elannon kauppa (Tuomarilankatu 5) ja sitä vas tapäätä 1930-luvulla rakennettu Alfan kauppa (Tuomarilankatu 6).

Elokuvateatterissa oli liikuteltavat kalusteet ja siellä järjestettiin tansseja, juhlia ja se toimi myös liikuntatilana. Gertud kertoi, että ensimmäinen elo kuva, joka Tuomarilan VPK:n talolla näytettiin, oli Charlie Chaplinin elo

Gertud pelasi sulkapalloa, josta tuli suosittu urheilulaji nuorien kes kuudessa 1950-luvulla. Sitä pelattiin VPK:n talolla. Sulkapallon pelaamista edisti alueelle vuonna 1940 perustet tu urheiluseura EBK (Esbo Bolllkubb). Fallåkerin kentällä Bembölessä pelat tiin ja urheiltiin eri lajeja. Lapset liik kuivat talvella suksilla ja kelkalla ja kesäisin kävellen sekä pyörällä. Gert rud muisteli, että Tuomarilassa kylän pohjoispuolella asui ruotsinkielisiä evakkoperheitä ja lapset huutelivat toisilleen.

Tuomarilan aseman vieressä olivat Johanssonin kasvihuoneet, joista voi tiin ostaa vihanneksia ja kukkia. Kas vihuoneet olivat toiminnassa ympäri vuoden.

Dickmannin perhe kävi ostoksilla myös Espoon keskuksessa. Siellä oli Varuboden lähellä Espoon asemaa. Espoon keskuksessa toimi myös suuri työllistäjä Lindholmin Saha, jossa oli saha, mylly, sementtivalimo ja hyvin varustettu rautakauppa. Kaupassa oli tarjolla rakennustarvikkeiden lisäksi laaja valikoima kodin käyttötavaraa.

Lindholmin Sahan alueella oli myös Martta-talo, jonka Lindholmin saha oli ostanut Martta-yhdistykseltä. Lotat olivat aikoinaan rakennuttaneet talon suojeluskuntatoiminnan keskukseksi. Gertrud muisteli, että talossa olisi jos kus pidetty koulujen kevätjuhlia.

Gertud kertoi, että koska hän kävi koulua Kauniaisissa niin siellä myös saatetiin käydä ostoksilla ja syömäs sä ravintolassa. Tuomarilassa aseman vierestä oli helppo päästä junalla asi oille myös Helsinkiin. Perheen isän työpaikka oli Helsingissä.

Tuomarilan kylä on muuttunut ai van toisenlaiseksi viime vuosina. Alu eelle on rakennettu useita kerrosta loja ja Tuomarilasta ovat kadonneet myös palvelut. VPK:n talo on ollut tyh jillään vuosia ja odottaa alakuloisen näköisenä purkamista. Dickmannin huvila Villa Sommarro on siirtynyt uu delle omistajalle. Huvilasta pidetään hyvää huolta ja se on korkealla mäellä edelleen edustava esimerkki 1940-lu vun arkkitehtuurista.

Teksti: Pirkko Sillanpää kuva ”Kultakuume” vuonna 1951. Elo kuvia näytettiin tiistaisin, torstaisin ja sunnuntaisin.

Muistoja Kino Tuomarilasta

Teksti: Pirkko Sillanpää

Toivo Kalliomäki työsken teli koneenhoitajaoppilaana Kino Tuomarilassa vuosina 1956–57. Hän teki elämän työnsä Valtion elokuvatarkas tamossa elokuvakonemesta rin virassa vuosina 1963–2001.

Toivo muisteli, että Tuoma rilan Kinossa näytettiin eloku via kolmena päivänä viikossa, tiistaisin, torstaisin ja sunnun taisin, jolloin oli kaksi esitystä. Elokuvateatteria piti vuosina 1951–1960 Urho Alen. Teatte rissa oli 225 paikkaa.

Kino Tuomarilassa oli aluksi vain yksi esityskone ja kelan vaihtamisen takia jouduttiin esityksen aikana pitämään neljästä viiteen väliaikaa. Vanha filmikopio saattoi myös katketa ja tuottaa lisää väliaikoja. Yleisöä ei saanut jättää pimeään väliajoilla, vaan saliin sytytettiin valot sillä aikaa, kun uutta filmiä ladattiin koneeseen. Väliaika tuli yleensä ”jännään” koh taan. Filmin lataaminen kesti muutaman minuutin.

Sähkökatkokset olivat en

nen vanhaan melko yleisiä. Lähipylväästä olevasta rasias ta saattoi palaa sulake. Silloin piti soittaa Espoon Sähköön ja sieltä tuli asentaja apuun. Hän kiipesi sähkötolppaan piikkikengillä ja vaihtoi su lakkeen. Toivo kertoi, että pit källä väliajalla meni karkkia ja lakupötköt olivat suosittuja. Väliaika tuli aina yllätyksenä.

Elokuvien näytöstekniikka parani Tuomarilan Kinossa, kun sinne asennettiin toinen kin kone, jolloin väliajat jäivät pois. Toivo muisteli, että nuo riso kävi kiitettävästi pitkien kin matkojen päästä elokuvis sa. Pitkäniitystä saattoi tulla jopa 10 henkeä ja Bemböles tä talviaikaan Kirkkojärven yli jäitä pitkin luistelemalla. Sunnuntaisin esitetyt lasten näytökset olivat suosittuja.

Koneenhoitaja joutui jos kus tuuraamaan muiden lä hiteattereiden näytöksissä.

Toivo oli käynyt tuuraamassa Kauklahdessa, Kauniaisissa ja Tikkurilassa. Tuuraaminen ei ollut aina helppoa, koska laitteet olivat erilasia eri elo

kuvateattereissa. Teatterit tarkastettiin kerran vuodessa laitteiden, katsomon ja turval lisuuden tason takaamiseksi. Tarkastuksen suoritti Valtion Filmiteknillinen lautakunta.

Toivo muisteli, että muu taman kerran hänen aikana Tuomarilan Kino oli ollut ai van täynnä. Silloin oli näytet ty elokuvia ”Älkää syökö päi väkakkaroita”, jossa pääosissa olivat Doris Day ja David Ni ven, ”10 käskyä” ja ”Tunte maton sotilas”. Koska katso jia oli niin paljon, piti avata kahvilan ovet, jotta sieltäkin voitiin katsoa.

Lähde: Artikkelissa on osa Toivo Kalliomäen kirjoittamis ta muistelmista Tuomarilan Kinosta. Muistelmat on ko konaisuudessaan luettavissa Keski-Espoo-seuran kotisivuil ta: https://www.keskiespoo seura.fi/

Joulurientoja

Talomuseo Glims Glimsintie 1, 02740 Espoo (Jorvin sairaalan vieressä) Aukioloajat ti–pe 10–16 ja su 11–16, maanantai sin ja lauantaisin sul jettu, avoinna myös lauantaina 17.12. klo 11-16 +358 9 816 27337, kaupunginmuseo(at)espoo.fi

Talomuseo Glimsissä vie tetään joulun aikana vanhan ajan joulua. Glimsin tupa on koristelu perinteiseen joulu

asuunsa ensimmäisestä ad ventista 8.1.2023 asti.

Museopuoti ja kahvila ovat avoinna museon aukioloaikoi na. Museopuodissa on van hanajan jouluisia tuotteita.

Talomuseo Glims on van ha espoolainen maatila Kar vasmäen kylässä. Glims on toiminut maatilana ainakin 1500-luvulta 1900-luvun al kuun saakka. Alue muutettiin museoksi 1958. Museoaluee seen kuluu 11 alkuperäisillä paikoillaan olevaa rakennus ta, joista vanhimmat ovat pe räisin 1700-luvulta.

Glimsin päärakennuk sessa sijaitsee museopuoti, jossa on pääsylippujen lisäksi myynnissä kirjoja, kortteja, leluja ja monenlaisia käyttösekä koriste-esineitä. Puodin valikoima vaihtelee vuoden ajan mukaan. Museopuotiin voi poiketa ilman pääsymak sua.

Entisajan joulunviettoa Glimsissä 13.12.2022 (klo 14-14:30)

Joulun ja Lucian päivän perinteet 17.12.2022 (klo 11.00-16.00)

Jouluinen viikonloppu Gli msissä 18.12.2022 (klo 11.00-16.00) Jouluinen viikonloppu Gli msissä Näyttely Tutkijat kotieläinten jäljillä 14.4.2022–27.2.2023

Kauppakeskus Entresse Siltakatu 11 02770 Espoo Aukioloajat: Tiistai-keskiviikko ja per jantai 11-19, torstai 11-20, lauantai 12-18 ja sunnuntai 12-16

Museoon ilmainen sisään pääsy. Lue lisää osoittees sa www.helinamuseo.fi

Nyt voit tutustua Helinä Rautavaaran museon kokoel miin myös digitaalisesti. Pysyvä näyttely Kokoelmanäyttely Kasvok kain

Näyttely

29.1.2023 saakka

Kestävät kaupungit ja yh teisöt. Rauli Virtasen kanssa maailmalla.

Legendaarisen ulkomaan toimittajan kuvia Nepalista, Afganistanista, Myanmarista, Keniasta ja Etiopiasta. Teema na kestävä kehitys. Näyttely tekstit on muokattu helpolle Suomelle. Maksuttomat seni oritreffit kokoontuvat joka kuukauden toisena maanan taina klo 11. Ohjelmassa yh teinen kahvihetki, opastus, lu ento tai paja; joka kerta vähän erilaista! Voit varata opastuk sen omalle senioriryhmällesi.

Lisätietoja: info@helinamu seo.fi