Page 1

KAUPPAKAMARIN teesejä maahanmuuttoon liittyvistä YRITYSPALVELUISTA, TYÖLLISTYMISESTÄ JA KOTOUTUMISESTA 2016


SISÄLTÖ

Julkaisija: Helsingin seudun kauppakamari, joulukuu 2015 Graafinen suunnittelu ja taitto: Marianne Holm

s. 4

Teesi 1

s. 6

Teesi 2

s. 7

Teesi 3

s. 7

Teesi 4

Perustetaan metropolialueelle International House

Vapautetaan erityisasiantuntijat saatavuusharkinnasta

Helpotetaan byrokratiaa säännöllisesti ulkomaisia työntekijöitä palkkaavilta työnantajilta

s. 8

Teesi 5

s. 9

Teesi 6

Tehoa maahanmuuttajien taitojen ja osaamistarpeiden tunnistamiseen

Hyödynnetään kielen oppimiseen ja työn yhdistämiseen räätälöityjä malleja

Teesi 7 s. 10 Lisätään mentorointia ja työyhteisövalmennusta yrityksissä ja työyhteisöissä

Kannustetaan turvapaikanhakijoita työllistymään ja yrittäjäksi 3


läpinäkyviä ja tehokkaita palveluita Yritykset tuntevat huonosti maahanmuuttoon ja ulkomaiseen työvoimaan liittyvät velvoitteet ja olemassa olevat viranomaispalvelut. Palvelut ovat usein hyvin organisoituja, mutta suuri ongelma on se, että eri viranomaisten tuottamat palvelut toimivat toisistaan irrallaan. Tämä aiheuttaa työnantajille, työhakijoille ja viranomaisille ylimääräistä hallinnollista taakkaa ja asioiden käsittelyn turhaa viivästymistä. Myös Valtiontalouden tarkastusvirasto moittii viranomaisia huonosta poikkihallinnollisen yhteistyöstä maahanmuuttokysymyksissä.

4

TEESI 1 Perustetaan metropolialueelle maahanmuuton työllistymisja yrityspalvelujen International House Suomen täysin omissa käsissä oleva vetovoimatekijä on maahantuloon liittyvän byrokratian helpottaminen ja neuvonnan parantaminen rekrytoiville yrityksille, tänne investointeja harkitseville ulkomaisille yrityksille, maahanmuuttajille ja kausiluontoisesti Suomessa työskenteleville ulkomaalaisille. Helsingin seudun kanssa kilpailevat metropolialueet kuten esimerkiksi Amsterdam, Kööpenhamina ja Oslo ovat tässä asiassa huomattavasti Suomea pidemmällä. International Housen ydinajatuksena on saada lupa-asiat nopeasti vireille ja päätökseen. Viranomaisten ja julkisten toimijoiden yhteisessä palvelupisteessä viranomaisten keskinäinen ymmärrys toistensa prosesseista lisääntyy, tiedonvaihto nopeutuu ja resurssien yhteiskäyttö mahdollistuu. International

House toimisi yrityksille ja työnantajille yhden luukun informaatiopisteenä, jota voidaan hyödyntää myös valtakunnallisesti digitaalisia kanavia ja palveluja hyödyntäen. International Housen käynnistäminen edellyttää valtioneuvoston aloitteellisuutta. Keskeiset ministeriöt ja aluehallintotoimijat ovat työ- ja elinkeinoministeriö (Aluehallintovirasto AVI, ELY-keskus), sisäasiainministeriö (Maahanmuuttovirasto Migri, Poliisi), ulkoministeriö ja opetus- ja kulttuuriministeriö (Opetushallitus, kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO). International Housen ydintoimijoita ovat myös pääkaupunkiseudun kaupungit Helsinki, Espoo ja Vantaa, KELA, verottaja ja maistraatit. Sipilän hallitusohjelmassa korostetaan työllistymisen ja kotouttamisen osalta toiminnan poikkihallinnollisuutta ja viranomaisten tiedonvaihdon vahvistamista. Viranomaisten lisäksi International House tarjoaisi yhteistyöalustan yksityisen sektorin toimijoille, elinkeino- ja työmarkkinajärjestöille, korkeakouluille, oppilaitoksille ja kolmannelle sektorille. Yhteistyöteemoja ovat rekrytointi- ja matching, mentorointi, ammatillinen kotouttaminen, työn ja kielen yhdistäminen ja kansainvälinen liiketoiminta.

Vaikutukset: – nopeuttaa työlupa-, oleskelu- ja palveluohjausprosesseja työnhakijoille ja työnantajille – lisää yritysten ja työyhteisöjen tietämystä maahanmuutosta ja ulkomaisen työvoiman palkkaamiseen liittyvistä velvoitteista ja vastuista – selkeyttää ja yksinkertaistaa maahanmuuttoon ja työllistymiseen liittyvää byrokratiaa – parantaa viranomaisten poikkihallinnollista yhteistyötä ja auttaa tunnistamaan palvelukapeikkoja – tuo yhteen työvoiman kysynnän ja tarjonnan – tekee Suomesta houkuttelevamman kohdemaan investoijille, yrityksille ja työperäisille maahanmuuttajille

5


vähemmän säätelyä, enemmän työmahdollisuuksia Kauppakamarin ja elinkeinoelämän tavoitteena on luopua saatavuusharkinnasta kokonaan ja siirtyä ulkomaisen työvoiman osalta suoraan yritysten kysynnästä riippuvaiseksi kuten Ruotsissa tehtiin vuonna 2008. Sipilän hallitusohjelmassa työperäistä maahanmuuttoa pidetään myönteisenä. EU-alueen ulkopuolisen työvoiman tarveharkinta pidetään pääsääntöisesti ennallaan, mutta sitä voidaan lieventää, jos se on työvoimatarpeen ja julkistalouden kannalta perusteltua.

6

TEESI 2 Vapautetaan erityisasiantuntijat saatavuusharkinnasta Muu oleskelulupa ansiotyötä varten myönnetään ulkomaalaiselle, joka toimii yrityksen yli- tai keskijohdon taikka erityisosaamista vaativissa asiantuntijatehtävissä (Ulkomaalaki 77 § 1 mom.). Maahanmuuttovirasto määrittelee asiantuntijan erityisasiantuntijaksi, kun työtehtävä on vaativa, edellyttää korkeakoulutusta ja palkka on vähintään noin 3 000 euroa kuukaudessa. Kauppakamari ehdottaa, että yritys tai työnantaja voi määritellä, kuka on erityisasiantuntija ilman, että tehtävään liittyy edellytystä suoritetusta korkeakoulututkinnosta tai 3 000  euron minimiansiosta. Nykyinen määrittely rajoittaa ja hidastaa erityisesti uusien

työpaikkojen syntymistä start-up-yrityksissä ja kansainvälistyvissä kasvuyrityksissä. Palkkarajan lisäksi uusilla työmarkkinoilla suoritettu korkeakoulututkinto ei ole itseisarvollinen osaamisen mittari. Käytäntö on myös osoittanut, että erityisasiantuntijoiden kohdalla viranomaisilla on harvoin työehtoihin tai muihin työnantajan velvollisuuksiin liittyviä valvontatarpeita.

TEESI 3 Helpotetaan byrokratiaa säännöllisesti ulkomaisia työntekijöitä palkkaavilta työnantajilta Yritykset, jotka hoitavat työnantajavelvoitteensa asianmukaisesti ja palkkaavat säännöllisesti EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta ammattiosaajia samoihin tehtäviin, tulisi vapauttaa vaikkapa kahden vuoden määräajaksi saatavuusharkinnan velvoitteista. Käytännössä yritykset joutuvat joka kerta aloittamaan työlupaprosessin aivan alusta alkaen rekry-

tointi-ilmoituksien julkistamisesta ja pahimmillaan tuloksettomien haastattelukierrosten toteuttamisesta, vaikka yleisesti on tiedossa, että työmarkkinoilta ei löydy kantasuomalaisia tekijöitä avoinna oleviin tehtäviin.

TEESI 4 Kannustetaan turvapaikanhakijoita työllistymään ja yrittäjäksi Työllistymistä ja kotoutumista nopeuttavia toimia olisivat luopuminen 3 kuukauden pakollisesta odotusajasta ennen kuin turvapaikanhakija voi työskennellä avoimilla työmarkkinoilla ja välitön perehdyttäminen suomalaiseen yhteiskuntaan, kieleen ja työelämään jo vastaanottokeskuksissa digitaalisten oppimisalustojen ja rekrytointipalvelujen avulla. Kannustetaan maahanmuuttajia yrittäjyy­ teen ja työskentelyyn sitomalla Suomen kansalaisuuden saanti nopeutuu esimerkiksi kannattavan yrityksen perustamista tai riittävän verotettavan tulokertymän hankkimisesta. 7


Vaikutukset: – tekee Suomen houkuttelevammaksi start-up-yritysten sijoittumispaikaksi – vapauttaa TE-toimistojen työlupayksikköjen resursseja saatavuusharkinnan piirissä olevien ammattiosaajien luvittamiseen ja ehtojen valvontaan, mikä nopeuttaa käsittely- ja odotusaikoja – vähentää yritysten hallinnollista taakkaa – lisää työvoiman tarjontaa ja synnyttää uusia työpaikkoja ja yrityksiä

nopea kotoutuminen ja työllistyminen Sipilän hallituksen tavoitteena on tehostaa kotouttamista lisäämällä kielen opetusta, huomioida nykyistä paremmin lähtötaitotaso ja edistää Suomessa opiskelleiden kansainvälisten opiskelijoiden työllistymistä Suomeen. 8

TEESI 5

TEESI 6

Tehoa työperäisen maahanmuuton, turvapaikkahakijoiden ja maassa olevien maahanmuuttajien taitojen ja osaamistarpeiden tunnistamiseen

Hyödynnetään kielen oppimiseen ja työn yhdistämiseen räätälöityjä malleja

Olennaista työllistymisen ja kielen oppimisessa on tunnistaa maahanmuuttajissa ja kotoutuskoulutuksessa olevista erilaisia ryhmiä, joilla on erilaiset lähtövalmiudet, tarpeet ja oppimisvalmiudet. Ryhmien tarpeiden tunnistaminen mahdollistaa parhaiten soveltuvien menetelmien ja palveluiden hyödyntämisen. Erityistä huomiota ja räätälöintiä on tehtävä henkilöryhmille, joilla on jo koulutusta, työelämäkokemusta ja työelämän tarpeisiin soveltuvaa osaamista. Turvapaikan hakijoiden osaaminen ja koulutus on selvitettävä mahdollisimman arhaisessa vaiheessa.

Maahanmuuttajat ja työyhteisöt oppivat kieltä ja monikulttuurisia taitoja hitaasti, jos kielenopetus tapahtuu eri aikaan ammattiin oppimisen ja työympäristön kanssa. Kielenopetus pitää yhdistää nykyistä vahvemmin ammatilliseen kotoutumiskoulutukseen ja työharjoitteluun, jolloin kielen oppimista ja työelämän toimintakulttuuriin perehtymistä voi tapahtua autenttisessa ympäristössä. Työelämään kotoutumisessa työyhteisöt, kollegat ja lähiesimiehet ovat avainasemassa. Yrityksen ja työnantajan kannalta on hyvin tärkeää, että rinnakkaiset työntekoa ja opiskelua yhdistävät mallit ovat mahdollisimman helppoja, joustavia ja edullisia. Yhdistettyjen mallien tulee soveltua käytettäväksi siten,

että soveltuvat erilaisille töissä oleville ja työelämään siirtymässä oleville maanmuuttajaryhmille, joiden kielitaitotasot ja -tarpeet vaihtelevat laidasta laitaan. Tavoitteena tulee olla kielitaito, jolla pärjää työpaikalla ja työyhteisössä yhdistettynä mahdollisuus tehokkaaseen omaehtoiseen kielenopiskeluun. Maahanmuuttajien rekrytointiin ja kotouttamiseen liittyvät julkiset taloudelliset tuet ja palvelut tulisi saada yhden luukun kautta ilman, että niitä on hoidettava usean viranomaisen ja hallinnon kanssa. Lisäksi työkokeilujen ehtojen tulee olla riittävän joustavia siten, että ne sallivat myös pidempien jaksojen toteuttamisen kuten myös tukien käytön koko työyhteisöön kohdistuvana.

9


TEESI 7 Lisätään mentorointia ja työyhteisövalmennusta yrityksissä ja työyhteisöissä Yhä suuremmalla osalla yrityksistä on yhteyksiä lähellä työelämää oleviin maahanmuuttajiin ja vähintäänkin satunnaisesti tietoa maahanmuuttajien ammattiverkostoista ja eri alojen osaajista. Hyvin ohjattu mentorointi ja käytännönläheinen työyhteisövalmennus esimiehille ja työntekijöille ovat tehokkaita välineitä yritysten ja kansainvälisten osaajien vuoropuheluun, kansainvälisten opiskelijoiden työelämävalmiuksien parantamiseen ja työyhteisöjen monikulttuurisuustaitojen lisäämiseen ja yleensäkin ammattiverkostojen rakentamiseen, jolla vaikutetaan koulutetun työvoiman

10

sijoittumiseen avoimille työmarkkinoille. Mentorointia ja työyhteisövalmennusta on toteutettu Suomessa lukuisissa ohjelmissa yleensä hyvin tuloksin. Mentoroinnilla voidaan saavuttaa vielä huomattavasti laajakantoisempia tuloksia ja vaikuttavuutta lisäämällä niihin yritys- ja työelämälähtöisyyttä. Tuomalla yhteen erilaisia mentorointiohjelmia, jakamalla hankittuja kokemuksia yli organisaatio- ja ammattiverkostorajojen ja yhdistämällä resursseja voidaan luoda työpaikkoja ja lisätä yritysten kansainvälistymistä. Mentoroinnissa tulee käynnistää kansallinen ohjelma, jossa tavoitteena on kasvattaa yrityksiin, työpaikoille ja oppilaitoksiin monikulttuurisuuteen erikoistunut mentorisukulpolvi, joka pystyy rakentamaan kansainvälisille korkeakouluopiskelijoille, ammattiosaajille ja ammattiverkoille keinoja ja väyliä työelämään, yrittäjyyteen ja kielen oppimiseen.

Vaikutukset: – tehostaa kotoutumiseen ja työllistämiseen liittyvien tukien ja palvelujen vaikuttavuutta – parantaa esimiesten ja työyhteisöjen monikulttuurista osaamista ja kansainvälistymistä

– kehittää työelämälähtöisiä kotoutumis- ja kielikoulutustoteutuksia – helpottaa yritysten ja kansainvälisten osaajien kohtaamista – luo työllistymismahdollisuuksia kansainvälisille korkeakoulututkinto-opiskelijoille

11


Kalevankatu 12, 00100 HELSINKI

Profile for Kauppakamari

Teesejä maahanmuuttoon liittyvistä asioista  

Teesejä maahanmuuttoon liittyvistä asioista  

Advertisement