Kapo201802

Karjalan Pojat NRO 2/2018

POHJOIS-KARJALAN RESERVILÄISLEHTI

KUVA: Puolustusvoimat KARJAL AN POJAT POHJOIS-KARJALAN RESERVILÄISLEHTI

1

Pääkirjoitus

Oma armeija PUOLUSTUSVOIMAT täyttää tänä vuonna täydet sata vuotta. Isänmaalla samat juhlat olivat vuosi sitten.

Puolustusvoimat perustettiin täysin erilaisissa olosuhteissa, kun meillä on tänään. Sata vuotta ovat osoittaneet, että päätös ja toteutus omasta armeijasta on ollut oikea.

Suomen armeija on jo nimensäkin mukaisesti perustettu puolustamaan Suomea. Ja hyvin on puolustanutkin. Kansakunnan kokoon nähden meillä on aivan viime sotien kynnystä lukuunottamatta ollut materiaalien ja henkilövahvuuden puolesta riittävän puolustuskykyinen puolustusjoukko. Tahdoltaan ja henkisiltä kyvyiltään suorastaan ylivertainen.

Jokaisessa maassa on armeija tai ainakin sotilasjoukkoja. Läheskään jokaisessa maassa ne eivät ole omia. Ei ole ollenkaan yhdentekevää, kuka ja ketkä maatamme puolustavat.

Suomi tekee laajalla rintamalla kansainvälistä sotilasyhteistyötä.

Niin on hyvä. Liittoutuminen on jo toinen juttu. Niin kauan kuin omilla joukoilla, ja tarvittaessa toisten tukemana, turvataan kotilies, asiat ovat hyvin.

Suomessa vallitsee ihailtava yhteisymmäryys puolustusvoimien tarpeellisuudesta. Sekin ymmärretään hyvin, että vahva puolustus vaatii rahaa ja muita voimavaroja. Tänä päivänä uhka ei välttämättä tule enää maata tai merta pitkin. Se voi tulla ilmateitse kännykän tai vaikka jääkaapin kautta. Kyberuhkaan tulee varautua ja siltä suojautua samalla lailla kuin mihin taisteluun tahansa.

Karjalan Pojat -lehti onnittelee hyvää kunnossa olevaa satavuotiasta ja toivottaa kaikille lukijoilleen ja yhteistyökumppaneilleen rauhallista ja turvallista joulua sekä menestystä tulevalle vuodelle.

JUKKA IGNATIUS

päätoimittaja

Itsenäisyyspäivän kynnyksellä AAMUKAHVIA JUODESSANI ja päivän lehteä selatessani silmiini osui juttu Latvian itsenäisyyspäivän 100-vuotisjuhlista.

Juhlissa mukana oli myös presidenttimme Sauli Niinistö, joka muisti satavuotiasta lahjoittamalla Tuntematon sotilas –romaanin latviankielisen käännöksen. Satavuotisjuhlallisuudet Latviassa alkoivat jo viime vuoden toukokuussa ja jatkuvat vuoteen 2021. Juhlakausi on pitkä, mutta on syytäkin, sillä aivan ongelmaton ei maan itsenäisyys ole ollut.

Suomi on saanut viettää oman satavuotisjaksonsa täysin itsenäisenä, ja pitää yllä Puolustusvoimia, Rajavartiolaitosta ja poliisivoimia. Tästä on kiittäminen edesmenneitä vanhempiamme ja isovanhempiamme sekä vaaran vuosien taitavia presidenttejä ja poliitikkoja. Aikamoista juhlien ilotulitusta ovat viime vuodet meilläkin olleet: itenäisen isänmaamme lisäksi pyöreitä vuosia ovat viettäneet Puolustusvoimat eri aselajeineen ja Rajavartiolaitos. Unohtumaton päivä asian tiimoilta saatiinkin kesällä viettää Joensuun laululavalla Puolustusvoimien kalustoesittelyssä ja taistelunäytöstä katsellessa sekä kirsikkana kakussa vielä illalla konserttia kuunnellen.

Itsenäisyyspäivä on varmasti sotilaan ja myös reserviläisen juhlista se tuntoja herättävin kansalaisjuhla kauniine valkoisine

hankineen, sinisine taivaineen ja siniristilippuineen. Siinä tirahtaa kyynel useaankin silmäkulmaan.

Reserviläiset viettävät taas perinteisesti juhlaa yhdessä Aluetoimiston kanssa. Onnea kaikille palkituille ja ylennetyille!

Vuoden vaihteessa tapahtuu piirin johdossa henkilömuutoksia allekirjoittaneen siirtyessä ”reserviin”. Puheenjohtajan saappaisiin astuu nyt Marko Halonen, jolle luottavaisin mielin luovutan pestin. Puheenjohtajuuteni päättyessä haluan kiittää yhteistyökumppaneita, Pohjois-Karjalan Aluetoimistoa, Pohjois-Karjalan Rajavartiostoa, Maanpuolustuskoulutusyhdistystä ja Sotilaskotiyhdistystä hyvin sujuneesta yhteistyöstä! Kiitokset myös ”taistelijaparilleni” upseereiden puheenjohtajalle Mika Tukiaiselle ja toiminnanjohtajallemme Jouni Mattilalle erinomaisesti sujuneesta yhteistyöstä. Lopuksi suuri kiitos koko reserviläisporukalle, kun olette jaksaneet istua kokouksissa työpäivien jälkeen yhteisiä asioita hoitamassa.

olemme saaneet paljon aikaiseksi. Piirin talous on tervehdytetty ja merkittäväimpiä saavutuksia ovat olleet mm. naistoimikunnan, koulutustoimikunnan ja lukuisten eri tapahtuminen perustaminen ja järjestäminen piirissämme sekä tietenkin Suomen 100-juhlavuosi. Liiton tavoitteita reserviupseereille ovat aina olleet liiku, ammu ja kouluttaudu ja nyt näille kaikille osa-alueille on piireissämme omat toimikuntansa.

Myös perinnetyö eli perinneaikakauteen siirtyminen on saatu hyvin alkuun ja ensimmäisiä perinnetoimikuntia on jo perustettu. Piirilehtemme on ollut aina välillä lakkautusuhan alla mutta jo edellinen puheenjohtajisto sai lehden talouden raiteilleen ja samaa työtä jatkoimme me. Merkittävin aikaansaannos on ollut karjalanpojat.fi tiedotuskanava, joka on samalla piiriemme virallinen

kotisivusto sekä sähköinen Karjalanpojat- lehti. Lehti ei synny itsestään vaan vaatii aktiivisuutta myös yhdistyksiltä. Tehkää rohkeasti juttuja lehteen ja myykää mainoksia, että lehden tulevaisuuskin voi olla turvattu.

Toivotan kaikille lehden lukijoille hyvää Itsenäisyyspäivää ja iloista Joulunodotusta!

PERTTI LEINONEN

Res. piirin puheenjohtaja

On kiitosten aika KAKSIVUOTINEN puheenjohtajakauteni Reserviupseeripiirissä päättyy tämän vuoden lopussa ja on aika antaa tilaa uudelle puheenjohtajalle Jussi Hirvoselle.

Ensimmäisenä varapuheenjohtajana aloittaa Aki Hankilanoja ja toisena varapuheenjohtajana Jarkko Riikonen. Toiminnanjohtajana jatkaa Jouni Mattila. Toivoton uudelle puheenjohtajistolle sekä toiminnanjohtajalle onnea ja menestystä tehtävissään.

Puheenjohtajakauteni keskeisin teema on ollut yhteistyö piireissä. Haluan kiittää Reserviläispiirin puheenjohtajaa Pertti Leinosta sekä varapuheenjohtajia erinomaisesta yhteistyöstä piirien välillä, tästä osoituksena ovat onnistuneet yhteiset piirikokoukset, joita alettiin pitää puheenjohtajakautemme alussa.

Olkoon tämä toimintatapa myös esimerkkinä yhdistyksille; tehkää

2

rohkeasti asioita yhdessä niin reserviläiset kuin reserviupseerit.

Loistavana esimerkkinä yhteistoiminnasta yhdistystasolla ovat mm. Outokumpu ja Liperi, jossa kokoukset ja kaikki toiminta on yhteistä ja samalla hyvin aktiivista.

Kuluneena kahtena vuotena olen saanut vierailla useissa tapahtumissa, juhlissa ja saanut olla linkkinä Suomen Reserviupseeriliiton ja piirimme välillä. Tämä on ollut todella hienoa aikaa ja on ollut todella upeaa huomata kuinka korkea maanpuolustushenki ja -tahto meillä täällä Pohjois-Karjalassa on ja kuinka aktiivista toimintamme edelleen on prikaatin lakkauttamisesta huolimatta. ¬Haluan kiittää kaikkia tahoja joiden kanssa olen saanut työskennellä puheenjohtajakautenani sekä puheenjohtajistoa ja toiminnanjohtajaa. Yhteistyössä

KARJAL AN POJAT POHJOIS-KARJALAN RESERVILÄISLEHTI

Lopuksi haluan onnitella kaikkia itsenäisyyspäivänä ylennettyjä ja palkittuja sekä toivottaa kaikille lukijoillemme hyvää itsenäisyyspäivää sekä Joulun odotusta.

MIKA TUKIAINEN

Reserviupseeripiirin puheenjohtaja

Toiminnanjohtajan tervehdys HYVÄT KARJALAN POJAT -LEHDEN LUKIJAT! Kuten jo nettilehdessämme kirjoitin, piiriemme hallintoon liittyvät keskeisimmät uudistukset on nyt saatu tehtyä. Toimenpiteiden tavoitteena oli selkeyttää johtamista, parantaa yhteistoimintakykyämme sekä tehostaa toimintaamme sitouttamalla aikaisempaa laajempi joukko jäsenistöämme tekemään vapaaehtoistyötä kentällä.

Työmme painopiste on edelleen koulutuksessa ja toiminnassa, joka ”tähtää” pohjoiskarjalaisten maanpuolustustahdon kehittämiseen sekä poikkeusolojen valmiuksien parantamiseen. Siksi olemme erittäin tyytyväisiä siihen, että sadat reserviläisemme ovat saaneet osallistua tänä vuonna useisiin MPK:n kursseihin ja koulutustilaisuuksiin sekä Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen kertausharjoituksiin.

Arvoimme mukaan työllemme asetetut tavoitteet on kuluvana

vuonna saavutettu. Vain valtakunnallisen Opiskelijan Reserviupseeripiirin osasto jäi alueellemme perustamatta. Asia korjaantuu kuitenkin jo keväällä 2019. Jäsenkehityksemme on ollut tänäkin vuonna hyvää, erityisesti Reserviläispiirissä, jonka jäsenlisäys oli suhteellisesti maan toiseksi suurin. Kiitos siitä kuuluu yhdistyksille, mutta erityisesti vuosi sitten perustetulle naistoimikunnallemme, jonka naisiin suunnattu rekrytointi onnistui erittäin hyvin. Työmme on saanut tänä vuonna runsaasti myös valtakunnallista tunnustusta. Kesäkuussa molemmille piireille myönnettiin neljän maanpuolustusjärjestön esityksestä Sotavahinkosäätiön huomattavat stipendit. Reserviläisliitto valitsi marraskuussa Joensuun Reserviläiset ry:n vuoden malliyhdistykseksi Suomessa.

Veteraanityö on ollut yksi tärkeimmistä tehtävistämme vuosikymmenet. Yhdistystemme joh-

tamina on käynnistetty Sotien 1939-45 perinnetoimikuntien perustaminen kuntiin. Tavoitteena on, että ne on kaikki perustettu tämän vuoden loppuun mennessä. Toimikuntien tehtävä on ”viimeisen iltahuutoon” saakka tukea veteraaniyhdistyksiä ja –osastoja ja aikanaan ottaa niiden tehtävät hoitaakseen.

Teimme historiaa, sillä Suomen ensimmäiset toimitoimikunnat perustettiin Kontiolahdelle 4.4., Liperiin 16.8. ja Nurmekseen 6.11.

Reserviläisten koulutustapahtumiin ja moniin tilaisuuksiin liittyy usein hengellinen toiminta. Kaikille avoimet maakunnalliset Metsäkirkko -tapahtumat ovat vakiinnuttaneet myös paikkansa. Joulukuussa, pääsääntöisesti viikolla 51, järjestämme eri puolilla maakuntaa kuntalaisille avoimia Joulutulet -tapahtumia.

Tervetuloa niihin!

Näillä sanoilla ja ajatuksilla toivotan kaikille lehden lukijoille ja tukijoillemme oikein Rauhaisaa Joulua ja Onnellista Vuotta 2019! Lopuksi haluan onnitella kaikkia 6.12. ylennettyjä ja palkittuja sekä kiittää väistyviä piirien puheenjohtajia Mika Tukiaista ja Pertti Leinosta sekä koko laajaa jäsenistöämme hyvin sujuneesta ja tuloksellisesta vuodesta – tästä on hyvä jatkaa!

JOUNI MATTILA

Toiminnanjohtaja

Ollos huoleton, poikas ja tyttös valveil on…

VUOSI 2018 alkaa olla lopuillaan ja lienee aika tarkastella mitä sotilaallisen maanpuolustuksen saralla on maakunnassa kuluneen vuoden aikana tapahtunut.

Leimaa antavina tapahtumina vuodelle ovat olleet Kainuun prikaatin toteuttamat paikallispuolustusharjoitukset. Alkuvuoden harjoitus toteutettiin Pohjois-Savossa Kuopiossa mutta siihenkin harjoitukseen osallistuttiin myös täältä Pohjois-Karjalasta. Varsinainen oman maakunnan paikallispuolustusharjoitus toteutettiin sitten syyskuussa täällä PohjoisKarjalassa ja Joensuun ympäristössä ”Joensuu 18” -nimisenä.

Joensuu 18 -paikallispuolus-

tusharjoituksen tavoitteena oli harjoitella toimintaa moniviranomaistilanteissa, muodostaa näistä tilanteista yhteinen tilannekuva ja tilanneymmärrys sekä johtaa tämän tilanneymmärryksen perusteella eri viranomaisten ja muiden osallistujien toimintaa toimivaltaisen viranomaisen toimesta. Laaja osallistuminen harjoitukseen osoitti vahvalla tavalla pohjoiskarjalaista maanpuolustustahtoa sekä valmisti pysyviä rakenteita viranomaisyhteistyö toteuttamiseksi normaali- ja poikkeusoloissa. Harjoituksen tärkein anti oli havainnot yhteistyön voimasta ja maakunnallisesta halusta tehdä yhteistyötä.

Toinen merkittävä kokonaisuus aluetoimiston toiminnassa on asevelvollisuusasioiden hoito ja etenkin näin loppuvuodesta kutsuntojen toteutus jokaisessa Pohjois-Karjalan kunnassa. Tänä vuonna kutsuntavuorossa olivat vuonna 2000 syntyneet nuoret miehet joita Pohjois-Karjalassa on reilut 900. Varsinaiset kunnissa toteutettavat kutsunnat ovat tämän vuoden osalta päättyneet 29.11. Joensuussa jossa oli viimeinen kutsuntatilaisuus. Havaintona päättyneistä kutsunnoista voisin todeta tilaisuuksissa esitettävää veteraanivideota ja siinä esiintyvää veteraania lainaten ja mukaillen ”kyllä nykyajan nuoret pärjää

siinä missä entisetkin nuoret. Kyllä voi nuorille jättää Suomen tulevaisuuden…”.

Hyvää loppuvuotta 2018 Kaikille ja rauhaisaa Joulun odotusta!

JANNE MYLLER

Everstiluutnantti Pohjois-Karjalan aluetoimiston päällikkö

Maanpuolustus kuuluu kaikille SUOMEN turvallisuusympäristössä on tapahtunut merkittäviä muutoksia viimeisten vuosien aikana. Sotilaallinen aktiivisuus Itämeren ympäristössä ja pohjoisilla alueilla on lisääntynyt. Perinteisten sotilaallisten uhkien rinnalle on noussut koko yhteiskuntaan kohdistuvia uhkia, kuten hybridi-, informaatio- ja kyberuhkat. Teknologinen kehitys, kuten autonomiset järjestelmät, robotiikka ja keinoäly tulevat entisestään haastamaan yhteiskunnan turvallisuuden ylläpitämisen. Sodan kuvan ja teknologisen kehityksen jälkeenkin sotilaallisiin uhkiin vastaamisessa puolustusvoimat on vastuutaho, jota muut viranomaiset ja yhteiskunnan voimavarat tukevat. Muihin kuin sotilaallisiin uhkiin vastaamiseksi on määritetty vastuuviranomaiset, joita puolus-

tusvoimat tukee yhteiskunnan turvallisuusreservinä. Tämä kokonaisturvallisuuden malli on edelleen toimivin ja kustannustehokkain tapa Suomelle uhkiin vastaamisessa.

Sotilaallisen puolustuksen lähtökohtina ovat yleinen asevelvollisuus, sotilaallinen liittoutumattomuus ja alueellinen puolustusjärjestelmä. Ilman asevelvollisuutta ei koko maata kyetä puolustamaan. Asevelvollisuus luo myös vahvan pohjan korkealle maanpuolustustahdolle, joka tutkimusten mukaan on Euroopan korkein. Pelkällä tahdolla ei kuitenkaan maanpuolustusta toteuteta. Tämän takia on tärkeää, että viimeisimmän puolustusselonteon mukaiset materiaalisen kehittämisen linjaukset kyetään toteuttamaan. Meri- ja ilmavoimien

strategisten hankkeiden toteutuminen esitetyllä tavalla luo parhaat edellytykset myös maavoimien kehittämiselle.

Vapaaehtoisella maanpuolustuksella on vahva rooli osana maanpuolustusta. Sen kautta koulutetaan vuosittain merkittävä määrä reserviläisiä ja pidetään yllä maanpuolustustahtoa. Vapaaehtoisen maanpuolustuksen kehittämisellä kiinteämmäksi osaksi paikallispuolustusta on tilauksensa. Paikallispuolustuksessa yhdistyvät alueen tuntemus ja kyky saumattoman yhteistoimintaan eri viranomaisten ja muiden toimijoiden kesken. Tämä tuli hyvin osoitettua viime syksynä Joensuussa pidetyssä paikallispuolustusharjoituksessa.

Vanha sanonta, jonka mukaan kokonaisuus on yhtä vahva kuin

sen heikoin lenkki pitää paikkansa myös maanpuolustuksessa. Pidetään itse kukin huolta omasta lenkistämme. Vahva maanpuolustuksen ketju luo hyvän perustan kehittää itsenäistä Suomea.

Hyvää Itsenäisyyspäivää 2018!

EERO PÖYTSIÄ

Kenraaliluutnantti Puolustusvoimien operaatiopäällikkö

KARJAL AN POJAT POHJOIS-KARJALAN RESERVILÄISLEHTI

3

Meillä on hyvä maa!

Pohjois-Karjalan ERITTÄIN MIELENKIINTOINEN Tällä hetkellä hallituksella on rajavartiosto - turvallisuutta VAALIKAUSI lähenee loppuaan. eduskunnassa työn alla muun Tällä vaalikaudella olemme saa- muassa reservipoliisia koskevan 24/7 sisäisen ja ulkoisen neet tehtyä useita historiallisia lainsäädännön kehittäminen, soasioita maanpuolustuksen osalta. tilastiedustelulainsäädäntö, lain- turvallisuuden rajapinnassa Olemme muun muassa saaneet säädäntö miehittämättömiä aluktehtyä historian ensimmäisen it- sia vastaan sekä lainsäädäntö kohti perinneaikaa senäisen puolustusselonteon.

Olemme myös uudistaneet puolustusvoimien valmiuden ja suorituskykyä parantavan lainsäädännön. Siihen liittyen on kertausharjoituksiin tehty paljon muutoksia. Valmiudellisista syistä järjestettävissä harjoituksissa ennakkovaroitusaika ja enimmäismäärät on otettu pois, koulutuksellisissa harjoituksissa päivämäärät on kaksinkertaistettu, varusmiesten käyttö valmiudellisiin tehtäviin, puolustusvoimien toimivaltuudet oman toiminnan suojaamisessa sekä kansainvälisen avun vastaanottaminen ja antaminen ovat parantuneet oleellisesti. Mielestäni nämä kaikki ovat erittäin merkittäviä muutoksia. Erinomainen Natoselvityskin saatiin tehtyä pitkän tauon jälkeen.

Olemme lisänneet puolustusmateriaalihankintojen rahoitusta reilusti joka vuosi. Emme ole leikanneet varusmieskoulutuksesta tai kertausharjoituksista. Jalkaväkimiinojen korvaamisen selvittävä hankekin on jo lähes valmis.

Olemme käynnistäneet hankkeet hävittävien ja laivojen korvaamisesta sekä strategisten alueiden läheisyydessä olevien maa-alueiden hankinnasta jo ennen kuuluisaa Airiston tapausta. Olemme korostaneet kaikessa kansallista puolustuskykyä ja olemme tiivistäneet ja harjoitelleet kansainvälistä yhteistyötä muun muassa Ruotsin ja USA:n kanssa.

kaksoiskansalaisuuden osalta, ulkomaalaisten kiinteistöhankintaa rajoittava laki, kaksoiskansalaisten pääsyä sotilasvirkoihin rajaava laki ja vapaaehtoista maanpuolustuskoulutusta tehostava laki. Nämä on tarkoitus saada vielä tällä vaalikaudella päätökseen.

Näillä toimilla hallitus parantaa turvallisuutta maassamme oleellisesti.

Ensi kaudelle eduskuntaan tulee käsittelyyn myös asetus ampuma-aselainsäädännön uudistamisesta, jolla täydennetään tätä lakia. Töitä riittää siis tulevallekin hallitukselle.

On hyvä näin Itsenäisyyspäivänä muistaa, että Suomi on meille hyvä maa. Se on maailman vakain ja turvallisin valtio. Suomessa on maailman paras hallinto, maailman vähiten järjestäytynyttä rikollisuutta sekä maailman riippumattomin oikeuslaitos. Suomalaisilla on maailman eniten henkilökohtaista vapautta ja valinnan vapautta sekä maailman vakaimmat pankit. Suomi on jopa inhimillisen hyvinvoinnin vertailussa maailman paras maa. Nämä kaikki seikat tulevat ilmi maailmanlaajuisista tilastoista. Tällaista itsenäistä Suomea on hyvä puolustaa!

KARI KULMALA

kansanedustaja (sin.)

RUL:n tervehdys ITSENÄISYYSPÄIVÄ pysäyttää hetkeksi meidät vapaaehtoisen maanpuolustuksen ympärillä puurtavat toimijat. Itsenäisyyspäivänä on hyvä miettiä, miksi tätä kallisarvoista vapaaehtoistyötä oikeasti teemme. Satayksi vuotta vapaana itsenäisenä Suomena, Euroopan itäisimmällä rajalla on saavutus, josta voimme tänään täysin rinnoin nauttia ja juhlia. Muistamalla ja kunnioittamalla kuitenkin heitä, jotka ovat sen historiamme vaikeimpina hetkinä pystyneet säilyttämään uhraamalla henkensä, terveytensä, nuoruutensa, tulevaisuutensa.

Jatkossakaan emme voi tuudittautua siihen, että tämä olotila on pysyvä. Sen eteen on tehtävä joka päivä työtä ja siihen on

4

osallistuttava jokaisen suomalaisen. Ilman tätä yhteistä päämäärää ja tahtoa voimme menettää tämän saavuttamamme vapauden.

Suomen Reserviupseeriliitossa maanpuolustustahto on korkea. Juuri tehdyn jäsenkyselyn mukaan yli 97 % jäsenistämme olisi valmis puolustamaan aseellisesti isänmaatamme, vaikka lopputulos näyttäisi epävarmalta. Jäsenkyselyyn vastasi lähes 4000 RUL:n jäsentä. Tahtoa siis edelleen löytyy.

Maatamme voi toki myös puolustaa muutenkin kuin aseellisesti. Erilaisia kriisiajan tehtäviä maastamme löytyy paljon. Huomattavasti enemmänkin voisi olla tarjolla, jos esimerkiksi kaupungit ja kunnat suunnittelisivat

POHJOIS-KARJALAN Rajaturvallisuuden näkökulmasta viime vuodet ovat olleet melko rauhallisia, mutta samaan aikaan vaikeasti ennustettavia. Laittoman maahantulon paine on kasvanut ja luvattomien rajanylitysten sekä erilaisten rajatapahtumien lukumäärässä Pohjois-Karjala on ollut valtakunnallista painopistealuetta. Vakaa rajatilanne ja hyvä rajajärjestys on kyetty ylläpitämään ammattitaitoisella henkilöstöllä ja sujuvalla sekä hyvin toimivalla yhteistyöllä. Yhteistyöstä ja hyvästä toiminnasta erityiskiitos kuuluu Venäjän rajaviranomaisille.

Rajavartiosto osallistui syyskuussa Joensuu18 -paikallispuolustusharjoitukseen palkatun henkilökunnan lisäksi järjestämällä kertausharjoituksia rajajoukkoihin sijoitetuille reserviläisilleen. Jälleen oli komentajana helppo olla ylpeä joukoistaan, joiden ilme ja suoriutuminen tehtävistään olivat esimerkiksi kelpaavia. Harjoitus oli myös hyvä osoitus siitä tehokkuudesta ja yhteistoimintakyvystä, mitä eri viranomaisten ja muiden turvallisuuden, valmiuden ja varautumisen puolesta toimivien tahojen kanssa on vuosikymmeniä rakennettu. Varusmieskoulutuksessa yhteistyötä on syvennetty edelleen erityisesti Kainuun Prikaatin kanssa.

Rajavartiostolla on ollut ilo tukea pohjoiskarjalaista reserviläistoimintaa, esimerkkinä mainittakoon helmikuussa 2018 järjestetty Joensuun rajajotos. Vuonna 2019 tuki jatkuu muun muassa Hiienvaarassa järjestettävän

kriisiajan organisaatioitaan huolella. Käsiparit loppuvat helposti kesken, kun töitä joudutaankin paiskimaan 24/7. Lisäksi poikkeusoloissa mitään ei pystytä ennakoimaan vaan kaikki tapahtuu epäsymmetrisesti. Tämä lisää tehtäviin koulutettujen osaajien tarvetta. Suurimpana ongelmana meillä onkin yleisen varaamisrekisterin puuttuminen, jolla saataisiin henkilöitä sijoitettua eri poikkeusolojen tehtäviin ilman päällekkäisyyksiä. Eduskuntavaalit ovat tulossa, toivottavasti joku puolue ottaa tämän teeman omaan vaaliohjelmaansa ja hallitusneuvotteluihin.

KARJAL AN POJAT POHJOIS-KARJALAN RESERVILÄISLEHTI

Karjalan Poikien Killan jotoksen merkeissä.

Rajavartiolaitos viettää ensi vuonna juhlavuottaan, tuleehan 21.3.2019 kuluneeksi 100 vuotta Rajavartiolaitoksen perustamisesta. Juhlavuosi tulee näkymään toiminnassamme monin eri tavoin. Osallistumme muun muassa tavallista enemmän yleisötilaisuuksiin ja järjestämme toimipisteissämme avoimien ovien päiviä vuoden 2019 aikana. Toivotankin niin reserviläiset kuin muut pohjoiskarjalaiset lämpimästi tervetulleiksi tutustumaan toimintaamme ja toimipisteisiimme.

Toistan itseäni todeten, että yhteistyöhön nojautuen PohjoisKarjalan rajavartioston on hyvä jatkaa luottavaisin mielin tehtäviensä toteuttamista ja turvallisuuden tuottamista Suomen sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden osana.

Toivotan kaikille hyvää itsenäisyyspäivää, menestystä ja vahvaa uskoa tulevaisuuteen!

VESA BLOMQVIST

Komentaja Pohjois-karjalan rajavartiosto

Itsenäisyyspäivän palkitsemiset POHJOIS-KARJALAN RESERVIUPSEERIPIIRI RY Piirin kultainen ansiomitali: Evl Salo Kimmo MPK SavoKarjalan piiripäällikkö Piirin hopeinen ansiomitali: Vääp Leinonen Pertti Pyhäselän Reserviläiset Piirin pronssinen ansiomitali: Ylil Hirvonen Jaakko Antti Liperin Reserviupseerit, Kapt Kokko Heikki Liperin Reserviupseerit, Ltn Nylund Pertti Liperin Reserviupseerit

MIKKO HALKILAHTI

Puheenjohtaja Suomen Reserviupseeriliitto

Reserviläisliiton ansioristi : Vääp Lehikoinen Viljo Ilomantsin Reserviläiset, Alik Mustonen Terho Nurmeksen Reservinaliupseerit Reserviläisliiton kultainen ansiomitali: Sotmest Pehkonen Juho Lieksan Reserviläiset Reserviläisliiton hopeinen ansiomitali: Ylik Hartikainen Kusti Mikael Joensuun/Liperin Reserviläiset, Sotmest Hyttinen Jouni Liperin Reserviläiset, Vääp Leinonen Pertti Pyhäselän Reserviläiset, Alik Puumalainen Paavo Lieksan Reserviläiset, Ylik Räisä-

nen Juha Liperin Reserviläiset (Heinävesi) Reserviläisliiton pronssinen ansiomitali: Kers Halonen Jani Juuan Reserviläiset, Alik Junkkari Juha-Matti Juuan Reserviläiset, Vääp Nousiainen Arto Joensuun Reserviläiset, Kers Tahvanainen Jani Joensuun Reserviläiset, Vääp Tuupanen Satu Juuan Reserviläiset

POHJOIS-KARJALAN RERSERVILÄISPIIRI RY Reserviläispiirin kultainen ansiomitali: Vääp Halonen Marko Liperin Reserviläiset, Korpr Pöppönen

Mika Liperin Reserviläiset Reserviläispiirin hopeinen ansiomitali: Vääp Hartikainen Timo Outokummun/Liperin Reserviläiset, Ylil Kosonen Tor Kontiolahti, MPK/Savo-Karjala, Korpr Martelin Mika Rääkkylän Reserviläiset, Ylil Tukiainen Mika Liperin Reserviupseerit Reserviläispiirin pronssinen ansiomitali: Korpr Mutanen Jouko Liperin Reserviläiset, Jääk Nevalainen Heino Kontiolahden Reserviläiset, Rva Ratilainen Riitta Kontiolahden Reserviläiset

Itsenäisyyspäivän ylennykset ALUETOIMISTON päällikkö on ylentänyt seuraavat reservin aliupseeristoon ja miehistöön kuuluvat Sotilasarvoon: MAJURI Tiainen Timo Juhani Liperi Sotilasarvoon: KAPTEENI Tahvanainen Pasi Kristian Ilomantsi Sotilasarvoon: YLILUUTNANTTI Ryhänen Aulis Juhani Lieksa, Tolonen Ossi Antti Johannes Kontiolahti, Tukiainen Mika Petteri Joensuu, Valjus Petri Juhani Outokumpu Sotilasarvoon: LUUTNANTTI Frisk Mikko Antero Joensuu, Hemmo Eerik Johannes Joensuu, Höglund Mikko Tapio Joensuu, Mikkonen Roope Juhani Joensuu, Paunu Mikko Oskari Joensuu, Peippo Antti Eero Olavi Joensuu, Pölönen Antti Matti Samuli Joensuu, Tapio Riku Petteri Joensuu, Vatanen Mikko Tuomas Taneli Joensuu Sotilasarvoon: VÄNRIKKI Sormunen Jussi Matias Tohmajärvi

Suomen Reserviupseeriliiton puolesta haluan toivottaa kaikille pohjoiskarjalaisille hyvää itsenäisyyspäivää vapaan isänmaamme Suomen juhliessa sitä sadannen ensimmäisen kerran.

RESERVILÄISLIITTO

Sotilasarvoon: SOTILASMESTARI Soikkeli Pasi Joensuu Sotilasarvoon: YLIVÄÄPELI Mononen Timo Antero Liperi

Sotilasarvoon: VÄÄPELI Koskinen Jarno Kristian Joensuu, Kurvinen Janne Markus Kontiolahti, Käyhkö Marko Juhani Liperi, Lukkarinen Sami Taneli Joensuu, Puhakka Juha-pekka Antero Rääkkylä Sotilasarvoon: YLIKERSANTTI Heinonen Henri Kalevi Joensuu, Hänninen Jiri Nikolas Joensuu, Ilvonen Matti Armas Antero Joensuu, Laamanen Asko Juho Olavi Kitee, Laatikainen Lassi Rikhard Ilomantsi, Pitko Anni Eveliina Joensuu, Pitkänen German Juuka, Salmela Kalle-Markus Juhani Joensuu, Timonen Riko Mikael Joensuu Sotilasarvoon: KERSANTTI Ahonen Toni Ensio Joensuu, Astikainen Antti Oskari Joensuu, Heinonen Jere Markus Joensuu, Hiltunen Juha Pekka Joensuu, Hirvonen Timo Antero Liperi, Koistinen Jarkko Tapio Joensuu, Kokko Tenho Johannes Joensuu, Majoinen Heikki Tapio Joensuu, Mervola Mikko Tapani Joensuu, Mikkonen Jaakko Kalle Joensuu, Naumanen Mikko Ilmari Liperi, Nieminen Tero Paavo Antero Joensuu, Piipponen Henri Tapani Joensuu, Pätäri Arttu Lauri Tapio Joensuu, Raivo Petri Juhani Joensuu, Ryynänen Niko Juhani Lieksa, Sallinen Jarkko Miikka Samuli Joensuu, Savolainen Marjo Hannele, Silvonen Aarni Tapio

Joensuu, Sivonen Esa Erkki Juhani Kontiolahti, Suhonen Seppo Kalevi Nurmes, Tanskanen Marko Tapani Joensuu, Tikka Aki Tapio Joensuu, Timoskainen Jarno Valtteri Joensuu, Valtanen Mikko Aslak Valtimo, Viik Thomas Taher Oliver Joensuu, Vinni Joel Onni Tapani Joensuu Sotilasarvoon: ALIKERSANTTI Alastalo Urpo Miikael Joensuu, Heikkinen Olli-Pekka Kontiolahti, Ikonen Aki Tapani Lieksa, Tiihonen Harri Toni Juhani Joensuu, Turunen Jarmo Juhani Kontiolahti, Vepsäläinen Simo Aleksi Joensuu Sotilasarvoon: KORPRAALI Holopainen Tero Kalervo Joensuu, Honkanen Juuso Mikael Posio, Hyvärinen Lassi Juhani Polvijärvi, Hyvärinen Petri Antero Joensuu, Hyvärinen Tero Juhani Joensuu, Hyvärinen Tommi Henrikki Kontiolahti, Ignatius Marko Antero Kontiolahti, Immonen Anssi Elmer Tapio Joensuu, Julku Harri Petteri Joensuu, Kinnunen Mika Juhani Liperi, Kolehmainen Kimmo Tapio Kontiolahti, Korpikannas Veli Tapani Joensuu, Kukkonen Janne-Pekka Olavi Joensuu, Kähkönen Jani Juhani Joensuu, Lehikoinen Jani Eino Edvard Joensuu, Lihavainen Ilkka Kalevi Joensuu, Lyytikäinen Kalle Taavetti Kontiolahti, Malinen

Petri Juhani Joensuu, Manninen Timo Eero Tapani Outokumpu, Martikainen Jarkko Eerikki Joensuu, Nevalainen Jukka-Pekka Kontiolahti, Nieminen Hannu Sakari J Joensuu, Nieminen Juhani Veli-Pekka Kontiolahti, Pesonen Jyrki Aatos Tapani Liperi, Rummukainen Niko Martti Tapio Joensuu, Ryhänen Ari Juhani Joensuu, Ryhänen Mikko Hannu Eemeli Joensuu, Silvennoinen Juha Martti Tapio Liperi, Suokas Antero Olavi Joensuu, Tuominen Katariina Alexandra Joensuu, Venejärvi Pasi Matti Sakari Joensuu Sotilasarvoon: YLIRAJAJÄÄKÄRI Hoppa Jorma Antti Elias Kontiolahti, Hämäläinen Teemu Joonas Petteri Joensuu, Karhu Jorma Antero Joensuu, Karjalainen Elmeri Ville-Veikko Joensuu, Kettunen Sauli Olavi Joensuu, Kotro Mikael Ramses Antero Joensuu, Laakkonen Henri Johannes Kontiolahti, Laitinen Matias Pauli Olavi Nurmes, Laukkanen Heikki Elias Joensuu, Majoinen Antti Juho Evert Kontiolahti, Makkonen Jani Kalevi Joensuu, Mutanen Mikko Pekka Joensuu, Pirinen Olli Oskari Joensuu, Ratilainen Samu Topias Joensuu, Räsänen Tero Joona Samuel Outokumpu, Soininen Tero Markus Antero Juuka

Hyvät Pohjois-Karjalaiset maanpuolustajat KULUNUT VUOSI on ollut järjestökentän edunvalvonnan kannalta merkittävä vuosi. Olemme vaikuttaneet aselain uudistukseen, jonka työstäminen yhä jatkaa Laki vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta on valinkauhassa.

Näiden lisäksi meitä on kuultu lukuisassa määrässä erilaisia lakihankkeita. Tämä tarkoittaa sitä,

että pääsemme liitto tasolla vaikuttamaan siihen toimintaympäristöön, jossa te toimitte. Teemme parhaamme, että tulos on kannaltanne tyydyttävä ha antaa toiminnallenne hyvän pohjan.

Reserviläisliiton puolesta toivotan tämän erikoisnumeron lukijoille erinomaista Puolustusvoimain juhlavuoden loppua. Toivon,

että te olette päässeet osallistumaan juhlavuoden tapahtumiin ja toivon, että se on vahvistanut uskoanne suomalaiseen yhteiskuntaan ja sen kykyyn puolustaa itseään.

ILPO POHJOLA

Reserviläisliiton puheenjohtaja

Hyvää Itsenäisyyspäivää ja menestystä tulevalle reserviläisvuodelle!

KARJAL AN POJAT POHJOIS-KARJALAN RESERVILÄISLEHTI

5

PELASTUSJOHTAJA MARKUS VIITANIEMI:

Pohjoiskarjalaiset saavat nukkua yönsä rauhassa Markus Viitaniemi on tyytyväinen johtamansa laitoksen toimintaan.

Soittamisen ilo on paras palkka PUHALLINMUSIIKIN soitto täyttää Joensuun kerhotalon salin marraskuisena pimeänä iltana. Joensuun Puhallinorkesterin puheenjohtaja ja Savo-Karjalan Maanpuolustussoittokunnan johtohenkilöihin kuuluva Erkki Kettunen tiivistää salin tunnelman ja orkesterin toiminnan yhteen lauseeseen: Soittamisen ilo on paras palkka soittajalle.

Savo-Karjalan Maanpuolustussoittokunta on Suomen ensimmäinen maanpuolustussoittokunta, joka on pilotoinut valtakunnallista masnpuolustussoittokuntahanketta Vuodesta 2017. Soittokunta toimii MPK:n alaisuudessa. Soittokunta on aloittanut toimintansa vuonna 2014. Joensuun Puhallinorkesterin lisäksi soittokunnnan runkona toimii Outokummun Puhallinorkesteri.

- Maanpuolustussoittokunnassa on tällä hetkellä 55 soitta-

jaa. Suurin piirtein puolet naisia ja miehiä.Ikärakenne vaihtelee 15-vuotiaista 75-vuotiaisiin, Erkki Kettunen, Joensuun Puhallinorkesterin sekä maanpuolustussoittokunnan sihteeri ja rahastonhoitaja Annikki Tanskanen ja kapellimestari Mika Hirvonen kertovat.

Lukuisia esiintymisiä Savo-Karjalan Maanpuolustussoittokunta ei soita vain itselleen. Vuoden mittaan esiintymisiä on ainakin 15. Vastaavasti Joensuun Puhallinorkesterilla esiintymisiä vuodessa on 30-40.

-Esiinnymme lähinnä maanpuolustukseen liittyvissä juhlissa ja tilaisuuksissa. Seuraava isompi esiintyminen on itsenäisyyspäivänä niin päiväjuhlassa kuin iltajuhlassakin. Outokummussa on lisäksi omat esiintymiset, soittokunnan johtohenki-

löt selvittävät.

Konsertteja on ensi vuodelle tiedossa muun muassa Ystävänpäivän konsertti, Kansallisen veteraanipäivän juhla, Kaatuneiden muistopäivä, Ylioppilaiden juhla ja siihen liittyvä marss i , veteraanien alueellinen kirkkopyhä, reserviläisyhdistysten vuosijuhlia sekä soittokunnan kolme omaa kirkkokonserttia. Soittokunta pyrkii esiintymään mahdollisimman laajasti eri puolilla SavoKarjalan maanpuolustusaluetta.

-Kysyntää on enemmän kuin mitä pystymme tarjoamaan, koska olemme harrastajasoittajia ja suurin osa soittajista on työelämässä tai opiskelijoita sekä toimimme vapaaehtoispohjalta, Kettunen sanoo.

Kapellimestari Mika Hirvosen mukaan soittokunnan ohjelmisto sisältää musiikkia laidasta laitaan. Kirkkomusiikin lisäksi ohjelmistossa on muun muassa marssimuusiikkia, vanhoja tansseja, ja jopa rokkia.

-Soitamme sitä mitä asiakas ja kohderyhmä haluavat, Mika Hirvonen sanoo.

Savo-Karjalan Maanpuolustusssoittokunnalta on ilmestynyt oma levy. Sen saivat kaikki Savo-Karjalan sotiemme veteraanit veloituksetta. Muistoja -levyllä on 19 kappaletta Sillanpään marssilaulusta Metsäkukkiin ja Satumaahan.

POHJOIS-KARJALAN PELASTUSLAITOKSEN uuden pelastusjohtajan Markus Viitaniemen mukaan pohjoiskarjalaiset saavat nukkua tulevaisuudessakin yönsä rauhassa. Siitä pitävät huolen noin 700 henkilöä, joista 275 on töissä pelatuslaitoksessa päätoimisesti ja 430 sopimussuhteisesti.

Lokakuun alussa pelastusjohtajan työt aloittanut Markus Viitaniemi kertoo, että Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksella on hyvä palveluverkko kautta koko maakunnan. Paloasemia on yhteensä 26.

- Totta kai tarkastelemme niin palveluverkkotilannetta kuin muutakin kokonaistilannetta koko ajan. Nykyinen palveluverkko on kuitenkin tarkoitus ylläpitää,

Eläkkeelle vuoden alusta jäävä pelastusjohtaja Jorma Parviainen (oik.) luovutti palokirveen seuraajalleen Markus Viitaniemelle.

jos suinkin mahdollista, hän toteaa.

Pelastuslaitoksen toiminta perustuu riskien torjuntaan.

- Siellä missä riskit ovat suurimmat, siellä täytyy olla myös parhaat valmiudet. Me kestämme valmiuksissa kyllä vertailun muun valtakunnan kanssa, Viitaniemi vakuuttaa.

Maakunnasta vetovoimaisempi On pelastuslaitoksella huolenaiheitakin. Yksi huolenaihe on, miten saada tulevaisuudessa väkeä töihin pelastusalalle.

- Pohjois-Karjala tarvitsee lisää vetovoimaa, jotta saamme väkeä sekä päätoimisiin että sopimussuhteisiin töihin, Viitaniemi sanoo.

Kiristyvä talous on pelastusjohtajan mukaan myös yksi huolenaiheista. Se näkyy ennen kaikkea kalusto- ja varustehankinnoissa.

- Pyrimme siihen, että henkilöstön vahvuuteen ei tarvitsisi puuttua. Sekään ei tosin ole mikään itsestään selvyys. Ensi vuoden budjetti on laadittu niin, että jatkamme nykyisellä henkilöstövahvuudella.

Pohjois-Karjalaan on valmistu-

Ohjelmistoa laidasta laitaan

Metsätalo, 83700 POLVIJÄRVI Puh. 013-631 646

POLVIJÄRVEN KONE JA TARVIKE

KARJALAN POJAT – RESERVILÄISLIITE Pohjois-Karjalan maanpuolustustoimijoiden tiedotuslehti Kustantaja ja toimitusneuvosto: Pohjois-Karjalan Maanpuolustuksentuki ry ja Pohjois-Karjalan reserviläispiirit.

6

Reserviläispiirien toiminnanjohtaja Jouni Mattila.

Päätoimittaja: Jukka Ignatius Jakelu: 38 000 kpl

Taitto: Pohjois-Karjalan Ilmoitusvalmistus Oy Painopaikka: PunaMusta Joensuu

KARJAL AN POJAT POHJOIS-KARJALAN RESERVILÄISLEHTI

Kuvat: Marko Jalkanen, Pohjois-Karjalan ALTSTO, Puolustusvoimat, MPK:n keskus- ja piiritoimiston arkistot

Ammattitaitoa ja yhteistyötä Markus Viitaniemi kehuu estoitta oman laitoksensa henkilökunnan ammattitaitoa ja kiittelee pohjoiskarjalaisten yhteistyökumppaneiden kanssa tehtävää yhteistyötä.

- Henkilöstön auttamisen halu on esimerkillistä. Se näkyy kaikessa tekemisessä, mutta erityisesti esimerkiksi työssä, jolla pyritään turvaamaan vanhusten asumismahdollisuudet omassa kodissa mahdollisimman pitkään.

Siun sotea ja maakunnallisuutta Markus Viitaniemi pitää hyvänä asiana. Se antaa leveämmät hartiat niin pelastustoimen hoitoon kuin muihinkin niille kuuluville tehtäville. Markus Viitaniemi on Siun soten johtoryhmän jäsen.

Ja sitten tämä yhteistyö. Markus Viitaniemi kertoo useita esimerkkejä erinomaisesta yhteistyöstä muun muassa PohjoisKarjalan rajavartioston, aluetoimiston, MPK:n , poliisin ja alan vapaaehtoisten toimijoiden kanssa.

- Otan yhdeksi esimerkiksi ra-

javartioston. Se on erittäin tärkeässä roolissa etenkin rajan pinnassa. Meillä on kymmenvuotiset hyvät yhteistyökokemukset muun muassa ensivastetoiminnassa. Ja toimimmehan me esimerkiksi samassa kiinteistössä Ilomantsissa.

Tyvestä puuhun Markus Viitaniemi on nuoresta iästään, 42, huolimatta tehnyt pitkän uran pelastustoimen palveluksessa. Alku on lähtenyt palokuntanuorten toiminnan kautta Viinijärvelle sopimuspalokuntalaiseksi, sitten koulutukseen pelastajan tutkintoa varten, sen jälkeen päällystötutkinto, palomiehen ja ensihoitajan työtehtäviä ennen siirtymistä PohjoisKarjalan valmiuspäällikön töihin vuonna 2005. Vuonna 2014 hän suoritti tekniikan alan ylemmän AMK-tutkinnon.

Markus Viitaniemi on juossut monta maratonia ja muun muassa toiminut poikansa jalkapallojoukkueen joukkueenjohtajana.

-Ehkä parhaiden vapaa-aikanani viihdyn mökillä Hattuvaarassa, hän toteaa.

JUKKA IGNATIUS

MAISTUVA LOUNAS+ SALAATTIPÖYTÄ

JUKKA IGNATIUS

Savo-Karjalan Maanpuolustussoittakunnalla on oma kunniamarssi. Se on Karjalan jääkärimarssi.

- On aina sykähdyttävää, kun soitamme Veteraanin iltahuudon. Se sisältää paljon tunnetta, Erkki Kettunen toteaa.

massa kaksi uutta paloasemaa.

Toinen Kiteelle ja toinen Polvijärvelle.

- Suurten uusien paloasemien aika on ohi. Tulevaisuuden paloasemat rakennetaan tai perustetaan esimerkiksi terveysasemien tai vastaavien yhteisöjen yhteyteen, Viitaniemi selvittää.

KONEET | LAITTEET | VARAOSAT | HUOLLOT Polvijärventie 9, 83700 Polvijärvi | p. 013 - 631 469 | www.polvijarvenkone.fi

ma-pe klo 10.00-14.00 alk. 6,90 €.

Perj. KARAOKE Lauant. DJ/Live esiintyjät Katso huvilouhos.fi -nettisivuilta

Polvijärventie 12-14, 83700 Polvijärvi, Puh. 013-554525 tai 050 5427785

Haavikontie 2, 83700 Polvijärvi p:Haavikontie 045 609 3522 2, 83700 Polvijärvi ma-pe klo 9-17 Haavikontie 2, la klo 9-13 83700 Polvijärvi

p: 045 609 3522 ma-pe klo 9-17 klo K A R J A L A N P O J A T P O H J O I S - K A RlaJ A L A9-13 N RESERVILÄISLEHTI

7

Reserviläispiirien Metsäkirkkotapahtuma kutsui kansaa Keski-Karjalassa USEIMMILLA Pohjois-Karjalan Reserviläis- ja Reserviupseeripiirien jäsenyhdistyksillä eli itsenäisillä alueellisilla Reserviläisyhdistyksillä on jo kymmenien vuosien ajan ollut perinteisenä omana hengellisenä tapahtumana Joulutulet. Mainittujen piirien kokouksissa pohdittiin vuonna 2016 hengellisen työn laajentamista vuosittain järjestettävään metsäkirkko- / kenttähartaustapahtumaan, jonka järjestämisellä olisi piirin kaikinpuolinen tuki ja joka Joulutulien tapaan olisi myös avoin kaikelle kansalle.

Vuonna 2017 tapahtuma sitten koeponnistettiin liperiläisten isännöimänä Ylämyllyllä. Leinosenlammen tuntumassa sijaitsevalla Hiljentymispaikalla oli tapahtumalle jo valmiina hyvät puitteet, koska paikalliset Reserviläisyhdistykset ovat jo aiemminkin itsenäisesti järjestäneet siellä vastaavanlaisia tapahtumia. Vuoden 2018 tapahtumasta rohjettiinkin jo ottaa koppi Keski-Karjalaan, koska myös Kiteen yhdistyksillä oli kokemusta hommasta omien Metsäkirkkojen osalta.

Yhteistyökuvion päälinjat saatiin neuvoteltua kivuttomasti. Kiteen Hutsissa on siis erinomainen maastonkohta tällaiseen tapahtumaan; lisäksi kiteeläisten kontolle jäi järjestää tarjottavat mehut ja pullat. Kirkonmeininkihän ei luonnollisestikaan ole täydellinen kokemus ilman kirkkokahveja, joten Tohmajärven ja Värtsilän miehet puolisoineen lupasivat hoitaa nokipannusellaisten keittämisen ja lisäksi kustantaa sekä grillata suolaiseen nälkään A - luokan grillimakkaraa.

Piirin vastuulle jäi huolehtia omalta osaltaan tapahtuman tiedottamisesta sekä järjestää papisto paikalle. Isänmaa kutsui kuitenkin poikiaan, joten sekä luterilainen sotilaspastori Anssi Törmälä sekä hänen ortodoksinen virkaveljensä Tommi Kallinen saivatkin tapahtumalle suunniteltuna ajankohtana kertausharjoituskäskyn. Kirkkoiltaa

ei kuitenkaan ryhdytty tämän vuoksi siirtämään, vaan yhdistysten toimesta töihin värvättiin seurakuntien eläkkeellä olevat reservipapit rovasti Sakari Takala ja Isä Iivo Suvanto.

Vihdoin koitti h-hetki eli syyskuun 11. päivä kallistui ehtoopuolelle. Ennennäkemättömän poutakesän jälkeisistä sadealueista joku vaikutti juuri pahimmoilleen hiipivän itärajan pintaan ja jääden sitten vielä sopivasti tihuuttamaan jotakin vedentapaista kirkkokansan kiusaksi. Eipä onneksi isompaa huolta; suurten kuusien katveessa pysyttiin kuin pysyttiinkin kaikesta huolimatta melkolailla kuivina. Järjestelyporukka kuljetti paikalle penkit, rakenteli alttarin sekä sytytti ison nuotion. Lisäksi alueelle hajasijoitettiin valoa antamaan useita ulkotulia. Monta suurta pannua täytettiin vedellä ja laitettiin lämpiämään. Kaasugrilli testattiin, pari miestä käskettiin opashommiin parkkipaikalle ja ryhdyttiin varsin levollisin mielin odottelemaan seurakuntaa koolle metsän siimekseen.

Kellon lähestyessä 18 väkeä sitten rupesikin ilmestymään paikalle, kaikkiaan sanankuulijoita kertyi n. 60. Tämän aivan kirjaimellisestikin loistavan ekumeenisen juhlahetken avaussanat lausui Kiteen Sotaveteraanien pj, teol. tri Heikki Pirinen muistellen kiteeläisten omia Metsäkirkkotapahtumia vuosien varrelta.

Seuraavan puheenvuoron käytti Reserviläispiirien ja Sotaveteraanipiirin toiminnanjohtaja ev. evp Jouni Mattila. Hänellä oli jaettavanaan mielenkiintoinen tietoisku Puolustusvoimien kirkollisesta työstä sekä sisällissodan että talvi- ja jatkosodan aikana.

Varsinaisen jumalanpalvelusosion aloitti Isä Iivo. Hän piti ortodoksisen rukoushetken ja luki Pyhästä Raamatusta meille kaikille elämän evääksi kappaleita Luukkaan evankeliumista.

Palvelus jatkui rovasti Takalan johtamalla kenttämessulla. Hän pohdiskeli saarnassaan kirkko-

tapahtuman osoitteena olevan Rauhankujan innoittamana Raamatun lupauksiin sisältyviä Jumalan rauhanajatuksia. Edelleen hän muistutti meitä myös Herran Pyhän Ehtoollisen merkityksestä sekä meidän itse kenenkin elämässä mutta myös vuosikymmenien takaisissa rintamaolosuhteissa. Sielläkin miehille järjestettiin mahdollisuuksien mukaan hetkiä, joissa he saivat polvistua luonnon alttarin ääreen tunnustamaan syntinsä ja nauttimaan Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen ruumiin ja veren, leivän ja viinin voimaksensa, jota he taisteluissaan erittäinkin tarvitsivat.

Palvelukseen sisältyi luonnollisesti myös runsaasti musiikkia.

Tästä tarjonnasta huolehti ammattilaisen ottein kanttori Leena Gröhn-Dimov. Hän säesti poljettavalla matkaharmoonilla yhteiset laulut ja virret sekä osallistui erittäin taitavana äänenkäyttäjänä myös ortodoksiseen laulantaan. Ehtoollisen jakoon osallistui Takalan ja Pirisen apuna myös Tohmajärven kirkkoherra, lääninrovasti Mikko Lappalainen.

Kun hengellinen ravinto oli saatu, oli aika siirtyä ruokailemaan. Pauli Turusen paistama makkara ja raikas mehu mutta tietysti myös nuotiokahvi Marinella Hännisen leipomien maukkaiden pullien kyytipoikana kelpasi kirkkoväelle erittäin hyvin.

Ilta hämärtyi ja sade tiheni, mutta meidät kaikki valtasi syvä tyytyväisyys hyvin onnistuneesta yhteisestä hetkestä. Rakennelmat purettiin, tulet sammutettiin ja paikat siistittiin. Vuoden päästä tavataan samoissa merkeissä, mutta missä? ; tämänhetkisen tiedon mukaan mahdollisesti vaikkapa runonlaulajien pitäjässä Ilomantsissa!

TEKSTI: JUSSI RAERINNE KUVAT: PENTTI PÖYHÖNEN

Tohmajärvi-Värtsilä reserviläisjärjestöjen kesäretki Ilomantsin taistelupaikoille PUHALLINMUSIIKIN Tohmajärvi-Värtsilän reserviläisjärjestöt Jussi Rarerinteen johdolla järjestivät tutustumisretken Ilomantsin taistelupaikoille. Mukanan oli kutsuttu myös Kiteen vastaavat reserviläisjärjestöt, joista olikin jäseniä mukana. Matkapäivä 11.08.2018 oli säätilaltaan menneelle kesälle tyypillinen eli helteinen joka loi miellyttävät puitteet retkipäivälle.

Matkapäivän aamuna oli kokoontuminen Tohmajärvelle, josta siirryttiin automarssina Ilomantsiin. Ensimmäinen tutustumiskohde oli Taivallammen taisteupaikka ja muistomerkki.

Sieltä siirryimme Oinassalmen

kautta Möhköön, johon oli varattu kahvitarjoilu vanhassa savottakahvilassa. Tauon jälkeen matka jatkui Öykkösenvaaraan, johon on rakennettu näyttävä muistomerkkipaviljonki opastauluineen sekä kunnostettu ja entisöity taisteluhautoja ja ampumakorsuja. Matka jatkui Leminahon kautta Hattuvaaraan välillä tutustuen matkan varrella oleviin muistomerkkeihin.

Hattuvaarassa Taistelijan talolla nautimme erinomaisen lounaan. Talon alakerrassa saimme nähdä mielenkiintoisen videoesityksen, joka käsitteli Ilomantsin sotahistoriaa. Alueen museo ja näyttelykokonaisuus on laajuu-

dessaan vertaansa vailla.

Hattuvaaaran läheisyydessä on myös ”Taistelijan Polku” nimellä oleva kohde. Kiersimme em. polun maastossa. Polun varressa olevissa tauluissa on kuvattu aidosti sodan tapahtumia, jotka tapahtuivat juuri siinä maastossa elokuun alussa 1944. Ilomantsin taisteluthan olivat viimeiset suurtaistelut Suomessa kesällä 1944 jossa kenrl.maj. Raappanan johtama osasto pysäytti kaksi neuvostoliittolaista divisionaa ja pakotti heidät peräääntymään rajan taakse suuria menetyksiä kärsineenä.

Paluumatkalla tutustuimme vielä Hattuvaaran tien varressa

sijaitsevaan päämuistomerkkiin ja jossa kokoonuimme yhteiskuvaan.

Retkipäivän aikana saimme hyvän kuvan kesän -44 tapahtumista Ilomantsissa sekä ansiokkaasti tehdystä perinnetyöstä jolla kunnioitetaan veteraaniemme perintöä.

Onnistuneen retkipäivän virallinen osuus päättyi Ilomantsin keskustassa vietettyyn kahvihetkeen jossa kotiuttaminen tapahtui JOUKO KOSTAMO

Aurinko on paras markkinointimies JOKIKONEEN toimitusjohtaja Marko Halonen katsoo ulos liikkeen ikkunasta, kun aurinko on nousemassa pitkästä aikaa marraskuisena aamuna.

-Tuo aurinko se on meidän paras markkointimies, hän toteaa.

Marko Halonen perustelee mietteensä sillä, että kun aurinko paistaa niin venekauppa käy parhaiten silloin kesällä ja moottorikelkkakauppa talvella.

-Kolme huonoa kesää ennen kuluvan vuoden kesää osoittivat tämän väitteen todeksi, Marko Halonen toteaa.

Nykyisin Teollisuuskatu 24:ssa sijaitseva Jokikone juhlii parin vuoden kuluttua 40 vuoden ikää.

-Yritys on perustettu vuonna 1980. Sen perustivat isäni Paavo sekä Rauno Suhonen. Isä oli ollut konemyyjänä Keskolla ja Rauno moottorikelkkamyyjänä H.S.Pitkäsellä. Alkuaan tuotevalikoima ei ollut kovin laaja.

Myynnissä oli Jonsered-moottorisahoja ja Solifer-mopoja, Marko Halonen selvittää.

Paavo Halonen oli haistellut tulevia tuulia, ja yritys tarttui Yamaha-moottorikelkkamerkkiin.

-Voi aivan hyvällä omallatunnolla todeta, että Yamahasta ja Jokikoneesta tuli Pohjois-Karjalassa käsite. Tiemme erosivat kyseisen merkin kanssa viime vuonna eikä meidän aloitteesta, Marko Halonen sanoo.

Veneet mukaan1990-luvulla Jokikoneen myyntivalikoima laajeni pikkuhiljaa, kunnes suurempi harppaus tuli 1990-luvun alussa.

- Isot veneet ja moottorit tulivat tuolloin valikoimiin. Sitä ennen myytiin lähinnä soutuveneitä.

Liike suureni vuonna 2007 nykyisiin tiloihin. Liikkeen pintaala, noin 2 500 neliömetriä, on edelleen suurimpia Suomessa tällä alalla.

Jokikoneen liikevaihto on vakiintunut noin 7 miljoonaan euroon vuodessa. Suurimmillaan liikevaihto on ollut yli 10 miljoonaa euroa.

-Meillä on nyt töissä Joensuussa 14 henkilöä. Parhaimmilaan henkilökunnan määrä on ollut yli 20.

Marko Halosen mukaan vapaaajan jakajia on tullut ja tulee ko-

ko ajan lisää. Vapaa-ajan viettotapoja on tullut lisää.

-Ennen esimerkiksi lähdettiin veneilemään useaksi päiväksi. Nyt saattaa riittää puoli päivää tai jopa muutama tunti. Enää ei välttämättä osteta veneitä, joissa voi yöpyä.

Uusi aluevaltaus Tähän vuoteen saakka Jokikone on tehnyt kauppaa kotimaassa ja pääasiassa kotimaahan. Kuluvan vuoden joulukuussa tilanne muuttuu.

-Avaamme alan täyden palvelun liikkeen Petroskoihin. Olemme asettaneet itsellemme tavoiteaikatauluksi kolme vuotta, jon-

ka jälkeen tarkastelemme jatkotilannetta. Meillä on siellä töissä neljä henkilöä, Marko Halonen kertoo.

Jokikone on lisännyt viime vuosina yhteistyötä eri viranomaisten kanssa.

-Meillä huolletaan nyt paljon esimerkiksi puolustusvoimien ja rajavartioston kalustoa.

Jokikone on aina ollut mukana tukemassa pohjoiskarjalaisia eri alojen vapaaehtoistoimijoita, kuten maanpuolustustyötä ja urheiluseuroja.

-Haluamme olla myös jatkossa niillä voimavaroilla, joita meillä on, Marko Halonen toteaa.

JUKKA IGNATIUS

KORJAAMO Petri Romppanen

Rengasmyynti Traktoriurakointi Auto- ja Pienkonekorjaukset Maatalouskonehuolto ym.

0400192557

8

KARJAL AN POJAT POHJOIS-KARJALAN RESERVILÄISLEHTI

Jokikoneen Petroskoihin myymälä avataan joulukuussa.

KARJAL AN POJAT POHJOIS-KARJALAN RESERVILÄISLEHTI

9

Joensuun Reserviläiset ry Vuoden Malliyhdistykseksi SUURI KUNNIA JA KIITOS TEHDYSTÄ TYÖSTÄ Joensuun Reserviläiset ry:n puheenjohtaja Arto Nousiainen jättää yhdistyksensä puheenjohtajan tehtävät hyvillä mielin.

Kolmen vuoden puheenjohtajuuskauden päätteksi hän pokkasi Hämeenlinnassa Reserviläisliiton Vuoden Malliyhdistyksen palkinnon.

Reserviläisliitto perusteli Joensuun Reserviläisten saamaa tunnustusta muun muassa rohkealla kehittämisellä, kattavalla viestinnällä, ansiokkaalla ampumatoiminnalla sekä hyvällä jäsenmäärän kasvulla.

-Tämä on hieno tunnustus, suuri kunnia ja kiitos siitä työstä ja panostuksesta, mitä Joensuun Reserviläiset ja yhteistyökumppanit ovat tehneet yhteisen asiamme maanpuolustuksen eteen, Arto Nousiainen sanoo.

Jäsenmäärä ennätyksessä Joensuun Reserviläisten jäsenmäärä on ylittänyt 300 jäsenen rajan. Määrä on yhdistyksen korkein koko sen yli 60 vuoden historiassa.

-Jäsenmäärän kasvuun on monta syytä. Kun aloitin puheenjohtajana, meillä oli 217 jäsentä. Uskon, että monipuolisen toiminnan an-

siosta, toimintamme on kiinnostanut niin nuoria kuin vanhempiakin sekä ennen kaikkea myös naisia. Viime kesän Puolustusvoimat 100 vuotta -kiertueen aikana saimme parissa päivässä 14 uutta naisjäsentä. Yksittäisenä tapahtumana haluan nostaa esille myös erinomaisesti onnistuneen Talvijotoksen, Nousiainen selvittää.

Monipuolinen ampumaharrastus on kiinnostanut monia jäseniä.

-Ampumaharrastus on ollut ajoittain kiven takana Kontiorannan ja Onttolan ratojen poistuttua meiltä käytöstä. Nyt teemme yhteistyötä Pyhäselän metsästäji-

en kanssa. Hartikaisen Mikael on tehnyt meillä ammunnan eteen erinomaista työtä, Nousiainen kiittelee.

Arto Nousiainen on muuttanut työn perässä Mikkeliin. Hän on jo siellä reserviläisyhdistyksen hallituksen jäsen. Joensuun Reserviläiset ry:n uusi puheenjohtaja on Saku Räsänen.

Reserviläisliitto on Suomen suurin maanpuolustusjärjestö.

Siihen kuuluu 36 000 jäsentä.

JUKKA IGNATIUS

Nijmegenin 102. neljän päivän marssi, de Vierdaagse 2018 Nijmegenissa Hollannissa lähellä Saksan rajaa järjestetään vuosittain maailman suurin marssitapahtuma de Vierdaagse. Tapahtuma on järjestetty vuodesta 1909 lähtien ja Nijmegenissä se on marssittu vuodesta 1916 lähtien.

Marssi on järjestetty sota-aikaa lukuun ottamatta keskeytyksettä tähän päivään.

Suomesta mukaan lähti tänä vuonna ensimmäistaä kertaa virallinen, 160-henkinen, delegaatio Suomen puolustusvoimien 100-vuotisjuhlan kunniaksi. Suomen ryhmän muodostivat Reserviläisurheiluliiton ja Sotilasurheiluliiton jäsenjärjestöjen edustajista kootut joukkueet ja individuaalit marssijat. Neljä pohjoiskarjalaista marssi 47000 ihmisen joukossa Hollannissa. Marssille osallistuivat Pertti Saarelainen, Harri Norismaa, Raino Pietarinen sekä Eemeli Mikkonen.

Sotilassarjan marssijat majoittuvat kaupungin laidalla sijaitsevaan Camp Heumensoordin sotilasleiriin. Leiri rakennetaan vuosittain tätä tapahtumaa varten Heumensoordin luonnonsuojelualueelle. Tänä vuonna sotilai-

ta oli 29 eri maasta. Kyseessä on tiukasti vartioitu natoaidan suojaama sotilasalue, jonne pääsevät vain myönnetyn ID-kortin haltijat elektronisesta kulkuportista.

Majoitus tapahtui suurissa teltoissa, joista oli sermeillä eristetty alueet eri joukkueille. Yöt Hollannissa ovat kosteudesta johtuen yllättävän viileitä päivän helteisiin verrattuna. Leiristä löytyivät tarvittavat mukavuudet sekä lisäksi tietenkin messiteltta.

Neljä päivää marssimisen riemua Nimensä mukaisesti marssitapahtuma kestää neljä päivää, jona jokaisen päivän aikana marssitaan 40-50 kilometriä. Kokonaismatkaksi muodostui 4 päivän aikana 174 kilometriä. Sotilaat marssivat omina joukkueinaan kovalla ja kuumalla asfaltilla helteisen auringonpaisteen helliessä. Marssipäivän alkaa aamulla kolmen-neljän aikaan kokoontumisella ja marssijoiden skannauksella. Sotilassoittokunnan soittaman marssin myötä marssivat joukot ulos leiristä. Kolmantena aamuna soittokunta kajautti sä-

väyttävän Muistoja pohjolasta -marssin. Suomalaiseen vaihtelevaan maastoon tottuneelle kävelijälle Hollannin tasainen maasto voi tuntua aluksi yksitoikkoiselta. Hienoa vaihtelua marssiin tuovat eri joukkueiden kajauttamat marssilaulut. Kymmenet tuhannet ihmiset olivat kokoontuneet reitin varrelle kannustamaan marssijoita jakaen makeisia, juotavaa ja pientä suolaista purtavaa. Jakajina olivat yleensä pienet lapset, jotka hoitivat tehtävänsä vastuullisesti ja ylpeinä. Erityisen virkistäviä olivat vesisuihkut, joita paikalliset olivat virittäneet matkan varrelle. Oli taivaallista marssia jääkylmän suihkun ali ja kastella vielä päähinekin. Kylien ja pienten kaupunkien läpi marssittaessa erilaiset orkesterit, posetiivarit ja DJ:t siivittivät kulkuamme. Katsojat hurrasivat ja tanssivat musiikin tahdissa.

Suomalaiset kuuluivat osana Pohjoismaiden delegaatiota ja meillä oli yhteinen huolto Military-taukopaikoilla, joita oli noin 15 kilometrin välein. Tarjolla oli nuudelisoppaa, kurkkua, banaania, vesimelonia, suklaata, suolapäh-

kinöitä, mehua, vettä ja kahvia sekä tietenkin kuumaa buljongia eli lihalientä. Taukopaikoilla oli myös lääkintäteltta, jossa olivat tänä vuonna suomalaiset lääkärit sekä kenttäsairaanhoitajat.

Tämä marssikerta oli minulla jo kymmenes ja kokemus on tuonut varmuutta. Päivät kuluivat marssiessa ja hymyssä suin askel toisensa perään vain kohti maalia Charlemagnen kenttää. Siellä sotilaat saivat marssimitalit rintaansa, mutta edessä oli vielä viisi viimeistä kilometriä Via Gladiolalla hollantilaisten hurratessa sekä kukittaessa marssijoita. Uskomaton tunnelma vallitsi Nijmegenin kaupungissa ja marssijoiden sydämissä. Marssi on aina todellinen seikkailu ja rajojensa kokeilu. Neljä päivää epämukavuutta, kipua ja hikoilua, osalla tietenkin myös hiertymiä ja rakkoja. Mahtava kokemus kaiken kaikkiaan.

Ensikertalaisille varmaankin tunnelma marssilla oli sanoinkuvaamaton kuin karnevaaleilla.

eriassa!

aksi riv j a a s o n ä m ä l e ö y t // Ammatilliset perustutkinnot

// Kesäyliopistokoulutus

// Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot

// Avoin yliopisto-opetus

// Ammatillinen täydennyskoulutus

// Työvoimakoulutus

// Kansanopistokoulutus

// Oppisopimuskoulutus

Tutustu koulutuksiin ja hae: riveria.fi/hakeminen

nuorille ja aikuisille

JOENSUU // KITEE // LIEKSA // NURMES // OUTOKUMPU // VALTIMO

RIVERIA.FI

KOLLAA KESTÄÄ

HARRI NORISMAA

Pohjois-Karjalan Prikaatin Perinnekilta ry www.pkpkilta.fi | www.facebook.com/pkpkilta

Palvelemme ma-pe8.30–18.00, 8.30 - 18.00 ma–pe la 8.30 - 14.00 la 8.30–14.00

puh. 521 LIEKSA 003, 521 662 Avajaisseremonia Camp Heumensoordissa.

10

Maas-joen ylitys Cuijkissa.

KARJAL AN POJAT POHJOIS-KARJALAN RESERVILÄISLEHTI

Marssi suoritettu ja jo tutustumassa Amsterdamiin.

Päivystysviikolla parittomat viikot parittomat viikot ma-pe 8.30 - 18.00 ma–pe 8.30–19.00, la 8.30 - 15.00 su 12.00 - su 15.00 la 8.30–16.00, 12–16.00

Pielisentie 30, 81700 LIEKSA, pietari.apteekki@apteekit.net. www.lieksanapteekki.fi

KARJAL AN POJAT POHJOIS-KARJALAN RESERVILÄISLEHTI

11

POHJOIS-KARJALAN PRIKAATIN PERINNEKILTA 60-VUOTTA VAPAAEHTOISTA MAANPUOLUSTUSTYÖTÄ

Maanpuolustuspäivä Kontiolahden koulukeskuksessa

Oli hienoa nähdä pitkästä aikaa juhlia varten Sotamuseosta lainassa ollut Pohjois-Karjalan prikaatin lippu.

POHJOIS-KARJALAN PRIKAATIN PERINNEKILTA järjesti maanpuolustuspäivän Kontiolahdella perjantaina 28.9.2018. Prikaatin perinnekilta aloitti juhlapäivänsä luonnollisesti seppeleenlaskulla Kollaan Vasamalle Kontiorannassa, missä maakuntamme maanpuolustushengen päämuistomerkki seisoo ylväänä paikallaan. Sieltä matka jatkui kohti päivän muita tapahtumia ja juhlallisuuksia.

Seuraavaksi oli vuorossa yleisölle ja koululaisille avoin Kainuun prikaatin kalustonäyttely koulukeskuksen pihalla klo 9.00-13.00.

Yläkoulun oppilaille järjes-

12

tettiin Intti tutuksi -tapahtuma klo 9.00-11.30. Päivällä oli kaikille avoin killan 28. maanpuolustusjuhla sekä perinnekillan 60-vuotisjuhla Kontiolahden liikuntahallissa. Juhlavieraita saapui lähes tuhat juhlaan, jossa juhlapuheen piti Kainuun prikaatin komentaja, prikaatikenraali Tuomo Repo.

Musiikista vastasi Rakuunasoittokunta yhdessä Kontiolahden ala- ja yläkoululaisten kanssa. Oppilaiden musiikki- ja tanssiesitykset olivat erittäin hienosti toteutettuja. Pienempien oppilaiden Vintiöisten kuoroesityksen päätteeksi juhlaväki osoittikin seisten suosiotaan näille esiintyjille. Tilaisuuden lopuksi Kontiolahden kunta tarjosi juhlakahvit koulukeskuksen ruokalassa.

Lisätietoja ja kuvia maanpuolustuspäivästä sekä killan 60-vuotisiltajuhlasta löydät killan sivuilta www.pkpkilta.fi. Noille sivuille ilmestyy myöskin iltajuhlassa pyörinyt monisatainen kuvakavalkadi Kontiorannan vaiheista. Killan sivuille on skannattu myös kaikki joukko-osastolehdet, joista voi etsiä juttuja ja kuvia menneiltä ajoilta. Perinnekillan jäseneksi liittyminen onnistuu suoraan killan sivuilta. Emme anna tulen sammua!

HARRI NORISMAA JA PEKKA LAAKKONEN

Pohjois-Karjalan Prikaatin Perinnekilta

Maanpuolustusjuhlan valokuvat: Marko Patrakka, Maanpuolustuskiltojen liiton puheenjohtaja Iltajuhlan valokuvat: Miska Photography

Iltajuhla

Killan 60-vuotisiltajuhla järjestettiin kutsuvierastilaisuutena entisessä Kontiorannan varuskunnan muonituskeskuksessa 28.9.2018 klo 18.00. Juhla oli samalla prikaatin entisen henkilöstön kokoontuminen sekä Kontiorannan varuskunnan ja prikaatin historian muistelutilaisuus. Juhlaan saapui yli kolmesataa vierasta ja tilaisuutta kunnioitti läsnäolollaan entisiä prikaatilaisia todella runsaslukuinen joukko. Selvästikin tilausta oli lähes viisi vuotta sitten lakkautetun joukko-osaston muistelemiselle ja jälleennäkemiselle.

Kilta onnistui lainaamaan sotamuseosta sinne museoidun Pohjois-Karjalan prikaatin lipun ja juhlavasti se saapuikin lippusaattueessa Karjalan jääkärien marssin soidessa. Juhlan jälkeen lippu palautettiin haikein mielin takaisin museon kokoelmiin.

Iltajuhlassa juhlapuheen piti prikaatin entinen komentaja eversti evp. Pekka Ripatti ja musiikista vastasi Rakuunasoittokunta. Juhlavieraiksi olimme saaneet viisi Pohjois-Karjalan prikaatin entistä komentajaa. Prikaatin ensimmäinen komentaja, Iltajuhla oli iloinen, kenraaliluutnantlämminhenkinen ja ti evp., Pääesikunonnistunut tapahtuma. nan entinen päällikkö Ilkka Hollo kertoi tervehdyk-

KARJAL AN POJAT POHJOIS-KARJALAN RESERVILÄISLEHTI

KON KON Juhlapuheen piti Kainuun prikaatin komentaja, prikaatikenraali Tuomo Repo.

sessään prikaatin perustamisesta ja lakkauttamiseen liittyvistä vaiheista kulissien takaa. Hän vakuutti, että prikaatimme lakkautuksesta huolimatta on PohjoisKarjalan maakunnan puolustus turvattu.

60-vuotisen taipaleen kunniaksi Pohjois-Karjalan Prikaatin Perinnekilta toimitti historiikin Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiön Riitta ja Väinö H. Bromanin rahaston tuella. Perinnekillan ja JR9 Perinneosaston 60-vuotishistoriikin olivat kirjoittaneet killan jäsenet Harri Norismaa ja Pekka Laakkonen. Kollaan Vasaman katveessa -teokseen on koottu killan monivaiheinen tie joukko-osastokillasta perinnekillaksi sekä JR 9 Perinneosaston taival killasta perinneosastoksi. Kirjassa kuvataan lyhyesti myös Perinnekillan sota-ajan perinnejoukko-osastojen JR 34 Kollaan ja JR 9 Syvärin sotataipaleet. Teoksen nimi tekee kunniaa talvisodan Kollaan taistelijoille ja maakuntamme maanpuolustuksen symbolille, Kollaan vasama -patsaalle.

Historiikin julkaiseminen tapahtui iltajuhlassa, joka oli lämminhenkinen ja onnistunut tapahtuma.

Stemma Surakka 100 vuotta Juhlatarjouksia myymälässä.

Tule ja säästä!

Juhlapäivä aloitettiin perinteiseen tapaan seppeleenlaskulla Kollaan Vasamalle.

puh. 04010 46000 Soita Polvijärven kuntaan

puh.

Soita

Surakka, Pilkontie 7, 80130 JOENSUU 0424 896 500 ma-pe 10–18, la 10–16 www.stemma.fi

www.polvijarvi.fi/tontit www. kunnan internet-sivuilla: kunna POLVIJÄRVEN POLVIJÄRVEN • Tontit nähtävissä • Tontit

KUNTA KUNTA

Pohjois-Karjalan Pohjois-Karjalan ensimmäinen ensimmäinen yksity yksityisten tarjoamia tontteja. yrittäjyyskunta yrittäjyyskunta • Lisäksi tonttipörssissä • Lisäks Kuvassa vasemmalta Vuoden Reserviläinen Minna Nenonen Salosta. Keskellä Vuoden Malliyhdistyksen Joensuun Reserviläisten puheenjohtaja Arto Nousiainen ja oikealla varapuheenjohtaja Saku Räsänen.

• Kunnalla • Kunnalla hyviä, hyviä, edullisia edullisia omakotitontteja! omakotitontteja! omakotitontteja!

• Kunnalla hyviä, edullisia

• Kunnall omak omakot

• Kunn

• Lisäksi • Lisäksi tonttipörssissä tonttipörssissä • Lisäksi t yksityisten yksityisten tarjoamia tarjoamia tontteja. tontteja. yksityist yrittäjyyskunta • Tontit • Tontit nähtävissä nähtävissä • Tontit n Pohjois-Karjalan ensimmäinen kunnan kunnan internet-sivuilla: internet-sivuilla: kunnan www.polvijarvi.fi www.polvijarvi.fi /tontit /tontit www.po

KUNTA POLVIJÄRVEN

Vintiöiset esiintyivät valloittavan vauhdikkaasti.

Soita Soita Polvijärven Polvijärven kuntaan kuntaan puh. puh.

04010 04010 46000 46000

KARJAL AN POJAT POHJOIS-KARJALAN RESERVILÄISLEHTI

Soita P puh. 04 13

Vapaaehtoisesta maanpuolustuskoulutuksesta

Ukon tien taivallus ja tarinat-rajajotos HELTEISENÄ HEINÄKUUN lauantai-aamuna kokoontui Kaurilan kylätalolle Tohmajärvelle joukko paikallishistoriasta kiinnostuneita tutustumaan pätkään

sotatietä, Tuntemattoman Sotilaan rykmentin (JR 8) huoltotietä.

Jotos oli Maanpuoluskoulutusyhdistyksen, MPK:n organisoima tapahtuma. Jotoksen johtajana toimi Jussi Raerinne Tohmajärveltä, MPK:n koulutuspäällikkö Jukka Päivinen toimi järjestäjän edustajana. Sotahistoria osuuden meille jotoksella esitteli Matti Majoinen Tohmajärveltä. Ennen sisälle siirtymistä Kaurila-Muskon Kyläyhdistyksen puheenjohtaja Reino Löppönen kertoi meille kylätalon taustat ja esitteli pihaan pystytetyt muistomerkit. Huollosta maastossa vastasivat Tohmajärvi-Värtsilän Reserviläiset. Tervetulokahvituksen jälkeen Matti Majoinen esitteli meille salissa kartalta ”ison kuvan” Karjalan armeijan yksiköt, sijoitukset ja toiminnan alueella kesä-heinäkuussa 1941. ”Pienen kuvan” toi Ilkka Hakulinen, Hakulinen kertoi sotamiehenä toimineen isänsä sotatiestä JR 8 riveissä. Jotokselle otti osaa JR 8 komentaja toimineen Pietari Autin ja ”Tuntemattoman” Koskelan esikuvana toimineen Nilsiäläisen

maanviljelijän Einari Kokkosen jälkipolvea.

Hakulinen esitteli myös puheenvuorossaan ronskiotteisen Einari Kokkosen henkilökuvan.

H e n kilöku vie n esittelyn jälkeen siirryttiin Ken- etelään läheiselle Kukonkaulan raalinkylään Huoltotien päähän majalle. Pienet kilpailut ja palkinaloittamaan jotostamme. Mat- tojen jako sekä Rajavartijoiden ti Majoinen loi meille tunnelmia kalusto- ja koiranäytösten jälhuoltotieltä kesältä 1941 ja esit- keen virkistäydyttiin lammessa teli meille opastaulusta JR 8 ryh- ja kotimatka alkoi. Jotos oli lopmityksen 3.7.1941. Sitten alkoikin puunmyyty, joten tällaisille tasiirtyminen omin voimin sodan pahtumille olisi tilausta. alla polusta autotieksi kunnostettua uraa kohti rajaa loistavassa säässä. Välillä saatiin juomatäy- MIKA MATIKAINEN dennystä ja ruokailtiinkin. Ennen rajavyöhykkeelle siirtymistä vielä tarkastettiin ”passit”.

Valtakunnanraja saavutettiin Niinilammen rannalla. Lammen rannalle kokoonnuimme kuulemaan vielä Majoisen kertomusta 4.7.1941 lammen takana näkyneen Kukkovaaran valtaamisesta, tässä kohdassa JR 8:n joukot ylittivät rajan ensimmäisen kerran jatko- Jotoksemme vastuuhenkilöt: Jukka Päivinen, kousodassa. lutuspäällikkö. Matti Majoinen, opas jotoksellamTästä siirryttiin rajaa me. Jussi Raerinne, johtaja jotoksellamme.

PUOLUSTUS ON YHTEINEN ASIAMME. Toimintaan voivat osallistua kaikki maanpuolustustyöstä kiinnostuneet suomalaiset, niin miehet kuin naisetkin.

Oletko sinä yksi heistä?

Lisätietoja jäseneksi liittymisestä saa verkkosivulta: www.karjalanpojat.fi • www. reservilaisliitto.fi • www. rul.fi

14

Jasmine

KAUNEUSHOITOLA

ERI MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖJEN yhteiseksi koulutusorganisaatioksi perustettu Maanpuolustuskoulutusyhdistys (MPK) täyttää 25 vuotta joulukuun 14. päivänä. Pieneen juhlaan on siis aihetta!

Aikanaan MPK:ta perustamassa olivat niinkin legendaariset nimet kuin Suomen Reserviupseeriliitto ry, Reservin Aliupseerien Liitto ry, Suomen Reserviupseerien Naisten Liitto ry, Reservin Aliupseerien Naisten Liitto ry, Maanpuolustuskiltojen Liitto ry, Sotilaskotiliitto ry ja Kadettikunta ry.

Neljännesvuosisadan on MPK:n toiminta siis jo jatkunut. Osa alkuperäisten perustajajäsenten nimistä on jo historiaan siirtynyt, mutta toiminta jatkuu ja koko joukko uusiakin jäsenjärjestöjä on yhteiseen toimintaan mukaan tullut.

MPK:n toiminta on ennen kaikkea jäsenjärjestöjen toimintaa – ja näin myös Pohjois-Karjalassa. Ilman eri maanpuolustusjärjestöjen aktiivista roolia ei vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen

kentässä elämää ole. Käytännön työssä taas vapaaehtoisten henkilöiden panos on se voima, joka pitää koulutuksen käynnissä. Tästä onkin syytä esittää suuri kiitos niin eri järjestöille kuin kaikille vapaaehtoisillekin.

Menneet vuodet ovat olleet vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen kannalta kasvavien tunnuslukujen aikaa myös Pohjois-Karjalassa – vuosi vuodelta ovat kurssien määrät sekä osallistujien määrät ilahduttavasti kasvaneet. Tämä kertoo hienolla tavalla maanpuolustushengestä ja –tahdosta sekä ihmisten halusta omaa osaamistaan kehittää.

Jo tutuksi tulleen koulutustoiminnan rinnalla toimii maakunnassamme jo toista vuotta myös MPK Savo-Karjalan maanpuolustussoittokunta. Tämä meidän oma soittokuntamme on jo ehtinyt esiintyä edukseen lukemattomissa eri maanpuolustustapahtumissa, ja ehtinyt myös edustaa erinomaisen hienolla tavalla vapaaehtoista maanpuolustuskou-

lutusta Hamina Tattoo –tapahtumassa viime kesänä.

Laki vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta määrittelee MPK:n aseman ja tehtävät. Nykyinen laki on ollut voimassa vuoden 2008 alusta alkaen. Tätä kirjoitettaessa moni vapaaehtoiseen maanpuolustuskoulutukseen vaikuttava lakimuutos on vireillä. Muutoksia saattaa monessakin asiassa olla siis edessä, mutta se tärkein on ja pysyy – vapaaehtoinen maanpuolustuskoulutus jatkuu ja kehittyy.

Savo-Karjalan maanpuolustuspiiri kiittää jokaista toiminnassa

mukana olevaa ja toimintaamme tukevaa tahoa! Samalla on syytä nöyrästi kiittää kaikkia heitä, jotka ovat mittavan työn tehtyään jo aktiivitoiminnasta väistyneet – ilman teidän panostanne emme tänään olisi tässä tilanteessa.

Hyvin on mennyt ja menee – tämän tietäen suuntaamme luottavaisin mielin tulevaan!

KIMMO SALO

toivottaa kaikille Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta!

Välitie 2, Polvijärvi p. 632 631

hjaidea! a l ä v y H Jalkojenhoidon

Lahjakortti

KARJAL AN POJAT POHJOIS-KARJALAN RESERVILÄISLEHTI

Tuula Mertanen

jalkojenhoidon AMT POLVIJÄRVI puh. 050 3096731 KARJAL AN POJAT POHJOIS-KARJALAN RESERVILÄISLEHTI

15

KARJALAN POJAT KIITTÄÄ KAIKKIA TUKIJOITAAN!

POLVIJÄRVEN SÄHKÖ - Asennukset - Sähkötarvikemyynti - Suunnitelmat Kallioniementie 4, 83700 Polvijärvi p. 050 3731 708 p. 045 1171 400

Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö

Puolustusvoimien palvelukeskus

Asiakaspalvelun ja laadun edelläkävijät.

PALVELUA ja

ASENNETTA

TEOLLISUUSKATU 24 JOENSUU

Vastuullinen kumppani energia-asioissa jo yli 70 vuotta.

PA PAR IK AS AL T LIS A TA

Lue Karjalaisesta, mitä tuleman pitää.

Kaikki uutiset tänään ja huomenna kotiisi, painettuna tai vaikka puhelimessasi!

Pohjois-Karjalan Sähkö Oy Rantakatu 29, 80100 Joensuu puh. 013 2663 100 · www.pks.fi

MAAKUNNAN RAKENTAJA JO YLI 30 VUODEN AJAN. Abloy Oy WWW.ABLOY.FI

Rakentamiseen liittyvissä asioissa ota yhteyttä: Liperintie 125, 83100 LIPERI puh. 0400 567 600

Karelia-ammattikorkeakoulu oli ensimmäisten vakinaistettujen Karelia-ammattikorkeakoulu oli ammattikorkeakoulujen joukossa, ensimmäisten vakinaistettujen Karelia-ammattikorkeakoulu oli ja viettää 25-vuotisjuhlaa vuonna 2017. ammattikorkeakoulujen joukossa, ensimmäisten vakinaistettujen Tutustu juhlajulkaisuumme osoitteessa: ja viettää 25-vuotisjuhlaa vuonna 2017. ammattikorkeakoulujen joukossa, www.karelia.fi/juhlajulkaisu Tutustu juhlajulkaisuumme osoitteessa: ja viettää 25-vuotisjuhlaa vuonna 2017. www.karelia.fi/juhlajulkaisu Tutustu juhlajulkaisuumme osoitteessa: www.karelia.fi/juhlajulkaisu KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU KARELIA KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES KARELIA KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES KARELIA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES

Lataa käyttöösi OP-mobiili

Jukolankatu 18 D, 80160 Joensuu puh. (013) 871 023 | fax. (013) 871 024 joensuu@a-kuivaus.fi www.a-kuivaus.fi

Hoida tärkeimmät pankki- ja vakuutusasiat älypuhelimella tai tabletilla turvallisesti missä ja milloin vainKarelia-ammattikorkeakoul . Voit kirjautua OPensimmäisten mobiiliin vaikka sormenjälvakinaistettu jelläsi jouk ja hyväksyammattikorkeakoulujen ä tapahtumat vuonn näppäja räsviettää ti Mobii25-vuotisjuhlaa liavaimella Tutustu juhlajulkaisuumme osoit avainlukulistan sijaan.

www.karelia.fi/juhlajulka

Kokonaisvaltaista Vahinkopalvelua!

16

KARJAL AN POJAT POHJOIS-KARJALAN RESERVILÄISLEHTI

KARELIA-AMMATTIKO KARELIA UNIVERSITY OF APPLI