pyrkimykset luoda tapoja vertailla yksilöiden välistä hyötyä ja hyvinvointia. Perinteisestihän taloustieteessä oli tyydytty siihen, että yksilöiden preferenssit ovat ordinaalisia eli yksilöt kykenevät vertailemaan erilaisia vaihtoehtoja ja laittamaan niitä mieluisuusjärjestykseen. Tällöin kuitenkin mahdollisuudet yksilöiden välisen epätasa-arvon tarkastelemiseen olivat jääneet vajavaisiksi. Artikkelissaan The Impossibility of a Paretian Liberal (1970) Sen myös osoittaa, että Pareto-kriteeri voi olla ristiriidassa liberaalin päätöksenteon kanssa (ymmärrettynä tässä siten, että yhteiskunta antaa yksilön päättää itse asioista, jotka koskevat vain häntä itseään, riippumatta siitä, mitä yhteisön muut jäsenet olisivat mieltä asiasta).
Hyvinvointi ja oikeudenmukaisuus
A
14
martya Sen kertoo elämänkerrassaan nähneensä raadollisella tavalla, millaisia yksilöiden väliset erot hyvinvoinnissa voivat olla. 1940-luvun puolivälissä Intian poliittinen ilmapiiri muuttui jakautuneemmaksi ja hindujen, muslimien ja sikhien yhteisöt alkoivat identifioitua aiempaa enemmän omiksi ryhmikseen. Tämä näkyi myös kasvavana suvaitsemattomuutena muita ryhmiä kohtaan. Sen kertoo järkyttyneensä lapsena syvästi tapauksesta, jossa muslimimies, joka oli ollut uhkista huolimatta työskentelemässä elättääkseen perheensä, puukotettiin kuoliaaksi Dhakan hindualueella. Hän kertoo myös vuoden 1943 Bengalin nälänhädästä, joka rajoittui lähes yksinomaan köyhimpiin kansanosiin. Nämä varhaiset kokemukset vaikuttivat osaltaan siihen, että Sen ryhtyi tutkimaan köyhyyden ja eriarvoisuuden käsitteitä ja kehittämään toimintamahdollisuusteoriaansa, joka selittää, kuinka yksilön vapaudet ovat yhteydessä näihin. Kuten aiemmin mainittu, valtaosa Senin tutkimuksesta yhdistää filosofiaa, taloustiedettä ja hyvinvointiteoriaa. Innostuksen taloustieteen ja hyvinvoinnin filosofiseen pohdiskeluun hän sai siirryttyään 60-luvun alussa vierailevaksi tutkijaksi Cambridgeen Intiasta, missä hän toimi professorina. Cambridgessa hän sai vapauden tehdä neljän vuoden ajan mitä halusi ja päätti monien yllätykseksi keskittyä ainoastaan filosofiaan aiempien taloustieteen opintojen sijaan. Hänen toimintamahdollisuusteoriansa ja myöhemmin käsiteltävä rationaalisen valinnan teorian kritiikki nousevat myös tästä taustasta.
Senin toimintamahdollisuusteoria on liberaaliin perinteeseen pohjautuva hyvinvointiteoria, joka korostaa yksilöä ja hänen mahdollisuuttaan tehdä haluamiaan valintoja (tämä käsittely perustuu teokseen Inequality Reexamined (1992), joka on suhteellisen tekninen, mutta hyvä yleiskatsaus). Hän lähtee siitä, että ihmiset ovat ominaisuuksiltaan erilaisia ja jokaisella on omat päämääränsä; perinteisen talousteorian tapaan hän ei ota kantaa päämäärien sisältöön. John Rawlsin kuuluisa oikeudenmukaisuusteoria on ollut inspiraationa Senin teorialle. Siinä missä Rawls on kiinnostunut niin sanottujen primäärihyvien (tulot, älykkyys, terveys) tasa-arvoisesta jakaantumisesta, Sen huomioi, että primäärihyvät ei välttämättä muutu automaattisesti hyvinvoinniksi. Toisin sanoen pelkät erinäiset resurssit eivät riitä hyvinvoinnin tuottamiseen, vaan keskeistä on, kuinka ne voi muuntaa hyvinvoinniksi. Ihmisten välillä on hyvin suuret erot muuntamiskyvyssä yksilön kyvyistä, ominaisuuksista ja sosiaalisista rajoitteista riippuen. Erilaisuutemme takia tasa-arvo yhdellä muuttujalla kuten tuloilla ei tarkoita tasa-arvoa esimerkiksi lopputulemien tasolla. Senin mielestä hyvinvointikirjallisuudessa on keskitytty liikaa lopputulemien tasa-arvon tarkasteluun. Hedelmällisempää olisi keskittyä pohtimaan, kuinka parantaa ihmisten mahdollisuuksia saavuttaa lopputulemia. Hyvinvoinnin ja vapauden määrästä kertovat toiminnallisuudet (functionings) ja toimintamahdollisuudet (capability to function). Toiminnallisuuksia ovat ne kaikki tekemiset ja olemiset (beings and doings), jotka yksilöllä on. Niitä ovat niin alemman tason tarpeet kuin korkeammankin tason kuten onnellisuus. Nämä ovat hänen saavutuksensa. Toimintamahdollisuudet ovat ne kaikki mahdolliset toiminnallisuudet, jotka yksilö voisi todella valita. Liberaali perinne näkyy Senin korostaessa vapautta valita: se on hänen mielestään keskeistä hyvinvoinnille. On kuitenkin tärkeää huomata, että vapaus valita on muutakin kuin ”pelkkää” valinnan vaihtoehtojen määrää, toisin kuin perinteinen talo-
Toimintamahdollisuusteoria korostaa yksilöä ja hänen mahdollisuuttaan tehdä haluamiaan valintoja. Sillä on ollut vaikutusta YK:n HDI-indeksin kehittämiseen.