Page 1

Karjalan Pojat N:o 1 huhtiKUU 2016

POHJOIS-KARJALAN

RESERVILÄISLEHTI

2

7

6


2

6.4.2016

Kansainvälinen sotilas palasi Karjalan kunnaille Jukka Ignatius Pohjois-Karjalan aluetoimiston päällikkönä vuoden vaihteessa aloittanut eversti Asko Valta on kansainvälinen sotilas jos kuka. Karjalan Jääkäripataljoonassa varusmiespalveluksensa suorittanut Valta on työskennellyt sotilasurallaan enemmän ulkomailla kuin kotimaassa. Ulkomailla eri sotilastehtävissä on toistaiseksi vierähtänyt seitsemän vuotta ja kotimaassa kuusi vuottla. Asko Valta sanoo tulleensa Pohjois-Karjalaan töihin tosi mielellään. - Täällä ovat edeltäjäni eversti Jouni Mattilan jäljiltä asiat mallillaan. Hänen jalanjälkiään on helppo lähteä seuraamaan, Valta toteaa. Asko Valta kertoo panevansa aluetoimiston päällikkönä pal-

jon aikaa tutustumiseen sekä Pohjois-Karjalan ihmisiin että asioihin. - Tärkein tehtäväni on luonnollisesti sotilaallisesta maanpuolustuksesta huolehtiminen. Se tapahtuu yhteistyössä monien eri tahojen ja ihmisten kesken.

Kainuusta maailmalle Pohjois-Karjalan aluetoimisto kuuluu hallinnollisesti Kainuun prikaatin alaisuuteen. Kainuun prikaati oli Asko Vallan ensimmäinen palveluspaikka kadettikoulun jälkeen. Kainuun jälkeen tie vei vuonna 1994 Maanpuolustuskorkeakouluun muun muassa opettajaksi, pioneerikomppanian päälliköksi Suomen ensimmäisessä NATO-

Eversti Jouni Mattila sanoo ottavansa nyt hieman rennommim, kun reservipäivät ovat koittaneet.

operaatiossa Bosniassa sekä opiskelemaan ensimmäisenä suomalaisupseerina Iso-Britannian yleisesikuntakurssilla. Maanpuolustuskorkeavaiheen jälkeen Asko Valta siirtyi Pääesikuntaan 2001-2004, missä hän palveli silloisella Kansainvälisellä osastolla vastuualueenaan Euroopan unionin kriisinhallintakyvyn kehittäminen rinnan NATO:n rauhankumppanuustoiminnan kanssa. Pääesikunnasta eversti Valta siirtyi Brysseliin Euroopan unionin sotilasesikuntaan vuosiksi 2004-2007. Brysselin jälkeen Asko Valta palasi Suomeen vastaperustettuun Maavoimien esikuntaan Mikkeliin. Maavoimien esikunnassa hän toimi pioneeriaselajin vanhimpana osastoupseerina 2007-2008, josta hän siirtyi Pohjan Pioneeripataljoonan komentajaksi Kainuun prikaatiin. Pataljoonan komentajakauden jälkeen Asko Valta siirtyi töihin Puolustusministeriöön, missä hän toimi valtioneuvoston asettaman Vapaaehtoisen maanpuolustuksen neuvottelukunnan pääsihteerin virassa sekä edellisen ohella Puolustusministeriön valmiussihteerinä 2010-2013. Puolustusministeriöstä Valta siirtyi Libanoniin, missä hän toimi YK:n UNIFIL-operaation Suomen johtaman suomalaisirlantilaisen pataljoonan komentajana 2013-2014. Rauhanturvatehtävästä eversti Valta palasi takaisin Pääesikuntaan suunnitteluosaston strategisen suunnittelun sektorille.

kuntosalilla. Tykkään käydä myös teatterissa ja konserteissa. Eiköhän tuo museopassikin tule hankittua. Asko Vallan perheeseen kuuluu vaimon Ann-Christinen lisäksi lapset Aleksi-95 ja Ella-98.

Opiskelussa oikeustieteet

Otan vähän rennommin

Asko Valta jatkaa oikeustieteiden opiskelujaan työn ohessa. - Se on minulle harrastus, kuten lenkkeily, kuntoilu ja käynnit

Reserviin vuoden vaihteessa siirtynyt eversti Jouni Mattila sanoo ottavansa kuluvan vuoden nyt hieman rennommin.

Eversti Asko Valta haluaa tutustua mahdollisimman nopeasti sekä toimialueensa ihmisiin että asioihin. - Vielä minulle joitakin tehtäviä jää, mutta vedän nyt vähän henkeä. Tilanne on PohjoisKarjalan ja Pohjois-Savon maanpuolustuskentässä kunnossa. Olen tyytyväinen viimeisten 3,5 vuoden aikana tehtyjen muutosten onnistumiseen, Mattila toteaa. Aluetoimiston päällikönä Jouni Mattila ei ankkuroitunut toimistoonsa. Hän kertoo osallistuneensa noin 1 200 eri sidosryhmätilaisuuteen. Juhlapuheita tuosta määrästä oli hänen mukaansa noin kolmasosa.

Päätoimittajan palsta

Tätä maata kannattaa puolustaa Vuosi on vaihtunut hieman epävarmoissa tunnelmissa. Maahanmuuttoa on tullut lännestä ja nyt myös yllättäen idästä. Maahanmuutossa sinällään ei ole mitään ihmeellistä, mutta hallitsematon maahanmuutto aiheuttaa väistämättä ongelmia. Kiinnostus muuttaa kaukaakin Suomeen osoittaa, että meillä on hyvä maa. Tämä on niin hyvä maa, että tätä kannattaa myös puolustaa. Suomea kohtaan ei ole olemassa minkäänlaista sotilaallista uhkaa, mutta valmiudet puolustukseen on oltava kunnossa 24 tuntia vuorokaudessa. Suomen puolustus perustuu pitkälti vahvaan reserviin. Reservi on vahva, jos ja kun sitä koulutetaan jatkuvasti ja sille annetaan hyvät työvälineet. Menneinä vuosina kertausharjoitusten määrä putosi lähes pohjille, mutta jo viime vuonna oli merkkejä paremmasta. Tulevat vuodet toivon mukaan vain lisäävät mahdollisuutta päästä kertaamaan. Monille reserviläisille kertausharjoitukset ovat juhlahetkiä. Aivan vuosina tässäkin asiassa on tapahtunut huomattava muutos. Lykkäystä anotaan syyllä jos toisella. Onneksi edelleen ylivoimaisesti suurin osa kertausharjoituskutsun saavista noudattaa kutsua.

Aluetoimisto on saanut vuoden vaihteessa uuden päällikön. Jouni Mattila siirtyi täysin ja hyvin palvelleena reserviin ja Asko Valta otti päällikyyden hoitoonsa. Aluetoimiston päällikön tehtävä ei ole mikä tahansa juttu, tosipaikan tullen siltä paikalta johdetaan sotilasaluetta kuin Joensuun Aluetoimiston päällikön tehtävä ei ole mikä tahansa juttu, sillä siltä paikalta johdetaan niin sotilasaluetta kuin Joensuun varuskuntaakin. Nyt kun hyviä hiihtokelejä on vielä edessä, kannattaa ottaa sukset esiin, jos ne vielä ovat olleet hyvässä säilössä. Hiihto on ollut ja toivon mukaan edelleen on yksi suomalaisen miehen ja naisen peruskuntoilumuotoja. Hiihtotaito on edelleen tärkeä myös maanpuolustuksen kannalta. Ja tärkeä myös yleisenä mielenvirkistäjänä. Karjalan Pojat -lehti ilmestyy tänä vuonna kolme kertaa. Tämän numeron jälkeen on vuorossa verkkoversio, jossa jutut ja ilmoitukset julkaistaan, kuten painetussa lehdessä. Joulun alla ilmestyvä lehti kolahtaa sitten taas postiluukkuun. Päätoimittajana toivon ja pyydän, että pidätte yhteyttä. Moittiakin saa ja pitää, kun on aihet-

ta. Peräänkuulutan edelleen yhdistystoiminnan esittelyn tärkeyttä niin yhdistyksille itselleen ja ennen kaikkea niiden jäsenille. Hyvää ja turvallista kevättalvea teille kaikille!

Jukka Ignatius päätoimittaja


3

6.4.2016

yhteistyössä on voimaa! Kevätaurinko on päässyt jo korkealle ja ulkoilusäät ovat parhaimmillaan. Hiihtoretket vaihtuvat kesäharrasteisiin, kun talven selkä on vihdoin taitettu. Kevään tullen myös reserviupseeri- ja reserviläistoiminnassa vaihdetaan hiihtomarssit jalkamarsseiksi ja talvijotostelu kesäharjoitteisiin. Harvoin olen saanut seurata yhtä iloisella ja ylpeällä mielellä pohjoiskarjalaista reserviupseeri- ja reserviläisyhdistysten yhteistoimintaa kuin maaliskuussa Liperin talvijotoksella. Minulla oli kunnia päästä paikan päälle tuohon tasokkaaseen tapahtumaan. Talvijotoksen järjestelyt olivat vakuuttavat ja kaikessa toiminnassa välittyi yhdessä tekemisen meininki. Ei siis ihme, että kilpailijoilta ja tapahtumaa seuranneilta saatu palaute on mairitellut järjestäjiä. Erinomainen oli myös Liperin kunnan osallistuminen tapahtumaan – tästä henkilökohtainen kiitos kunnanjohtaja Hannele Mikkaselle.   Yhdessä tekeminen vain on niin paljon antoisampaa kuin yksin hääriminen. Reilu yhteistyö veljespiirimme puheenjohtajis-

ton kanssa on ollut todella myönteinen ja voimaannuttava kokemus jo ensimmäisen puheenjohtajavuoteni aikana. Yhteistyö vain jotenkin sujuu niin supsikkaasti ja leppoisasti – yhteistuumin yhteistä maalia kohden. Uutta toiminnanjohtajaa haetaan Piirien hyvän yhteistoiminnan ankkuriksi haetaan uutta toiminnanjohtajaa. Mularin Arto siirtyy kohti uusia haasteita ja hänelle valitaan kevään aikana seuraaja. Tottahan Arton kanssa yhteistyö jatkuu vielä tovin, mutta haluan jo tässä vaiheessa kiittää hienosti sujuneesta yhteistyöstä. Tarmokkaasti olemme yhdessä, puheenjohtajisto ja Arto, tarttuneet haasteisiin ja muovanneet toiminnastamme entistä virtaviivaisempaa. Ajat ovat olleet haasteellisia, mutta niin vain olemme saaneet käännettyä systeemit pikku hiljaa kurssilleen. Tulevan toiminnanjohtajan kanssa piirimme haluavat kehittää toimintaa edelleen. Ota siis rohkeasti yhteyttä, mikäli tehtävä kiinnostaa!   Karjalan Pojat uudistui Käsillä oleva Karjalan Pojat –lehti on en-

simmäinen uuden ilmestymismuodon ja –tiheyden mukainen lehti. Kaikki tämän vuoden kolme numeroa ilmestyvät luettavaksemme sähköisinä. Perinteisiä paperilehtien ystäviä palvelemme vuoden ensimmäisessä ja viimeisessä lehdessä siten, että painatamme silloin myös paperilehdet. Uskon, että uudistamisen myötä saamme lehdellemme turvatumman tulevaisuuden ja pääsemme päätoimittaja-Jukan kanssa kehittämään lehden sisältöä entisestään. Yhtenä uudistamismuotona on paikallistoimittajien rekrytointi. Järjestämme MPK:n kanssa mediakurssin, jossa palkittu päätoimittajamme Jukka Ignatius johdattaa osallistujat toimittajan tehtäviin. Toivomme, että mahdollisimman moni kiinnostunut löytää tiensä kurssille. Myös tästä annan mieluusti lisätietoja henkilökohtaisesti. Jyrki Huusko Pohjois-Karjalan Reserviupseeripiirin puheenjohtaja

kiitos talvijotoksen toteuttajille ! Reserviläisliiton jäsenmäärä ja näkyvyys sosiaalisessa mediassa on viime aikoina kasvanut huimasti. Liiton jäsenmäärä on ylittänyt jo 37 000 jäsenen rajan ja kasvu jatkuu edelleen. Samoin Reserviläisliiton Facebook-sivuston seuraajien määrä on kasvanut lähes räjähdysmäisesti: liiton ajankohtaisia postauksia seuraa nyt noin 13 100 henkilöä. Pohjois-Karjalan Reserviläisten ja Reserviupseereiden yhteisellä Facebook-sivustolla on parhaimmillaan parinkin tuhatta seuraajaa ja kiinnostus on kasvamassa alueellamme. Sivustolle voi mielellään lisätä kuvia yhdistysten tapahtumista. Piirimme jäsenmäärä on kasvanut myös muutamalla kymmenellä, mutta lukuja pudottaa maksamattomat jäsenet. Ampumaharrastuksen lisääntyessä olemme saaneet nuoria jäseniä lisää joukkomme. Jäsenistömme pitää vielä saada enemmän mukaan

liikuntaharrastuksiin, Savon puolella on yhdistykset alkaneet vetämään jäsenille ns. Sunnuntaikävelytapahtumia, joiden osallistumismäärä on kasvussa. Yhdessä on mukavampi käydä lenkillä. Maanpuolustusasiat kiinnostavat ihmisiä ja turvallisuudestamme ollaan huolissaan. Epävakaat tilanteet maailmalla puhuttavat. Uskon, että osaltaan tästäkin johtuen Reserviläisliittoon on viime vuonna liittynyt ennätysmäärä uusia jäseniä kautta koko maan. Viime aikoina vilkasta keskustelua maanpuolustuksesta on pidetty yllä muun muassa kertausharjoitusten tiimoilta. Esillä on ollut lakimuutos, jolla pystytään kutsumaan nopeasti 25 000 reserviläistä kertausharjoituksiin. Työnantajien suhtautuminen asiaan on kaksijakoista. Talvijotos 2016. Haluan kiittää Liperin yhdistysten voimahahmoja upeasta ta-

pahtumasta. Piirimme sai valtakunnallista näkyvyyttä televisiossa sekä lehdistössä. Saamani palaute on ollut pelkästään positiivista. Olen ylpeä kuinka upeaa porukkaa on piirimme jäsenistössä, jotka pyyteettömällä tekemisellään mahdollistivat huipputapahtuman, jossa osanottajia oli myös Saksasta ja Norjasta. Kiitos myös Savo-Karjalan Maanpuolustuskoulutus yhdistykselle korvaamattomasta tuesta Jotos tapahtumaan. Lopuksi muistutan tiedotuksen tärkeyttä… jakakaa sähköpostissa tulevat tiedotteet/ kilpailukutsut kaikille yhdistysten jäsenille eteenpäin. Kevään alkua toivotellen

Terho Hirvonen Pohjois-Karjalan Reserviläispiirin puheenjohtaja

toiminnanjohtajan terveisiä vuoden 2016 aluksi Uuteen vuoteen lähdettiin Karjalan Pojat -lehdessä uudella konseptilla. Muutos nähtiin tarpeelliseksi ja näillä näkymillä viime kesänä tehdyt toimenpiteet ja vuoden lopun päätös ilmestymiskertojen muutoksesta toivat juuri sen mitä niillä toimilla haettiin: Karjalan Pojat -lehden tulevaisuuden turvaaminen. Vuosi 2016 on pyörähtänyt kaikin puolin vauhdilla käyntiin ja kesää kohti mennään jo pitkällä keväässä. Alkuvuoden tavanomainen toiminta on tänäkin vuonna osoittanut että järjestettyihin tapahtumiin ja tilaisuuksiin on edelleenkin ollut halukkaita, siis tarvetta reserviläistoiminnalle ja tapahtumille on, joka on loistava asia. Uusia tapahtumien järjestäjiä otetaan kuitenkin mielellään, olisi mukava laajentaa tapahtu-

mia eri puolille maakuntaa. Järjestämisohjeita ja vinkkejä aikaisempien tapahtumien pitäjät antavat mielellään. Maaliskuun voimienponnistus, Talvijotos 2016, toteutettiin äärimmäisen menestyksekkäästi ja siitä Liperin yhdistykset ansaitsevat suurkiitoksen. Kiitos jotoksen johtoryhmälle, että uskalsivat ottaa vastuun tapahtuman järjestämisestä kun sitä vuosi sitten Pohjois-Karjalaan tarjottiin. Kiitokset myös laajalle talkooporukalle joka mahdollisti tapahtuman toteuttamisen, ilo oli huomata muualtakin alueeltamme tilaisuuteen osallistuneita talkoissa. Reserviläistoiminta Pohjois-Karjalassa sai ansaittua näkyvyyttä valtakunnallisissa/ paikallisissa medioissa kuin myös reserviläistoiminnassa valtakunnallisesti mukana

olevissa piireissä. Vuoden aikana piirimme alueella järjestettävistä tapahtumista jäsenet saavat tietoa piirin nettisivustolta www.pkreservi.fi. Tapahtumakalenteria päivitetään nettisivuille sitä mukaa kun uusia tapahtumia ilmenee ja vanhoihin tulee tarkennuksia muun muassa paikkakuntien suhteen. Toivotan lehtemme tukijoille ja lukijoille menestyksekästä vuoden 2016 jatkoa. Yhteistyöterveisin

Arto Mulari Pohjois-Karjalan reserviläispiirien toiminnanjohtaja


4

6.4.2016

Kiteen Rajakillalla juhlavuosi Olavi Lautamäki

Kiteen Sotaveteraanit ry ja Kiteen Rintamaveteraanit ry pitivät toisen yhteisen kokouksensa tällä kertaa kevätkokouksensa. Kaikki on yhteistä vain talous on enää erillään.

Kiteen veteraaniyhdistysten toiminta on vakiintunut yhteiseksi toiminnaksi Olavi Lautamäki Kansanopistolla pidettävät veteraanikurssit ovat siirtyneet lähinnä viikonloppukursseiksi veteraanien toiveiden mukaisesti. Kiteen kaupunki on luvannut kustantaa havuseppeleet veteraanien siunaustilaisuuksiin. Toimintavuosi huipentui yhteisiin 50-ja 30-vuosijuhlaan. Kiteen Sotaveteraanit ry:n puheenjohtajana aloitti vuoden 2016 alusta Heikki Pirinen. Jäsenmäärä Sotaveteraanien osalta oli vuoden lopussa 32 varsinaista jäsentä ja puolisojäseniä 8, ja leskijäseniä 41. Kannattajajäseniä oli 61, joista henkilöjäseniä 49 ja yhteisöjäseniä 12. Jäseniä kaikkiaan 142. Rintamaveteraanien jäsenmäärä oli vuoden lopussa 16 varsinaista ja heistä kunniajäseniä 15, kannattajajäseniä oli 42. Muistotilaisuuksissa on varsinaisille veteraaneille laskettu havuseppele sinivalkoisin nauhoin Suomenlipun ja veteraanilippujen saattama. Yhdistyksien yleisien kokouksien lisäksi on muistettu huomionosoituksin veteraaneja. Rahastonhoitaja Kristiina Hartikaiselle luovutettiin SVR:n I luokan mitali kultaristein,

Rintamaveteraanien kunniaristi luovutettiin Sulo Tiaiselle ja Kauko Koistiselle. Yhdistyksien vuosijuhlassa luovutettiin Sotaveteraaniliiton ansioristi Arvo Kinnarille, Sotaveteraanimitali luovutettiin Kiteen Mieskuoron laulajille Eino Virtanen, Yrjö Timonen, Kyösti Parikka, Mauri Kakkonen, Timo Paakkunainen ja Mauri Rautiainen. Kiteen Rintamaveteraanit ry:n puheenjohtaja Kalervo Rinne sai Itsenäisyyspäivänä Suomen Leijonan Ritarikunnan Ansioristin ja Erkki Ilvonen SVR:n I lk mitalin.

Kuntoutus Kiteen kaupungin mukaan Valtiokonttorin kustantaman kuntoutuksen sai jokainen kuntoutukseen oikeutettu rintamaveteraani. Lisäksi kaupunki on jakanut Valtiokonttorin määrärahan kotiin vietäviin palveluihin. Jalkahoitoja saivat veteraani-, puoliso-ja leskijäsenet Salomaa-säätiön tuella ja myös yhdistysten tuella. Virkistystapahtumien puolella osallistuttiin perinteiseen yhteislaulutilaisuuteen Kiteen Evankelisella Kansanopistolla, Kansallisen veteraanipäivän juh-

laan, Kiteen reserviläisjärjestöjen ja Osuuspankin järjestämään rantakalatilaisuuteen, Vannisenmäen ja Kumurin taistelujen muistomerkin paljastusjuhlaan, Pohjois-Karjalan rajavartioston valatilaisuuteen. Vietettiin myös Rintamaveteraanit 50ja Sotaveteraanit 30-vuotisjuhlaan, käytiin hirvipaistilla Kansanopistolla ja osallistuttiin itsenäisyyspäivänjuhlaan Kiteellä. Tulonlähteinä ovat olleet veteraanikeräysten tuotot ja kannattajajäsenten jäsenmaksut, sekä LC Kitee/Ilmarisen 1 000 euron lahjoitus kiteeläisille veteraaniyhdistyksille. Yhteistoiminta paikkakunnan veteraaniyhdistysten, Kiteen Evankelisen Kansanopiston, Kiteeläisten reserviläisjärjestöjen, Kiteen Seudun Osuuspankin, Kiteen kaupungin ja Kiteen seurakunnan kanssa on ollut kiitettävää. Yhdistysten hallitus ja johtokunta esittävät kiitoksensa. Ansiomerkit on jaettu. Kuvassa toinen vasemmalta Kalervo Rinne ja keskellä Erkki Ilvonen. Jakajina Kiteen Rintamaveteraanit ry:n varapuheenjohtaja Sulo Tiainen vasemmalla, sihteeri Veikko Mattila oikealla ja Arvo Kinnari.

Kiteen Rajakillalla on juhlavuosi, sillä yhdistys täyttää kesäkuun 12 päivänä 50 vuotta. Vuosikokouksen tekemällä päätöksellä juhlaa vietetään kuitenkin 27.5.2016. Samassa vuosikokouksessa hyväksytty toimintakertomus antaa hyvän kuvan yhdistyksen monipuolisesta ja hyvin johdetusta toiminnasta vuosikymmenien aikana. Kiteen Rajakilta ry:n puheenjohtajana jatkaa Pekka Hakkarainen, varapuheenjohtajana jatkaa vuoden 2017 vuosikokoukseen saakka Jorma Sissonen. Samoin jatkavat hallituksen jäsenet Olavi Lautamäki, Pekka Tarkkonen, Auvo Havukainen, ja Timo Päivinen. Hallituksen erovuorossa olevat jäsenet Terttu Pulkkinen, Vilho Pulkkinen, Ari Pulkkinen sekä Oiva Kostamo jatkavat v. 2018 vuosikokoukseen saakka. Pohjois-Karjalan Rajamieskilta ry:n hallitukseen v. 2016-2017 valittiin Pekka Hakkarainen ja Timo Päivinen. Kiteen Rajakilta ry:n edustajana Raja-ja Merivartiojoukkojen hallitukseen valittiin Timo Päivinen. Toiminnantarkastajiksi valittiin Jouko Karppanen ja Raimo Harjunen varatoiminnantarkastajiksi valittiin Unto Hirvonen ja Aarne Kostamo. Rahastonhoitaja ja tilientekijänä jatkaa Kristiina Hartikainen. Jäsenmaksuksi vuodelle 2016 vahvistettiin alle 80-vuotiailta 10 euroa ja kannattajajäseniltä 30 euroa.

Juhlat ja retket Kiteen Rajakilta ry:n 50-vuotisjuhla pidetään 27.5.2016 Kiteellä Sivistyskeskus Ilmarisessa. Juhlapuhujana toimii valtiopäiväneuvos Matti Väistö, musiikista vastaa Sweet Panicorkesteri johtajanaan Tuula Tiainen. Kilta järjestää yhdessä Raja-ja Merivartiojoukkojen Perinneyhdistyksen kanssa retken Turkuun ajalla 10.-12.6. Veteraanipäivät ja ErRJK:n valapäiville osallistutaan. Junkers-lentokoneen potkurin napavitriinin paljastusjuhla pidetään 9.7. iltapäivällä Hotelliravintola Kiteenhovissa. Joensuun Ilmasilta järjestelee juhlaa yhdessä Kiteen kaupungin, Rajakillan ja Kiteenhovin kanssa. Toimintasuunnitelma jatkaa, että Pohjois-Karjalan rajavartioston kiinteistönhoitoja jatketaan, pilkkikilpailu on vuorossa maaliskuussa. Jussi Raerinne esitteli MPK marssikurssin toteutusta keväällä 2016 Keski-Karjalassa. Kurssin järjestelyjä varten muodostetaan toimikunta, johon Kiteen Rajakillan hallitus valitsee kaksi jäsentä. Tohmajärven rajavartioaseman muistomerkin kunnostustyö saatetaan loppuun keskustelemalla Tohmajärven rajavartioaseman päällikön kanssa. Kokouksessa kutsuttiin rajakillan hallituksen jäsen Olavi Lautamäki Kiteen rajakillan kunniajäseneksi.

Muistoksi Kiteen Rajakillan kunniajäsenyydestä luovutettiin Olavi Lautamäelle kuvassa keskellä Rajakillan lahjana snappikuksa. Luovuttajina killan puheenjohtaja Pekka Hakkarainen oikealla ja sihteeri Timo Päivinen.

RESERVILÄISYYS Olen vuosien varrella useinkin miettinyt mitä reserviläisyys on ja mitä se merkitsee. Vala vannotaan oikeasti tietämättä mitä se oikeasti merkitsee ja mihin se velvoittaa. Joillekin se kai on vain kertausharjoitukseen kutsu, osallistumista pakollisiin kuvioihin. Itselleni se on ollut todella paljon muutakin! Piirin puheenjohtajuuksia, liiton hallituksen jäsenyys (edellisen liiton strategian valmistelu), yhdistyksen puheenjohtajuuksia, piirin muita tehtäviä, yhdistyksen muita tehtäviä, kertausharjoituksia, MPK:n kursseja, koulutusta kursseilla, valatilaisuuksia, varusmiesten/naisten kotiutuksia, veteraanien hautajaisia, veteraanikeräyksiä, lukuisia maanpuolustusjuhlia, messuja, veteraanijärjestön luottamustehtäviä ja monia muita todella lukuisia juttuja. Miksi näissä kaikissa mukana? Siksi, että isoisäni, isäni, isoäitini, äitini ja kaikki

monet muut sukulaiseni ja kaikki suomalaiset ponnistelivat sota-aikoina ja sotien jälkeen tämän maan kaikkien todella hirveitten tapahtumien jälkeen uuteen nousuun ja kukoistukseen, mahdollistaen meille koulutuksen, ”leipää pöytään”, yksinkertaisesti sanoen elämän mahdollisuuden vapaassa maassa, itsenäisessä Suomessa! Myös myöhemmille nuoremmille sukupolville. Vala velvoittaa kaikkeen tähän, velan maksuun esi-isille ja –äideille. Voiko olla suurempaa motivaatiota?

tajistonkin keski-ikä vain n. 35 vuotta. Tiedän, että reserviläistyö ainakin Joensuussa on pitkäksi aikaa turvattu. Tarvittaessa olen kumminkin ns. takapiruna eli eihän koira koskaan karvoistaan pääse.

Kannattaa nuorten miettiä asiaa, kunkin omalta osaltaan, mitä vala laajemmassa merkityksessään velvoittaa.

Toimeliasta reserviläisyyttä kaikille tulevinakin vuosina huolehtien maanpuolustushengestä, veteraaneista ja heidän leskeistään, tämän tärkeän perinnön eteenpäin vieminen uusille sukupolville. ÄLKÄÄ ANTAKO TULEN SAMMUA!

Tämän vuoden lopussa jätän Joensuun Reserviläisten puheenjohtajuuden todella hyvillä mielin, kun yhdistyksen toimintaa jatkavat nuoret, reserviläisyyden sisäistäneet innokkaat miehet. Johtokunnan keski-ikä n. 40 vuotta ja puheenjoh-

On korkea aika kiittää kaikkia reservipiirin ja reserviupseeripiirin toimijoita näinä vuosina yhdessä tehdystä reserviläistyöstä. Kiitos saamastani kutsusta Joensuun Reserviläisten kunniapuheenjohtajaksi, olen todella ylpeä saamastani kunniasta.

Ami Issakainen


5

6.4.2016

Timitran linna oli yksi retken kohteista.

Retken oppaana toimi sotahistorian tutkija Tauno Oksanen.

Kontiolahden reserviläisten matka Rukajärven tielle Kontiolahden Reserviläisyhdistys järjesti lauantaina 29.8. sotahistoriallisen matkan Rukajärven tien maisemiin ja alueen sodanaikaisille taistelupaikoille. Matka oli tarkoitettu kaikille Pohjois-Karjalan reserviläisille ja heidän perheenjäsenilleen. Retkelle lähti reilut 30 sotahistoriasta kiinnostunutta ympäri Pohjois-Karjalan. Rukajärven tie on historiallinen sotatie Pohjois-Karjalassa. Se liittyy jatkosodan aikaisiin vaiheisiin, joissa 14 divisioona taisteli Neuvostoliiton joukkoja vastaan. Rukajärvellä käytiin Suomen ja Neuvostoliiton joukkojen viimeinen jatkosodan taistelu. Suomalaisten joukkojen huolto tapahtui Rukajärven tien kautta. Matkaan lähdettiin Joensuusta linja-autolla yhdistyksemme puheenjohtajan Pekka Ratilaisen toimiessa tuttuun tapaan

kuljettajana. Ensimmäisenä kohteenamme oli Lieksan Timitrassa toimiva Rukajärvikeskus, jossa seuraamme liittyi matkan oppaamme sotahistorian tutkija ja asiantuntija Tauno Oksanen, hän esitteli siellä meille itse Rukajärvi-keskusta ja karttatauluilla Rukajärventien taistelutapahtumia. Jo täällä saimme huomata, että olimme saaneet oppaaksemme asioihin varsin perusteellisesti paneutuneen todellisen Rukajärven taisteluiden kävelevän tietopankin, niin sujuvasti tulivat retkeläisille selväksi kaikki alueen tapahtumat, päivämäärät ja ajankohdat, myös monet tutut ja tuntemattomat nimet tulivat Taunolta ilman miettimistä. Timitran linnasta matkamme varsinaisesti alkoi sodanaikaista Rukajärven tietä halki Lieksan kaupungin kohti Kivivaaraa ja rajaa, Taunon edelleen toimiessa oppaanamme. Rukajärven

tien pituus on Suomen puolella Lieksan alueella 44 km. Tiehen kuuluu kuitenkin myös se osa tiestä, joka vie Rukajärvelle saakka. Kokonaispituudeksi tulee Lieksasta Rukajärvelle n. 230 km. Me saimme tutustua varsin perusteellisesti tähän Suomen puolella olevaan osuuteen. Matkamme kulki Lieksasta kohti itää Pankajärven ja Nurmijärven kylien halki aina Suomen ja Venäjän rajalle saakka. Reittimme varrella tulivat tutuiksi monet jatkosodan aikaiset taistelupaikat, kuten Jukolan Motti(jatkosodan aikainen huolto- ja koulutuskeskus), Änäkäisen ja Vornasenvaaran Salpalinja, Puurun taistelulinja jne. Lieksan Kivivaarassa meitä oli vastassa rajavartiolaitoksen koirapartio, jonka johdolla pääsimme tilapäisen rajavyöhykeluvan turvin aina rajapuomille asti. Kiitokset tästä mahdollisuudesta Pohjois-

Kontiolahden reserviläisten retkelle osallistui täysi linja-autollinen retkeläisiä.

Karjalan rajavartiolaitokselle ja meitä vastassa olleelle partiolle. Täällä saimme todeta ja kuulla, että rajalla Pohjois-Karjalassa on ollut vielä toistaiseksi ainakin varsin rauhallista. Retkemme aikana saimme nauttia perinteisen keittolounaan Jongunjoen varrella, sen meille oli valmistanut paikallinen erä-alan yritys, Erästely Canoe&Outdoors. Paluumatkalla pysähdyimme vielä talvisodan aikaiselle Heinäjoen mottipaikalle, jossa lähes 40 asteen pakkasessa vihollinen menetti kaatuneina 300 miestä ja 70 jäädessä vangiksi. Annukan

kahvilassa, entisessä sodanaikaisessa Lotta-kanttiinissa nautittujen munkkikahvien jälkeen alkoi matka kohti kotia.

Paluumatkalla heräsi ajatus, että olisipa mukava joskus käydä tutustumassa myös rajantakaiseen Rukajärven tiehen. Kontiolahden Reserviläiset Ry kiittää kaikkia matkalla mukana olleita, sekä erityiskiitos oppaallemme Tauno Oksaselle.


6

6.4.2016

Oltermannin hiihto on sykähdyttävä tapahtuma niin kilpailijoille kuin järjestäjillekin. Etusivun kuvassa Voittajien ylösheitto on aina mieluista ja kevyttä puuhaa..

71. Oltermannin hiihto järjestäjän silmin Kapteeni Mika Räisänen, työmiehen roolissa järjestelypäällikön tittelillä Kilpailun suunnittelu alkoi reilu vuosi sitten Pohjois-Karjalan aluetoimiston saatua Kainuun prikaatilta tehtäväksi toteuttaa ja johtaa Puolustusvoimien vanhin kilpailu, Oltermannin hiihto. Kilpailua on yhtäjaksoisesti järjestetty vuodesta 1951. Ensimmäisen kerran Oltermannin hiihto järjestettiin vuonna 1933. Tehtävä kirkkaana mielessä lähdimme yhdessä kilpailun johtajan apulaiseksi nimetyn majuri Arto Jeskasen kanssa tutustumaan edellisen kilpailun järjestelyihin Etelä-Savoon. Käynti dokumentoitiin tarkasti ja materiaalia sekä aineistoa siirrettiin viestikapulan tavoin seuraavalle järjestäjälle.

kanssa suunnittelimme kilpailulle kehyksen, jonka puitteissa kilpailu tultaisiin toteuttamaan. Päätettäviä asioita olivat mm. kilpailun tarkennetun kustannuslaskelman tekeminen, kertausharjoituksen käskytyksen järjestelyt, maja- ja suorituspaikkojen tiedustelu ja sopiminen, alustava henkilöstön käyttö ja suunnittelu, kilpailun aikatauluttaminen sekä ratamestareiden toiminnan ohjaaminen ratasuun-

nittelun perusteissa. Aika ajoin haimme valtuutuksen sekä päätöksen kilpailun johtajaksi nimetyltä aluetoimiston päälliköltä, eversti Asko Vallalta. Kun ns. isot asiat oli päätetty, olikin jo aika laatia kilpailusta käsky joukko-osastoille. Käskystä ilmenivät perusteet kilpailuun osallistumisesta. Vielä tässäkin vaiheessa oli paljon asioita mietittävänä ja päätöstä vaille, mutta edelleen

Kokeneet ratamestarit Ratamestareiksi olivat jo aiemmin valikoituneet kokemusta omaavat sekä rutinoituneet Heikki Peltola ja Risto Vairinen. Ensimmäisiä visioita reitistä ja reitin suuntautumisesta oli ratamestareiden työpöydällä jo kauan ennen kuin lopullista päätöstä reitistä ja reitinvarrella olevista majapaikoista oli tehty. Kainuun prikaati linjasi kilpailun käytävän Pohjois-Karjalan alueella, mikä lisäsi kilpailun järjestämisen haasteellisuutta sekä kustannuksia läheisen varuskunnan puuttumisen vuoksi. Kilpailun johtajan apulaisen

Oltermanni-kisassa testataan monenlaisia eri taitoja.

tavoite ja tehtävä olivat kirkkaana mielessä. Järjestelyorganisaation I palaveri pidettiin 26.1.2016, jossa annettiin tehtävät ja perusteet jatkotyöskentelylle. Palkattua henkilöstöä oli organisaatiossa 19 henkilöä, reserviläisiä toimitsijatehtävissä 8 henkilöä ja varusmiehiä järjestelytehtävissä 26 henkilöä. Ilmoittautumisaika kilpailuun päättyi 29.1., jolloin joukkuei-

den lukumääräksi selvisi 17. Kilpailijoiden kokonaismäärä oli n. 250 henkilöä. Kokonaisvahvuus kutsuvieraineen ja seuraajineen kohosi lähes 350 henkilöön. Ajoneuvoja harjoituksessa oli yhteensä yli 50. Järjestelyorganisaation II palaveri pidettiin 15.2., jolloin tarkistettiin eri osa-alueiden tehtävien suoritusvaihe. Palaverissa käytiin kilpailun kulku läpi ”sotapelinä” sitoen tehtävät päiväkohtaiseen aikajanaan. Tällä toimenpiteellä saatiin järjestelyorganisaatiolle kokonaiskuva kilpailun läpiviennistä ja toteuttamisesta. Tämän jälkeen aina kilpailun alkuun saakka laadittiin pienistä yksityiskohdista tarkentavia ohjeita, viimeisteltiin karttoja, allekirjoitettiin majoituspaikkojen sopimukset, valmisteltiin medialle tiedotteita… lista on pitkä ja lähes loputon. Kilpailun onnistumiseksi tehtiin lukematon määrä työtunteja, käytiin lukuisia neuvotteluja ja yhteydenottoja, tehtiin sopimuksia, soviteltiin kalusto- ja henkilöstöasioissa jne. Kaikki asioita, mitkä eivät näy kilpailijoille tai seuraajille. Kilpailu on se näkyvin osa, jäävuoren huippu, missä mitataan niin kilpailijoiden kuin toimitsijoidenkin osaaminen. Se suurin ja aikaa vievin työ tehdään kuitenkin aivan muualla. Kilpailussa itse asiassa vain toteutetaan laadittua suunnitelmaa.


7

6.4.2016

Nuori PK res vei Oltermannin voiton Kun Oltermanni-hiihdon lähtölaukaus kajahti Kollaan Vasamalla keskiviikkoiltana 2.3.2016, ei moni välttämättä tullut ajatelleeksi, kuinka paljon työtä oli jo tehty onnistuneen suorituksen synnyttämiseksi. Joukkueen kokoaminen on aina oma ohjelmanumeronsa, joka vuosi erilainen. Eri hiihtolajien kilpailukalenterit SM- ja arvokisoineen vaikuttavat vahvasti siihen, tuleeko joukkueeseen kilpaurheilijoita vai harrastajia. Ennen hiihtäjiä on joukkueeseen hankittava reittisuunnittelusta vastaavat jäsenet eli varamies, huoltaja ja autonkuljettajat. Tänä vuonna tehtävän hoitivat Pasi Kiiskinen, Taneli Pantsar, Pertti Kettunen ja Jukka Ryynänen. Vasta näiden henkilöiden rekrytoinnin jälkeen kannattaa kysellä hiihtäjiä. Tiistaina aamulla joukkue kuittasi tarvittavan SA-varustuksen Ylämyllyn varastolta ja siirtyi lounaan jälkeen Pärnävaaralle kunnostamaan suksia ja sauvoja tiedustelukuntoon. Iltapäivällä siirryttiin Onttolan varuskuntaan varailemaan parhaat paikat liikuntasalista ja lämmittämään saunoja. Illalla klo 21 annetun tehtävän jälkeen reitit suunniteltiin Onttolan liikuntahallin naisten saunatiloissa suunnittelun venyessä hyvän matkaa keskiviikon puolelle.

Tasavertaiset hiihtäjät Reittisuunnittelun aikana kokeneemmat hiihtäjät eli taistelupari Timo Makkonen ja Rauno Saastamoinen kävivät muun joukkueen kanssa läpi tulevaa koitosta kerraten ja opastaen sääntöjä sekä ohjeistaen seuraavan päivän tiedustelutoiminnassa eteen tulevia ongelmatilanteita. Tämän palaverin jälkeen hiihtäjät rupesivat nukkumaan liikuntasalin lattialle kukin unenlahjo-

jensa antamilla eväillä yleisen hälinän ympäriltä vähitellen hiljentyessä. Suunnittelun loppuvaiheessa reittejä alettiin sovitella etukäteen suunniteltujen parien hiihtovauhdin ja suunnistustaidon mukaisiksi osuuksiksi. Jokaisessa parissa piti olla suunnilleen tasavahvoja hiihtäjiä, ainakin toisella piti olla uskallusta tunnustaa osaavansa suunnistaa eikä kumpikin parista saanut olla ensikertalainen. Näiden kriteerien mukaan reilun 70km pituinen kilpailureitti jaettiin kuudeksi hiihto-osuudeksi. Keskiviikkoaamuna taisteluparit saivat kartat, joihin oli piirretty heille suunniteltu hiihtoreitti. Aamun aikana pakattiin varusteet jokaisen parin lähtö- ja maalipaikalle meneviin reppuihin ja pukeuduttiin päivän tiedusteluvarustukseen. Päivällä hiihtäjät tiedustelivat jokainen oman reittinsä merkiten omilla merkeillään kriittiset paikat, joissa yöllä voisi eksyä. Tiedustelussa koko ajan olivat mukana myös reittisuunnitteluun osallistuneet. Kuljettajien merkitys on ehdottoman tärkeä. Heidän on pystyttävä suunnittelemaan ajonsa niin, että he voivat olla mahdollisimman usein viemässä paria autolla tieosuuksilla, jolloin hiihtäjille jää enemmän aikaa valmistella umpimetsässä hiihdettäviä osuuksia. Tehtävä on haastava, koska osuuksia on kuusi ja autoja vain kaksi. Huoltaja ja varamies olivat myös koko ajan maastossa. Pasi auttoi ankkuriosuuden ja Taneli pohjoisimman osuuden suunnittelussa kirjaimellisesti kädestä pitäen.

Kilpailusuoritus vain kuorrutus Kilpailun seuraajille näkyvä kilpailusuoritus on siis oikeastaan vain kuorrutus maukkaan kakun päällä. Tämän kuorrutteen

tekemisen aloittivat Johannes Leppänen ja Joni Mustonen Kontiorannasta. Etukäteen tiedettiin, että Kainuun Prikaatin urheilukoululaisten aloittajat ovat vahvoja tekijöitä kilpaladuilla ja heidän karkaamistaan aloitusosuudella povasi moni. Viestin edetessä kohti Onttolaa supistui kainuulaisten alussa ottama etumatka, kunnes Onttolan varuskunnan kohdalla taisteluparimme luovutti rynnäkkökiväärit niukassa johtoasemassa. Vaihdon aikana Kainuun viestinviejät menivät hiukan joukkueemme ainoan veteraaniparin edelle aloittaessaan loppukirinsä, sillä heidän vaihtonsa tapahtui vasta Lykynlammen hiihtomajalla ykkösrastin jälkeen. Konkarikaksikko, Timo Makkonen ja Rauno Saastamoinen, ei alussa pystynyt nuorempien vauhtiin vastaamaan, mutta Pärnävaaran rullaradalle tultaessa Kainuun viestipari oli jo ajettu kiinni. Näin PK res otti viestissä johtajan paikan ja Ylämyllyn varuskuntaan yleisörastille saavuttiin komeasti pohjoiskarjalaisten johdolla. Kainuu ja Etelä-Savon reserviläiset seurasivat puolen minuutin tuntumassa. Yleisörastin jälkeen joukkueet suorittivat vaihtoja ja etenivät tiiviissä tuntumassa toisiinsa. Joel Ikosen ja Niklas Peltoniemen pari oli etukäteen arvioitu tykkipariksemme, joten heidän osuutensa oli pisin, lähes 19km. Tällä osuudella joukkueiden reitinvalintoihin tuli eroja. Vaikka reitit välillä poikkesivat suurestikin toisistaan, palattiin aina välillä lähituntumalle esim. vesistön ylityksissä. Viesti eteni PK reserviläisten ja Kainuun johdolla harvinaisen tasaisena kärkipaikan vaihdellessa pitkin matkaa. Viesti eteni Vaivion kylän suuntaan ja sieltä koilliseen kohti Polvijärvelle menevää tietä. Neljäs parimme, Joonas Kähkönen ja Henri Lehtomaa saivat viestin

vietäväkseen Polvijärven tiellä noin kilometri Säynelammen kurssikeskuksesta etelään. He hiihtivät reilun 10km lenkin vaativassa vaaramaastossa palaten samaan kohtaan päästämään viimeisen parin irti. Noin kilometri ennen vaihtoa oli reitillä vaativa lasku, jossa molemmat viestin viestinviejät kaatuivat ja yksi sauvakin meni poikki. Loppumatkan jääosuudella Kainuu sai parin minuutin eron, joka säilyikin välimaaliin saakka. Viimeisellä osuudella ennen Vaivion kurssikeskuksessa sijainnutta välimaalia Petteri Nissinen ja Janne Hakulinen tekivät varmaa työtä. He säilyttivät aseman ja takasivat ankkuri Ville Happoselle hyvät asetelmat voittotaisteluun. Välimaalissa Kainuu oli ensimmäisenä kaksi minuuttia ennen PK reserviläisiä, joista pahin uhkaaja EteläSavon reserviläiset oli puolestaan jäänyt noin viisi minuuttia.

Edellistalven kuittaus Ankkuri Ville Happonen suoritti edellisenä talvena varusmiespalvelustaan Kajaanissa, mutta ei tuolloin mahtunut Kainuun Prikaatin joukkueeseen. Nyt hän pääsi kuittaamaan edellistalviset ja ohitti Kainuun ankkurin jo alkumatkasta. Maalissa hän luki joukkueen kuljettaman viestin Oltermannille ja tuli heitetyksi ilmaan asiaan kuuluvalla tavalla kolme kertaa. Pohjois-Karjalan reserviläisten viides Oltermanni-voitto oli tosiasia. Vuosina 2004, 2005, 2007 ja 2010 saavutetut edelliset voitot ovat historiaa. Tämä uusin voitto vaati joukkueen rajun nuorentamisen. Nuorennusleikkaus oli niin raju, että vaarana oli kokemattomuuden aiheuttama epäonnistuminen. Hiihtovauhdin riittävyydestä ei ollut hetkenkään epäilystä.

Pohjois-Karjalan reserviläisille tämän vuoden Oltermannin hiihdon voitto oli järjestyksessään viides. Etusivun ylälaidan kuva oikealla: Ylikersantti Rauno Saastamoinen palkittiin kymmenennestä kerrasta Oltermannin sauvalla.

Nuorten hiihtäjien syntymävuodet ovat 1992 ja 1995 välillä ja yhteenlaskettujen Oltermanniosallistumisten määrä etukäteen oli seitsemän. Joukkueen ”vanhat” hiihtäjät, Makkonen ja Saastamoinen, jotka ovat syntyneet vuonna 1965, nostivat joukkueen keski-ikää rajusti. Ehkäpä ikää paikkasi kokemus, sillä heillä Oltermanni-suorituksia on nyt 18 ja 10. Saastamoinen palkittiinkin kymmenennestä kerrasta Oltermannin sauvalla. Veteraaniparista huolimatta joukkueen keski-ikä oli reserviläisjoukkueista alhaisin. Vuonna 2017 Oltermannihiihto järjestetään jossain Lounais-Suomen tai EteläPohjanmaan suunnalla täysin erilaisissa maastoissa kuin aiemmin. Risukot ja taimikot lienevät sielläkin samanlaisia vitelikkoja kuin Savossa tai Karjalassa, ja ojat kaivettu samalla mallilla aina poikittain kulkusuuntaan nähden. Ensi vuoden joukkueesta ei vielä kukaan tiedä, mutta toivottavasti nuoret miehet osoittavat samanlaista mielenkiintoa kunniakkaan perinteen jatkamiseen kuin tänäkin vuonna. Joukkue hiihtojärjestyksessä: Alik Joni Mustonen, pion Johannes Leppänen Kapt Timo Makkonen, ylik Rauno Saastamoinen, varajohtaja Vänr Niklas Peltoniemi, alik Joel Ikonen Alik Joonas Kähkönen, alik Henri Lehtomaa Alik Janne Hakulinen, korp Petteri Nissinen Vänr Ville Happonen, johtaja Ylil Pasi Kiiskinen, jääk Taneli Pantsar, huoltajat Kapt Pertti Kettunen, ylil Jukka Ryynänen, autonkuljettajat


8

6.4.2016

Hiihtomarssi Höytiäisellä Juha Rytkönen, Kontiolahden Reserviupseerit Pohjois-Karjalan koulutus ja tukiyksikön toimeenpanema hiihtomarssi toteutettiin Kontiolahdella helmikuun alussa 6.2.2016. Tapahtuma oli ensimmäinen hiihto- ja jalkamarssien sarjassa, joita toteutetaan kevään aikana Joensuun seudulla. Kurssien tavoitteena on lisätä marssiin liittyvän varustautumisen ja valmistautumisen taitoja, sekä antaa lisää tietoa lihas- sekä

varustehuollon merkityksestä marssisuorituksen läpiviemisessä. Marssiessa kunto kasvaa ja samalla tietysti elämän laatu paranee. Hyvässä seurassa kilometrit taittuvat kuin itsestään. Ensimmäisen hiihtomarssin läpiviennistä vastasivat Liisa Itäniva ja Juha Rytkönen Kontiolahden Reserviupseereista. Marssi hiihdettiin loistavissa olosuhteissa, muutaman asteen pikkupakkasessa, lähes tuulettoman Höytiäisen jäällä. Marssin järjestelyt noudattivat vuosi

Höytiäinen Pinta-alaltaan Suomen 15. suurin järvi, Höytiäinen (283 km²) sijaitsee Pohjois- Karjalassa Juuan, Kontiolahden ja Polvijärjen kuntien alueella. Höytiäinen on moni-ilmeinen ja historialtaan rikas järvi. Ainutlaatuiseksi sen tekee v. 1859 tapahtunut järvenlasku, joka on ratkaisevasti vaikuttanut alueen luontoon ja elinoloihin. Muistona erittäin moni-ilmeisestä kalastuskulttuurista on Höytiäisen saarissa vanhoja kalamajoja, jotka ovat retkeilijöiden vapaasti käytettävissä.

Tuulen vaikutus pakkasen tuntemiseen

sitten pidetyn ensimmäisen hiihtomarssin hyväksi todettua kaavaa. Kurssilaiset kokoontuivat aamulla klo 8.00 Kontiolahden Kirkonkylän koululle, jossa suoritettiin alkupuhuttelu, käytiin läpi turvallisuusohjeet, ammuttiin EKO-aseella, tehtiin eväät ja jaettiin varusteet. Kurssilaiset saavat järjestäjien puolesta lumipuvut, huopakumikengät ja hiihtovälineet. Kun muodollisuudet oli hoidettu, päästiin varsinaiseen asiaan eli hiihtämään. Päivän hiih-

tomatkaksi oli suunnitelmaan piirretty 30 km lenkki. Hiihtomarssin reitti oli suunniteltu niin, että kurssi pysty tukeutumaan Höytiäisen saarissa oleviin tulipaikkoihin. Monikaan ei tiedä, että Kontiolahden kunta ylläpitää ja huoltaa Höytiäisen saarissa vanhoja kalamajoja, laavuja ja tulipaikkoja. Kyseiset paikat sisältävät aina myös puuliiterin ja vessan. Kurssin läpivientiä helpotti myös huoltokelkka, jota kontiolahtelainen Markku Eronen kuljetti.

Marssikurssien kohderyhmänä ovat omasta reserviläiskunnostaan huolehtivatja maakuntakomppanioihin sijoitetut reserviläiset. Tälle ensimmäiselle hiihtokurssille olisi mahtunut enemmänkin hiihtäjiä, sillä Höytiäisen maisemiin tutustui ainoastaan kuusi hiihtäjää. Marssikurssilta saatu palaute oli positiivista. Saman päivän aikana tuli suoritettu MPK-kurssi, PAK-marssi ja prosenttiammunta.

Pohjois-Karjalan Vuoden Maanpuolustusteko -palkinto Vuoden 2015 Maanpuolustusteko -palkinto myönnettiin 24.2.2016 aluetoimiston vuosipäivän tilaisuudessa Joensuussa: Piiripäällikkö Kimmo Salo, Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen Savo-Karjalan maanpuolustuspiiri. Perusteluina mainitaan SavoKarjalan maanpuolustuskoulutuksen hyväksi tekemä työ sekä erinomainen yhteistyö Joensuun

varuskunnan kanssa.

Vuoden aluetoimistolainen

Vuoden Maanpuolustusteko -palkinto jaetaan vuosittain aluetoimiston vuosipäivän tilaisuudessa ansiokkaasta työstä maakunnan maanpuolustustyön saralla. Palkinnon myöntäjänä on Pohjois-Karjalan aluetoimisto. Palkinto koostuu ansiomitalista sekä kehystetystä kunniakirjasta.

Toimistosihteeri Marko Jalkanen Vuoden aluetoimistolainen -palkinto myönnetään vuosittain Pohjois-Karjalan aluetoimiston palkattuun henkilökuntaan kuuluvalle henkilölle työtehtävien ansiokkaasta hoidosta tai merkittävästä toiminnasta aluetoimiston hyväksi.

Oltermannin tulokset A-sarja (joukko-osastot = varusmiehet ja palkattu henkilökunta)

Lihashuolto Lihashuollolla tarkoitetaan kaikkia aktiivisia ja/tai passiivisia toimenpiteitä, joilla pyritään nopeuttamaan fyysistä ja psyykkistä palautumista harjoituksen tai kilpailun jälkeen Elimistö ja pakkanen Pakkasessa oleskelu edellyttää, että autamme elimistöä pysymään lämpimänä. Jotta emme alkaisi palella, meidän on saatava lisää energiaa syömällä ja juomalla, pukeuduttava oikein ja pysyttävä liikkeessä. Hikoilu on elimistön normaali reaktio liikaan lämpenemiseen. Iho viilenee, kun kosteus, eli hiki haihtuu. Iholta haihtuu normaalisti 0,5 – 1 litraa nestettä vuorokaudessa. Raskaassa työssä nestettä voi haihtua useita litroja tunnissa. Nesteen tarve kiihtyy pakkasella, sillä virtsaneritys kiihtyy ja nestettä poistuu uloshengityksen mukana. Elimistön on lisäksi lämmitettävä ja kosteutettava sisään hengitettävä kylmä ilma.

1. Kainuun prikaati, kokonaishiihtoaika 6.13.20 2. Utin jääkärirykmentti, 7.35.27 3. Porin prikaati, 7.40.32 4. Maanpuolustuskorkeakoulu, 8.14.45 5. Karjalan prikaati, 8.22.36 6. Panssariprikaati, 8.47.16 7. Maasotakoulu, 8.56.50 8. Jääkäriprikaati, 8.57.35 9. Rannikkoprikaati, 11.50.21 10. Kaartin jääkärirykmentti, 13.42.43 B-sarja (maakunnalliset reserviläisjoukkueet) 1. Pohjois-Karjala, kokonaishiihtoaika 5.54.00 2. Etelä-Savo, 6.01.18 3. Kymenlaakso, 6.27.45 4. Pohjois-Savo, 6.43.20 5. Keski-Suomi, 8.44.43 6. Lappi, 10.07.45 Kilpailun ulkopuolella hiihti Lounais-Suomen joukkue B-sarjassa, ei virallista sijoitusta.


9

6.4.2016

LIIKETTÄ UNOHTAMATTA

POLVIJÄRVEN KUNTA Pohjois-Karjalan ensimmäinen yrittäjyyskunta

- Kenttäkelpoisuuden kehittäminen Pohjois-Karjalan Reserviupseeri- ja Reserviläispiireissä Pohjois-Karjalan Reserviupseeripiiri ja Reserviläispiiri yhdessä MPK:n Pohjois-Karjalan KOTU-yksikön ja puolustusvoimien aluetoimiston kanssa ovat pyrkineet kiinnittämään huomiota fyysisen kunnon ylläpitoon. Tavoitteena on, että reservimme säilyy kenttäkelpoisena ja jäsenillämme on mahdollisuus myös reserviupseeri- ja reserviläistoiminnassa pitää yllä sotilaskuntoaan. Maanpuolustushengessä keskitymme tässä perinteisiin sotilaslajeihin. Kenttäkelpoisuuslajeiksi on valtakunnallisti määritetty ampuminen, suunnistus, sotilasmarssit (jalkamarssi/ hiihtomarssi/pyörämarssi) sekä lihaskuntotestit. Mielestäni kenttäkelpoisuustapahtumat ovat oiva tapa piirimme yhdistyksille tarjota mielekästä toimintaa jäsenistölleen. Reserviläisammunnoilla on ollut perinteisesti varsin vahva rooli reserviläisurheilussa. Eri yhdistykset järjestävät eri asein suoritettavia ammuntoja sekä harjoituksina että kilpailuina. Toiminnan koordinoimiseksi on perustettu aikoinaan Tuli- ja liiketoimikunta, joka sekä allokoi että vastuuttaa toiminnan. Tilaisuudet ovat pääosin avoimia, jolloin kaikilla piirimme alueen reserviupseeri- ja reserviläisyhdistysten jäsenillä on mahdollisuus osallistua tapahtumiin. Viime vuonna Tuli- ja liiketoimikunta jaettiin kahteen erilliseen osaan. Tulitoimikunnassa jatkoivat ammuntaan keskittyvät henkilöt. Tämän toimikunnan puheenjohtajana toimi reserviläispiirin puheenjohtaja. Liiketoimikunnan vetovastuun otin vastaan reserviupseeripiirin puheenjohtajana. Rajapintalajeissa (esim. ampumahiihto tai -juoksu) on sovittu niiden kuuluvan aina tulitoimikunnan piiriin, mikäli tilaisuudessa suoritetaan ammuntoja.

KENTTÄKELPOISUUDEN KEHITTÄMINEN KOKO PIIRIN TAVOITTEENA Reserviupseeripiirissä on RUL:n viime ja tämän vuoden tavoitekirjaus LIIKU - AMMU - KOULUTTAUDU lähtökohta kehittämistoiminnalle. Liikkumisen kaikille yhteisenä lähtökohtana on luontevasti Reserviläisurheiluliiton (RESUL) kenttäkelpoisuussuoritteet ja näistä johdettavat lajit. Jo viime vuonna pyrittiin piirin alueelle aikaansaamaan yhdistysten kenttäkelpoisuusaktiivisuutta selkeästi mitattava järjestelmä. Tällä järjestelmällä pystyttäisiin aukottomasti arvioimaan aktiivisuuden kehittymistä ja toisaalta valitsemaan aktiivisin yhdistys - Pohjois-Karjalan Kenttäkelpoisin yhdistys. Tähän kilpailuosioon ilmaisi myös PohjoisKarjalan Aluetoimisto halunsa osallistua. Aluetoimisto lahjoitti kilpailuun kiertopalkinnon. Sanomattakin on selvää, että myös puolustusvoimien henkilöstöllä on oikeus osallistua kaikkiin kenttäkelpoisuussuorituksiin halutessaan. Pohjois-Karjalan KOTU-yksikön päällikkö Kimmo Salo on toistuvasti tuonut esiin MPK:n roolia reserviläispiirien ja -yhdistysten omana koulutusalustana. Kenttäkelpoisuustoimin-

nassa pyrittiin mahdollisuuksien mukaan soveltamaan MPK:n järjestelmää. Näin moni kenttäkelpoisuussuoritustilaisuus toteutettiin MPK:n kurssina. MPK:n mukana olon myötä tuli järjestettyyn toimintaa selkeästi lisää ryhtiä. Tästä esimerkkinä mm. turvallisuussuunnitelmien laatiminen sekä ajallisesti pidemmällä suunnittelulla tapahtuvan järjestely.

KENTTÄKELPOISUUSLAJEISTA Marssit Pohjois-Karjalassa on Suomen mittakaavassa todella vahvat sotilasmarssiperinteet. Kaikkiaan jopa 17 henkilöä on osallistunut maailman suurimpaan sotilasmarssitapahtumaan Vierdaagselle - Nijmegenissä, Hollannissa. Viimeisen kahden vuoden aikana pohjoiskarjalaiset joukkueet ovat osallistuneet kutsusta sotilasmarsseille Saksassa ja Sveitsissä. Lisäksi meiltä on ollut vuosittain vankka edustus edellä mainitulla Vierdaagse-marssilla. Sotilasmarssiperinteen jatkamiseksi kansainvälisesti kokeneet marssijat ottivat yhdistyksissään vastuulle pitkäkestoisten marssien järjestämisvastuun RESUL:n sääntöjen puitteissa. Tänä vuonna on ilahduttavasti järjestävien yhdistysten määrä kasvanut: marsseja järjestävät eri yhdistykset eri puolilla maakuntaamme eri liikkumistavoin. Suunnistus Jo alusta lähtien oli selvää, että kenttäkelpoisuussuunnistukset tukeutuvat eri suunnistusseurojen viikkosuunnistuksiin. Mainonnalla ja yhdistyksiä informoimalla pyrittiin viime vuonna saamaan tieto niistä reserviupseeri- ja reseriviläisyhdistysten jäsenistä, jotka olivat osallistuneet jonkun suunnistusseuran viikkosuunnistuksiin ja että suoritetut matkat ja ajat täyttivät RESUL:n kenttäkelpoisuussuunnistuksen vaatimukset. Myös suoritus Jukolan viestissä osana maakuntakomppanian joukkuetta hyväksyttiin kenttäkelpoisuussuoritukseksi. Tämän vuoden aikana tavoitteena on saada yhä useampi reserviläinen viikkorasteille ja ilmoittamaan oma tuloksensa liiketoimikunnalle. Suunnistuspisteillä on iso merkitys valittaessa kenttäkelpoisinta yhdistystä. Lihaskuntotestit Lihaskuntotestit ovat eniten kehittämistyötä vaativa osio. Pohjois-Karjalassa on todella vähän RESUL-koulutettuja kuntotestaajia. Viime vuonna testitilaisuuspäivämääriä saatiin kalenteriin, mutta ilmoittautumismäärät jäivät luvattoman pieniksi. Tälle kesällä pyritään tähän osa-alueeseen saamaan lisää tehoa. Ammunnat (pistooli ja kivääri) Tulitoimikuntien toiminnalla pystytään jo nyt erittäin ammattitaitoisesti tarjoamaan eri ammuntasuorituksia yhdistyksissä. Myös tulevana kesänä tulee useita tilaisuuksia, joissa sekä lyhyt- että pitkäpiippuisin asein suoritettavat kenttäkelpoisuus-

ammunnat saadaan suoritettua.

• Kunnalla hyviä, edullisia omakotitontteja!

Kenttäkelpoisimman yhdistyksen valitseminen Kenttäkelpoisuustoiminnassa piirimme alueella on tavoitteena aktivoida ”tavallisia reserviupseereita ja reserviläisiä” sotilaallisen kunnon ja taidon ylläpitoon. Varsin usein sotilasurheilussa - kuten muussakin kilpaurheilussa - eri sotilaslajien kilpaurheilijat ovat osallistuneet kansallisiin ja kansainvälisiin kilpatapahtumiin. Tämä on tottakai edelleen tärkeää. Huikeaa oli jännittää ja iloita vaikkapa Pohjois-Karjalan joukkueen menestystä Oltermannihiihdossa tai ylpeydellä seurata Liperin Talvijotoksen menestystarinaa maaliskuun alussa. Sotilaallisen toimintakyvyn ylläpitoa korosti myös aluetoimistosta vuoden vaihteessa eläkkeelle siirtynyt eversti Jouni Mattila luovuttaessaan piireille kiertopalkinnoksi upean pokaalin annettavaksi PohjoisKarjalan kenttäkelpoisimmalle yhdistykselle. Tällaista yhdistystä valittaessa tarkastellaan sitä, miten moni jäsen osallistuu mahdollisimman useaan kenttäkelpoisuuslajin suoritukseen. Maksimipistemäärä yksittäisen jäsenen kohdalla on siis viisi (marssi, suunnistus, kuntotestit, pistooliammunta, kivääriammunta) ja sen voi saada vain osallistumalla kaikkiin eri kenttäkelpoisuusosa-alueiden suorittamiseen. Vuonna 2015 Kenttäkelpoisin yhdistys oli Polvijärven Reserviläisyhdistys ja yhdistyksen puheenjohtaja vastaanotti ensimmäisenä yhdistyksenä kiertopalkinnon juhlallisesti 11.11.2015 Aluetoimiston päällikön järjestämässä reserviläisurheilun palkitsemistilaisuudessa. Mielenkiintoista on ensi syksynä nähdä, mikä on se yhdistys, joka tänä vuonna syksyllä saa käydä noutamassa pokaalin vuodeksi haltuunsa?

• Lisäksi tonttipörssissä yksityisten tarjoamia tontteja.

MIELEKÄSTÄ TOIMINTAA JÄSENISTÖLLE Kenttäkelpoisuussuoritusten kehittäminen on yksi toimenpide, jolla voidaan tarjota lisää tapahtumia ja toimintaa yhdistysten jäsenille. Tällöin yksittäinen reserviupseeri ja reserviläinen saa omalla jäsenmaksulla enemmän. Piiritasolla tämä tarkoittaa eri yhdistysten tapahtumiin osallistumisen kasvamista yli yhdistysrajojen. Kuluvana vuotena onkin keskityttävä tiedottamiseen. Eri välinein (sähköposti, sosiaalinen media sekä Karjalan Pojat -piirilehti) on eri yhdistysten jäsenille saatava riittävän ajoissa tieto tapahtumista. Yhdistyksissä tämä vaatii tiedottamisen varmistamista hallitukselta jäsenistölle.

• Tontit nähtävissä kunnan internet-sivuilla: www.polvijarvi.fi Tontit Soita Polvijärven kuntaan puh. 04010 46000

Metsätalo, 83700 POLVIJÄRVI Puh. 013-631 646

Autojen ja maatalouskoneiden huolto ja korjaus Rengasmyynti

KORJAAMO ERKKI ROMPPANEN Kinahmonniementie 37, Kinahmo puh. 0400 176 097

Avoinna ma-pe 6.30-17.00 la 10.00-16.00 su SULJETTU (avoinna tilauksesta)

Maistuva lounas+ salaattipöytä

ma-pe klo 10.00-14.00 €. alk. Perj. KARAOKE Polvijärventie 12-14 83700 Polvijärvi Lauant. DJ/Live esiintyjät Katso huvilouhos.fi -nettisivuilta Puh. 013-554525 tai

6,90

050 5427785

Näistä linkeistä saat lisätietoa: RESUL - kenttäkelpoisuus: http://resul.fi/kenttakelpoisuus/ MPK:n koulutuskalenteri: https://www.mpk.fi/Default. aspx?tabid=942&id=84686 -> hae yksikkö (Pohjois-Karjala) ja koulutuksen tarkenne (liikunta) Jyrki Huusko Puheenjohtaja Pohjois-Karjalan Reserviupseeripiiri ry

Haavikontie 2 A 4, POLVIJÄRVI Puh. (013) 631 081, fax (013) 631 775 Avoinna: ma-pe 9.00-17.00, la 9.00-13.00, päivyst. 9.00-18.00


10

6.4.2016

JOUSTAVAA OSAAMISTA! Tämänkin lehden sivunvalmistus. Uusi yhteysnumero

LIPER

LIPER

LASER

LASER

Puh. 0500 839 839

Tutustu Ilomantsin sotahistoriakohteisiin! Mobiiliopastus Hattuvaaraan ja Öykkösenvaaralle! Ilomantsin kunta

Salmijärven ampumaradan pistooliradalle on rakennettu viime syksynä taulukatos.

Salmijärven ampumaratatyömaa hyvässä vauhdissa Jari Partanen

Ravintola Parppeinpirtti

Taitaa karjalaisen ruuan!

Nykykarjalainen pitoateria päivittäin klo 12-16 kesä- ja elokuussa klo 12-18 heinäkuussa Parppeintie 4C, 82900 Ilomantsi, tel. (+358) (0)10 239 9950, e-mail: parppeinpirtti@elisanet.fi, www.Parppeinpirtti.fi

KOHTAUSPAIKKA POLVIJÄRVELLÄ - mökki- ja aamiaismajoitus - ruokapalvelut - perhejuhlat - kokoukset - koulutustilaisuudet - muistotilaisuudet - kotileivonnaisia

Pitopalvelua parhaimmillaan! Tervetuloa! Avoinna tilauksesta

Puh. 0440 800 021, 633 204

Hyvät harjoituspaikat eri lajeille Rakennusasiantuntija Sinkkonen totesi, että heille paikan päällä käyminen on tuttu tapa ja se kertoo paljon enemmän kuin papereiden pyörittely toimistolla. – Teillä on täällä hyvät harjoituspaikat eri lajeille, kolmikko sanoi katsottuaan radan läpi

kokonaisuudessaan. Oinonen, Holopainen ja Kalinen selvittävät, että yhteistyö radalla neljän toimijan kesken on sujunut hyvässä yhteisymmärryksessä. Yhdessä toimiminen on ollut kaikkien osapuolten etu. Työt ovat vielä kesken reserviläisjärjestöjen 150 metrin radalla, jonne on tulossa lähinnä taululaitteita ja kääntyvät taulut. Sähköisesti kääntyvät taululaitteet on jo varattu ja ne pitäisi saada asennettua heti keväällä, jolloin radalla voidaan ampua reserviläislajit asianmukaisin säännöin. Pistoolirata on jo valmis. Radalle on rakennettu taulukatos ja luotisiepparit. SRA:ta ja practicalia varten on tehty oma suorituspaikka pistooliradan yhteyteen. Tehtävää on vielä erityisesti pienoiskivääriradalla, jonne on tulossa liikkuva ratalaite sekä pienoiskivääritaululaitteita. Luotien ja lyijyn keruuseen on mietitty konttiratkaisua. Haulikkorata on saanut lisää lajimahdollisuuksia. Loput työt on tarkoitus tehdä ensi keväänä ja kesänä.

KOSKIPIRTIN HAUTAUSTOIMISTO

- arkut - kuljetukset - kukkasidonta - lehti-ilmoitukset - hautakivet

Puh. 0500 279 540

TAKSI PUH. 0400 279 540

wood moon

Polvijärven sähkö

- Huonekaluentisöinti - Artesaani, puusepäntuotteet

- Asennukset - Sähkötarvikemyynti - Suunnitelmat

MARTONVAARA Puh. 0400-254 938 www.woodmoon.fi

Kallioniementie 4, 83700 Polvijärvi

Jyrki Repo

Outokummun ampumaradalla Salmijärvellä kävi marraskuun toisella viikolla vierailulla Pohjois-Karjalan ely-keskuksen ja meneillään olevan kakkosvaiheen leader-hankkeen virkamiesasiantuntijoita. Rakennusasiantuntija Juhani Sinkkonen, leader-hankkeiden asiantuntija Tuomo Hämäläinen ja maksatustarkastaja Mika Honkanen pitivät näkemästään ja sanoivat ampumaradan olevan hieno kokonaisuus, jonka eteen neljä yhteistyökumppania ovat tehneet paljon töitä. Riistanhoitoyhdistyksen vetämässä hankkeessa ovat olleet mukana myös Reserviupseerit, Reserviläiset ja Outokummun Ampumaseura. Hannu Oinonen ja Ari Holopainen riistanhoitoyhdistyksestä sekä Kari Kalinen reserviläisyhdistyksistä ja ampumaseurasta olivat huolissaan leaderin kakkoshankkeen maksatusongelmista. Vaikka yhteistyöhankkeen osapuolilla ei ole rahoituksen suhteen välitöntä hätää, niin

yhdistykset ovat tehneet kesän aikana radalla jo paljon kehitystyötä sekä satoja talkootunteja. – Maaseutuviraston teknisten ongelmien takia emme voi luvata maksatuksen käynnistymistä kuin ensi vuoden alkupuoliskolla. Sen tarkempaa aikataulua ei voi luvata tässä vaiheessa, asiantuntijat totesivat. Sinkkonen ja Hämäläinen muistuttivat periaatteesta, joka on toteutunut Salmijärvenkin ampumaradalla, että keskeneräiset leader-hankkeet avustetaan mielellään loppuun saakka. Leaderin toisessa vaiheessa on kyse reilun kolmenkymmenen tuhannen euron hankkeesta, joka koostuu yhteistyökumppaneiden omasta rahoituksesta, talkootyöstä ja leader-avustuksesta.

p. 050 3731 708 Rauno Saastamoinen (oik.) kertasi Timo Makkoselle mestaruushiihtonsa vaiheita.

Piirin parhaimmistoa Armas Härkönen Reserviläiset näyttivät me-

nemisen mallia Ilomantsissa järjestetyissä Pohjois-Karjalan piirinmestaruushiihdoissa 20. – 21. helmikuuta. M 50 -sarjassa sivakoitiin perinteisellä hiihtotavalla viisi kilometriä. Tällä kertaa voittaja oli Lieksan Hiihtoseuraa edustanut Rauno

Saastamoinen ajalla 14.27,3. Kontiolahden Urheilijoiden Timo Makkonen oli toinen 4,3 sekuntia jääneenä. Makkonen oli myös joukkueensa ankkurina seuraavana päivänä M150 -sarjan viestissä. Joukkue sijoittui toiseksi Liperin jälkeen.


11

6.4.2016

KUTS U LIITO N J Ä S E N I L L E S E U R A L A I S I N E E N

85-vuotisjuhlan päätapahtuma järjestetään perjantaina 5.8. Haminassa, Reserviupseerikoululla.

Lankila kesäisessä asussaan. Oikeassa siivessä toimi talvisodan aikana kenttäpostikonttori ja 1940-1941 perähuoneeseen majoittui Koveron varuskuntaan kuuluneen 2/ SissiP 1:n konekiväärijoukkue. Jatkosodan aikana huoneessa arkutettiin läheisessä Koveron kenttäsairaalassa kuolleita sotavainajia. Vapaussodan aikana vasemman siiven seiniin ja ikkunoihin ammuttiin haulikolla kaksi laukausta. Haulit ovat edelleen löydettävissä seinähirsistä.

Liiton omien tapahtumien ja Haminan nähtävyyksien lisäksi päivän ohjelmassa on Hamina Tattoon marssishow, johon liiton jäsenillä on mahdollisuus hankkia lippuja edulliseen jäsenhintaan. Tervetuloa juhlimaan kanssamme 85-vuotiasta Suomen Reserviupseeriliittoa!

LISÄTIEDOT WWW.RUL.FI

|

LIPUT LIPPUPALVELUN LIPPUKAUPAT

Väinön Suomeen lentämä BW-364 nousi niin kuuluisaksi koneyksilöksi, että se pääsi ilmasotahistoriallisen kirjan kansikuvaan.

Tärkeimpiä tapahtumia vuodelle2016 16.4.

Reserviläisliiton vuosikokous Seinäjoki

12.8.

Vala P-KR/Ilomantsi

27.4.

Kansallinen veteraanipäivä

27.-28.8.

KPK:n jotos

15.5. Kaatuneiden muistopäivä

17.-18.9.

Reserviläisten rynnäkkökiväärikilpailu

3.6.

Palkitsemis ja ylentämistilaisuus PKALTSTO

19.-20.11. RES, RUL, MPKL ja MNL yhteinen

4.6.

Puolustusvoimien Lippujuhlapäivä

Syyskokoustapahtuma Lappeenranta

8.-9.6. Sotaveteraanien Liittokokous Joensuu 11.6. Amin Pytty -ampumakilpailu 16.6. Kotiutus P-KR 4.7.

Palvelukseen astuminen II/16 P-KR

6.7.

Tulojuhla P-KR

Karjalan Pojat POHJOIS-KARJALAN

RESERVILÄISLEHTI

Päätoimittaja

Jukka Ignatius

Osoite: Puhelin ja s-posti:

82600 tohmajärvi 040 833 8342, Jukkasakari.ignatius@gmail.com

1.12.

Palkitsemis- ja ylentämistilaisuus Marskin Malja

15.12.

Kotiutus P-KR

Joulukuu

Joulutulet Reserviläisjärjestöt

24.12.

Jouluaaton Kunniavartiot

Piiritoimisto ja toiminnanjohtaja Arto Mulari Kylmälammentie 24, 80710 Lehmo 0500 912 963 toimisto.pkres@gmail.com Kotisivut: Sivunvalmistus: Painotyö:

www.pkreservi.fi LiperLaser Oy, Liperi Lehtisepät Oy, Pieksämäki

Karjalan pojat -lehden toimituskunta RU Jyrki Huusko Mika Tukiainen RES Terho Hirvonen, puheenjohtaja Hannu P. Martikainen PV/PKaltsto Marko Jalkanen MPK Kimmo Salo Päätoimittaja Jukka Ignatius Nettilehti Ari Hevonkoski Toiminnanjohtaja Arto Mulari


12

Osoitteessa: www.pkreservi.fi pääset tutustumaan osaan alla olevista yrityksistä

6.4.2016

Antti O. Arponen – Markku Kasila – Vesa-Matti Peltola:

He antoivat kaikkensa, viime sodissa menehtyneet suomalaiset mestariurheilijat Auditorium 2014, 502 s. Suomen vuosina 1939 – 1945 käymissä sodissa menehtyi noin 400 suomalaista mestariurheilijaa. Joukossa on kolme olympiavoittajaa, kuusi maailmanmestaria, useita maailmanennätysmiehiä ja työläisolympialaisten voittajia sekä uinnin Euroopan mestari. Menehtyneiden urheilijoiden joukossa on Italian hiihtäjien päävalmentaja, kolme Mannerheimristin ritaria, Jääkäripataljoona 27:n viimeinen sankaraivainaja, olympiavoittajien veljiä ja poikia sekä sotien jälkeen tunnetuksia tulleiden henkilöiden isiä ja isoisiä. Kirjassa kerrotaan myös vuoden 1918 tapahtumissa kuolleista suomalaisista urheilijoista, joiden joukossa on esimerkiksi ensimmäinen ilmavoittoja sodassa saanut suomalainen lentäjä. Ensimmäisessä ja toisessa maailmansodassa kaatuneista eri maiden olympiavoittajista ja muista tähtiurheilijoista on oma lukunsa. Urheilijoita menehtyi maalla,

merellä ja ilmassa, mutta moni koki kohtalonsa myös rintaman takana. Kirja kertoo heidän vaiheistaan ja kohtaloistaan niin urheilu-uralla kuin isänmaan kohtalohetkinäkin. He eivät jättäneet lippua eivätkä hylänneet laivaa, he lunastivat valansa viimeistä sanaa myöten. Menehtyneitä mestariurheilijoita kuvaa yhteisnimike – muisto ja kunnivelka – ”He antoivat kaikkensa.” V. 1918-sota, Sisällissota 27.1. – 16.5.1918, johon liittyi mm. Jääkäripataljoona 27, joka koulutettiin Saksassa ja jota myöhemmin julistettiin maanpettureiden nimikkeellä. Suomi julistautui itsenäiseksi 6.12.1917. Ratkaiseva taistelu oli Tampereen valtaus. Sisällissodassa menehtyi 37000 ihmistä, joista ¾-osaa oli valkoisia. Talvisodan merkittäviä taisteluita olivat myös taistelut Itä-Karjalassa ja Viron vapaussota. Talvisota päättyi Tarton rauhaan 1940. Em. sotaan liittyi mm. Vöyrin pataljoona (valioyksikkö), josta on kirjoittanut mm. prof. Heikki Ylikangas. Talvisota käytiin 30.11.1939 –

13,3.1940. Ribbentrop ja Molotov tekivät 23.8.1939 hyökkäämättömyyssopimuksen, jossa Suomi ja Baltian maat sovittiin kuuluviksi Neuvostoliiton etupiiriin.

Tämän teoksen kirjoittajat ovat: Antti O. Arponen, hum.kand., toimittaja ja tietokirjailija. Hän on kirjoittanut ja toimittanut yli 50 urheilukirjaa. Hän on ollut palkinnoilla Vuoden urheilukirjan valinnoissa. Hän on yksi tunnetuimpia suomalaisia urheilutietäjiä. Veli-Matti Peltola, ekonomi, on toimittanut useita urheilukirjoja. Hän on moninkertainen urheilutiedon SM-kilpailujen voittaja. Markku Kasila, filosofian maisteri on erityisesti palloilulajien asiantuntija. Unto Vaskuu

Mediakurssilla ryhtiä yhdistysten tiedottamiseen ja uutisointiin Karjalan Pojat -lehden päätoimittaja Jukka Ignatius toimii pääkouluttajana 16.4.2016 Ylämyllyllä järjestettävällä mediakurssilla. Jukalla on vankka kokemus alan ammattilaisena: hän on toiminut muun muassa päätoimittajana seuraavis-

sa lehdissä: Jämsän seutu, KMV (Kuorevesi-Mänttä-Vilppula -lehti), Suur-Keuruu sekä Sotkamo-lehti. Työn laadusta kertoo se, että hän on useasti ollut vastaanottamassa paikallislehtipalkintoja. Mediakurssi on erinomainen

mahdollisuus kehittää yhdistysten tiedottamista ja toiminnan esittelyä vaikkapa alueellisessa maanpuolustuslehdessämme. Toivottavasti jokaisesta piirimme yhdistyksestä pääsisi paikalle tiedotusvastaava. Tottakai mukaan ovat tervetulleita

myös muut toimittajan ja tiedottajan taidoista kiinnostuneet. Kurssi järjestetään MPK:n kurssina. Tarkempia lisätietoja ja ilmoittautumislinkki löytyy tästä: https://mpk.fi/ Default.aspx?tabid=943&id=89859

Jyrki Huusko, Pohjois-Karjalan Reserviupseeripiirin puheenjohtaja Terho Hirvonen, Pohjois-Karjalan Reserviläispiirin puheenjohtaja

Karjalan Pojat kiittää kaikkia tukijoitaan! Savo-Karjalan Maanpuolustuspiiri

p. 010 3878 100

               Jukolankatu  18  D,  80160  JOENSUU                puh.  (013)  871  023  fax.  (013)  871  024                                              joensuu@a-­‐kuivaus.fi          www.a-­‐kuivaus.fi      

                   Kokonaisvaltaista  Vahinkopalvelua!  

Pohjois-Karjalan aluetoimisto

T e r v e tu l o a ! JOUSTAVAA OSAAMISTA! Tämänkin lehden sivunvalmistus.

Puh. 0500 839 839

N äi n äa i k o i n ao nh y v äo l l ap a i k a l l i s e n ,p a l v e l e v a nja v a k a v a r a i s e np a n k i na s i a k k a a n a .

LIPER LASER LASER

LIPER

o p . fi/ e d ut

Kapo201601  
Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you