Kapo201504

Karjalan Pojat N:o 4 jouluKUU 2015

POHJOIS-KARJALAN

RESERVILÄISLEHTI

5

10

a j a u l u o J ä ä v Hy Rauhallista

6 1 0 2 a t t o u Uutta V

Kuva: Teuvo Martiskainen

2

9.12.2015

Karjal an Pojat N:o 3 lokakUU 2015

POHJOIS-KARJALAN

N:o 2 kesäkUU 2015

RESERVILÄISLEHTI

Karjalan Pojat Karjal an P ojat N:o 1

POHJOIS-KARJALAN

RESERVILÄISLEHTI maalisKUU POHJ 2015

OIS-KARJALAN

KARJALAN POJAT -LEHTI UUDISTUU

6-7 12 ilmestymiskerrat Karjalan Pojat -lehden ja -muoto uudistuvat vuoden 2016 ensimmäisestä numerosta lähtien.

Uudistuksessa haetaan välimuotoa perinteisen paperilehden sekä uudistuvan digilehden välillä. Uudistuksen myötä päästään tilanteeseen, jossa lehden taloudellinen tulevaisuus on turvattu ja toimituskuntakin pystyy siten keskittymään sisällön kehittämiseen.

Kuluneen vuoden aikana lehtemme oli pahimmillaan todella kriittisessä tilanteessa. Onneksemme kevään Pelastetaan Karjalan Pojat -tempauksella pääsimme pahimman yli. Tässä yhteydessä haluamme kiittää uutteria mainosmyyjiä, jotka kykenivät hankkimaan tarvittavat mainostulot tämän vuoden viimeisen lehden

8

2

4

8-9

turvaksi. Maakunnastamme löytyi upeita yrittäjiä ja yhteisöjä, jotka halusivat sijoittaa tukensa alueelliseen maanpuolustustyöhön.

Ensi vuoden alusta Karjalan Pojat -lehti ilmestyy kolme kertaa: ensimmäinen numero kevättalvella, toinen alkusyksystä ja viimeinen totutusti joulun tienoilla. Ensimmäinen ja kolmas numero ilmestyvät sekä paperi- että digitaalisessa muodossa. Tällä ratkaisulla toimituskuntamme haluaa palvella niitä lukijoita, jotka haluavat käteensä perinteisen postitse jaettavan lehden. Keskimmäinen lehdistä ilmestyy ainoastaan verkkolehtenä.

Parhaita juttuja lehdessämme ovat paikalliset jutut

s. 6

RESERVILÄISLEH

TI

s. 8 - 9

s. 2

yhdistyksistä eri puolilta piiriämme. Tarve onkin ”paikallisreporttereille”, jotka tuottavat lehtiin paikallisia juttuja. Toimituskuntana olemme ilolla mukana oppimassa yhdessä reporttereidemme kanssa uuden toimintamallin luomisessa.

Uskomme, että haasteellisen vuoden jälkeen Karjalan Pojat -lehtemme on parempi kuin ennen.

Jyrki Huusko Toimituskunnan puheenjohtaja, Pohjois-Karjalan Reserviupseeripiiri ry Jukka Ignatius Päätoimittaja, Karjalan Pojat

Itsenäisyyspäivän ylennykset Tasavallan presidentti ja Pohjois-Karjalan aluetoimiston päällikkö ovat ylentäneet reserviläisiä itsenäisyyspäivänä 6.12. 2015. seuraavasti: Majuriksi Jari Tauno Lukkarinen Joensuu Kapteeniksi Antti Tapio Asikainen Joensuu, Antti Arnold Hentunen Joensuu, Juha Ensio Hirvonen Outokumpu, Jussi-Pekka Hirvonen Liperi, Jyrki Tapani Huusko Joensuu, Tero Markku Mäki Kitee, Olli-Pekka Mönkkönen Joensuu, Asko Sakari Niskanen Kontiolahti, Heikki Juha Rainer Rosenius Kontiolahti, Heikki Risto Ilmari Turunen Joensuu, Jari Paavo Tapani Uimonen Joensuu, Matti-Pekka Tapani Virtaniemi Joensuu, Jarmo Tapio Wacklin Outokumpu, Eero Jukka Peter Ylämö Joensuu Yliluutnantiksi Timo Juhani Hartikainen Kontiolahti, Lauri Timo Tapani Hattunen Joensuu, Esa Petteri Karttunen Kontiolahti, Kalle Juha Tapio Kettunen Joensuu, Pasi Heikki Taneli Kiiskinen Kontiolahti, Sami Antero Laakkonen Joensuu, Markku Juhani Mantsinen Tohmajärvi, Arto Juhani Mulari Kontiolahti, Toni Markus Immanuel Muukkonen Liperi, Riku Tapani Mölsä Kontiolahti, Timo Tapio Olkkonen Joensuu, Ari Ilari Pesonen Joensuu, Pertti Juhani Antero Saarelainen Joensuu, Mark-

ku Juhani Savolainen Joensuu, Ari Pekka Suominen Kontiolahti, Ari esittelyäKontiolahti, ihurin Turunen Onni WJuhani Jouko Kalevi Voutilainen Kitee Luutnantiksi Jukka Olavi Erkkilä Joensuu, Hanna-Katri Marketta Espo Joensuu, Antti Tapio Haapala Joensuu, Toivo Haimi Joensuu, Teemu Tapio Hallikainen Joensuu, Jukka Tapani Hyvärinen Kontiolahti, Jarno Markus Hätinen Joensuu, Antti Pekka Ikonen Joensuu, Juha Pekka Kekkonen Joensuu, Marko Juhani Kiiski Kontiolahti, Tuomo Petteri Laaninen Joensuu, Mikko Petteri Lavikainen Joensuu, Ville Samuli Löhönen Joensuu, Sami Armas Meriläinen Nurmes, Aapo Matias Nykänen Joensuu, Timo Terho Tapani Piironen Joensuu, Niko Kristian Henrik Rahkala Joensuu, Anna Mari Elina Ryynänen Joensuu, Samppa Risto Taneli Tolvanen Nurmes, Petri Eemeli Vartiainen Joensuu, Atte Ilkka Tapani Väänänen Kontiolahti Sotilasmestariksi Jari Fredrik Hiltunen Joensuu, Ilkka Yrjänä Savolahti Joensuu Ylivääpeliksi Asko Pekka Ilvonen Joensuu, Reino Jouko Kaleva Kesonen Liperi Vääpeliksi Matti Vihtori Koskela Joensuu, Pekka Juhani Nevalainen Joensuu, Vilho Juhani Parjanen Kontiolahti Ylikersantiksi Petri Tapani

Heinonen Joensuu, Janne Ilmari Hiltunen Joensuu, Ville Matias Luolamo Joensuu, Jyrki Kaarlo Ilmari Parviainen Joensuu, Kimmo Petteri Rummukainen Outokumpu, Jussi Samuli Seppä Joensuu, Jukka Toivanen Joensuu, Hannu Olavi Tuomainen Joensuu, Arto Petri Väyrynen Kontiolahti Kersantiksi Niko Waltteri Mikael Aitalaakso Joensuu, Jarkko Henrik Björnholm Joensuu, Timo Petteri Elo Joensuu, Heikki Juhani Haapalainen Liperi, Jukka Pekka Hasu Joensuu, Aki Petteri Heikkilä Joensuu, Mika Matti Nestori Heikkilä Joensuu, Antti Mikael Heikura Joensuu, Jaakko Timo Tapio Heiskanen Joensuu, Terho Kalevi Hirvonemäkin Joensuu, Marko Ensio Hämäläinen Joensuu, Henri Tapani Kareinen Joensuu, Miika Kristian Karhapää Kontiolahti, Petri Tuomas Antero Kauhanen Joensuu, Risto Juhani Keskinen Juuka, Jukka Tapio Kirjavainen Juuka, Jari Petri Juhani Kukkonen Joensuu, Jani Esko Petteri Kurki Joensuu, Markku Tapani Laatikainen Joensuu, Jari Pekka Lavikainen Lieksa, Tuomas Petter Leinonen Tohmajärvi, Mikko Antti Tapio Lempinen Joensuu, Jani Antti Miettinen Liperi, Erkka Roope Samuel Niemelä Joensuu, Mikko Santeri Pakarinen Tohmajärvi, Henri Atte Oskari Pesonen Joensuu, Lari Joona Artturi Pesonen Joensuu,

Kimmo Tapio Sairanen Tohmajärvi, Paavo Juha Kalevi Sinisalo Joensuu, Mikko Sakari 15 Tuononen Outokumpu, Toni Tapio Turunen Ilomantsi, Ari Mikael Tuupanen Kontiolahti, Timo Kalevi Piironen Nurmes, Teemu Tapio Valtonen Joensuu Alikersantiksi Tommi Taisto Juhani Hynninen Kontiolahti, Joni Tapio Mikkonen Joensuu, Jouni Markus Piispanen Joensuu, Jaakko Samuli Taponen Joensuu Korpraaliksi Jani Vesa Olavi Hatunen Liperi, Niko-Veikka Holopainen Joensuu, Sami Petteri Holopainen Joensuu, Jani Petteri Hyttinen Joensuu, Anssi Juhani Kettunen Kontiolahti, Tenho Tapio Kiiskinen Joensuu, Juha Matti Tapio Kuismanen Joensuu, Jarkko Tapio Kummunmäki Kontiolahti, Ville Eemeli Kyllönen Joensuu, Jani Mikael Kärkkäinen Joensuu, Jyrki Samuli Kärnä Polvijärvi, Niko Henrik Lappalainen Juuka, Tomi Kullervo Lehikoinen Joensuu, Matti Petteri Mononen Joensuu, Jani Kalle Oskari Nevalainen Joensuu, Jari Tapio Paakkunainen Kitee, Paavo Ilmari Poikolainen Joensuu, Toni Olavi Pyrylä Lieksa, Eero Pentti Samuel Pölönen Joensuu, Joonas Ilari Rauha Joensuu, Samu Teemu Petteri Reijonen Kontiolahti, Kalle Oskari Riihinen Joensuu, Esa Kalevi Saarinen Lieksa, Jaakko Tapio Tiilikainen Joensuu, Teppo Taneli

Tossavainen Joensuu, Petri Tapani Tukiainen Joensuu, Timo Tapani Tuulenkari, Niko Joona Aleksi Vänskä Joensuu s. 4 Ylirajajääkäriksi Petri Markus Aimasmäki Liperi, Mikko Tapio Arola Joensuu, Tatu Kiril Juhana Heiskanen Joensuu, Henri Anton Hermunen Kitee, Petri Tapani Hirvonen Outokumpu, Saku Elmeri Hirvonen Joensuu, Olli-Petteri Ikonen Liperi, Lauri Antero Ivanoff Lieksa, Tuomas Henrik Kohonen Kitee, Juhana Samuel Laine Joensuu, Asko Antero Lampen Joensuu, Pauli Yrjö Ilmari Laukkanen Joensuu, Heikki Pellervo Leppänen Joensuu, Niko Tapani Leppänen Joensuu, Sami Markus Leppänen Joensuu. Jani Pekka Henrikki Muukkonen Joensuu, Janne Samuel Nissinen Liperi, Juha Henri Oinonen Joensuu, Miika Juhani Pajarinen Joensuu, Jesse Antero Palviainen Joensuu, Jarkko Ilmari Peiponen Joensuu, Jere Juhani Pekkinen Kitee, Tommi Petteri Piitulainen Joensuu, Tuomas Jussi Sakari Pirinen Kitee, Eero Hermanni Puustinen Joensuu, Tero Sakari Pölönen Joensuu, Kai Ensio Reittu Lieksa, Jani Einari Räsänen Outokumpu, Joni-Pekka Aleksi Saari Polvijärvi, Jari Petteri Tahvanainen Joensuu, Terho Panu Tarvainen Lieksa

Päätoimittajan palsta

Toiveita joulupukille On se aika vuodesta, kun tontut ovat aktiivisimmillaan. Hyvä niin, jotta joulupukki saa oikeat vihjeet ja lahjatoiveet jouluaattoa varten.

Karjalan Pojat -lehden päätoimittajana haluan auttaa tonttuja ja joulupukkia muutamin toivein.

Ylivoimaisesti suurin toiveeni on, että lehti saa ilmestyä myös ensi vuonna. Se ei ole mikään itsestään selvyys, sillä valitettavasti raha se on joka ratkaisee myös tässä asiassa.

varten lehti ilmestyy, jaksatte edelleen olla mukana sekä lehden sisällön tuottajana että ilmoitushankinnassa. Mitä enemmän lehden tekijöitä on, sen monipuolisempi ja -ilmeisempi lehti on.

Ja näin myös kiinnostavampi. Sen verran täytyy meidän pohjoiskarjalaisten omaa häntää nostaa, että uskallan väittää, että monia reserviläislehtiä lukevana meidän ei tarvitse hävetä omaa tuotettamme yhtään muihin vastaaviin lehtiin verrattuna.

Kuten toimituskunnan puheenjohtaja Jyrki Huusko oivallisesti omassa katsauksessaan tässä lehdessä selvittää, uusi vuosi tuo muutoksia Karjalan Pojat -lehden ilmestymiskertoihin ja muotoon.

Näin on täytynyt tehdä, jotta lehden taru ei lopu kokonaan. Samalla päätoimittajana lupaan, että se mikä jää pois lehden ilmestymiskerroista, korvautuu lehden monipuolisempana sisältönä niin painetussa lehdessä kuin verkkolehdessäkin.

Olen saanut kiitettävän paljon yhteydenottoja teiltä lukijoilta. Kiitän niistä nöyrästi. Nyt kun uusi vuosi alkaa, toivon yhteydenottojen vaan lisääntyvän. Tapanani on ollut, noin 40 vuoden lehtimiesuran aikanani, että minut tavoittaa aina vuorokauden ajasta tai paikasta riippumatta. Jos ei heti, niin soitan tai lähetän viestin välittömästi, kun se on mahdollista. Tämä on toimintalupaukseni myös alkavana vuonna.

Toinen toiveeni on, että te, reserviläiset, joita

Karjalan Pojat -lehden ja omasta puolestani kii-

tän teitä kaikkia kuluneesta vuodesta ja toivotan rauhallista joulua ja menestystä sekä kaikkea hyvää alkavalle vuodelle.

Jukka Ignatius päätoimittaja

3

9.12.2015

kiitos kuluneesta vuodesta!

Nopeasti on ensimmäinen vuosi reserviupseeripiirimme puheenjohtajana vierähtänyt. Näin toimikauteni puolivälissä on paikallaan tehdä eräänlainen välitilinpäätös kuluneesta vuodesta ja arvioida tehtyä työtä.

Karjalan Pojat –lehti oli mainosmyynnin pienenemisen vuoksi ajautunut tänä vuonna kestämättömään tilanteeseen.

Ottaessani viime vuodenvaihteessa lehden toimituskunnan puheenjohtajuuden vastaan ja tutustuttuani lehden haasteisiin, oli yksiselitteisenä tavoitteena vain pelastaa piirilehtemme. Nyt tarvittavat uudistuspäätökset on tehty ja lehden tulevaisuus näyttää valoisammalta.

Veljespiirimme puheenjohtaja Terho Hirvonen voi ottaa vuodenvaihteessa toimituskunnan vetovastuun hyvillä mielin ja johtaa toimikuntamme lehden sisällön kehittämiseen. Tehdyt uudistukset esitellään tarkemmin myöhemmin tässä lehdessä.

Reserviupseeripiirimme tulee olla maakuntamme reserviupseeriyhdistyksiä yhdistävä linkki. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että eri tapahtumat ja tempaukset oli-

sivat avoimia vierailevienkin yhdistysten jäsenille. Tällä menettelyllä osallistujamäärät saadaan suuremmiksi ja tehdyn työn hedelmät levittäytyvät laajemmalle. Esimerkkinä onnistuneesta toiminnasta oli Kontiolahden Reserviupseereiden organisoima hiihtomarssi Höytiäisellä viime talvena.

KonRU:n aktiivitoimijat Juha Rytkönen ja Liisa Itäniva järjestivät marssin käyttäen MPK:ta koulutusalustana. Lopputulemana saatiin aikaiseksi tapahtuma, jossa osallistujat koostuivat eri yhdistyksistä molempien veljespiirien alueelta (reserviupseerit ja reserviläiset). Reserviupseeriliiton tavoite LIIKU – AMMU – KOULUTTAUDU todentui Kontiolahdella täydellisesti.

Ensi vuodelle on jo kalenteriin saatu paljon tapahtumia eri puolilla maakuntaa. Hyvälle siis näyttää! Näiden tapahtumien myötä jokainen reserviupseeri saa vastinetta jäsenmaksulleen. Yhdistyksissä tapahtuvaa tiedottamista ei voi korostaa liikaa. Toivoisinkin, että jokaisessa piirimme yhdistyksissä varmistetaan jäsenistölle tapahtuva tiedotuspolku mm. sähköpostilistoin.

Viestintävastuu tulee olla selvä ja yksiselitteinen.

Kulunut vuosi on henkilökohtaisesti antanut todella paljon. Reserviupseeriliiton liittohallituksessa olen päässyt osalliseksi erinomaisesta johtajuudesta kun upseeriveljet Mikko Halkilahti (RUL:n puheenjohtaja) ja Janne Kosonen (RUL:n toiminnanjohtaja) luotsaavat liittoamme taidolla ja tunteella. Mielestäni tämä sama tunne on välittynyt myös omassa piirihallituksessamme, jossa rakentavassa ilmapiirissä olemme tehneet päätöksiä piirimme tulevaisuuden parhaaksi.

Lopuksi haluan onnitella kaikkia itsenäisyyspäivänä ylennettyjä ja palkittuja sekä toivottaa kaikille rauhaisaa joulua ja menestystä vuodelle 2016.

Jyrki Huusko Pohjois-Karjalan Reserviupseeripiirin puheenjohtaja

karjalan poikien lukijat ja tekijät!

Ensimmäinen puheenjohtajuusvuosi on päättymäisillään. Töitä on piisannut piirin hommissa ja toivon että olen ollut yhdistysten luottamuksen arvoinen. Oma yritykseni on työllistänyt siinä määrin, että on itselläni ollut välillä huono omatunto, koska olen joutunut välillä aika paljon delegoimaan tehtäviäni muille. Karjalan Pojat -lehden puolesta taistelu on voitettu, mutta sota jatkuu. Kiitos kaikille jäsenille ja upseeriveljille, olemme saaneet jatkettua lehden ilmestymistä paperiversiona, jona itse tykkään sitä lueskella.

Lähestymässä on joulu, hiljentymisen ja rauhoittumisen aika vuonna 2015. ” 24. Joulukuuta 1939 Nurmijärven alueella suomalaiset käynnistävät hyökkäyksen. Er.P 12 sitoo tien suunnassa vihollisjoukkoja. Er.P 13 hyökkäyssuunnitelmaa on muutettu yön aikana, ja sen tulee hyökätä Tynnyrivaaraan tien kaakkoispuolitse.

Täältä P:n tulee hyökätä Kivivaaran tielle.

Er.P 13 lähtee etenemään aamupäivällä.

Edettävä matka on kaksi kertaa pidempi kuin alkuperäisessä suunnitelmassa, joten joukot saapuvat Tynnyrivaaraan 24.-25. päivän välisenä yönä.” Viettäessämme adventin ajan kirkkopyhiä, muistakaamme kaikkia niitä, jotka taistelivat isänmaan puolesta, jotta me saamme viettää joulua omassa itsenäisessä isänmaassa, Suomessa.

Kuluvana vuonna on vietetty monen yhdistyksen juhlavuotta, kaikille yhdistyksille vielä onnittelut ja kiitos aktiivisesta reserviläis-toiminnasta. Toivon toiminnan ja tapahtumien jatkuvan tästä edeskin päin ja suunnaten sen enenevässä määrin uusien/ nuorien jäsenten hankintaan. Konkareiden tiedon ja kokemuksen jakaminen on tärkeää tulevia sukupolvia varten.

Marraskuussa MPK:n Pohjois-Karjalan Kotu-yksikkö vietti vuosipäivää palkiten yhteistyö tahoja sekä aktiivitoimijoita.

Kiitos Kimmolle mukavasta illasta.

Loppuvuotta vietetään hieman haikeissa merkeissä, monivuotinen aluetoimiston päällikkö eversti Jouni Mattila siirtyy reserviin. Jounille suuret ja sydämelliset kiitokset hyvästä ja rakentavasta yhteistyöstä monien vuosien ajan.

Onnittelut kaikille itsenäisyyspäivänä palkituille ja ylennetyille reserviläisille.

Toivotan kaikille lehden lukijoille Hyvää ja Rauhallista Joulua sekä kohta alkavaa vuotta 2016

Terho Hirvonen Pohjois-Karjalan Reserviläispiirin puheenjohtaja

vuodenlopun kuulumisia Vuosi 2015 on ehtinyt jo joulukuuhun ja vuosi on päättymässä. Suurimmilta osin vuoden tapahtumat alkavat olla jo takana ja reserviläistoiminnassakin rauhoitutaan pian Joulun viettoon. Perinteikkäät tapahtumat kuten Reserviupseerien ja Reserviläisten joulutulet syttyvät näinä aikoina eri puolilla Pohjois-Karjalaa.

Noiden tapahtumien pitopaikat ja ajankohdat löytyvät paikallislehdestä sekä piirien sivustolta www.pkreservi.fi. Myös joulun ajan kunniavartiot kuuluvat monen toiminnassamme mukana olevan reserviläisen jouluohjelmaan. Toivon näihin molempiin tapahtumiin löytyvän vapaaehtoisia sankoin

joukoin. Näillä tapahtumilla on tärkeä merkitys toimintamme näkyvyydelle.

Vuonna 2016 jatketaan tämän vuoden alusta tehtäviin astuneilla johtajilla, reserviupseeripiirin ruorissa jatkaa Jyrki, reserviläispiiirin ruoria pyörittää Terho ja Karjalan pojat -lehteä kipparoi Jukka.

Kiitokset koko kolmikolle kuluneesta vuodesta, joka ei kenellekään heistä varmastikaan ole ollut pelkkää juhlasta toiseen kiertämistä, välillä on pistetty rukkaset käteen ja väännetty asioita oikeille raiteille.

Ajat ovat haasteelliset, muutoksia täytyy tehdä ja niitä on rohkeasti tehty. Muutoksia ei kuitenkaan ole tehty vain muutoksen

vuoksi, kaikella on ollut tilauksensa ja vahva usko on, että tehdyt toimenpiteet takaavat jotta voimme jatkaa toimintaamme vielä pitkälle tulevaisuuteenkin.

Kiitän kaikkia yhteistyötahoja, tukijoitamme sekä jäsenistöämme kuluneesta vuodesta ja toivotan kaikille Rauhallista Joulua ja menestyksekästä Uutta Vuotta 2016!

Yhteistyöterveisin Arto Mulari Pohjois-Karjalan reserviläispiirien toiminnanjohtaja

4

9.12.2015

Verna vie vakoilun maailmaan Operaatio Verna. Ville Kaarnakari.

Tammi, 2015. 441 sivua. ”Jokainen jännitti vaunun lähestyessä puuhun merkittyä kohtaa.

Ensin näytti siltä, että vaunu ajaisi sen ohitse, mutta sitten panssarimiinan kumea räjähdys heitti vaunun sivuttain. Tulilieska nousi korkealle, räjähdys nostatti tienpinnasta korkean pölypilven. Metsiköstä ja tien suuntaisesti kulkevan kallion päältä kuului automaattiaseiden kiivasta tulitusta.”

Katkelma näyttää olevan totisesta sotatilanteesta, mutta ajallisesti siinä eletään talvisodan jälkeistä Moskovan rauhan aikaa – kesäkuun 17. päivää vuonna 1940. Kuvattu taistelutanner on Krogarsin seudulla, rauhanehtojen mukaan Neuvostoliitolle vuokratussa Hankoniemessä. Baltia on miehitetty kolme päivää aikaisemmin ja neuvostoliittolaiset pommikoneet ovat myös ampuneet Kalevan, lentoyhtiö Aeron matkustajakoneen alas Tallinnan edustalla. Helsingissä on meneillään suuri mielenosoitus ja eri puolilta pääkaupunkia kuuluu räjähdyksiä.

Miten lähellä Suomi olikaan miehitystä kesällä 1940?

Talvisodan jälkeisessä jännittei-

sessä ilmapiirissä Neuvostoliitto alkoi yhä röyhkeämmin puuttua Suomen asioihin. Suomalaiset kommunistit nousivat maan alta, ja perustettiin Suomen ja Neuvostoliiton Rauhan ja Ystävyyden Seura.

Päästäkseen selville kommunistien aikeista Suomen tiedustelujohto käynnisti peiteoperaation, Operaatio Vernan. Odottamattomia käänteitä saavassa operaatiossa mukana ovat muun muassa suomalainen tiedustelu ja vastavakoilu, sekä virolainen Kalevipoeg-ryhmä.

Kirjailija Ville Kaarnakari on Operaatio -sarjassaan kehittänyt aivan uudenlaisen sotaromaanityypin. Faktat ovat kohdallaan, mutta tapahtumien kuvauksessa on kaunokirjallinen ote. Vauhdissa lukijakin hengästyy.

Operaatio Verna on trilleri välirauhan aikaisesta tiedusteluoperaatiosta, jonka avulla saatiin estettyä Neuvostoliiton vallankaappaus Suomessa. Aiheesta ei ole aikaisemmin juuri puhuttu.

Verna kaappaa lukijan kainaloonsa ja pitää otteessaan. Välillä pitää tietysti eri lähteistä tarkistaa, että onko läheskään näin tapahtunut.

Samalla myös oma historiantuntemus lisääntyy.

Armas Härkönen

Kesälahden reserviupseerit muistivat syntymäpäiviä

In memoriam Esko Pihko (Tuominen) Kolme sotaa käynyt kaivoksenjohtaja Kaivoksenjohtaja Esko Pihko, 93, kuoli Tampereella 25. lokakuuta. Hän oli syntynyt 23.6.1922 Viipurissa. Oppikoulu keskeytyi Talvisotaan, johon 17-vuotias nuorukainen osallistui vapaaehtoisena Viipurin alueella. Ylioppilaaksi hän pääsi Helsingistä Karjalan Yhteiskoulusta 1941.

Ylioppilaslakki vaihtui armeijan kenttälakkiin neljä päivää myöhemmin. Jatkosodassa ja Lapin sodassa Esko Pihko palveli JP 4:ssa taistelulähettinä ja jääkärijoukkueen johtajana haavoittuen kahdesti.

Diplomi-insinööriksi hän valmistui 1949 ja työpaikka löytyi Outokummusta. Vuotta myöhemmin hän sai uuden tehtävän, Vihannin uuden esiintymän suunnittelun ja työn valvonnan.

1958 hän siirtyi Kotalahden kaivokselle johtamaan alkanutta kuilunajoa ja kaivoksen suunnittelua. Kaivososaston päällikön tehtävät alkoivat Outokummussa 1964 ja viisi vuotta myöhemmin kaivosteknillisen johtajan työt, johon keskeisesti liittyivät Vuonoksen ja Hammaslahden kaivoksien rakentaminen. Outokummun kaivoksen johtajaksi hänet kutsuttiin 1973 ja tästä tehtävästä hän siirtyi eläkepäiville Tampereelle, koska ”Viipuriin ei päässyt”.

Esko Pihko teki työtään ammattinsa taitaen ja työyhteisön ihmisiä arvostaen. Työssään hän koulutti useita nuoria kaivosinsinöörejä ja -teknikkoja kaivostekniikan huipulle. Hän oli rauhallinen, nopeaälyinen, ennakoiva, huumorintajuinen ja hyvämuistinen. Tunnustuksena työstään hänet kutsuttiin Outokumpu Oy:n Kunniakaivosmiesten ryhmään.

Kaivospaikkakunnilla kiinnostus suuntautui vapaaehtoiseen maanpuolustustyöhön. Hän toimi Outokummun Res.ups. yhdistyksen ja Pohjois-Karjalan Res.ups. piirin puheenjohtajana.

Yläkuva: Kapteeni Matti Hirvonen 70 v (Ruokkeen Lomakylä) palkittiin reserviupseeriliiton hopeisella ansiolaatalla. Luovuttajana ltn. Osmo Anttonen ja kuvaajana ylik. Marko Haverinen (SLMV Hurpun merirv-asema konemestari) Oikealla: Venäjän delegaatio muisti samassa yhteydessä Venäjän ahkeruusmitalilla Matti Hirvosta.

Eläkkeellä hän tutki JP 4:sen sodanaikaista toimintaa ja kirjoitti siitä ”Jääkärit eteen”-kirjan yhdessä eversti T O Lehden kanssa.

Sotilasarvoltaan Esko Pihko oli majuri. Toiminnastaan sotien aikana, maanpuolustustyöstään sekä panoksestaan suomalaisen vuoriteollisuuden kehittämisessä hänelle on myönnetty useita ansio- ja kunniamerkkejä; VR 3, VR 4 sa, SVR R1, SL R1, Vm 1, Sotilas am, RUL kult am, Puolustusvoimien hop am, Karjalan jääkärien ar, Keskuskauppakamarin kult am, Suomen matkailuliiton hop am, SIN r, PsD mr.

Esko Pihko avioitui MaijaLiisansa kanssa 1954 ja perhe kasvoi myöhemmin kahdella pojalla. Isänä hän oli kannustava, avarakatseinen ja ohjaava. Neljä lastenlasta oli jokainen ukkinsa silmäteriä aivan loppuun asti.

Arto Hakola Esko Pihkon kouluttama vuori-insinööri Antti Pihko Isänsä jalanjäljillä jatkava toimitusjohtaja Kylylahden kaivoksella

Lisäksi palkittiin Kesälahden paloasemalla Ylil. Rauno Suomalainen 60 v perinteisellä lahjapuukolla. Luovuttajana ltn. Osmo Anttonen ja kuvaajana Ylil. Kari Oksanen.

5

9.12.2015

Joensuu pian valmis vastaanottamaan Sotaveteraaniliiton liittopäivien vieraat Risto Alanko

juhlaa Joensuuhun.

Joensuun kaupunki ja PohjoisKarjalan sotaveteraanipiiri ovat valmistelleet tiiviiseen tahtiin Suomen Sotaveteraaniliiton XXVII liittopäivien järjestelyjä.

Sotaveteraaniliiton puheenjohtaja Finn-Göran Wennström ja toiminnanjohtaja Markku Seppä totesivat juhlapaikoille suuntaamallaan vierailulla juhlien järjestelyjen olevan Pohjois-Karjalassa vankoissa käsissä, mikä näkyy muun muassa järjestelyjen etupainoisessa toteuttamisessa. Joensuun sotaveteraanipiiri otti liittopäivien järjestelyvastuun vastaan Oulussa 2014 pidetyssä liittojuhlassa.

Valtakunnallinen veteraanivastuu on myöntänyt liittojuhlan järjestäjille poikkeusluvan sijoittaa vuoden 2016 maakunnallinen kirkkopäivä Joensuun liittopäivien ohjelmaan. Tämä korostaa liittopäivien merkitystä myös koko Pohjois-Karjalan maakunnan tapahtumana.

Järjestäjien taholta toivotaan paikallisten veteraani- ja reserviläisyhdistysten kokoavan joukkonsa yhteen ja lähtemään suurin joukoin mukaan liittokokouksen juhlatapahtumiin.

Joensuussa kesäkuun 8. ja 9. päivinä 2016 järjestettävät Sotaveteraaniliiton liittopäivät ovat liiton vuoden 2016 suurin yleisötapahtuma. Päivien ohjelmarunko on jo lyöty lukkoon ja vahva sekä määrältään riittävä talkooväki harjoittelee tässä vaiheessa oman vastuualueidensa tehtävien hienosäätöä.

Juhlajärjestelyjen valmiustila huomioiden Joensuun Kaupungin kaupunginjohtaja Kari Karjalainen ja Pohjois-Karjalan sotaveteraanipiirin puheenjohtaja Jorma Mikkonen toivottavat jo tässä vaiheessa kaikki sotiemme veteraanit, puolisot ja lesket sekä kaikki arvokkaassa veteraani- ja reserviläistyössä mukanaolevat tervetulleeksi viettämään ikimuistoista kesä-

Päivien tapahtumat sijoittuvat pääasiassa Joensuun Areenaan, jonka varustamisesta vastaa Pertti Keränen. Vieraiden majoitustilat ja pysäköintialueet on sijoitettu aivan päätapahtumapaikan tuntumaan. Päivien suurtapahtumia ovat Areenassa järjestettävä liittokokous, asemiesilta, sunnuntain ekumeeninen jumalanpalvelus ja liittopäivien pääjuhla. Myös kaikki juhlaväen ruokailut järjestetään Areenan tiloissa.

Ruuan valmistus tapahtuu Liperin kunnan Ylämyllyn suurkeittiössä ja ruokatarjonnassa ei ole unohdettu myöskään karjalaisia herkkuja. Areenan vierastilat rakennetaan reilua 2500 vierasta varten. Varsinkin asemiesillan aikana rakennettujen yleisötilojen uskotaan täyttyvän ääriään myöten.

Keskiviikon kirkko-ilta järjes-

tetään Areenan läheisyydessä sijaitsevassa Joensuun ev.lut. kirkossa.

Liittojuhlan juhlapuhujaksi saapuu puolustusministeri Jussi Niinistö seurassan maamme ja maakuntamme korkeinta sotilasjohtoa. Kirkollisten edustajien joukossa juhlille ovat alustavasti ilmoittautuneet Kuopion hiippakunnan piispa Jari Jolkkonen, arkkipiispa Leo ja kenttäpiispa Pekka Särkiö.

Pohjois-Karjalalla on vahva sotahistoriallinen menneisyys joka näkyy mm. päivien puheissa ja esitelmissä sekä myös Areenaan Joensuun Ilmasillan ja Lions Ritarien rakentamassa sotahistoriallisessa näyttelyssä. Näyttelyn toteuttamisesta vastaa Joensuun Ilmasilta ry:n puheenjohtaja Rauno Suhonen.

Jo keskiviikkoiltana Joensuun taidekeskuksessa järjestetyssä kutsuvierastilaisuudessa maakuntamme sotahistoriasta esitelmöi historioitsija Pekka Ripatti.

Keskiviikon asemiesillasta odotetaan suurta yleisötapahtumaa. Illan juontaa viihdetaiteilija Kai Hyttinen ja illan pääsolistina esiintyy viihdetaiteilija, Tohmajärven ja PohjoisKarjalan oma tyttö Katri Helena.

Juhlien ohjelmistossa ei ole myöskään ohitettu isänmaallisuudestaan tunnetun Heikki Turusen tuotantoa. Turusta tulkitsee maamme kärkilausujien joukkoon lukeutuva taiteilija Jarmo Mäkelä.

Sotaveteraaniliiton puheenjohtaja Finn-Göran Wennström (oik.) ja toiminnanjohtaja Markku Seppä tutustuivat Joensuun liittojuhlien valmisteluihin, joita heille esitteli pöydän päästä veteraanipiirin puheenjohtaja Jorma Mikkonen ja liittopäivien pääsihteeri Erkki Lehtinen.

Joensuun kaupunginjohtaja Kari Karjalainen (oik.) ja Joensuun Sotaveteraanipiirin puheenjohtaja Jorma Mikkonen toivottavat kaikki juhlavieraat tervetulleiksi ensi kesänä Joensuussa järjestettäville Suomen Sotaveteraaniliiton 27. liittopäiville.

Entiset puheenjohtajat jatkavat Tohmajärvellä Sota-ajan kaluston historia kiinnosti Jukka Ignatius

Tapani Meriläisen esittelemät Junkers ju 88:n osat kiinnostivat.

Kuva:PenttiPöyhönen

Entiset puheenjohtajat jatkavat Tohmajärven reserviläisyhdistysten johdossa. Arto Salminen johtaa Tohmajärvi-Värtsilän Reserviupseerit ry:n ja Jussi Raerinne Tohmajärven-Värtsilän Reserviläiset ry:n puheenjohtajana myös ensi vuonna.

Tohmajärvi-Värtsilän Reserviupseerien hallitukseen syyskokouksessa valittiin uudelleen Pekka Sorvi, Panu Kosonen, Aki Karhu, Seppo Siponen ja Mikko Lappalainen. Reserviläisten johtokunnan jäsenet Petri Pöyhönen, Pentti Pöyhönen, Jarmo

Haaranen, Olavi Ehrukainen ja Erkki Ihanus jatkavat johtokunnassa myös ensi vuonna.

Tohmajärven upseerit ja reserviläiset järjestävät ensi vuonna yhdessä muun muassa kirkkopyhän, joulutulet ja kunniavartiot sankarihaudoille Suunnitelmissa on myös yhteinen retki kiteeläisten kanssa Paloaukean museolle.

Syyskokouksen yhteydessä Tapani Meriläinen kertoi muun muassa Paloaukean museolla olevasta 34/85 panssarivaunusta ja Junkers ju 88 AYJK-254 pommikoneesta. Perusteellisesta esitelmästä käytiin vilkas keskustelu.

6

9.12.2015

Suomen vaikea talo setelien leikkaukse Raimo Vänskä teksti ja kuvat Inflaatiota pyrittiin hidastamaan setelistön määrää rajoittamalla.

Tässä ei kuitenkaan onnistuttu. Rahan määrä kasvoi nopeammin kuin hyödykkeiden tarjonta. Elinkustannusindeksi nousi vuoden 1945 aikana 221 pisteestä 440 pisteeseen. Raskaat menetykset kokenut Suomi tarvitsi kipeästi rahaa maan rakentamiseen ja raskaista sotakorvauksista selviytymiseen. Suomella ei ollut sodan alkaessa ulkomaista velkaa, mutta sodan päätyttyä velkaa oli kertynyt yli 260 miljoonaa dollaria. Sotakorvausten hinnaksi on arvioitu noin 445 miljoonaa dollaria. Vuonna 1945 sotakorvausten osuus valtion kaikista menoista oli 16 %. Valtioneuvosto määräsi maan talouskriisin vuoksi muun muassa setelinvaihdon ja pakkolainan. Keinottelulla hankittu setelistö haluttiin esiin ja saada tietoja mahdollisesti ulkomaille viedystä rahasta ja vihollisen tekemistä väärennöksistä. Yhtenä tavoitteena oli saada poistetuksi väärennetyt ja huonokuntoiset rahat.

Valtioneuvosto päätti 500, 1000 ja 5000 markan setelien leikkauksesta 31.12.1945. Päätös astui voimaan seuraavana päivänä 1.1.1946. Leikatun setelin vasen puolikas oli puolet rahan alkuperäisestä nimellisarvosta ja se kävi maksuvälineenä 16.2.1946 saakka. Se tuli vaihtaa pankissa viimeistään helmikuun loppuun mennessä uusiin vuoden 1945 mallisiin seteleihin. Setelin oikean puolen valtio otti vastaan pakkolainana 16.2.1946 saakka. Puolikkaan luovuttaja sai pankilta asiaa koskevan kuitin. Valtio sitoutui maksamaan oikeanpuoleisen osan nimellisarvon eli puolet rahan alkuperäisestä arvosta viimeistään vuonna 1949 ja lainan korkoa 2 %. Inflaatio vei kuitenkin huomattavan osan takaisin maksetusta valtion pakkolainasta. Valtiolle järjestely oli edullisempaa kuin ottaa laina vapailta markkinoilta. Pienet setelit vaihdettiin nimellisarvonsa mukaan uusiin seteleihin täydestä arvostaan. Valtion menettelyyn sisältyi myös talletuksiin, obligaatioihin ja osakkeisiin liittyviä finanssipoliittisia tavoitteita. Arvopaperit tuli leimata ja pankkitalletukset ilmoittaa. Tällaista omaisuutta valtio ei kuitenkaan leikannut tai ottanut lainajärjestelyjensä piiriin.

Suurten setelien puolikkaat. Oikean puolen seteleitä valtio otti vastaan 3138 miljoonan markan arvosta. Vaihtamatta jääneiden setelien arvo oli 0,5 miljoonaa markkaa.

Aarne Karjalaisen suunnitteleman 5000 markan setelin erikoisuuksina ovat niin sanottu iirispainatus, jonka väri vaihtuu vasemmalta oikealle portaattomasti tummansinisestä sinipunaiseksi, ja suomalaisen rahan ensimmäinen muotokuva, joka perustuu Signe Janssonin piirtämään J.V. Snellman malliin.

Myös Eliel Saarisen suunnittelemat vuoden 1922 sarjan 500 ja 1000 markan setelit leikattiin. Erikoisuutena voi mainita 500 markkaa, jonka päälle painettiin nimellisarvo 5000 VIISITUHATTA MARKKAA FEMTUSEN MARK. Tämä väliaikainen seteli Litt.A otettiin ankaran setelipulan vuoksi käyttöön lokakuussa 1939.

Seteliä poistettiin kierrosta sitä mukaa kuin uusia 5000 markan seteleitä laskettiin liikkeeseen. Rotaatiokoneella painettua Saarisen mallin 1000 markkaa 1941 Litt. E –painosta ei kuitenkaan laskettu liikkeeseen.

Rahalaitoksille tarkat ohjeet Yksityiskohtaiset ohjeet määrittivät setelien vaihto- ja lunastusmenettelyn, jossa virkakieli ja byrokratia kukoistivat. Olihan tämä lähes ainutlaatuinen prosessi koko maailmassa. Suomen setelinleikkauksen esikuvaksi on katsottu Kreikan ensimmäisen maailmansodan jälkeen toteutettua setelien leikkausta.

Uusiin seteleihin siirtymistä helpottivat ennen setelien vaihtoa tehdyt setelien valmistukseen, toimintaprosessiin ja hallinnon uudistamiseen liittyvät toimenpiteet. Suomi rahoitti osan sodankäynnistään kasvattamalla setelistöä, jonka valmistustarvetta lisäsi 5 ja 10 markan metallirahojen puute kysyntää vastaavasti. Näitä vastaavien pikkusetelien valmistus aloitettiin 1931 alkaneen tauon jälkeen lokakuussa 1939. Setelistön määrä kasvoi seuraavan viiden vuoden aikana 5,5-kertaiseksi. Mainittakoon, että vuonna 1944 setelipainossa painettiin ennätykselliset määrät yli 51 miljoonaa seteliä, 165 miljoonaa postimerkkiä, obligaatioita ja huviverolippuja.

Seteleiden painatus tehtiin enenevässä määrin rotaatiokoneella, jota alettiin käyttää ehkä ensimmäisenä maailmassa syksyllä 1939 pienten setelien valmistukseen. Myöhemmin käyttöä laajennettiin myös nimellisarvoltaan suurempiin seteleihin. Keväällä 1945 määritettiin pankin ja setelipainon hallinnon jako, taloudellinen suhde sekä ulkopuolisille tehtävien töiden hinnoitteluperusteet. Setelipaino oli kirjanpitonsa osalta rinnastettavissa 2 liikeyritykseen. Syksyllä 1945 loppuun saatu hallinnonuudistus kantoi pääosin seuraavat 30 vuotta.

Ohjeet setelien leikkausta ja luovutusta varten

Uuden, vuoden 1945 mukaan nimetyn setelisarjan seteleitä nämäkin kaksi.

1. Tätä S-­‐lomaketta käytetään luovutettaessa rahalaitoksiin Suomen Pankin etupuolelta katsoen oikeapuoleisia puolikkaita, jotka määräpäivästä alkaen eivät enää kelpaa maksuvälineiksi.

2. Setelit on omistajan toimesta leikattava poikki.

3. Setelinluovuttajaan tulee voida pätevästi todistaa henkilöllisyytensä esim. henkilöllisyystodistuksella. Jos omistaja ei itse luovuta setelinpuolikkaita, on hänen puolestaan toimivan esitettävä omistajan henkilöllisyystodistus, verolippu, palkanpidätystodisteen A-­‐kappale, papintodistus tms.

4. Yhteisöjen puolesta on setelinpuolikkaiden luovuttajan esitettävä yhteisön verolippu tai sitä koskeva ote asianomaisesta rekisteristä. Ellei näitä voida esittää, on lomakkeeseen liitettävä rahastonhoitajan kirjallinen vakuutus siitä, että setelit kuuluvat yhteisölle.

5. Tämän S-­‐lomakkeen kaikissa kolmessa lehdessä A, B ja C olevaan paksulla viivalla kehystettyyn keskiosaan on merkittävä kysytyt tiedot huolellisesti ja selvästi, joko niin, että kukin lehti täytetään erikseen musteella, taikka niin, että kaikki lehdet täytetään yhdellä kertaa hiilipaperia ja kopiokynää tai kirjoituskonetta käyttäen. Lomake on mieluummin täytettävä kotona.

Setelinpuolikkaat on lajiteltava niiden arvon mukaan enintään sadan kappaleen nippuihin, jotka sidotaan langalla.

6. Jokainen pitäköön huolen siitä, että kaikki hänen hallussaan olevat setelit luovutetaan samalla kerralla. Valtiovarainministeriö voi määrätä, ettei myöhempiä luovutuksia tai osaa niistä pidetä pätevinä.

7. Väärien tietojen antajaa rangaistaan säännöstelemisestä v. 1945 annetun lain mukaan. Rangaistuksena voi olla sakkoa tai vankeutta.

Uusiin seteleihin siirtymistä helpottivat ennen setelien vaihtoa tehdyt setelien valmistukseen, toimintaprosessiin ja hallinnon uudistamiseen liittyvät toimenpiteet. Suomi rahoitti osan sodankäynnistään kasvattamalla setelistöä, jonka valmistustarvetta lisäsi 5 ja 10 markan metallirahojen puute kysyntää vastaavasti. Näitä vastaavien pikkusetelien valmistus aloitettiin 1931 alkaneen tauon

7

9.12.2015

oustilanne johti een v. 1946 alussa Haasteena uusien setelien valmistus Uusien setelien valmistelutyö aloitettiin virallisesti elokuun lopussa 1945. Koska uusien seteleiden kiertoon laskulla oli kiire, työvoimaa rekrytoitiin lisää. Vajaassa vuodessa työntekijämäärä kasvoi alle sa- dasta 167:ään. Kovan kiireen vuoksi jouduttiin käyttämään voimassaolevia setelityyppejä, joihin tehtiin pieniä muutoksia. Kuitenkin 50 markan ja 100 markan setelit olivat uudenmallisia, koska niiden valmisteluun ryhdyttiin jo talvisodan aikana, asultaan vaatimattomiksi ”hätäseteleiksi”. Raaka-aineista oli pulaa. Paperin ja värien saannissa oli hankaluuksia. Niinpä laadusta jouduttiin tinkimään.

Muun muassa Saksan takavarikoiduista väritehtaiden varastoista saatiin apua. Painotekniikasta jouduttiin tinkimään. Niinpä 5000 markan setelit valmistettiin kohopainomenetelmällä setelipainon rotaatiokoneella. Hitaasta kuparipainatuksesta oli luovuttava.

Kuparipainomenetelmällä saatiin vuorokaudessa 8000 kpl 5000 markan seteliä, mutta rotaatiokoneella valmistui entisen kokoisia 500 markan ja 1000 markan seteleitä kaksivuorotyössä 240.000 kpl, 50 markan ja 100 markan seteleitä 450.000 kpl sekä 5 markan, 10 markan ja 20 markan seteleitä 480.000 kpl. Rotaatiokoneiden käyttö mahdollisti painotyön tekemisen kuudessa kuukaudessa vuosien 1945 -1946 aikana. Vuoteen 1948 mennessä valmistettiin noin 200 miljoonaa seteliä. Pankki oli suunnitellut setelistön lyhytaikaiseen käyttöön, mutta seuraavaan seteliuudistukseen kului kymmenen vuotta. Vuoden 1945 malliston seteleitä ehdittiin painaa kaikkiaan 1,4 miljardia kappaletta. Setelit olivat vuodesta 1948 lähtien vesileimattomia, mutta paperiin oli upotettu värillisiä kuituja. Samalla siirryttiin käsintehdystä paperista halvemman konepaperin käyttöön.

Uusi setelisarja 1945 Uusi setelisarja nimettiin vuoden 1945 mukaan. Seteleistä 1000 markan valmistus aloitettiin vuoden 1945 syyskuussa, pienempien setelien saman vuoden viimeisellä neljänneksellä ja 5000 markan setelien tammikuussa 1946. Suurimittainen setelien valmistusprosessi 1945 pyrittiin pitämään piilossa julkisuudelta ennen setelien leikkaus- ja vaihtoilmoitusta.

Monien asiantuntijoiden mukaan setelinvaihto- ja pakkolainaoperaation myönteiset vaikutukset jäivät vähäisiksi. Vuoden 1945 viimeisinä päivinä huhupuheet saivat liikkeelle setelien talletussuman pankkien tileille. Suuria seteleitä vaihdettiin pienempiin.

Kun valtiovarainministeri toi asian julki joulukuun 31. päivän illan radiopuheessaan, monet pyrkivät pääsemään eroon suurista seteleistään saman illan viimeisten tuntien aikana. Setelistön arvo väheni elokuun lopulta vuoden päättymiseen mennessä noin 5,5 miljardia.

Setelistön arvo oli 31.121945 13,5 miljardia. Uutta setelisarjaa valmistettiin kiireellä samaan aikaan.

Jälkimaininkeja Antti Heinonen kirjoittaa: ”Arvoltaan suurten setelien leikkaaminen kahtia oli traumaattinen kokemus sotien kovasti koettelemalle kansalle, ja sen muisto säilyi pitkään kansan muistissa.” Heinonen toteaa edelleen: ”Vaikka setelinleikkauksen raha- ja finanssipoliittiset vaikutukset jäivät tulkinnanvaraisiksi, voidaan varmuudella todeta, että sen rahahuollolliset vaikutukset olivat pitkäikäiset.”

Setelien leikkauksen välilliset seuraukset näkyivät myös kansan varauksellisessa suhtautumisessa myöhemmin tulleisiin setelien uudistuksiin. Kansan epävarmuudesta kertovat Suomen Pankkiin tulleet lukuisat kyselyt uusista setelinleikkauksista. Niinpä ennen vuodenvaihdetta saatettiin vaihtaa poikkeuksellisen paljon nimellisarvoltaan suuria seteleitä pienempiin. Setelinleikkauksen katsotaan horjuttaneen yleisön uskoa setelirahaan ja olleen monien mielestä turha toimenpide, jonka vaikutukset kohdistuivat erityisen raskaasti vanhuksiin, taloudellisesti heikossa asemassa oleviin ja niihin palkkatyötä tekeviin, joiden palkkapussin ja sukanvarren säästösetelit hupenivat leikkaukseen ja pakkolainaan. Miltä mahtoi tuntua mökin vanhuksesta, kun hän leikkaa saksilla tai keritsimillä kenties tutisevin käsin ”pahan päivän” varalle säästettyä seteliään, tai rikkaammasta hänen asettuessaan ”snellmanniensa” ääreen näiden leikkelemistä varten. Vuosituhansien ajan rahaa oli pidetty koskemattomana kovien rangaistusten uhalla.

Vuonna 1945 markan arvoa alennettiin 2/3 ja vuonna 1949 41 %.

Säästäminen väheni. Inflaation laukatessa säästämistä tärkeämmäksi tuli muun muassa kiinteän omaisuuden hankinta ja monille keinottelu.

Pakkolainan antajat saivat tyytyä vuoden 1949 inflaatioseteleihin.

Rahan arvo oli laskenut talvisodan alusta seuraavan vuosikymmenen loppuun mennessä kymmenenteen osaan. Rahajärjestelmän kokonaisuudistusta alettiin suunnitella, mutta uudistus toteutettiin pääosin vasta 1963.

Lähteet: Fagerholm, Bengt: Arvottomat miljoonat. Jyväskylä 2005.

Heinonen, Antti: Viimeiset markat. Suomen markkamääräiset setelityypit 1945 – 2002.

Suomen Pankki. Edita Prima, Helsinki 2012.

Hoffman, Kai: Taidepainimosta nykyaikaiseksi varmuuspainoksi. Suomen Pankin setelipaino 1885-1985. Suomen Pankin setelipaino, Vantaa. Keuruu 1985.

Kunnas, Hilkka: Kansakunnan omaisuutta. Suomen Pankki 1811 – 1986. Suomen Pankki, Helsinki, 1986.

Talvio, Tuukka: Suomen rahapaja 125 vuotta. Historiaa ja nykypäivää. Suomen rahapaja. Valtion painatuskeskus, Helsinki 1989.

Talvio, Tuukka: Suomen rahat. Kolmas, laajennettu painos. Suomen Pankki. Libris 2003. Helsinki 2003.

Vänskä, Raimo: Talvisodan seteleitä Kuhmon talvisotamuseoon. Karjalan Pojat 3/28.9.2011.

3

1946 aikana. Vuoteen 1948 mennessä valmistettiin noin 200 miljoonaa seteliä. Pa setelistön lyhytaikaiseen käyttöön, mutta seuraavaan seteliuudistukseen kului ky Vuoden 1945 malliston seteleitä ehdittiin painaa kaikkiaan 1,4 miljardia kappalet vuodesta 1948 lähtien vesileimattomia, mutta paperiin oli upotettu värillisiä kuitu käsintehdystä paperista halvemman konepaperin käyttöön.

Setelien valmistus Vuosi Miljoonaa 1938 10,24 1939 22,29 1940 16,81 1941 37,66 1942 16,97 1943 34,90 1944 51,11 1945 80,95 1946 101,54 1952 208,05

Kuvat 2 -­‐5 (img 117,116,112 ja 115) Uusi setelisarja 1945

Uusi setelisarja nimettiin vuoden Uusi setelisarja nimettiin vuoden 1945 mukaan. Seteleistä 1000 markan valmis 1945 mukaan.

Seteleistä 1000 markan valmistus aloitettiin vuo1945 syyskuussa, pienempien setelien saman vuoden viimeisellä neljänneksellä den 1945 syyskuussa, pienempien setelien saman vuoden viimeisellä setelien tammikuussa neljänneksellä ja 5000 markan1946. Suurimittainen setelien valmistusprosessi 1945 pyr setelien tammikuussa 1946.

piilossa julkisuudelta ennen setelien leikkaus-­‐ ja vaihtoilmoitusta.

Monien asiantuntijoiden mukaan setelinvaihto-­‐ ja pakkolainaoperaation myöntei vähäisiksi. Vuoden 1945 viimeisinä päivinä huhupuheet saivat liikkeelle setelien t tileille. Suuria seteleitä vaihdettiin pienempiin. Kun valtiovarainministeri toi asian päivän illan radiopuheessaan, monet pyrkivät pääsemään eroon suurista seteleis viimeisten tuntien aikana. Setelistön arvo väheni elokuun lopulta vuoden päättym 5,5 miljardia. Setelistön arvo oli 31.121945 13,5 miljardia. Uutta setelisarjaa valm samaan aikaan.

Jälkimaininkeja

Antti Heinonen kirjoittaa: ”Arvoltaan suurten setelien leikkaaminen kahtia oli trau sotien kovasti koettelemalle kansalle, ja sen muisto säilyi pitkään kansan muistiss edelleen: ”Vaikka setelinleikkauksen raha-­‐ ja finanssipoliittiset vaikutukset jäivät voidaan varmuudella todeta, että sen rahahuollolliset vaikutukset olivat pitkäikäi

Setelien leikkauksen välilliset seuraukset näkyivät myös kansan varauksellisessa s myöhemmin tulleisiin setelien uudistuksiin. Kansan epävarmuudesta kertovat Su lukuisat kyselyt uusista setelinleikkauksista. Niinpä ennen vuodenvaihdetta saate poikkeuksellisen paljon nimellisarvoltaan suuria seteleitä pienempiin. Setelinleikk horjuttaneen yleisön uskoa setelirahaan ja olleen monien mielestä turha toimenp kohdistuivat erityisen raskaasti vanhuksiin, taloudellisesti heikossa asemassa olev

8

9.12.2015

Kiteen veteraaniyhdistysten yhteistoiminta on sujunut mallikkaasti

AINA EDULLISTA AINA LAATUA

PIELISHERKKU (JUUKA) KIRKKOTIE 4

CITYKUMPU (OUTOKUMPU) KUMMUNKATU 9

PALVELEMME: ark.

la su

klo 7.00-21.00 klo 7.00-18.00 klo 12.00-18.00

Okun Putkityö Oy Karjalankatu 3 Outokumpu Puh. 013 - 550 141, 550 142

Palvelva Palveleva

Outokummun APTEEKKI

Turvallinen metsän ammattilainen välittää.

Kiteen Sotaveteraanit ry ja Kiteen Rintamaveteraanit ry päättivät vuonna 2014 laajentaa yhteistoimintaansa pitämällä yhteiset kokoukset, joista laaditaan yhteiset pöytäkirjat.

Myös toimintasuunnitelmat ja toimintakertomukset ovat yhteisiä. Talous pidetään yhdistyskohtaisena.

Yhteistoiminta on sujunut hyvässä hengessä. Tänä vuonna molemmat yhdistykset juhlivat menneitä vuosiaan, sillä Kiteen Sotaveteraanit ry täyttää 30 vuotta ja Rintamaveteraanit 50 vuotta.

Yhdistysten puheenjohtajat, Arvo Kinnari ja Kalervo Rinne, ovat yhteistoimintaan erittäin tyytyväisiä. ”Voimme nyt yhdessä tehdä arvokasta työtämme” tiivistettiin.

Kevätkokouksessa hyväksytystä yhteisestä toimintakertomuksesta ilmeni, että Sotaveteraanien jäsenmäärä vuoden alussa oli 43 ja vuoden lopussa 36 varsinaista jäsentä.

Rintamaveteraanien jäsenmäärä vuoden alussa oli 28 ja vuoden lopussa 25 varsinaista ja heistä 17 kunniajäsentä, kannattajajäseniä oli 44.

Kiteen kaupungilta saadun tiedon mukaan Valtiokonttorin kustantaman kuntoutuksen sai toimintavuotena jokainen kuntoutukseen anonut veteraani.

Lisäksi kaupunki on jakanut Valtiokonttorin määrärahan kotiin vietäviin palveluihin siten, että jokainen rintamaveteraani (ei sotainvalidi) on saanut tätä tukea 500 euron arvosta. Jalkahoitoja veteraani-, puoliso- ja leskijäsenille sai Salomaasäätiön ja Sotaveteraanipiirin tuella 10 jäsentä ja sotaveteraaniyhdistyksen varoin 22 jäsentä.

Salomaasäätiön tukea sai 6 rintamaveteraanijäsentä.

Kevätkokouksessa luovutettiin Eeva Kristiina Hartikaiselle oikealla Tasavallan Presidentin myöntämä Suomen Valkoisen Ruusun Ritarikunnan I luokan mitali kultaristein. Rintamaveteraaniliiton kunniaristin saivat Sulo Tiainen toinen oikealta ja Kauko Koistinen. Luovuttajana Rintamaveteraanien puheenjohtaja Kalervo Rinne vasemmalla.

Kiteen Evankelisella Kansanopistolla pidettiin yksi kuntoutuskurssi rintamaveteraanitunnuksen omaaville veteraaneille, jossa oli 13 osallistujaa.

Puolisoiden ja leskien kursseja pidettiin 2, joilla oli 10-12 osallistujaa/kurssi. Lisäksi pidettiin kolme viikonloppukurssia, joilla oli 10-12 osallistujaa/kurssi.

Virkistystapahtumat Toimintakertomuksen mukaan on perinteiseksi toimintamuodoksi muodostunut Kiteen Ev Kansanopistolla järjestetty yhteislaulutilaisuus, joka kokoaa väkeä lähemmäs sata.

Kansallinen Veteraanipäivä järjestettiin tällä kertaa Rääkkylässä 27.4., osallistuttiin Rosvopaistitapahtumaan Kuopiossa 13.5., Kiteen reserviläisjärjestöjen ja Osuuspankin perinteinen rantakalatapahtuma 16.6. Rantapirtillä, osallistuttiin ”Mottimestari”-näytelmään Ilomantsissa 4.7., 22.8. oli vuorossa

veteraaniyhdistysten yhteinen rantakala Rantapirtillä.

Toiminta jatkui sotiemme veteraanien Pohjois-Karjalan kirkkopäivillä Lieksassa 20.9, P-K:n Sotainvalidipiirin 70-vuotisjuhlakonsertti oli 1.10,, Hirvipaisti opistolla 17.10, yhteinen joulujuhla opistolla Kiteen Sotainvalidien kanssa 28.11., ja Itsenäisyyspäivän juhla 6.12.

Yhdistyksiemme jäsenten tukihakemuksia on kertomusvuoden aikana lähetetty veteraanipiirin kautta säätiöille.

Yhteistoiminta kaikkien tahojen kanssa on ollut kiitettävää.

Kevätkokouksessa sai arvokkaan Tasavallan Presidentin myöntämän Suomen Valkoisen Ruusun Ritarikunnan I luokan mitalin kultaristein Eeva Kristiina Hartikainen, Puolustusministerin myöntämän Rintamaveteraaniliiton kunniaristin saivat Kauko Koistinen ja Sulo Tiainen tunnustuksena ansiokkaasta toiminnasta yhdistyksen hyväksi.

Arvo Kinnari siirtyi ”eläkkeelle” Kiteellä Tuomo Flinkman Kuurnankatu 3 b, 80100 Joensuu Puh. 0400 245317

www.metsatilat.fi

www.metsatilat.fi

Joustavaa palvelua kokeneelta metsäosaajalta Itä-Suomen metsätoimistot Oy

www.itasuomenmetsatoimistot.fi

Tj. Markku Räsänen, 0500-913574 markku.rasanen@opaasi.fi

PARTURILIIKE

J. VENEJÄRVI

Kummunkatu 18, 83500 Outokumpu puh. (013) 561 236

Sotaveteraaneista hallitukseen valittiin uutena jäsenenä Iivari Silvennoinen. Entisinä jatkavat erovuorossa olleista Iiro Aalto ja Saima Paavilainen.

Rintamaveteraanien puheenjohtajana jatkaa Kalervo Rinne ja hallituksen jäseninä erovuorossa olleet Tauno Hirvonen, Esko Korhonen, Kauko Koistinen ja varalla ollut Anja Käyhkö.

Syyskokous valitsi edustajat piirin kokouksiin. Sotaveteraaneja edustaa Heikki Pirinen ja varalla Martti Eronen. Rintamaveteraanien edustajina ovat Olavi Lautamäki ja varalla Tapio Käyhkö. Liittojen kokouksissa molempia yhdistyksiä edustaa Iiro Aalto.

Ensi vuoden toimintasuunnitelman kokous hyväksyi esitetyssä muodossa. Molemmat yhdistykset ohjaavat ja tukevat toimialueillaan sotiemme veteraaneja, heidän puolisoitaan ja leskiä.

Lisäksi yhdistykset valvovat veteraanien yhteiskunnallisia etuja. Tavoitteena on saada hyvät elinolosuhteet viimeisiksi elinvuosiksi ja auttaa selviytymään mahdollisimman pitkään omassa kodissaan Yhdistyksillä on edustus paikkakunnan vanhustyön edustustossa. Perinneaikakauteen siirtymisen valmistelua jatketaan

piirien johdossa paikkakunnan yhteistyökumppaneiden kanssa.

Veteraaniavustajatoiminta jatkuu yhdistyksissä edellisvuosien tapaan. Sosiaalineuvojana paikkakunnalla toimii Kirsti Rautiainen. Asuntojen peruskorjaushankkeissa korjausneuvojana on Lauri Takkunen Vanhustyön Keskusliitosta.

Perinteiset havuseppeleet lasketaan jatkossakin veteraanitunnuksen omaavien henkilöiden haudoille. Merkkipäivät huomioidaan myös perinteisin tavoin.

Hautakivimerkkien asentamista jatketaan yhdistysten veteraanijäsenten hautakiville.

Uusille hautakiville pyritään merkit asentamaan kivien tekoja kaiverrusvaiheessa. Edelleen yhdistykset haluavat säilyttää yhteistyökuviot veteraaniyhdistysten, reserviläisjärjestöjen, kansaopiston, seurakunnan, kaupungin ja muiden tahojen kanssa.

Kiteen veteraanijärjestöt luovuttivat Saima Paavilaiselle Sotaveteraaniliiton ansioristin.

Tauno Heinosta muistettiin onnittelulautasella hänen 90 -vuotismerkkipäivän johdosta.

Onnittelijoina Arvo Kinnari, vasemmalla, Martti Eronen ja oikealla oleva Kalervo Rinne.

Kolmetoista vuotta Kiteen Sotaveteraaneja johtanut Arvo Kinnari luovutti puheenjohtajatehtävät Heikki Piriselle Kiteen Sotaveteraanien ja Rintamaveteraanien yhteisessä syyskokouksessa. Samalla Kinnari kiitti kokousväkeä ja jäsenistöä hyvästä yhteistyöstä.

9

9.12.2015

Lieksan Reserviläiset ry 60 vuotta Juhani Ryynänen

1950-luvulla virisi täällä Lieksassa voimakas reserviläistoiminnan henki ja niinpä tänne perustettiinkin jo hieman ennen Reservin Aliupseerien Liittoa 27.2.

1955 Lieksa-Pielisjärven Reservialiupseerit r.y. Yhdistys rekisteröitiin 19.1.

1956.

Ensimmäinen puheenjohtaja oli vääpeli Veikko Hyttinen ja varapuheenjohtaja kers. Kaarlo Hankkio sekä sihteeri kers.

Kaarlo Aalto.

Jo noissa perustamiskokouksissa tuotiin voimakkaasti esille yhteistyötä Lieksan Reserviupseerien kanssa. Tämän yhteistyön tärkeyttä korosti muun toiminnan lisäksi suunnitelma yhteisen retkeilymajan hankkimisesta. Niinpä majan rakennustyöt alkoivatkin jo heinäkuussa 1955. Nykyinen uusi Timitran maja valmistui 1979. Yhdistyksen nimi muuttui myöhemmin Lieksan Reserviläiset ry:ksi.

Puheenjohtajien vaikutus on ollut erittäin tärkeää vuosien varrella ylläpidettäessä vilkasta toimintaa. Varsinkin majan rakentaminen työllisti alkuun talkoiden merkeissä jäseniä.

Useat puheenjohtajat ovat toimineet myös varapuheenjohtajina. Aulis Kinnunen toimi 39 v. yhtäjaksoisesti rahastonhoitajana ja Hannu Härkönen sihteerinä ja rahastonhoitajana useita vuosia.

Nykyisessä hallituksessa on puheenjohtaja Marko Hakalan lisäksi 1 . varapuheenjohtaja Ahti Sarkkinen ja 2. varapuheenjohtaja Kari Kyllönen , sihteeri, rahastonhoitaja ja kirjanpitäjä Juhani Ryynänen ja muut jäsenet Eero Kortelainen ja Jani

Turunen.

Jäsenmäärä yhdistyksessä on vaihdellut ajan edetessä. Vilkkaina vuosina 1955-85 toiminnassa puuhaili yli 200 jäsentä ja viime aikoina jäsenmäärä on asettunut 80 ja 90 välille.

Talkootyön ja kulttuuritoiminnan lisäksi vuosien varrella reserviläisten toiminnassa on korostunut ampumaurheilu, erityisesti ampumahiihto hienoine saavutuksineen ja 1990 luvulla toimintaa vilkastutti näkyvästi maanpuolustuskoulutuksen kursseille osallistuminen.

1996 Lieksaan perustettiin Sotiemme Veteraanien yhteistyötoimikunta, missä Lieksan reserviläisillä on oma edustajansa. Toimikunnassa on suunniteltu eri johtavien tahojen kanssa tulevien tapahtumien yhteisestä toteuttamisesta.

Vuonna 1999 ryhdyimme sotaveteraanien ja sotainvalidien sekä sotaleskien auttamiseksi talkoilemaan yhdessä Rajakillan ja Reserviupseerien kanssa.

Alkutalvella 2000 alkoivat seppeleen teot sotaveteraanien viimeiselle matkalle. Eniten seppeleitä valmistettiin yhtenä vuotena 47 kpl.

Varoja yhdistykselle on hankittu mm. talkoilla Lieksan Sahalla ja PR-Aitassa sekä hankkimalla mainoksia Karjalan Pojat -lehteen.

Reserviläiset ovat osallistuneet sotainvalidi- ja veteraanikeräyksiin automiehinä ja lipaskerääjinä.

Lisäksi he ovat avustaneet mm kunniavartioissa eri tilaisuuksissa, sytyttäneet joulutulia sankarihadoille ja kunnostaneet tarvittaessa kirkkomaan hautoja.

Yhdistyksemme jäsenet ovat olleet mukana sodan ajan muistomerkkien kunnostamisessa ja avustaneet 14.D Perinneyhdistyksen Nuoriso-ja Perinnepäivien toteuttamisessa Lieksassa.

Raappanapuiston valmistus-

talkoissa annettiin merkittävä työpanos.

60-vuotisjuhlaa vietettiin 16.10. juhlavassa Timitran majassa Rajan Miesten tunnelmoidessa niin rauhan kuin sota-ajan musiikilla. Historiikissa Juhani Ryynänen toi esille vilkkaasti toimineen yhdistyksen eri tapahtumia ja saavutuksia vuosien varrelta.

Piirin puheenjohtaja Terho Hirvonen painotti juhlapuheessaan mm. yleisen asevelvollisuuden ja reserviläisten merkitystä ja koulutusta nyt ja tulevaisuudessa uskottavan maanpuolustuksen ylläpitämisessä. Kapteeni Markku Hassinen esitti Lieksan Rajavartioaseman ja PohjoisKarjalan Rajavartioston onnittelut.

Juhlassa jaettiin seuraavat ansiomerkit: Reserviläisliiton Erikoisluokan ansiomerkin 60-vuotissolki; Armas Kurki, Juho Pehkonen.

Pohjois-Karjalan Reserviläispiirin kultainen ansiomitali: Marko Hakala, Kari Kyllönen, Eero Kortelainen, Paavo Puumalainen, Juhani Ryynänen, Ahti Sarkkinen ja Pentti Siponen.

Lieksan Reserviläiset ry:n plaketti seppeleen tekijöille: Pertti Eskelinen, Martti Hara, Esa Heinäaho, Matti Komulainen, Osmo Kukkonen, Mauri Kärkkäinen, Seppo Määttänen, Hannu Nevalainen, Juhani Ryynänen, Onni Silvennoinen, Pentti Tapanen, Ilmari Tuhkanen, Heikki Turunen ja Kaino Turunen Lieksan Reserviläiset ry:n standaari: Lieksan Rajasotilaskotisisaret Rajan Miehet

Juhlassa paikalla olleet ansiomerkkien ja -mitalien saajat.

Plaketilla muistetut seppeleentekijät.

Taimi Pehkonen tulkitsi Yrjö Jylhän ja Eino Leinon runoja.

Palkitsemisten jälkeen juhlatunnelmaa nostettiin Karjalaisten laululla. Lopuksi nautittiin Sotilaskotisisarten keittämät juhlakahvit.

10

9.12.2015

Killan puheenjohtaja Jari Ahon avajaissanat.

Turvallista ja kodikasta hoitoa vanhuksille — myös lyhytaikaiseen tarpeeseen.

Tilaa herkulliset leivonnaiset Lounatar tarjoaa maukasta kotiruokaa joka päivä klo 11–13 ja kakut pitopalvelustamme Ammattitaitoinen hoitohenkilökuntamme tarjoaa kotipalvelua, kotihoitoa ja kotisairaanhoitoa.

Tilaa ilmainen kartoituskäynti!

Lounasta tarjolla arkisin www.tuuletar.fi klo 10.30-12.30

Yhteydenotot ja tiedustelut: Keittiö puh. 771 108, klo 7-14 Tuuliharjun Oy / sh. Kirsi Honkanen Kotisairaanhoito puh. Hoiva 044 036 6151 Teemme tilauksesta

Uimaharju • p. 043 218 0961 www.tuuletar.fi

leivonnaiset ja juhlatarjoilut

Palttina Käsityöalan erikoisliike

Kauppak. 6, Outokumpu p. 013 564 211 Avoinna ma–pe klo 9–17, la klo 9–13 www.palttina.com

Enon ja Kontiolahden paikallislehti www.pielisjokiseutu.fi

Oltermannin läksiäiset Tiaisen majalla Teksti ja kuvat Harri Norismaa, Karjalan Poikien Kilta Karjalan Poikien Kilta on järjestänyt maakunnan joukko-osastojen ja sotilasläänin komentajien/sotilaspiirin/aluetoimiston päälliköiden läksiäistilaisuudet viimeisten kolmen vuosikymmenen aikana säännöllisesti ja sitä ennen epäsäännöllisesti.

Juhlavissa Oltermannien läksiäistilaisuuksissa ovat olleet edustettuina killan hallitus ja jäsenjärjestöt yleensä puheenjohtajiensa voimin. Tilaisuudessa jokaisella jäsenjärjestöllä on mahdollisuus myös oman tervehdyksen esittämiseen.

Pohjois-Karjalan Aluetoimiston pitkäaikaisen päällikön eversti Jouni Mattilan läksiäiset Karjalan Poikien Kilta järjesti Olli Tiaisen majalla keskiviikkona 25.11.2015. Jounin läksiäisiin oli kokoontunut viimeistä istumapaikkaa myöten maanpuolustusjärjestöjen edustajia.

Illan ohjelmassa oli perinteiseen tapaan killan puheenjohtajan Jari Ahon alkutervehdys maljannostoineen ja sen jälkeen nautittiin Kontiolahtelaisen pitopalvelun Hilun paikan loihtima maittava illallinen alkupaloineen, pääruokineen sekä jälkiruokineen. Runsas keskustelu siivitti illallisen etenemistä.

Illallista seurasivat viralliset puheet, minkä jälkeen KPK:n puheenjohtaja luovutti maan-

puolustusjärjestöjen perinteisen yhteisen lahjan eli Leijonaviskin leijonalaseineen komealle tarjottimelle katettuna. Lisäksi väistyvä oltermanni sai muilta maanpuolustusjärjestöiltä lukuisia huomioimisia runsaine kiitoksineen muistokseen.

Erikoisin ja mieleenpainuvin muistaminen oli Pioneerikillan

Soita

ROUDAN SULATUS 100 m 2 KERRALLA BETONIN JÄKIKÄSITTELY hallittu lämpötila, ei hukkalämpöä

LÄMMÖNTUOTANTO tilaa: www.viherrakenneoy.fi tutustu: www.heatwork.fi

a t is a lt a v is a n o k Ko kotihoitoa Alina Hoivatiimi Joensuu Länsikatu 32 B 80100 Joensuu

Tilaa! Puh. 044 455 6350

lahjoittama numeroitu Väestönsuojelun kaasunaamarin M/39 omassa säilytyslaatikossaan.

Jouni siirtyy reserviin vuodenvaihteessa, mutta jää vaikuttamaan maakuntaamme. Hän on ja tulee olemaan aktiivisesti mukana monenlaisessa toiminnassa eri järjestöissä, yhdistyksissä sekä luottamustehtävissä.

www.iivarimononen.fi

0500172635

11

9.12.2015

Ritarin tie sodassa ja rauhassa Armas Härkönen

outokummun@op.fi www.op.fi

Mistä tänään puhutaan?

-parasta paikallista.

www.outokummunseutu.fi

OUTOKUMPUHALLI

Puh. 0500 613 015. Tapahtumat löydät osoitteesta: www.opaasi.fi/outokumpuhalli.

E-mail: outokumpuhalli@opaasi.fi

Karjalan Pojat POHJOIS-KARJALAN

RESERVILÄISLEHTI

Päätoimittaja

Jukka Ignatius

Osoite: Puhelin ja s-posti:

82600 tohmajärvi 040 833 8342, Jukkasakari.ignatius@gmail.com

Ilomantsilaisesta Mannerheimristin ritarista, kaukopartiomies ja talousneuvos Onni Määttäsestä tehty elokuva on saatavissa nyt DVD-videona. Määttänen kuoli kesäkuun 13. päivänä vuonna 2010 Joensuussa yli 102 vuoden ikäisenä. Partesan International ky:n Esa Partasen tuottama ja ohjaama elokuva ”Onni Määttänen – sodan ja rauhan ritari” oli ensiillassa syyskuussa vuonna 2014.

Filmiä on esitetty sen jälkeen muun muassa elokuvateatterissa ja eri yleisötilaisuuksissa.

Filmihanketta valmistusvaiheessa hallinnoinut IlomantsiSeura on nyt tuottanut dokumentista myyntiin DVD-levyn.

Kappale numero yksi luovutettiin Ilomantsin kunnanjohtaja Markku Lappalaiselle.

- Olet ollut suurena apuna ja toiminut ansiokkaasti elokuvan tekemisen joskus vaikeinakin hetkinä, Ilomantsi-Seuran puheenjohtaja Rauno Ratilainen kiitteli.

Ratilaisen mukaan Mannerheimistä on elo- ja henkilökuvia runsaasti, mutta tämä on ritarifilmeistä ensimmäinen.

- Elokuva on arvokas nimenomaan dokumenttina. Siinä on sellaista tietoa, jota ei kirjoista löydy, hän painotti.

Filmi on 48 minuutin pituinen ja se alkaa Määttäsen hautajaisilla. Sen jälkeen on mm. pätkä Onnin puheesta ritariveljensä hautajaisista. Haastateltu Veikko Määttänen kertoo veljensä houkutelleen myös häntä kaukopartioporukoihin. Elokuvassa on pitkä kavalkadi Määttäsen omia ja SA- valokuvia, joissa esiintyy esimerkiksi Osasto Kuismasen tukikohtia, Heinkel-kuljetuskone, lepopaikkoja ja sotatoimia.

Valokuvien taustalla soi Tapio Pärepalon säveltämä musiikki.

Määttäsestä kertovat mm. Matti Hassinen, Jorma Ikonen, Ilkka Simanainen, Esa Tarvainen, Teuvo Strandman ja Pertti Määttänen.

Ilomantsi-Seura myy videota.

Torikatu 25 A | Torikatu 33 80100 Joensuu Puh. (013) 253 6200

APR-RAKENNUSTYÖ OY Outokumpu

KONTIOLAHDEN RESERVILÄISTEN JOULUTULET Kontiolahden reserviläisyhdistykset järjestävät perinteiset Joulutulet-tapahtuman maanantaina 21.12. klo 17.00 Kontiolahden Veteraanipuistossa kirkon vieressä.

Tapahtumassa seurakunnan, sekä yhdistysten tervehdykset.

Tarjolla makkaranpaistoa ja nokipannukahvia. Tapahtumaan ovat kaikki tervetulleita.

Piiritoimisto ja toiminnanjohtaja Arto Mulari Kylmälammentie 24, 80710 Lehmo 0500 912 963 toimisto.pkres@gmail.com Kotisivut: Sivunvalmistus: Painotyö:

www.pkreservi.fi LiperLaser Oy, Liperi Lehtisepät Oy, Pieksämäki

Karjalan pojat -lehden toimituskunta RU Jyrki Huusko, puheenjohtaja

Mika Tukiainen RES Terho Hirvonen

Hannu P. Martikainen PV/PKaltsto Marko Jalkanen MPK Kimmo Salo Päätoimittaja Jukka Ignatius Nettilehti Ari Hevonkoski Toiminnanjohtaja Arto Mulari

12

Osoitteessa: www.pkreservi.fi pääset tutustumaan osaan alla olevista yrityksistä

9.12.2015 Ihantalan loppurytinöistä kertovat paperit Teuvon kansioissa tuovat asioita esille.

Nuoren miehen mieliin jäivät kiehtovat seikkailut ja historiallisesti arvokkaat muistot.

Kun kuuntelee tai lukee Teuvon muisteloita voi päästä samalla osalliseksi myös hänen henkilökohtaisesta selviytymistarinastaan.

Sodan ja rauhan kotikylä

Teuvo Erosen kansioissa on lukuisia dokumentteja talvi- ja jatkosodasta, ja myös sodanjälkeisestä ajasta.

Sotamuistot ovat syöpyneet syvälle Teuvo Erosen mieleen Kari Sarkkinen Talvisodan ja jatkosodan muistot ovat syöpyneet syvälle, jokaöisiksi uniksi ja ajatuksiksi Tohmajärven Vepsän kylällä asuvan veteraani Teuvo Erosen mieleen.

Eronen on saattanut sotamuistojaan myös kirjalliseen muotoon.

Hänen kansioistaan löytyy lukuisia dokumentteja vuosien 1940-1944 sotaretkeltä. Ajalta, joka lohkaisi suuren osan miehen nuoruudesta.

Teuvo Eronen puhuu mielellään sota-ajasta, sillä hän kokee, että sen esilletuominen nykynuorille on tärkeää.

Eronen on julkaissut muisteluitaan lehdissä ja hän on koonnut niitä

muutama vuosi sitten myös Vanhan veteraanin tarinoita - Vepsän pojan sotatie -kirjaan. Julkaisemisen jälkeen kirjasta on otettu kolme lisäpainosta, mutta kaupoista sitä on enää vaikea löytää.

– Tätä kirjaa ei ole enää jäljellä kuin kaksi kappaletta, Teuvo kertoo.

Teini-iässä rintamalle Tällä hetkellä 91-vuotias Teuvo Eronen oli sodasta palatessaan vasta 21-vuotias. Hän kuitenkin ehti kokea sotaa täydet viisi vuotta.

Tapahtumista Tohmajärven kotirintamalta, vallatusta Sortavalasta, Kiuruveden varusmieskoulutusajalta, Syvärin asemasota-ajasta ja Tali-

Teuvon kansioissa on dokumentteja muun muassa siitä, miten sodan tapahtumat ovat koetelleet hänen kotikyläänsä ja sen lähiseutua.

Nimiluetteloissa on mainittu esimerkiksi kymmenen Vepsän ja rajan taakse jääneen naapurikylän, Pälkjärven miestä. Heidän kohtalonaan oli joutua heti talvisodan jälkeen venäläisten rajavartijoiden pidättäminä Neuvostoliittoon.

Kun alettiin valmistautua jatkosotaan, Teuvo Erosen kotikylä joutui jälleen sotanäyttämöksi. Seitsemännen divisioonan hyökkäysvalmiusasemat menivät hänen kotiseudulla Petravaaran ja Muskon kylien läpi.

Teuvo Erosen muistelut kotikylästään ulottuvat myös sotien jälkeiseen aikaan.

– Korvenkylä muodostui sotien jälkeen. Alueelta hakattiin metsät pois ja tehtiin yhteensä noin tuhat hehtaaria peltoja.

Korvenkylä muodostui kahdesta sukutilasta, jotka jaettiin asutustiloiksi.

– Sodan jälkeinen aika muutti koko kylän elämän erilaiseksi. Tuli uusia nuoria asukkaita ja se tiesi uutta elämää koko kylälle.

– Muun muassa Seurapirtti rakennettiin. Kylälle tulleet siirtolaiset olivat isona tukena siinä työssä.

Vuonna -50 valmistunut talo lisäsi toimintaa kylällä, Teuvo Eronen muistelee.

Kymmenen kylän miestä pidätettiin Neuvostoliittoon heti talvisodan päätyttyä.

Teuvo Eronen istuu Vanhan veteraanin tarinoita -kirjan kansikuvassa viidentenä oikealta, JR 30:n korsussa siellä jossakin. Jos tämän kirjan löytää vielä jostakin, pääsee lämmöllä ja huumorilla höystettyjen Teuvo Erosen kertomusten kautta kiinni tavallisten rajakylien asukkaiden sota-aikaiseen elämään.

Karjalan Pojat kiittää kaikkia tukijoitaan!

Joensuun Reserviupseerit ry

0400 567 600

Asiakaomistajuus kannattaa Klikkaa ja liity: www.pko.fi p. 010 3878 100

Savo-Karjalan Maanpuolustuspiiri

Jukolankatu 18 D, 80160 JOENSUU

puh. (013) 871 023 fax. (013) 871 024

joensuu@a-­‐kuivaus.fi www.a-­‐kuivaus.fi

Kokonaisvaltaista Vahinkopalvelua!

Pohjois-Karjalan aluetoimisto

Keskitä!

T e r v e tu lo a !

Saat etuja.

N äi n äa i k o i n ao nh y v äo l l ap a i k a l l i s e n ,p a l v e l e v a nja v a k a v a r a i s e np a n k i na s i a k k a a n a .

Y h d e s s äh y v ä tul e e .

Yhdessä hyvä tulee.

JOUSTAVAA OSAAMISTA! Tämänkin lehden sivunvalmistus.

Puh. (013) 010 6666 086, 0500 577 173

LIPER LASER LASER

LIPER