Karjalan Pojat 2021 Joulukuu

Karjalan Pojat NRO 2/2021

Maanpuolustushenki poikkeuksellisen korkealla, sivu 4

POHJOIS-KARJALAN RESERVILÄISLEHTI

Yhteisharjoituksesta hyviä kokemuksia, sivu 10

Pääkirjoitus

Uhkia riittää Näinä päivinä, ellei ole jo tapahtunut, valitaan Suomen Ilmavoimille uusi hävittäjätyyppi. Tulipa konetyyppi esillä olleista vaihtoehdoista sieltä tai täältä, tärkeintä on, että se on aikakautensa paras.

Maailma on tällä hetkellä epävarmemmassa asennossa kuin pitkään aikaan. Vuosikausia suhteellisen hyvässä ja syvässä rauhantilassa ollut Eurooppakin on joutunut uuteen tilanteeseen. Euroopan ulkorajoja kolkutellaan hyvin kyseenalaisin keinoin.

Vaikka Suomea ei ainakaan tällä hetkellä suoranaisesti uhkaa mikään ulkopuolinen toimija, varuillaan saa ja pitää olla. Vuoden 2015 muuttoaaltoryntäys on edelleen täysin mahdollinen, vaikkakaan ei todennäköinen.

Suomi on osoittanut, että pientäkin maata voidaan kuunnella ja kunnioittaa. Suomella on tässä epävarmassa maailman tilanteessa sateentekijän paikka ja mahdollisuus. Aktiivisella yhteydenpitotoiminnalla, kuten nykyinen Tasavallan presidentti on osoittanut, voidaan saada paljon enemmän myönteistä aikaan kuin sapeleita kalistellen.

Hyvät Karjalan Pojat -lehden lukijat, niin painetun kuin sähköisen lehden. Minun on tullut aika kiittää jokaisesta niistä noin seitsemästä vuodesta, joina olen saanut olla yhdessä teidän kanssanne viemässä reserviläis- ja maanpuolustusasiaa eteenpäin pohjoiskarjalalaisille ja muillekin maanpuolustusasioista kiinnostuneille.

Minä siirryn nyt näistä hommista lopullisesti siviiliin omasta mielestäni täysin palvelleena.

Vaikka päätoimittajan tehtävät minulta jäävätkin, Karjalan Pojat -lehti ei katoa mihinkään. Se jatkaa arvokkaassa tehtävässään uusin voimin ja ajatuksin.

Kiitos kaikesta! Kiitos myös teille kaikille aktiivisille reserviläisja maanpuolustustoimijoille. Pohjois-Karjala tarvitsee teitä myös jatkossa. Ehkä enemmän kuin koskaan.

JUKKA IGNATIUS päätoimittaja 2015-2021

SA-kuva

Kustantaja ja toimitusneuvosto: Pohjois-Karjalan Maanpuolustuksen­tuki ry ja Pohjois-Karjalan reserviläispiirit.

2

Päätoimittaja: Jukka Ignatius

Itsenäisyys - mitä se merkitsee?

I

sänmaamme itsenäisyyspäivän järjetys kuluneissa vuosissa kirjoitetaan jo luvulla 104. Se on inhimillisesti ajatellen erittäin pitkä aika, niin pitkä että keskuudessamme on enää vain äärimmäisen pieni joukko sen ikäisiä tai jopa hieman vanhempiakin ihmisiä.

Suomen yli sadan vuoden ikä sijoittaa sen kaikkiaan n. 200 valtion joukossa vanhimpaan neljännekseen. Voidaan siis puhua maailmanhistoriallisestikin merkittävästä saavutuksesta, joka on kuitenkin - niin kuin hyvin tiedetään - vaatinut myös merkittäviä uhrauksia.

En aio suinkaan suorittaa tässä yhtyeydessä mitään sen kummempaa menneisyyden katsausta, mutta todettakoon kertauksena kuitenkin että nuori Suomihan joutui jo heti itsenäisyytensä alkutaipaleella todistamaan veljesvihan katkeruuden. Tämä on erittäin valitettavasti nostellut silloin tällöin päätään muodossa taikka toisessa jopa aivan näihin päiviin saakka - jännite, jota en voi enää henkilökohtaisesti millään ymmärtää.

Rivit jouduttiin reilu kahdeksan vuosikymmentä taaksepäin - uskallanko sanoa, että jopa "onneksemme" - kuitenkin kokoamaan yhteistä vihollista vastaan. Talvisota - 105 kunnian päivää - ja jo sitä edeltänytkin maailmanpoliittinen kuohunta näytti karmealla tavalla sen tosiasian, mikä on pienen maan ja kansakunnan asema valtataistelun pelinappulana.

Sanotaan, että ns. Talvisodan henki ja rukous pelastivat Suomen. Mielestäni tämä pitää täsmälleen paikkansa. Rauhanehdot olivat ankarat, mutta itsenäisyys säilyi. Päättynyt sota oli kuitenkin lopputuloksesta huolimatta vastassa olleelle Puna-Armeijalle tappioiden puolesta valtava nöyryytys, joten missään tapauksessa ei ollut varaa heittäytyä mihinkään kuvitteelliseen turvallisuudentunteeseen. Lopun tiedämmekin, sitä ei tarvitse tässä kerrata mutta aivan totisesti ja kirjaimellisesti tämä maa on lunastettu verellä ja kasteltu kyynelillä.

Osaammeko arvostaa tätä itsenäisyytemme aikakautta armottomin ponnistuksin saavutettuna ja ylläpidettynä asiana vai onko olemassa vaara, että asennoidumme siihen jopa jonkinasteisena itsestäänselvyytenä? Tekeekö osaksemme koitunut hyvinvointi ja vauraus meistä sokeita muun maailman hädälle, hädälle jolla on varsin moni muoto ja monet kasvot? Kun seuraa erityisesti sosiaalisessa mediassa käytävää keskustelua, ei voi kuin ihmetellä kuinka rakkaudetonta tekstiä sinne tuotetaan. Jos tämä antaa edes osittaisia viitteitä, missä oikeasti mennään niin valitettavasti

pahalta näyttää.

Olen itsekin sitä mieltä että tietyssä mielessä jopa olennainen osa itsenäisyyttämme "myytiin" EU:lle mutta meilläkin suomalaisilla on kuitenkin edelleen oma perustuslaki, joka erittäin merkittävässä laajuudessa sallii mm. sananvapauden. Aiemmin viitatun aineellisen hyvinvoinnin takeena on kattava sosiaaliturva ja edelleen ketään ei vainota paitsi mielipiteiden niin ei myöskään vakaumuksensa tähden.

Kristikunnan suurin juhla lähestyy.

Keskitetään mielemme ja ajatuksemme kiittämään kaikesta siitä mikä on hyvää ja kaunista sekä pysähdytään itse kukin vaikkapa hetkeksikin pohtimaan, mitä juuri minä voisin omalla paikallani tehdä sen eteen että ne huonotkin asiat muuttuisivat edes piirun verran paremmaksi.

Annetaan aikaa itsellemme ja ennen kaikkea läheisillemme, niin ettei kukaan jää yksin eikä kukaan jää syrjään. Rauha maassa ja ihmisillä hyvä tahto; meidät kaikki on kutsuttu arjen enkeleiksi.

Sotasukupolven ihmisiä eli juuri näitä tietyssä mielessä eniten omastaan antaneita puurtajia on jäljellä kotikunnassani Tohmajärvelläkin vielä kymmenkunta, kaikki naisia. He eivät korkeasta iästään johtuen enää ymmärrettävästikään pysty ja kykene enää juurikaan osallistumaan mihinkään yhteiseen tapaamiseen kuten esim. Jouluaterialle.

Pohdiskelimme asiaa Perinnetoimikunnan kokouksessa ja niinpä siellä tekemämme päätöksen mukaisesti pyrimmekin nyt henkilökohtaisesti käymään heidän jokaisen luona ja lahjoitamme heille kotikutoiset hyvän mielen villasukat kukkasen kera.

Taitto: PunaMusta Oy, Sisältö- ja suunnittelupalvelut Jakelu: Verkkojulkaisuna.

Kuvat: Puolustusvoimat, SA-Kuva, Naisten Valmiusliitto, Matti Virtaniemi, Pentti Pöyhönen, Tommi Korhonen.

KARJAL AN POJAT POHJOIS-KARJALAN RESERVILÄISLEHTI

Näiden ajatusteni myötä kiitän yhteistyötahoja kuluneesta vuodesta ja toivotan sekä omasta että Reserviläispiirin puolesta Teille kaikille lehtemme lukijoille paitsi Hyvää alkanutta Adventin aikaa myös Rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta sekä Jumalan Siunausta elämäänne!

JUSSI RAERINNE puheenjohtaja

Esimerkkinä muille maakunnille ja piireille Hyvät Karjalan Pojat -lehden lukijat, Tämä syksyn päätapahtuma oli valtakunnallinen Reserviupseeripäivä Joensuussa ja Pohjois-Karjalan Reserviupseeripiirin 70 -vuotisjuhla Polvijärvellä 24.9. Monet toiminnastamme kiinnostuneet kävivät tutustumassa Joensuun torilla pidettyyn tapahtumaan, jonka yhteyteen oli sijoitettu myös RESUL:n 50-vuotisjuhlakiertueen esittelypiste.

Reserviupseeripiirin 70 -vuotisjuhlaan Huhmarissa osallistui noin 80 henkilöä. Tapahtumiin liittyi RUL:n johdon piirikierros 23.-24.9. Edellä lueteltujen tapahtumien lisäksi oli äärimmäisen tärkeää se, että koronan hieman hellitettyä olemme kyenneet jatkamaan toimintaamme suunnitelman mukaisesti, kuten järjestämään jotoksia ja ampumakilpailuja. Jälkimmäisiin liittyi ainakin yksi iloinen ”yllätys”, kun Reserviläisten rk-kilpailussa Onttolassa 25.9. katkesi Joensuun Reserviläisten pitkä voittoputki. Liperin Reserviläiset veivät sekä joukkue- että henkilökohtaisen kilpailun voitot. Joukkuetulos oli huikea 939 pist. ja Niko Hyppösen voittotulos 193 pist. Onnittelut voittajille!

Sidosryhmiin kohdistuvista tapahtumista merkittävin piti olla Suomen Reserviupseeriliiton ja Reserviläisliiton järjestämä valtakunnallinen kokonaisturvallisuuden tietämystä mittaava TURPOTIETÄJÄ –kilpailu Suomen lukioissa 8.10.2021. Lupasin kesällä, että kerromme tässä numerossa PohjoisKarjalan lukioiden tuloksia. Valitettavasti joudun toteamaan, etteivät maakuntamme lukiot lähteneet tänäkään vuonna mukaan kyseiseen kilpailuun. Olemme nyt ainoa maakunta koko Suomessa joka ei ole osallistunut kilpailuun vielä yhtään kertaa - kyseenalainen kunnia sekin.

MUUTOKSEN TUULET PUHALTAVAT Kontiolahdella pidetyssä syyskokouksessa teimme päätöksen yhden pdf- ja yhden paperisen piirilehden tuottamisesta vuonna 2022. Lehden toimituskunta muuttuu ensi vuoden alussa.

Pitkäaikainen päätoimittajamme Jukka Ignatius siirtyy eläkkeelle. Haluan kiittää Jukkaa piirilehtien tuottamisesta sekä niiden rakenteen ja visuaalisen ilmeen kehittämisestä. Onnellisia eläkepäiviä Sinulle!

Kuten edellisessä lehdessä kerroin, olemme sopineet piirien johdon kanssa, että jään pois tehtävästäni viimeistään 1.9.2022. Uuden toiminnanjohtajan hakuprosessi käynnistyy tammikuussa. Olen ollut erittäin tyy-

tyväinen kokemaani. Parasta työssäni on reserviläisten ja yhteistoimintakumppaneiden henkilökohtaiset kohtaamiset. Ylitse kaiken menee erinomainen yhteistoiminta sen kaikilla eri tasoilla (liitot, piirit, yhdistykset, kumppanit). Siinä olemme olleet esimerkiksi myös muille maakunnille ja piireille. Olemme hioneet yhteistoimintaa myös naapuripiirien, erityisesti Pohjois-Savon kanssa, tulevaisuudessa myös Kainuun. Yhteistoiminnalla on ”monet kasvot”.

Tulevana vuonna se syvenee myös tilahallinnassa, kun toteutamme yhden yhteisen toimitilaratkaisun.

Joensuun Sotaveteraanit ry:n toimisto- ja kerhotila Kalastajankadulla (20A) siirtyy yhdistyksen purkautuessa Sotien 1939-1945 Pohjois-Karjalan perinneyhdistykselle. Piiritoimistomme vieressä sijaitsevaan tilaan tulevat käyttäjiksi molemmat piirimme sekä Joensuun perinnetoimikunta.

Pohjois-Karjalassa on toteutettu parin viimeisen vuosikymmenen aikana lukuisa joukko kuntaliitoksia.

Reserviläistoiminta on kuitenkin monin paikoin vielä vanhan kuntajaon mukaista. Siksi toivoisin, että vuoden 2022 aikana katsoisimme kriittisesti juuri yhteistoiminnan näkökulmasta yhdistysverkostomme rakennetta.

Selvittäisimme kiihkottomasti olisiko lähivuosina tarkoituksenmukaista liittää muutamia pienempiä yhdistyksiä suurempiin. Vaikka yhdistykset päättävät liittymisasioista itsenäisesti, piireinä toivoisimme asiasta keskusteltavan ja harkittavan vakavasti.

Mahdollisia yhdistämisiä mietittäessä on tärkeää nähdä asia erityisesti ”jäsenten silmin”, eli millaisessa yhdistyksessä he saisivat parhaiten vastinetta omille arvoilleen ja odotuksilleen sekä jäsenmaksulleen.

Lopuksi haluan onnitella kaikkia 6.12. ylennettyjä ja palkittuja! Ylennys tai palkitseminen kannustakoon teitä toimimaan edelleen aktiivisesti reserviläistoiminnan hyväksi. Kiitän omasta puolestani kaikkia lehtemme mainostajia sekä muita työmme tukijoita.

Samalla toivotan kaikille lehtemme lukijoille oikein hyvää itsenäisyyspäivää, rauhaisaa Joulua ja onnellista alkavaa vuotta 2022!

JOUNI MATTILA toiminnan­ johtaja

Reserviläisliiton toiminnanjohtaja esittäytyy SA-KUVA

Työtä jäsenten eteen

A

loitin Reserviläisliiton uutena toiminannanjohtajana 1.8.2021, ja n.

4 kuukautta olen ehtinyt tähän mennessä tehtävässä toimimaan. Siirryin tähän tehtävään MPK:n LounaisSuomen valmiuspäällikön tehtävistä.

Olen aikaisemmin toiminut myös muun muassa MPK:n koulutussihteerinä, Alastaro Golf Oy:n toiminnanjohtajana sekä yrittäjänä tilitoimistossa. Olen iältäni 43-vuotias ja asun Salossa puolisoni, tämän pojan ja metsästyskoiramme kanssa. Työn vastapainona harrastan kuntoilua, metsästystä, golfia sekä maataloutta vanhempien kotitilalla Oripäässä.

Naisten vapaaehtoisen asepalveluksen suoritin v. 1999 Porin Prikaatissa Säkylässä ja palasin sinne myös sopimussotilaaksi v.2001 syksyllä. Sotilasarvoltani olen sotilasmestari.

Olen toiminut yli 20 vuotta reserviläistoiminnan eri luottamustehtävissä, viimeisimpänä Varsinais-Suomen Reserviläispiirin puheenjohtajana sekä Reserviläisurheiluliiton varapuheenjohtajana. Uskon, että monipuolinen kokemus reserviläistoiminnasta ja maanpuolustuksen parissa tehdystä työstä edesauttavat nykyisessä tehtävässä. Mikään aiemmista ei kuitenkaan yksinään auta minua suoriutumaan tehtävästä, vaan teidän kentältä tuleva tuki tarvitaan myös.

Yksi keskeisimpiä tehtäviäni on liiton toimiston johtaminen Helsingissä ja siinä ovat erityisenä apuna liiton henkilökunta. Meillä on toimistossa erittäin ammattitaitoinen ja motivoitunut henkilöstö tekemään työtä teidän jäsenten eteen. Tämän lisäksi on myös mukava tulla töihin liittoon, jossa on ammattitaitoinen puheenjohtajisto ja hallitus, jotka johtavat liittoa myötätuulessa eteenpäin. Tästä onkin hyvä lähteä yhdessä kehittämään toimintaa ja ottamaan vastaan uusia haasteita.

kuitenkaan tarkoitus, että liitto on omana torninaan erillään muusta vaan päinvastoin. Yhtenä konkreettisena toimena on viestinnän kehittäminen ja sitä kautta yhdistysten toiminnan paremmin esiin tuominen.

Tämän lisäksi jalkautuminen kentällä oleviin tapahtumiin on keskeisessä roolissa. Olemme erittäin kiinnostuneita tutustumaan teihin reserviläisiin, yhdistyksiin ja siihen, mitä te eri puolilla Suomea teette. Samalla on hyvä vaihtaa kuulumisia ja kerätä niin hyvät kuin kehitettävätkin käytänteet muistiin ja mahdollisia toimenpiteitä varten. Toivon, että olette rohkeasti minuun yhteydessä ja kerrotte, jos sellaisia tapahtumia ja tilaisuuksia on, minne toivotte joko liiton johdon tai henkilökunnan saapuvan paikalle.

Pohjois-Karjalassa on perinteisesti vallinnut vankka maanpuolustustahto ja se on näkynyt aktiivisena sekä monipuolisena toimintana jo useita vuosia. Tähän vielä päälle se, että PohjoisKarjalasta on ollut ja on edelleenkin vahvoja vaikuttajia ja maanpuolustuksen kehittäjiä liittojemme toiminnassa mukana. Tästä suuret kiitokset teille ja toivottavasti tämä jatkuu myös pitkälle tulevaisuuteen.

Näillä terveisillä toivotan kaikille lukijoille rauhallista joulun odotusta sekä erittäin hyvää uutta vuotta 2022!

Toivottavasti tavataan pian eri tapahtumissa

MINNA NENONEN Reserviläisliitto Toiminnanjohtaja

PIIRIT JA YHDISTYKSET LÄHEMMÄS LIITTOA Liitto tekee liiton asioita, piirit piirien asioita ja yhdistykset omia asioitaan. Ei ole

KARJAL AN POJAT POHJOIS-KARJALAN RESERVILÄISLEHTI

3

RUL 90 vuotta johtajuutta kaikissa oloissa Hyvä Karjalan Pojat -lehden lukija, Kulunutta vuotta olemme viettäneet otsikolla ”RUL 90vuotta -Johtajuutta kaikissa oloissa”. Tämä juontaa juurensa Suomen Reserviupseeriliiton 90 vuotiseen taipaleeseen -vuosi 2021 on liiton juhla vuosi. Juhlavuotensa teemaksi liitto on asettanut toimintakyvyn, joka kaikissa oloissa tapahtuvan hyvän johtajuuden ohella on erittäin tärkeä reserviupseerin ominaisuus.

Toimintakyky koostuu monista eri toisiaan tukevista seikoista. Keskeisimpänä toimintakykyä ylläpitävänä voimana voidaan pitää hyvää fyysistä kuntoa, joka heijastuu positiivisesti myös muuhun toimintaan niin työhön kuin vapaa-aikaan. Toimintakykyyn liittyy keskeisesti myös tietojen ja taitojen hallinta sekä psyyke. Poikkeavissa oloissa toimimisen edellytys on riittävä varautuminen monin tavoin, henkisesti, fyysisesti, tiedollisesti ja taidollisesti.

Piirissämme on tänä vuonna ollut keskeisessä osassa yhteistoiminnan kehittäminen. Tätä olemme tehneet yhdessä Reserviläisen ja Vapaaehtoisen pelastuspalvelun kanssa. Selvää on, että alueellamme monin paikoin on haasteita eri alojen aktiivisista toimijoista. Siinä missä työelämä potee työntekijä pulaa ja panostaa rekrytointiin, olemme me yhtä lailla pohtineet toimintakenttää. Vapaaehtoisen maanpuolustuksen saralla keskeistä onkin eri toimijoiden välinen yhteistyö. Erilaisten yhteisten aktiviteettien avulla monipuolistamme toimintaamme ja tarjoamme kaikille mielekästä toimintaa.

Kuluvan vuoden aikana Pohjois-Karjalan Reserviupseeripiiri on RUL:n ohel-

la viettänyt juhlavuottaan. 70 vuoden ajan Pohjois-Karjalan Reserviupseeripiiri on tukenut Suomen itsenäisyyttä, valtakunnan alueen puolustamista sekä kokonaisturvallisuutta edistävää toimintaa, ylläpitänyt ja kohottanut maanpuolustustietoutta ja -tahtoa sekä vaikuttanut muutenkin maanpuolustusedellytysten parantamiseen ja kehittänyt reserviupseerihenkeä. Nykyajan muuttuvassa globaalissa maailmassa, kohtaamme tämän tästä tietoturva haasteita ja hakkerointeja sekä kyberhyökkäyksiä mm. eri organisaatioita ja valtioita kohtaan. Meihin kohdistetaan alati erilaisia informaatio-operaatiota ja eri hybridiuhat ovat läsnä arjessa. Uuden ajan kriisejä varten me emme tarvitse poppas konsteja vaan varautumista ja hyvää toimintakykyä itse kukin. Pidetään mieli virkeänä, fyysinen kunto kohdallaan ja panostetaan oikeisiin tietoihin sekä taitoihin.

Johtajuutta kaikissa oloissa myös tulevina vuosikymmeninä Pohjois-Karjalan Reserviupseeripiiri!

LOPUKSI ONNITTELEN kaikkia 6.12. ylennettyjä ja palkittuja sekä toivotan hyvää loppu vuotta, rauhaisaa joulua ja onnea uudelle vuodelle sinulle hyvä lukija!

AKI HANKILANOJA puheenjohtaja

Reservin ja reserviläisten rooli korostuu

T

oisen koronavuoden jälkeen voitanee todeta, että toimintaympäristömme ei ole ollut toivotunlainen.

Siitä huolimatta yhdistysten toiminta on ollut aktiivista ja jäsenemme ovat osallistuneet aktiviteetteihin kiitettävästi. Monet aktiviteetit on voitu viedä läpi jopa kohtuullisissa olosuhteissa ja olemme päässeet harjoittelemaan sotilaan perustaitoja. Lämmin kiitos ponnisteluistanne Isänmaamme hyväksi.

Valtioneuvoston puolustuspoliittinen selonteko linjaukset koskettavat merkittävästi tavallista reserviläistä. Reservin ja reserviläisten rooli korostuu erityisesti paikallisjoukoissa, kun alueelliset joukot nykymuodossaan puretaan. Paikallispuolustuksessa hyödynnetään reserviläisten sitoutumista, paikallisten olojen tuntemusta sekä siviilissä hankittua osaamista ja verkostoja.

Saman aikaisesti Pääesikunnan koulutusosasto ja reserviläisjärjestöt valmistelevat Reservin koulutuksen kehittämissuunnitelmaa vuosille 2022-2024. Siinä otetaan huomioon puolustusselonteon linjaukset ja niitä painotetaan tässä suunnitelmassa. Merkittävänä asiana suunnitelmassa on reserviläisen urapolku varusmiespalveluksesta aktiivireserviläiseksi.

Reserviläisyhdistykset ovat merkittävässä asemassa tästä urapolusta tiedottamisessa ja sotilaan perustaitojen harjoittelun järjestämisessä. Urapolku jatkuu kouluttautumisena ja kouluttamisena MPK:n kursseilla sekä Puolustusvoimien vapaaehtoisissa- ja kertausharjoituksissa.

Reserviläisliitto ja Maanpuolustuskoulutusyhdistys, MPK allekirjoittivat marraskuussa yhteistoimintamuistion, jonka keskeisenä elementtinä on reserviläisten kouluttaminen Reservin koulutuksen kehittämissuunnitelman mukaisesti. Reserviläisliiton vastuualueelle yhteistyössä MPK:n kanssa tulee koulut-

tamisen teemaseminaarit ja kouluttajien täydennyskoulutustilaisuudet osana MPK:n kouluttajakoulutusta. Lisäksi yhdessä tehtäviä asioita ovat muun muassa naisten vapaaehtoiseen asepalvelukseen perehdyttävä koulutusohjelma.

Tulevaisuudessa edellä mainitut asiat ja etenkin omaehtoinen harjoittelu ja sen mukanaan tuoma hyvä kunto ja sotilaan perustaitojen hallinta tullee merkitsemään aiempaa enemmän sijoituksen saamisessa ja reserviläisuralla etenemisessä.

Liittotasolla olemme edelleen kantaneet huolta nuorten ihmisten maanpuolustustahdosta. On yhteiskunnallisesti tärkeä asia, että voimme olla mukana parantamassa nuorten ymmärrystä turvallisuuspoliittisissa kysymyksissä. Turpotietäjä-kilpailu luotiin tätä tehtävää varten. Viime vuonna korona hankaloitti kilpailun järjestämistä ja tänä vuonna se asetti myös omat rajoitteensa. Kilpailut saatiin kuitenkin vietyä läpi ja parhaat Turpotietäjät on valittu. Järjestämme kilpailun taas ensi vuonna ja toivon, että tämä kilpailu nähdään tarpeellisena myös Pohjois-Karjalassa.

kö". Onnekseni, haastavasta ajasta huolimatta, sain kuitenkin tutustua moniin teistä Karjalan poikien lukijoistakin. Yhteistyö teidän kanssa sekä työskentely aluetoimistomme oman henkilöstön parissa olivatkin tehtäväni ehdottomasti hienoimmat kokemukset. Ottaessani tehtävät vastaan ymmärsin, että maanpuolustushenki ja aktiivisuus maanpuolustuksen erilaisissa vapaaehtoisissa toiminnoissa ovat Pohjois-Karjalassa poikkeuksellisen korkeaa. Mutta saadessani nähdä ja kokea sen itse, ymmärsin sen olevan todellakin poikkeuksellista.

Olkaa siitä ylpeitä ja vaalikaa sitä! Hienoa tehtävässäni on ollut myös osallistuminen yhteistoimintaan alueen eri viranomaisten kanssa. Viranomaisten yhteistoiminta on korkealla tasolla ja

sen ylläpito sekä edelleen kehittäminen on aktiivista ja suunnitelmallista. Kiitän teitä kaikkia siitä, miten hyvin otitte minut vastaan ja miten mutkatonta yhteistyömme on ollut. Ottakaa myös seuraajani mukaan toimintaanne vastaavalla tavalla. Haikeutta tuntien luovutan tehtäväni muutaman viikon kuluttua mutta toisaalta tiedän, että aluetoimisto saa uuden hienon päällikön.

OMASTA ja Reserviläisliiton puolesta toivotan kaikille lukijoille hyvää Itsenäisyyspäivää ja Joulun aikaa sekä menestystä tulevalle reserviläisvuodelle!

ILPO POHJOLA puheenjohtaja Reserviläisliitto ry

Maanpuolustushenki poikkeuksellisen korkealla Katsaukset menneeseen ja tulevaan Vuosi 2021 on ollut jo toinen peräkkäinen poikkeusvuosi. Ydintoimintamme on, koronaviruksen vastaiset toimet huomioiden, kuitenkin pääosin järjestetty. Tänä vuonna, kuten myös vuonna 2020, suurimmat iskut virus on aiheuttanut maanpuolustustapahtumille. Suureksi harmiksemme Joensuuhun suunniteltu ja valmisteltu 4.6. lippujuhlapäivän valtakunnallinen paraati jouduttiin perumaan. Kertausharjoitukset ja puolustusvoimien vapaaehtoiset harjoitukset olemme kuitenkin kyenneet suunnitelmiemme mukaisesti toteuttamaan.

Ensi vuoden suunnittelu on jo hyvän tovin ollut käynnissä ja suunnitel-

4

mien valossa vuosi 2022 näyttää muodostuvat toiminnan täyteiseksi - hyvä niin. Isompien tapahtumien osalta vuosi 2022 starttaa kevättalvella järjestettävällä paikallispuolustusharjoituksella. Harjoitusvuoden päättää joulukuun alkuun ajoittuva pääharjoitus, joka tänä vuonna järjestetään täällä Pohjois-Karjalassa.

Myös pienempiä harjoituksia ja maanpuolustustapahtumia on kalenteriimme suunniteltu useita.

Allekirjoittanut otti vastaan aluetoimiston päällikön tehtävät 1.3.2020. Ensimmäinen suunniteltu tapahtuma peruttiin kaksi viikkoa uudessa tehtävässä aloittamisestani ja jatkoa seurasi. Nyt kun olen siirtymässä uuteen tehtävään vuoden vaihteessa, voin todeta olleeni "korona-ajan aluetoimiston päällik-

KARJAL AN POJAT POHJOIS-KARJALAN RESERVILÄISLEHTI

TOIVOTAN KAIKILLE lukijoille Rau-

hallista Joulua ja toiminnan täyteistä Uutta vuotta 2022.

PETRI RANTANEN Pohjois-Karjalan aluetoimiston päällikkö everstiluutnantti

Asiat riitelevät, eivät ihmiset

Prikaatikenraali Manu Tuominen upseerien juhlassa:

P

Reserviupseeripiiri lunastanut paikkansa

K

ainuun Prikaatin komentajan, prikaatikenraali Manu Tuomisen mukaan Pohjois-Karjalan reserviupseeripiiri on lunastanut paikkansa alueellisena toimijana Pohjois-Karjalassa. Hänen mielestään se kokoaa mielekkäällä tavalla yhteen maakunnan reserviupseereita, niin miehiä kuin naisia osallistuen niin Karjalan Poikien Killan kuin toimintaan kuin vapaaehtoiseen pelastuspalveluun.

Veteraanityö ja veteraanien perinnön jatkaminen ovat kenraali Tuomisen mukaan arvokas osa Pohjois-Karjalan reserviupseeripiirin työtä.

–Nyt kun viimeisetkin veteraanit poistuvat keskuudestamme, käy tämä perinnön vaaliminen yhtä tärkeämmäksi, hän totesi Pohjois-Karjalan reserviupseeripiirin 70-vuotisjuhlassa Huhmarissa pitämässään juhlapuheessa.

Tuominen muistutti, että puolustusvalmiutta kohotettaessa nousee puolustusvoimien ja osin rajavartiolaitoksen päällystö reservistä. Muuta ei hänen mukaansa ole. Ammattisotilaita riittää noin viiteen prosenttiin sodan ajan puolustusvoimien eri tehtävistä.

–Asevelvollisuus on edelleen puolustuksemme perusratkaisu. Selkärankana ovat reservin upseerit. Olihan reserviupseereiden merkitys aivan keskeinen sodissamme. Sitä se on myös tänään.

Kenraali Manu Tuominen korosti juhlapuheessaan, että puolustuksemme perusta on tulevaisuudessakin toimiva asevelvollisuus- ja reserviläisjärjestelmä, joka nojaa vahvaa maanpuolustustahtoon.

–MTS:n tutkimuksen mukaan yli 77 prosenttia miehistä ja valtaosa naisista on edelleen valmis puolustamaan maatamme asein, vaikka tulos näyttäisi epävarmalta, hän sanoo.

PUOLUSTAMISEN ARVOINEN Kenraali Tuomisen mukaan reservimme ja joukkojemme on koettava, että Suomi on puolustamisen arvoinen maa. Aktiivinen reserviläistoiminta osaltaan ylläpitää ja vahvistaa yhteenkuuluvuuden tunnetta ja maanpuolustustahtoa.

–Yksin järjestötoiminta ei kuitenkaan riitä. On myös uskottava omaan puolustusjärjestelmään, jota tulee kehittää ajassa, esimerkiksi uusin asehankinnoin. Materiaalisen kehittämisen lisäksi asevelvollisuutta tulee kehittää sisällön ja toteutuksen osalta ajassa, hän toteaa.

Kenraali Tuominen käsitteli juhlapuheessaan laajasti muun muassa puolustusselontekoa sekä linjauksia Suomen puolustuskyvyn ylläpidolle ja kehittämiselle sekä uhkakokonaisuutta sotilaallisesta näkökulmasta ”laaja-alaisen vaikuttamisen” -termin kautta.

–Laaja-alainen vaikuttaminen on sotilaallisessa varautumisessa käytettävä uhkakuva, johon sisältyy myös avoin sotilaallinen voimankäyttö osapuolten välillä.

Laaja-alainen vaikuttaminen on kenraalin mukaan suunnitelmallista, siinä yhdistellään eri keinoja ja se on usein pitkäkestoista.

–Vaikuttamista voi olla vaikea tunnistaa, ja siinä hyödynnetään yhteiskunnan haavoittuvuuksia jo normaalioloissa. Vaikuttaja pyrkii itselleen edullisten olosuhteiden luomiseen ja omien päämäärien edistämiseen käyttämällä keinoja, jotka soveltuvat parhaiten kuhunkin tilanteeseen.

Tavoitteena on kohdevaltion puolustuskyvyn horjuttaminen esimerkiksi aiheuttamalla epävarmuutta väestön keskuudessa ja heikentämällä maanpuolustustahtoa tai valtion poliittisen johdon toimintakykyä, Tuominen toteaa.

Prikaatikenraali Manu Tuominen onnitteli juhlivaa Pohjois-Karjalan reserviupseeripiiriä monin eri katkelmin niin Kuhmon Luelahden motin purkamisesta kuin kenraali Ehnroothin puheista tai kenraali Raappanan johtamista Ilomantsin erämaataisteluista.

–Sodan viimeiset suurtaistelut, Tali, Ilomantsi, ratkaisivat pitkän sodan tuloksen. Pitäkäämme tämä veteraanien velvoittava perintö mielessämme. Perinnön vaalimisessa ja taisteluhengen, maanpuolustustahdon ylläpitämisessä on Pohjois-Karjalan reserviupseeripiiri ry:llä tärkeä tehtävä, hän muistuttaa.

JUKKA IGNATIUS Kuva: Puolustusvoimat

ohjois-Karjalan reserviupseeripiirissä itsenäisyyspäivänä ainoan majuriylennyksen saaneen Jarkko Riikosen mukaan meidän aikuisten tulisi muistaa, että vanhan periaatteen mukaan asiat riitelevät, eivät ihmiset. Piirien ylennys- ja palkitsemistilaisuudessa itsenäisyyspäivänä ylennettyjen puolesta puheen pitänyt Riikonen tämä periaate on hyvä muistaa etenkin nyt, kun maailma ja maamme elää raastavia aikoja koronan ja eripuraisuuden repiessä kansakuntia.

–Jokainen meistä voi valita, haluaako olla rakentamassa vai purkamassa esivanhempiemme rakentamaa ja puolustamaa hyvinvointia, Riikonen toteaa.

Joensuun Reserviupseerien ja PohjoisKarjalan Reserviupseeripiirin ensimmäinen varapuheenjohtaja Jarkko Riikonen kertoo, että paljon on virrannut vettä Pielisjoessa sen jälkeen, kun hän kesäkuussa 1991 astui Mikkelissä varuskuntaportista Savon Prikaatiin.

–Alun perin haaveeni oli kouluttautua konekivääriampujaksi. Mutta ei, tie vei reserviupseerikouluun Haminaan, hän sanoo.

Jarkko Riikosen mukaan parhaat reserviläisvuotensa hän on viettänyt Pohjois-Karjalan maakuntajoukoissa.

–Näihin kolmeentoista vuoteen mahtuu hienoja kokemuksia ja ennen kaikkea lämpimän aseveljeyden hetkiä eri puolella Suomea. Täytän ensi kesänä 50 vuotta, ja olen sikäli toiveikas, että ehkäpä vielä ehdin saada lisää vastaavia muistoja.

Koti, uskonto ja isänmaa ovat ohjanneet Jarkko Riikosen elämää varhaisista vuosista alkaen.

–Minulle nämä kaikki kolme ovat ai-

na olleet perusarvoja, joihin olen tekemisiäni peilannut ja joita pyrin toimini tukemaan. Minulle nämä kaikki arvot ovat avoimia, vastaanottavia ja lämpimiä, mukaan kutsuvia, eivät poissulkevia tai torjuvia. Kotini on rakastava, uskontoni armollinen ja isänmaamme tasa-arvoinen tasavalta, ylpeyteni aine.

Jarkko Riikonen lainaa Marsalkka Mannerheimin Sotainvalidien Veljesliiton perustamiskokouksessa 18.8.1940 pitämää juhlapuhetta, jossa marsalkka totesi näin:”Tietäkää kuitenkin, että teissä itsessänne, sisimmässänne asuu se voima, joka auttaa teitä eteenpäin, että te ette ilman omakohtaista voimakasta halua ja yrittämistä pääse tulokseen edes suurenkaan ulkoa tulleen avun varassa.”

Jarkko Riikonen kiitti puolustusvoimia ja kaikkia niitä tahoja, jotka ovat ylennyksiin ja palkitsemisiin vaikuttaneet sekä onnitteli ylennettyjä ja palkittuja.

JARKKO RIIKONEN

Pohjois-Karjalan Reserviupseeripiirin historiaa kansien väliin Huhmarissa Polvijärvellä Pohjois-Karjalan Reserviupseeripiirin 70-vuotisjuhlien päätössanoissa piirin varapuheenjohtaja Jarkko Riikonen lausui ensimmäisen kerran julki toiveensa, että piirin toiminta kuluneina vuosikymmeninä koottaisiin kansien väliin.

Ajatus jäi itämään ja lokakuun lopulla pidettiin palaveri, jossa historiikkityö päätettiin käynnistää. Tässä 27.10.2021 pidetyssä palaverissa perustettiin historiikin toimituskunta, johon nimettiin Reserviupseeripiirin puheenjohtaja Aki Hankilanoja, piirien toiminnanjohtaja Jouni Mattila ja idean isä Jarkko Riikonen. Hän oli estynyt saapumasta palaveriin, mutta nimettiin luonnollisesti toimituskuntaan. Mukaan oli kutsuttu myös Harri Norismaa ja Pekka Laakkonen. Tämän historiikkityön kirjoitustyötä tarjottiin heille ja yhteistyö käynnistyi. Nämä ”historiikkiveljet” ovat jo kirjoittaneet kolme maakuntamme maanpuolustuskentän järjestöjen historiikkia ja ansiokkaasti digitoineet Karjalan Pojat-lehden ilmestyneet vuosikerrat sekä Sirpale-lehden kaikki numerot.

Nämä lehdet ovat taltioidut karjalanpojat.fi -sivustolle ja näin kaikkien luettavissa ja katseltavissa.

Piirin alkuvuosikymmenten toiminnan dokumentteja on koottu ja viety Kansallisarkistoon, jossa siitä on muodostettu oma arkisto. Tämä on erinomainen lähdeaineisto kirjoittajien käyttöön. Viimeisten vuosikymmenten dokumentit lienevät piiritoimistossa mapitettuina ja osin myös digitaalisessa muodossa.

Kirjoitustyötä tekevät toivovat kaikilta RU-piirin yhdistyksiltä ja niiden jäseniltä apua lähdeaineiston laajentamiseksi. Eli, jos hallussasi on jotain, josta oletat olevan hyötyä historian koostamis- ja kirjoittamistyössä, niin ota arkailematta yhteyttä kirjoittajiin Harri Norismaahan ja Pekka Laakkoseen.

Historiikin julkistamistilaisuus on suunniteltu pidettäväksi 30.11.2022.

HISTORIIKKITYÖN YHTEYDESSÄ

kerätään piirin aineistoa niin kattavasti kuin mahdollista ja toimitetaan tallennettavaksi kansallisarkistoon.

KARJAL AN POJAT POHJOIS-KARJALAN RESERVILÄISLEHTI

5

SA-kuva 159801 (Ilomäen ryhmä, Ilomäki istuu kypärä päässä putkella).

PANSSARITORJUNTAKANUUNA

Reserviupseeriliiton kultaiset ansiomitalit saivat Heikki Pirinen, Kalervo Rinne ja Sakari Takala, kaikki Kiteeltä.

Upseeripiirillä laadukas juhla

P

ohjois-Karjalan Reserviupseeripiirin 70-vuotispäivän iltajuhlaa vietettiin perjantaina 24.9.2021 Polvijärvellä lomakeskus Huhmarissa. Iltajuhlaan oli saapunut noin 80 reserviupseeria puolisoineen ympäri maakuntaa.

Pitkään jatkuneen Corona-poikkeusajan jäljiltä suurelle osalle vieraista tilaisuus oli ensimmäinen pitkään aikaan, kun sai tavata kasvokkain vanhoja tuttuja. Tämän ilon lisäksi illassa oli hyvää ohjelmaa ja laadukkaita puhujia. Illanjuontajana, ja suurimat tukieurot keränneenä, toimi Risto Patrikainen. Tilaisuuden aloitti itseoikeutetusti Suomen lipun saapuminen, jota säesti ryhdikkäästi MPK Savo-Karjalan soittokunta. P-K reserviupseeripiirin puheenjohtaja Aki Hankilanoja toivotti juhlakansan tervetulleeksi tilaisuuteen ja kertasi lyhyesti 70-vuotiaan piirin historiaa. Arvokkaat tervehdykset tilaisuuteen toivat reserviupseeriliiton puheenjohtaja Aaro Mäkelä, P-K rajavartioston komentaja eversti Marko Turunen, sekä maakuntahallituksen puheenjohtaja, kansanedustaja Hanna Huttunen.

Juhlapuheen tilaisuudessa piti Kainuun Prikaatin komentaja, kenraali Manu Tuominen (puhe kokonaisuutenaan

6

toisaalla tässä lehdessä). Kiinnostavan ja ajankohtaisen puheen jälkeen tilaisuudessa palkittiin ansioituneita reserviupseereja liiton, ja piirin ansiomitalein.

Mitaleja luovuttamassa olivat liiton puheenjohtaja Aaro Mäkelä ja piirin pj Aki Hankilanoja, piirin toiminnanjohtaja Jouni Mattilan tuella.

RU-piirin ensimmäisen varapuheenjohtaja Jarkko Riikosen lyhyiden päätössanojen jälkeen laulettiin yksissä-äänin Karjalaisten laulu. Tilaisuus huipentui maittavaan iltapalaan Huhmarin ravintolassa, hyvässä reserviupseeriseurassa.

Juhlaa, ja juhlivaa reserviupseeripiiriä tukemassa olivat: Abloy Oy, Autotalo Hartikainen, Broman Group, Fixus Joensuu/Kitee, Ilomantsin RU, Joensuun EräUrheilu, Jokikone Oy, Karjalainen, Kesla Oy, Kiteen RU ja RES, Kontiolahden RU, KPK, Liperin RU, LähiTapiola Itä, Nurmeksen RU, P-K Maakuntaliitto, P-K Maanpuolustusyhdistys, P-K Osuuskauppa, P-K Osuuspankki, P-K Sähkö, Polvijärven RU, Punamusta ja Redex-Markkinointi Oy. Suuret kiitokset kaikille tukensa antaneille!

JARKKO RIIKONEN

75 K/40

Yhdeksäs kesäkuuta 1944 puna-armeija aloitti hyvin valmistellun suurhyökkäyksen Karjalankannaksella.

Tämä Suomessa ja muualla itärintamalla aloitettu hyökkäys oli tarkoin synkronisoitu 6.6. suoritettuun Normandian maihinnousuun. Suomen sodanjohto reagoi alkaneeseen ryntäykseen siirtämällä joukkoja Kannakselle Itä-Karjalasta, muun muassa Syväriltä.

20. kesäkuuta neuvostojoukot aloittivat hyökkäyksen myös Syvärillä. Syvärin rintamaa puolustanut VI-armeijakunta aloitti irtautumisen Syvärin rannoilta ja ryhmittyi 24.6. PSS (PisiSaarimäki-Sammatus) -asemaan, jotakuinkin Syvärin ja Aunuksen kaupungin puoliväliin. Ongelmallista oli se, että jo 23.6. puna-armeija oli tehnyt onnistuneen maihinnousun Tuulokseen, 40 kilometriä suomalaisten selustaan, katkaisten Laatokan itäpuolisen junaradan ja rantatien, jättäen joukot käytännössä huollolliseen mottiin. PSS-asemassa taisteltiin kahden päivän ajan, ennenkuin joukoille annettiin käsky irtautua luoteeseen, kohti Uasemaa (Pitkäranta-Loimola).

Tästä viivytystaistelusta kohti Pitkärantaa on helposti saatavissa kuva jokseenkin sekasortoisesta, lähes paonomaisesta vetäytymisestä koh-

KARJAL AN POJAT POHJOIS-KARJALAN RESERVILÄISLEHTI

ti koti-Suomea. Kevyenä esimerkkinä toistettakoon kertomus, jossa poliisi pysäytti kypärättömän mopovaarin.

Poliisi kysyi, jotta missäpä vaarin kypärä. ”Syvärillä”, vastasi vaari, ”Mutta konekiväärin minä toin”. Kertoman mukaan vaaria ei sakotettu. Tämän tarinan todenperäisyyttä en pysty varmistamaan, mutta seuraavan voi jokainen löytää helposti.

Mannerheim-ristin ritari 155:n, Toivo Ilomäen ansioista Sammatuksen taistelussa on kirjattu näin: ”Ylipäällikkö on pvm:llä 2.10.44 nimittänyt Vapaudenristin 2. luokan Mannerheimristin ritariksi panssarijääkäri Toivo Ilomäen. Panssarijääkäri Ilomäki on nykyisen sodan aikana toiminut pst. tykkiryhmän ampujana, osoittautuen jo etenemis- ja puolustusvaiheen aikana erittäin rohkeaksi ja luotettavan varmaksi taistelijaksi. 22.6.44 tuhosi pans-

SA-kuva (suujarru).

sarijääkäri Ilomäki panssaritorjuntatykin ampujana toimien ensimmäisen panssarivaununsa Karjalan kylässä. Jo ensimmäinen laukaus osui vaunuun, joka syttyi palamaan. Sammatuksen suurtaistelun aikana tuhosi hän samassa tehtävässä toimien kaikkiaan 16 panssarivaunua.

Tässä taistelussa hän osoitti erikoista urheutta ja järkkymätöntä taistelutahtoa joutuessaan useaan otteeseen vihollisen erittäin ankaran tykistökeskityksen alaisena kaksintaisteluihin panssarivaunujen kanssa. Ampumamatka oli useimmissa tapauksissa suhteellisen lyhyt ja syttyivät vaunut aina joko ensimmäisellä tai toisella laukauksella tuleen, mikä osoittaa lisäksi panssarijääkäri Ilomäen tarkkaa kättä työssään ja hänen täydellistä aseensa hallintaa. Myöhemmin tuhosi hän panssaritorjuntatykillä Tihverin taistelussa erittäin vaikeissa olosuhteissa lähietäisyyksiltä 4 panssarivaunua estäen siten erään kolonnan joutumasta vaunujen hyökkäysten kohteeksi. Kolonna pelastui täten varmalta tuholta. 21 panssarivaunun tuhoaminen vihollisen tulittamisesta välittämättä osoittaa, että panssarijääkäri Ilomäki on erittäin rohkea, kylmäverinen ja peräänantamattoman velvollisuudentuntoinen taistelija.”

Kyseinen panssaritorjuntajoukkue oli mitä ilmeisemmin muutoinkin laadukas, sillä myös luutnantti Esko Kausti (136) nimettiin ritariksi postuumisti, hä-

nen kaaduttuaan 24.6. Sammatuksessa.

Oli miten oli, ei sieltä ihan vaan juoksemalla tultu.

Millainen oli Toivo Ilomäen työkalu, panssaritorjuntatykki, jolla hän ristinsä ansaitsi?

75 K/40, eli 75 millimetrin panssaritorjuntakanuuna vuosimallia 1940, saksaksi Pak 40, 7,5 cm Panzerabwehrkanone 40, oli ja on tehokkain Suomessa koskaan käytetty panssaritorjuntatykki.

Pak 40 on suora perillinen 1920-luvun lopulla kehitetystä Pak 37-panssaritorjuntakanuunasta. Tuosta 3,7 cm kaliiberisesta kanuunasta loppui kuitenkin läpäisykyky toisen maailmansodan puhjettua. Neuvostoliitossa kyseistä asetta kopioitiin 45 mm väljyiseksi (Pstk 45, M-1932, eli ”piiska”), ja Saksassa 1938 alkaen kaliiberiin 50 mm (Pak 38). 1940 saksalaiset arvelivat 50 mm tykinkin jäävän alitehoiseksi panssarikaluston jatkuvasti kehittyessä ja aloittivat 75 mm kanuunan kehittämisen. Tämä arvaus osoittautui oikeaksi 1941 kesällä operaatio Barbarossan alettua, ja puna-armeijan tuotua T-34 ja

SA-kuva (Pak 40 vetovaunuineen).

KV-1 vaunuja rintamalle. 75 mm kanuuna säilyi läpäisykykyisenä sodan loppuun asti länsirintamalla, idässä raskaimpien IS-vaunujen etupanssarit kestivät suoratkin osumat. Saksalaiseen panssaritorjuntakanuunaperheeseen syntyi vielä yksi jälkeläinen, Pak 43/41. Tässä järkelemäisessä 4,5 tonnin tykissä oli 88 millimetrin putki, periaatteessa sama joka oli myös Tiger 2 -panssarivaunussa.

Pak 40 -tykin suunnitteli RheinmetallBorsig AG. Se suunniteltiin ja valmistettiin parhaiden saksalaisten perinteiden mukaisesti laadukkaaksi ja (yli-)tekniseksi. Tykin putki oli 46 kertaa kaliiberi (L46), eli 3450 mm pitkä. Putken laskennallinen kestävyys oli 6000 laukausta, ja siitä tuli erittäin painava. Laadukkaalla pitkällä putkella päästiin suuriin lähtönopeuksiin ja siten hyvinkin riittävään läpäisytehon. Kun muukin ase rakennettiin kestävästi, kertyi yhteispainoksi 1450 kiloa. Verrattuna esimerkiksi edellä mainittuun ”piiskaan”, jonka paino oli 450 kiloa, huomataan tykin olevan hyvin painavan ja siten hankalasti liikuteltavan. Pak 40 oli erit-

POLIISI KYSYI, JOTTA MISSÄPÄ VAARIN KYPÄRÄ.

täin suosittu ase, ja niitä valmistettiin yhteensä yli 22000.

Suomeen tykkejä ostettiin keväästä 1943 alkaen yhteensä 210 kappaletta. Nimenomaa ostettiin, sillä tykin valmistus maksoi 12 000 Saksan markkaa, ja Suomeen niitä myytiin 35000 Saksan markalla, 691 000 silloista Suomen markkaa kappale. Todettakoon, että asevelihenkisesti tuolla hinnalla saatiin myös varusteet ja ammuksia tykille.

Kesän 1944 torjuntataisteluissa tykeistä menetettiin 60, pääosin johtuen tykin suuresta painosta johtuvasta hankalasta liikuteltavuudesta. Käytännössä tykkiä ei saanut miesvoimin siirrettyä, eli jos Komsomolets -vetovaunulla ei paikalle enää päässyt, oli tykki jätettävä.

Suomessa tykki säilyi koulutuskäytössä 1950-luvulle, jonka jälkeen panssaritorjunnassa siirryttiin kevyiden ja raskaiden sinkojen kautta vähitellen ohjuskalustoon. 1987 Vammalan asevarikolle kootut 75 K/40-tykit luovutettiin museoihin, myytiin ulkomaille tai romutettiin. Mielenkiintoinen lisätieto on myös se, että 1955 Neuvostoliitto välitti sotasaaliikseen saamia Pak 40- tykkejä Pohjois-Vietnamiin, joten amerikkalaiset joukot joutuivat vielä kerran niiden pitkien putkin eteen.

JARKKO RIIKONEN

KARJAL AN POJAT POHJOIS-KARJALAN RESERVILÄISLEHTI

7

RAJALLA rauhallista!

K

arjalan pojat-lehden julkaisun tapahtuessa Itsenäisyyspäivämme aikoihin, on Pohjois-Karjalan rajavartioston osalta luonteva aloittaa tervehdys kahdella sanalla: "Rajalla rauhallista". Nämä kaksi sanaa luonnollisesti voivat symbolisoida monia asioita eri ihmisille. Rajavartioston väelle se merkitsee muun muassa vakautta rajaturvallisuuden ylläpitotehtävässä kaikissa oloissa joka hetki erityisesti Suomen itärajalla ja samalla myös Euroopan unionin Schengen-ulkorajalla. Jokaisella itsenäisellä maalla on ympärillään maansa rajat, joten kytkös itsenäisyyteen on hyvin selvä.

Vuosi 2020 ja kuluva vuosi ovat olleet Suomen rajaturvallisuuden näkökulmasta varsin rauhallisia ja vakaata niin

Pohjois-Karjalan rajavartioston vastuualueella kuin muuallakin itärajalla. Osaltaan kansainvälinen koronatilanne liikkumisrajoituksineen on rauhoittanut myös laittoman maahantulon ilmiöitä. Pohjois-Karjalan alueella tapahtui kuluvan vuoden aikana vain yksi laittoman maahantulon tarkoituksessa tehty kolmen ulkomaalaisen henkilön luvaton rajanylitys maastorajalla Venäjältä Suomeen.

Lisäksi Venäjän rajavartiopalvelu esti merkittävän määrän vastaavia laittomia yrityksiä. Rajaturvallisuusyhteistyö toimiikin aiempaan tapaan sujuvasti muun muassa vuoden 1960 valtiosopimustasoisen rajajärjestyssopimuksen antaessa täsmällisen selkänojan yhteistyölle.

Huhtikuusta 2020 alkaen rajavaltuutettujen tapaamiset on hoidettu toistai-

seksi kuukausittain vuosisuunnitelmien mukaisesti noin kolmen tunnin pituisina puhelintapaamisina molempien maiden koronatoimenpiteisiin liittyen. Normaalisti tapaamiset on järjestetty vuorotellen Suomessa ja Venäjällä fyysisinä tapaamisina. Vähitellen päästään palaamaan aiempaan käytäntöön.

Koronatilanne vaikuttaa edelleen konkreettisesti myös Niiralan kansainvälisellä rajanylityspaikalla. Valtioneuvoston ulkorajapäätöksen mukaisesti henkilöliikenteen rajoitukset ovat vielä voimassa (ainakin kirjoitushetkellä). Tavaraliikenne on toiminut koko ajan normaalisti. Aikanaan toki palataan henkilöliikenteen osalta normaaliin, mutta koronatilanteen perusteella arvioituna sen aika ei ole ihan vielä. Lieksan Ina-

rin tilapäinen rajanylityspaikka on ollut 1.11.2021 alkaen toistaiseksi kiinni puutavaraliikenteeltä Venäjän puun vientirajoituksiin liittyen. Rajavartioston henkilöstöä on edelleen komennettuna Tornion suuntaan osana Rajavartiolaitoksen virka-aputoimintaa terveysviranomaisille. Virka-apuosaston koko on kuitenkin merkittävästi pienempi kuin aiemmin koronasta johtuneen sisärajavalvonnan palauttamisen aikana.

Seuraavaksi vähän tarkemmin varusmies – ja reserviläiskoulutuksemme kuulumisia. Pohjois-Karjalan rajavartioston varusmiesyksikkö eli Rajajääkärikomppania on korona-aikana pystynyt toteuttamaan koulutustehtävänsä, tosin erityisjärjestelyin kuten muuallakin varusmieskoulutusta antavissa joukois-

Syksyllä 2021 toteutettiin yhden yksikön kertausharjoitus. Kuvassa reserviläisiä kuljettamassa ”harjoitushaavoittunutta”. Koulutuksessa hyödynnetään taistelijan simulaattorijärjestelmää, kuten kuvan reserviläisten kypärävarustuksesta voi huomata. sa. Palvelukseen tulee kahdesti vuodessa asevelvollisia ja myös naisten vapaaehtoisen asepalveluksen suorittavia.

Uutena asiana myös meillä Rajajääkärikomppaniassa on mahdollisuus kokeilla kasarmimajoituksessa tammikuusta 2022 alkaen niin sanottua yhteismajoitusta, jossa tiettyjen reunaehtojen täyttyessä samassa majoitustuvassa on sekä miehiä ja naisia. Kokeilu perustuu vapaaehtoisuuteen ja oikeastaan koulutettavat itse ovat jo kyselleet tätä mahdollisuutta myös kasarmioloihin. On huomattava, että maastoharjoituksissa koulutusryhmät majoittuvat samoissa teltoissa sukupuolesta riippumatta.

Kaikkiaan kolmen saapumiserän valatilaisuudet on jouduttu koronan takia toteuttamaan vain Onttolassa ilman alokkaiden läheisten tai suurten kutsuvierasjoukkojen fyysistä osallistumista.

Tilaisuudet on lähetetty myös verkkolähetyksinä (striimaus) ja toisaalta tämä on mahdollistanut tavallista laajemmin osallistumisen etänä tilaisuuksiin.

Toivottavasti myös sotiemme kunnioitettujen veteraanien ja lottien on ollut mahdollista seurata tätä kautta nuorempien sukupolvien miesten ja naisten liittymistä isänmaan puolustajien katkeamattomaan ja horjumattomaan ketjuun. Koronarajoitusten poistuessa rajavartioston vuosittain elokuussa pidettäviä kesävalatilaisuuksia tullaan toteuttamaan eri puolilla maakuntaa aiempien vuosien kaltaisesti. Samalla valatilaisuuksien yhteydessä valaan osallistuvilla vierailla ja paikallisella väestöllä on mahdollisuus tutustua koulutukseen ja myös rajavartioston toimintaan. Kaikukoon reipas valalaulanta ja soittokuntamusiikki tulevina kesinä jäl-

Rajavartiolaitoksen päällikkö, kenraaliluutnantti Pasi Kostamovaara kävi tarkastusmatkallaan 5.11.2021 myös valtakunnan rajalla Tohmajärven rajavartioaseman alueella tavaten samalla henkilöstöä. Kuvassa venepartio Pyhäjärvellä. Rajavartiolaitoksen päällikkö oikeanpuoleisimpana. leen maakuntamme kankahilla! Vuosittain helmikuussa pidettävät niin sanotut ” talvivalat” toteutetaan pääsääntöisesti Joensuussa kirkossa ja muut valajärjestelyt toteutetaan kirkon jälkeen Onttolassa varuskunta-alueella.

Myös varusmiesten kotiuttamistilaisuudet ja aliupseerikurssien päätösjuhlat on jouduttu toteuttamaan koronarajoitusten takia ulkotiloissa lähes kokonaan vain omalla joukollamme. Vähitellen pääsemme palaamaan tältä osin kohti aiempaa käytäntöä ja voimme kutsua vieraita näihin tärkeisiin tilaisuuksiin.

Useat eri raja- ja maanpuolustushenkiset yhdistykset tukevat toimintaamme varusmiehille kohdennetuin palkinnoin ja tunnustuksin. Normaalisti näiden yhdistysten edustajat ovat luovuttaneet tunnustukset juhlallisuuksissa varusmiehille.

Arviona kohta pääsemme palaamaan tä-

hän hyvään käytäntöön.

Pohjois-Karjalan rajavartiosto järjestää osaltaan myös kertausharjoituksia ja vapaaehtoisia harjoituksia. Näin tulee tapahtumaan myös tulevana vuonna. Vuonna 2022 tavoitteena on toteuttaa muiden vapaaehtoisten harjoitusten lisäksi myös kaksi erityistä reserviläisten vapaaehtoista harjoitusta, joihin liittyy samanaikaisesti myös rajavartioston varusmiesyksikön harjoituksia. Syksyllä 2021 toteutetusta "kokeiluharjoituksesta" saadut myönteiset kokemukset rohkaisevat jatkamaan tämänkin tyyppistä yhteisharjoittelua. Monenlaista hyötyä saavutetaan. Koulutuksen syventämisen lisäksi merkitystä on myös kokonaiskuvan hahmottamisessa; varusmiehet ja naisten vapaaehtoisessa asepalveluksessa olevat pääsevät näkemään, millaisia aktiivisia reserviläisiä heistäkin voi tulla (ja tuleekin) ja millaista toimintaa reserviaika voi sisältää. Toivottavasti tämä osaltaan innostaa entisestään kotiuttamisen jälkeen hakeutumaan reserviläistoimintaan mukaan. Toisaalta reserviläiset varmasti pääsevät muistelemaan, millaista oli olla varusmiespalveluksessa ja myös evästämään näitä palveluksessa olevia nuorempia, tulevia reserviläisiä.

Karjalan poikien kilta on viettänyt kuluvana vuonna 65-vuotismerkkivuottaan.

Kertaalleen on vielä hyvä onnitella Karjalan poikien kiltaa merkkivuoden johdosta. Samalla on hyvä esittää kiitokset Karjalan poikien killalle, sen toimihenkilöille ja jäsenjärjestöille erinomaisesta työstä maanpuolustushengen edistämisestä maakunnassamme sekä myös rajavartioston saamasta tuesta. Täällä on viranomaisenakin hyvä olla ja toimia! Yhteistä hyväähän kaikki osaltamme voimme edistää ja edistetäänkin.

Hyvää Itsenäisyyspäivää!

Rajavartioston venepartio kesällä 2021 Koitajoella. Rajavedessä liikkuessa aluksissa on aina käytettävä lippua, kuten kuvan partioveneessä on. Taustalla näkyvillä Suomen ja Venäjän rajamerkit sekä niiden välissä apumerkkinä ns. taitepistepaalu. Raja kulkee tarkasti taitepistepaalun keskikohdan kautta. Kaikki rajamerkit on hyvin tarkkaan kirjattu aikanaan rajankäynnin yhteydessä rajankuvauspöytäkirjoihin.

8

KARJAL AN POJAT POHJOIS-KARJALAN RESERVILÄISLEHTI

Rajavartiolaitoksen päällikkö, kenraaliluutnantti Pasi Kostamovaara tapasi P-KR:n tarkastusmatkansa aikana 5.11.2021 Rajajääkärikomppanian asepalveluksessa olevia ja kouluttajia. Kuvassa varusmiehet ampumarata-alueella juuri vastaamassa Rajavartiolaitoksen päällikön esittämään kysymykseen.

MARKO TURUNEN Rajavartioston komentaja Eversti

KARJAL AN POJAT POHJOIS-KARJALAN RESERVILÄISLEHTI

9

MISTÄ MEIDÄT LÖYTÄÄ?

Kurssitarjonta tarkempine sisältöineen julkaistaan Savo-Karjalan maanpuolustuspiirin kotisivuilla https:// mpk.fi/savo-karjala/ ja sieltä löytyvät myös palkatun henkilöstön yhteystiedot.

Facebook https://www.facebook. com/joensuunkopampk Instagram mpksavokarjala

Metsä tarjosi suojaa Sotilaan perustaidot naisille kurssilla. (Kuva Tommi Korhonen) 30 km hiihtomarssilaiset ryhmiteltynä erillisiin 10 kurssilaisen kupliin. (Kuva Tommi Korhonen)

RAJOITUKSISTA HUOLIMATTA

tehtävä kirkkaana mielessä SIITÄ JATKETTIIN, MIHIN JÄÄTIIN Toinen poikkeuksellinen koronavuosi on pikkuhiljaa päättymässä ja yksiselitteisesti voidaan todeta, että MPK on oppiva organisaatio myös terveysturvallisuuden saralla. Koko toimintavuoden aikana ei MPK:n koulutustoiminnassa ilmennyt yhtään korona tapausta. Toimintaa sopeutettiin ja muunneltiin aina voimassa olevien rajoitusten ja suositusten mukaisesti. Vähäisin merkitys ei ollut kurssilaisilla, jotka toimivat erittäin vastuullisesti, jättäen tulematta kursseille tuntiessaan itsensä vähääkään sairaiksi.

VUODEN 2021 KOULUTUSTULOKSET JA TOIMINTA Kuten vuonna 2020, jouduttiin myös kuluvana vuonna perumaan useita kursseja koronasta johtuen. Kuitenkin SavoKarjalan maanpuolustuspiirissä kyettiin järjestämään noin 100 kurssia, joilla koulutettiin noin 1 600 henkiä koulutusvuorokausien kertymän ollessa reilut 2 200. Ottaen huomioon vuoden aikana olleet kokoontumisrajoitukset tulosta voi pitää hyvänä.

Kouluttajatuki puolustusvoimille oli erittäin mittavaa. Kaiken kaikkiaan puolustusvoimien kertausharjoituksia ja

10

puolustusvoimien vapaaehtoisia harjoituksia tuettiin lähes sadalla MPK:n osaavalla kouluttajalla. Koulutettavia reserviläisiä oli reilut 850 ja koulutusvuorokausia kertyi yli 2 000. Puolustusvoimilta saatu palaute kouluttajatuesta oli kiitettävää.

Perustehtävän ohella piirin koulutusta terävöitettiin ”resurssikoulutuksessa”, jolla tarkoitetaan sitoutuneiden henkilöiden muun muassa lisenssien uusimista ja täydennyskoulutusta. Pienemmissä koulutusryhmissä toteutetuilla kursseilla hankittiin tai päivitettiin B- ajolupa-, EA-, simulaattori-, kouluttaja- sekä erilaisia ammunnanjohtamisoikeuksia, jotta valmiudet täysipainoiselle toiminnan jatkamiselle olisivat kunnossa siirryttäessä tulevan vuoden laajamittaisempaan kurssitoimintaan.

Oppilaitosyhteistyö oli haastavaa ja lähes kaikki suunnitellut ja valmistellut nuorten turvakurssit jouduttiin perumaan ja siirtämään vuodelle 2022.

Kaikesta huolimatta tehtiin uusi aluevaltaus ammatillista opetusta antavan Riverian kanssa. Ikään kuin pilottina alkanut yhteistyökokeilu Riverian maanrakennusalan opiskelijoiden kanssa Joensuun Bunkkerimuseolla oli menestys.

Yhteistoimintaa MPK:n, Riverian ja Pohjois-Karjalan museon kanssa tullaan varmuudella jatkamaan ja laajentamaan tulevina vuosina.

KOULUTUSOLOSUHTEIDEN JA SITÄ TUKEVIEN TOIMINTOJEN KEHITTÄMINEN Koulutusolosuhteita on parannettu vuoden aikana monella eri tavalla. Rakenteellisia korjaustoimenpiteitä on tehty muun muassa uusimalla majoitustilojen lattiat, parantamalla ilmavaihtoa sekä rakennuksen lämmitysjärjestelmää. Toteuttavana tahona on ollut Puolustushallinnon Rakennuslaitos.

Viime vuoden lopulla aloitettu muonituskustannusten vähentämiseen tähtää-

vä omamuonitushanke eteni hienosti.

Toimintavuoden aikana hankittiin lisää kylmäsäilytystilaa, kätevä paistouuni ja lahjoituksena saatu kenttäkeitin. Kyky omavaraiseen kurssien ja isompien tapahtumien joukkomuonitukseen on nyt olemassa sekä kaluston, että ammattitaitoisten muonittajien osalta.

Koulutuskaluston varastointi ja kurssilaisten varustamisjärjestelyt loikkasivat aimo askelen eteenpäin, kun Pohjois-Karjalan aluetoimisto osoitti MPK:lle lisätilaa Ylämyllyltä. Varastojen uudelleen järjestäminen toteutettiin marrasjoulukuun vaihteessa. Uudet väljemmät

tilat mahdollistavat jouhevamman kurssilaisten varustamisen lisäksi myös tarkoituksenmukaisemmat koulutushaarakohtaiset varastokokonaisuudet ja materiaalihallinnolliset inventaariot sekä materiaalikirjanpidon. Perusasiat ovat nyt kunnossa.

Koulutusta on kyetty elävöittämään paremmin simulaattoritoiminnalla. Vanhojen tuttujen ekoaseiden rinnalle otettiin käyttöön Noptel- harjoitusasejärjestelmä, jota hyödynnettiin Taistelua rakennetulla alueella kurssilla (TRA). Järjestelmä on toimiva ja ennen kaikkea palvelusturvallinen koulutusta elävöittävä elementti, jota tullaan jatkossakin hyödyntämään maanpuolustuspiirin koulutustoiminnassa.

Myös Kainuun prikaatissa oleva lääkintäsimulaattori valjastettiin taisteluensiavun kouluttamisen käyttöön ensimmäistä kertaa. Ensimmäisessä vaiheessa perehdyttiin sen suomiin mahdollisuuksiin ja jatkossa on vuorossa sen kouluttajakoulutusta ja edelleen perus kurssitoimintaa.

Erityismaininta on annettava myös Jarkko Ahosolan maalilaiteinnovaatiolle, joka mahdollistaa muun muas-

sa sissitoiminnan ja TRA- kurssien sovellettujen vaiheiden maalitoiminnan elävöittämisen. Puhtaasti tarpeesta syntynyt keksintö on erittäin toimiva, monikäyttöinen sekä kustannustehokas koulutusväline, jolle on varmasti kysyntää myös valtakunnallisesti.

HAASTEENA KOULUTUSMAASTOT SOTVA- kursseilla on paikallisista olosuhteista johtuen jouduttu järjestämään kursseja lähinnä Ylämyllyllä ja Sotinpurolla. Sotinpuro on alueena erinomaisen monikäyttöinen, mutta sijainti ei ole paras mahdollinen, kun taas Ylämylly tarjoaa rajalliset mahdollisuudet kokonsa puolesta, mutta on sijainniltaan erinomainen. Vuoden 2022 aikana pyritään löytämään ratkaisu, joka mahdollistaa tarkoituksenmukaisen koulutusmaaston käytön erityyppisillä kursseilla.

MPK:n uusien kiväärien sekä niin kutsuttujen ”kylmien käsittelyaseiden” myötä on laajemmat mahdollisuudet järjestää SOTVA- kursseja myös niillä alueilla, jotka eivät ole puolustusvoimien hallinnoimia. Toisin sanoen maanomistajan lupa

riittää alueen käyttöön kurssitoiminnassa. Tarkoituksena onkin kartoittaa niitä maanomistajia, jotka antaisivat alueitaan MPK:n kurssitoiminnan käyttöön erikseen sovittavalla tavalla. Ympäri Pohjois-Karjalaa. Maanomistaja, jos jo tämän perusteella haluat tukea vapaaehtoista maanpuolustuskoulutusta maakunnassa, lainaamalla maitasi MPK:n paikallisen kurssitoiminnan käyttöön, ilmianna itsesi, niin keskustellaan lisää.

YHTEISTOIMINTA ALUETOIMISTON KANSSA Aluetoimiston kanssa toteutettu yhteiselo on ollut erinomaista ja syventynyt entisestään MPK:n uudehkon valmiuspäällikköjärjestelmän käyttöönoton myötä. Henkilöstö vaihtuu, mutta perustehtävät pysyvät samoina. Tässä vaiheessa haluan kiittää Pohjois-Karjalan aluetoimiston päällikkö everstiluutnantti Petri Rantasta sekä vapaaehtoisen maanpuolustustyön keskeisintä toimijaa kapteeni Jari Kokkosta kaikesta saamastamme tuesta ja toivottaa heille mitä parhainta menestystä tulevissa tehtävissä. Ja samalla toivottaa uudet toimijat tervetulleiksi jatkamaan hedelmällistä yhteiseloa.

UUSI VALTIONEUVOSTON PUOLUSTUSSELONTEKO

Terveysturvallista koulutusta Pioneeri ERW- kurssilla. (Kuva Tommi Korhonen)

KARJAL AN POJAT POHJOIS-KARJALAN RESERVILÄISLEHTI

Vuoden innovaatio. Sähkölaukaisulla tai manuaalisesti laukeava maalilaite valo- ja ääniefektillä. (Kuva Tommi Korhonen)

MPK:n ja Puolustusvoimien operatiivinen kumppanuus yhteensovittaa reserviläisten eri harjoituksia aiempaa tehokkaammin nousujohteiseksi koulutukseksi. Reserviläisille luodaan entistä paremmat mahdollisuudet osallistua ja sitoutua alueelliseen puolustukseen.

Paikallispuolustuksella pyritään tehostamaan laajan reservin käyttöä ja siitä kehitetään koko maan kattava sotilaallisten suorituskykyjen kokonaisuus, joka osaltaan ennaltaehkäisee ja torjuu myös laaja-alaista vaikuttamista. Uudistuksen

keskiössä on reserviläisten paikallistuntemus ja motivaatio.

Paikallisjoukkojen kehittäminen mahdollistaa reserviläisille mielekkään tehtäväpolun eri tasoisissa poikkeusolojen tehtävissä sekä aktiivisen osallistumisen maanpuolustukseen. Paikallisjoukkojen kouluttamisessa ja rekrytoinnissa hyödynnetään entistä enemmän vapaaehtoisen maanpuolustuksen resursseja ja vapaaehtoisia reserviläisiä.

Reserviläisten kouluttaminen MPK:n kursseilla tukee Puolustusvoimien sotilaallista koulutusta ja sen tarpeita. Tavoitteena on, että reserviläinen pääsee mukaan nousujohteiseen koulutukseen.

Reserviläinen – tee osaamisesi näkyväksi Osallistumalla MPK:n sotilaallisia valmiuksia kehittäville SOTVA- kursseille, reserviläinen tekee oman osaamisensa näkyväksi. MPK:n tehtävänä on tunnistaa ja tunnustaa tuo osaaminen ja kurssitoiminnalla tarvittaessa täydentää sitä.

Puolustusvoimien määrittämien suorituskyky- ja osaamiskriteerien täyttyessä, reserviläisen mahdollisuudet saada sodanajansijoitus paikallispuolustuksen joukoissa paranee olennaisesti. Tervetuloa kursseille!

LOPUKSI Haluan koko piirin puolesta kiittää vapaaehtoistoimijoita ja yhteistyökumppaneita vuoden 2021 aikaisesta hyvästä yhteistyöstä ja venymisestä yhteisen asiamme eteen. Onnittelen kaikkia 6.12.2021 ylennettyjä ja palkittuja. Samalla toivotan arvokasta Itsenäisyyspäiväjuhlaa kaikille lukijoille muistuttamalla perinteiseen tapaani, että ”Todellinen maanpuolustustyö tehdään juhlapuheiden välisenä aikana - joka ikinen päivä”.

ANTTI TERÄVÄINEN Piiripäällikkö Savo-Karjalan maanpuolustuspiiri

KARJAL AN POJAT POHJOIS-KARJALAN RESERVILÄISLEHTI

11

Kun kaivutyö oli suoritettu, puhkaisimme suksisauvalla kattoon tuuletusreiän ja koversimme seinämään pienen hyllyn kynttilää varten. Palava kynttilä antaa valoa, myös jonkin verran lämpöä ja mikä olennaisinta liekki toimii happitilanteen ilmaisijana.

TYÖN jälkeen valmistimme loimulohta ym. ilta- tai paremminkin yöpalaa ja sitten oli myös mahdollisuus käydä saunassa. Tässä vaiheessa kouluttajat ilmoittivat, että kelin kovuuden vuoksi kenenkään ei ole pakko yöpyä kammeissaan, vaan mahdollista on majoittua myös puolijoukkuetelttaan tai sisälle hirsimökkiin. Tähän tarjoukseen tarttuivatkin muut paitsi me kaksi huimaa; ajattelimme että turhaa työtähän tämä on ollut, jos sitä ei myös kokeilla.

Yhteisharjoituksesta hyviä kokemuksia 1.-3.10.2021 Pidettiin ensimmäinen

Pohjois-Karjalan rajajääkärikomppanian ja Pohjois-Karjalan reserviläisjärjestöjen yhteinen harjoitus. Harjoitukseen osallistui 20 yhdistystemme (RU ja RES) jäsentä ja rajajääkärikomppanian aliupseerikurssi. Reserviläiset toimivat harjoituksessa vastaosastona aliupseerikurssin oppilaille osana heidän perusharjoitustaan. Reserviläiset muodostivat partiotiedustelutehtävää suorittaneille varusmiehille maalitukikohdan. Reserviläisten tehtävänä oli tukikohdan suojaaminen ja vastasissitoiminta. Harjoitus toteutettiin Rajavartiolaitoksen harjoitusalueella Hiienvaarassa ja oli reserviläisille vapaaehtoinen harjoitus (PVVEH), joka kerrytti osallistujille kertausharjoitusvuorokausia.

Lajissaan ensimmäisen yhteishar-

joituksen tavoitteena oli hankkia kokemuksia reserviläisten ja varusmiesten harjoitusten yhteensovittamisesta.

Onttolan rajajääkärikomppania kouluttaa varusmiehiä vaativiin tiedustelutehtäviin ja järjestetty harjoitus tarjosi nyt varusmiehille ensimmäisen mahdollisuuden harjoitella opittuja taitoja käytännössä. Näitä kohteentiedustelu taitoja varusmiehet harjoittelevat vielä lukuisia kertoja. Harjoituksella kartoitettiin reserviläisten ja varusmiesten yhteisharjoituksen etuja. Harjoituksessa saatiin hyviä havaintoja, kuinka molemmat osapuolet hyötyvät vastaavan kaltaisesta. Saadut kokemukset olivat rohkaisevia, reserviläisten taitotaso ja innostus antoivat varusmiehille lähes lyömättömän vastuksen. Vaikkakin vapaaehtoiset reserviläiset omasivat kir-

javan ja osittain jo hieman ajan patinoiman koulutustaustan oli toiminta kaikin puolin mallikasta. Tästä osoituksena oli suuri joukko vangiksi jääneitä varusmiestaistelijoita.

Sen lisäksi, että harjoitukseen osallistui varusmiehiä ja reserviläisiä oli harjoituksessa mukana myös rajakoira ohjaajansa kanssa. Koiran avulla jäljitettiin tiedustelijoita. Rajakoira ohjaajineen sai arvokasta oppia harjoituksessa niin pimeän kuin valoisankin aikana.

Koiran ja ohjaajan mukanaolo toi harjoitukseen mukanaan uuden ulottuvuuden ja monipuolisti harjoitusta, joka muutoinkin tarjosi osallistujilleen paljon uusia kokemuksia. Reserviläiset saivat oppia ennen muuta kohteen suojaamisesta ja tiedustelijoiden toiminnasta, yhtä lailla kuin nykyaikais-

ten pimeännäkölaitteiden käytöstä.

Harjoituksen loppupalautteessa saimme kuulla varusmiesten olleen erittäin tyytyväisiä harjoitukseen samalla kun reserviläiset kiittelivät harjoituksesta ja toivoivat uusintaan. Tällainen olisikin mahdollisesti tulossa ensikeväänä, jolloin varusmiehille tarjoutuisi revanssin paikka sijoituksensa mukaisessa tehtävässä. Mikäli yhteistoimintaa rajajääkärikomppanian kanssa on mahdollista jatkaa tämän tyyppisellä toiminnalla, tullaan siitä tiedottamaan jäsenistöä hyvissä ajoin.

TARKKAILKAA YMPÄRISTÖN

ohella myös sähköpostia.

AKI HANKILANOJA

YÖ

KARJAL AN POJAT POHJOIS-KARJALAN RESERVILÄISLEHTI

KUN sitten tulimme mökille aamukahville ja -puurolle, saimme tietysti miltei sankarin vastaanoton. Totuus oli kuitenkin se, että me kaksi nukuimme sinä yönä kaikkein parhaiten ja lämpimimmin koko porukasta. Teltta oli ollut liepeiden puutteellisesta asettelusta johtuen vetoinen ja kaminaakaan ei ehkä oltu ihan punahehkussa pokuutettu, muutenkin huippupakkasessa olisi hyvä käyttää kahta telttaa päällekkäin. Mökki oli myös kylmä, eiväthän jäiset hirsiseinät pelkän takkatulen loimusta juuri tokene.

Ennen paluumarssille lähtöä särjimme kaikki kammit, että niistä ei muodostuisi aikaa myöten luhistuessaan surmanloukkua ihmisille eikä eläimille.

Seuraavan kammiyön vietinkin jo muutaman vuoden kuluttua Sotinpurolla perinteisen Umpihanki-jotoksen aikana. Tällöin rakentelimme koemielessä monia erityyppisiä majoitteita ohuista puista sekä havuista ja lumesta. Silloin maaliskuisessa metsässä oli miehillä niin kova into nukkua omissa majoissaan, että hätävaraksi pystytetty sissiteltta taisi jäädä sinä yönä tyyten käyttöä vaille. Aamulla sitten vaihdettiin ajatuksia; missä oli onnistuttu ja mitä pitäisi tehdä vastaisuudessa toisin.

Mielenkiintoisia kokemuksia, suosittelen “lämpimästi”. Näilläkin taidoilla voi tarvittaessa jopa pelastaa oman tai lähimmäisensä hengen!

JUSSI RAERINNE

lumen sisällä R

eilu 10 vuotta takaperin ”vanhaan hyvään aikaan” PV:n helmikuiseen Talvitaistelu-harjoitukseen kuului eräänä osiona tilapäismajoitteen, ns. lumikammin rakentaminen. Sääennustekin oli oivallinen tällaiseen toimintaan, yölle luvattiin pakkasta jopa -37 C! Alkajaisiksi ikään kuin tunnelmaan virittäytymisen kannalta tärkeänä elementtinä suoritimme hämyn laskeuduttua rynnäkkökivääriammunnan 150 m:n radalla rakettivalaisussa. Siinä saavuttamani erinomainen tulos antoi kaltaiselleni ääreislämpötilojen ystävälle turvallisen tunteen, että tulevasta yöstä ei voi seuratakaan mitään muuta kuin pelkkää hyvää!

LIEKKI TOIMII HAPPITILANTEEN ILMAISIJANA.

12

SAUNOIMME kaikessa rauhassa ja sitten aamuyöllä puolen kolmen maissa oli viimein unille lähdön aika. Reput vain mukaan ja ulos jäälle. Konttasimme kammiin, vedimme ulkopuolelle kulkureiän tukkeeksi ahkion ja sisäpuolelta aukko umpeen repuilla. Tuli sytytettiin kynttilään, tökättiin pieni lämpömittari kammin kattoon, retkipatjat levitettiin “lattialle” ja kevennetyssä ulkovaatetuksessa sitten ryömittiin makuupusseihin unta odottelemaan. Se tulikin väsyneille sotureille nopeasti; seuraava havainto taisi olla kun joku huuteli herätystä. Ponkaisimme istumaan ja katsoimme kelloa, se oli seitsemän. Lämpömittari katossa näytti 0 C. Ulkolämpötila ei sinä yönä mennyt ehkä aivan luvattuun, mutta kuitenkin lukema oli silläkin hetkellä mökin ikku-

namittarissa -32 C. Uskomatonta, mutta totta!

ILLAN jo pimennyttyä kunnolla ja pakkasen kiristyttyä lisää suoritimme hiihtomarssin varsin nihkeästi luistavin suksin Kontiorannan varuskunnasta Höytiäisen selällä sijaitsevaan Metsä-Kaiskun saareen. Saaressa sijaitsevan Reserviupseerien “loma-osakkeen” rantaan jäälle oli käyty jo päivällä valmiiksi tekemässä kovettumaan suuria lumikasoja. Näistä piti sitten partioittain ruveta asumusta väsäämään.

Sain kaverikseni joensuulaisen nuoren luutnantin, jolla oli hommasta ainakin jonkin verran aikaisempaakin kokemusta. Tästä oli se hyöty että vältyimme varsinaisilta virheiltä ja hän tunsi oikean tekniikan, jolla lumivuoren kovertaminen sujui lapiohommina varsin näppärästi; kaikki tämä työ jätelumen siirtoineen kun suoritetaan vain ihmisen ryömittävän reiän kautta.

Alkutilanteessa olimme tökkineet n.

30 cm:n mittaisia oksia eri puolille lumikasaa näkymättömiin. Tällä toimenpiteellä varmistettiin, että seinämiä ei kaivettu miltään kohdalta liian ohuiksi; kun tikun pää rapsahti lapion terään niin haluttu vahvuus oli saavutettu turvallisuutta vaarantamatta.

KARJAL AN POJAT POHJOIS-KARJALAN RESERVILÄISLEHTI

13

Sotahistoriamatkalla Ilomantsissa nalta. Vaaran päällä jalkauduimme autosta ja esittely jatkui katoksessa jossa oppaamme esitteli sotatoimien tilanteet Ilomantsissa kesällä 1944 suurista esittelytauluista. Ennen poistumista tutustuimme vielä alueeseen näköalatasanteelta, josta asemat ja tasot pystyi hahmottamaan vaaran päältä. Uusinta uutta oli räjäytetty murros kasvavista puista asemien päälle.

Opas kertoi matkamme varrella erilaisista, erikoisistakin tapahtumista sodanja rauhanvuosilta.

ILOMANTSI JA ÖYKKÖSENVAARA Koronaviruspandemian riivatessa maailmaa on matkailu ollut jäissä ja Kiteen reserviläisyhdistystenkin matkat ovat olleet katkolla, aiempina vuosina on käyty lukuisia kertoja Venäjällä ja Baltiassakin erilaisilla sotahistoriaan liittyvillä matkoilla. Kotimaassa ei ole paljon matkailtu ja nyt on sitten sen aika. Ilomantsista löytyy Suomen ainoat valtiorajojen sisäpuolella olevat talvi- ja jatkosodan taistelupaikat, siellä käytiin syyskuisena sunnuntaina.

Aamulla startattiin Kiteeltä kohti Koveron kylää josta kyytiimme nousi varsin asiantunteva oppaamme, sotakamreeri Rauno Suhonen. Menomatkalla oli vielä aikaa suunnitella syksyn reserviläistapahtumia ja muutakin toimintaa, kuten tulevaa Metsäkirkkoa, ynnäillä varainhankintaa varten tehtyjä ja tekemättömiä aurausviehkoja ja suunnitella tulevia matkoja. Rauno nousi kyytiimme Koverosta, kotikylästään, ja esitteli heti jo vanhan tienristeysmaaston jossa oli jo väylät Enosta Sortavalaan ja Joensuun suunnalta Ilomantsiin. Tämä väylä on ollut jo olemassa jo tiettävästi 1300luvulla. Tienristeyksen kautta kulki kesällä 1941 mm. saksalaisen 163. divisioonan joukkoja. Risteysmaastossa oli myös oppaamme osoittamassa paikassa leiriytyneenä mm. luutnantti Aarne Juutilaisen (1904-1976), Marokon kauhun, komppania odottelemassa tietoa minne marssi jatkuu kesällä 1941. Alueen läpi kulki myös viime sotien puolustuslinja, edelleen on havaittavissa panssariestekaivantoa, kaivettuja puolustuslinjoja ja louhitusta kivestä tehtyä panssariestettä.

Ilomantsissa teimme kiertoajelun.

Ajoimme mm. sankarihautausmaan ja pikkupappilan ohitse. Pappilasta käsin Ryhmä Raappana johti sotatoimia Ilomantsin alueella kesällä 1944. Täällä oli myös ilmavalvontatorni aistivaraiseen lentoliikenteen tarkkailuun. Elokuussa järjestetyn karhufestivaalin useat kymmenet erilaiset moottorisahalla veistetyt karhupatsaat olivat esillä ympäri keskustaa. Varsinaisen karhujen veistoalueen luona, Kotimäen vanhassa koulurakennuksessa kävimme pitopalvelussa aamukahveilla ja aikaa jäi ennen matkan jatkumista tutustua tiloihin sijoitettuun Pohjois-Karjalan ensimmäiseen, Ilomantsin veteraanien perinnehuoneeseen, avattu elokuussa 2021. Esillä oli jalkaproteeseista aina veteraanien erilaisista kilpailuista saamiin mitaleihin ja valokuva suurennoksiin vuoden 2004 torjuntataistelujuhlasta Ilomantsissa. Ilomantsi vaikuttaa vireältä kunnalta asukasluvun ollessa n. 5000. Matka jatkui täältä ilman pysähdyksiä Möhkön taakse Öykkösenvaaran sotahistorialliselle alueelle. Ajoimme vaaran alle ja oppaamme esitteli alueen edut puolustajan kan-

14

SOTAHISTORIAA KONTIOLAHDELLA Sotahistoriakartta 7.

1.

9.

2.

Karhuveistos Ilomantsissa.

PALUUMATKALLE Omat paikat MERKITTY

TALLENNETTU

KÄYTY

Omat listat

Oinassalmella ryhmäkuvassa.

Suosikit Yksityinen Haluan käydä Yksityinen Tähdellä merkityt paikat Yksityinen

Korsukaupunkia Möhkössä vuodelta 1940.

Rauno Suhonen esittelee Rajakenraalin majan esineistöä

Kuvasuurennoksia Öykkösenvaarassa.

KARJAL AN POJAT POHJOIS-KARJALAN RESERVILÄISLEHTI

Iltapäivä oli jo pitkällä kun palasimme Oinassalmelta takaisin Ilomantsin keskustaan. Vielä oli käymättä RajakenraaUusi lista lin majalla Parppeinvaaralla. Maja rakennettiin alkuperäiselle paikalleen Tiiksan kylään Rukajärvelle 1941. Maja toimi v.1941-1944 kenraalimajuri Erkki Raappanan (1893-1962) majoitus- ja komentopaikkana Rukajärvellä Itä-Karjalassa.

Majaa laajennettiin useaan otteeseen sotavuosien aikana. Sodan loppuessa maja purettiin ja siirrettiin Suomeen ollen välillä pystytettynä Lieksassa. Nykyisellä paikalla vuodesta 1984. Majassa on esillä mm. Erkki Raappanalle kuulunutta alkuperäisesineistöä mm. hänen 50v. lahjaksi saamiaan erilaisia esineitä vuodelta 1943.

Lounastamassa käytiin vielä Kotimäellä ja palailimme Kiteelle päin. Ennen oppaamme poistumista hän vielä esitteli kotikyläänsä Koveroa kiertoajelulla.

KARTAT

MIKA MATIKAINEN,

kuvat: Pekka Hurskainen

6.

5.

4.

11.

3.

8.

29.

23.

22.

27. 25.

MÖHKÖ JA OINASSALMI TALVISODASSA Möhkön alueen sotatapahtumia opas selosti 21. prikaatin muistomerkin vieressä olevasta opastetaulusta. Taulusta kävi ilmi mm. Möhkössä olleen suuren 390 asumuksen korsukaupungin ja nykyistä Koitajoen ylittävää Möhkön siltaa edeltäneen puusillan, joka valmistui punaarmeijan toimesta 5.3.1940. palvelleen lähes 30 vuotta talvisodan jälkeen. Ilomantsin alueelle tuli myös kymmeniä idästä tulleita tulokaskasveja hevosten rehujen mukana. Lähdimme Möhköstä kiertoajelun jälkeen.

Oinassalmella pysähdyimme seuraavaksi taistelujen muistomerkillä ja kävimme viereisellä katetulla ja kunnostetulla kk-pesäkkeellä.

Oinassalmelle suomalaisjoukot vetäytyivät Möhkön alueelta 10.12.1939. mennessä, edessä oleva silta räjäytettiin ja vihollisen raskaamman kaluston eteneminen päättyi. Tällä Tolvajärvi - Oinassalmi - Kallioniemi vesistölinjalla taisteltiinkin talvisodan loppuun.

Arjen pienet teotkin osoittavat isänmaallisuutta

26. 28.

18. 19.

16.

12.

14.

20.

24.

13.

15.

10.

21.

35.

36.

38.

34.

37.

41.

31. 40.

39.

30.

33.

32.

42.

Kirkonkylän alue 1.

2.

3.

4.

5.

6.

7.

Veteraanipuisto ja muistomerkki Sankarihautausmaa Sankarimuistomerkki Jakkilanvaaran juoksuhaudat Kirkonkylän Karpalosuon juoksuhaudat Talvisotaan lähdön muistomerkki Kuolleiden neuvostosotilaiden muistomerkki

30.

31.

32.

33.

34.

35.

36.

37.

38.

39.

40.

21.

Salpalinjan kohteet Paiholassa

Ilmavalvonta-asema Ensimmäisen maailmansodan taisteluhaudat

Mönni 24.

Salpalinja Hietalahden alueella Sotatoimialueen raja

Harhautuskaupunki Salpalinjan linnoitteet Salpalinjan konekiväärikupu ja muistotaulu Pommikuoppa

25.

26.

27.

28.

29.

Rajajääkäripataljoonien muistomerkki Rajajääkäreiden muistotaulu Rajaperinteen muistokivi Onttolan lentotoiminta Höytiäisen kanava Salpalinjan kivilouhimo (eräs niistä) Konekiväärin teräskupu Onttolan lentokentän muistokivi Lentokoneiden sirpalesuojakorsut Kunnostettu korsu ja opastaulu Muistotaulu

Lehmo-Kylmäoja

Suomen Sodan muistomerkki

41.

42.

Kontioranta

Jaamankangas 12.

13.

14.

15.

Onttolan alue ja rajavartiosto

Paihola

22.

23.

Sataman muistomerkki Suojeluskunnan ampumarata

Muut 10.

11.

18.

19.

20.

Hirvirannan lentotoiminta ja muistotaulu Venäläisten sotilaiden hautausmaa (Jaamankankaan alueella) Rintamamieskoti Muistojen Metsä Uuronsuo

Pyytivaara

Satamat ja rannat 8.

9.

16.

17.

Lottakioski Ensimmäisen maailmansodan ajan kaivantoja

Karttatiedot ©2021

Varuskunta Varuskunnan perustajan muistolaatta Kollaan Vasama JR9 muistomerkki Kontioniemen parantola

Katso tarkat koordinaatit ja lisätietoja PLAY Kontiolahti -sivustolta!

WWW.PLAYKONTIOLAHTI.FI Tutustu lisää Kontiolahden alueen sotahistoriakohteisiin ja tarinoihin osoitteessa www.playkontiolahti.fi/sotahistoria tai skannaamalla QR-koodi oikealla.

Kontiolahden alueen sotahistorialliset kohteet on nyt suurimmalta osalta luetteloitu niin, että niihin on helppo tutustua suunnittelemalla itselleen ns. sotapolkureitti, kohteet ovat hyvin saavutettavissa, niihin suurimpaan osaan pääsee autolla tai vaikka polkupyörällä aivan viereen, pyörällä kiertämällä saa samalla mukavasti liikuntaa ja pääsee näkemään kunnan eri alueita vähän eri

Isänmaallisuus on arvokas asia, jota voi pohtia monesta eri näkökulmasta. Sen ei tarvitse olla maailmoja syleilevää ylistystä, ylenpalttista harmoniaa tai edes perinteisten arvojen julistamista, mutta sen voi jokainen osoittaa kaikessa arjen tekemisessään. Isänmaallisuutta ei välttämättä osoita rispaantunut siniristilippu ovenpielessä tai kämmenen kokoinen leijonariipus kaulalla. Pienet teot osoittavat monesti isänmaallisuutta enemmän kuin ihmisten juhlapuheet tai isänmaalliset tunnukset.

Mielestäni isänmaallisuutta on kaikki se, mitä teemme kotimaamme ja kansalaisten yhteiseksi hyväksi. Meillä on aina ollut ja tulee jatkossakin olemaan päättäjiä, jotka toimivat pitkäjänteisesti, epäitsekkäästi ja itsensä uhraten Suomen ja Suomen kansan parhaaksi.

Sellaisia päättäjiä tarvitsemme!

Isänmaallisuus näyttäytyi Suomessa korkeimmillaan sotien vaikeina vuosina. Sotien jälkeiset vuodet, ja jopa vuosikymmenet, olivat kuitenkin kokonaisuudessaan aikaa, jolloin isänmaalliset tunteet tuli pitää piilossa. Tästä piti osaltaan huolta punaisten johtama Suomen Valtiollinen poliisi, Valpo.

Tämä oli vaikeaa aikaa itsenäisyyttämme puolustaneelle veteraanisukupolvelle. Vasta 1980-luvulla veteraanimme alkoivat saamaan sitä arvostusta, mikä heille kuuluu.

Isänmaallisuuteen tulee uusia painotuksia jokaisen ikäpolven myötä. Tällä hetkellä nuoremme arvostavat muun muassa itsenäisen maamme laajoja kansalaisvapauksia sekä puhdasta suomalaista luontoa. Ilmastonmuutoksen torjuminen, kierrätys ja luonnon suojelu ovat heille tärkeää.

Jokainen pieni arjen teko, jolla säästämme luontoa, tuomme hyvää mieltä lähimmäiselle tai näemme kotimaan maailman arvokkaimpana alueena, on juuri sitä isänmaallisuutta, joka on keskuudessamme kaiken aikaa, mutta emme sitä välttämättä huomaa.

Pieni lapsi koulumatkallaan poimii maasta roskan ja laittaa sen lähimpään roskikseen. Tämä pieni lapsi ymmärtää, että ympäristö on kauniimpi ilman luontoon kuulumatonta karkkipaperia tai pizzapakkausta. Sekin on isänmaallisuutta, vaikka tämä lapsi ymmärtää sen ehkä vasta vuosikymmenten kuluttua.

näkökulmasta kuin vain autolla ohi ajaen.

Tämä kattava sotahistoriallinen kokonaisuus valmistui kesän 2021 aikana, hankkeen toteutuksesta vastasivat Kontiolahden reserviläiset, sekä sotaveteraaniperinnetoimikunta, hankkeen pääsuunnittelijana toimi Jarkko Peiponen, tietojen ja sotahistoriallisien paikkojen selvitystyötä tekivät Ilpo Saarelainen ja

Juhani Simonen.

Sotahistorialliset kohteet löytyvät Kontiolahden kunnan nettisivuilta, laittamalla hakuun PlayKontiolahti ja valitsemalla sieltä sotahistoria, sieltä myös avautuu sotahistoriakartta, jonka avulla voi jokainen suunnitella itselleen sopivan reitin.

Kannattaa tutustua.

2 km

KARI KULMALA Rääkkylä reservin vääpeli

KARJAL AN POJAT POHJOIS-KARJALAN RESERVILÄISLEHTI

15

Upseereilla tapahtumapäivä torilla ri ry:n 70 vuotista taivalta, järjestimme torille myös Suomen Reserviupseeriliiton (RUL) 90 vuotis- ja Reserviläisurheiluliiton (RESUL) 50 vuotisjuhlakiertueet.

Reserviupseeriliiton juhlakiertueeseen kuului, vasta valmistuneen liiton uuden esittelyvideon esitys Joensuun torilavan isolta näytöltä. RUL:n puheenjohtaja Aaro Mäkelä ja toiminnanjohtaja Janne Kosonen toivat tervehdyksen Helsingistä ja olivat paikalla tavattavissa. Reserviläisurheiluliiton juhlavuoden juhlakiertue rantautui myös samaan aikaan torille.

Paikalla pääsi tutustumaan RESUL:n toimintaan, ampumaan eko- aseella ja mittauttamaan puristusvoimansa. RESUL:n esittelypisteen järjestelyistä vastasivat Kontiolahden reserviläiset Juhani Simosen johdolla.

Kaiken kruunasi torilavan näytöllä esitetyt paikallisten reserviupseerien Otto Smolanderin, Harri Bromanin, Risto

J Patrikaisen ja Jaakko Laukkasen videoidut haastattelut, teemalla miksi reserviupseeriksi. Tapahtumassa esitetyt videot ovat nähtävissä Karjalan Pokien nettisivulla: www.karjalanpojat.fi/reserviupseeripiiri/piiri-70v Tapahtumalla piirimme halusi juhlan ohella tuoda toimintaansa esiin ja jakaa tietoisuutta vapaaehtoisesta maanpuolustustoiminnasta. Pohjois-Karjalassa järjestyneitä reserviupseereja on tällä hetkellä noin 650 ja jäsen yhdistyksiä kaikkiaan 15. Kes-

keisinä toimintamme muotoina ovat mm. ampuma- ja koulutustoiminta, perinnetyö sekä hengellinen toiminta.

Nyt järjestetty toritapahtuma oli lajissaan ensimmäinen ja tarjosi hyvän kokemuksen myös järjestäjille. Tapahtuma juhlisti juhlapäivää ja tarjosi hyvän ”lämmittelyn” samaisen illan pääjuhlaan, joka pidettiin Lomakeskus Huhmarissa.

AKI HANKILANOJA

uukalainen reservin monitoimimies Hannu P. Martikainen palkittiin korkea-arvoisella Maanpuolustusmitalilla miekkojen kera Reserviläisliiton liittokokouksen yhteydessä Lappeenrannassa.

Pitkän ja ansiokkaan uran reserviläis- ja maanpuolustustoiminnassa tehnyt Hannu P. Martikainen sanoo arvostavansa saamaansa huomionosoitusta suuresti.

-Pidän tätä suurena kunnianosoituksena. Tätä mitalia ei voi saada ilman valtakunnallisia ansioita, ja kun mitalin luovuttajana on noin 40 000 jäsenen yhteisö, niin kyllä tämä nöyräksi vetää, hän toteaa.

ANTANUT PALJON

Martti Lehtiölle kiertopalkinto

Laura Määttäsen tyylinäyte.

Ilma-asekilpailu jälleen tammikuussa Lokakuun lopussa Kontiolahden ampumakellarilla järjestettiin perinteinen ilma-asekilpailu.

Alunperin kilpailu oli tarkoitus pitää tammikuun lopulla, mutta kaverimme Korona päätti toisin.

Seuraava kilpailu on tarkoitus pitää normaalipaikalla tammikuun viimeisenä viikonloppuna.

Kilpailussa ammutaan ensin ikäsar-

jat (D50/H50-) 40 ls kilpailuina ja puolenpäivän jälkeen yleiset sarjat (D/H).

Sähkötaulupaikkoja on yhteensä 5, jotka oli käytössä sarjoissa H50 ja H70 sekä kummassakin yleisessä sarjassa.

Lajeina ilmakirvääri ja ilmapistooli.

Toiminnanjohtaja Jouni Mattila oli tullut paikalle aamusta seuraamaan kilpailua.

Liperin reserviyhdistysten täytettyä 60 vuotta vuonna 2019, lahjoitti viimeinen elossa oleva Liperin reserviupseerit ry:n perustajajäsen, Mauri Vänttinen, yhdistysten käyttöön uuden palkinnon, pokaalin joka kiertopalkintona annetaan vuodeksi parhaalle Liperissä jäsenenä olevalle pistooliampujalle. Liperin res. ja res.ups. hallitukset sopivat kilpailun säännöt ja upseerit toimivat kilpailun johtajana ja järjestäjänä reserviläisten vankalla tuella. Kilpailussa ammutaan RA3 ja RA4 ammunnat, molempia 2 sarjaa ja molemmista parempi sarja jää voimaan, ne lasketaan yhteen ja korkein yhteenlaskettu tulos voittaa.

Liperissä on kovia ampujia, eikä pokaalia helpolla kotia viedä. Molempina vuosina on ollut 14 ampujaa ja muutama toimitsija kilpailua suorittamas-

sa. 2020 Mauri oli myös kilpailun alussa tuomassa tervehdyksensä kilpailijoille.

2020 elokuussa ammutussa ensimmäisessä kilpailussa kolmen kärki oli: Jesse Kallio 190 pistettä, Petri Hakkarainen 185 ja Martti Lehtiö 184. Jesse siis sai ensimmäisenä nimensä pokaaliin kiinnitettävään laattaan ja pokaalin vuodeksi takan reunalle.

Kuluneena syksynä 30.9. ammuttiin jälleen ja tällä kertaa voiton vei kokenut ja varmasti kaikille reserviammunnassa mukana oleville tuttu Martti Lehtiö, joka näytti nuoremmille jälleen mallia kuinka ammutaan. Kolmen kärki: Martti Lehtiö 187, Jesse Kallio 186 ja Jarkko Koukkunen 178 pistettä.

ANTTI PIETARINEN Pj. Liperin res.ups.ry

Hannu P. Martikaisen mukaan reserviläis- ja maanpuolutustoiminta on antanut valtavasti. On se toki vienyt aikaakin ja lähtöjä eri asioihin on ollut paljon.

-Olen ollut osa sukupolvien ketjua ja pyrkinyt tekemään aina parhaani. Isä oli sotainvalidi. Itse tulin mukaan reserviläis- ja maanpuolustustoimintaan vuonna 1993 MPK:n kautta eikä ole tarvinnut katua.

Hannu P. Martikainen on reserviläisja maanpuolustustyön mahdollisimman laaja-alainen toimija. Jo ensimmäisinä toimintavuosinaan hänestä tuli Ylä-Kar-

jalan paikallisosaston päällikkö.

-Kotitilan hoitovastuun takia en voinut käydä aliupseerikoulua ajallaan, koska kesätyöt tilalla odottivat. Paikkasin tämän minua vaivanneen tilanteen menemällä 42-vuotiaana aliupseerikouluun vuonna 2007. Aliupseerikoulusta siirryin suoraan maakuntakomppaniaan, jossa olen ollut 11 vuotta. Olen tyytyväinen, että olen saanut pitää sota-ajan sijoitukseni, reservin vääpelin sotilasarvon nykyisin omaava Hannu P. Martikainen kertoo.

PALKITTU USEASTI Reserviläisliiton tuoreen tunnustuksen lisäksi Hannu P. Martikainen on palkittu vuosien mittaan monin tavoin.

-TOP 10 -listaan sijoitan tasavallan presidentin myöntämän Suomen Leijonan ansioristin, puolustusministerin myöntämän Sotilasansiomitalin ja Reserviläisliiton ansioristin.

Hannu P. Martikaisesta tuli PohjoisKarjalan Reserviläisten ensimmäinen varapuheenjohtaja vuonna 2011. Piirin puheenjohtajana hän toimi 2013-2014.

-Se oli kovaa aikaa. Siihen ajanjaksoon mahtui muun muassa Pohjois-Karjalan Prikaatin lakkauttaminen. Vuonna 2014 pidettiin Reserviläisliiton liittokokous Joensuussa.

Piirin johtotehtävien jälkeen ja ohessa Hannu P. Martikainen valittiin Reser-

Kuva: Reserviläisliitto

23.9.1951 pidettiin Joensuun Reserviupseerikerhon koollekutsuma kokous, jonka tavoitteena oli maakunnallisen piiriorganisaation perustaminen. Tuolloin syyskuussa 1951 reservinupseerien hengellisten päivien yhteydessä pidetyn kokouksen pohjalta käynnistettiin piirimme perustaminen. Tästä on kulunut nyt siis jo yli 70 vuotta. Maakunnan reserviupseereiden yhdyssiteenä toimivan piiriorganisaation 70 vuotista taivalta juhlistamaan piirimme järjesti 24.9.2021 Joensuun torille tapahtuman. Pääosassa torilla oli soppatykki, jossa oli Outokummussa Pekka Martikaisen toimesta aamutuimaan keitetty hernekeitto. Outokummun reserviupseerit jakoivat keittoa päivän aikana kaikille halukkaille ja keittoahan riitti yllin kyllin, vaikka päivän aikana jaettiin lähes 300 annosta.

Samalla, kun juhlistimme Joensuun torilla Pohjois-Karjalan reserviupseeripii-

Hannu P. Martikaiselle KORKEA TUNNUSTUS

Hannu P. Martikainen ja Maanpuolustusmitali miekkojen kera. viläisliiton hallitukseen vuosiksi 20132020. Samaan aikaan hän toimi monissa valtakunnan ja piirin tason neuvotteluja toimikunnissa sekä perinnetyön toimikunnissa. Ja toimii edelleen.

-Kyllä perheelle ja muille kanssatoimijoille pitää antaa suuri kiitos, jotta minulta on liiennyt aikaa ja voimia kaikkeen tähän.

Vapaa-ajallaan Hannu P. Martikainen

viihtyy metsissä. Joko niitä hoitaen, savotoiden ja niissä metsästäen tai vain muuten vaan liikkuen. Myös ampumaharrastus ja kalastus ovat läheisiä.

Siviilityö Hannu P. Martikaisella on Kontiolahden seurakunnan seurakuntamestari. Sitä työtä hän on tehnyt 11 vuotta.

JUKKA IGNATIUS

Liperin Reserviläisille uusitun joukkuekilpailun voitto Liperin Reserviläisten ykkösjoukkue otti ylivoimaisesti reserviläisten rynnäkkökivääriammuntojen joukkuevoiton tänä vuonna Onttolassa. Uusituin säännöin käydyssä kilpailussa liperiläisten voitto irtosi kymmenen edellistä vuotta peräkkäin voittaneesta Joensuun Reserviläisistä 55 pisteen erolla. Kilpailuun osallistui 55 kilpailijaa yhteensä 12 yhdistyksestä.

Kilpailun johtaja Petri Myller kertoo,

että kilpailun taso nousi erittäin kovaksi.

Kuuden parhaan ampujan yhteistulos oli 190 pistettä tai enemmän.

-Liperin Reserviläiset ry olisi voittanut kilpailun tänä vuonna myös vanhoilla säännöillä. Pienistä joukkueista parhaiten onnistui Kontiolahden Reserviläiset, joka nousi joukkuekilpailun pronssille sekä kokemusta että uutta verta edustaneella joukkueellaan, Myller selvittää.

Voittokkaassa joukkueessa: Mononen Timo (vas), Hyppönen Niko, Kallio Jesse,Hartikainen Timo ja Hirvonen Panu (ei kuvassa)

Tasaisin kilpailu käytiin ilmapistoolin H70 sarjassa, jossa KonRes Reino Jauhiainen voitti Kalle Leskisen (KonRes) navoilla tuloksella 335 Sarjassa D kilpailu käytiin Laura Määttäsen sekä Riikka Kilpeläisen kesken. Tällä kertaa Lauran eduksi.

16

KARJAL AN POJAT POHJOIS-KARJALAN RESERVILÄISLEHTI

Palkinnot jakoi PKALTSTOn maj Petri Myllerin (oik) ollessa seromonia mestari Kainuun Prikaatin apulaiskomentaja ev Mika Seppä ”adjutanttina” PKALTSTOn päällikkö evl Petri Rantanen.

Petri Myllerin mukaan sääntöuudistus piti sisällään muun muassa sen, että joukkuekilpailun joukkueet tuli nimetä ennen ensimmäisen joukkueeseen nimetyn kilpailijan suoritusta. Aiemmin joukkueet muodostuivat tulosten perusteella, esimerkiksi viisi yhdistyksen parasta ampujaa.

-Suuren ampujajamäärän omaavissa joukkueissa valinta oli vaikeaa, kun etukäteen piti miettiä kenen kisakunto oli-

si paras juuri kyseisenä päivänä, Myller toteaa.

Kilpailu oli Myllerin mukaan jo toisena vuonna peräkkäin suunniteltu järjestettäväksi keväällä huhti-toukokuussa. COVID-19 vesitti suunnitelman, ja kilpailu jouduttiin pitämään syksyllä.

JUKKA IGNATIUS

KARJAL AN POJAT POHJOIS-KARJALAN RESERVILÄISLEHTI

17

Reserviläisurheiluliitto uusiin käsiin

H

yvät Karjalan poikien lukijat! Olen 49-reservin kapteeni ja aloitan tammikuussa Reserviläisurheiluliiton (RESUL) toiminnanjohtajana tehtävää ansiokkaasti hoitaneen Risto Tarkiaisen jäädessä eläkkeelle.

Olen toiminut pitkään vapaaehtoisen maanpuolustustyön parissa ja erityisen lähellä sydäntäni on ollut reserviläisurheiluun liittyvä toiminta kuten ammunta eri muodoissaan ja jotokset. Toimiessani Imatran reserviupseerikerhon puheenjohtajana 2005-2015 ja Etelä-Karjalan reserviupseeripiirin pj:na 2014-2019 olin vetovastuussa mm. RESUL:n valtakunnallisen talvijotoksen, pistooliampumajuoksun ja ampumahiihtokilpailujen järjestämisestä. Myös kilpailijana olen kiertänyt paljon ampumakilpailuja ja varsinkin jotoksia.

Oikein hyviä muistoja on mm. vuoden 2018 mallikkaasti järjestetystä Joensuun Rajajotoksesta. Partiomme taisi silloin sijoittua lähes 30 osallistujatiimin joukossa kahdeksanneksi. Ammunnassa on parhaana saavutuksena Reservin ampumamestaruuskilpailujen itselataavan kenttäammunnan joukkuemestaruus vuodelta 2020.

RESUL:n pääkonttori on Döbelninka-

dulla Helsingissä, mutta toiminta-alueena on koko Suomi. Tässä asiassa on varmasti etua siitä, että maamme eri kolkat ovat tulleet minulle jo aiemmin tutuiksi.

Olen syntyisin Lapista, suoritin opinnot Pirkanmaalla ja tähänastisen työurani olen tehnyt Kaakkois-Suomessa. Viime aikoina myös Pohjois-Karjalan suunta on tullut entistä tutummaksi ja yhteys kiinteämmäksi esikoiseni aloitettua yliopisto-opinnot Joensuussa. Asuinpaikka ja etätyöpiste itselläni säilyy Imatran seudulla, jossa ovat yrittäjänä ja sivutoimisena opettajana työskentelevä vaimoni sekä viidennellä luokalla koulua käyvä toinen lapseni.

Viimeiset kolme vuotta olen toiminut Suomen Reserviupseeriliiton varapuheenjohtajana, vastuualueenani mm. reserviläisurheiluasiat ja jäsenhuolto. Aiemmissa työtehtävissäni olen ollut mm. yhteyspäällikkönä, toimitusjohtajana, yritysasiantuntija ja päätoimisena yrittäjänäkin. Uskoisin, että monipuolinen työkokemus ja vapaaehtoistoiminnassa hankittu reserviläisurheilun käytännön substanssiosaaminen antavan hyvää pohjaa tuleviin haasteisiin.

RESUL:n tulevassa toiminnassa näen tärkeänä saada entistä paremmin toi-

mintaan mukaan jäsenyhdistystensä (Reserviläisliiton, Reserviupseeriliiton ja Maanpuolustuskiltojen) nuorempaa jäsenistöä. Tämä edellyttää lajitarjonnan kehittämistä ja ennen kaikkea kohderyhmän tehokkaammin tavoittavaa viestintää. Ampumatoiminta on tärkeällä sijalla ja se eri muodoissaan on kärkituote, joka kiinnostaa valtaosaa jäsenistä - ja on luonnollisesti yksi sotilaan ja reserviläisen keskeisistä taidoista, jota tulee ylläpitää.

RESUL:lla on työnsarkaa myös edunvalvontatyössä, jotta ampumaratakapasiteettia olisi kattavasti koko Suomessa eikä harrastusta liikaa haitattaisi lyijykieltoasetuksen ja hankalan lupabyrokratian tapaisilla rasitteilla. Reserviläisurheilun ytimeen kuuluvien lajien (joita eivät muut järjestä), kuten jotokset ja sovellettu reserviläisammunta, lisäksi on tärkeää saada mahdollisimman laajasti joukot liikkumaan tavalla tai toisella. Omasta fyysisestä kunnostaan ylläpitäminen on tärkeää meille jokaiselle, sillä on myös kansanterveydellistä merkitystä.

Olen havainnut, että Pohjois-Karjalassa on aktiivista ja osaavaa maanpuolustusväkeä ja yhteistyö toimii mallikkaasti reserviläisten, upseerien ja kiltalaisten

kesken, sekä myös myös tärkeiden sidosryhmien kuten Pohjois-Karjalan rajavartioston suuntaan. Uskon, että tapaamme tulevina vuosina useiden erilaisten reserviläisurheiluun liittyvien tapahtumien merkeissä Pohjois-Karjalassa ja saamme niihin runsaasti osallistujia ympäri Suomen.

Rauhallista joulun aikaa ja liikunnallisesti aktiivista uutta vuotta kaikille!

VELI-MATTI KESÄLAHTI

Kuva: Mikko Luostarinen

Joensuun reserviläiset paras puulaakissa Kauden Puulaaki jatkuu uusittuna. Kuten Reserviläisten rynnäkkökivääri kilpailu koki uudistuksen, niin sama päätettiin tehdä Puulaakille.

Perinteinen kauden parhaan tuloksen ampuja palkitaan jatkossakin. Samalla tavalla palkitaan perinteisesti myös parhaiten pärjännyt yhdistys.

Kunkin illan yhdistyksen kolmihenkilöä lasketaan siinä totusti yhdistyksen pisteisiin.

Kaudella 2020-2021 paras yhdistys oli Joensuun Reserviläiset. Paikalla 28.4. oli silloin vastaanottamassa yhdistyksen puolesta JoeRes Jukka Varis, Martti Lehtiö ja Sami Nenonen.

Kontiolahden Reserviläisten puolesta palkinnon jakoi Tapio Kiiskinen (vas).

Sami Nenonen vastaanotti kauden parhaalla tuloksella 294. Samaan tulokseen pääsi myös JoeRes Joni Bies, mutta Samilla oli paremmat navat.

Uutena joukkuekilpailuna on nime-

18

tyt joukkueet yhdistyksittäin. Kunakin iltana joukkueen neljän nimetyn kolmen kisaajan paras tulos otetaan huomioon. Tällöin ei kuitenkaan kaikkien neljän ei tarvitse olla paikalla. Lisäksi kaudella on arvioilta 11 kisaa, mutta lopputuloksiin otetaan huomioon 8 parasta kisaa (määrä voi olla pienempikin, riippuen kuinka monta kisaa kaudella pystytään pitämään). Kauden kolme ensimmäistä kilpailua näyttää, että kisa on tasaväkisempi yhdistysten välillä kuin em parinteinen.

Koronatilanne näyttää hyvältä, mutta jos jengit hölmöilee, niin tiukemmat rajoitukset voivat häiritä kilpailutoimintaa tunnetuin seurauksin.

Nyt on päästy vanhaan tuttuun ennen korona-aikaa olevaan kilpailumuotoon, eli voidaan ampua 45 minuutin erissä, jolloin max kilpailijoita 50. Korona aikana tunnin välein voitiin ammuttaa vain 40.

töön, toimintaan ja teoriaan syventyen.

Oma osuutensa oli myös poliisilla, joka edusti viranomaista vapepayhteistyössä ja avasi mm. toiminnan merkitystä viranomaisille. Aamupäivältä saimme perusteet myös etsinnän suorittamiseen ja sen eri variaatioihin. Näitä lähdimmekin lounaan jälkeen maastoon harjoittelemaan ja viimeistään pienryhmissä, jokaisen partion vastatessa omasta lohkostaan, tuli etsinnän perusteet hyvin selville. Kurssi oli erinomaisesti järjestetty ja ainakin itsellä tavoite toiminnan perustason ymmärtämisestä täyttyi.

Päivän päätteeksi useat liittyivätkin paikallisiin hälytysryhmiin, joiden kautta tosipaikan tullen kutsu apuun lähtee.

Toivotaan että jatkoa kursseille seuraa ja saadaan mukaan tärkeään vapaaehtoistyöhön lisää innokkaita.

ANTTI PIETARINEN Pj. Liperin res.ups.ry

Vapepa:n kurssilla harjoiteltiin myös maastossa.

KARJAL AN POJAT POHJOIS-KARJALAN RESERVILÄISLEHTI

Palkitsemiset

Sotilasarvoon: MAJURI Riikonen Jarkko Markus, Joensuu

RESERVILÄISLIITON PALKITSEMISET 6.12.2021

Sotilasarvoon: KAPTEENI Hattunen Lauri Timo Tapani, Joensuu Kettunen Kalle Juha Tapio, Joensuu Kolehmainen Sami Mikael, Kontiolahti Kähkönen Ari Jouni, Joensuu Mulari Arto Juhani, Kontiolahti Mölsä Riku Tapani, Kontiolahti Parkkinen Tommi, Kalevi Kontiolahti Saarelainen Antti, Juhani Joensuu

Vapaaehtoinen pelastuspalvelu kurssitti P-K reservipiiriläisiä Jakokoskella 14.8. kuluvaa vuotta SPR:n koordinoima Vapepa ja sen Pohjois-Karjalan maakuntatoimikunta järjesti kurssin reservipiirien aktiiveille ja jäsenyhdistyksille Jakokoskella tähtitornin läheisyydessä ja Tähtikallion hienoissa tiloissa.

Pohjois-Karjalan Res.ups. piirin pj. Aki Hankilanojaa saamme osaltaan kiittää että tilaisuus kutsuttiin koolle ja vain reservipiirien toimijoille. Selvästi kysyntää on, Covid-tilanteesta johtuen kurssin henkilömäärä oli rajoitettu, kurssi oli hyvän aikaa täysi ja 15 kurssilaista lopulta pääsi paikalle ja puolen kymmentä kouluttajaa täydensivät ryhmän. Osallistujia oli 4:stä eri res.yhdistyksestä sekä 2:sta ups.yhdistyksestä.

Aiemmin keväällä Vapepan valmiuskouluttaja Juha Karhinen veti yhden illan kestäneen verkkokurssin, jossa perusteita jo käsiteltiin. Osin samaa asiaa oli aamun sisäosiossa Juha Karhisen ja Mauno Kokkosen johdolla, mutta järjes-

Ylennykset reservissä 6.12.2021

Sotilasarvoon: TEKNIKKOKAPTEENI Mikkonen Harri Kalevi, Liperi Sotilasarvoon: YLILUUTNANTTI Eskelinen Juhamatti Tapio, Joensuu Kosonen Jukka Olavi, Kontiolahti Turtiainen Olli Jukka Ilmari, Kitee Sotilasarvoon: LUUTNANTTI Kettunen Ari Antero, Kontiolahti Kuismin Markku Olavi, Joensuu Niskanen Joonas Eevertti, Joensuu Oksman Niklas Veli-Pekka, Joensuu Purmonen Mikko Juhani, Joensuu Suontama Aatos Aleksanteri, Kontiolahti Tanskanen Arto Olavi, Liperi Vornanen Juha Pekka, Joensuu Sotilasarvoon: YLIVÄÄPELI Karvinen Paavo llmari, Liperi Paajanen Petri Tapani, Joensuu Sotilasarvoon: VÄÄPELI Paajanen Janne Olavi, Polvijarvi Sinkkonen Tero Olavi, Joensuu Sotilasarvoon: YLIKERSANTTI Hakulinen Ari Tapani, Joensuu Kettunen Olli-Tuomas, Joensuu Koskela Salla Aino Maria, Sulkava Kotilainen Väinö Olavi livari, Joensuu Kukkonen Panu Topias, Joensuu Metsävainio Jani Juhani, Joensuu Saastamoinen Pasi Antero, Joensuu Ahlgren Noora Susanna, Joensuu Sotilasarvoon: KERSANTTI Ahonen Tatu Keijo Valtteri, Joensuu Hakulinen Janne Juhani, Joensuu Haukka Jouni Mikael, Juuka Heini Kalle lisak Olavi, Joensuu

Hyttinen Tim Aatu Aapeli, Joensuu Kopra Jussi Tapani, Joensuu Lamminluoto Pasi Olavi, Liperi Nevalainen Ville Valtteri, Joensuu Niemistö Teijo Lauri Mikael, Joensuu Puirola Teppo Tuomas Petteri, Liperi Rokkonen Juha Eemil, Lieksa Ryhänen Topi Tapani Aukusti, Liperi Seppänen Ville Tapani, Joensuu Törrönen Ville Matti, Lieksa Vilén Joona Ari Tapani, Joensuu Sotilasarvoon: ALIKERSANTTI Asikainen Sami Eetu Samuli, Liperi Hartikainen Joonas Samuli, Outokumpu Hirvonen Joonas Antero, Kontiolahti Hirvonen Juho Oskari, Joensuu Honkanen Henri llmari, Joensuu Huovinen Jarno Kristian, Kontiolahti Ivanoff Lauri Antero, Lieksa Kinnunen Pasi Pekka Antero, Joensuu Mielonen Juha Eino Viljami, Joensuu Miettinen Miika Kristian, Kontiolahti Mononen Jani Tapani, Joensuu Mustaniemi Joni Kalevi, Liperi Nevalainen Jani Kalle Oskari, Joensuu Peiponen Jarkko llmari, Joensuu Piipponen Antti lisakki, Polvijärvi Pyykkö Tommi Erkki Johannes, Joensuu PöIönen Eero Pentti Samuel, Joensuu Sorsa Tomi Janne Juhana, Tohmajarvi Tiainen Martti, Nurmes Ylönen Tommi Olavi, Joensuu Sotilasarvoon: KORPRAALI Hankaniemi Rasmus-Wille Aacod, Lieksa Hotari Teemu Joel Juhani, Joensuu Hämäläinen Juho Pekka, Outokumpu Järveläinen liro Juhani, Kontiolahti Kakkonen Miska llpo, Tohmajarvi Kuronen Nuutti Matti Albert, Joensuu Laukkanen Toni Taisto Antero, Joensuu Mononen Aatu Olli-Petteri, Joensuu Niemelä Turkka Topias, Joensuu Sotilasarvoon: KORPRAALI Saikkonen Ville Martti Tapio, Joensuu Vatanen Samuel Petri Tuomas, Joensuu Sotilasarvoon: YLIRAJAJÄÄKÄRI Laamanen Jaakko Aleksi, Joensuu Ryynänen Juuso Eemeli, Joensuu Strandén Eero Heikki Aleksi, Joensuu

Reserviläisliiton Ansioristi Mattila Jouni, Kontiolahti Reserviläisliiton pronssinen ansiomitali Sutinen Anni, Liperi

MUUT VALTAKUNNALLISET PALKITSEMISET Maanpuolustusmitali miekkojen kera Martikainen Hannu P. Juuka Maanpuolustusmitali soljen kera Koukkunen Jarkko, Outokumpu Kallio Jesse, Liperi

POHJOIS-KARJALAN RESERVILÄISPIIRIN PALKITSEMISET 6.12.2021 Pohjois-Karjalan Reserviläispiiri on palkinnut ansiomitaleilla 6.12. seuraavat pohjoiskarjalaiset reserviläiset Reserviläispiirin kultainen ansiomitali: Hyttinen Seppo, Liperi Reserviläispiirin hopeinen ansiomitali: Saarelainen Ilpo, Kontiolahti

POHJOIS-KARJALAN RESERVIUPSEERIPIIRIN PALKITSEMISET 06.12.2021 Pohjois-Karjalan Reserviupseeripiiri on palkinnut ansiomitalilla seuraavat pohjoiskarjalaiset: Pohjois-Karjalan Reserviupseeripiirin kultainen ansiomitali: Hämäläinen Pentti, Kitee Patrikainen Risto, Joensuu Rantanen Petri, P-K:n aluetoimiston päällikkö Pohjois-Karjalan Reserviupseeripiirin hopeinen ansiomitali: Broman Harri, Joensuu Hartikainen Arto, Joensuu Raekorpi Pasi, Kitee Rotinen Sakari, Kitee Suomalainen Tomi, Kitee Vuorikari Erkki Tapani, Kitee Joensuussa 30.11.2021

AKI HANKILANOJA

Piirin puheenjohtaja

SEURAAVAT YHDISTYKSET OVAT TUKENEET JA TAI ONNITELLEET RU-PIIRIÄ 70 V:

Reserviläispiirin pronssinen ansiomitali: Kuisma Juho, Liperi Nevalainen Ilkka, Liperi (Eno/Joensuu) Pirhonen Jani, Liperi

͘ Ilomantsin RU

Joensuussa 30.11.2021

͘ KPK

JUSSI RAERINNE

͘ Nurmeksen RU ͘ Kiteen RU + RES ͘ P-K:n Maanpuolustus-

yhdistys

͘ Antti Toivola

Puheenjohtaja

͘ Marko Halonen

JOUNI MATTILA

͘ Liperin RU

Toiminnanjohtaja

͘ Kontiolahden RU ͘ Polvijärven RU

KARJAL AN POJAT POHJOIS-KARJALAN RESERVILÄISLEHTI

19

Hienoa maksaa KUNNIAVELKAA Siitä ajasta jäi niin älyttömän hyvät muistot, että jatko on ollut ikäänkuin luonnollista jatkumoa.

Valintaa liittohallitukseen Katariina Tuominen pitää isona juttuna. Hän sai viidestä naisehdokkaasta toiseksi eniten ääniä. Valituksi tuli kolme eniten ääniä saanutta.

–Olen päättänyt, että pyrin pääsemään eri tehtävissä niin pitkälle kuin mahdollista. Mutta en todellakaan kuvitellut, että olen liittohallituksen jäsen niin nopeasti, Joensuun Reserviläisten varapuheenjohtaja ja Pohjois-Karjalan Reserviläisten toinen varapuheenjohtaja sanoo.

ia!

Tehdään osaaj

Katariina Tuominen kunniavartiossa.

Katariina Tuominen on maanpuolustus- ja reserviläistoiminnassa monitoiminainen. Varusmiespalveluksen jälkeen hän on toiminut ja toimii muun muassa Joensuun Reserviläisissä, Pohjois-Karjalan Reserviläisten toisena varapuheenjohtajana ja ensi vuonna Reserviläisliiton liittohallituksessa.

Katariina Tuomisen mukaan hän on mukana maanpuolustus- ja reserviläistoiminnassa siitä syystä, että hän haluaa maksaa kunniavelkaa aikaisemmille sukupolville.

–Olen isänmaallinen ihminen. Olen syntynyt Uukuniemellä, josta sodan jälkeen jäi naapurin puolelle 4/5 pintaalasta. Ukkoni ja mummoni ovat kokeneet kovan evakkotaipaleen. Olen mukana kotipitäjäni Talvisodan veteraanien uukuniemeläisessä perinneosastossa. Meillä on muun muassa jokaisena talvisodan päättymisen muistopäivänä juhla ja kunniavartiot sankarihaudoilla niin silloin kuin itsenäisyyspäivänäkin, hän toteaa.

Katariina Tuomiselle toimiminen maanpuolustus- ja reserviläistoiminnassa on itsestään selvyys. Hän sanoo suoraan, ettei kaihda koviakaan tehtäviä.

–Halusin varusmiespalvelukseen.

Reservin korpraali palveli varusmiehenä RUK:ssa Haminassa sotilaspoliisina ja taistelupelastajana. Palveluksen jälkeen hän oli muun muassa rauhanturvaajaoperaatiossa Libanonissa neljän kuukauden ajan.

–Oli todella mielenkiintoinen tehtävä, Katariina Tuominen kertoo.

Katariina Tuominen opiskelee parhaillaan diplomi-insinööriksi Lappeenrannassa. Hänellä on opiskelujen pohjalla metsätalousinsinöörikoulutus.

–Jäljellä on puolitoista vuotta tuotantotalouden linjalla. Sivuaineena opiskelen kemian prosessitekniikkaa.

Työn ohessa

Kaikki uutiset tänään ja huomenna kotiisi, painettuna tai vaikka puhelimessasi!

Kiinnostaako maarakentaminen tai louhintatyöt (poraus/panostus)?

Omaatko kenties kokemusta jo infra-alalta ja haluat päivittää osaamistasi?

Yrittäjä, onko yrityksessäsi henkilöstön osaaminen ja pätevyydet ajan tasalla?

Maarakennuskoneenkuljettaja Maarakentaja

Kaivosmies

Rakennusalan perustutkinto

Kaivosalan ammattitutkinto

Maarakennusalan ammattitutkinto Maarakennusalan erikoisammattitutkinto

Panostajakoulutukset

Lisätietoja: Ossi Pippuri, +358 50 463 0484, ossi.pippuri@riveria.fi

Kartoittaja

RAUHANTURVAAJANA LIBANONISSA

Lue Karjalaisesta, mitä tuleman pitää.

ulutuksia

Räätälöityjä ko

Maanmittausalan perustutkinto

Maanmittausalan ammattitutkinto Lisätietoja: Perttu Haimilahti, +358 50 477 7338, perttu.haimilahti@riveria.fi

la

Oppisopimuksel

Kaivosalan perustutkinto

Nuorempi panostaja (40 h) Räjäytystyön vastuuhenkilö (40 h) Vanhempi panostaja Ylipanostaja Panostajan kertauskoulutus (8 h) Lisätietoja: Pekka Martikainen, +358 50 430 0530 pekka.martikainen@riveria.fi Kysy lisää alojen lisä- ja täydennyskoulutuksista sekä räätälöidyista toteutuksista: Aki Hankilanoja, +358 50 373 1075, aki.hankilanoja@riveria.fi

Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö

RIVERIA.FI

LIIKUNTAA HARRASTUKSENA Katariina Tuominen, 24, harrastaa liikuntaa monipuolisesti ja säännöllisesti. Hänen päälajinsa on OCR, mikä pitää sisällään maasto- ja estejuoksua.

–Laji ei ole kovin tunnettu. Juoksumatkojen pituus on 8-15 kilometriä ja esteitä reitillä on 20-40 kappaletta. Hiihto on myös sydäntä lähellä. Kaiken lisäksi hän on intohimoinen penkkiurheilija.

JUKKA IGNATIUS

Puolustusvoimien palvelukeskus

TEOLLISUUSKATU 24 JOENSUU

Asiakaspalvelun ja laadun edelläkävijät. JOENSUU Kuurnankatu 14 • 80100 Joensuu puh. 0400 287 287 • fixusjoensuu@jdh.fi

PALVELUA ja

ASENNETTA

Merkillisen reilu.

KITEE Kiteentie 26 • 82500 Kitee puh. 0400 287 872 • fixuskitee@jdh.fi

AUTOILUN AMMATTILAISET PALVELUKSESSASI Tutustu verkkokauppaamme: jdh.fi

CENTER

KITEE KITEE

JOENSUU JOENSUU Kuurnankatu 13 • 80100 Joensuu Kuurnankatu 14 • 80100 Joensuu puh.

0400 287 287 puh. 0400 287 287 • fixusjoensuu@jdh.fi

Katariina Tuominen on ollut mukana rauhanturvaajatehtävissä.

20

KARJAL AN POJAT POHJOIS-KARJALAN RESERVILÄISLEHTI

fixusjoensuu@jdh.fi ma-pe 8-18, la 9-15

jdh.fi

Kiteentie 26• 82500 • 82500 Kiteentie 26 KiteeKitee puh.

287 872 puh.

04000400 287 872 • fixuskitee@jdh.fi fixuskitee@jdh.fi ma-pe 8-17, la 9-13

KARJAL AN POJAT POHJOIS-KARJALAN RESERVILÄISLEHTI

21

KARJALAN POJAT KIITTÄÄ KAIKKIA TUKIJOITAAN!

PA PAR IK AS AL T LIS A TA

Vastuullinen kumppani energia-asioissa jo yli 70 vuotta.

Pohjois-Karjalan Sähkö Oy Rantakatu 29, 80100 Joensuu puh. 013 2663 100 · www.pks.fi

22

KARJAL AN POJAT POHJOIS-KARJALAN RESERVILÄISLEHTI