60 VUOTTA N


LOKAKUU 2016

P 

  

6 

Uutta ja vanhaa: Outokummun uudistuvilla ampumaradoilla järjestettiin kesällä perinnekiväärikilpailu.

J&''( )*+(,-&. H



 !" #$%"

Rajavartioston (P-KR) komentajan tyÜt aloittanut eversti Vesa Blomqvist on sitä mieltä, että Rajavartiolaitokseen kohdistuvat säästÜtoimet ovat tulleet tiensä päähän. Muuttuneen turvallisuustilanteen takia uskottava rajavalvonta edellyttää vähintäänkin nykyistä henkilÜstÜä etenkin, jos nykyinen rauhallinen tilanne häiriintyy. Blomqvistin mukaan Rajavartiolaitokseen kohdistuva uusi (lisäysehdotus siksi, että meillä on vielä päällä edellinen 28 miljoonan säästÜpäätÜs) 15 miljoonan euron säästÜpäätÜs vuoteen 2020 mennessä vaikuttaa kaikkeen. - Ennustettavuuden heikkeneminen tuo harmaita hiuksia. Eniten se näkyy Rajavartiolaitoksen esikunnassa, hän toteaa. 1990-luvulta alkaneet muutokset ovat Blomqvistin mielestä dramaattiset. - On selvää, että leikkauksia on pakko tehdä. NäkyykÜ se esimerkiksi Niiralan ja Imatran rajanylityspaikan yÜllisenä sulkemisena emme vielä tiedä. Jouluun mennessä sekin tiedetään. Pohjois-Karjalan Rajavartiostossa on varauduttu luvattomien rajanylitysten lisääntymiseen muun muassa kouluttamalla eläkkeelle siirtyneitä entisiä rajamiehiä. Heitä on koulutuksessa muutama kymmenen. - Heidät kutsutaan apuun tarvittaessa. Nykyiset kädet loppuvat, jos rajan yli tulee luvatta vaikkapa vain satoja rajanylittäjiä. Muutoksen dra-

maattisuutta kuvaa hyvin se, että Pohjois-Karjalan alueella on jouduttu vähentämään väkeä rajojen valvonnasta 40 prosenttia vuoden 2012 jälkeen, Blomqvist sanoo. Yhteistä

304

kilometriä

Pohjois-Karjalan Rajavartiostolla on yhteistä rajaa valviottavana Venäjän kanssa 304 kilometriä. Vesirajaa siitä on 87 kilometriä. - Kun väkeä on vähennetty, voimia on täytynyt kohdentaa vain oleellisimpaan. Ensisijaiset tehtävämme ovat rajojen valvonta ja rajatarkastukset. Käytämme niihin tehtäviin rajavartioiden partioinnin lisäksi teknistä valvontaa ja liikkuvuutta, Blomqvist selvittää. Pohjois-Karjalan Rajavartiosto on Vesa Blomqvistille tuttu tyÜpaikka jo ennestään. MyÜs varusmiesaika kului Onttolassa. - Tiesin jo vanhastaan, että tämä on erinomainen tyÜpaikka. Eikä käsitystäni ole tarvinnut muuttaa. Päinvastoin käsitykset Onttolan erinomaisuudesta ovat vain vahvistuneet. Vesa Blomqvistin kolme kuukautta P-KR:n komentajana ovat sujuneet hyvin. Hän on tehnyt itseään tutuksi ja samalla tutustunut itsekin lukuisiin yhteistyÜtahoihin ja -kumppaneihin. - Hieman huonoa omaatuntoa kannan siitä. että omalle henkilÜkunnalle on jäänyt liian vähän aikaa. EikÜhän tuo puute korjaan-

K/K01 345713483759:9

2

rajaa

tune

jo

tämän

vuoden

puolella.

Vesa Blomqvist on mielissään siitä miten hyvin maakunnan väki on ottanut hänet vastaan. - P-KR:llä on maakunnassa hyvä kaiku. Esimerkiksi Niiralan aukioloajoista pitämämme kuulemistilaisuus kokosi kiitettävästi väkeä. Saimme asiasta muun muassa 24 kirjallista lausuntoa, joiden jokaisen mukaan ei Niiralaa tule sulkea yÜaikana. Varusmiehet

läheltä

Pohjois-Karjalan Rajavartioston varusmiehet tulevat pääasiassa omasta maakunnasta. Toki halukkaita on ympäri Suomea.Saapumiserän suuruus on noin 150. - Varusmiesaines on pääosin hyvää. Luonnollisesti sellaiselle henkilÜlle, joka ei ole paljon kuntoillut, 35 kiloa painava rinkka saattaa olla yllätys, Blomqvist naurahtaa. Rajavartiolaitos koostuu Rajavartiolaitoksen esikunnan lisäksi KaakkoisSuomen Rajavartiostosta, PohjoisKarjalan Rajavartiostosta, Kainuun Rajavartiostosta, Lapin Rajavartiostosta, kahdesta merivartiostosta, Raja- ja merivartiokoulusta, rajavartiolaitoksen esikunnasta ja vartiolentolaivueesta. P-KR:n henkilÜkunnan vahvuus on 230 henkilÜä.

: http://www.kpkry.ďŹ /jasenjarjestot.htm

”Elämme mielenkiintoisia toisia aikoja.” Tämentteja olemme mänkaltaisia kommentteja tottuneet viimeisimpien vuosien aikana kuulemaan eri yhteyksissä. Usein lausahdukseen on höystänyt uutisia Ukrainan kriisistä, massiivisista pakolaisvirroista, terrori-iskuista tai taistelujen eskaloitumsesta epävakaassa Lähi-Idässä. Tämän syksyn uutisissa on mieleen jäänyt Suomen puolustusministerin väläytykset sodanajan joukkojen määrän kasvattamista ja puolustusyhteistyön lisäämisestä kumppaneiden kanssa. Viestit ovat kovin yhdensuuntaisia. Tarve ja päämäärä tuntuisi olevan selkeä - tulevaisuus edellyttää Suomelta valmiutta ja varautumista toimia kaikissa tulevissa tilanteissa ja siihen satsataan. Näin pitäisi olla. Vaan onko? Minulla oli ilo ja kunnia osallistua Pohjois-Karjalan Rajavartioston rajajääkärikomppanian alokkaiden valatilaisuuteen Nurmeksessa elokuun alkupuolella. Erityisesti jäi mieleen valatilaisuuden juhlapuhe, jonka piti Nurmes-lähtöinen ja Onttolassa oman varusmiespalveluksensa suorittanut rajavartiolaitoksen

”Vielä on kesää jäljellä” lauletaan etaan laulussa, vaikka taitavat nuo pahimmat helteet olla jo takana päin. Kesä on taas ollut perinteisen rikasta tapahtuma-aikaa erilaisten reserviläisrientojen parissa. Ei liene yllätys, että ampumatapahtumat ovat saaneet väkeä liikkeelle. Outokummun Reserviläiset ovat tainneet ainakin tilapäisesti viedä kisajärjestäjän valtikan itselleen kuluneena kesänä. Eikä ihme, ratakokonaisuus on hieno ja mukavan matkan päässä. Itsetutkiskeluun sitävastoin on aihetta meille kaikille siinä, että perinteinen rkkisa, ns. sotilasläänin komentajan kisa, on tänä vuonna vetänyt vähän ampujia. Aiempina vuosina ampumassa on ollut yli 100 reserviläistä, nyt vain 80. Samoin on laita niiden kolmen ampumapäivän, joissa on päässyt ampumaan puolustusvoimien aseilla ja panoksilla. Onko syy sitten järjestelmään kirjautumisvaikeudessa, menossa olevassa lomakaudessa, metsästyksen alkamisajan-

apulaispäällikkö, kenraalimajuri Ilkka Laitinen. Puhuttelevassa esityksessään Laitinen kenraali Laitinen toi esille sen tosiasian, että ainoana Euroopan unionin ulkorajamaana Suomi vähentää rajavalvonnan resursseja kun trendi muualla on lisätä ja vahvistaa niin rajavalvontaa kuin rajajoukkojakin. Huolestuttavaa! Syyskuun alussa saimme uutisista lukea, että hallituksen vuoden 2017 talousarvioesityksessä esitetään vapaaehtoisen maanpuolustuksen määrärahoista leikattavaksi 20 prosenttia tämän vuoden tasoon verrattuna. Euroina summa on 400 000 euroa ja kohdistuu epäilemättä niin Maanpuolustuskoutusyhdistykseen (MPK) kuin varsinaisten maanpuolustusjärjestöjenkin kohdalle. Reserviupseeriliiton puheenjohtaja Mikko Halkilahtea lainaten: ”Toteutuessaan tämä leikkaus uhkaa vakavasti vapaaehtoisen maanpuolustuksen ja erityisesti vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen toimintaedellytyksiä.” Meillä Pohjois-Karjalassa on upea vapaaehtoinen maanpuolustuskenttä, joka toimii sujuvassa yhteistyössä pait-

kohdassa vai missä? Nyt on nostettava kissa pöydälle ja löydettävä ratkaisu. Se, että meiltä lähti varuskunta alta ei saa vaikuttaa siihen, ettemme huolehdi reserviläistaitojemme ylläpidosta, ja tärkein niistä on ampumataito. PV:n tukea meiltä ei ole viety pois, Suomen suurin aluetoimisto tukee Kainuun Prikatin kautta meitä kuten myös vahva paikallinen MPK kouluttajineen sekä toimijoineen. Meidän on itse pidettävä huolta siitä, ettei malli Cajander kohdallamme tule toistumaan. Mielihyvällä seurailen Kontiolahden Reserviläisten järjestämää ns. puulaakiammuntakisaa, joka kuukausittain vetää ampujia taulujen eteen n. 30 ampujaa per kisa. Keväällä varmistui toiminnanjohtajan vaihdos, kun Jouni Mattila astui Arto Mularin jälkeen isoihin saappaisiin. Paljon oli uutta tehtävää lyhyessä ajassa, mutta hyvin on yhteistyö lähtenyt Jounin ja puheenjohtajiston välillä sujumaan. Kuten res. ups. Jyrki Huusko viime leh-

si keskenään myös puolustusvoimien aluetoimiston ja Pohjois-Karjalan Rajavartioston kanssa. Yhdistykset ja yhteistyökumppanit arvostavat toistensa työtä ja ymmärtävät yhteistyön arvon. Maakunnallinen erikoisuus on myös kaikki toimijat yhteen sitova ja tämän vuoden syyskuussa 60 vuotta täyttänyt Karjalan Poikien Kilta. Onnittelut vielä kertaalleen KPK:lle, jonka jäseniä myös reserviupseeri- ja reserviläispiirimmekin on. Ajat ovat taloudellisesti haastavat ja epäilemättä tulevat olemaan myös seuraavat lähivuodetkin. Siitä riippumatta, millaiseksi taloudellinen tilanne kääntyykin, on meidän nykyisten aktiivitoimijoiden pidettävä ”tulta yllä”. Yhdessä ja yhteistoimin. Vapaaehtoinen maanpuolustustyö on tärkeää - juuri nyt ja tulevaisuudessa! Jyrki Huusko Puheenjohtaja Pohjois-Karjalan Reserviupseeripiiri ry

dessä totesi, on tiimityö YT-johtoryhmässä noussut uuteen kukoistukseen. Tällä pyritään myös siihen, että yhteinen aika hallituksen syys- ja kevätkokouksessa käytetään tarkoin hyväksi. Syksy on aina suurten päätösten aikaa: Piirin syyskokous lähestyy kuten yhdistystenkin, mutta pientä jännitystä on ilmassa nyt myös valtakunnan tasolla. Joensuun Reserviläiset on nimittäin ilmoittanut Reserviläisliiton puheenjohtajan ehdokaskilpaan Ilpo Pohjolan. Toivotaan kannatusta Ilpon ehdokkuudelle ja kaikkien, varsinkin Pohjois-Karjalan resesrviläisten tukea. Syysterveisin Pertti Leinonen

3

;

Aloitin työni Pohjois-Karjalan rjalan Reserviupseeripiiri ry:n ja Pohjois-Karjalan ohjois-Karjalan Reserviläispiiri ry:n yhteisenä toiminnanjohtajana 1.8.2016. Kiitän molempia piirejä ja kaikkia yhdistyksiä saamastani luottamuksesta sekä siitä, että olette ottaneet minut vastaan erinomaisella tavalla. Oli ilo tulla tuttuun, osaavaan ja hyvähenkiseen joukkoon. Alkuvaikutelma on ollut erittäin hyvä. Piirejä ja yhdistyksiä johdetaan hyvällä motivaatiolla ja ammattitaidolla ja mikä tärkeintä niissä on vahva tahto kehittää toimintaansa. Kiitän edeltäjääni Arto Mularia hyvin hoidetusta työstä ja perehdyttämisestäni. Onnea ja menestystä sinulle tuleviin haasteisiin. Vaikka olenkin varmaan monelle hyvinkin tuttu, on paikallaan tässä yhteydessä lyhyesti esitellä perusasiat itseeni ja perheeseeni liittyen. Päätin tyytyväisenä yli 30 vuoden työurani puolustusvoimissa 1.1.2016, jolloin jäin eläkkeelle Pohjois-Karjalan aluetoimiston päällikön tehtävästä. Urastani palvelin noin puolet kolmessa jalkaväen joukkoosastossa (KARPR, KAIPR, PKARPR), kansainvälisissä tehtävissä sekä sotakouluissa ja puolet pv:n aluehallinnon eri tehtävissä. Olen käynyt kansainvälisen tarkkailijakurssin, ollut Naton PfP-

Tätä päätoimittajan palstaa kirjoitirjoittaessani syysruska on parhaimmilmmillaan. Koivujen ja pihlajoiden lehdet loistavat kilpaa auringon säteiden kanssa. Mikäpä on lähtiessä lenkille. Suomalaisten kunto keskimäärin on laskenut kuin lehmän häntä. Valitettavasti se näkyy etenkin nuorten keskuudessa. Aiemmin hyvänä kuntomittarina pidetty Cooperin testi on tänä päivänä jo pelkkänä suorituksena monelle ylivoimainen. Puhumattakaan 12 minuutin yhtämittaisesta juoksusta. Ruumillisen työn keveneminen lähes jokaisessa ammatissa vaikuttaa luonnollisesti yleiskuntoon, ellei kuntovajetta täytä omaehtoisesti. Siinä missä ennen lähdettiin poluille tai laduille, nyt pakataan kassi kuntosalia tai vastaavaa liikuntaa varten. Hyvä edes niin, mutta yhtä aikaista liikuntaa ja raikasta ilmaa kauniine maisemineen ei kyllä voita mikään.

<

koulutuksessa ja osallistunut esikuntaharjoituksiin Saksassa sekä turvannut rauhaa Libanonissa 1990-luvun alussa. Olen naimisissa joensuulaisen Anne Mattilan kanssa, jonka suku on kotoisin Juuasta ja Kiihtelysvaarasta. Perheeseen kuuluu kolme aikuista (19-31 v) lasta, joista molemmat pojat ovat suorittaneet varusmiespalveluksensa Pioneerirykmentissä. Itse olen tiedustelu-, panssari- ja panssarintorjuntamies. Olen Kontiolahden Reserviupseeriyhdistyksen jäsen ja sodan ajan sijoitukseni on edelleen sotilasalueella. Harrastuslistani on niin pitkä, ettei sitä kannata tässä luetella, mutta todettakoon, että olen vielä tällä hetkellä kahdeksassa eri hallituksessa pankki-, urheilu- ja järjestömaailmassa, ja edelleen Pohjois-Karjalan MPY:n puheenjohtaja. Vedän tai osallistun vahvasti myös muutamaan tärkeään alueelliseen projektiin. Yksi sellainen on Tammenlehvän Perinneliiton edustajana sotaveteraanijärjestöjen perinneaikakauden valmistelujen johtaminen ja koordinointi maakunnassamme. Talvisin hiihdän ja kesäisin rullaluistelen ahkerasti sen minkä harrastuksilta ja kissojen hoitamiselta ehdin.

Edesmennyt presidenttimme oli ahkera liikkuja. Liikunta piti hänet kunnossa muutenkin. Hänen asenteensa liikuntaan ja kuntoiluun oli yksiselitteinen: kaikki syyt, jotka estävät ihmistä liikkumasta, ovat tekosyitä. Olen kuullut, että nuorten miesten liikkumattomuus näkyy selvästi muun muassa kutsunnoissa. Pieni osa kutsutuista on huippukuntoisia, osa kohtuukuntoisia, mutta yhä kasvavampi määrä huonokuntoisia. Ei voi olla oikein, että taistelutehtäviin tarvittaessa joutuvat nuoret miehet, on armeijassa ensitöikseen opetettava liikkumaan. Nuorten kasvatus on kotien tehtävä. Jos isät ja äidit antavat esimerkkiä, lapset tekevät kyllä perässä. Nyt myös koulumaailma on onneksi herännyt karuun todellisuuteen. Liikuntatuntien karsimisen sijaan, uuden opetussuunnitelman mukaan liikuntaa on lisättävä jokaisessa nuorempien lasten koulussa. Se on

Kirjoitan toiminnanjohtajan tehtävään liittyvistä tavoitteista ja tulevaisuuden näkymistä tarkemmin seuraavassa lehdessä. Keskeistä on kuitenkin, että toimintamme on tavoitteellista, pitkäjänteistä, yhtenäistä, aktiivista ja tuloksellista. Reserviläisjärjestöjen tehtävät tulevat tulevaisuudessa lisääntymään, ja siksi roolimme ja painoarvomme maanpuolustusjärjestöjen joukossa vahvistuu. Yhdistyksissä tehtävä työ on tärkein osa toimintaamme muita väheksymättä. Haluan käydä mahdollisimman pikaisesti kaikissa piirimme yhdistyksissä, jotta tiedän miten käytännön työ kentällä sujuu. Ohessa tulen hoitamaan aktiivisesti puheenjohtajien apuna yhteiskuntasuhteita ja yhteistoimintaa. Taustastani johtuen monet valtakunnalliset toimijat ja toimintaamme maakunnassa tukevat tahot ja ihmiset ovat minulle tuttuja. Pyrin hyödyntämään runsaat kontaktini myös tässä tehtävässä. Toiminnallista syksyä kaikille, Toiminnanjohtaja Jouni Mattila

tie, joka pitkässä juoksussa vie perille. Tietokonepelejä ja tietokonemaailmaa ylipäätään syyllistetään liian heppoisin perustein siitä, että ne vievät lasten ja nuorten kaiken ajan. Pienelle osalle nuorisosta niin varmasti käy, mutta suurin osa Suomen tulevaisuutta on hyvissä käsissä ja jaloissa. Meidän vanhempien tehtävä on kannustaa ja ohjata lapsia ja nuoria liikkumaan. Kilpaurheilijoita ei kaikista tarvitse tulla eikä tule, mutta hyviä ja pitempään terveenä pysyviä kansalaisia heistä varmasti tulee. Kansalaisia, jotka pystyvät ja haluavat puolustaa tätä maata tarvittaessa kaikin mahdollisin keinoin. Jukka Ignatius

Nijmegen 2016 – Sadas Vierdaagse marssittiin in erittäin haastavissa olosuhteissa Nijmegenissä, Hollannissa järjestetään vuosittain maailman suurin marssi- ja kävelytapahtuma. Marsseja on järjestetty vuodesta 1909 lähtien. Ensimmäisen ja toisen maailmansodan aikaisten taukojen vuoksi on seitsemänä vuotena marssi jäänyt järjestämättä. Tänä vuonna oli siten vuorossa sadas marssi – juhlamarssi. Vierdaagse on alusta lähtien ollut vaativa sotilasmarssi, jossa tarkoituksenmukaisesti saatetaan marssijat epämukavuusalueelle. Neljänä peräkkäisenä päivänä suoritetaan sotilasasussa ja kevyessä sotilasvarustuksessa (väh. 10kg kantolaitteessa) aamusta iltaan. Marssia varten valmistaudutaan ja sen aikana toteutetaan harjoiteltuja huoltotoimenpiteitä. Viimeiset vuosikymmenet marssi on ollut avoin myös siviileille. Tänä vuonna tapahtumaan ilmoittautui marssijoita va-

jaat 50 000, joista sotilaita noin 6 000. Juhlavuoden kunniaksi ensimmäisessä ilmoittautujiksi hyväksyttiin ainoastaan kokeneita ja onnistuneita näyttöjä aiemmissa marsseissa antaneita marssijoita. Suomesta mukaan oli kelpuutettu vain yksi sotilasjoukkue, joka koostui Reserviläisurheiluliiton jäsenjärjestöjen edustajista (rauhanturvaajat, reserviupseerit, reserviläiset, maanpuolustuskiltalaiset) sekä Sotilasurheiluliiton edustajista. Joukkueen ulkopuolella marssi sotilassarjassa lisäksi kahdeksan kadettia. Kaikki suomalaiset olivat kokeneita marssijoita, jotka olivat suoriutuneet onnistuneesti jo useasti aiempina vuosina. Marssijohtajana toimi majuri (res.) Harri Norismaa (RUL) ja joukkueen kokoajana vääpeli (res.) Altti Lindgren (Rauhanturvaajat). Vuoden 2016 Vierdaagse-marssi läpikäytiin äärimmäisen vaativissa olosuhteissa: marssipäivistä kolme ensimmäistä tehtiin yli 30:n asteen helteessä ja viimeinen päivä kaksikymmentä marssikilometriä kes-

Tietoikkuna: – Vierdaagse-marssi – Järjestettiin sadannen kerran Hollannin Nijmegenissä 19.22.7.2016 – Neljänä päivänä marssittiin lähes 180km – Suomesta mukana yksi sotilasjoukkue (17 henkilöä), jossa

täneessä ukkosmyrskyssä. Vaikka marssille hyväksyttiin vain kokeneita marssijoita, yli 10% (yli 4600) matkaan lähteneistä joutui jättämään leikin kesken. Suomen 17 sotilasta sisältänyt joukkue sai marssin suoritettua hyväksytysti. Vammoilta ei joukkueemme kuitenkaan välttynyt – yksi joukkueemme jäsen joutui keskeyttämään syvien rakkojen vuoksi. Uskomaton oli yhteenkuuluvuuden ja jaetun koettelemuksen jalostama yhteenkuuluvuuden tunne, kun joukkue saapui sotilasmaaliin Charlemagneen ja pääsi ilman painoreppua viimeisen viiden kilometrin paraatiin – Via Gladiolalle – kymmenien tuhansien kannustajien keskelle. Via Gladiolan päätteeksi ohimarssin otti vastaan Hollannin kuningas Willem-Alexander. Askelmittari näytti viimeisen marssipäivän lopuksi neljän päivän saldoksi 286 649 askelta ja yli 21 000 kcal. Marssimatkaa päivien aikana oli vajaat 180km. http://resul.fi/uutinen/nijmegen-2016/

mukana kaikki RESUL:n jäsenjärjestöt – Osallistujia melkein 50 000, keskeyttämisprosentti 10 – Sotilaat majoittautuivat legendaarisessa sotilasleirissä Camp Heumensoodissa, jossa oli erinomainen mahdollisuus verkottatua eri maiden sotilaiden kanssa. – Sotilasjoukkueita tai yksin marssiin osallistuneita sotilaita oli yhteensä 31 eri maasta.

Z[\]^^_]\`[ a_]b_[ cdef]efdbg

Nijmegenin keskustasta

Suomen marssijoukkueelle useiden vuosien ajalta tuttu sotaveteraani Yrjö Saraste odotti joukkuettamme ensimmäisen päivän maalialueen alussa ja tuli mukaamme marssin viimeiselle kilometrille

Päivän marssisuunnittelu veti ilmeet vakaviksi

T>?@AB CD ?EFDAG ILM?B OEE@?QR SUVWSXYUV

5

=

Tasavallan savallan presidentti on ylentänyt Joensuun ensuun varuskunnan palkattua henkilöstöä seuraavasti: Everstiluutnantiksi Majuri Antti Teräväinen (Puolustusvoimien palvelukeskus, Joensuu)

jalan aluetoimisto, Joensuu) Kapteeni Mika Hietanen (Puolustusvoimien palvelukeskus, Joensuu) Kapteeni Mika Katainen (Puolustusvoimien palvelukeskus, Joensuu) Kapteeni Jari Lappalainen (Puolustusvoimien palvelukeskus, Joensuu)

Puolustusvoimien palveluksessa Pohjois-Karjalassa oleville on myönnetty 4.6.2016 seuraavat ansiomerkit:

Tasavallan presidentti on myöntänyt valtion virka-ansiomerkin 4.6.2016 seuraaville henkilöille:

Suomen Leijonan ritarikunnan I luokan ritarimerkki (SL R I) Majuri Tuukka Kuusimäki (PohjoisKarjalan aluetoimisto, Joensuu) Majuri Petri Myller (Pohjois-Karjalan aluetoimisto, Joensuu) Majuri Juha Nissinen (Pohjois-Karjalan aluetoimisto, Joensuu)

Kapteeni evp Rauno Pitkänen Yliluutnantti evp Jukka Ryynänen

Suomen Leijonan ritarikunnan ritarimerkki (SL R) Kapteeni Mika Räisänen (Pohjois-KarSotilasarvoon: KAPTEENI Haring Tomi Juhani Joensuu Huotari Alpo Kalevi Liperi Käyhkö Mika Petri Juhani Joensuu Markkanen Pasi Taavetti Kontiolahti Sotilasarvoon: YLILUUTNANTTI Heikkinen Ossi Eino Olavi Nurmes Itäniva Liisa Hellevi Kontiolahti Markkanen Pekka Juhani Liperi Sotilasarvoon: LUUTNANTTI Haapalainen Antti Juhaninpoika Joensuu Heiskanen Petri Markus Liperi Hirvonen Iiro Aleksi Kontiolahti Ikävalko Jani Markus Joensuu Kojo Antti Petteri Joensuu Kontkanen Antti Ensio Outokumpu Kähkönen Jarkko Tapani Joensuu Nykänen Topi Valtteri Joensuu Oresmaa Mikael Kontiolahti Sotilasarvoon: LÄÄKINTÄMAJURI Niemi Antti-Sakari Kontiolahti Sotilasarvoon: YLIVÄÄPELI Manner Ari Ilmari Tohmajärvi Sotilasarvoon: VÄÄPELI Hirvonen Jani-Pekka Kontiolahti Sotilasarvoon: YLIKERSANTTI Ervast Hannu Kimmo Olavi Outokumpu Hakkarainen Kari Petteri Liperi Hartikainen Kusti Mikael Joensuu Hämäläinen Simo Tuomas Joensuu Jalovaara Juha Petri Liperi Juvonen Pekka Henrikki Joensuu Komulainen Erkki Johannes Joensuu Kontturi Juha Martti Kontiolahti h

Sotilasansiomitalit Pohjois-Karjalassa 4.6.2016 Puolustusvoimain komentaja on myöntänyt Puolustusvoimain lippujuhlan päivänä sotilasansiomitalin 213 henkilölle. Mitali myönnetään Puolustusvoimien palveluksessa oleville tunnustuksen osoituksena erityisestä kunnostauKoukkunen Jarkko Marko Johannes Kitee Kukkonen Kimmo Juhani Kontiolahti Kärki Timo Mikael Joensuu Laakkonen Heikki Tapani Tohmajärvi Nenonen Outi Irina Joensuu Nieminen Pekka Juhani Joensuu Ovaskainen Juha-Matti Johannes Joensuu Partti Essi Marjaana Joensuu Räsänen Jani Toni Tapio Joensuu Räty Kimmo Marko Olavi Kontiolahti Särkikoski Jouni Paavali Joensuu Toivanen Oscar Edward Joensuu Viertola Mika Heikki Sulevi Lieksa Sotilasarvoon: KERSANTTI Gustafsson Anssi Aleks Eemeli Joensuu Härkönen Keijo Henrik Kristian Joensuu Jolkkonen Ari-Pekka Liperi Karasola Anu Kaarina Joensuu Karenko Robin Axel Matias Joensuu Kerola Aleksi Raafael Joensuu Leppänen Jaakko Tapio Joensuu Martikainen Arto Kalevi Juuka Matilainen Ville Pekka Joensuu Nivala Matti Juho Kalevi Joensuu Pasanen Sami Juhani Joensuu Repo Jukka-Pekka Olavi Joensuu Riissanen Pasi Jaakko Johannes Joensuu Rissanen Simo Otto Jalmari Outokumpu Räty Miika Sakari Joensuu Silvennoinen Martti Veli Johannes

tumisesta palveluksessa, erityisestä neuvokkuudesta tai aloitteellisuudesta taikka pelottomasta toiminnasta vaaratilanteessa. Puolustusvoimiin kuulumattomalle henkilölle mitali voidaan myöntää Puolustusvoimien hyväksi tehdystä erityisen ansiokkaasta työstä. Sotilasansiomitali on myönnetty seuraaville henkilöille Pohjois-Karjalassa: Sairaanhoitaja Kokko Heikki Tenho Tapani, Joensuu Seurakuntamestari Martikainen Hannu Pekka, Juuka Verotarkastaja Tikkanen Tenho Juhani, Espoo

Joensuu Tahvanainen Jani Erkki Mikael Joensuu Turunen Miika Pekka Joensuu Turunen Mika Markus Joensuu Tynkkynen Heikki Antero Kitee Varonen Riku Valtteri Joensuu Virnes Santeri Juho Olavi Joensuu Virolainen Aaro Matti Mikael Joensuu Kurttila Jouko Aleksi Joensuu Sotilasarvoon: ALIKERSANTTI Blinnikka Marko Arto Juhani Liperi Eronen Pietu Uolevi Lieksa Hänninen Anssi Olavi Kitee Härkönen Teemu Antero Polvijärvi Jormanainen Ilkka Johannes Kontiolahti Räsänen Tatu Antero Kontiolahti Saukkonen Antti Alpertti Polvijärvi Sorsa Katri Marja Anita Joensuu Sotilasarvoon: KORPRAALI Leppänen Johannes Niilo Ilmari Joensuu Pantsar Taneli Antero Joensuu Sotilasarvoon: YLIRAJAJÄÄKÄRI Partanen Riku Pekka Severi Joensuu

1. VUODEN 2015 YHDISTYKSET Pohjois-Karjalan rjalan Reserviläispiiri ry Kontiolahden reserviläiset ry Pohjois-Karjalan Reserviupseeripiiri Outokummun reserviupseerit ry 2. VUODEN 2015 TIEDOTTAJA Ari Hevonkoski Pkreservi Kontiolahti 3. VUODEN 2015 LIIKKUVA RESERVILÄINEN Mika Issakainen Joensuun Reserviläiset ry 4. VUODEN 2015 LIIKKUVA RESERVINUPSEERI Pertti Saarelainen Joensuun Reserviupseerit ry 5. VUODEN 2015 RESERVILÄINEN Miika Sotikov Liperin Reserviläiset ry

฀ ฀ ฀ HUONEISTOSISUSTUS

INVENIUS Huoneistosisustus Invenius Oy qrstuuvwxvyztr {|} ~€{ q‚ƒ„

pj klk lml nlol

…†‡‡ˆ‰†Š‹ŒŠ†ŽˆŠŒ†Ž‘ˆŽ†ŽŽ‘Ž‰’

www.huoneistosisustus.fi 7

i

Olemme emme jo usean vuoden ajan yhdistäneet neet Pohjois-Suomeen suunnattuihin lomamatkoihin paikalliseen sotahistoriaan perehtymisen. Käsivarren Lappiin matkatessa ei voi olla huomioimatta muistomerkkien ”nauhaa”, joihin tutustumalla saa hyvän kuvan Lapin sodan kulusta. Kesällä 2016 suuntasimme vaeltelemaan ja erästelemään Itä-Lappiin Savukoskelle ja Inariin. Vierailimme Nuorttijoen mahtavassa kanjonissa, Luttojoella sekä Nellimissä. Kymmenen päivää kestäneen reissun aikana avautui meille toisenlainen todellisuus sodankäynnistä tutustuessamme Neuvostoliiton partisaanitoimintaan Suomessa Jatkosodan aikana. Neuvostopartisaanien toiminta Suomen alueella kohdistui tuhoamistoimintana sotilaskohteiden lisäksi siviilikyliin ja siviileihin. Toiminnan tarkoituksena oli heikentää rintamalla taistelevien joukkojen taistelutahtoa ja herättää pelkoa kotirintamalla elävien ihmisten keskuudessa. Sota-ajan kotirintaman kylien asukkaina oli lähinnä vanhuksia, naisia ja lapsia. Joskus kylissä saattoi olla rintamalta lomalla olevia sotilaita, mutta pääsääntöisesti erämaakylät olivat melko lailla suojattomia hyökkäyksiä vastaan. Suomen puolella partisaanit hyökkäsivät ainakin Kuoskun, Hautajärven, Niemelän, Yliluiron, Seitajärven ja Lokan kyliin. Edellytykset partisaanitoiminnalle Itä-Lapissa olivat erinomaiset. Alueella ei ollut yhtenäistä rintamalinjaa ja suurten erämaiden kätkössä pää-

si suuremmatkin osastot liikkumaan kenenkään tietämättä rajalinjojen yli. Syksyllä 1941 Savukosken Kuoskun kylää oltiin rakentamassa uudelleen Talvisodan jäljiltä, kun 3.9. Neuvostoliiton partisaanit hyökkäsivät kylään ja polttivat kylän kaikki rakennukset. Myös kylän molemmin puolin sijaitsevat sillat räjäytettiin. Hyökkäyksessä partisaanit surmasivat kahdeksan kyläläistä. Nuorin uhreista oli vasta kolmevuotias. Suomalaiset perustivat vuoden 1942 lopulla partisaanien torjuntaan Erillisosasto Saun. Osaston tehtävänä oli partisaanien torjunta ja tarvittaessa jäljittäminen sekä erämaa-alueiden vartiointi. Sau toimi Rovaniemen yhteisesikunnan alaisuudessa ja sen vahvuus oli 220 miestä. Suomalaisten vastatoimista huolimatta partisaanien iskut jatkuivat aina syksyyn 1944 saakka. Erityisen raaka hyökkäys tehtiin Seitajärven kylään 7.7.1944. Kylässä oli viisi asuttua taloa ulkorakennuksineen. Partisaanit aloittivat hyökkäyksen aamuyöllä, kun kyläläiset nukkuivat tietämättä heihin kohdistuvasta vaarasta. Kylä tuhottiin melkein kokonaan. Vangiksi joutui kaikkiaan 14 kylän asukasta. Heidät vietiin noin kuuden kilometrin päähän kylästä. Siellä heitä kuulusteltiin ja sen jälkeen heidät tapettiin ampumalla, puukoilla ja pistimillä. Eniten siviiliuhreja vaatinut partisaaniisku tapahtui Lokan kylässä 16.7.1944.

Iskussa kuoli kaikkiaan 21 siviiliä. 16 ihmistä kuoli liekkeihin, liekkeihin kun partisaanit telkesivät heidät rakennukseen, jonka sitten sytyttivät tuleen. Tapahtumien seurauksena käsky Lapin rajakylien evakuoimisesta annettiin 31.7.1944. Evakuointikäsky kosketti kaikkia muita paitsi niitä miehiä, jotka jäivät suojaamaan kyliä ja hoitamaan tiloja. Kesäinen vierailu Itä-Lapissa avasi silmiämme myös tälle viime sotien pimeälle puolelle. Partisaanien hyökkäykset olivat kielletty aihe vuosikausia myös täällä Suomessa. Virallisesti Neuvostoliitto ilmoitti hyökänneensä vain sotilaskohteita vastaan ja myös Suomen virallinen kanta myötäili sodan jälkeisessä vaikeassa ulkopoliittisessa tilanteessa naapuria. Sodan aikaisten tapahtumien jäljet kulkevat kuitenkin varmasti vieläkin perintönä alueen asukkaiden mielissä. Meille ItäLappiin retkeilemään ja kalastamaan matkaaville käypäläisille tapahtumat avautuvat useiden muistomerkkien ja opastaulujen välityksellä. Suosittelenkin alueeseen tutustumista kaikille erähenkisille reserviläisille perheineen. ItäLapin retkeilyreitit ovat hyvin hoidettuja ja Urho Kekkosen kansallispuisto luo hyvät puitteet vaativaankin erästelyyn. ”•–—˜™ š› –œ›˜ž

Juha Rytkönen ja Liisä Itäniva. Kontiolahden Reserviupseerit Ry

Ÿ ¡¢£¡ ¢£¡¤¤£ ¥¦§¢¦ ¨© ª¡ «©¬­ ¢¦ ¡ª ® §­­ ©¨¨­ ¥¦¤¦¥¬ ¨­ ¤¯

kuntoa. taustalla Nuorttijoen kanjoni Itärajan tuntumassa Liisa Itäniva Kuoskun kylän uhrien muistomerkillä. Partisaanien iskussa kylään kuoli 8 siviiliä. Lähiruokaa Luttojoesta. Tämäkin Liisan perhostelema harjus päätyi halsteriin iltanuotiolle. “

Talvi- ja jatkosodan odan seurauksena on Enon alueella useita eita muistomerkkejä, uist kkejä, joiden kunnosta on huolehdittava ja kohteisiin pääseminen on turvattava. Niinpä Enon Reserviläiset kohdensivat kevättalkoot kulkureittien raivaamiseen ja reitin kunnostamiseen. Raivattiin raivaussahoilla, puhdistettiin reitit risuista

sekä tehtiin kulkusiltojen korjauksia. Talkoisiin osallistui yhdeksän miestä. Kohteet olivat Rahkeenvaaran lentomuistomerkki, joka osoittaa Suomalaisen lentokoneen maahansyöksypaikan.

Molemmat kohteet herättävät kunnioitusta tuon ajan tekijöitä ja heidän saavutuksiaan kohtaan.

Toisena kohteen oli taas Törni-Männis-

ÂÃÄÃ ÅÆÇÆÈÉÊËÌÊÇÆÍ ÎÆÉÌÍÍÏËÎÄÊÇÇÏ ÅÏÐÎÆÆÃÉÏÏÈÏÇÇÏ ÑÏ

Törni-Männistön asekätkentäpaikassa.

tön asekätköpaikka Eno-Ahveninen väläheisyydessä. lilisen titien lähei yd sä Kätkössä kkerrotaan olleen myös presidentti Mauno Koiviston sodassa käyttämä pikakivääri.

±²³´µ¶ ·¸ ³¹º¸µ» ¼²½½¾ ¿¹À¸Á²Á

9

°

Synty ja taustaa staa ”Karjalan Poikien Kilta maanpuolustusväen yhdyselimeksi Pohjois-Karjalassa” otsikoi sanomalehti Karjalainen 13.9.1956 ja jatkaa artikkelissaan.” Viime toukokuussa päätettiin Pohjois-Karjalassa reserviupseeri- ja aliupseerikerhojen sekä paikallisten joukko-osastojen neuvottelutilaisuudessa ryhtyä suunnittelemaan yhteisen toimintaelimen perustamista. Tämän päätöksen johdosta oli eilen järjestetty Karjalan Talon kaksoiskabinetissa tällaisen yhteistyöelimen perustamiskokous. Läsnä olivat lähiympäristön joukko-osastojen, sotilaspiirin, reserviupseeripiirin, reservialiupseeripiirin ym. maanpuolustusasiasta kiinnostuneiden edustajat.” Päätettiin, että kokoukseen osallistujat muodostavat yhteisvoimin Karjalan Poikien Killan, jonka puitteissa pyritään edistämään maanpuolustushenkeä. 12.9.2016 kilta juhli 60-vuotistaivaltaan Joensuun taidemuseolla pidetyssä juhlassa.Samalla julkaistaan myös killan 60-vuotishistoriikki,”Yhdessä läpi vuosikymmenten”. Säännöt Vuoden 1956 säännöissä toiminnan tarkoitus määriteltiin seuraavasti: Killan tarkoituksena on toimia Pohjois-Karjalan maanpuolustusta harrastavien yhteisöjen ja niihin verrattavien keskinäisen avun, yhteistyön, seurustelun ja aseveljeyden kiltana järjestäen yhteistoimin jäsenyhteisöjen tarkoitusperiin kuuluvaa toimintaa. Vuosikymmenten saatossa killan sääntöjä on mukautettu toiminnan – ja ympäröivän toimintaympäristön vaatimusten mukaisesti. Vuonna 1988 vuosikokous hyväksyi säännöt joissa todettiin killan toteuttavan tarkoituksensa yhteistyössä jäsenyhteisöjensä kanssa mm. pitämällä yhteyttä puolustusvoimiin ja rajavartiolaitoksen joukko-osastoihin ja muihin yksiköihin järjestämällä yhteisiä tilaisuuksia, esitelmä ja juhlatilaisuuksia sekä retkiä ja kilpailuja.

tiin kokouskäytäntöjä, vuosikokouksen koollekutsumista sekä tarkennettiin sääntökohtaa Oltermanniksi kutsumisesta.

littu

Nykyisten sääntöjen mukaan varsinaiseksi äänivaltaiseksi jäseneksi voi päästä rekisteröity maanpuolustusjärjestö tai vastaava oikeuskelpoinen yhteisö. Jäsenmäärä 31.12.2015 oli 28 jäsenjärjestöä. Toiminnassa on lisäksi mukana ilman äänioikeutta yksi järjestö. Järjestöillä on 76 alayhdistystä ja kokonaisjäsenmäärä ”kiltaperheessä” on 8070. Sääntöjen henki ei ole muuttunut vuosikymmenten aikana juuri lainkaan. Toiminta-ympäristön muutokset ovat tuoneet mukanaan kulloisetkin tarpeet sääntöjen muutoksiin.

Killan historia pitää sisällään monia värikkäitä ja muistorikkaita tapahtumia joista voitaneen mainita alkutaipaleen yhtenä toimintamuotona nuorison maanpuolustustahdon ja - hengen kehittäminen esitelmä – ja puhetilaisuuksina, koululaisten varuskuntavierailut, suunnistus- ja ampumakilpailut ja ohjelmalliset tanssitilaisuudet.

Oltermannit ja kiltajääkärit Kunniajäsenet, joita ovat Oltermannit ja kiltajääkärit, voi killan hallitus kutsua henkilön jota jäsenyhdistys on esittänyt tai joka on toiminut erityisen ansiokkaasti killan tai sen tarkoitusperien hyväksi tai merkittävällä tavalla tukenut killan toimintaa. Killan hallitus pyytää vuosittain jäsenjärjestöjen esityksiä kiltajääkäreiksi ja palkitseminen tapahtuu vuosittain itsenäisyyspäivän iltajuhlassa. Kunniapuheenjohtajaksi voidaan kutsua kunniajäsen mikäli hän on toiminut hallituksen puheenjohtajana. Kunniapuheenjohtajia voi olla vain yksi kerrallaan. Nykyinen killan kunniapuheenjohtaja on Harri Hentunen. Hallitus Killan hallitukseen kuuluu puheenjohtaja ja kaksi varapuheenjohtajaa jotka valitaan toimikaudeksi joka päättyy vuosikokouksen loppuun. Hallituksen jäsenet, 8-12 kappaletta, valitaan kahdeksi toimikaudeksi kerrallaan siten että puolet heistä eroaa vuosittain.

Osallistuminen vapaaehtoiseen maanpuolustuskoulutukseen ja kirjaus jäsenyydestä Maanpuolustuskiltojen Liitto ry:een toivat muutokset sääntöihin vuonna 1994. (MPKL käsittelee KPK:ta kiltapiirinä)

Vuoden 2016 puheenjohtajaksi on valittu Jari Aho ja varapuheenjohtajiksi Liisa Pietarinen ja Pekka Nevalainen. Varapuheenjohtajat toimikuntineen vastaavat killan kahden päätapahtuman jotoksen ja itsenäisyyspäivän juhlatanssiaisten järjestelyistä. Hallitukseen jäseniä jäsenjärjestöistä on valittuna yhdeksän.

Killan sääntöjen sopeuttamista ympäröivään toimintaympäristöön haettiin vuoden 2009 sääntömuutoksella jossa tarkennet-

Historiaa tehtiin vuonna 2009 vuosikokouksen valitessa ensi kertaa naisen killan varapuheenjohtajaksi. Va-

ÒÓ

henkilö

oli

Inkeri

Laukkanen.

Toiminta

Karjalan Pojat - lehden toimituskunnan avustaminen, taloudenhoito ja painatusvastuu kuuluivat killan alkuvuosien toimintoihin kunnes vastuut siirrettiin reserviläisjärjestöjen hoidettavaksi. Muistomerkki – ja patsashankkeissa kilta on ollut aktiivinen toimija vuosien saatossa. Merkittävimpiä hankkeita lienee vuonna 1988 paljastettu Karjalan Jääkäripatsas Joensuussa sekä killalta huomattavaa tukea saanut Ilomantsin Oinassalmen talvisodan taistelujen muistomerkki Karjalan Sotilassoittokunnan lakkautussuunnitelmat vuonna 1992 sekä huoli Pohjois-Karjalan Prikaatin ja PohjoisKarjalan Sotilasläänin lakkauttamisesta vuonna 2004 saivat maanpuolustusväen takajaloilleen Pohjois-Karjalassa. Näissä molemmissa hankkeissa torjuntataistelujen käynnistäjänä oli Karjalan Poikien Kilta. Vuonna 2011 prikaatin lopettamisuhka alkoi konkretisoitua ja kilta oli keräämässä pohjois- karjalaisten mpk järjestöjen tukea laadittuun vastineeseen prikaatin säilyttämisen puolesta. Nykyisin toiminta on vakiintunut kolmeen merkittävään tapahtumaan vuosittain. Elokuun lopussa pidettävä Jotos toteutettiin ensimmäisen kerran vuonna 1973. Siitä lähtien suuri joukko miehiä kautta maakunnan – ja ulkopuoleltakin - odottaa joka kesä kutsua jotokselle. Vuoden 2016 jotos pidettiin Ilomantsissa jossa tukikohtana on seurakunnan leirikeskus Taivalmaja. Itsenäisyyspäivän juhlatanssiaiset on järjestetty perinteitä kunnioittaen vuodesta 1967 lähtien. Perinteeksi muodostuneet palkitsemiset, korkeatasoiset esitykset, vanhat tanssit, maittava illallinen, ryyditettynä soittokunnan musiikilla ei jätä ketään kylmäksi. Illan aikana pidettävät arpajaiset muhkeine palkintoineen on merkittävä osa killan taloutta.

Yhteistoiminnassa Pohjois-Karjalan Aluetoimiston kanssa kilta järjestää vuosittain tulevan vuoden maanpuolustustapahtumien yhdentämistilaisuuden. Suurten juhlatapahtumien järjestelyt on usein uskottu Karjalan Poikien Killan vastuulle. Näistä hyvinä esimerkkeinä ovat mm. valtakunnalliset Torjuntavoittojen 6065-ja 70-vuotisjuhlajärjestelyt yhdessä 14 Divisioonan perinneyhdistyksen Ilomantsin alaosaston -ja Ilomantsin kunnan kanssa.

Karjalan Poikien Killan 44. jotos järjestettiin Ilomantsissa elokuun 26.-27. päivinä ja oli nimeltään Taival-jotos. Jotoksen tukikohtana toimi Taivalmajan leirikeskus. Jotoksen teemana oli pala itää, pala länttä. Jotoksen suojelijana toimi Kuopion hiippakunnan piispa Jari Jolkkonen. Jotos alkaa perinteisen juhlavasti lipunnostolla ja lippulaululla. Killan puheenjohtajan avaussanojen ja jotosjohtajan puhuttelun jälkeen partiot siirtyvät maastoon rastitehtävien pariin. Tehtävien aihepiiri käsitteli mm. sotiemme historiaa, karjalan kieltä ja

Killan lippu

Lopuksi

Jokaisella merkittävällä maanpuolustusjärjestöllä pitää olla oma lippu. Niin myös Karjalan Poikien Killalla. Lipunnaulaustilaisuus pidettiin Kontiorannan sotilaskodissa vuonna 1992 ja ensimmäisten naulaajien joukossa oli lipun suunnitellut taiteilija Jouko Solonen. Tästä saakka killan lippu on ollut mukana lukemattomissa eri maanpuolustustilaisuuksissa.

Karjalan Poikien Killan ylimpänä päätöksen tekijänä on vuosikokous jossa äänivaltaisina osallistujina ovat jäsenjärjestöjen edustajat. Hallitus toteuttaa käytännössä vuosikokouksen tekemät päätökset. Yksittäinen henkilö voi vaikuttaa killan toimintaan liittymällä jäseneksi johonkin jäsenjärjestöistä ja olemalla sen aktiivinen toimija.

idän sekä lännen uskontojen kohtaamista. Monenlaista muutakin tietoa ja taitoa mitattiin. Jotostehtävänä jokaisen partion piti valmistaa toimintakuntoinen pokasaha. Ensimmäinen päivä päättyy saunomisen jälkeen yhteiseen iltanuotioon.

aina jotoksen tulosten julkaisemiseen.

Toisen päivän reitti on perinteisesti hieman pidempi. Ilomantsin maastot ovat tavallista vaativampia, mutta toisaalta harjuineen ja vesistöineen äärimmäisen kauniita. Toinen päivä päättyy juhlaillalliseen jossa ohjelmassa on puheita, musiikkia, yhteislauluja. Ilta huipentuu

Tänä vuonna jotokselle osallistui vajaat 50 jotostelijaa ja jotoksen kokonaisvahvuus on noin 65. Jotoksella ei tunneta arvoja eikä arvonimiä. Jotoksen henki on aina ollut ainutlaatuinen. Jotoksella menestyäkseen jotostelijallatäytyy olla kaksi ominaisuutta. On oltava positiivinen asenne vapaaehtoista maanpuolustustyötä kohtaan ja pilkettä silmäkulmassa. Vuoden päästä killan jotos on Juuan Paalasmaalla, Pielisen saaristolaismaisemissa.

ÔÕÖ×ØÙØÚ ÛÕÜÜÝ ÞßØØÙàÕà áâ ãâäÙ åæÝ

Kuvat: Keijo Lohiranto ja Seppo Hyttinen

çèé êëìíîéïðñï êòñóôëëó õîö÷ñøëôñòííî

Juhlapuheenpitäjä eversti Jari Kytölä

Petri Lehikoinen Jotoksen kyykkärastilla

Kiertopalkinnon saaja ratkaistiin ampumatuloksella

11

ÒÒ

1.1.2014 alkaen Kontiolahden sotilaskotiyhdistyksen toiminta siirtyi Joensuuhun ja toiminta muuttui ratkaisevasti, sillä ”omia” varusmiehiä ei enää ollut Pohjois-Karjalan prikaatin lakkautumisesta johtuen. Vuonna 2014 etsittiin ja vakiinnutettiin uusia toimintatapoja ja vuosi 2015 oli monen toiminnan osalta jo rutiinia. Olemme saaneet muokattua toimintatapoja nykyiseen tilanteeseen sopiviksi ja koko ajan pyrimme kehittämään toimintaa eteenpäin. Kiinteän sotilaskodin ja ”omien poikien” puuttuessa toimintamme painottuu nyt eri tavalla kuin ennen. Pääosa nykyisestä sisartyöstä tehdään tarjoilujaoston alaisuudessa ns. kaupunkikahvituksina, joissa tärkeänä yhteistyökumppanina on Pohjois-Karjalan aluetoimisto. Sotilaskotipalveluja tarjoamme Yöttäjän leirikodissa Sotinpuron harjoitusalueella. Pohjois-Karjalan

prikaatin lakkauttamisen jälkeen yhdistyksemme toimii yhteistyössä Kajaanin Sotilaskotiyhdistyksen kanssa hoitamalla Kainuun Prikaatin Sotinpuron harjoitusalueelle tilaamat sotilaskotipalvelut. Vuonna 2015 hoidimme Farmari-messujen ja MILjazz-tilaisuuden lisäksi yli 2000 henkilön kahvitukset eri tilaisuuksissa. Tämän kesän suuri tapahtuma oli Sotaveteraaniliiton Liittopäivät, jossa yhdistyksellämme oli päävastuu muonituksesta. Ensi vuonna 2017 Enossa järjestettävä Jukolan viesti tarvitsee myös innokkaita ja ahkeria sisariamme talkootyöhön – ja niitähän meiltä löytyy. Yhteistyö Rajasotilaskotiyhdistyksen Onttolan osaston kanssa on saatu toimimaan hyvin. Yhdistyksemme sisarilla on mahdollisuus työskennellä Onttolan Rajasotilaskodilla, mikä on konkreettista työtä varusmiesten kanssa.

Nykyinen toimitilamme Sisartupa sijaitsee Joensuun kaupungin keskustassa. Alakerrassa keitetään kahvit kahvitustilaisuuksiin ja sieltä löytyy myös pakastimet ja varastotilat. Yläkerran tilassa järjestetään yhteisiä sisartapaamisia. Vuoden 2016 teemana onkin jäsenten hyvinvointi ja sitä ylläpidämme mm. yhteisillä sisarilloilla ja retkillä. ”Me sotilaskotisisaret emme saarnaa aatetta vaan toimimme. Silti olemme niin idealisteja, että uskomme pyyteettömän palvelumme poikien hyväksi saavan heissä aikaan myönteisen reaktion. -Sotilaskodin on seurattava aikaansa, omaksuttava ilman ennakkoluuloja uutta ja välttämätöntä, perinteitä silti unohtamatta.” (Lainattu sotilaskotiliiton puheenjohtaja Ulla Mustakallion puheesta yhdistyksemme täyttäessä 40 vuotta)

Teksti ja kuvat: Anne Kurkinen

S

ùúûüýþÿ úûü

ý ÿ ü ûþ

þý

 üÿÿþ ýý ùúûþ
ûþþüýüü

þ û

ton Liittopäivät kesällä 2016 Joensuu Areenalla. Alla Resul:n ja Liperin Reserviläisyhdistysten Paloaukean Talvijotos Liperissä talvella 2016.

Ò2

Munkkien lisäksi löytyy mm coctail-palat. Iloinen mieli ja hymy sisältyy aina palveluun.

P   P   perustettu 1.1.2014 jolloin yhdistyivät Kontiorannan Päällystöyhdistys ry sekä Pohjois-Karjalan Rajapäällystö ry. Yhdistys vaalii molempien yhdistysten perinteitä alkaen vuodesta 1945. Yhdistys on Päällystöliitto ry jäsenyhdistys. Jäseniä yhdistyksessä on 48, joista Puolustusvoimien viranhaltijoita on 23 ja Rajavartiolaitoksen virassa palvelee 25 henkilöä. Pääosa jäsenistä on opistoupseereita. Yhdistyksellä on lisäksi 43 evp- jäsentä. Yhdistyksen aktiivipalveluksessa olevien jäsenten jäsenmäärä on laskussa, johtuen opistoupseerikoulutuksen lakkautumisesta ja henkilöstön eläköitymisestä.

Hallituksen puheenjohtajana toimii Mika Räisänen, puheenjohtajan lisäksi hallitukseen kuuluu kuusi muuta jäsentä. Hallituksen alaisuudessa toimii huvi- ja urheilutoimikunta, jonka puheenjohtajana toimii Mikko Raunio. Yhdistyksen tarkoituksena on edistää jäsenten ammatillista järjestäytymistä, edustaa jäseniä ja valvoa heidän taloudellisia, sosiaalisia ja oikeudellisia etuja, kohottaa jäsenien ammattitaitoa, maanpuolustustietoutta sekä fyysistä kuntoa. Yhdistys on ennen kaikkea jäsenistÜn edunvalvontaan keskittyvä yhdistys.

Yhdistys osallistuu aktiivisesti alueellisiin maanpuolustustapahtumiin sekä sidosryhmätilaisuuksiin. Yhdistys on yksi niistä yhdestätoista järjestÜstä jotka liittyivät Karjalan Poikien Kiltaan sen ensimmäisenä toimintavuonna 1956. Tuolloin yhdistyksen nimi oli Pohjois-Karjalan Rajavartioston alipäällystÜkerho. Yhdistyksen jäsen Mikko Raunio toimii Karjalan Poikien Killan hallituksessa. Hallituksen puheenjohtaja Mika Räisänen

13

Ă&#x2019;;

Tekstit: Olavi Lautamäki Joensuun Ilmasilta on perustettu ettu vuonna 1987. Jäseniä ilmasillassa on nykyään yli 80. Perustajajäsenillä oli ilmavoimatausta, mutta jäseneksi voidaan nyt kutsua myös hyvämaineinen Suomen kansalainen, jolla on palava innostus ilmavoimien historiaa kohtaan. Ilmasiltoja on Suomessa kahdeksan. Ne pitävät yllä maanpuolustushenkeä ja toimivat ilmavoimien perinteen vaalimisen hyväksi toimintaalueillaan. Vuodesta 2004 lähtien Joensuun Ilmasillan puheenjohtajana on toiminut sotakamreeri Rauno Suhonen. Joensuun Ilmasilta on ollut mukana mm. yli kymmenen sotilasilmailun muistomerkin pystyttämisessä, viimeksi Junkers-vitriinin siirrossa Kiteelle heinäkuussa 2016. Vuonna 2005 entisöity pommikoneen suojakorsu on ainoa laatuaan Suomessa. Onttolan lentokenttä valmistui vuonna 1937 ilmavoimien tarpeisiin. Kesällä 1941 kentälle ja Pyhäselän pohjoisrannoille kertyi run-

saasti ilmavoimien joukkoja, mm. jopa puolet lentokonekalustosolet ilmavoimien ilm oimi l toko kalust ta. Lentoteknisen huollon ja korjaustoiminnan varmistamiseksi perustettiin Onttolaan kenttälentovarikko. Lisäksi alueelle sijoitettiin erilaisia tukitoimintoja kuten Lentojoukkojen Keskusvalokuvauslaboratorio. Onttolasta muodostui vähitellen Suomen pommitusilmavoimien päätukikohta. Sissien kuljetus- ja huoltolentoja hoidettiin vesilentokoneilla Höytiäisen Hirvirannalta. Suojakorsuja rakennettiin pommikoneita varten Onttolan lentokentän länsi-, etelä- ja pohjoispuolille. Länsi- ja pohjoispuolen korsujen maavallit ovat yhä näkyvissä. Joensuun Ilmasilta on toteuttanut useita näyttelyitä, viimeisimpänä Sotaveteraaniliiton Liittopäivillä kesäkuussa 2016 Joensuun Areenalla näyttely ”Ilmasotaa ja Marskin ritareita”. Ilmasilta osallistui myös mm. Pohjois-Karjalan museon Pilvenveikot ja lentävät lyijykynät -ilmasotanäyttelyn toteutukseen 2008-2009.

J !" "#!$%& "'(%""%% )**'&% & *' *+&&+ ,--#  J' . suun lentoasema) kesällä 1944. SA-Kuva

K/011223 450122/ 678/90527 K/0119:58/9 0/; loissa paljastettiin potkurinnapavitriini, jossa tuotiin esille yhden Suomen ilmavoimien Junkers-pommikoneen kohtalo. Miksi muistomerkki sijoitettiin Kiteelle, vaikka sen alkuperäisen sijoituspaikan läheisyydestäkin olisi löytynyt hyviä sijoituspaikkoja. Tähän kysymykseen antoi vastauksen paljastuspuheen pitänyt ja vitriinin Kiteen kaupungille luovuttanut Joensuun Ilmasilta ry:n puheenjohÒ<

Vuonna 2011 valmistui Junkers Ju 88 A-4 –pommikoneen miko (JK-254) satoja toja ttunteja vienyt moottorin kunnostus ja näytteille asettelu museoon. Myös kyseisen koneen raivausoperaatioon osallistuttiin. Muita tärkeitä toimintamuotoja ovat viranomaisyhteistyö, yhteiset kokoukset ja esitelmätilaisuudet sekä vierailut mm. lennostoihin. Esitelmöijinä on ollut vuosikymmenten varrella Mannerheimristin ritari Hasse Windista Karjalan Lennoston komentajiin. Vuonna 2011 Joensuun Ilmasillalle hankittiin lippu, jolloin yksi naulaajista oli puolustusvoimien nykyinen komentaja kenraali Jarmo Lindberg.

J' " <&=%"#&&% '"***%=% J !".$'==#'

sirpalesuoja

taja sotakamreeri Rauno Suhonen. -Joensuun Ilmasilta ry kokosi Kesälahdelle Villalan kylään vuonna 1944 maahansyöksyneen JK-264:n potkurinnavan ympärille muistomerkin, joka asetettiin esille Joensuun lentoaseman lähtöaulaan vuonna 2003. Uuden sijoituspaikan kartoittaminen muistomerkille tuli ajankohtaiseksi reilu vuosi sitten, kun Finavia ilmoitti, että lentoaseman saneerauksen jälkeen vitriinille ei enää ole tilaa lentoasemarakennuksen

sisätiloissa. Neuvottelut vitriinin siirtämisestä etenivät nopeasti Kiteen Rajakillan puheenjohtajan Pekka Hakkaraisen ja sihteerin Timo Päivisen innostuessa asiassa. Samat henkilöt toimivat ansiokkaasti paikallisina yhdyshenkilöinä Kiteen kaupungin ja Hotelli Kiteenhovin suuntaan siinä vaiheessa kun periaatteellinen päätös siirrosta tehtiin ja muistomerkille etsittiin hyvää esittelytilaa kertoi Rauno Suhonen muistomerkin siirtämisestä Kiteelle.

E>??@ ABCDFGDCCB HI>?@LLMNM >DDC@ Rauno Suhonen jatkoi kertomalla että Kiteen seutu oli sota-aikana merkittävää ylilentoaluetta. Kun tähän lisätään vielä se, että eräs kiteeläismies tunnettuun paikalliseen sukuun kuulunut ilmavoimien luutnantti pommikonelentäjä Erkki Palosuo alkuperäiseltä nimeltään Erik Brander oli mukana Saksan valtakunnanmarsalkan, Saksan ilmailuministerin ja Luftwaffen, Saksan ilmavoimien komentajan Herman Göringin 50-vuotispäivillä tammikuussa 1943. Majurin sotilasarvoon nousseella Erkki Palosuolla oli merkittävä rooli ilmavoimiemme iskukyvyn kehityksen kannalta ja Göring suostuikin myymään 24 kpl Junkersin uusinta 88 A-4-tyyppiä ja koneet lennettiin siirtolennolla keväällä 1943 Suomeen. Perustelut vitriinin Kiteelle sijoittamiseen ovat varmasti hyvät ja riittävät. Junkers tuhoutui Kesälahdella Kesäkuun viidennentoista päivän aamuna nousi Onttolasta 11 koneen Junkers-osasto kohteenaan Siiranmäki. Yksi koneistamme JK-264 joutui vaikeuksiin menomatkalla Kesälahden Villalan kylän kohdalla koneen vasemman moottorin sytyttyä tuleen. Tähystäjä, sähköttäjä ja konekivääriampuja selvisivät laskuvarjon avulla turvallisesti maahan, mutta koneen ohjaaja menehtyi. -Arvoisat kutsuvieraat. Palvelkoon tämä potkurinnapavitriini kiteeläisiä ja täällä vierailevia ihmisiä osana kehittyvää sotahistoriallisten muistomerkkien ketjua. Tämä vitriini liitetään Tammenlehvän Perinneliiton valtakunnalliseen sotahistoriallisten muistomerkkien luetteloon välittömästi näiden juhlallisuuksien jälkeen päätti sotakamreeri Rauno Suhonen. Paljastuspuheen jälkeen paljastettiin vitriini yleisön ihailtavaksi Hotelli Kiteenhovissa. Kriisit vaikuttaneet rajaturvallisuuden ylläpitoon Pohjois-Karjalan rajavartioston komentajan eversti Vesa Blomqvistin puheenvuorosta ilmeni, että viime vuosien kriisit ja epävarmuuden lisääntyminen Euroopassa ovat vaikuttaneet merkittävästi rajaturvallisuuden ylläpitoon. Vuonna 2015 räjähdysmäisesti kasvanut laiton maahan-

tulo ja terrori-iskujen jälkeen käynnistetyt toimet rajantarkastuksien tehostamiseksi ovat vaikuttaneet myös Pohjois-Karjalan rajavartiostoon ja sille kuuluvien tehtävien hoitoon. Nykyisiä kriisejä ei voi toisaalta edes verrata niihin kriiseihin, joihin liittyen olemme täällä tänään. Suomen sodat vaativat valtaisan uhrinsa ja koskettivat jokaista suomalaista. Sotaveteraanien määrä vähenee kiihtyvällä vauhdilla ja siksi on äärimmäisen tärkeää, että me nuoremmat sukupolvet huolehdimme heistä. -Kiteen rajakilta on osaltaan toiminut täällä Kiteen alueella aktiivisesti ja pystyttänyt ja kunnostanut useita muistomerkkejä ja PK rajavartiosto on käyttänyt rajakillan asiantuntemusta hyödykseen. Tämäkin pommikoneen potkurinapavitriinin paljastustilaisuus osoittaa yhteistyön sujuneen eri tahojen kanssa hyvin sanoi eversti Blomqvist, joka päätti puheensa kiitokseen ilmavoimien ja erityisesti sota-ajan ilmavoimien henkilöstölle ja taisteluissa menehtyneiden roolista itsenäisyytemme säilyttämiseksi. Niiralan rajaylityspaikan sulkeminen yöaikaan Tullin pääjohtaja Antti Hartikainen paneutui puheessaan elokuun puolessa välissä voimaan tulevan tupakkalain muutokseen ja Niiralan rajaylityspaikan sulkemiseen yöajaksi. Rajanylityspaikan sulkemiseen liittyvänä yhtenä ratkaisuvaihtoehtona on esitetty sellaista toimintamallia, jossa vain tavaraliikenne olisi sallittua yöaikaan ja Tulli ottaisi silloin enemmän vastuuta rajavartiolaitokselle normaalisti kuuluvista rajantarkastustehtävistä. Valtakunnalliset ja alueelliset kuulemiset käynnistyvät pian ja loppuvuodesta nähdään minkälaiseen ratkaisuun asiassa päädytään. -Sen voin arvata, että poliittinen vastustus aloitteelle sulkea Niiralan rajanylityspaikka tulee olemaan maakunnassa sangen kova. Toivotaan, että asiassa löytyy kaikille osapuolille vähintään kohtuullinen ratkaisu sanoi pääjohtaja Antti Hartikainen. Tämä osa lentokoneesta on tullut kotiin Kansanedustaja Kari Kulmala sanoi puheessaan, että olemme kunnioittamassa tänään yhden lentokoneen miehistöä ja samalla koko Junkers-lentokonemallia.

Kun tietää ja tuntee tämän kyseisen lentokoneen historian, niin voitaneen todeta, että tämä osa lentokoneesta on nyt tullut kotiin. Sen paikka on tällä Kiteenhovissa. -Maanpuolustus ja historian siirtäminen tuleville sukupolville on meidän kaikkien yhteinen asia. Minun on hyvin vaikea kuvitella ihmistä, jolla ei olisi omaa rooliaan vapaaehtoisessa maanpuolustuksessa. Maailmanpoliittiseen tilanteeseen on tullut viime vuosien aikana lisää sähköä ja jännittyneisyyttä. Maamme geopoliittisen sijainnin takia on mielestäni perusteltua hoitaa suhteita erityisesti itään ja pitää niitä hyvinä, unohtamatta kuitenkaan suhteiden aktiivista hoitamista myös länteen. sanoi Kulmala, joka antoi kiitoksen, että pienillä teoilla on suuria vaikutuksia. Tekojen merkitys korostuu vielä senkin jälkeen kun meitä ei enää ole. Sotahistoriaa Kiteen Rajakillan puheenjohtaja Pekka Hakkarainen paneutui Kiteen muistomerkkihistoriaan todeten, että Kiteen rajakillan jäsenet ovat olleet aktiivisesti mukana pystyttämässä sotamuistomerkkejä Kiteen alueelle. Ensimmäisen kerran oltiin edesauttamassa Asevelihaudan muistomerkin aikaansaamisessa 4.6.73, RJK 43.n muistomerkki pystytettiin Kontiolaan 16.6.91, 19.Divisioonan muistomerkki paljastettiin heinäkuussa 1992, Kuivalaisen taistelun muistomerkki 10.7.2011, Vannisenmäen-Kumurin taistelujen muistomerkki paljastettiin kesällä 2015. Eteläpohjalaisten sankarivainajien muistomerkki paljastettiin vuonna 1969. Hakkarainen kertoi kunkin sotamuistomerkin alueella tapahtuneiden taistelujen kulkua. Eversti evp Jouni Mattila paneutui muistomerkkien kartoitukseen alueella. Hän antoi kiitoksen aktiivisesti hankkeeseen osallistuville. Kiteen kaupungin tervehdyksen toi kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Sinikka Musikka, joka samalla vastaanotti paljastetun vitriinin. Hotelli Kiteenhovin puheenvuoron käytti johtaja Kari Sutinen. Opetusneuvos, teologian tohtori Heikki Pirinen kertasi sota-ajan muistoja. Musiikista vastasivat Pekka Sallinen ja Pertti Häkkinen. Juhla oli vaikuttava ja mieliinpainuva.

OQRTUVWTUWXQQVYYZ [\\XW]\V ]WYT\ ^QZ_ niakkaasti mukaan veteraanit Sulo Tiainen oikealla ja Esko Korhonen (vas). Potkurinnapavitriini on paljastettu. Kunniavartiossa ovat Timo Päivinen vasemmalla ja Erkki T Kinnunen. Oikealla vitriinin paljastuspuheen pitänyt Joensuun Ilmasilta ry:n puheenjohtaja sotakamreeri Rauno Suhonen

15

Ò=

Valtiopäiväneuvos äneuvos Matti Väistö sanoi akilta ry:n 50-vuotisjuhlassa 50 tisjuhla Kiteen Rajakilta 27.5.2016 Kitee-salissa pitämässään juhlapuheessa, että rajavartiolaitos on tärkeä turvallisuusviranomainen, jonka päätehtävinä ovat rajanvalvonta maarajoilla ja merialueilla sekä rajatarkastukset ylikulkupaikoilla. Samalla rajavartiolaitos on myös esitutkintaviranomainen ja tutkii havaitsemansa rikokset, jotka liittyvät sen toimialaan. Tarpeen mukaan rajavartiolaitos hoitaa myös poliisin ja tullin tehtäviä sekä etsintä-, pelastus-ja ensihoitotehtäviä ja osallistuu sotilaalliseen maanpuolustukseen. -Rajavartiolaitoksen juuret ulottuvat itsenäisen Suomen alkuvuosiin. Laitos sai alkunsa, kun valtioneuvosto maaliskuun 21.päivänä vuonna 1919 teki päätöksen, että rajan vartiointi siirtyy sisäasiainministeriön alaisille, sotilaallisesti järjestetyille rajavartiojoukoille. Sittemmin viime sotien jälkeen rajavartiolaitokseen liitettiin merivartiolaitos, joka oli perustettu vuonna 1930 kertasi Väistö historian alkuaikoja. Rajaseuduilla rajamiesten läsnäolo on koettu myönteisenä Valtiopäiväneuvos Matti Väistö korosti, että rajaseudulla ja yleensäkin rajavartiolaitos tunnetaan turvallisuusviranomaisena, joka toimii osaavasti, luotettavasti ja yhteistyökykyisesti. Rajaseudulla rajamiesten läsnäolo ja liikkuminen on aina koettu myönteisenä ja turvallisuuden tunnetta vahvistavana. Harvaan asutuilla alueilla on koettu hyvänä viranomaisten turvallisuuspalvelumalli, jossa rajavartiolaitos on keskeisesti mukana. Rajavartiolaitos on osaltaan ollut alusta lähtien tukemassa harvaan asuttujen alueiden turvallisuuspalvelumallia. Myös rajaseudun ihmiset kokevat tämän ns. HARVA-mallin hyvänä. -Olemme juhlistamassa vireän Kiteen Kiteen Rajakilta ry:n 50-vuotiasta taivalta. Rajaseudun kiltatoiminta ylläpitää hyvällä tavalla rajamiessiteitä ja rajamieshenkeä sekä vaalii perinteitä, ylläpitää yhteyksiä rajaseudun ihmisiin. Tarpeen mukaan myös kiltaveljiä autetaan ja tuetaan. Tärkeällä sijalla on kaikenpuolinen yhteydenpito rajavartiolaitoksessa palvelleiden ja siellä palvelevien kesken jatkoi Väistö.

Òh

Kiltatoiminta on vapaaehtoista, yhdistysmuotoista dist otoist toimintaa toiminta

jäsenmäärästä. Jäseniä on tällä hetkellä kolmanneksi kilta. 242. Olemme Ole kolm ksi suurin in kilta

-Kiltatoiminta on vapaaehtoista, yhdistysmuotoista toimintaa. Se ylläpitää ja vahvistaa osaltaan myös kaikkia rajalaisia yhdistävää ja tärkeäksi koettua rajamieshenkeä. Jokainen meistä kokee rajamieshengen omiin kokemuksiinsa pohjautuen ja omasta lähtökohdistaan jatkoi Matti Väistö, joka pitää tärkeänä myös Suomen ja rajaseutujen historiaan liittyvää rajaseututyötä, joka käynnistyi runsas yhdeksän vuosikymmentä sitten vuonna 1923. -Rajaseututyön tavoitteena oli vahvistaa nuoren itsenäisen Suomen rajaseutujen oloja ja edistää kaikin tavoin rajaseudulla asuvien ihmisten elämisen edellytyksiä. Erityinen kiitos ja kunnioitus kuuluu kiteeläiselle työn käynnistäjälle ja toimintaan innostajalle maaviljelysneuvos Uuno Branderille. Suuren kiitoksen ja kunnioituksen ansaitsee myös rajavartiolaitoksen toiminta tärkeänä osana maamme rajaseutua, samoin rajaseuduilla toimivat rajakillat. Kiltatoimintaa vahvistaa osaltaan alueiden vireyttä jatkoi Väistö, joka itsekin on rajaseudun kasvatti ja oppi tuntemaan aikanaan monia rajamiehiä ja arvostamaan heidän työtään. Valtiopäiväneuvos Matti Väistö esitti lopuksi juhlivalle Kiteen Rajakilta ry:lle sen jäsenille ja luottamushenkilöille parhaat onnittelut tärkeässä toiminnassanne rajaseudun ihmisten hyväksi ja arvokkaan perinteen vaalimisessa.

Aloitamme Rajamiesten marssilla….

Pekka iloitsi kasvavasta jäsenmäärästä Kiteen Rajakilta ry:n puheenjohtaja Pekka Hakkarainen kertoi tervehdyspuheessaan, että killan tärkeimpiä tehtäviä ovat rajamieshengen ja perinteen vaaliminen, jäsenistön yhdyssiteenä toimiminen ja ylläpitää yhteyssiteitä rajavartiolaitokseen. Viime vuonna saimme olla vahvasti mukana sotahistoriallisen viikonlopun järjestelyissä 10.-12.7.2015. Kanssamme olivat mukana kiteeläiset ja pohjanmaalaiset maanpuolustusjärjestöt, Rvl, puolustusvoimat, Kiteen kaupunki, Kiteen evl seurakunta, KiteeSeura ja yritykset. Pekka antoi kiitoksen pohjanmaalaisille, jotka käyvät vuosittain kunnioittamassa isiensä muistoa Kiteellä. Samalla Pekka iloitsi yhä kasvavasta

Pekka Hakkarainen kuulutti, että aloitamme Rajamiesten marssilla, johon sanat on laatinut Antti Henttonen joka taisteli RjP 4:n riveissä yhdessä kiltamme perustajajäsenen Eino Konttiahon kanssa. Esilaulajana toimii rovasti Sakari Takala ja säestäjänä Sweet Panic. Hieno juhla oli valmis alkamaan. Kiteen Rajakillan 50-vuotistaival esitettiin Reijo Väisäsen laatiman multivisioesityksen kautta. Esitys kertoi vaikuttavalla tavalla killan historiaa vuosikymmenten ajalta. Ennen 50-vuotisjuhlan alkua vietiin kukat killan edesmenneiden puheenjohtajien Veikko Mustosen, Toivo Lampisen ja Sulo Karppasen haudoille. Heidän muistoaan kunnioittivat myös vainajien omaiset, jotka kertoivat läheistensä elämästä. Juhlassa esiintyi Sweet Panic johtajanaan Tuula Tiainen ja solistinaan Juho Laitinen. Rajamiesten marssin lisäksi kuultiin Sibeliuksen ”Finlandia”, Jukka Kuoppamäen ”Tämä taivas, tämä maa” ja ”Sininen ja valkoinen”. Juhlassa oli mukana myös tuttuja vieraita Pohjanmaalta. Ansiomerkkejä ja onnitteluja Juhlassa palkittiin rajavartioristillä Heikki Pirinen, Sakari Takala ja Kari Sutinen. Perinneyhdistyksen kultaisen ansiomerkin saivat Kristiina Hartikainen, Kauko Raekorpi, Valto Pulkkinen, Teuvo Manninen, Esko Kuosmanen ja Alvi Mujunen. Perinneyhdistyksen hopeisella ansiomerkillä palkittiin Aino Karppanen, Seppo Vanhanen, Taisto Mononen, Martti Eronen, Lauri Tanskanen ja Jussi Raerinne. Valtiopäiväneuvos Matti Väistö vastaanotti perinneyhdistyksen pöytästandaarin ja killan puheenjohtaja Pekka Hakkarainen vastaanotti killan puolesta perinneyhdistyksen pöytästandaarin ja henkilökohtaisista ansioistaan Pekalle luovutettiin perinneyhdistyksen rajapuukko no 4. Rajavartiolaitoksen ja P-K:n rajavar-

topqtpr prrottsuvt wvxuoyzuus {x|oq} tykselle toi P-K:n rajavartioston apulaiskomentaja evl Marko Turunen kiittäen Kiteen Rajakiltaa hyvästä ja mallikelpoisesta yhteistyöstä, eversti Jouni Mattila toi puolustusvoimain onnittelut, kansanedustaja Kari Kulmala kiitti kiltaa aktiivisuudesta, Kiteen kaupungin onnittelut toi talous-ja hallintojohtaja Tiina Eskelinen mainiten yhteistyön Kiteen Rajakillan kanssa olleen hedelmällistä. Kiteen evl seurakunnan onnittelut toi kirkkoherra Ilmo Kurkola

kiittäen ja onnitellen rajakiltaa hyvästä yhteistyöstä mm muistomerkkien aikaansaamisessa ja sotilasvalatilaisuuksiin osallistumalla. Lopuksi Pekka Hakkarainen kiitti kaikkia tahoja, jotka loivat juhlasta onnistuneen ja mieliin painuvan.

`abbcdceffggf hicf icdjeekc iegflilbme gngmjgkkgengk killan puheenjohtajien Veikko Mustosen, Toivo Lampisen ja Sulo Karppasen haudoille. Kuvassa vasemmalla juhlivan killan puheenjohtaja Pekka Hakkarainen, sihteeri Timo Päivinen, Seppo Vanhanen ja Jorma Sissonen

Teksti: Olavi Lautamäki

~pxwpoq}z€wzuzr ~€ozztor ~s€orrsou} lan perinteet ulottuvat vuoteen 1958, jolloin sen nimi oli Wiipurin Rykmentin Kilta. Vuonna 1963 nimi muutettiin Karjalan Jääkäripataljoonan Killaksi ja vuonna 1991 prikaatin perustamisen jälkeen kilta sai nimekseen PohjoisKarjalan Prikaatin Kilta. Prikaatin lakkautus 2013 vuoden lopussa aiheutti meille vielä yhden nimenmuutoksen. Olemme nyt Pohjois-Karjalan Prikaatin Perinnekilta ry sekä olemme Maanpuolustuskiltojen liiton jäsen. Toiminta Kilta on aktiivinen toimija omalla alueellaan Pohjois-Karjalassa. Killan kotina toimii kiltahuone Potero, joka sijaitsee Joensuun keskustassa. Vapaaehtoinen maanpuolustus on mukava harrastus ja kiltaamme voi liittyä jokainen Suomen kansalainen, joka haluaa edistää killan tarkoitusperiä. Killan tavoitteet ovat:

•edistää alueellista maanpuolustustahtoa •tutustuttaa ihmisiä turvallisuuspolitiikkaan •toimia yhteistyössä Pohjois-Karjalan aluetoimiston, Kainuun prikaatin, Pohjois-Karjalan rajavartioston sekä eri maanpuolustusjärjestöjen kanssa •järjestää ja osallistua koulutussekä kurssitoimintaan •vaalia arvokkaita perinteitä mm, vuosittaiset maanpuolustusjuhlat, joista seuraava 13.10. Rääkkylässä •tukea alueemme varusmiehiä eri joukko-osastoissa ja veteraaneja sekä olla yhteistyössä muiden maanpuolustusyhteisöjen kanssa. Jäsenedut kiltalaisille: * kiltahenkisiä yhteistapahtumia * Hurtti-Ukko lehden, joka tiedottaa alueemme varusmiesten kuulumisia Kainuun Prikaatista * Reserviläinenja Maanp u o l u s t a j a - l e h d e t * mahdollisuus osallistua kiltatyöhön * mahdollisuus osallistua edullisille kiltaretkille

* vapaaehtoista maanpuolustuskoulutusta * paljon maanpuolustushenkisiä ystäviä Killan johto koostuu tällä hetkellä 10jäsenisestä hallituksesta. Valtuuskunta poistui joukko-osaston lakkautuessa ja sitä seuranneessa toiminnanmuutoksessa. Jäseniä killassamme on noin 300 ja jäsenmaksu on 25 euroa/vuosi. Killalla on kiinteät yhteydet alueen muihin maanpuolustusyhteisöihin sekä aluetoimistoon. Vuosittain olemme monissa yhteisissä tilaisuuksissa mukana avustamassa ja tiedottamassa omasta toiminnastamme. Tiedotustoimintaa harjoitetaan messuilla ja muissa tapahtumissa, jotka ovat omiaan edistämään vapaaehtoista maanpuolustushenkeä. Lisäksi tiedotamme tapahtumistamme jäsentiedotteilla, kiltapalstalla ja killan web-sivuilla. Tervetuloa kiltamme toimintaan! Jäseneksi voit liittyä joko täyttämällä liittymiskaavakkeen kiltamme kotisivuilta tai tulostamalla lomakkeen ja lähettämällä se osoitteeseen: Pohjois-Karjalan Prikaatin perinnekilta, PL77 80101 JOENSUU.

Teksti: Harri Norismaa

‚gƒekkgbeddck „e……adekkc

17

Yhdistyksen styksen perustaminen ja jäsenet Kiitän Karjalan Pojat lehden toimituskuntaa siitä, että sain mahdollisuuden esitellä juhlivan yhdistyksemme toimintaa arvostetussa lehdessänne. Sitten heti suoraan asiaan. Joukko PohjoisKarjalassa vuonna 1965 järjestetylle ensimmäiselle maanpuolustuskurssille osallistuneita henkilöitä kokoontui perustamaan maanpuolustusyhdistystä Karjalan Talolle Joensuuhun 23.2.1966. Kokouksen puheenjohtajana toimi Joensuun sotilaspiirin päällikkö, eversti Veikko I. Suorsa. Yhdistyksen perustamispäiväksi tuli 8.3.1966 ja se merkittiin yhdistysrekisteriin Pohjois-Karjalan läänin Maanpuolustusyhdistys ry:n nimellä. Sen ensimmäinen jäsenkokous pidettiin Karjalan Talolla 12.10.1966. Yhdistys sai ensimmäisenä toimintavuotenaan 43 jäsentä, joista yksi oli nainen. Jäsenmäärä on kasvanut tasaisesti ja se on viime vuosina ollut 500-600. Juhlavuotenamme meitä on 565. Naisjäseniä heistä on 90. Uusien jäsenten rekrytointi alueellisilla maanpuolustuskursseilla on onnistunut hyvin, sillä 7080% kurssilaisista on liittynyt jäseneksi. Poistuma on valitettavasti myös 10-20 jäsentä per vuosi lähinnä maakunnasta muuton ja muiden luonnollisten syiden takia. Yhdistyksen hallitukseen kuuluu yhdeksän (9) varsinaista jäsentä ja kolme (3) varajäsentä. Se on koottu eri alojen osaajista, aluehallinnosta, yrityksistä, kunnista, maanpuolustusjärjestöistä ja killoista. Evp sotilailla on hallituksessa yksi edustajasta eli allekirjoittanut. Muut hallituksen jäsenet ovat juhlavuotenamme Kullervo Lehikoinen (ISAVI), eversti Asko Valta (PKALTSTO), Tiina Toivola (KELA), Riitta Himanka (Kontiolahden kunta), Pekka K. Vatanen (KETI), Pauliina Sorsa (ELY-keskus), Anna-Liisa Ala-Poikela (Kontiolahden Sotilaskotiyhdistys) ja sihteerinä Marko Jalkanen (PKALTSTO). Varajäsenet ovat projektipäällikkö Ilpo Pohjola, Joensuun kaupungin valmiuspäällikkö Pertti Virolainen ja VTM Olli Lihavainen. Taloudenhoitajana toimii Susanna Korhonen (PKALTSTO). Ensi vuoden alusta alkaen saamme joukkoomme erovuorossa olevien Tiinan ja Ollin tilalle edustajan pelastuslaitokselta sekä median edustajana Jarno Hätisen Lehtitalo Karjalaiғ

sesta, ensimmäinen sitten Pekka Sitarin. Perinteistä toimintaa, mutta myös uusia tuulia Yhdistyksemme toiminta on ollut aktiivista koko viiden vuosikymmenen ajan. Painopiste on aina ollut jäsenhuollossa, kaikille avointen korkeatasoisten luentojen ja esitelmätilaisuuksien sekä jäsenistölle suunnattujen virkistysmatkojen järjestämisessä. Matkoilla on nähty käytännön tasolla miten eri viranomaiset ja yritykset varautuvat normaaliolojen häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin. Jälkimmäisistä mainittakoon lähivuosien matkat Karjalan lennostoon, Pelastusopistolle, Talvivaaraan ja Kainuun prikaatin sekä Maavoimien pääsotaharjoitus Wihuriin Ylä-Karjalaan. Juhlavuoden matka tehtiin syyskuussa Imatralle. Tutustuimme silloin Kaakkois-Suomen rajavartioston, Raja- ja merivartiokoulun sekä Tullin toimintaan. Viimeisen kymmenen vuoden aikana on päivitetty yhdistyksen säännöt, perustettu omat kotisivut sekä tuettu alueellisten maanpuolustuskurssien järjestämiä omaehtoisia tapaamisia kurssien välivuosina ja jatkokurssin jälkeen. Nykypäivän toiminnassa on yhdistettävä voimia ja hyödynnettävä samoja arvoja vaalivien yhdistysten osaamista. Siitä syystä olemme aloittaneet yhteisten esitelmätilaisuuksien järjestämisen muun muassa Joensuun Paasikiviseuran kanssa. Myös yhteistoimintaa naapuriyhdistysten, erityisesti Pohjoisja Etelä-Savon Maanpuolustusyhdistysten kanssa, on tarkoitus laajentaa. Juhlat Taidemuseolla Yhdistyksemme 50-vuotisjuhla järjestettiin Joensuun Taidemuseolla 6.4.2016. Se oli yksi yhdistyksemme alkuvuosien kokouspaikoista, entinen Joensuun lyseo, johon liittyy paljon Pohjois-Karjalan ja sen sotavuosien maanpuolustushistoriaa. Tilat loivat 1800-luvun uusrenesanssilaisella arvokkuudellaan erinomaiset puitteet juhlallemme. Siihen osallistui kutsuvieraita ja yhdistyksen jäsenistöä yhteensä lähes 150. Kutsuvieraiden joukossa olivat muun muassa Puolustusvoimien, Rajavartiolaitoksen, Itä-Suomen aluehallintoviraston, Pohjois-Karjalan maakuntaliiton, PohjoisKarjalan ELY-keskuksen, Joensuun

kaupungin ja Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiön edustajat sekä kaikkien keskeisimpien veteraani- ja maanpuolustusjärjestöjen puheenjohtajat ja useita yhdistyksen toimintaa vuosikymmenten aikana tukeneita yritysjohtajia ja muiden yhteisöjen edustajia. Juhlan avaussanat lausui yhdistyksen edellinen puheenjohtaja, kunniajäsen Matti Kuosmanen. Erittäin ansiokkaan ja ajankohtaisen, ja paljon kiitosta jälkikäteen saaneen juhlapuheen piti Maanpuolustuskurssien johtaja eversti Mika Kalliomaa Maanpuolustuskorkeakoulusta. Historiakatsauksen piti yhdistyksen nykyinen puheenjohtaja Jouni Mattila. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Joensuun kaupunki ja Pohjois-Karjalan aluetoimisto palkittiin yhdistyksen standaarilla kiitoksena merkittävästä työmme tukemisesta. Esinelahjalla palkittiin pitkäaikainen ja työnsä erinomaisesti hoitanut yhdistyksen taloudenhoitaja toimistosihteeri Susanna Korhonen Pohjois-Karjalan aluetoimistosta. Hän oli estynyt saapumaan juhlaan, joten hänet ja muutamia muita juhlavuoden vastuuhenkilöitä palkitaan vielä tulevassa syyskokouksessa marraskuussa. Juhlamme järjestettiin maakunnallisin voimin. Musiikista vastasi pari vuotta sitten maakuntamme reserviläisistä ja ammattisoittajista perustettu Karjalan Maanpuolustussoittokunta johtajanaan kapellimestari Mika Hirvonen. Ilta päättyi Kontiolahden Sotilaskotiyhdistyksen sisarten cocatail -tarjoiluun, tietenkin täytekakkukahvien kera. Yhdistyksen historiaa käsittelevä, jo edesmenneen Aatto Jääskeläisen kirjoittama kirja julkaistiin aikanaan 40-vuotistaipaleen johdosta. Talven aikana tuotettiin lähinnä puheenjohtajan ja hallituksen jäsenten voimin yhdistyksen 50-vuotisjuhlajulkaisu ”Pohjois-Karjalan Maanpuolustusyhdistys ry 1966-2016. Viisi vuosikymmentä maanpuolustustyötä.” Se sisältää useiden valtakunnallisten ja paikallisten asiantuntijoiden kirjoittamia artikkeleita valtakunnallisista ja alueellisista maanpuolustuskursseista ja niiden taustoista sekä tietenkin maanpuolustusyhdistyksestä. Kuvituksessa on käytetty erityisen paljon toimintamme alkuvuosilta löydettyä ”uutta” materiaalia. Julkaisua painettiin 1000 kpl ja se jaettiin juhlaväelle, yhdistyksen jäse-

nistölle sekä toimintaamme tukeneille. Pohjois-Karjalan Maanpuolustusyhdistys ja koko sen jäsenistö toivottaa kaikille tämän lehden lukijoille oikein hyvää syksyä sekä onnittelee ja kiittää samalla 60 vuotta täyttävää Karjalan Pojat Reserviläislehteä ansiokkaasta maanpuolustustyöstä. Samalla toivotamme teille kaikille oikein hyvää Suomen 100 -vuotisjuhlavuotta 2017! Puheenjohtaja Jouni Mattila Eversti evp

†‡ˆ‰Š‹‡ŒŒ‰ˆŒŽˆ ‘‡‰‡ ’’‡ ‘Ž“”Š“‰Œ”Œ •ŠŽ‡ –Œ‰‰‡—Œ˜ ™Œ‹”Œ—Œ –ŒŒ‘ŽŠ—Žˆš tussoittokunta vastasi musiikista 30 soittajan voimin.

Joensuun Taidemuseo juhlasali lähes täyttyi juhlavieraista. Eturivissä Maanpuolustuskurssien johtaja eversti Mika Kalliomaa ja neljä kunniajäsentä sekä vt Maakuntajohtaja Risto Poutiainen

Tekstit: Jouni Mattila Kuvat: Ari Hevonkoski

›œœ žŸ ¡¢ £¤ Ÿ¤¥¢œ¢¤Ÿ¤ ¤Ÿ¡¡¢žŸ ¡¢ ¦§Ÿ¨¥¢£ ©ª«¡¡ª ª¢©£¬Ÿ¤­

Toimituskunta on entisensä. Ainoa muutos on Jouni Mattilan tultua 1.8. Arto Mularin tilalle toiminnanjohtajaksi. Lehti on tullut 60 vuoden ikään. Antoisia lukuhetkiä. Takasivulla on linkki lehden palaute kyselyyn. Toimituskunta

19

Ò°

https://my.surveypal.com/KarjalanPojatLehti

ÊËÌÍÍËÎËÏÌ ÐÑÒ ÓÔÕÖ×ÌÌ

ØÙÚÛÜÛÚÝÞßà ® ¯°±²°³´µ¶·¸²·¹·º »¼´¼¸½³¾³³¸³¿ ÀÁÂÃÄ Å·³¿¿°Æ Ǹ³ ȼ½°ºÉ°´É³ 2Ó