Skip to main content

Kapitaali 1/2020

Page 1

KAPITAALI Helsingin yliopiston taloustieteen opiskelijoiden lehti 1/2020

Juha Itkonen ja Otto Laosmaa: Muuttamassa datan maailmaa Alustatalous: Mitä tapahtuu työlle? Juha Oikkonen: Opetusta matematisoitumisen aikana Venäjä / Osakesäästötili / KTTO


Sisällys

Juha Oikkonen: Matematisoitumisen aika ja matematiikan opetus Haastattelu, s. 16–18

Miksi demokratia epäonnistui Venäjällä? Essee, s. 4–5

Juha Itkonen ja Otto Laosmaa: Robotit ja datan tulevaisuus Haastattelu, s. 6–9

Alustatalous tulee! Essee & vieraskynä, s. 12–15

Osakesäästötili opiskelijalle? Artikkeli, s. 19–20

Puheenjohtaja ja opintosihteeri, s. 21–22 KTTO:n hallitusesittely, s. 23–25 Matikkapähkinä, s. 26 Kuultua, s. 27 Historian havinaa, s. 28 Pääomaisen pakina, s. 29 Vaihdossa Venäjällä, s. 30–31 Kirja-arvostelut, s. 32–34

Kapitaali 1/2020 – Vastaava päätoimittaja Eino Haajanen / Päätoimittaja Aleksi Pikka / Toimitussihteeri Vilppu Rantanen / Tätä numeroa tekemässä myös: Jessica Jokivuori, Juho Junttila, Miika Kulo, Eetu Mänttäri, Venla Sainio, Laura Seppänen (vieraskynä), Veikko Uusitalo, Mikko Vanhala, Lauri Vesala / Ulkoasu, taitto ja kannen kuva: Vilppu Rantanen / Paino: Trinket, Helsinki 2020 / Painos 246 kpl / ISSN: 1237-7627 (painettu), 2242-654X (verkko) / Nettisivut Matias Kivipuro / Päätoimittajien yhteystiedot: etunimi.sukunimi@ helsinki.fi Kapitaali on journalistisesti itsenäinen lehti, jota KTTO – Kansantaloustieteen opiskelijat ry. julkaisee. Kapitaali saa HYY:n järjestölehtitukea. kapitaalilehti.fi, Instagram: @kapitaali, Twitter: @kapitaalilehti 2


Pääkirjoitus

Kapitaali 2020-luvulle Teksti: Eino Haajanen, vastaava päätoimittaja Kuva: Vilppu Rantanen KTTO:n pikkujoulujen jälkeen iski äkillinen krapula. Eikä se johtunut alkoholista. 28. marraskuuta otaniemeläisessä kerhotilassa vietettiin KTTO:n pikkujouluja ja siinä yhteydessä valittiin hallitus vuodelle 2020. Pitkin iltaa oli paljon vääntöä siitä, kuka ottaisi minkäkin vastuun ja jopa nakituksia nähtiin. Olin suunnitellut osallistuvani ainejärjestön toimintaan jo näin fuksivuonna, ja niin kävikin, että tulin valituksi hallituksen ulko- ja sisäsuhdevastaavaksi. Tavoite oli siis saavutettu, mutta ihmettelin miksi Kapitaalista ei ollut puhuttu mitään koko iltana. Aikoiko aikaisempi päätoimittaja Tom-Henrik Sirviö jatkaa? Kaikki hallitusvalinnat oli saatu illan mittaan jo tehtyä, kunnes joku lopulta muisti Kapitaalin. Tom-Henrik ei aikonut jatkaa ja lehdelle tarvittiin päätoimittaja. Pulssini kohosi. Tiesin, että aivan varmasti joku ehdottaisi minua. Kokoustauolla sovin ystäväni Aleksi Pikan kanssa, että jos jompaakumpaa kysyttäisiin, esittäisimme yhteispäätoimittajuutta. Ja niin siinä sitten lopulta kävi: ehdotus tuli. Epäröin hetken, mutta Aleksin itsevarma nyökkäys sai minut lopullisesti varmistumaan valinnasta. Homma olisi meidän. Lähdimme yhdessä luotsaamaan Kapitaalia 2020-luvulle. Viimeistään seuraavana aamuna krapula iski. Pientä päänsärkyä oli esiintynyt jo illalla, mutta viimeistään tänä aamuna morkkiksen ainekset olivat käsillä. Mihin sitä olikaan lupauduttu? Rima oli korkealla ja koin, etteivät taloustieteen taitoni riittäisi alkuunkaan. Epävarmuustekijöitä oli vahvasti ilmassa. Kuten monessa sankaritarinassa, tässäkin on onnellinen loppu – tai ainakin alku. Aloimme vuodenvaihteen jälkeen keräämään joukkuetta kasaan ja jo ensimmäisessä toimituskokouksessa saimme huomata, että halukkaita tekijöitä riitti. Tämän

vuoden Kapitaali on itse asiassa varsinainen fuksi-Kapitaali, sillä lähes koko toimitus koostuu ensimmäisen vuoden opiskelijoista. Olen ylpeä toimituksestamme: saimme osaavan joukkueen kasaan ja tekeminen on kivaa. Uusi vuosi pyörähti käyntiin isoilla muutoksilla. Halusimme antaa Kapitaalille ansaitsemansa arvon ja tuoda lehteä yhä laajemman yleisön tietoisuuteen. Nostimme painosta 200 kappaleella ja julkaisimme omat nettisivut. Lisäksi meidät löytää nykyisin myös somesta. Fyysisen lehden löydät ainakin Alexandriasta ja Economicumilta – niin kauan kuin niitä riittää. Journalistisesti haluamme jatkaa edellisen vuoden perintöä. Kunnianhimoinen suunta on ilmaistu viime vuoden lehtien takakansissa: ”Kapitaali on vähän niin kuin Image ja Kansantaloudellinen aikakauskirja saisivat lapsen.” Siinä on tavoitetta kerrakseen. Toivottavasti lunastamme lupauksemme teidän, lukijoiden, mielestä. Mitä siihen pikkujoulujen jälkeiseen krapulaan tulee, niin se katosi tyystin jo ensimmäisessä toimituskokouksessa. Toivotan koko toimituksen puolesta antoisia lukuhetkiä. Nauttikaa! K

3


Essee

Miksi demokratia epäonnistui Venäjällä? Teksti: Miika Kulo Lukemattomat tutkijat ja kirjailijat niin idässä kuin lännessäkin ovat pyrkineet ymmärtämään Venäjää ja sen kansaa. Yksiselitteisiä vastauksia on kuitenkin tarjolla vain harvoin. Länsimaisessa mediassa Venäjästä syntyy helposti sirpaleinen kuva. Informaatiosota, opposition ahdinko ja aseelliset konfliktit Ukrainassa ja Lähi-idässä ovat paljon kiinnostusta herättäviä ja tärkeitä aiheita. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt voimakas muutoksen prosessi, jota maa on käynyt läpi Neuvostoliiton romahduksesta saakka. Tämä kehitys on 2000-luvun aikana kääntynyt asteittain kohti kasvavaa autoritaarisuutta. Demokratian kansalaiset

heikkous

lamauttaa

Venäjällä on viimeisen kahden vuosikymmenen aikana vangittu opposition edustajia, rajoitettu median vapautta ja rapautettu 90-luvulla rakennettuja demokraattisia instituutioita. Kremlissä presidentti Vladimir Putinin ympärille on muodostunut kestäväksi osoittautunut valtarakenne. Saako entinen KGB:n mies toiminnalleen vastakaikua kansalta? Vaikka Putinin kannatus on virallisissa kyselyissä ajoittain vaihdellut voimakkaasti, näyttää keskeisin tätä selittävä tekijä lopulta olevan tapa, jolla kansan tukea on milloinkin pyritty mittaamaan. Kun myös maan vaalituloksia vääristellään surutta, ei luotettavaa tietoa äänestäjien luottamuksesta hallintoon ole saatavilla. On kuitenkin selvää, että valtapuolue Yhtenäisellä Venäjällä ja erityisesti itse presidentillä on laaja joukko tukijoita maan eliitin lisäksi kansalaisten keskuudessa. Kirjassaan Putinin väkeä – Venäjän hiljainen enemmistö (Into kustannus, 2014, alun perin Putins folk – Rysslands tysta majoritet, 4

Atlas 2014) Venäjään erikoistunut toimittaja Kalle Kniivilä haastattelee tavallisia, vaihtelevan taustan omaavia ihmisiä eri puolilta Venäjää. Nopeasti käy selväksi, ettei yleinen ilmapiiri maassa ole ainakaan optimistinen ja eteenpäin katsova. Kerta toisensa jälkeen haastateltavien puheista muodostuu vaikutelma pahimmillaan täysin välinpitämättömästä kansakunnasta, jonka luottamus politiikkaan ja mahdollisuuksiinsa vaikuttaa on vuosikausien aikana murentunut korruption ja vaalivilpin kynsissä. Vallitseva apatia on ymmärrettävää. Mitä merkitystä äänestämisellä on, jos todelliset vaihtoehdot poistetaan listoilta etukäteen ja lopulta päätökset sanelee sama vanha poliittinen eliitti? Huolenaiheita on muutenkin aivan tarpeeksi, myös sellaisia, joille voi itse tehdä jotain. Ja paljon on tehtykin. Elämä on parantunut 2000-luvulla Venäjän demokratian alkuhetket 1990-luvulla olivat vaikeaa aikaa. Neuvostoliiton äkillinen romahdus ja kansainvälinen talouslama johtivat koko vuosikymmenen kestäneeseen taloudelliseen ahdinkoon ja valtavaan inhimilliseen kärsimykseen. Tämä näkyy tilastoissa Venäjän bruttokansantuotteen jatkuvana laskuna vuoteen 1999 saakka. Myös syntyneiden lasten eliniänodote romahti kahdessa vuodessa 68 vuodesta 64:ään vuosina 1991–93 palautuen entiselle tasolleen vasta 2010-luvulle tultaessa. Venäläisillä on siis useita syitä olla aidosti


tyytyväisiä maan kehitykseen pääministerinä ja presidenttinä vuoroin toimineiden Putinin ja Dimitri Medvedevin valtakausilla. Vuoden 2008 talouskriisistä huolimatta maan bruttokansantuote henkilöä kohden saavutti huippunsa 2013 ylittäen 16 000 Yhdysvaltain dollaria. Nousu vuoden 1999 tasolta, 1330 dollarista, merkitsee keskimäärin lähes 20 prosentin vuosittaista talouskasvua. Sillä, missä määrin tämä on Yhtenäisen Venäjän talouspolitiikan ansiota, ei välttämättä ole niinkään merkitystä. Huolimatta koko julkisen sektorin läpäisevästä korruptiosta ja varallisuuden keskittymisestä oligarkkien käsiin on venäläisten elintaso noussut valtavasti. Töitä riittää ja monilla on varaa jopa matkustella. Kun 90-luvun sekasorto kummittelee edelleen monen mielessä, eivät etenkään vanhemmat sukupolvet ole valmiita ottamaan riskiä suurista yhteiskunnallisista uudistuksista. Venäjän talous koki kuitenkin merkittävän iskun vuonna 2014, kun maahan iskivät peräkkäin finanssikriisi, öljyn hinnan romahdus ja länsimaiden Venäjälle Ukrainan kriisin seurauksena asettamat talouspakotteet. Venäjällä oli nähty jo vuodesta 2011 mittavia protesteja, joiden jäljiltä sananvapautta

sosiaalisessa mediassa on rajoitettu. Huomiota on myös pyritty vetämään turvallisuuspolitiikan puolelle. Kyselytutkimuksissa Krimin valtaus on saanut Venäjällä laajaa suosiota. Monet venäläiset näkevät myös Naton ja etenkin Yhdysvallat vihamielisinä, ja päättäjät lietsovat mielellään näitä epäluuloja. Tältä kannalta myös talouspakotteilla on kaksiteräinen vaikutus – vaikka talouden heikkeneminen aiheuttaa tyytymättömyyttä, kohdistuu siitä osa myös Euroopan unioniin sekä Yhdysvaltoihin. Mitä seuraavaksi? Venäjän tulevaisuus on monin tavoin auki. Vaikka näyttää siltä, että Putin jatkaa vielä presidenttinä, on hänelle ennemmin tai myöhemmin valittava seuraaja. Päätös on tärkeä paitsi eliitin keskinäisten valtasuhteiden, myös koko liittovaltion tulevaisuuden kannalta. Tammikuussa 2020 maan pääministeriksi nostettiin yllättäen Putinille lojaali teknokraatti Mihail Mišustin. Mišustinin valinnan on tulkittu myös ennakoivan maan tulevaa poliittista linjaa. Venäjällä on 2010-luvun aikana toteutettu konservatiiviseksi käänteeksi nimitettyä poliittista ohjelmaa, jonka tavoitteena on yhtenäistää kansallista identiteettiä valtion median, keskeisten kulttuuristen instituutioiden sekä kirkon roolia vahvistamalla. Vaikka useimmat osaavat olla kriittisiä virallisten lähteiden suhteen, ei läntiseen lehdistöön välttämättä luoteta sen enempää. Venäjästä on vaikeaa saada selkoa, koska usein varmaa tietoa ei ole maan sisälläkään. Oli kuitenkin suunta mikä tahansa, ei ainakaan merkittävää liberalisaatiota liene odotettavissa lähitulevaisuudessa. K

Venäjän tutkimuksen opiskelu Helsingin yliopistossa Aleksanteri-instituutin Venäjän tutkimuksen opintokokonaisuus sisältää kolme suomenkielisestä luentosarjaa. Kurssit ovat avoimia kaikille Helsingin yliopiston opiskelijoille ja löytyvät tunnuksilla RUS511–513 Helsingin yliopiston sivuilta osoitteesta courses.helsinki.fi. 5


6


Datan maailmaa muuttamassa Teksti: Aleksi Pikka / Kuvat: Vilppu Rantanen Dataa käsitellään ja tulkitaan nykyään lähes kaikkialla. Startup-yrittäjien Juha Itkosen (kuvassa oikealla) ja Otto Laosmaan mukaan analysointia vaivaa kuitenkin kertaluontoisuus ja mekaanisuus. Heidän missionsa on analyysien parasta ennen -aikojen pidentäminen ja tiedon demokratisoiminen.

Päätöksenteon tukena käytetään huo- mukaan tällä hetkellä eri data-aineistoista mattavia määriä erilaisia data-aineistoja luotavia raportteja vaivaa kertaluonteisuus. ja raportteja. Yritykset hyödyntävät in- Mekaanisesti tehtävät raportit ovat vestointipäätöksissään tietoa esimerkiksi ajankohtaisia vain lyhyen hetken, kunnes makrotaloudellisista ilmiöistä, kuten data ja tilastot päivittyvät ja sisältö vanhenee. keskuspankin ohjauskoron tai maailman- Kertaluontoisuuden lisäksi raportit valmistalouden kehityksestä. tetaan usein manuPoliittisten päätösten aalisesti, joten korkea”Mekaanisesti tehtävät raportit ovat tueksi arvioidaan koulutetut ihmiset ajankohtaisia vain lyhyen hetken, työllisyyskehitystä, käyttävät työaikaansa kunnes data ja tilastot päivittyvät ja tutkitaan väestöenaineistojen käsittelyyn sisältö vanhenee.” nusteita ja tehdään Excelissä. Itkosen ja vaikutusarvioita. Laosmaan mielestä Koronaviruksen lekoko ketjun datan viämistä pyritään estämään tulkitsemalla hankinnasta ja tulosten julkaisemiseen voisi tilastoja viruksen leviämisestä. tehdä halvemmalla, nopeammin ja avoiDatan hankintaan, käsittelyyn ja memmin. analysointiin käytetään huomattavia resursSekä Itkonen että Laosmaa ovat opiskelleet seja. Suuri kysyntä on luonut markki- taloustiedettä Helsingin yliopistossa ja toinat datan myynnille ja analysoinnille. mineet opiskeluaikanaan muun muassa Esimerkiksi verkkokaupat voivat olla kiin- taloustieteen opiskelijoiden ainejärjestö nostuneita kuluttajien yhteystiedoista KTTO:n ja Kannunvalajien hallituksissa sekä tai internetkäyttäytymisestä, kuten se- olleet elvyttämässä erästä ainejärjestölehti laustiedoista. Tätä dataa käsitellään ja lopuksi Kapitaalia. Ennen startup-yrittäjyyttä se julkaistaan hyödynnettäväksi, verkko- Juha Itkonen teki väitöskirjan verkostojen kauppojen tapauksessa usein organisaation taloustieteestä ja ilmastonmuutoksesta sekä sisällä. toimi Suomen Pankissa ekonomistina. Otto Juha Itkosen ja Otto Laosmaan Laosmaa toimi kansanedustaja Pia Kauman 7


avustajana, data-analyytikkona Bisnode Fin- Laosmaa kertoo. landilla sekä yrittäjänä data-analyysin parissa Laosmaan mukaan ihmisellä kestää koko omassa yrityksessään. prosessissa eri työvaiheineen päiviä, kun Suomen Pankissa työskennellessään It- robotilla siihen menee sekunteja. Robotin konen huomasi, että tietoteknisten välineiden avulla Robonomist luo päivittäin yli 800 kehittymisen myötä perinteistä ekonomistin sivua talouskatsausta kaikista maailman työtä voisi automatisoida. Ekonomistin työhön maista Elinkeinoelämän keskusliitolle. liittyviä asioita, kuten raporttien laatimista Itkonen mainitsee, ettei tällaista maaraporttia ja raporteissa käytetyn datan käsittelyä voisi olisi manuaalisesti mahdollista tehdä sen tehostaa ja skaalata automatiikan avulla, laajuuden takia. eikä raporttien tarvitsisi olla kertakäyttöisiä Esimerkiksi väestöennuste voitaisiin ja nopeasti vanhenevia. Lopulta Itkonen Itkosen mukaan päivittää kuukausittain, irtisanoutui Suomen Pankista. Samana päi- jolloin tieto muutoksista olisi poliittisessa vänä Otto Laosmaa pyysi Itkosen lounaalle, ja päätöksenteossa havaittavissa aikaisemmin. lopputuloksena syntyi Robonomist. Tällä hetkellä uusi väestöennuste julkaistaan Robonomistin tuote on kustomoitu muutaman vuoden välein, vaikka siinä käyrobotti, jonka avulla tiedon käsittely tapah- tetty data päivittyy kuukausittain. tuu automaattisesti pilvessä. Pilvessä ra”Robotin avulla ennuste voitaisiin päivittää portit päivittyvät aujoka kuukausi. Silloin tomaattisesti datan signaali politiikkaan muutosten myötä, saataisiin paljon ai”Robotin avulla ennuste voitaisiin jolloin ne pysyvät kaisemmin”, Itkonen päivittää joka kuukausi. Silloin signaali ajankohtaisina. kuvaa. politiikkaan saataisiin paljon Käytännössä robotit aikaisemmin.” Yrittäjyys eivät ole fyysisiä, vaan ne ovat puhdasta R-koodia. Yrittäjät kehuvat R-kielen julkaisupuolta, esimerkiksi graafien ja kuvaajien luominen ja julkaisu on helppoa. Laosmaan ja Itkosen tausta taloustieteessä näkyy heidän roboteissaan. Robottien luominen ei ole vain ohjelmointia, vaan mallinnuspuolen taustalla on Itkosen mukaan esimerkiksi tietoa taloudellisista rakenteista ja ekonometriaa, eli tilastotiedettä sovellettuna taloustieteellisin menetelmin. Tarkasteltavia ilmiöitä tulee ymmärtää, jotta oikeiden muuttujien valinta ja aineiston tulkitseminen on mahdollista. Yrittäjät kertovat robotin vapauttavan asiantuntijatyötä tulkitsemiseen ja analysointiin Excelin pyörittämisen sijaan. Toisaalta samalla robotti poistaa myös kokonaisia työvaiheita. Laosmaan mukaan robotin avulla tehdään koko ketju tiedon hakemisesta julkaisuun. ”Normaalisti vaaditaan, että tietojärjestelmäasiantuntija ensin laittaa yhteydet kuntoon, jotta dataa saadaan. Sitten asiantuntija hakee datan, luo kuvat ja lopuksi julkaisutekijä tuo kuvat julkisuuteen”, 8

Robonomistin toimisto on Maria 01 -startup-keskuksessa, joka sijaitsee entisen Marian sairaalan tiloissa Kampissa. Itkosen ja Laosmaan mukaan startup-yhteisöön liittyy synergiaetuja, vaikka liiketoiminnallista yhteistyötä ei Robonomistilla muiden alueen yritysten kanssa ole. Edut liittyvät pääosin ulkopuolisen rahoituksen hankintaan. Robonomist eroaa yhteisön muista yrityksistä siten, että sillä ei ole lainkaan ulkopuolista rahoitusta, mutta tarpeen vaatiessa Maria 01 -keskuksessa toimisi useita startup-yritysten rahoitukseen keskittyneitä organisaatioita. Startup-yrittäjyydestä on olemassa monenlaisia mielikuvia ja oletuksia. Moni tuntee mielikuvan huppariasuisista kooditaitureista. Startup-yrittäjyys on kuitenkin Itkosen ja Laosmaan mukaan vastannut odotuksia. Riskien kanssa on huomattavasti enemmän tekemisissä kuin ansiotyössä, mutta Itkonen ja Laosmaa kertovat tienneensä mihin olivat ryhtymässä. Yrittäjänä on myös vapaa päättämään itse, mihin haluaa keskittyä, jolloin elanto on kiinni liiketulosta kasvattavien asioiden tekemisestä. Startup-


yrittäjän arki ei ole kuitenkaan pelkkää visiointia ja suunnittelua, vaan keskeinen osa sitä on esimerkiksi nykyisten ja tulevien asiakkaiden kanssa yhteyksissä olemista. Yrittäjyys on Itkosen mukaan tarjonnut uudenlaista kuvaa talouteen ja yhteiskuntaan. Tuotteen myynti ei ole vain Nash-tasapainon etsimistä taloustieteen peruskurssilla esitellyn kysyntä-tarjonta-mallin avulla, vaan tuotteen myyminen vaatii myös oikeanlaista tuotteistamista, kuten hinnoittelua ja markkinointia. Mitä tämä kaikki tarkoittaa ekonomistien tulevaisuuden kannalta? Robonomist haluaa tarjota ekonomisteille työkaluja, joiden avulla poistaa toistuva mekaaninen työ, jotta ekonomistit voivat keskittyä analysoimiseen ja tulkitsemiseen. Mukana on myös yhteiskunnallinen

missio. Laosmaa ja Itkonen haluavat demokratisoida tietoa, jotta myös laajemmalla yleisöllä olisi ajankohtaista tietoa saatavilla ja hyödynnettävissä. ”Startupien tehtävä on muuttaa maailma. Me olemme myös muuttamassa maailmaa siltä osin, että haluamme päätösten perustuvan tietoon, jota on helpommin saatavilla ja hyödynnettävissä. Näin tehdään parempia päätöksiä, ja ihmiset voivat paremmin vaikuttaa yhteiskunnassa”, Itkonen sanoo. Talous kasvaa, kun rakennuspalikoita laitetaan uuteen, entistä parempaan, järjestykseen. Robonomist pyrkii osaltaan luomaan ja kasvattamaan tuottavuutta. Vain uusien menetelmien ja tekniikoiden myötä Suomen talous kasvaa, sillä vanhojen asioiden toistaminen vain ylläpitää taloutta, Itkonen muistuttaa haastattelun lopuksi. K 9


Vaurastuminen kuuluu kaikille. Tule mukaan verkostoitumaan. www.osakeliitto.fi/nuoret/

Mikä on Osuuskunta?

OSUUSKUNTA – vastuun kantava yritysmuoto.

YHTEIN E HYVÄ N

Yritys, joka tuottaa etuja ja palveluita jäsenilleen.

Osuustoimintakeskus • Coop Center

Reflex Blue

Osuuskunnan PÄÄMÄÄRÄ ?

Ota selvää:

www.pellervo.fi/miksi

TASA ISUUS A T VER

INTI

NVO HYVI

TALOUDELLINEN MENESTYS

@pellervoFi

AVUUS JOUST

Musta

”Kapitaali on vähän niin kuin Image ja Kansantaloudellinen aikakauskirja saisivat lapsen.”


Uusilla alustoilla teknologia kohtaa työmarkkinat – jälleen kerran Teksti: Juho Junttila Vauhdilla kasvaneet teknologiayritykset lupaavat helppoja ja joustavia tapoja hankkia lisätuloja, mutta kuinka käy, kun alustatalous kohtaa hyvinvointivaltion säädökset ja pykälät?

Erilaiset alustat ovat olleet merkittävä osa internetiä jo pitkään. 2000-luvulla verkkokaupat ovat mullistaneet tavan, jolla yritykset kauppaavat tuotteitaan kuluttajille. Samalla sosiaalisen median alustat ovat sulautuneet osaksi lähes jokaisen arkea ja sosiaalista kanssakäymistä. Seuraavan mullistuksen kohteena saattavat olla työmarkkinat. Tällä hetkellä alustojen kautta tehtävä työ on on epämääräistä aluetta monella tapaa. Jo alustatyön määrittely on hankalaa, sillä se kattaa sisällään laajan kirjon työtehtäviä ja palveluita. Lähteestä riippuen alustatyöläisiksi luetaan niin freelance-asiantuntijoita, taksikuskeja kuin majoitustoimintaa kiinteistöissään harjoittavia henkilöitäkin. Alustoilla työmarkkinoiden jakautuminen työnantajiin ja -tekijöihin on hälventynyt, mikä on hämärtänyt yrittäjyyden ja palkkatyön eroa. Eri toimijoiden vastakkaiset intressit ja keskeneräinen lainsäädäntö ovat luoneet sotkuisen tilanteen, jota tullaan selvittelemään vielä pitkään. Internetin välittämä kyyti vieraan henkilön omassa autossa tai tuntemattoman kotona lomailu olisi ollut absurdi ajatus vielä vähän aikaa sitten. Nykyään se on miljardibisnestä. Uber välittää päivittäin noin 14 miljoonaa kyytiä ympäri maailman. Yrityksen palkkalistoilla ei kuitenkaan ole ainoatakaan kuskia, joskin se omistaa muutaman itseohjautuvan henkilöauton. Majoitusta tarjoava Airbnb majoittaa ihmisiä sadoissa tuhansissa kohteissa joka yö – omistamatta yhtäkään näistä kiinteistöistä. Yhdistämällä uusia markkinaosapuolia alustoillaan teknologiayritykset ovat vapauttaneet aiemmin käyttämättömiä resursseja markkinoille. Ihmisillä on ollut ylimääräistä vapaaaikaa ja alihyödynnettyä pääomaa, kuten esimerkiksi autoja tai tietotaitoa, jo pitkään, mutta vasta moderneilla alustoilla näiden satunnaisesta välittämisestä asiakkaille on tullut tehokasta. Älypuhelinten ja mobiiliverkkojen avulla työvoimaa kyetään nopeasti siirtämään sinne, missä sitä tarvitaan. Ilman alustoja puuttuivat yksittäisiltä toimijoilta suhteet ja luottamus tarjota palveluitaan sujuvasti. Sama palvelu, uudet markkinat Ainakin teoriassa alustapohjainen palveluiden välittäminen on osoittautunut kannattavaksi liiketoiminnaksi. Alustayritykset eivät joudu rakentamaan laajaa infrastruktuuria tai investoimaan reaalisiin asioihin, kun 12


ne haluavat kasvattaa toimintaansa. Puhelinsovellusten tai verkkosivujen levittäminen ja ylläpitäminen on huomattavasti huokeampaa kuin perinteinen skaalautuminen, välillä jopa ilmaista. Välityspalkkioiden ja muiden tulojen määrä kuitenkin kasvaa suoraan asiakkaiden lisääntyessä. Tästä seuraa, että alustataloudessa ei esiinny samanlaisia vähenevän rajahyödyn haasteita kuin perinteisillä toimijoilla. Alustojen liiketoimintamalli perustuu siihen, että ne pyrkivät kerralla valtaamaan mahdollisimman suuren osan markkinoista. Tähän strategiaan kannustavat molemminpuoliset verkostovaikutukset – käyttäjät valitsevat alustan, jolla on jo eniten käyttäjiä. Esimerkiksi kyytipalveluiden kuljettajat valitsevat sovelluksen, joka tarjoaa eniten asiakkaita. Samoin asiakkaat päätyvät käyttämään alustaa, jolla kyyti löytyy nopeimmin ja varmimmin, eli jolla on tarjolla eniten kuljettajia. Yritysten kannusteet saavuttaa paljon käyttäjiä aikaisin ovat valtavat, sillä teoriassa se voi mahdollistaa jopa monopoliaseman markkinoilla. Tällä hetkellä suurimmat alustatyötä välittävät yritykset ovat keskittyneet aloille, joilla palvelut ovat identtisiä työntekijästä riippumatta. Alustayrityksillä ei oikeastaan edes ole keinoja hioa palvelukonseptiaan tarkasti kilpailijoista erottuakseen, sillä työntekijöitä ei useinkaan erityisemmin kouluteta ja pohjataidot ovat hyvin vaihtelevia. Asiakkailta on vaikeaa kerätä kvalitatiivista palautetta, joten työntekijöitä arvotetaan usein määrällisten mittareiden, kuten kuljetusnopeuden, perusteella. Työn laadun ollessa lähes vakio, perustuu markkinoilla menestyminen hintakilpailuun. Saavuttaakseen maksimaalisen käyttäjämäärän täytyy palveluiden olla edullisia käyttäjilleen. Alustayrityksen täytyy löytää tasapaino, jossa se motivoi sekä työntekijää että asiakasta käyttämään juuri omaa alustaansa. Työstä maksetun korvauksen tulisi olla riittävän suuri, jotta se kannustaisi lähtemään töihin. Toisaalta palvelun hinta ei saa nousta liian korkeaksi, ettei se karkota asiakkaita pois. Ristiriidan ratkaisemiseksi moni yritys pyrkii monopoliasemaan, jolloin riski käyttäjien ja työntekijöiden menettämisestä laskee. Yksi tapa parantaa kilpailuasemaa on ollut subventoida palveluiden hintoja sijoittajien rahalla. Esimerkiksi useat kyytipalvelut pyrkivät aluksi aluevaltauksiin ilmaisilla matkoilla ja tappiollisen korkeilla korvauksilla kuskeille. Tämä kuitenkin jättää epäselväksi, voiko toiminta koskaan olla kannattavaa. Strategian seurauksena saattaa syntyä yritys, joka ei koskaan kykene tuottamaan voittoa, ellei se onnistu monopolin valtaamisessa markkinoilta. Joustavaa keikkatyötä vai porsaanrei’illä keplottelua? Alustayrityksille on tyypillistä kiertää veroja ja säädöksiä luovilla tavoilla. Vakuutus- ja sosiaaliturvamaksut vältetään ilmoittamalla, että työntekijät ovat itse asiassa yrittäjiä ja siten itse vastuussa työnantajamaksuista ja vakuutuksistaan. Vaikka alustoilla työskenteleviä pidetään yrittäjinä, eivät he yleensä saa neuvotella työstä maksettua korvausta itse, vaan sen määrittää alusta. Näin useat yrittämisen haitat ja riskit siirtyvät alustaa ylläpitävältä yritykseltä työn tekijöille. Erityisesti Airbnb:tä on pitkään arvosteltu siitä, että se kykenee tarjoamaan hotelleja huokeampia hintoja, koska sen ei tarvitse ottaa majoitusalan sääntelyä huomioon. Säännellyt asiat kuten hygienia, siisteys ja paloturvallisuus jäävät 13


alustan käyttäjien omalle vastuulle. Lisäksi kaupunkisuunnittelussa majoitustoiminnasta määrätään yleensä kaavassa, joten se ei välttämättä ole edes sallittua tavallisessa kodissa. Kritiikistä huolimatta Airbnb on laajalti saavuttanut vakiintuneen aseman majoituspalveluissa, joskin tilanne vaihtelee erityisesti kaupungista toiseen. Tällä hetkellä vaikuttaa epätodennäköiseltä, että alustatyötä välittävät yritykset selviäisivät loputtomiin ilman lainsäätäjien puuttumista tilanteeseen. Ensimmäiset askeleet kohti laajaa alustatalouden sääntelyä on otettu osuvasti useimpien yritysten kotipaikassa, Kaliforniassa. Tuore lainsäädäntö pakottaa alustayritykset ottamaan työntekijänsä virallisesti palkkalistoillensa, jos työ ei täytä freelancetyön kriteerejä. Lailla pyritään parantamaan varsinkin suosittujen kyytipalveluiden kuskien sosiaaliturvaa. Jos samanlainen laki säädettäisiin Suomessa, poistuisi alustoilta halvempien hintojen synnyttämä kilpailuetu. Alustojen verrattain halvemmat hinnat näkyvät myös työkorvauksissa, jotka alittavat minimipalkat melkein alasta riippumatta. Yritykset pyrkivät oikeuttamaan heikkoja korvauksia sillä, että työ on joustavaa eikä se sido mihinkään. Toisaalta esimerkiksi Foodora on edellyttänyt tiettyä määrää aktiivisuutta työntekijältä, jotta tämä on päässyt valitsemaan parempia vuoroja. Alustatyötä on myös pyritty markkinoimaan keinona hankkia lisätuloja, eikä niinkään vakituisena päivätyönä. Tällä hetkellä väitteet vaikuttavat pitävän. Eurostatin selvityksen mukaan suurin osa alustatyöntekijöistä on opiskelijoita tai keikkoja muun työn ohessa tekeviä, joskin esimerkiksi Helsingissä ruoan kotiinkuljetuksessa työskentelee paljon maahanmuuttajataustaisia henkilöitä, joiden on ollut vaikea löytää muuta työtä. Yhä useampien töiden siirtyessä alustoille on epäkohtiin joka tapauksessa syytä tarttua ajoissa. Viime aikoina keskustelua ovat herättäneet alustatyöläisten mahdollisuudet muodostaa ammattiliittoja ja ajaa sitä kautta oikeuksiaan. Alustatalouden epäselvyydet nousevat esiin myös tässä, sillä on epäselvää, milloin työntekijän paikka on osana ammattiliittoa ja milloin yrittäjien järjestöjä. Jos hal14

litusohjelmaa on uskominen, ongelmaan pitäisi tulla selvennystä hallituskauden aikana. Työn murrosta on mahdotonta tarkasti ennustaa, mutta selvää on, ettei alustatyö sovellu kaikille aloille. Monimutkaisemmat organisaatiot ja pitkäjänteistä työtä toteuttavat alat, kuten terveydenhuolto ja rahoituslaitokset pitävät todennäköisesti kiinni pysyvistä työsuhteista. Toisaalta alustatalous tuskin jää Suomessakaan yhtä pieneen marginaaliin kuin jossa se on ollut tähän asti ollut. Lähivuosina lainsäädäntö ja kysyntä määrittävät, mille aloille alustatalous todella leviää. Samalla uudet innovaatiot epäilemättä levittävät sitä useammalle talouden sektorille. Voiko tulevaisuudessa ekonomistin tilata sovelluksella mukaan asuntonäyttöön spekuloimaan asuntolainan korkoja? K

ALUSTATYÖ SUOMESSA

KAHDEKSAN PROSENTTIA EUROOPAN UNIONIN TYÖIKÄISESTÄ VÄESTÖSTÄ (16-74V.) TEKEE ALUSTATYÖTÄ VÄHINTÄÄN KERRAN KUUKAUDESSA

8%

Eurofound (2018), Employment and working conditions of selected types of platform work

YLEISIMMÄT ALUSTATYÖN MUODOT SUOMESSA OVAT KULJETUSPALVELUT JA PALVELUT KOTITALOUKSILLE Eurofound (2018), Employment and working conditions of selected types of platform work

0.3%

VUONNA 2017 0,3% VÄESTÖSTÄ SAI YLI NELJÄNNEKSEN TULOISTAAN ALUSTOILTA. Työvoimatutkimus 2017. Tilastokeskus

99.7%

PÄÄMINISTERI MARININ HALLITUSOHJELMASSA ALUSTATYÖHÖN PYRITÄÄN PUUTUMAAN SOSIAALITURVAN NÄKÖKULMASTA: "...TÄSMENNETÄÄN TYÖSOPIMUSLAIN TYÖSOPIMUKSEN KÄSITETTÄ SITEN, ETTÄ TYÖSOPIMUSSUHTEEN NAAMIOINTI MUUKSI KUIN TYÖSOPIMUKSEKSI ESTETÄÄN."


Vieraskynä

Alustatyö ja maineen rakentaminen Teksti: Laura Seppänen, Työterveyslaitos Digitaaliset alustat ovat virtuaalisia paikkoja, joilla erilaiset käyttäjät ja käyttäjäryhmät saadaan kohtaamaan ja vuorovaikuttamaan. Ns. alustavälitteinen työ digitaalisilla työmarkkinoilla disruptoi kaikkia työhön liittyviä osa-alueita – johtamista ja organisointia, työsuhdetta, osaamisen kehittämistä sekä terveys- ja turvallisuusjärjestelmiä. Alustavälitteisen työn eli alustatyön ennustetaan kasvavan voimakkaasti. Alustatyössä on vähintään kolme osapuolta: välittävä alustayritys, toimeksiantaja, eli asiakas, ja työn tekijä, usein freelancer. Työ alustojen kautta voi olla virtuaalisesti tai fyysisesti suoritettavaa, ja päätöksen tekijän valinnasta voi tehdä alusta, asiakas tai tekijä itse. Kun työ tehdään täysin virtuaalisesti, se ei ole sidottu paikkaan, mikä lisää alustatyön joustavuuden ja vapauden tunnetta. Yhdysvaltalainen Upwork on eräs suurimpia työnvälitysalustoja välittäen globaalisti tuhansien ammattinimikkeiden työtä freelancereiden ja asiakkaiden välillä. Kun virtuaalisessa maailmassa tekijät ja työn ostajat eivät tunne toisiaan, keskinäinen luottamus on edellytys projektien onnistumiselle. Alustoilla luottamusta rakennetaan toisen osapuolen arvioinnilla eli ”reittauksella”. Juuri digitaalinen arviointi ja maineenrakennus on alustatoiminnan historiallinen uutuus. Reittaukset eivät vaikuta suoraan, vaan alusta yhdistää algoritmisesti arvioinnit muihin asioihin, kuten freelancerin aktiivisuuteen. Upworkissa freelancereiden profiileissa arvio, ”job success score”, on julkisesti näkyvillä. Freelancerit haluavat tehdä työnsä hyvin. Suora kontakti asiakkaan kanssa on motivoivaa, ja hyvin tehdyt projektit tuottavat myös hyviä reittauksia ja mainetta. Hyvällä maineella saa enemmän projektitarjouksia ja voi hinnoitella työnsä paremmin. Alustojen mekanismit kuitenkin rajoittavat

freelancereiden toimintamahdollisuuksia. Vaikka alusta tarjoaa työtä tukevia palveluja, freelancereiden maksettavaksi tulee peräti 20 prosentin palkkio Upworkille kunkin asiakassuhteen alussa. 15 upwork-freelancerin haastatteluihin perustuen vaikuttaa siltä, että huomion kiinnittäminen maineen kertymiseen on edellytys tekijän menestymiselle. Mainearvio on merkittävä ellei ratkaiseva alustauran kehittymisen kannalta – jopa niin tärkeä, että aloittelevat freelancerit voivat myydä työtään alihintaan tai ostaa reittauksia saadakseen työkeikkoja. Jotkut freelancerit käyttävät alustalla näkyviä arviointeja CV:n tapaan. Maineen kertymiseen sisältyy epävarmuuksia: koskaan ei voi tietää, miten asiakas arvioi tehdyn työn. Huono arvio voi estää projektien saamisen kuukausien ajaksi. Mainetta muodostava alustan algoritmi on yrityksen liikesalaisuus eivätkä freelancerit aina tiedä, miksi se toimii tietyllä tavalla. Algoritmisen toiminnan kasvottomuus lisää epävarmuutta. Usein freelancereita on tarjolla tehtäviin huomattavasti enemmän kuin tehtäviä tarjoavia asiakkaita, eli kilpailu on kovaa. Freelancerit kuitenkin ajan myötä oppivat maineen kerryttämisen periaatteita ja käyttävät niitä hyväkseen. Esimerkiksi eräs nuori täysipäiväinen freelancer-kääntäjä oppi, että avonaiset asiakassopimukset ilman toimintaa ja rahaliikennettä heikentävät arviointia, ja toimi heti asian korjaamiseksi. Freelancerit voivat suhtautua heikkoihin arviointeihin myös positiivisesti. Eräs pätevä, alustafreelancereiden eliittiin kuuluvan konsultin mukaan huono arvio tarkoittaa, että pitää tehdä työnsä vielä paremmin – se on jopa mahdollisuus kehittää osaamistaan. Ja ennen kaikkea, uusille asiakkaille täytyy selittää, mistä aiempi huono arvio on johtunut. Asiakaspalautteiden perusteella tehtävät arvioinnit voivat lisääntyä myös perinteisessä palkkatyössä. Työn muodosta huolimatta oleellista on nähdä algoritmien välittämät arvioinnit ihmisten tuottamina asioina, joihin työn tekijät voivat itse vaikuttaa. K Kirjoittaja on johtava tutkija Työterveyslaitoksella. 15


Juha Oikkonen harrastaa kuvanveistoa, mutta ei sen matemaattisuuden vuoksi. Kädessä silti hopeapajusta tehty malli siitä, miten donitsin voi leikata kahtia niin, että osat eivät irtoa toisistaan.

Miten opettaa matematiikkaa tieteen matematisoitumisen aikana? Teksti: Eino Haajanen / Kuvat: Vilppu Rantanen Tieteen maailma matematisoituu ja tulevaisuuden ongelmia ratkaistaan enenevissä määrin laskennallisin keinoin. Samalla lukioissa matematiikan painoarvo on kasvanut pääsykoeuudistuksen myötä. On selvää, että matematiikkaa on yhä hyödyllisempää osata. Kuinka paljon kaikkien on tarpeen ymmärtää sitä, ja kuinka sitä tulisi opettaa, Juha Oikkonen? Emeritusprofessori Juha Oikkonen on matematiikan opettamisen konkari, jonka pitkä ura Helsingin yliopistossa alkoi jo 1970-luvulla – ensin opiskelijana, sittemmin tutkijana ja lopulta professorina. Taustaltaan Oikkonen on loogikko, ja hänestä tuli filosofian tohtori vuonna 1979. Pitkällä urallaan Oikkonen on ehtinyt moneen mukaan: erityisesti 2000-luvulla hän on meritoitunut matematiikan opetuksen uranuurtajana ja on toiminut myös ylioppilastutkintolautakunnan 16

sensorina. Helsingin yliopistossa matematiikan opetusta on lähestytty tänä aikana uusin keinoin ja hyvin tuloksin. ”Kun pikkulapsi alakoulussa opettelee matematiikkaa, on se silloin nimenomaan luova löytämisen ja keksimisen prosessi. Samaan tapaan täällä Helsingin yliopistossa ensimmäisen vuoden kursseilla matematiikan kuuluisi yhä olla samalla lailla luovaa seikkailua. Mitä enemmän sellaista, sitä parempi”, Oikkonen sanoo.


Nykyisin painotus on vahvasti opiskelijoiden omassa tekemisessä ja oivaltamisessa: opettajat eivät suoraan kerro, miten asiat ovat, vaan tavoite on saada opiskelijat oppimaan tehtävien ja vuorovaikutteisten luentojen kautta kokonaisuuksia, ilmiöitä. Tätä kutsutaan tehostetun kisällioppimisen malliksi. Oikkonen avaa mallin ideaa: ”Kyse on eräänlaisesta muunnelmasta flipped classroom -trendistä. Sen sijaan, että ensin on luennot ja sen jälkeen tehtävät, ihmiset pääsevät kiinni asiaan tekemällä ensin tehtäviä ja luennot ovat enemmän tilaisuuksia, joissa keskustellaan esiin nousseista kysymyksistä.” Ylioppilaslehden 3/2013 pääkirjoituksessa Vappu Kaarenoja kutsui Exactumia ”Paradisumiksi”.

Matematiikan opiskelu yliopistossa vaatiikin nykyään aikaa, vaivaa ja sinnikkyyttä. Kisällioppiminen toimii varmasti yliopistossa matemaattisella alalla, mutta miten malli toimisi lukioissa ja peruskouluissa, joissa opiskelijat eivät aina ole yhtä motivoituneita tai itseohjautuvia? Oikkonen kertoo peruskoulu- ja lukioopiskelijoiden innostamisen olevan jatkuva haaste. Tärkeää on, että opiskelijoille syntyy myönteisiä kokemuksia ja mielikuvia matematiikasta, jotta aito kiinnostus aiheeseen kehittyy. Esimerkiksi Helsingin Mäkelänrinteen lukiossa on kehitetty kisällioppimisen tapaista opetusmenetelmää. Vantaan Martinlaakson lukion lehtorin Pekka Peuran lanseeraama yksilöllisen oppimisen malli puolestaan on samankaltainen, opiskelijan itseohjautuvuuteen ja motivaatioon nojaava malli. Kisällioppimisen kaltaisia kokeiluja on ollut myös peruskouluissa. Tärkeässä roolissa HY:n matematiikan osaston kisällioppimisen mallissa on Kumpulan kampuksella Exactumin kolmannessa kerroksessa sijaitseva Ratkomo. Sen ansiosta Ylioppilaslehden 3/2013 pääkirjoituksessa Vappu Kaarenoja kutsui Exactumia ”Paradisumiksi”. Ratkomossa on tarjolla ohjausta matematiikan ja tilastotieteen tehtävien ratkaisuun, ja useille se on myös sosiaalinen

paikka, jonne keräännytään tekemään tehtäviä yhdessä opiskelukavereiden kanssa. Näin matematiikan vaativuus ei perustu yksinäiseen pakertamiseen. Matematiikan opetuksen kehittämiseen on siis panostettu viime vuosikymmeninä. On myös selvää, että matematiikkaa tarvitaan ja sen soveltamisesta on apua alalla kuin alalla. Mutta millaista hyötyä on matematiikan syvällisestä ymmärtämisestä? ”Matematiikan hyödyllisyydessä on oikeastaan kaksi tasoa. Jos tarpeeksi avoimin silmin katsellaan, niin kaikkialla arkielämässä on matematiikkaa. Tänne työhuoneeseen tullessanne te teitte enemmän tai vähemmän tiedostaen mielessänne harkinnan, mitä käytävää lähdette kävelemään eli teitte eräänlaisen optimointianalyysin. Tällaisia matematiikan luonteisia arkisia asioita on kamalan paljon”, Oikkonen sanoo. ”Toinen taso taas on isompien kysymysten kohdalla. Tieteenalat matematisoituvat tällä hetkellä ja etenkin tilastotiede on monella alalla tärkeässä roolissa. Esimerkiksi koronaviruksen käyttäytyminen on jossakin määrin jo nyt – ja tulevaisuudessa vielä enemmän – matemaattinen tutkimuskohde.” ”Matematiikka on myös tietyllä tavalla kuin äidinkieli ja muut kielet: se on kommunikoinnin ja ajattelun instrumentti.” Mitä tiiviimmin matemaattisia työkaluja hyödynnetään eri aloilla, sitä syvempää tulee myös asiantuntijoiden ymmärryksen siitä olla. Matematiikka levittäytyy kaikkialle ja sen osaamisen tarve on kiistaton. Laaja matemaattinen osaaminen on väylä tieteellisiin läpimurtoihin etenkin eri luonnontieteissä, mutta matematiikalla on annettavaa aina perinteisen humanistisille aloille saakka. ”Jos haluamme ymmärtää kulttuuriamme kokonaisuutena, on hyvä nähdä, että matemaattisia ja tietojenkäsittelytieteellisiä asioita on siellä sun täällä muun muassa teknologiassa ja sovelluksissa koodin muodossa. Mitä laajemmin me ymmärrämme ylipäätään eri tieteenaloihin liittyviä asioita, 17


sitä paremmin meillä on eväitä toimia fiksusti”, Oikkonen sanoo. ”Matematiikka on myös tietyllä tavalla kuin äidinkieli ja muut kielet: se on kommunikoinnin ja ajattelun instrumentti.” Mitä matematiikan ymmärryksen saavuttaminen vaatii? ”Pitää olla ennakkoluulottoman utelias, mutta yhtä aikaa nöyrä. Jotkut käsitteet ovat yksinkertaisesti sellaisia, että ne vaativat kypsyttelyä. Oppimisen ja motivaation kannalta on tärkeää saada onnistumisen kokemuksia pitkin matkaa.” Itselleen on siis osattava olla armollinen ja omaan tekemiseen tyytyväinen, vaikka asiat aluksi tuntuisivatkin ylitsepääsemättömän haastavilta. ”Kamalan helposti sitä ajattelee, ettei kykene johonkin tehtävään jos ei siinä heti onnistu. Ammattimaisempi asenne olisi miettiä, mitä tapaa kokeilisi seuraavaksi. Ei pidä pelätä virheitä – lopulta oppimisessa on kyse sen etsimisestä, miten jokin asia loppujen lopuksi perimmiltään on.” K 18

Kuka? Juha Oikkonen, Helsingin yliopiston matematiikan emeritusprofessori. Eläköityi vuodenvaihteessa. s. 1951 Vartiokylässä, Helsingissä. Asuu Espoossa. Harrastaa kuvanveistoa ja aikoo myös hankkia vuosiluvan Vantaankoskelle kalastamiseen. Pitää muun muassa Haruki Murakamin kirjallisuudesta.


Opiskelijan osakesäästötili – uhka vai mahdollisuus? Teksti: Mikko Vanhala

Vuosikymmenen vaihtuessa tapahtui suomalaisen yksityissijoittamisen historiassa merkittävä käänne, kun vuosien ajan lobattu mahdollisuus säästämisestä osakesäästötilille tuli mahdolliseksi. Kymmenet tuhannet suomalaiset avasivat tilin, ja tammikuun puolivälissä meni rikki jo 50 000 tilin raja. Aihe on ollut jatkuvasti esillä mediassa ja keskustelupalstoilla, ja opiskelijaa tietysti kiinnostaa, voisiko juuri hän hyötyä uudenlaisesta tilistä. Osakesäästötilin merkittävin ominaisuus on, että tilin sisäistä kaupankäyntiä ei veroteta ennen kuin rahaa nostetaan tililtä ulos ja silloinkin vain, jos tili on voitolla. Sen sisällä voi siis huoletta myydä omistuksia ja sijoittaa uusiin kohteisiin ilman, että joutuu välissä maksamaan niistä veroa toisin kuin perinteisellä arvo-osuustilillä. Osakesäästötili vähentää niin sanottua lukkiutumisvaikutusta, eli sitä, että sijoittaja ei halua tai hänen ei kannata luopua voitolla olevista omistuksistaan verotuksen takia. Myöskään saatuja osinkoja ei veroteta tilin sisällä, ellei niitä nosta tililtä. Uusien etujen ansiosta korkoa korolle pääsee kerryttämään aiempaa tehokkaammin. Osakesäästötilissä on kuitenkin myös koko joukko huonoja puolia. Sinne ei voi siirtää vanhoja omistuksiaan, joten vanhat osakeomistukset täytyy joko myydä tai pitää vanha arvo-osuustili käytössä uuden osakesäästötilin rinnalla. Vanhojen omistusten myynti ja ostaminen uudestaan ei taas ole kovin järkevää, sillä siitä seuraa transaktiokustannuksia ja veroja. Yksi ratkaisu on hyödyntää ”verotonta tonnia”, eli

sitä, että vuodessa saa myydä tuhannella eurolla omistuksia verovapaasti. Toinen merkittävä rajoite osakesäästötilissä on, että siellä ei voi olla muita omaisuusluokkia kuin osakkeita. Vaikka taloustieteen opiskelijat lienevät keskimääräistä taloudellisesti valveutuneempia, ei kaikilla ole aikaa, kiinnostusta tai halua osakepoimintaan. Tällöin rahastot, erityisesti indeksirahastot, ovat hyvä vaihtoehto sijoittamisessa. Niitä ei osakesäästötilille saa kuitenkaan ostettua. Sijoitusomaisuutta ei siis pysty hajauttamaan omaisuusluokkien välille, eli siten sijoituksiin liittyviä riskejä ei voi pienentää. Hajauttamista voi kuitenkin tehdä sijoittamalla esimerkiksi maantieteellisesti eri maihin ja maanosiin tai toimialallisesti eri toimialojen yhtiöiden osakkeisiin. Valitettavasti maantieteellinen hajautus ei ainakaan toistaiseksi onnistu kovin hyvin. Eri valtioiden kanssa tehdyt verosopimukset eivät koske osakesäästötiliä, joten omistaessaan ulkomaisia osakkeita osakesäästötilillä voi joutua maksamaan osingoista lähdeveron ennen niiden maksamista tilille. Kun myöhemmin nostaa varoja tililtä, joutuu niistä maksamaan veroa uudestaan. Esimerkiksi, jos Timo Taloustieteilijä omistaa Coca-Colan osakkeita, hänen osinkojaan verotetaan ensin Yhdysvalloissa ja jos hän nostaa osinkotulonsa tililtä ostaakseen pizzaa, niitä verotetaan uudestaan Suomessa. Vaikka ylimääräisen lähdeveron pystyy joidenkin valtioiden kohdalla saamaan palautuksena takaisin, vaatii tämä vaivannäköä ja byrokratiaa. Rationaalinen taloustieteilijä vertaa tähän kuluvaa aikaa 19


palautusten suuruuteen vaihtoehtois- hyötyä merkittävästi. Tilistä voi kuitenkin olla kustannuksena. etua, vaikka kauppaa ei kävisikään. Suomen Pitkäaikaisen omistajan harmiksi osake- Osakesäästäjien laskelmien mukaan (Svenne säästötilillä ei voi myöskään hyödyntää han- Holmström, Viisas raha 1/2020) pitkällä kintameno-olettamaa, jolla tarkoitetaan sitä, aikavälillä perinteinen arvo-osuustili voittaa että omistettuaan osakkeen viisi vuotta voi osakesäästötilin ainoastaan hankintamenomyynnissä käyttää hankintameno-olettamana olettaman avulla, eli vain, kun omistettujen 20 prosenttia osakkeen myyntihetken arvosta osakkeiden arvonnousu on niin suurta, ja siten pienentää maksettavaa veron- että hankintameno-olettamaa pystyy alaista osuutta. Vastaavasti kymmenen hyödyntämään. vuoden omistuksen jälkeen hankintamenoHolmströmin laskelmissa osinkostrategia olettamana voi käyttää 40 prosenttia (jossa tuotot ovat kokonaan osingoista), arvoosakkeen myyntihetken strategia (tuotot puoliksi arvosta. Voimakkaan osingoista ja puoliksi Usein opiskelija voi maksimiopintokurssinousun jälkeen arvonnoususta), aktiilainan nostamisenkin jälkeen vasta hankintameno-olettama vinen kaupankäyntihaaveilla tällaisista summista, joten voi siis lisätä sijoittajan eli treidausstrategia opiskelijan näkökulmasta tämä voittoa merkittävästi. (tuotto perustuu vain rajoite tuskin muodostuu suureksi Tilin rajoitteisiin kaupankäyntiin ja koko ongelmaksi. kuuluu myös, että tuotto on vuosittain sinne voi siirtää vain luovutusvoitto50 000 euroa. Tilillä veron piirissä) sekä olevien omistuksien arvo saa kuitenkin maltillinen kaupankäyntistrategia (jossa 20 nousta yli tuon rajan. Usein opiskelija voi prosenttia salkun arvosta myydään 5 vuoden maksimiopintolainan nostamisenkin jälkeen välein ja sijoitetaan toiseen kohteeseen) vasta haaveilla tällaisista summista, joten tuottavat kaikki enemmän osakesäästötilin opiskelijan näkökulmasta tämä rajoite tuskin kuin arvo-osuustilin kautta sijoitettuina. muodostuu suureksi ongelmaksi. Syy tähän on verotuksen ajoituksessa: jos Opiskelijan näkökulmasta merkittäviä taas omistuksia myydään arvo-osuustilillä, joutuu lienevät osakesäästötilin vaikutukset tukiin. joka myynnin yhteydessä maksamaan veroa, Kelan linjauksen mukaan osakesäästötili kun taas osakesäästötilillä verot maksetaan vaikuttaa opintotukeen vain, jos tili on voi- kerralla vasta varoja tililtä nostettaessa, ei tolla ja sieltä nostetaan rahaa. Jos tili on jokaisen myynnin yhteydessä. Tällöin korkoa tappiolla, sieltä nostetut rahat eivät vaikuta korolle -ilmiö pääsee toimimaan kaikkein tukeen. Osakesäästötilille maksetut osingot tehokkaimmin koko sijoitusajan. ovat kuitenkin heti yleiseen asumistukeen Osakesäästötilin hyödyllisyyteen vaikutvaikuttavaa tuloa, jos osinkotuloa ruoka- tava seikka on myös sijoitushorisontin kunnan jäsenellä on yli 10,87 €/kk. Tämän pituus. Useilla opiskelijoilla tavoitteena on rajan ylittyessä osinkotulot siis lasketaan pitkäaikainen sijoittaminen, mutta jos rahoja kokonaisuudessaan tulona asumistukea mää- nostaakin tililtä usein, menettää suuren ritettäessä samalla tavalla kuin ansiotulot. osan osakesäästötilin tuomista hyödyistä. Osakesäästötilin osinkojen kohtelu tukia Toinen tuottoon suoraan vaikuttava tekijä laskettaessa on samanlainen kuin tavallisen ovat kulut, eli välityspalkkiot ja palvelu- tai arvo-osuustilin. säilytysmaksut. Osakesäästötiliä tarjoaa tällä Sopiiko osakesäästötili siis opiskelijalle? hetkellä neljä eri palveluntarjoajaa: Danske Kyllä ja ei. Jos rahastoihin sijoittaminen Bank, Mandatum, Nordea ja Nordnet. Tilien kiinnostaa suoraa osakesijoittamista enem- palvelumaksuissa ja välityspalkkioissa on män, ei osakesäästötilistä ole hyötyä ja eroja, ja eri palveluntarjoajien tileissä on perinteinen arvo-osuustili on parempi vaih- omat hyvät ja huonot ominaisuutensa. toehto. Jos taas tavoitteena on omistaa Kaupankäyntiaktiivisuus ja kertasijoitusten erityisesti osakkeita tai aktiivinen kaupan- suuruus määräävät pitkälti, mikä kenellekin käynti kiinnostaa, voi osakesäästötilin avulla on sopivin vaihtoehto. K 20


Puheenjohtajan tervehdys

Stay tuned, KTTO! Teksti: Jessica Jokivuori, KTTO ry:n puheenjohtaja 2020 Viime vuoden marraskuussa KTTO:n jäsenistö kokoontui ja valitsi hallituksen vuodelle 2020. Hallituksen tehtävä on luoda hyötyä jäsenistölle, ja tätä tehtävää pyrimme toteuttamaan edellisvuosien tapaan edunvalvonnalla, tapahtumilla sekä yritys- ja työelämäyhteistyöllä. Opiskelen itse ensimmäistä vuotta, joten toivon tuovani jotain uutta KTTO:n toimintaan. Vanhat perinteet eivät kuitenkaan ole unohtumassa, sillä hallituksen jäseninä on niin vuoden 2019 hallituksessa toimineita kuin muutenkin vanhempia opiskelijoita. Alkuvuonna olemme jatkaneet tuttujen tapahtumien parissa, mutta myös kokeilleet uusia konsepteja. Hallituksen kausi lähti loistavasti käyntiin VOO:n kanssa järjestettyjen Back to Kuppala: Paluu rikospaikalle -bileiden merkeissä. Järjestimme myös ensimmäistä kertaa KTTO:n oman kyykkäturnauksen, jonka voittajat pääsivät edustamaan KTTO:ta Akateemisen kyykän MM-kisoihin Tampereen Hervantaan. Helmikuussa vierailimme tuttuun tapaan Valtsikan speksissä ja järjestimme kaverisitsit, joilla näytimme kavereille ja sukulaisille, miten KTTO sitsaa! Huhtikuussa on tulossa jälleen kerran kansissitsit, jotka kokoavat yhteen kansislaisia ympäri Suomen. Toisin sanoen hauskaa on ollut ja hauskanpitoa jatketaan läpi kevään. Hallituksella on tänä vuonna ihan loistavia uusia ideoita ja ylläreitä, joita toteutetaan innolla, joten stay tuned. KTTO on tunnettu akateemista aherrusta tasapainottavasta yrityssuhdetoiminnastaan, ja se on jatkunut myös alkuvuonna. Yritysvierailukausi avattiin helmikuussa exculla Tilastokeskukseen, ja lisää on luvassa. ”Yrppämme” tiedottavat myös aktiivisesti kansislaisille sopivista kesätyöpaikoista. Avoimuus järjestön toiminnassa on tärkeää minulle ja koko hallitukselle. KTTO:n toimintaa voi seurata viime vuoden tapaan järjestömme Drive-kansiosta, jonne laitetaan kokousten pöytäkirjat, toimintasuunnitelmat,

kalenterit ja valokuvia. Esityslistat lähetetään aina jäsenistölle etukäteen, ja kaikki KTTO:n jäsenet ovat tervetulleita hallituksen kokouksiin! Vaikka et olisi hallituksessa, uudet ideat ja kehitysehdotukset otetaan mielellään vastaan. Tervetuloa vaikuttamaan KTTO:n toimintaan! Minulle itselleni ainejärjestötoiminta on jo tähän mennessä ollut huikea kokemus! Järjestömme kokoaa yhteen samaa alaa opiskelevia, hoitaa edunvalvontaa, järjestää opiskelujen ulkopuolista puuhaa ja vaikka mitä muuta. Puheenjohtajana olen päässyt kaveeraamaan uusien ihmisten kanssa, ja odotan että tutustun vielä moniin muihinkin esimerkiksi tapahtumissa. Muutin itse viime syksynä Suomeen monien ulkomailla vietettyjen vuosien jälkeen, joten tänä vuonna pääsen kokemaan monia suomalaisia juhlia ensimmäistä kertaa. Olen kuullut paljon muun muassa suomalaisten opiskelijoiden vapunvietosta ja odotan sen kokemista innolla. Haluan olla helposti lähestyttävä puheenjohtaja. Minulle saa aina laittaa viestiä niin huolista kuin uusista tapahtumaideoistakin! Let’s take on the new year together! K 21


Opintosihteerin tervehdys

Tervehdys, kansislaiset! Teksti: Venla Sainio, KTTO ry:n opintosihteeri 2020 Lukuvuosi on jo pitkällä, mutta opiskeltavaa on vielä jäljellä. Ainejärjestömme tarkoituksena ei ole ainoastaan tarjota vastapainoa opinnoille erilaisten tapahtumien muodossa, vaan myös tuottaa hyötyä opintoasioissa. Tästä syystä KTTO:n hallituksessa toimii opintoasioihin erikoistunut opintovastaava tai opintosihteeri. Tänä vuonna järjestössämme toimii kahden sijasta yksi opintosihteeri, eli allekirjoittanut häärii sekä kandi- että maisteriopiskelijoiden edunvalvonnan parissa. Olen itse toisen vuoden opiskelija, joten minulla ei ole omakohtaista kokemusta maisterikursseista. Toivonkin erityisesti maisteriopiskelijoilta yhteydenottoja joko minuun tai maisteriohjelman johtoryhmän opiskelijaedustajiin, mikäli huomaatte opinnoissa jotain kehitettävää. Opintosihteerinä haluan jatkaa samalla linjalla kuin edeltäjäni viime vuonna. Keväämmällä on jälleen tulossa palautekysely opinnoista, ja tavoitteenani on päivittää KTTO:n nettisivuille tarkempaa tietoa taloustieteen opinnoista. Jälkimmäiseen projektiin ovat tervetulleita osallistumaan kaikki taloustieteen opiskelijat: jos haluat esitellä vaikkapa taloustieteen opintoja hyvin tukevia valinnaisia opintokokonaisuuksia tai selittää mikro- ja makrotaloustieteen eroavaisuuksista, ota minuun yhteyttä! Tämä kevät on varmasti työntäyteinen niille opiskelijoille, jotka haluavat valmistua vanhojen tutkintovaatimusten mukaan. Jos heinäkuun lopun takaraja tutkintotodistuspyynnön jättämiselle alkaa tuntua mahdottomalta, on kuitenkin mahdollista jatkaa opintoja uusien tutkintovaatimusten mukaisesti. Tällöin tulee kuitenkin selvittää, miten vanhan ja uuden koulutusohjelman kurssit vastaavat toisiaan. Yksi opintosihteerin tehtävistä järjestössämme on opiskelijoiden ja henkilökunnan välisen yhteydenpidon kehittäminen. Tämän lehden ilmestyessä kevään oppiainekahveista 22

on todennäköisesti ilmestynyt jo lisätietoa KTTO:n Facebook-ryhmään ja sähköpostilistalle, joten tervetuloa paikalle jakamaan mielipiteitäsi taloustieteen opetuksesta! Kerätäänkö opiskelijoilta tarpeeksi kurssipalautetta? Onko jonkin kurssin toteutuksessa ongelmia? Pitäisikö henkilökunnan ja opiskelijoiden käydä tenttiviikon jälkeen yhdessä oluella? Jos sinulla tai opiskelukavereillasi on palautetta tai kehitysehdotuksia taloustieteen opintoihin liittyen, voit ottaa minuun yhteyttä sopivaksi katsomallasi tavalla (sähköpostitse, Twitterissä, Facebookissa, Hämiksen ruokalassa). Palautteellasi autat kehittämään taloustieteen opintoja entisestään. Jaksamista loppukevään opintoihin! K


KTTO:n hallitus 2020 Kuvat: Eemu Tikanoja

Jessica Jokivuori Puheenjohtaja, 1. vsk

Leon Schnabel Varapuheenjohtaja, 2. vsk

23


24

Kalle Armanto Sihteeri, 3. vsk

Eetu Mänttäri Taloudenhoitaja, 3. vsk

Venla Sainio Opinto- ja alumnivastaava, 2. vsk

Carina Majander Viestintävastaava, 2. vsk

Eemu Tikanoja Yrityssuhde- ja työelämävastaava, 1. vsk

Outi Jurvanen Yrityssuhde- ja urheiluvastaava, 1. vsk


Emma Meriläinen Tapahtumavastaava, 2.vsk

Saana Ollikainen Tasa-arvo ja ympäristövastaava, 1. vsk

3/11/2020

Alli Pyykkö Vuosijuhla- ja hyvinvointivastaava, 3. vsk 0a147449-c430-40ad-814f-1984c7072777.jfif

Tatu Jaatinen Kulttuurivastaava, 3. vsk

https://drive.google.com/drive/folders/1Q7y9b9mH0MmaBIXCR_Uw7smi3rAAyq58

1/1

Kuva: Vesa Pikka

Eino Haajanen, Kapitaalin päätoimittaja, ulko- ja sisäsuhdevastaava, 1. vsk

Aleksi Pikka Kapitaalin päätoimittaja, 1. vsk 25


Matikkapähkinä Mikko Vanhala & Aleksi Pikka

Jarmolla on 7 omenaa. Hän haluaisi jakaa ne tasan viidelle lapselleen. A) Miten Jarmon tulee suorittaa jako, jos oletetaan, että markkinat ovat tasapainossa, IFM-korko on 2 % ja hänen vaimonsa sanoo, ettei ole nälkäinen juuri nyt? Dollarin kurssi vahvistui edellisenä vuonna 1,2 % suhteessa euroon, ja analyytikkojen tavoitehinta Finnairin osakkeelle on 5,00 €. B) Oletetaan, että lapsilla ei ole nälkä. Miten Jarmon kannattaa sijoittaa omenat, jos hän haluaa maksimoida perheensä saatavilla olevan ravintomäärän (disposable nutrition) huomenna? Oletetaan, että on vain kahdenlaisia sijoituskohteita: käteiset omenat sekä omenabondit. Oletetaan, että r = 3 % ja että Jarmon perheen elinikä on ikuinen. Piirrä kuvio. C) Onko b-kohdan kysymys mielekäs, eli onko tällaista edes järkevää miettiä?

26


Kuultua ”Systeemin varianssimatriisi taitaa myös olla singulaarinen, josta pitäisi olla estimoinnissa tehokkuusetua.” – ekonomisti Markus Jäntti Twitterissä 10. helmikuuta 2020 ”Haluan palata Elovena-jupakkaan, koska nähdäkseni se on laantunut aivan liian nopeasti. Jos Raisio muuttaa kaurapuurotyttönsä vaatepartta lupaa kysymättä, niin minun mielestäni se on silkkaa lese-faire-kapitalismia!” – toimittaja Heikki Aittokoski Twitterissä 31. tammikuuta 2020 ”TUTKIJALIITON KESÄKOULUN AVOIN HAKU: PLANETAARINEN KOMMUNISMI Nykyhetki on kriisi, jossa on tullut tarpeettomaksi vertailla, kumpi on todennäköisempää, maailmanloppu vai kapitalismin loppu, sillä kapitalismi on maailmanloppu.” – Tutkijaliitto sivuillaan 19. helmikuuta 2020 ”Siitä olen samaa mieltä, että tämä numeromagia on koomista ja haitallista.” – kansanedustaja Jussi Saramon (vas.) ajatuksia vaikutusarvioissa käytettyjen mittareiden olemuksesta Twitterissä 29. tammikuuta 2020

TERVETULOA HEIDI’SIIN! H E ID I’S B I E R BA R I S SA KOE T A I DON A FTE R S KI -TUNNE LM A N Y M PÄ R I V UODE N

L

ataa kanta-asiakassovelluksemme NYX - Nightlife Platform, lue QR-koodi ja liity jäseneksemme! Kantaasiakkaanamme lunastat paljon rahanarvoisia etuja!

OMA KANTA-ASIAKKUUS OMALLE AINEJÄRJESTÖLLESI PAREMMILLA EDUILLA? Kysy lisää helsinki@heidisbierbar.fi Heidi’s Bier Bar | www.heidisbierbar.fi | Yrjönkatu 24, 00100 Helsinki

27


Historian havinaa Koonnut Mikko Vanhala

”Pieni haaste lukijalle siis: seuraavalla tenttiinlukutauolla listaa eteesi kaikki ne asiat, joilla suuryritykset sinua kiusaavat ja määräämätöntä valtaansa hyväksikäyttävät. Arvatenkin melkoinen urakka, jonka tehtyäsi voit hyvillä mielin palkita itsesi kola-huikalla.” – Kapitaali 3/2002 ”DDR-tunnelma alkoi vaikuttaa uhkaavalta.” – Kapitaali 1/2000 ”Ja mikä tärkeintä, saksalaisetkin sosiologit vihaavat kansantaloustiedettä.” – Kapitaali 4/2009 ”Suomalaisturistin mielessä tämä saattaa herättää sellaisia ajatuksia kuin: ’Eihän täällä *aatana toimi mikään’.” – Kapitaali 3/2002 ”Lopuksi esitimme sen isoimman kysymyksen: Tuleeko sinusta ekonomisti?” – Kapitaali 1/2005

28


Pakina

Kansan taloustiede Teksti: Pääomainen 2010-luku on ollut länsimaisen populismin nousukautta. Vahvat henkilöhahmot ja kärjistyneet mielipiteet ovat jälleen valokeilassa. Perinteisille ekonomisteille tämä aiheuttaa ongelman. Dataan ja tutkimustietoon perustuvan maailmankuvan menettäessä merkitystään täytyy muuttuvaan kysyntään vastata ajoissa. Pääomaisen kanta on, että säilyttääkseen arvonsa yhteiskunnassa ekonomistien tulee olla osa enemmistöä ja vedota tavalliseen kansalaiseen. Pitkäveteisten budjettiehdotusten ja epämiellyttävien ennusteiden aika on ohi. Tämän vuoksi Pääomainen onkin valmistellut uuden taloustieteen opintosuunnan – talouspopulismin. Opintosuunnan tavoitteena on luoda opiskelijoille valmiudet toimia vaihtoehtoisten faktojen maailmassa sulavasti ja tehokkaasti. Vivahteikkaiden syy-seuraussuhteiden selvittämisen sijaan opintokokonaisuuden pääpaino on löytää viesti, jonka kuulija haluaa kuulla. Kursseja opiskelija voi valita laajasta tarjonnasta, johon kuuluvat muun muassa: Popparit esiin – viestintä ja vaikuttaminen alle 240 merkillä (5 op) Vappusatanen – tulonsiirtojen suunnittelu aktiivisille äänestäjille (5 op) Rajat kiinni! – Maahanmuutto ja työmarkkinat (5 op) Kauppasodat ja hyvän diilin teoria (5 op) Välihuutoja ilman vastuuta – oppositiossa toimimisen perusteet (5 op) Jotta opiskelijat saadaan irrotettua yliopistoeliitin otteesta, kokonaisuudet järjestetään lähinnä vierailevien luennoitsijoiden ja internetin keskustelupalstojen pohjalta. Talouspopulisteiksi valmistuvat työllistyvät muun muassa puoluepolitiikkaan ja järjestötoimintaan. Koulutus valmistaa opiskelijat vaativiin tehtäviin, joiden ytimessä on uhkakuvien maalailu, median huomion kerääminen ja yleinen vastakkainasettelu. Opintosuunnan pikainen perustaminen Helsingin yliopistoon olisi tärkeää, sillä vahvistamattomien huhujen mukaan Tampereen yliopistolla tällaista tulipaloa tieteen rajapinnalla on valmisteltu jo pitkään. Opintosuuntaan liittyviin kysymyksiin vastaa Pääomainen, paaomainen@gmail.com.

29


Itänaapurissa vaihdossa – Venäjä opiskelijan silmin Teksti ja kuva: Lauri Vesala

Vietän tämän kevätlukukauden vaihdossa Moskovan talouskorkeakoulussa (HSE), joka on Venäjän johtavia yliopistoja erityisesti talous- ja yhteiskuntatieteissä. Sen perusti joukko venäläisiä liberaaleja ekonomisteja vuonna 1992 tavoitteenaan tukea maan siirtymistä markkinatalouteen. HSE on nykyäänkin venäläisittäin melko talous- ja arvoliberaali yliopisto. Valitsin Venäjän, Moskovan ja HSE:n monesta syystä. Tärkein syy oli, että halusin oppia jotain toista kieltä kuin englantia, mutta en halunnut aloittaa alkeista. Venäjää olen opiskellut lukiossa ja venäläinen kulttuuri sekä yhteiskunta ovat hyvin mielenkiintoisia. Venäjä tuntui vaihtokohteena eksoottisemmalta ja opettavaisemmalta kuin esimerkiksi Pohjois-Amerikka tai Länsi-Eurooppa, vaikka se on Suomesta katsoen maantieteellisesti hyvin lähellä. Suuri syy valita HSE oli myös se, että täällä voi opiskella sekä venäjän kieltä että englanninkielisiä kursseja muista oppiaineista. Melko poikkeuksellisesti täällä on myös mahdollista valita sekä kandi- että maisteritasoisia kursseja, mikä on minulle opintojeni tässä vaiheessa täydellistä. Opiskelen täällä pääsääntöisesti taloustieteen, maailmanpolitiikan ja venäjän kielen kursseja, jotka olen voinut valita puhtaasti mielenkiinnon perusteella. Opetuksen taso vaihtelee paljon luennoitsijasta riippuen, mutta on pääsääntöisesti ihan kelvollinen. Opiskelu on reilusti työläämpää kuin kandivaiheen 30

taloustieteen kurssit Helsingissä, mutta vaatimustaso ei ole erityisen korkea. Kuudelta illalla lauantaisin loppuvat luennot ovat kuitenkin olleet melkoinen kulttuurishokki. Moskova on suomalaiselle vaihto-opiskelijalle kuin suuri huvipuisto. Moskovan keskusta on turvallinen, hyvin siisti ja moderni. Kaikki toimii melko hyvin. Kuva Moskovasta harmaana ja ahdistavana neuvostokaupunkina on ainakin keskustan osalta hyvin vanhentunut. Todellisuus on enemmän iltaisin kauniisti valaistuja bulevardeja, maailmanluokan museoita, upeita puistoja ja arkkitehtonisesti häikäiseviä historiallisia rakennuksia. Toisaalta ruuhkat ovat välillä hirvittäviä ja kaupunki on rakennettu hieman liikaa autoilijoiden ehdoilla – jalankulkijat pakotetaan usein aivan ydinkeskustassakin alittamaan valtateitä maanalaisia tunneleita pitkin. Kaupunki on täynnä mielenkiintoista tekemistä joka ilta, ja varsinkin vaihtariporukalla voi halutessaan bilettää jopa KTTO:laisittain hirvittävän paljon. Paikallinen opiskelijajärjestökulttuuri on Helsinkiin verrattuna melko olematon, mutta onneksi vaihtareiden tukena on Erasmus Student Networkin paikallishaara, joka järjestää muun muassa matkoja muihin venäläiskaupunkeihin. Hintataso Moskovassa on suhteellisen alhainen. Loistavassa georgialaisessa ravintolassa syö itsensä lähes ähkyyn asti noin viidellätoista eurolla ja yliopiston, laadultaan


paljon pelättyä parempi, asuntola lähellä keskustaa maksaa noin 20 euroa kuussa. Elektroniikan, vaatteiden ja yleisesti tuontitavaran hintataso on suunnilleen Suomea vastaava. Venäjä ei yleisesti ole kovin matkailijaystävällinen maa, mutta tässä on otettu harppauksia viime vuosina muun muassa jalkapallon MM-kisojen 2018 ja Sotšin olympialaisten 2014 myötä. Venäläisten englannin kielen taito ei yleisesti ole kovin hyvä. Edes Moskovassa ei voi olettaa asiakaspalvelutyöntekijöiden ymmärtävän, tai ainakaan haluavan puhua, englantia. Kuulutukset metrossa, kyltit sekä ravintoloiden ruokalistat ja muut vastaavat ovat nykyään ainakin Moskovassa erittäin hyvin myös englanniksi. Vaihto-opiskelijana Moskovassa on melko suojattu venäläisen yhteiskunnan ikävämmiltä puolilta. Kuten muissakin maissa pääkaupunki, yliopistot ja erityisesti maan paremmat yliopistot ovat kaukana useimpien asukkaiden arkitodellisuudesta. Venäjällä tämä tuntuu pätevän vielä paljon

enemmän kuin useimmissa maissa. Moskovalaisten eliniänodote on lähes 15 vuotta korkeampi kuin Venäjän Kaukoidän Tšukotkassa, ja Moskova käyttää kymmeniä miljoonia euroja vuodessa uudenvuoden koristeisiin samaan aikaan, kun Siperian suurkaupunkien keskustoissa tiet ovat täynnä kuoppia. Toisaalta suuri eriarvoisuus Moskovan rikkaiden ja köyhien välillä näkyy katukuvassa mielestäni jopa vähemmän räikeästi kuin monissa länsimaalaisissa suurkaupungeissa. Nuoret moskovalaiset ovat yleisesti melko arvoliberaaleja, mutta konservatismi ja nationalismi ovat valloillaan yhteiskunnassa laajemmin. Opiskelijatoverit ja luennoitsijat, jotka ovat luonnollisesti hyvin vinoutunut otos venäläisistä, ymmärtävät hyvin Venäjän poliittisen järjestelmän luonteen, taloustilanteen ja kansalaisoikeuksien puutteen ja ovat hyvin avoimesti kriittisiä näitä kohtaan. Suoraa kritiikkiä presidenttiä henkilökohtaisesti tai maan ulkopolitiikkaa kohtaan kuitenkin harvoin kuulee. Minulle arkielämässä ainoa vihje Venäjän tilasta on turvallisuusviranomaisten suuri näkyvyys, mikä ei toki ole täysin poikkeuksellista tietäen Moskovaan kohdistuvan terrorismin uhan. Kerran näin poliisin taluttamassa karhuksi pukeutunutta eläinoikeusaktivistia. Lisäksi lähes jokaisessa julkisessa rakennuksessa on ovella metallinpaljastimet ja vartijat. Omakohtaisesti olen huomannut Venäjän internet-sensuurin vain niin, että LinkedIn ei toimi ilman proxyä tai VPN:ää. En koskaan ajatellut, että minun olisi pakko päästä vaihtoon. Tätä kirjoittaessani pari kuukautta vaihdossa viettäneenä olen hyvin tyytyväinen, että palaset loksahtivat kohdilleen ja päätin hakea vaihtoon. Vaihtoopiskelua usein hehkutetaan tavalla, jota on vaikea ottaa tosissaan, mutta omalla kohdallani kaikki tämä hehkutus sattui kuvaamaan todellisuutta. Vaihto on upea kokemus, johon kannustan kaikkia yhtään sitä harkitsevia! K 31


Kirja-arvostelut

21 oppituntia yhteiskunnasta, tekoälystä ja nöyryydestä Teksti: Veikko Uusitalo Yuval Noah Harari: 21 Lessons for the 21st Century, Jonathan Cape 2018 Jos maailman tila ja tapahtumat saavat olosi hämmentyneeksi ja koet niiden olevan aivan liian monimutkaisia ymmärrettäväksi, olet täysin oikeilla jäljillä. Näin kirjoittaa israelilainen historioitsija Yuval Noah Harari tuoreimmassa teoksessaan 21 oppituntia maailman tilasta. Harari tunnetaan myös aikaisemmista kirjoistaan Sapiens: Ihmisen lyhyt historia (Bazar, 2014) sekä Homo Deus: Huomisen lyhyt historia (Bazar, 2016), joissa Harari käsittelee ihmiskunnan menneisyyttä ja tulevaisuutta. 21 oppituntia maailman tilasta sen sijaan paneutuu nykyhetken ongelmiin. Se koostuu 21 luvusta, joista jokainen käsittelee yhtä ajankohtaista teemaa, kuten terrorismia tai nationalismia. Teoksessaan Harari jatkaa aiemmasta tuotannostaan tutulla viihdyttävällä ja helppolukuisella tyylillä. Kyseessä ei ole mikään teorioiden täyttämä oppikirja, vaan Harari käyttää mielenkiintoisia tosielämän esimerkkejä ilmiöitä tarkastellessaan. Parhaimmillaan teos tarjoaa uusia virkistäviä näkökulmia, jotka jäävät pitkäksi aikaa mieleen. Esimerkiksi tekoälyn vallankumous ihmisiä vastaan on vanha elokuvistakin tuttu uhkakuva, jonka totuudenmukaisuuden Harari tyrmää teoksessaan. Hän toteaa tekoälyn todellisen uhan olevan paremminkin sen käyttö ihmisten harkitsemattomien tai pahojen tarkoitusperien toteuttamiseen. Harari tarjoaa monin paikoin virkistävää näkemystä ihmisten käsityskyvyn ja ymmärryksen rajallisuudesta. Hän esimerkiksi toteaa, että tulevaisuudessa tekoäly luultavasti ymmärtää ihmistä paremmin kuin ihminen itse. Harari korostaa tietämättömyyden myöntämisen ja nöyryyden merkitystä, ja kritisoi esimerkiksi oman uskonnon tai valtion 32

pitämistä muita parempana. Teoksessa näkyvät kirjailijan tausta ja mielipiteet joissain luvuissa enemmän kuin toisissa. Maahanmuuttoa käsittelevässä luvussa Harari ei ota kantaa, mutta uskontoja käsitellessään hän kritisoi monien uskontojen toimintaa ja omistaa uskonnottomuudelle oman kappaleensa. Hararin tieteeseen perustuva maailmankuva näkyy selvästi teoksessa, samoin kuin hänen itämaisista uskonnoista omaksumansa näkemykset – hän esimerkiksi kertoo meditoivansa päivittäin vähintään kaksi tuntia.

Talous ei varsinaisesti ole teoksen pääteemoja, mutta työn muutokselle on omistettu luku, jossa käsitellään varsin tuttuja automatisoinnin ja tekoälyn kehityksen mahdollisia uhkia ja etuja työllisyyteen ja tulevaisuuden työnkuviin liittyen. Uskontoja käsittelevässä luvussaan Harari mainitsee taloustieteen todetessaan, että uskonnot eivät anna vastauksia käytännön kysymyksiin, kuten taloudenpitoon, vaan näissä kysymyksissä ihmiset kääntyvät tieteen pariin. Teoksessa


käsitellään ihmisen rationaalisuutta ja sen puutetta, mikä on taloustieteessä tuttu teema. Myös ulkoisvaikutukset mainitaan Hararin pohtiessa, onko ympäristölle haitalliseen yhtiöön sijoittaminen varastamista. Jotkut teoksen asiat ovat tuttuja jo Hararin Sapiens-teoksesta, ja välillä kirja tuntuu hieman toisteiselta. Esimerkiksi tekoälyn kehitystä ja sen seurauksia käsitellään teoksessa niin monessa kohtaa, että se jo hieman häiritsee. Ei jää epäselväksi, että Harari kokee aiheen tärkeäksi. Herää myös ajatus, onko teoksen aihe liian laaja ollakseen mielekäs – mihinkään aiheeseen ei ehditä erityisemmin syventyä. Toisaalta kirja antaa yleiskäsityksen hyvin monesta aiheesta. 21 oppituntia maailman tilasta ei tarjoa uutta tieteellistä tietoa, mikä ei olekaan sen tarkoitus. Sen sijaan se on viihdyttävä, mielenkiintoinen ja yleissivistävä teos varsin tärkeistä aiheista. Vaikka koko maailmaa ei voi ymmärtää, tämä teos on ainakin askel siihen suuntaan. K

talousjärjestelmästä. Tunnustan myös sen, että viimein kirjaan tartuttuani pelkäsin opuksen olevan vain yksi epäonnisen self-help-genren edustaja muiden joukossa (ks. Idiootit ympärilläni). En tosiaan tiennyt kirjasta saati kirjoittajasta juuri mitään, olin ainoastaan nähnyt kyseisen kaverin suositun TED-puheen, jossa käsiteltiin popularisoidun peliteorian kautta menestyviä ja vähemmän menestyviä strategioita mm. sodassa ja bisneksessä. Puhe oli sinänsä ihan mielekästä katseltavaa mutta ei herättänyt minussa suurta intohimoa lukea kokonaista kirjaa aiheesta.

Ei pelkkää pöhinää Teksti: Eetu Mänttäri Simon Sinek: The Infinite Game, Portfolio, 2019 Sain ystävältäni joululahjaksi Simon Sinekin kirjan The Infinite Game, jossa motivaatiopuhujanakin toimiva kirjailija esittää näkemyksensä siitä, miten moderneja suuryrityksiä johdetaan hänen mielestään aivan väärin. Mitä tällainen bisnesmaailman management-löpinä tekee näinkin arvostetun taloustieteellisen julkaisun kansien välissä? Ei hätää, en ole tekemässä Kapitaalista Kauppalehteä! Kirjan konsepti väärin johdetuista yrityksistä ja valtioista perustuu taloustieteilijöille tuttuun peliteoriaan, tai ainakin Sinekin popularisoimaan versioon siitä, ja yritysten pelikenttää tarkasteltaessa päästään jopa talousteorian äärelle. Myönnettäköön kuitenkin, että suurin osa kirjan sivuista kuluu lukiessa sankaritarinoita visionäärisistä toimitusjohtajista, eikä kyseessä todellakaan ole taloustiedekirja. Huomasin itse kuitenkin keskittyväni Sinekin paikoin esittämiin havaintoihin modernista

Esipuheen luettuani tein pikaisen Googlehaun kirjoittajasta. Sinekin kerrottiin olevan motivaatiopuhuja ja kirjailija, jonka aiemmat teokset vaikuttivat keskittyvän johtamisen dynamiikkaan ja luottamukseen. Siispä valmistauduin pöhinäntäyteiseen lukukokemukseen, jonka kosketuspinta talous- ja yhteiskuntatieteeseen rajoittuisi peliteorian soveltamiseen käytännössä. Yllätykseni olikin suuri, kun kirjan ensimmäiset luvut luettuani törmäsin kärkevään kritiikkiin modernia kapitalismia kohtaan. Sinekin moitteiden terävin kärki osuu taloustieteilijöille ja tieteenalan opiskelijoille varmasti tuttuun ja osalle rakkaaseenkin kulttihahmoon: Milton 33


Friedmaniin. Sinekin mukaan Friedmanin kapea, yksin osakkeenomistajille arvon tuottamiseen perustuva käsitys yrityksen roolista yhteiskunnassa on syypää modernin ”kvartaalitalouden” haittailmiöihin aina massiivisista henkilöstövähennyksistä osakekurssin vahvistamiseen osakkeiden takaisinostoilla. Näin kirja maalaa kuvaa Friedmanista Adam Smithin kehittämän kauniin, toimivan kapitalismin tuhoajana. Painavia väitöksiä. Sinekin mielestä yrityksillä tulisikin olla Friedmanin doktriinin sijaan jokin suurempi tavoite, jonka edistämisellä kaikki liiketoiminta perustellaan. Tässä piilee kirjailijan erottelu äärellisen ja äärettömän ajattelun välillä. Päättymättömässä pelissä, kuten bisneksessä, äärelliset strategiat, kuten yksinomaan yrityksen tunnuslukujen tuijottaminen, kulujen armoton juustohöylääminen ja kirjanpitokikkailu lyhyen tähtäimen voiton maksimoimiseksi johtavat väistämättä ongelmiin, kuten pelon ilmapiiriin vallitsemiseen työpaikalla ja työntekijöiden moraalin liudentumiseen. Pidemmän tähtäimen, ideaalisesti rahallisen tuoton tai kasvun tavoittelun ulkopuolisiin arvoihin perustuvilla, strategioilla saadaan kirjailijan mielestä aikaan paljon parempaa jälkeä ympäristön, yhteiskunnan, kuluttajan ja yrityksen itsensäkin kannalta. Ottamatta kantaa siihen, kuinka paljon Sinekin johtamat yleismaailmalliset päätelmät äärellisistä ja päättymättömistä peleistä pohjautuvat peliteorian varsinaisiin matemaattisiin tuloksiin, on kirjan konsepti varsin viihdyttävä. Täytyy kuitenkin myös muistaa, ettei kirjailija varsinaisesti ole taloustieteilijä, jolloin kovimpiin uusliberalismin ystäviin kuuluvien lukijoiden ilahdukseksi ainakin osa Friedmaniin kohdistuneista toruista voidaan laittaa taloustieteelle tyypillisten yksinkertaistettujen oletuksien liian kirjaimellisen tulkinnan piikkiin. Toisaalta, kuten Sinek mainitsee, oppeja kirjaimellisesti totuutena tulkitseva yhteiskunta on tuomittu toteuttamaan niitä, jolloin mahdollisten haittavaikutusten alkulähteeksi henkilöityy Friedman itse. Sinekin ajatukset resonoivat hyvin nykyisessä ilmapiirissä. Yhä useamman mielestä kapitalismi ei enää tee sitä, mitä sen 34

pitäisi, mutta järjestelmästä luopuminenkaan ei tunnu olevan vaihtoehto. Kirjailijan esittämien korjausehdotusten toteutuminen riippuu kuitenkin täysin yritysten johtoportaiden hyvästä tahdosta, eikä varsinaisia lainsäädännöllisiä tai poliittisia toimia, kannustimista puhumattakaan, juuri ehdoteta. Kapitalismi halutaan korjata toimitusjohtajien pään sisältä käsin. Tästä syystä kirjasta jääkin helposti jokseenkin muovinen maku suuhun: kapitalismikritiikkiä käärittynä kauniisti toimitusjohtajille tai, kirjailijan ehdottamin termein, Chief Vision Officereille myytävään pakettiin. Lukija huomaakin helposti kirjan kohderyhmän muodostuvan lähinnä yritysmaailman isoista tekijöistä. Helsingin Sanomissa 12.1.2020 julkaistussa artikkelissa kerrotaan suomalaisesta bisneseliitistä – ja Mikael Jungnerista – koostuvan lukupiirin jäsenten lukevan vuosikymmenen alkajaisiksi juuri tämän kirjan. En kuitenkaan suosittele lukijalle kirjakerhon 1850 euron suuruisen vuosittaisen jäsenmaksun maksamista, sillä keskusteluseuraa kirjan teemojen tiimoilta löytynee valtiotieteellisestä tiedekunnasta riittämiin pienemmilläkin kustannuksilla. Vaikka teos ajoittain syyllistyy siirappiseen taloustieteen popularisointiin ja bisneskirjoille tyypilliseen kymmenien sivujen mittaiseen rautalangasta vääntämiseen, on se vioistaan ja aavistuksen tekopyhästä pohjavireestään huolimatta ajattelua stimuloiva nide, joka tarkoittaa lähinnä pelkkää hyvää. K

Plussat ja miinukset + Viihdyttävä konsepti, joka perustuu taloustieteilijöille tuttuun peliteoriaan. + Kirja toisinaan yllättää teemoillaan ja saa ajattelemaan. - Kirjassa esitetyt mielipiteet eivät aina tunnu kovin vahvasti perustelluilta. - Bisneskirjoille tyypillinen, sivujen mittainen rautalangasta vääntäminen. - Yrityspöhinä saattaa käydä raskaaksi akateemisimmille valtsikalaisille.


Haluatko mukaan tekemään Kapitaalia? Onko sinulla idea jutusta, esseestä tai haastattelusta, jolle Kapitaali olisi oikea julkaisualusta? Ole yhteydessä päätoimittajiin: eino.haajanen@helsinki.fi tai aleksi.pikka@helsinki.fi. Toimitukseen voit tulla myös ilman valmista juttuideaa, sillä lehteä ideoidaan toimituksen kesken! Seuraava Kapitaali ilmestyy syyskuussa 2020, ja sitä tehdään läpi kevään ja kesän. Tervetuloa mukaan!


KAPITAALI 1/2020


Turn static files into dynamic content formats.

Create a flipbook
Kapitaali 1/2020 by Kapitaali - Issuu