6
N
TOUKOKUUP
2017
K.)* #,/*
!
%( )*
"
#$$%%&
0#
'()* *
1
1,%)*
+) ),-$ %)*
+$$&$*
-(%%((*
+) ),-$ %$
JILLM OQRMSTIU
3457889: ;<==8 >?55:545 @<7A
meksessa: Puolustusvoimain koulutuspäällikön, prikaatinkenraalin Jukka Sonnisen mielestä kokonaisturvallisuudesta huolehtiminen on hyvä lääke tämän päivän hybridiuhkaan. Hybridiuhkaan pitää varautua niin maalla, merellä kuin ilmassakin. Nurmeksessa piirihallitusten kokouksessa puhunut kenraali Sonninen on sitä mieltä, että kriisien ennakkovarautumisaika on lyhentynyt. Esimerkiksi Itämerellä se näkyy niin, että jos joku konflikti lähtee käyntiin, näkyvät vaikutukset välittömästi Suomessa.
- Myöskään sotilaallista voimankäyttöä ei voi sulkea pois, Sonninen sanoo. Suomen puolustusratkaisu perustuu Sonnisen mukaan kahteen asiaan. Ne ovat kansallisesta puolustuksesta huolehtiminen ja puolustusyhteistyö. Puolustuksen kehittämisen painopisteet ovat laivuehankinnat sekä ilmavoimien uudistaminen. - Nämä asiat on käännetty maavoimia vastaan, mutta se ei pidä paikkaansa, Maavoimille hankitaan kalustoa noin kolmen miljardin euron edestä, Sonninen toteaa. Asevelvollisuudesta halutaan Sonnisen mukaan enemmän
tehoja irti. - Koulutusta tullaan muuttamaan melko rajusti. Huomiota kiinnitetään erityksesti oikeaan kohdentamiseen. Tärkeitä tulevaisuuden lainsäädännön kehittämisasioita Sonnisen mielestä ovat valmiuden, viranomaisyhteistyön ja tiedonhankinnan kehittäminen. - Tärkeää on saada puolustusvoimille tasapainoisen kehittämisen resurssit. Kenraali Sonnisen esitelmä käynnisti piirien toiminnanjohtajan Jouni Mattilan perustaman uuden luentosarjan, jossa kuullaan alan huippuasiantuntijoita puolustusvoimien eri sektoreilta.
Jukka Ingatius
nen:
EB47CD:9<<D585DD: F87=? G<7<545H
Pohjois-Karjalan rajavartioston apulaiskomentajan, everstiluutnatti Marko Turusen mukaan Suomessa ovat Euroopan turvallisimmat raja- ja merialueet. Onttolassa piirien kevätkokouksessa esitelmöinyt Turunen on sitä mieltä, että
2
yhteistyö Venäjän kanssa toimii hyvin. Pohjois-Karjalan rajavartiostolla on tällä hetkellä kolme rajavartioasemaa ja Niiralan rajatarkastusasema. Henkilökuntaa vartiostolla on noin 230. Varusmiehiä Onttolassa koulutetaan kahdessa saapumiserässä yhteensä
260 varusmiestä vuodessa vuodessa. Onttolassa on toiminut rajavartiosto 70 vuotta. Rajamiehet tulivat Onttolaan vuonna 1922 ja varusmiehet vuodesta 1958. Rajavartioinnin teknistymisestä huolimatta tullaan rajavartioinnissa lisäämään koirien käyttöä.
Jyrki Huuskon menestyksekäs kaksivuotinen pesti päättyi piirin puheenjohtajana ja minun oli aika astua näihin suuriin saappaisiin. Kolmimiehisessä puheenjohtajistossa toimivat lisäkseni Jussi Hirvonen 1. vpj ja Aki Hankilanoja 2 vpj. On hienoa aloittaa uudessa ja haasteellisessa tehtävässä Suomi 100-juhlavuonna. Vuosi jääköön mieliimme itsenäisyyden ja maanpuolustuksen juhlavuotena.
WXYZ[\ ]^_`a[[bb^ cdef_ gXXbfY\
Lyhyesti esiteltynä olen 30-vuotias reservin luutnantti Joensuusta. Siviiliammatiltani olen myymäläpäällikkö ja koulutukseltani olen tradenomi. Olen ollut mukana reserviläistoiminnassa varusmiespalveluksesta kotiutumisesta saakka mm. piirin varapuheenjohtajistossa sekä kotiyhdistyksen Liperin Reserviupseerit Ry:n hallituksessa sihteerinä/ rahastonhoitajana. Edellinen puheenjohtajisto teki suu-
”Epäkohtiin tulisi puuttua eikä vain vaalittaa. Ja epäkohdista huolimatta voi arvostaa kaikkea hyvää, mitä meillä on.” Tämä lainaus on Helsingin Sanomista 8.4.2017, paluumuuttaja, astrofyysikko Sissi Enestamin haastattelusta. Hän ihmettelee, miksi suomalaiset moittivat maataan, jossa on paljon ylpeydenaiheita? ” Käsittämättömiä stereotypioita jauhetaan, etenkin ulkomaalaisille. Saatetaan hokea että suomalaiset ovat pahantuulisia, ujoja ja hiljaisia. Eihän se pidä paikkaansa! Suomalaiset ovat aitoja ja sydämellisiä! Täällä myös tarkoitetaan, mitä sanotaan. Ystävää ei petetä eikä puukoteta selkään!” Usein myös hoetaan, että suomalaiset eivät uskalla bisneksessä mitään. Ei pidä paikkaansa sekään, sanoo Enestam. ”Meillähän on paljon startup-yrityksiä, jotka perustuvat erikoiseen ideaan. Ja löytyy vielä rahoittajiakin, jotka uskovat näihin erikoisiin ideoihin.” Muutenkin suomalaiset ovat Enestamin mielestä luovia hulluja. ” Tämä ei ole tylsää kansaa nähnytkään. Täällä voi tehdä kaikkea eriskummallista, keksiä vaikka sauvakävelyn!” Ulkomaiden ihailusta Enestam toteaa: ”Jos on palmuja ja aurinko, ei se tarkoita, että maassa on hyvä asua!”
ren työn piirilehden pelastustalkoissa sekä piirin talouden tervehdyttämisessä mm. kuluja karsimalla. Tämä haasteellinen työ jatkuu edelleen. Lähtökohta on kuitenkin paljon helpompi kuin edellisellä puheenjohtajistolla ja tästä työstä tahdonkin heitä suuresti kiittää. Talouden haasteista huolimatta molempien piirien tehtävänä on toimia yhdistysten yhteistyöorganisaationa ja kehittää maapuolustus edellytyksiä jäsenyhdistyksissä edistämällä koulutusta ja muuta reserviläiskuntoon pyrkivää toimintaa. Tahtotilamme on toteuttaa tämä kaikki laadukkaasti. Liiton painopistealueita vuonna 2017 ovat Suomi 100- vuotta juhlavuoden hanke, liiton uuden strategian jalkauttaminen piirikierrosten myötä sekä nuorten toiminta. Yksittäisen reserviupseerin tavoitteita ovat edelleen tutut liiku, ammu, kouluttaudu. Suomi 100 vuoteen kuuluu Nuku Rauhassa
Enestam opiskeli ulkomailla suomalaisen opintotuen, asumistuen ja edullisen opintolainan turvin saaden tukea myös suomalaisilta säätiöiltä. Kertoessaan näistä ulkomaisille tuttavilleen he olivat ihastuneita ja hämmästyneitä! ”Kun kerroin tasa-arvosta, miten miehet ja naiset jakavat vaikka kotityöt, sain kuulla ihastelua, miten ihania miehiä Suomessa on!” On mieltä ylentävää lukea Sissin kaltaisen paluumuuttajan tarinaa ja kehuja omasta rakkaasta kotimaastaan. Se, että Suomi kansakuntana on olemassa on veteraanien ansiota ja olemme siitä heille paljon velkaa! Veteraanien omaa juhlapäivää vietetään 27.4, jolloin soisin jokaisessa lipputangossa liehuvan sen siniristilipun, jonka veteraanit meille pelastivat. Veteraanit, se nuoruutensa menettänyt ja elämänsä isänmaan ja tulevien sukupolvien vapauden puolesta antanut sukupolvi on käymässä vähiin. Siksi toivoisin, että he jotkä tuntevat ja tietävät paikkakunnallaan veteraaneja ottaisivat nyt asiasta kopin ja kävisivät heidän luonaan vaikka juttelemassa ja kyselemässä vointia. Liian paljon on lehdissä
on lisätä juhlahanke, jonka tarkoitus tark kansalaisten tietoisuutta kokonaisturvallisuudesta siten, että jokainen suomalainen voi nukkua rauhassa. Kiitän luottamuksesta valinnastani Pohjois-Karjalan Reserviupseeripiirin puheenjohtajaksi. Teen parhaani uudessa tehtävässä, opittavaa on paljon ja odotankin tulevia paria vuotta innolla. Yhteistyö veljespiirimme Pohjois.Karjalan Reserviläispiirin kanssa jatkukoon yhtä avoimesti ja tiiviisti kuin ennenkin. Toivotan hyvää alkavaa Suomi 100-juhlavuotta kaikille lehtemme lukijoille. Mika Tukiainen Puheenjohtaja Pohjois-Karjalan Reserviupseeripiiri ry
elävä kertomuksia vanhuksista, jotka elävät yksinäisyydessä. Tiedän, että viran puolesta katsomassa käyvillä ei ole ylenmäärin aikaa keskusteluun ja erityisesti kuunteluun. Jos kuulette toiveita, joihin paikalliset reserviläisyhdistykset tai vaikka koko piiri voisi vastata, niin älkää epäröikö tuoda sita julki! Tämä on kaikkien meidän yhteinen asia. Vaikka ”kevät keikkuen tulevi, suvi suuta vääristellen” lausahdus ei iloa ja riemua tarkoitakkaan, on kuitenkin reserviläiselämän hienoin vuodenaika taas alkamassa. Ampumaradat paljastuvat vähitellen lumen alta, ja kohta ilmassa leijuu palaneen ruudin lisäksi paistetun makkaran ja kahvin tuoksu! Käykäähän katsomassa tulitoimikunta. fi hienoilta sivuilta kesäajan kilpailuja sekä myös MPK:n sivuilta ampumapäivätapahtumia, joissa pääsee ampumaan sotaväen työkalulla hienolla Onttolan radalla. Kevätterveisin Pertti Leinonen
3
V
ijklmn ojpqrsjktu kn vkulunnrttrllm
monipuolinen ja tapahtumarikas – me reserviläiset olemme monessa mukana, yksin ja yhdessä kumppaneidemme kanssa. Lukiessamme tätä lehteä on takanamme muun muassa Joensuussa 19.4. järjestetty juhlavuoden seminaari ”Isänmaan puolustajat ja rakentajat”. Edessä on kuitenkin vielä monia tapahtumia. Kannustan yhdistyksiä ja yksittäisiä jäseniämme olemaan aktiivisesti mukana, ”näyttämässä lippuamme”, eri puolilla maakuntaa järjestettävissä tapahtumissa. Kuluneeseen talveen ja alkukevääseen on mahtunut sekä iloa että surua. Ilon aiheita meille on ollut runsaasti. Otan esille niistä muutaman. Yksi erityisen suuri ilon aihe oli se, että kevätkokoukset päättivät perustaan Pohjois-Karjalan Reservipiirien yhteisen Naistoimikunnan vuonna 2017. Sen päätehtäviä tulevat olemaan uusien jäsenten rekrytoinnin sekä erityisesti naisille suunnattua toiminnan kehittäminen piirissä ja yhdistyksissä. Nuoret, naiset, juuri kotiutuneet reserviläiset ja rauhanturvaajat sekä varusmiespalvelusta käymättömät tulevat olemaan erityisiä kohderyhmiä. Toimikunnan puheenjohtajaksi on valittu Joensuussa asuva ja puolustusvoimissa rekrytointialalla työskentelevä reservin vääpeli Satu Tuupanen. Olimme erittäin tyytyväisiä, että saimme hänet mukaan työhömme. Satu esittäytyy meille kesäkuun lehdessä. Toivotan onnea ja menestystä uuden toimikunnan jäsenille! Ilonaihe on ollut myös se, että emme
Viime viikolla vietettiin Kansallista veteraanipäivää, jota juhlitaan sen kunniaksi, kun sotatoimet Lapin sodassa päättyivät lopullisesti 27.4.1945. Kansallista veteraanipäivää on juhlittu vuodesta 1987. Kolmena ensimmäisenä vuonna päivälle ei ollut varsinaista erillistä teemaa, mutta sen jälkeen on ollut aina. Tänä vuonna valtakunnallista juhlaa vietetään Lahdessa teemalla ”Tämä maa ei koskaan sortua saa eläköön Suomi.” Suomessa elää vielä noin 25 000 veteraania. Väki harvenee kovaa vauhtia. Viimeistään nyt on valtiovallan havahduttava kunniakansalaistensa hoivaan ja hoitoon. Kyse ei voi ainakaan olla rahasta tai sen puutteesta.
h
menesty reserviläisurheilun tai -liikunnan saralla ainoastaan RESUL:n järjestämissä ampumakilpailuissa. Sen osoittivat Kesälahden Reserviläiset SM-pilkissä Viitasaarella maaliskuussa. Tuomisinaan heillä oli naisten joukkuemestaruus sekä henkilökohtaiset kulta- ja pronssimitalit. Miehet sijoittuivat joukkueena kuudenneksi. Onnittelen Kesälahden yhdistystä ja kaikkia kisaan osallistuneita hienoista suorituksista. Reserviläistoiminnan yksi vahvuus onkin juuri se, että toiminta on hyvin monipuolista ja siksi se antaa kaikille, niin halutessaan, hyviä mahdollisuuksia harrastaa tai kilpailla juuri omien mieltymystensä mukaan. Tämän lehden ilmestymisen jälkeen alkaakin sitten erilaisten RESUL:n ja pm -kilpailujen tiivis kausi. Uskon, että meillä on kerrottavana seuraavissa lehdissä paljon hyviä tuloksia. Toivon samalla, että maakunnassa vireillä olevat ampumaratojen kehittämishankkeet etenevät vauhdilla, jotta ammunnan harrastamisen tulevaisuus olisi turvattu – hyvistä ampujistahan Pohjois-Karjalan on tunnettu, toivottavasti tulevaisuudessakin. Talven aikana sovittiin Pohjois-Savon Reservipiirien kanssa käynnistyvästä laajasta yhteistyöstä ainakin koulutuksessa, ampumatoiminnassa, viestinnässä, rekrytoinnissa ja veteraanityössä. Toukokuun alussa järjestämme heidän kanssaan yhteisen työkokouksen Olli Tiaisen majalla Liperissä. Siinä ryhdymme tekemään käytännön toimintasuunnitelmaa tuleville vuosille. Kerromme tästä asiasta lisää tulevissa lehdissä ja kotisivuillamme.
Heti sotavuosien jälkeen veteraanit at kuulla jopa pilkkaa sotaretkissaivat tään. Mutta mitkä olivat vaihtoehdot? Tätäkään Päätoimittajan palstaa ei nyt julkaistaisi, elleivät suomalaiset miehet ja naiset olisi olleet valmiita mittaamattomiin uhrauksiin isanmaan puolesta. Suomessa on saatu elää rauhan oloissa yhtäjaksoisesti 70 vuotta. Hyvä niin. Se ei ollsi ollut mahdollista ilman uskottavaa omaa puolustusta. Tämän päivän suomalaisten tulee pitää huolta siitä, että uskottava puolustus säilyy, vaikka varsinaista sodan uhkaa ei olekaan. Veteraanisukupolvi on työnsä tehnyt. Meidän nuorempien tulee pitää huoli siitä, että perinnetyö säilyy. On ilahduttavaa huomata, miten innostuneesti ja kunnioittavasti nykynuoret suhtautuvat
Surua joukoissamme aiheutti pitkäaikaisen jäsenemme kiteeläisen sotakamreeri Olavi Lautamäen kuolema maaliskuussa. Edustajamme oli kunnioittamassa Olavin elämäntyötä siunaustilaisuudessa Värtsilässä. Kevyet mullat. Lopuksi totean, että syksyllä käynnistynyt yhdistyskierrokseni on loppusuoralla, vain muutamassa on enää käymättä. Kiitän lämpimästi yhdistyksiä, joissa olen jo saanut vierailla. Kerron näkemästäni ja kokemastani sen jälkeen kun kierrokseni on päättynyt. Kesäkuussa ilmestyvässä lehdessä pureudun yhteistoiminnan kehittämiseen, erityisesti veteraanijärjestöjen kanssa. Vaikka veteraanityö on ollut yksi tärkeimmistä tehtävistämme vuosikymmenet, tulemme siinä asiassa ottamaan merkittäviä uusia askeleita. Isänmaatamme puolusti 1939-44 reserviläisarmeija, ja siksi koemme olevamme suuressa vastuussa myös veteraanisukupolvien jälkeisestä perinnetyöstä. Näillä sanoilla ja ajatuksilla toivotan jo jo kaikille lehtemme lukijoille, tukijoillemme ja muille maanpuolustuksen ystäville oikein aurinkoista kevättä ja lämmintä kesää! Toiminnanjohtaja Jouni Mattila
veteraaneihin ja heidän työhönsä itsenäisen Suomen puolesta. Me suomalaiset voimme nostaa maailman kauneimman lipun salkoon kiitokseksi ja kunnianosoitukseksi veteraanisukupolvelle.Teemme sen nöyrinä ja kiitollisina. Seuraavan kerran liput liehuvat sunnuntaina 21.5. Kaatuneiden Muistopäivänä. Jukka Ignatius
xyzz{ |}~{y
Liperiläiset yhdistykset kset ja yksiisti t palltyiset toimijat puhdistivat kintopöydän piirien kevätkokouksen yhteydessä Onttolassa.
non pokkasi Liperin Reserviläisten Marko läiste Mark Halonen. Halo
Vuoden reserviupseeriyhdistyksenä palkittiin Liperin Reserviupseerit ja reserviläisyhdistyksenä Liperin Reserviläiset.
Vuoden liikkuva reserviupseeri on Arto Salminen TohmajärviVärtsilän Reserviupseereista ja vuoden liikkuva reserviläinen Pia Hämäläinen Joensuun reserviläisistä.
Vuoden Reserviläisen palkin-
Piirien vuoden tiedottajana pal-
Lautamäki Kiteen kittiin Olavi Lautamäk Reserviläisistä. Re iläisistä. Hän oli menehtynyt muutama päivä ennen palkintojen jakoa. Kokous piti Olavi Lautamäen muistoksi hiljaisen hetken. Piirien vuoden jäsenhankkijana palkittiin Pekka Ratilainen Kontiolahden Reserviläisistä.
Kalervo Rinne Kal
sesti sotilasmerkkiä, mikä lienee peräisin itsenäisyytemme alkuajoilta. Olen etsinyt siitä tietoa internetistä, näyttänyt alan harrastajille ja kysynyt sotamuseosta, mutta tuloksetta. Laitan nyt tämän lehden lukijoille katsottavaksi, jos joku sattuisi tietämään, mistä merkistä on kyse Tietoa voi lähettää sähköpostitse: rinne.kalervo@ gmail.com tai puhelimella 0503214155
Osmo Anttonen ¡¢
muistivat Erkkiä Kesälahden reserviupseerien standardilla ja perinteisellä lahjalaatikolla.
Luovuttajana ltn. Osmo Anttonen ja kuvaajana oli ylil. Kari Oksanen. (Vas kuva)
Erkki tutustumassa lahjalaatikon sisältöön. (Oik kuva)
5
w
¤¥¦¦¥§¨©©ª «¬ ®¯°±¯ª¯ «¬²³
minulle soitettiin Heränneiden ylioppilaskotiin, ”Körttikotiin”, Helsingin Ratakadulle. Soittaja oli Simo Isotalo, osakuntakaveri ja Vapauden Akateemisen Liiton (VAL) jäsen, kuten minäkin.
sin rauhansopimus vaikuttivat. Kaikki oli tunnissa ohi.
Marraskuussa 1914 oli julkistettu uusi laaja venäläistämisohjelma. Se olisi merkinnyt Suomen autonomian rippeidenkin hävittämistä. Pienet aktivistiryhmät pitivät Helsingin Ostrobotnian kassahuoneessa ”Mene huomenna kelmarraskuun 20. päivän iltana lo 17 Maurinkatu kolmoseen Kruunuhakaan. Ota joku kave- Suomen itsenäisyysliikkeen riksi ja tuokaa toisessa kerrok- järjestäytymiskokouksen. Oli sessa asuva jääkärieversti Ost- välttämätöntä irrottaa Suomi robotnian Jääkärisaliin. Hän on Venäjästä. Tavoite oli saavupyörätuolissa ja tarvitsee apua. tettavissa vain voimakeinoin. Siihen tarvittiin aseita ja kouSiellä on jääkäreiden sisäinen lutettuja johtajia. Saksa antoi jääkäriliikkeen perustamisen myönteisen vastauksen, Poh40-vuotisjuhla”. joismaat eivät Mukaan tuli toinen Sotilaskoulutuksen sai VALon jäsenen, Pekka VihLockstedtin leirillä lähes pari ma, joka oli Talin-Ihantalan tuhatta miestä, jotka tulivat taistelussa kaatuneen jääkähyvin erilaisista taustoista ja rikenraalimajuri Einar Vihman ammattiryhmistä. He eivät jou(Wichmann) sukulainen. Einar Vihma oli tullut Suomeen kärtuneetkaan taisteluun Venäjän kijoukossa huhtikuussa 1917 valtaa, vaan omia kansalaisisaksalaisella sukellusveneellä. aan vastaan sisällissodan toiseksi osapuoleksi. Tapahtumat Kannoimme everstin hipoivat juridisesti kansanosan kultastuolissa autoon ja sieltä murhaa. Tämä kokemus oli Jääkärisaliin. Salissa oli parimonelle rankka. kymmentä jääkäriä ja Helsingin varuskuntasoittokunnan huilut. Lapsena seurasin Me kaksi olimme ainoat ulkonaapurimme jääkärimajuri puoliset. Erkki Viitasalon elämää suurella kiinnostuksella. Hän oli Tilaisuus oli lyhyt. Sen kauppiaan poika Ylihärmästä aloittivat huilut Jääkärinmarsja valmistunut maatalousneusilla. Seurasi lyhyt puhe: ”Velvojaksi. Sotilasuransa hän teki jet, olemme jääkäriliikkeen Kainuun Suojeluskuntapiirissä syntysijalla…” Siitä puuttui ja välillä Yleisesikunnan henkijääkärinmarssin paatoksellilöasiain toimistossa. Hän asui suus. Hävitty sota ja seitsemän tuolloin ”Körttikodissa” huonevuotta aikaisemmin tehty Parii- toverinaan teologian ylioppilas
£
Aarno Seppo. Sotilas joutui toimistotyöläiseksi. Kieltolain puitteissa turhautunut majuri teki pirtukupposia ja Aarnosetäni joutui puristelemaan sitruunoista lantrinkimehuja, kunnes kyllästyi. Hän kaatoi pesuhuoneen saippua-astian pohjaliemen kuppiin ja majuri siihen varpusesta osuutensa. Ensihörpyn jälkeen paukkuivat ovet ja rapukäytävä tömisi, kun sotaväki ryntäsi. Noiden vuosien jälkeen majuri Viitasalo palasi Kajaaniin ja tappoi aikaansa Kainuun Rajavartioston esikunnan kapteeni Arvo Airanteen kanssa kertaillen sotilastaitoja. Ajoittain Viitasalolta kuului kadulle pistoolin paukahduksia, kun upseerit ampuivat tarkkuutta parabellumilla olohuoneessa. Toinen piteli kolikkoa etusormen ja peukalon väissä ja toinen tähtäsi siihen. ”Ammuhan uuvelleen. Taisi sattuva peukaloon”, tiedetään Airanteen sanoneen. Kaakkoinen taivaanranta punertui. Erkki Viitasalo osallistui talvi- ja jatkosotaan kouluttajana ja esikuntatehtävissä. Hänet kotiutettiin sotasairaalan kautta 1942 ja hän kuoli 1944. Arvo Airanne menehtyi sotasairaalassa toinen helmikuuta 1940 haavoituttuaan vakavasti samana päivänä. Kumpikin lepää Kajaanin sankarihaudassa.
µ¶·¸¸¹ º¹»¸¸»¼½¼
Perinneaseampumalajien ampumalajien tarkoituksena on säilyttää äilyttää perinteiset sotilaskivääri- ja sotilaspistoolilajit osana reserviläistoimintaa. Perinneaselajit ovat lisäksi hyvä tapa ylläpitää perusammuntataitoja. Pohjois-Karjalassa perinneaseammunta on jo kauan ollut yksi pääampumamuodoista ja piireillä on ollut vuosittain vahva edustus kansallisenkin tason kilpailuissa. Perinneaseammuntaa voidaan harrastaa joko pistoolilla tai kiväärillä. Perinnekivääriluokkia on useita, mutta perinnekiväärin laaja määritelmä on avotähtäimillä varustettu, mallinmukainen sotilaskivääri, jonka toimintaperiaatteena on lippaallinen kertatuli. Kiväärin kantohihna on oltava kiväärimallin mukainen. Esimerkiksi suomalaisvalmisteisissa perinnekiväärimalleissa hihnan on oltava Suomen puolustusvoimissa käytetyn mallin mukainen. Hihnan käyttö apuna ammunnassa on kaikissa perinnekiväärilajeissa sallittua ja suositeltavaa, sillä hihnatuesta on huomattavasti apua verrattuna hihnatta ampumiseen. Pohjois-Karjalassa perinnekivääriammunta on ollut jo alkuajoistaan viime vuosikymmenen puolivälistä lähtien ollut varsin suosittua. Piirinlaajuisia kilpailuja kiväärilajeissa järjestetään vuodessa vähintään kolme, joiden tulosten perusteella ratkaistaan piirien edustajat jokakeväisiin perinneaseiden SM-kilpailuihin sekä jokasyksyisiin pystykorvakiväärien SM-kilpailuihin. Suosituin perinnekiväärilaji Pohjois-Karjalassa on 30 laukauksen makuuammunta erilaisilta ampumamatkoilta. Perinnekiväärilajeja ovat myös 150 metrin 10 + 10 + 10 laukauk-
sen kolmiasentoammunta sekä 100 metrin 10 + 10 laukauksen kaksiasentoammunta. Osa yhdistyksistä järjestää perinneaseilla myös erilaisia yhdistysten sisäisiä kilpailuja. Perinnepistooli on yleismääritelmältään kaliiperiltaan vähintään 7 mm palvelus- tai sotilaskäyttöön ennen vuotta 1945 suunniteltu pistooli tai revolveri. Aseen on oltava mallinmukainen ja sen laukaisuvastuksen on kestettävä vähintään 1 kg:n paino. Perinnepistoolikilpailuissa määriteltyinä aseluokkina käytetään joko avointa perinnepistoolimallia tai Suomessa käytössä ollutta perinnepistoolimallia. Pohjois-Karjalan reserviläispiirien viime
vuosien perinnepistoolikilpailuissa luokkana on yleensä ollut avoin perinnepistoolimalli, mutta tästä huolimatta Suomessa käytössä olleilla pistooleilla on kilpailijoiden keskuudessa lähes täydellinen suosio niiden helpon saatavuuden ja tuttuuden takia. Perinnepistoolikilpailuita PohjoisKarjalassa järjestetään keskimäärin vain yhdet vuodessa. Näiden piirinmestaruuskilpailujen tulosten perusteella valitaan perinnepistoolilajien SM-kilpailuedustajat. Lajeina perinnepistooliammunnassa ovat 25 metrin koulu- ja kuvioammunta sekä 50 metrin ammunta. PohjoisKarjalassa järjestetään yleensä
vain kahden ensin mainitun lajin ma kilpailuja, meneskilpailuja mutta SM-tason SM-t tystä maakuntamme reserviläisampujat ovat saavuttaneet kaikissa kolmessa lajissa. Vaatetuksena perinneaseammunnassa ei saa käyttää rata-ammuntavarusteita. Sotilasvaatetuksesta sallittuja ovat vain puolustusvoimien maastopuvut M91 ja M05. Aiemmin monet perinneampujat suosivat perinteisiä asepukuja, kuten M36, kilpailuvarusteinaan, mutta johtuen puolustusvoimien uusista säännöksistä, joiden mukaan sen ampumaradoilla ei saa käyttää muita kuin edellä mainittuja armeijan maastopukuja, ei SM-kilpailuissa enää ole ollut mahdollista perinneasuja käyttää. Sarkavaatetus on kuitenkin suosittua ampujien keskuudessa jäykän materiaalinsa takia, joka tarjoaa tukevan ampuma-asennon. Sarkapuvut ilman kokardeja, arvomerkkejä ja muita sotilasmerkkejä ovat kilpailuissa sallittuja, koska ne eivät ole sotilaspukuja. Perinneaseammuntalajit ovat erinomaista tutustumista reserviläisammuntaan. Näiden lajien kautta niin nuoret kuin vanhemmatkin harrastajat voivat tutustua perinteisiin sotilasaseisiin ja opetella niiden avulla ammunnan perustaitoja, joiden sisäistäminen helpottaa myös muiden ampumalajien oppimista. Pohjois-Karjalassa mahdollisuudet harrastaa perinneammuntaa ovat edelleen verrattain hyvät ja kilpailutoiminta vireää. Kaikkien perinneammunnasta kiinnostuneiden kannattaa ottaa yhteyttä yhdistyksensä ampumavastaavaan sekä seurata kilpailukalenteria ja -kutsuja Karjalan Pojista, internetistä piirien sivuilta pkreservi.fi tai piirien tulitoimikunnan uusilta sivuilta tulitoimikunta.fi.
7
´
¿ÀÁÁÂ ÃÄÅÂ
Maanpuolustuskoulutusyhdistuskoulutusyhdistys (MPK) Viidentoista maanpuolustusjärjestön yhdessä muodostama Maanpuolustuskoulutusyhdistys (MPK) jatkaa toimintaansa vuoden vaihteessa tapahtuneen organisaatiomuutoksen jälkeenkin myös Pohjois-Karjalassa. Vuoden 2017 kolmen ensimmäisen kuukauden aikana olemme jo ehtineet toteuttaa 21 kurssia, joiden yhteenlaskettu koulutusvuorokausimäärä on yli 1 000. Vastaavat luvut koko piirin osalta ovat Savo-Karjalassa 37 kurssia ja reilut 1 600 koulutusvuorokautta. Organisaatiomuutos? Organisaatiomuutos on tapahtunut tosiasia, mutta mitä se sitten tarkoittaa? Se suurin muutos on maakunnallisten Koulutus- ja tukiyksiköiden lakkauttaminen – Keskusjohto ja piiriorganisaatio säilyivät ennallaan. Käytännössä tämä tarkoitti Koulutus- ja tukiyksikön päälliköiden irtisanomista. Koulutus- ja tukiyksikön päällikkönä oman toimen ohella toimineita piiripäälliköitä ei kuitenkaan irtisanottu – heidän tehtävänsä piiripäällikkönä jatkuu – tehtävän kuva toki painottuu nyt hallintoon koulutuksen käytännön toteutuksen siirtyessä koulutuspäälliköiden vastuulle. Savo-Karjalan maanpuolustuspiirin johdon (hallinto) muodostaa vuoden alusta alkaen piiripäällikkö ja koulutussihteeri (osaaikainen). Koulutusta käytännössä tukevan osan muodostavat koulutuspäälliköt, joiden vanhin Pohjois-Karjalassa on Jukka Päivinen ja Pohjois-Savossa Harri Tossavainen. Muita koulutuspäälliköitä Pohjois-Karjalassa ovat Timo Mononen ja Ari Hevonkoski. ¾
Muutokseen sisältyy aina haasteita, mutta myös mahdollisuuksia – niin myös MPK:n organisaatiomuutokseen. Haasteista huolimatta toiminta Savo-Karjalassa on lähtenyt vuonna 2017 käyntiin vallan mallikkaasti. Iso kiitos tästä on tietenkin osoitettava sille henkilöstölle, jonka asemaan ja toimintaan muutos eniten kohdistui. Koulutus jatkuu Pohjois-Karjalassa Tammikuussa koulutuksen painopiste oli kouluttajakoulutuksessa – ja sama teema jatkui vahvana myös helmikuussa. Vain kouluttajakoulutuksen kautta me voimme nousujohteisesti kehittää vapaaehtoisten kouluttajiemme osaamista ja perehdyttää uutta henkilöstöä kouluttajan tehtäviin. Savo-Karjalan maanpuolustussoittokunta Tammikuussa alkoi myös SavoKarjalan maanpuolustussoittokunnan kurssitoiminta. Ensimmäiset esiintymiset ovat myöhemmin tänä keväänä. Helmikuussa toteutimme alun perin maaliskuulle suunnitellun UMPIHANKI –harjoituksen Sotinpurolla. Tänä vuonna jo perinteiseksi muodostuneen Talvitaistelukurssin rinnalla toteutettiin Erätaidot talvella –kurssi. Molemmat kurssit saivat kiittävän palautteen. Toivommekin Umpihanki –harjoituksesta muodostuvan joka vuonna toistuvan ja nykyisestäänkin laajenevan vakioharjoituksen. Myös Maatilojen varautuminen –kurssi toteutettiin helmikuussa yhteisyössä ELY-keskuksen ja muiden viranomaisten kanssa. Tällekin koulutukselle on nähtävissä selkeä tarve myös jatkossa.
Jo paikkansa vakiinnutta vakiinnuttaneen Kontiolahden reserviupseerit ry:n toteuttaman Hiihtomarssin peruuntuminen tältä vuodelta oli muutoin hienosti alkaneen koulutusvuoden pahin takaisku. Liisa ja Juha olivat jälleen kerran valmiit johtamaan erinomaisen marssitapahtuman, mutta osallistujia ei tämä kurssi nyt vain kerta kaikkiaan riittävää määrää kerännyt. Maaliskuussa painopiste oli Puolustusvoimien tilaamassa koulutuksessa, joskin siinä ohessa pyörivät myös muut kurssit. Myös yhdessä Pohjois-Karjalan aluetoimiston kanssa toteutettavat Intti tutuksi –tapahtumat ehdittiin aloittaa jo maaliskuussa. Kurssitarjontamme Kurssitarjontamme löydätte verkkosivun www.mpk.fi –kautta (https://www.mpk.fi/Koulutuskalenteri - Valitse yksiköksi Joensuu). Pääosa kursseista on jo nähtävissä, mutta suuri määrä kursseja julkaistaan pitkin kevättä sitä mukaa kun saamme yksityiskohdat varmistettua. Kannattaa siis seurata koulutuskalenteria. Suuri voimainponnistus tulevana kesänä on elokuun lopulla Sotinpurolla toteutettava Sotinpuro 2017 –harjoitus, jossa Suomi 100 –teemalla olemme mukana valtakunnallisessa ILMI-harjoituksessa. Kursseja on Sotinpuro 2017 –harjoitukseen suunniteltu monta. Vapaaehtoisia kouluttajia ja järjestelijöitä otetaan edelleen mielellään lisää! Kohtuullinen ponnistus ja myös tiedottamisen kannalta merkittävä tapahtuma on myös JUKOLAN VIESTI, jossa olemme toteuttamassa useitakin Puolustus-
ÆÇÈÉÈÊË ÌÈÍÎÎÉÈÎ ÏÐÑÒÒÊÓÎ ÒÊÏÔ
esittelemässä vapaaehtoista maanpuolustusta Puolustusvoimien kalustonäyttelyyn liittyen. Kurssit ovat Jukolan osalta jo täynnä, mutta esittelypisteelle tarvitaan edelleen henkilöstöä eri maanpuolustusjärjestöistä. Kursseja ei voida toteuttaa ilman vapaaehtoisia kouluttajia ja järjestelijöitä. Vapaaehtoisia meillä on Pohjois-Karjalassa tällä hetkellä hieman alle sata. Osa vapaaehtoisista on mukana kerran kaksi vuodessa, osa jopa useamman kerran kuussa. Monen osallistumisaktiivisuus myös vaihtelee vuosien kuluessa perheen ja työn ehdoilla. Ja juuri näin on hyvä – vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen tuleekin olla mielekäs harrastus, jossa jokainen itse säätää mukanaolonsa oman tilanteensa ja jaksamisensa mukaiseksi. Esitän tässä parhaimmat kiitokseni kaikille vapaaehtoisillemme. Samalla toivotan kaikki vapaaehtoisen maanpuolustuksen omakseen tuntevat mukaan Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen toimintaan.
Yhdessä olemme enemmän! Kimmo Salo, piiripäällikkö MPK Savo-Karjalan maanpuolustuspiiri
Kuvat: Umpihanki - miinat: Tomi Hannula Umpihanki - Erätaidot: Heikki Kokko Taistelijan ensiapupakkaus: Kimmo Salo
çèéêëì íî éïðîìñ
Marko Jalkanen
et palkittiin Vuoden maanpuolustusteko PohjoisKarjalassa -huomionosoituksella aktiivisesta reserviläistoiminnasta ja valtakunnallisen Paloaukean TalviJotos 2016 -tapahtuman järjestelyistä.
×ØÙÚÛØÜÝØÞÚß ÙàÜáØßßØØâ ãäåæÚâ
Pohjois-Karjalan aluetoimisto vietti vuosipäiväänsä Joensuun yliopiston Carelia-salissa 22.2.2017 juhlistaen satavuotiasta Suomea Rakuunasoittokunnan Suomi100 -juhlakonsertin merkeissä. Vaikuttavan sotilasmusiikillisen osaamisen lisäksi konserttiyleisölle tarjoiltiin harvinaisempaa herkkua solistina toimineen, kaikkien tunteman sinivalkoisen äänen
ÕÖ
Jukka Kuoppamäen lauluesitysten myötä. tyst tä Carelia-sali Ca li li olili luonnollisesti loppuunmyyty. Ennen konserttia järjestetyssä kutsuvierastilaisuudessa kävi mukava puheensorina vieraiden ja yhteistyökumppaneiden välillä. Juhlapuheen piti aluetoimiston päällikkö Asko Valta, joka palkitsi Liperin reserviläisjärjestöt Vuoden Maanpuolustusteko 2016 -huomionosoituksella. Perusteena oli aktiivisen reserviläistyön lisäksi valtakunnallisen reserviläisille suunnatun maaliskuussa 2016 järjestetyn Paloaukean TalviJotoksen järjestelyistä. Palkinnon ottivat vastaan Jotosjohtaja Jussi Hirvonen ja Jotossihteeri Marko
Halonen. Lisäksi Pohjois-Karjalan prikaatin perinnekilta ry palkitsi Vuoden varuskuntalaisena talouspäällikkö Johanna Juvosen Puolustusvoimien palvelukeskuksesta. Joensuun varuskuntaan kuuluvat aluetoimiston ja palvelukeskuksen lisäksi Ylämyllyllä sijaitsevan 1. Logistiikkarykmentin varasto-osasto.
Pohjois-Karjalan aluetoimiston Vuoden aluetoimistolaisena palkittiin kapteeni Pasi Korjonen.
òóôõö÷øùô úûüùýþýüüý ýüýÿý
K
üýõõý
riitti ihmisiä ja sotilaskodin myyntipisteet tarjosivat perinteikkäästi kahvia ja munkkeja. Väliajan jälkeen konserttiyleisö sai kuulla lisää Jukka Kuoppamäen tuttujen sävelmiä. Solisti taputettiin kahteen kertaan uudestaan lavalle ja lopuksi hän sekä Rakuunasoittokunta kapellimestarinsa musiikkimajuri Riku Huhtasalon johdolla saivat yleisöltä raikuvat suosionosoitukset.
J
Pohjois-Karjalan reserviläispiirien toiminnanjohtajan Jouni Mattilan mukaan naistoimikunnan perustaminen maakuntaan on jo pitkällä. Piirit tekivät päätöksen toimikunnan perustamisesta kevätkokouksessaan Onttolassa.
Mattila kertoo, että toiminta käynnistyy toukokuun aikana. - Ensimmäinen jäsenrynnäkkö tehdään Pohjois-Karjalan rajavartiostoon. Samanlainen rynnäkkö tehdään myös Kainuun Prikaatiin, Mattila sanoo.
Naistoimikunnan tehtävänä on muun muassa hankkia jäseniä yhdistyksiin ja aktivoida naisia mukaan reserviläistoimintaan. Naistoimikunnan ensimmäinen puheenjohtaja on reservin vääpeli Satu Tuupanen.
11
ÕÕ
Jyrki Huusko
Isänmaan puolustajat ajat ja rakentajat oli SUOMI 100 –juhlavuoden seminaari Joensuussa. Tilaisuus järjestettiin keskiviikkona 19.4.2017 Itä-Suomen yliopistolla. Seminaari rakentui sotahistoriasta nouseviin teemoihin, joita kommentoitiin ja suunnattiin nykyhetkeen kommenttipuheenvuoroin. Tilaisuuden juonsi eversti (evp.) Pekka Ripatti. Ensimmäisestä asiantuntijaluennosta vastasi joensuulainen tutkija, opettaja ja tietokirjailija Matti Kosonen, joka keskittyi ennen talvisotaa tehtyyn tiedustelutoimintaan. Kososen asiantuntijaluentoa kommentoi Pohjois-Karjalan Rajavartioston komentaja, eversti Vesa Blomqvist teemalla �Valmius ja yhteistoiminta nyt�. Toisena asiantuntijana luennoi
Ă•2
Suomen kenttäarmeijan taistelukyvystä talvisodassa joensuulainen sotahistorian dosentti ja yliopistonlehtori Pasi Tuunainen. Tuunaisen esitystä kommentoi ja kytki nykypäivään Pohjois-Karjalan aluetoimiston päällikkÜ, eversti Asko Valta teemalla �Suomen puolustusvoimien taistelukyky tänään�. Tauon jälkeen nähtiin Vilho Huuskosen tulkinta rajakenraali ja mottimestari Raappanasta. Toisen puoliajan ohjelmassa oli kaksi asiantuntijaluentoa: FL, rehtori Asko Saarelainen kertoi sota-ajan jälkeisestä maaseudun muutoksesta teemalla �Rintamalta raiviolle�. Toisena luennoitsijana oli FT, museonjohtaja Tarja RaninenSiiskonen, jonka luento keskittyi karjalaisen siirtoväen kokemuksiin
sodan jälkeen. Tilaisuuden lopuksi kuultiin luennoitsijoiden ja kommentoijien yhteinen loppukeskustelu, joka kumpusi yleisÜn kysymyksistä. Tilaisuus päättyi juhlavasti Karjalaisten lauluun. Joensuun seminaari on osa kansallista kokonaisturvallisuuteen keskittyvää NUKU RAUHASSA –kampanjaa. Kyseinen kampanja tuo yhteen järjestÜt, viranomaiset, yritykset ja kansalaiset.
Asiantuntija paneeli (vas kuva) Tilaisuuden juontaja eversti (evp) Pekka Ripatti (oik kuva)
Õh
^įçÞġĤoĐÎÄÞġøoÄĻoġ ġ $ĿĻooġĻçÄġĤÁoġĻjÄÎÎjġøoÄĻoÞġÎĐĐjÐÐjjÞþġ LÄÎėÄġjĻjėÄÙÙġėÄĻįėĤçÞġÍçėėjġĻjøjjÁĤçÄėĤĿêÞġ ĤjĐĻġÍjġĤÎÄÍoĤġÎçÁĤjjĻjĤþġ%ĤėÞoÄėĿĿÞġÍįÁÐjĻįçÞġ ÎįÞÞÄjÎėÄġÎįĤėįÙÙġÎjÄÎÎÄġĤÎÙooÞġÎjÞėėjÙÙġ ĤoĐÎÄĤoġĤÎçÍjġėjjÞġĻįçÞġėĤoþġ ÞÞjġėÄÞoÎÄÞġĻįçėĤjėÄġĿÎėÄġøoÄĻoġ ġġ
ÁÄÄçøðňňþ°ġæÁÄÄçøġ
ġġ $ĿĻooġĻjøjjÁĤçÄėøoÄĻooġ
15
Õw
Surakka
Pilkontie 7, 80130 Joensuu
Puh. 0424 896 500 Ma-pe 10-18, la 10-16,
www.stemma.fi
Stemma Surakka 100 vuotta. Juhlatarjouksia myymälässä. Tule ja säästä!
Õ£
�Kontiorannassa kokoontui 25.5.1954 joukko reserviläisjärjestÜjen sekä joukko-osastojen edustajia neuvottelemaan maanpuolustusta harrastavien järjestÜjen ja varuskuntien välisestä yhteistyÜstä.� (Yhdessä läpi vuosikymmenten. Karjalan Poikien Kilta ry 1956-2016, 13) Reilut kaksi vuotta myÜhemmin oli yhteistyÜssä päästy siihen vaiheeseen, että oli aika perustaa virallinen yhteistyÜelin toiminnan jäntevÜittämiseksi. Niinpä syyskuussa 12.9.1956 pidettiin Karjalan talolla yhteistyÜelimen perustamiskokous, jossa paikalla olivat maakuntamme joukko-osastojen, sotilaspiirin, reserviupseeripiirin, reservialiupseeripiirin ja muiden maanpuolustusasiasta kiinnostuneiden edustajat. Tuossa valmistelukokouksessa päätettiin perustaa yhteistyÜelin ja antaa sille nimeksi Karjalan Poikien Kilta. Vajaan kuukauden valmistelutyÜn jälkeen lähti kiltatyÜ virallisesti käyntiin Onttolassa 9.10.1956 pidetyn yleiskokouksen jälkeen. Karjalan Poikien Killan perustamisen mahdollistajana oli yhteiseksi koettu maanpuolustusasia ja sen yhteyteen kuuluva veljeyden tunne. Aktiiviset toimijat maakunnassamme tunsivat toisensa hyvin ja yhteistyÜ oli sujuvaa niin reservin ja vakinaisen väen kuin
reserviupseerien ja reservialiupseereiden kesken. Karjalan Poikien Killan myĂśtä oli perusajatuksena edelleen tehostaa siviili- ja sotilassektorien yhteistyĂśtä maanpuolustuksen hyväksi. (Lähteenä Yhdessä läpi vuosikymmenten. Karjalan Poikien Kilta ry 1956-2016 sekä Karjalan Poikien Killan kotisivut www.kpkry.ďŹ )
KARJALAN POIKIEN KILTA VUONNA 2017 Kuuden vuosikymmenen ajan on Karjalan Poikien Kilta toiminut yhteistyÜelimenä pohjoiskarjalaisten maanpuolustusyhdistysten ja piirien välillä. Kiltaan ei kuulu henkilÜjäseniä vaan se koostuu maakunnan maanpuolustusjärjestÜistä. Tällä hetkellä killassa on mukana 28 maanpuolustusjärjestÜä sekä toimintaan osallistuva Kaukopartio-osasto Kuismasen Perinneyhdistys. Karjalan Poikien Killan toimin-
taa johtaa sen hallitus. Nykyinen puheenjohtaja on Jyrki Huusko ja varapuheenjohtajina ovat Anna-Liisa Ala-Poikela ja Pekka Nevalainen. Killan sihteeri on Seppo Hyttinen. Puheenjohtajiston lisäksi Karjalan Poikien Killan hallitukseen kuuluvat Anu Kuronen (Kontiolahden Sotilaskotiyhdistys ry), Harri Norismaa (Pohjois-Karjalan Prikaatin Perinnekilta ry), Mika Tukiainen (Pohjois-Karjalan Reserviupseeripiiri ry), Marko Halonen (PohjoisKarjalan Reserviläispiiri ry), Lauri Tanskanen (Pohjois-Karjalan Sotilaspoikien Perinnekilta ry), Sirpa Pakarinen (Rajasotilaskotiyhdistys ry, Onttolan paikallisosasto), Mikko Raunio (Pohjois-Karjalan PäällystÜyhdistys ry), Arto Laaninen (Joensuun Ilmasilta) ja Aki Heikkilä (Pohjois-Karjalan Rauhanturvaajat ry). Karjalan Poikien Killan oltermannit ovat eversti Asko Valta (Pohjois-Karjalan aluetoimiston päällikkÜ) sekä eversti Vesa Blomqvist (Pohjois-Karjalan rajavartioston komentaja). Killan kunniapuheenjohtaja on Harri Hentunen. Välillisesti Karjalan Poikien Killan tapahtumia ovat jäsenjärjestÜjen tarjoamat muille maanpuolustusjärjestÜille avoimet tilaisuudet, joita on allakoitu helmikuun alkupuolella yhteistyÜssä Pohjois-Karjalan aluetoimiston kanssa. Yksi 17
Õ´
tällainen tapahtuma on Reserviupseeriliiton, Itä-Suomen yliopiston, Suomen Sotahistoriallisen seuran sekä Joensuun kaupungin järjestämä Suomi 100 vuotta –juhlaseminaari ItäSuomen yliopistolla 19.4.2017.
• • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •
Joensuun ilmasilta Kontiolahden Sotilaskotiyhdistys ry Olli Tiaisen maanpuolustusrahasto Kadettikunta ry, Pohjois-Karjalan kadettipiiri Pohjois-Karjalan Lotta-perinne ry Pohjois-Karjalan Maanpuolustusyhdistys ry Pohjois-Karjalan Pioneerikilta ry Pohjois-Karjalan Prikaatin Perinnekilta ry Pohjois-Karjalan Päällystöyhdistys ry Pohjois-Karjalan Rajamieskilta ry Pohjois-Karjalan Rajaupseerikerho ry Pohjois-Karjalan Rauhanturvaajat ry Pohjois-Karjalan Reserviläispiiri ry Pohjois-Karjalan Reserviupseeripiiri ry Pohjois-Karjalan Sotaorvot ry Pohjois-Karjalan Sotaveteraanipiiri ry Pohjois-Karjalan Sotilaspoikien Perinnekilta ry Pohjois-Karjalan Suojeluskuntien Perinneyhdistys ry Pohjois-Karjalan Tykistökilta ry Pohjois-Karjalan Viestikilta ry Rajasotilaskotiyhdistys ry, Ilomantsin paikallisosasto Rajasotilaskotiyhdistys ry, Lieksan paikallisosasto Rajasotilaskotiyhdistys ry, Onttolan paikallisosasto Ratsumieskilta ry. Joensuun Eskadroona Rintamamiesveteraanien Pohjois-Karjalan piiriyhdistys ry Sotainvalidien Veljesliiton Pohjois-Karjalan piiri ry Vapaussodan Pohjois-Karjalan Perinneyhdistys ry Kaukopartio-osasto Kuismasen perinneyhdistys
Õ¾
!"#$$%"&
Killan omana toimintana järjestetään 25.-26.8.2017 45. jotos Juuassa sekä 6.12.2017 Karjalan Poikien Killan itsenäisyyspäivän juhlatanssiaiset. Itsenäisyyspäivän juhlatanssiaiset ovat virallinen Suomi 100-vuotta tapahtuma.
'!"&&'()*"+%(+ !(
Karjalan Poikien Killasta ja sen tapahtumista saat lisätietoa kotisivuiltamme www.kpkry.fi ja sosiaalisessa mediassa Facebookista https://www.facebook. com/karjalanpoikienkilta/.
Parasta asumista senioreille ja nuorille aikuisille
Joensuu Joensu su Kiteee Lappeenranta suu ppeenr nr nranta
www.suomenseniorikodit.fi Puh. 0102 290 680
19 1
Ă•
https://my.surveypal.com/KarjalanPojatLehti2017
Jukolankatu 18 D, 80160 JOENSUU puh. (013) 871 023 fax. (013) 871 024 joensuu@a-kuivaus.fi www.a-kuivaus.fi Kokonaisvaltaista Vahinkopalvelua!
p,-./.-0234 © Pohjois-Karjalan Reservipiirit 2017. Taitto: Ari Hevonkoski 2Ö
S5678898 :5;<= =:>5?<@@ ABCADC
