Kansan Sivistystyön Liiton lehti 1/2013
Osuuskunnat – kapitalismikritiikin ytimessä 6 Kerro meille KSL-muistoja 5 Ennakkotilaa Radikaalit vasemmistopuolueet Euroopassa -kirja 21
Sisällysluettelo 3
Pääkirjoitus Pekka Pättiniemi
4
Ajankohtaista KSL:ssa KSL:n verkkosivut uudistuvat, Katsele opetusvideoita netissä, Kerro meille huikeimmat KSL-muistosi!
6
Osuuskunnat – kapitalismikritiikin ytimessä Niina Soikkeli
8
Näkökulmia yhteiskunnalliseen oppimiseen Kalevi Suomela: Yhteiskunnallinen opisto rakentaa puoluetta ja Jukka Peltokoski: Yhteiskunnallinen opisto toimii yhteiskunnassa
21
Verkossa Hae koulutuksiin! Tilaa KSL-julkaisuja! Hae tukea kurssin järjestämiseen! Kuuntele vankiradiota!
22
KSL:ssa tapahtuu
Kantti 1/2013 Kansan Sivistystyön Liiton lehti Päätoimittaja: Pekka Pättiniemi Toimitussihteeri: Outi Moilanen Ulkoasu: Misa Myllyviita Taitto: Graafinen suunnittelu Oy Peippo Painopaikka: Picascript Oy Kannen kuva: Nina Soikkeli
Kansan Sivistystyön Liitto KSL ry Lintulahdenkatu 10 00500 Helsinki tiedottaja@ksl.fi www.ksl.fi
Kantti on Kansan Sivistystyön Liiton lehti, joka ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. Kantti keskittyy vapaan sivistystyön kysymyksiin vasemmistolaisesta näkökulmasta. Lehden tarkoituksena on tarjota aineistoa KSL:n piirissä toimiville kouluttajille sekä toimia keskustelun herättäjänä. Lehti lähetetään liiton jäsenjärjestöille ja yhteistyökumppaneille. Painetun Kantti-lehden lisäksi julkaistaan näköisversio KSL:n kotisivuilla www.ksl.fi/julkaisut
2
Kantti 1/2013
Pääkirjoitus Yhteiskunnallinen oppiminen on yksi KSL:n kolmesta toiminnan peruspilarista. Tässä Kantissa yhteiskunnallinen oppiminen on keskiössä. Mitä yhteiskunnallinen oppiminen on? Miksi sitä ylipäätään on ja miten sitä organisoidaan? KSL on viime vuosien aikana tukenut yhteiskunnallisten opistojen toimintaa useassa kaupungissa muun muassa järjestämällä opistoille yhteisiä tapaamisia muutaman kerran vuodessa. Laajassa artikkelissaan ”Yhteiskunnallinen opisto rakentaa puoluetta” vanhimman yhteiskunnallisen opiston, jo 1960-luvun alussa perustetun, Helsingin yhteiskunnallisen opiston hallituksen puheenjohtaja Kalevi Suomela tarkastelee yhteiskunnallisen opiskelun ja keskustelun merkitystä demokratian ja kansanvallan ylläpitämisessä ja voimistamisessa. Yhteiskunnallisen opiskelun kehittämisestä vastaava KSL:n koulutustuottaja Jukka Peltokoski puolestaan pohtii yhteiskunnallisen opiskelun luonnetta ja mahdollisuutta vaikuttaa yhteiskunnalliseen kehitykseen. Toisessa jutussaan hän kertoo Tampereen yhteiskunnallisen opiston luku- ja keskustelupiirien kehittämishankkeesta. Yhteiskunnalliseen ja järjestöoppimiseen oppimiseen liittyy myös Tarja Muukkosen ja Sini Salmenjoen artikkeli Uudet kansalaistoiminnan muodot, jossa pohditaan kansalaisjärjestöjen koulutustarpeita ja lähidemokratian kehittämistä. KSL on tärkeä toimija osuuskuntien ja yhteiskunnallisten yritysten kouluttajana. Yhteistyötä yhteiskunnallisten yritysten kehittämiseksi tehdään muun muassa Suomalaisen Työn Liiton, Diakonia- ammattikorkeakoulun ja SYY-Akatemian kanssa. Kurssisihteeri Niina Soikkeli käsittelee artikkelissa ”Osuuskunnat – kapitalismikritiikin ytimessä” osuuskuntien uutta tulemista ja kansalaisten taloudellista yhteistyötä yhteiskunnallisten haasteiden voittamiseksi. KSL:n yhteiskunnallisen opintotoiminnan kehittyminen näkyy uusien opintoaineistojen ja kirjojen julkaisemisessa sekä yhteiskunnallisten opistojen toiminnassa. KSL on tukenut useita Into Kustannuksen julkaisuja alkaen Päivi Uljaan ”Kun Suomi punastui” kirjasta Kalevi Höltän ”Kansalaistoiminta – lailliset oikeudet” kirjaan kevättalvella 2013. KSL:n oma opintoaineistotuotanto käsittelee taloutta paikallistaloudesta maailmantalouteen, paikallista vaikuttamista ja vasemmiston toimintaa. Pekka Pättiniemi pääsihteeri
”Yhteistyötä yhteiskunnallisten yritysten kehittämiseksi tehdään muun muassa Suomalaisen Työn Liiton, Diakoniaammattikorkeakoulun ja SYYAkatemian kanssa”. Ka K an nttttii 1/2 /20 01 13
3
Ajankohtaista KSL:ssa
KSL:n verkkosivut uudistuvat
KSL tuottaa opetusvideoita verkkoon
KSL:n verkkosivut uudistuvat vuoden 2013 aikana. Uudistamme kotisivumme entistä käyttäjälähtöisemmäksi sivustoksi. Muutoksella haluamme helpottaa asioiden löydettävyyttä ja sivujen käytettävyyttä. Asiat on uudessa rakenteessa ryhmitelty käyttäjälähtöisesti selkeämmin löydettäviin kokonaisuuksiin. Maaliskuussa verkkosivuilla toteutettiin kävijäkysely, jonka vastauksia hyödynnämme uudistuksessa. Kävijäkyselyyn vastanneiden kesken arvoimme KSL-tuotteita. KSL-vetolaukun voittivat Jarmo Ekman, Helena Luoma ja Suvi Karppinen. Kirjapalkinnon saivat Aki Haapanen, Pirkko Hautamäki, Juhani Heinonen, Marita Karvinen, Päivi Kärnä, Esa Lotvonen, Ulla Nissinen ja Tiina Ritala. Onnittelut! Kiitämme saamastamme palautteesta ja mielenkiinnosta sivujemme uudistamista kohtaan. Haluamme palvella erilaisia jäseniä, sidosryhmiä ja yhteistyökumppaneita entistä paremmin tulevilla kotisivuillamme. Toivomme, että annatte myös tulevaisuudessa sivuista palautetta. Osoitehan on edelleen vanha tuttu www.ksl.fi.
KSL tuottaa aktiivisesti koulutuksista ja tapahtumista videomateriaalia verkkoon. Videoita on mahdollista katsella joko KSL:n verkkosivujen tai keväällä käyttöönotetun Vimeo-videopalvelun kautta. Videoiden katsominen luonnistuu myös mobiililaitteilla. – Vimeosta voi näppärästi linkittää videoita facebookkiin ja omille verkkosivuilleen, sanoo KSL:n mediatuottaja Olli Sydänmaa. Videot toimivat myös KSL:n koulutustoiminnan tukena tai lisätiedon lähteenä. Sydänmaan mukaan video netissä ei ole vain kännykkätallenne tilaisuudesta. – Video on aina pieni tarina, jolla on alku ja loppu. Oli kyseessä sitten pieni tai suuri projekti, video vaatii aina ryhmä- ja suunnittelutyötä sekä osallistujilta uudenlaista ajattelutapaa ja suhdetta käsiteltävään asiaan, sanoo dokumentaristiksi opiskellut Sydänmaa.
4
Tärkeintä on asettua katsojan asemaan
– Katsojan mielenkiinto pitää napata parin ensimmäisen sekunnin aikana ja sen on kannettava aina lopputeksteihin asti. Sydänmaa uskoo, että lyhyet elokuvat, dokumentit ja tallenteet tulevat olemaan yhä enemmän osa netin selailukokemusta. – Juuri video tuo elävän elämän ja tunteet esille. Se antaa uuden ulottuvuuden asiaan ja tekee siitä omakohtaisen, läheisemmän.
Kantti 1/2013
Kattava katselupaketti yhteiskunnallisia aiheita
Työväenliikkeen opistojen puheenjohtajaksi Pekka Pättiniemi Ammattiliittojen ja vasemmiston kansanopistojen ja opintokeskusten yhteenliittymä T-opistot ry valitsi puheenjohtajaksi toimintavuodeksi 2013 KSL:n pääsihteeri ja opintojohtaja Pekka Pättiniemen. – T-opistojen tarkoituksena on muun muassa kehittää oppilaitosten koulutusta verkostoyhteistyötä ja keskinäistä kumppanuutta vahvistamalla, kertoo Pättiniemi. Vuonna 2011 perustettuun T-opistoihin kuuluvat Kansan Sivistystyön Liitto KSL ry, Työväen Sivistysliitto TSL ry, Aktiivi-instituutti, JHL-opisto, Kiljavan opisto, Murikkaopisto ja Työväen Akatemia ja Voionmaan opisto.
Kantti 1/2013
Kuvat: Kansan Arkisto
KSL:n sivuilta Sydänmaa suosittelee katsomaan erityisesti yhteiskunnallisista aiheista tehtyjä videota, joissa aiheina ovat muun muassa yhteiskunnallinen yrittäjyys, paikallistalous, perustulo ja vasemmistolainen talouspolitiikka. Enää ei tarvitse esimerkiksi ehtiä keskustelutilaisuuteen vaan tallenteen tilaisuudesta voi katsella rauhassa tietokoneelta, iPadilta ja yhä useammin, suoraan nettiin liitetystä televisiosta kotona joko suorana tai jälkikäteen. Katsele ja kuuntele: www.kslmedia.fi ja www.vimeo.com/kslmedia
Kerro meille huikeimmat KSL-muistosi! KSL täyttää ensi vuonna 50 vuotta ja siitä on vuosien aikana tullut tärkeä vapaan sivistystyön toimija. Oletko sinä ollut mukana KSL:n toiminnassa: opintokerhossa, kurssilla tai vaikkapa radio-ohjelmia tekemässä. Ehkä joku opintokerhon vetäjä tai kouluttaja on jäänyt erityisesti mieleesi? Ehkä ihastuit kurssikaveriisi tai sait elinikäisen ystävän KSL:n toiminnan kautta? Kerro meille liittyykö KSL:oon jokin hauska tai koskettava muisto! Juhlavuoden kunniaksi keräämme muistoja KSL:sta. Julkaisemme niitä muun muassa ensi vuoden Kantti-lehdissä. Kerro tarinasi meille tiiviisti enintään 2500 merkillä. Valikoimme hauskimmat ja mielenkiintoisimmat muistot ja julkaisemme ne lähettäjän nimellä ja kuvalla varustettuna. Otamme vastaan myös mahdollista kuvamateriaalia KSL:n toiminnasta. Julkaistavien muistojen lähettäjiin otamme yhteyttä syksyn aikana viimeistään joulukuun loppuun mennessä. Kaikkien muistonsa lähettäneiden kesken arvotaan KSL-tuotepalkintoja. Lisätietoja: tiedottaja Outi Moilanen, tiedottaja@ksl.fi
5
Veeran verstaalla tuotettiin kokeellista musiikkia Teksti: Heli Vuori Kuvat: Veeran verstaan nuoret
Taidepaja Veeran verstaalla toteutettiin keväällä äänityöpaja. Työpajassa kuusitoista nuorta tutustui performanssitaiteeseen ja kuunteli erilaisten ”happeningien” kautta syntynyttä kokeellista musiikkia. Äänipajan ohjaajana toimi taideakatemiasta valmistunut kuvataiteilija Katri Sipiläinen. Katri on lähtenyt oman taiteellisen ulostulon ja taiteilijana olemisen prosessin kautta kokeilemaan ja kehittämään erilaisia äänikollaaseja. Hän on itse kokeillut ja tehnyt ääntä kokoontumalla yhteen samanhenkisten ihmisten kanssa ja seurannut tekijöitä lähipiirissä ja saanut heiltä paljon. Katri soittaa myös Olimpia Splendid -yhtyeessä. Lähtökohtana kokeellisessa äänityöpajassa oli keksiä omia tapoja tehdä ääntä ja musiikkia. Nuorilta ei vaadittu vuosien harjoittelua eikä virtuoosimaista osaamista. Työpajassa leikiteltiin välineistöllä, joka löytyy lähes jokaiselta. Soittimina toimivat erilaiset helposti käden ulottuvilla olevat tavarat tai astiat sekä tietokone ja sen tarjoamat äänet. Verstaan saliin tuotiin muun muassa polkupyörä, jonka pinnoja näppäiltiin yhteisissä soittotuokioissa. Työpajan toteutuksessa ei tarvittu laitehankintoja. Nauhoitusten alkuun päästiin itse-
6
tehdyillä mikrofoneilla, piuhoilla, kannettavilla kasetti- ja digitaalisilla nauhureilla, kolvilla, kaiuttimilla, kuulokkeilla ja tietokoneilla. Työpaja painottui kokeiluihin eikä työskentelyssä tavoiteltu hienostunutta studiotekniikkaa. Nuoret saivat tehdä niin sanottuja kenttänauhoituksia, äänittää kaikenlaisia ääniä ja käsitellä niitä erilaisten efektien avulla netistä löytyvillä ilmaisilla äänenmuokkausohjelmilla. Työpajassa rakennettiin muun muassa kontaktimikrofoneja, joilla voitiin tallentaa ääntä muun muassa linja-autossa. Kirpputorilta ostetuille c-kaseteille tehtiin ääniluuppeja eli liimattiin c-kasetin nauhaa toistaviksi äänisilmukoiksi. Kokeellinen äänityöpaja kannusti nuoria etsimän rohkeasti jokaisen omaa ulostuloa ääniympäristöön tekemisen kautta. Viikon aikana syntyi sekä yksin että yhdessä tehtyjä ääniteoksia. Verstaan nuorten kokeellista musiikkia ja live-esityksiä on kuultavana valtakunnallisella Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia viikolla. Kaappaa kaveri taiteen maailmaan näyttelyssä Veeran verstaan juhlaviikoilla 23.–31.5.2013 Oulun Tähtisirkuksessa.
Kantti 1/2013
Osuuskunnat – kapitalismikritiikin ytimessä Teksti: Niina Soikkeli Kuvat: Anna Upola-Lehto, Niina Soikkeli
Kantti 1/2013
7
KSL:n pääsihteeri ja osuustoiminnan kehittäjät – Coop Finland ry:n puheenjohtaja Pekka Pättiniemi sai aikoinaan ajatuksen käyttää vapaata sivistystyötä välineenä lisäämään ihmisten tietoisuutta osuuskunnista ja auttaa osuuskuntatoiminnasta kiinnostuneita. Sen seurauksena KSL on asiantuntevimpia toimijoita osuuskuntakoulutuksessa. Mutta mitä osuuskunnat sitten oikeastaan ovat? Oikku yrityskentässä vai tapa tuottaa eettistä ja sosialistista yritystoimintaa?
Työntekijöiden vapautusliike Osuuskuntatoiminta alkoi kehittyä teollisen kehityksen ja kapitalismikehityksen jälkijunassa. Osuuskunnat olivat työläisten pyrkimys vastustaa kapitalismin tuottamia vääryyksiä. – Osuuskuntatoiminta oli aikoinaan työntekijöiden ja pienviljelijöiden vapautusliike. Kuluttajat halusivat kunnollista tavaraa ja reilua kauppaa. Se on osuustoiminnan lähtökohta, sanoo Pättiniemi. Osuuskunnat eivät ole mikään uusi juttu, sillä nykymuotoiset osuuskunnat tunnetaan 1700-luvun lopulta. Henkilöstöomisteiset osuuskunnat alkoivat vallata tilaa
8
1800-luvulla ja ovat säilyttäneet asemansa tähän päivään asti. Marx näki osuuskunnat hyvänä mahdollisuutena ja sosialistisuus on aina yhdistetty osuuskuntiin. Nykyisin osuuskuntien suosio on maailmanlaajuista. Esimerkiksi Kataloniassa toimii osuuskuntien osuuskunta, joka rakentaa vaihtoehtoista todellisuutta kapitalismin rinnalle. Kuuluisan nykypäivän Robin Hoodin Enric Duranin kehittämä ajatus luo parhaillaan kaiken kattavaa osuuskuntajärjestelmää, joka jättää kapitalistisen valtiorakennelman. Osuuskunta Armas Kollektiiviin Sakari Laurilan mukaan muutoksen pitää olla kokonaisvaltainen ja tapahtua kai-
Kantti 1/2013
Edellisen sivun kuva: Ruokapiiri toimii asukastilassa. Toimintaan ja tuotteisiin voi käydä tutustumassa tiistaisin klo 16–19 ja perjantaisin klo 16–18. Vasemmalla: Me ollaan mitä me tehdään. Me luodaan kaikki mitä ympärillämme näemme.
killa tasoilla samanaikaisesti, jotta todellinen muutosta saadaan aikaan. – Muutamalla tuotanto-osuuskunnalla kapitalismin sisällä ei ole mitään mahdollisuutta. Meidän tulee haastaa kaikki sosiaaliset paineet ja pakot, mitkä määrittelevät sosiaalista toimintaa. Sen se tarvitsee, että osuuskunnasta tulee jotain antikapitalistista. Vastakohtaisesti tuotannon tehostamiseen keskittyminen on yhtiömallista huolimatta oikotie samaan vanhaan, maksimissaan reunaehtojaan hiovaan, hierarkioihin perustuvaan kapitalismiin. Kapitalistinen logiikka elää nimenomaan meissä, kaikissa sosiaalisissa suhteissamme, sosiaalisissa rakenteissa ja ajattelumalleissa. Muutosta ei tapahdu jos on osuuskuntamallinen tuotantorakenne, jota kumminkin hallitsee kapitalistinen ajattelutapa.
Työnantaja ja työntekijä samoissa kengissä Osuuskuntatutkija ja KSL:n osuuskuntakouluttaja Jukka Peltokosken mukaan nykypäivän osuuskunnat perustuvat enemmän käytännön tarpeisiin kuin aatteellisuuteen. Jako aatteellisiin ja käytännönläheisiin osuuskuntiin on silti edelleen olemassa. – Valitettavasti osuuskuntaneuvojia on vähän ja koulujen yritysopetuksestakaan ei osuuskuntia juuri käsitellä. Osuuskunnat on ollut halveksittu ja syrjitty yritysmuoto, joka ei istu uusliberalistiseen osake- ja sijoitusmaailmaan. Osuuskunnat ovat aina olleet vastavoima kansainväliselle bisnekselle. Osuuskuntalakia ollaan parhaillaan muuttamassa, mutta uusi laki ei tuo vastausta kahden hatun ongelmaan, jossa osuus-
Kantti 1/2013
kuntalainen on samaan aikaan työnantaja ja työntekijä. – Työttömyysturvamme perustuu edelleen oletukselle, että ihmiset ovat joko kokopäivätyössä tai työttöminä. On yritetty pitää yllä tiukkaa jaottelua, jossa on työntekijöitä ja työnantajia ja heidän välillään vallitsee eturistiriita. Osuuskunnissa nämä roolit monesti sekoittuvat. Myös ay-liike on halunnut pitää jaottelun kirkkaana.
Kapitalismissa ei ole vapautta Työntekijän näkökulmasta osuuskunnissa houkuttelee riskien hajautus ja kollektiivinen tekeminen. Laurila kuuluu Osuuskunta Armas Kollektiiviin, jonka jäsenet ovat dokumentaristeja ja journalisteja. – Ei meidän osuuskunnassamme ole kovin radikaalia vasemmistolaista ajattelua tai tietoisuutta. Se on ennemminkin käytännön järjestely freelancereiden kesken. Minulle on tärkeää, että on jatkuva sisäinen dialogi käynnissä siitä, miten osuuskuntamme voi olla omavaraisempi ja miten voimme toimia kapitalismin vallan ulkopuolella. Osuuskunnat pelaavat samoilla yhteiskunnan säännöillä kuin muutkin yritykset, mutta se mahdollistaa yritysmuotona pienten murtumien rakentamisen kapitalismin sisään. Osuuskunta inspiroi kollektiivisuuteen ja omavaraisuuteen, siinä missä osakeyhtiö antaa mahdollisuuden kehittyä toiseen suuntaan. Osuuskunnat kuitenkin toimivat samalla pääomalla kuin mikä tahansa kapitalistinen yritysmuoto. – Mikä on täysin pääoman ehdoilla toimivaa uutta viherkapitalismia ja mikä todellista vastarinnan kulttuuria ja autonomian luomista kapitalismin ulkopuolelle. Se on äärimmäisen monimutkainen ja vaikea asia määrittää.
Teoreettisen kritiikin tulee yhdistyä käytäntöön Kovin haaste osuuskuntien kehittymiselle on kapitalismi sosiaalisissa verkostoissa. Kapitalistista ei tee se, onko osakeyhtiö vai osuus-
9
– Toiminta ei vaarannu siitä, että porukka vaihtuu. Liittyminen ja lähteminen on helppoa. Ei tarvitse järjestää mitään osakeanteja.
Taidolla ja sydämellä
Pekka ja Jukka keskustelevat skype-kokouksessa syksyllä starttaavasta Menestyvä yhteiskunnallinen yritys -kurssista.
kunta vaan miten niiden kautta toimitaan. – Sukupolvemme on kasvettu kapitalismissa ja pääoman logiikassa. Yksityisomistuksen ja kapitalismin peruskysymykset ovat juurtuneet ajatteluumme ja toimintaamme. Kollektiivisessa työosuuskunnassa kapitalismin logiikkaa lähdetään haastamaan. Jokaiselle ei ole enää omaa kameraa tai tietokonetta. Tuotannon tehokkuuden ei pitäisi olla lähtökohta. Tällöin pitää alkaa haastamaan omia kapitalistisia lukkoja omassa ajattelussa ja se on todella haastava prosessi jokaiselle.
Biodymaanista lähiruokaa kiitos! Helsingin Herttoniemessä toimiva ruokaosuuskunta on syntynyt alueella toimivan ruokapiirin pohjalta. Olli Revon mukaan halu tukea paikallisia tuotteita on tärkein syy kuulua ruokaosuuskuntaan. – Kaikki alkoi siitä, kun kävin kuuntelemassa, mitä kumppanuusmaatalous on. Kaikki tuntui siltä, että noinhan sen tulisi olla. Se, että kyseessä ei ollut mikään uusi kotkotus, teki myös vaikutuksen. Mallia haimme Kanadasta, missä kasvukausi on samantyyppinen kuin Suomessa. Yritysmuodoksi valikoitui osuuskunta, koska se tuntui ideologisesti parhaimmalta vaihtoehdolta.
10
Osuuskunta ja ruokapiiri tukevat toisiaan. Ruokapiiri saa osuuskunnan pellolla viljellyt tuotteet myyntiin jäsenilleen. Osuuskunnassa jäseniä on 140 ja ruokapiirissä 250. Molempien jäsen ei tarvitse olla. Herttoniemen ruokaosuuskunta on saanut Vuoden lähiruokateko -kunniamaininnan ja on herättänyt kiinnostusta eduskunnassa asti. – Konseptimme on testattu myös liiketaloudellisesti toimivaksi. Velkaa ei ole tehty vaan omillaan on pärjätty. Omillaan pärjääminen on myös jäsenien aktiivisuuden aikaansaannosta. Palkkaa maksetaan vain muutamille ja muuten mennään vapaaehtoisuuden pohjalta. Hommaa tehdään slow food -hengessä, halusta pitää ruokakulttuurin tasoa yllä.
Heräsikö kiinnostus? Helsingin Yhteiskunnallisen Opiston osuustoimintaopintopiiri aloittaa toimintansa 4.6. kello 17 KSL:n kokoustiloissa, Lintulahdenkatu 8. Opintopiiri on tarkoitettu kaikille osuustoimintaa aloitteleville, suunnitteleville tai muuten vain osuustoiminnasta kiinnostuneille. Paikalla tutkija ja osuustoimintaaktivisti Jukka Peltokoski. Jos et pääse paikalle, mutta haluat mukaan opintopiiriin, ota yhteyttä HYO:n rehtoriin Riikka Taavettiin, riikka.taavetti@iki.fi.
Kantti 1/2013
Näkökulma yhteiskunnalliseen opetukseen
Yhteiskunnallinen opisto rakentaa puoluetta Kalevi Suomela
Helsingin Yhteiskunnallisen opiston Hyo:n kannatusyhdistyksen jäsenet ovat vasemmistoliiton helsinkiläisiä paikallisjärjestöjä. Opisto on siis osa vasemmistoliittolaista, väljemmin sanottuna osa vasemmistolaista liikettä. Tämä on tärkein tekijä, joka määrittää HYO:n asemaa ja tehtäviä. Opisto rakentaa puoluetta. Näkökulmani kaivannee lisävalaistusta.
Kun yritämme saada otteen HYO:n haasteista ja mahdollisuuksista meidän on ensiksi todettava, että opisto kuten myös Kansan Sivistystyön Liitto, jonka kanssa HYO toimii yhteistyössä, edustaa vapaata sivistystyötä. Vapaaksi sivistystyöksi kutsutaan sellaista opinnollista toimintaa, jonka opetus- ja toimintasuunnitelmia julkinen valta (esim. opetusministeriö, kouluhallitus tms.) ei määrää eikä sensuroi, vaikka tukee taloudellisesti. Suomessa on 60-luvulta lähtien ollut lainsäädäntö, jonka mukaan erilaisia yhteiskunnallisia katsomuksia edustavia (käytännössä siis puolueita lähellä olevia) sivistysjärjestöjä tuetaan valtionavustuksin. Tavaksi on tullut, että myös kunnat tukevat omilla alueillaan toimivia vapaan sivistystyön järjestöjä. Näitä käytäntöjä samoin kuin puoluetukijärjestelmää on pidettävä osoituksena kypsästä demokraattisesta kulttuurista, vaikka etenkin sivistysjärjestöjen näkökulmasta avustukset ovat vaatimattomia.
Kantti 1/2013
Julkisuus demokratian toimintaympäristönä Demokratialla tarkoitetaan yhteiskuntaa, jossa instituutiot ja niiden toimintaperiaatteet perustuvat lakeihin, joiden säätämiseen osallistuu demokraattisen päätöksentekojärjestelmän kautta koko kansa. Implisiittinen (ts. useimmiten ääneen lausumaton) demokratian edellytys on valistunut ja vastuulliseen mielipiteenmuodostukseen pystyvä kansa. Viimeksi mainittu ei kuitenkaan ole itsestään selvää, etenkin kun ajattelee julkisuuden rakennetta nykyaikaisissa demokratioissa. Miten valistavaa nykyjulkisuus on yhteiskunnallisissa asioissa? Politiikan osakseen saama mediahuomio kohdistuu ennen kaikkea hallitukseen ja eduskuntaan. Jo vuosikymmeniä voimistunut tendenssi on huomion personoituminen johtaviin poliitikkoihin. Puolueet ja niiden edustamat
11
yhteiskuntapoliittiset tavoitteet jäävät vähemmälle huomiolle. Vielä vähemmälle huomiolle jäävät ne poliittiset filosofiat ja aatteet, joiden pohjalle puolueiden yhteiskuntapoliittiset tavoitteet rakentuvat. Useimpien median palveluksessa olevien journalistien ideologinen horisontti ei ulotu vallitsevan institutionaalisen todellisuuden ulkopuolelle. Tätä voidaan kutsua vaihtoehdottomuuden filosofiaksi. Karkeasti voidaan sanoa, että oikeisto edustaa säilyttäviä voimia ja vasemmisto uudistavia voimia; mediajulkisuudessa vaihtoehdottomuuden filosofia suosii automaattisesti oikeistoa ja hylkii vasemmistoa. Viimeksi mainittuun on syytä lukea myös uudistuksia ajava vihreä liike.
Kauneuskilpailua ja demonisointia Julkisuuden vahvan personoitumisen takia mediahuomio tekee politiikasta eräänlaisen jatkuvasti käynnissä olevan kauneuskilpailun. Kun tähän lisätään julkisuuden taipumus vaihtoehdottomuuden filosofiaan, muodostuu toimintaympäristö uudistavien liikkeiden näkökulmasta todella haasteelliseksi. Median sanoma ryyditetään usein räväkästi tyylikeinoilla, joihin kuuluvat sarkasmi, kyynisyys ja valtavirta-ajattelusta poikkeavan automaattinen demonisointi. Uudistuksia ajavat liikkeet joutuvat siis kohtaamaan paljon sekä aitoa että tarkoituksellista väärinymmärtämistä ja pyrkimystensä vähättelyä tai vääristelyä.
Miltä siis näyttävät poliittisten tavoitteiden ja niiden takana olevien analyysien, arvojen ja maailmankatsomuksen tunnetuksi tekemisen mahdollisuudet vasemmiston kannalta? Päivänpoliittisessa julkisuudessa vasemmisto saa, varsinkin jos se on mukana hallituksessa, perusteluilleen ja argumenteilleen julkisuutta siinä missä muutkin puolueet. Ongelma on, että kaikki päivänpoliittinen julkisuus on aina rajoittunutta ja ohutta pintajulkisuutta. Julkisuuden aikahorisontti sekä historiaan että tulevaisuuteen on myös yleensä toivottoman lyhyt.
Suuret aatteet Modernin eli 1700-luvun lopulta alkaneen ajan suuret aatteet ovat olleet - ja ovat edelleen – konservatismi, liberalismi ja sosialismi. Teollistumisen edetessä uudistusaatteena voimistunut liberalismi synnytti vastavaikutuksena yhtäältä konservatismin, joka kääntyi haikailemaan entistä säätyyhteiskuntaa ja sen etuoikeuksia. Toisaalta se synnytti myös sosialismin, jonka kritiikki kohdistui liberalismin poliittiseen taloustieteeseen ja joka myös mobilisoi käytännössä työväenliikkeen. Tämän päivän näkökulmasta aatehistorian suuri kehityskaari näyttäytyy selvänä. Sosialismi liikkeenä ei vain hyväksynyt, vaan edisti omalla toiminnallaan aktiivisesti liberalismin ohjelmaan kuuluneita ihmisoikeuksia, kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia, sekä edisti usein ratkaisevasti ihmisten poliittisen tasa-arvon ja demokKalevi Suomela palkitsi vuoden 2012 yhteiskunnallisen tietoisuuden herättäjiksi Äärioikeisto Suomessa kirjan tekijät Li Andersonin ja Dan Koivulaakson.
Kuva: Olli Sydänmaa
12
Kantti 1/2013
Vapaa sivistystyö tarjoaa ennakkoluuloista ja ennakkoehdoista vapaan ilmapiirin, joka ruokkii älyllistä uteliaisuutta, hengen vapautta ja totuuden rakkautta. ratian toteutumista. Samalla sosialismi on kritisoinut ja vastustanut liberalismin poliittista taloustiedettä, joka edellyttää, että poliittisella päätöksenteolla ei saa kajota talouden ja itsesäätöisten markkinoiden toimintaan. Sosialismi on edistänyt rytinällä kasvaneen kapitalistisen markkinatalouden ylittäviä uudistuksia. Sosialismin filosofia ja poliittinen etiikka perustuvat modernin elämän syvän ja peruuttamattoman sosiaalisuuden tiedostamiseen ja tunnustamiseen. Tämä sosiaalisuus ilmenee sekä pitkälle eriytyneessä ja erikoistuneessa tuotannollisessa toiminnassa että kaikkialle ulottuvissa markkinoissa. Syntyneissä voimakkaan keskinäisen riippuvuuden oloissa yhteiskuntaetiikan tulee perustua ensisijaisesti ihmisten sosiaaliseen ja taloudelliseen tasa-arvoon ja yhteisvastuuseen, vaikka meritokraattisella ansaintalogiikalla ja pääomien koroillakin olisi siinä jokin sija. Sosialismin näkökulmasta kysymys on arvojen preferensseistä. On paradoksaalista todeta, varsinkin kun uusliberaalin retoriikan hegemonia on jatkunut pitkään, että liberalismin filosofisesti ylittävä sosialismi on Euroopassa (ja paikoin jo muuallakin) ollut käytännössä menestynein yhteiskunnallinen aate 1900-luvun jälkipuoliskolla. Verovaroin rahoitettu hyvinvointivaltio on rakennettu sen periaatteille. Yksi teesini onkin, että vasemmistoliiton ja sen kansandemokraattisen edeltäjäliikkeen tosiasiallinen vaikutus sekä historiassa että nykyajassa ovat olleet ja ovat paljon suurempia kuin jäsenemme ja kannattajam-
Kantti 1/2013
me yleensä ajattelevat. Tämä havainto pätee suhteessa monien muidenkin maiden vasemmistoon. Tosiasian näkemistä estää niin sanoakseni tyytymättömyyden sosiaalipsykologia, joka välttämättä vainoaa kaikkia muutokseen pyrkiviä yhteiskunnallisia liikkeitä. Eihän koko ansio kehityksestä tietenkään lankea vasemmistoliitolle ja sen edeltäjäliikkeelle, kyllä asialla ovat olleet muutkin. On kutenkin tärkeätä ymmärtää toteutuneen ja myös nykyisyydessä ja tulevaisuudessa toteutuvan kehityksen sosiologinen mekanismi. Vasemmisto asettaa tavoitteita ja vähitellen oikeisto omaksuu niitä ilman, että poliittiset voimasuhteet välttämättä muuttuvat numeerisesti. Maailmaa hallitaan ja maailmaa muutetaan hegemonisilla yhteiskunnallisilla ajatuksilla.
Hyvinvointivaltio koostuu instituutioista Hyvinvointivaltio koostuu valtavasta määrästä erilaisia instituutioita. Niitä ovat esimerkiksi koulutus-, eläke-, työttömyysturva-, lapsilisä- tai opintotukijärjestelmät. Tärkeitä valtiollisia instituutioita, jotka ovat olleet olemassa jo ennen hyvinvointivaltiota, mutta joiden toimintaperiaatteita myös voidaan arvioida hyvinvointivaltiollisessa perspektiivissä, ovat esim. oikeus-, poliisi-, vankila- ja puolustuslaitos. Hyvinvointiyhteiskuntaan kuuluu lisäksi oleellisena osana hyvin toimiva työmarkkinajärjestelmä, joka ei ole valtiollinen insti-
13
tuutio, mutta jossa parhaimmillaan valtio on mukana kolmantena osapuolena. Instituutioita ohjaavat aina vakiintuneet politiikat. Politiikat ovat toimintaperiaatteita ja -tapoja. Niitä säädellään laeilla ja asetuksilla, mutta kaikki toimintaperiaatteet eivät ole siten säädeltyjä, vaan ne ovat yksinkertaisesti vain perinteisiä tapoja.
Puolue demokratiassa Demokraattisessa poliittisessa toiminnassa vasemmiston huomio kohdistuu yhteiskunnallisiin instituutioihin ja niiden noudattamiin politiikkoihin. Se arvioi politiikkoja (ts. hallitsevia toimintaperiaatteita) oman aatemaailmansa tarjoamien kriteerien valossa. Tästä arvioinnista nousevat vaihtoehdot, tavoitteet ja aloitteet. Todettakoon selvyyden vuoksi, että demokraattisiin luottamuselimiin valittuja ihmisiä kutsutaan poliitikoiksi. Sanat ovat hämmentävän samankaltaisia ja aiheuttavat helposti sekaannuksen. Demokraattinen käsitys poliittisesta puolueesta on, että sen nähdään koostuvan pikemminkin jäsenistä ja kannattajakunnasta kuin poliitikoista. Kun poliitikot edustavat puoluetta, he edustavat sen kannattajakuntaa. Puolue on tässä katsannossa suuri joukko ihmisiä, jotka arvioivat yhteiskunnan instituutioita ja niiden toimintaperiaatteita samankaltaisesti ja nojautuvat arvioissaan samankaltaisiin perusteisiin. Ollakseen julkinen toimija puolueen tulee tietysti olla järjestäytynyt organisaatio nimineen, hallintoelimineen ja edustajineen. Aivan oleellista demokratian kannalta on, että puolueella on mahdollisimman selkeästi julkilausutut keskeiset periaatteet ja auki kirjoitetut arvot - ja että niitä tehdään aktiivisesti tunnetuiksi. Niihin nojaavat poliittiset tavoiteohjelmat yhteiskuntaelämän eri politiikkalohkojen ja instituutioiden kehittämiseksi ovat tietysti aivan välttämättömiä paitsi puolueen avoimuuden ja demokraattisen uskottavuuden kannalta, myös vaikutusvallan harjoittamisen ja laajentamisen kannalta. Näin nähden demokraattinen puolue jäsenineen ja kannattajineen on parhaim-
14
millaan jatkuvasti toimiva suuri yhteiskunnallinen opinto- ja keskustelukerho. Se paneutuu, paitsi yhteiskuntaelämän historialliseen, filosofiseen ja sosiologiseen ymmärtämiseen ja yhteiskuntaetiikkaan, myös ihmisten kulloisenkin kiinnostuksen mukaan yhteiskuntapolitiikan eri lohkoihin, erilaisiin yhteiskunnallisiin instituutioihin ja niissä harjoitettavaan politiikkaan. Järkevästi ymmärretyssä maailmassa ihmisen toiminta kansalaisena onkin ensisijaisesti juuri osallistumista tähän jatkuvasti käynnissä olevaan keskusteluun. Kansalaisuus ei ole vain ihmisen muodollisten poliittisten oikeuksien käyttämistä. Se on ensisijaisesti vastuullista henkilökohtaisen näkemyksen muodostamista yhteiskunnasta ja politiikasta. Perinteisesti puolueissa ajatellaan, että tarvittavan kansalaiskeskustelun foorumeja ovat perusjärjestöt, joissa ihmiset toimivat henkilöjäseninä. Ajatus ei tietenkään ole kokonaan virheellinen, puolueet tarvitsevat perusjärjestönsä. Puoluetta rakentavan keskustelun kannalta potentiaalisesti paljon merkittävämpi foorumi voi kuitenkin olla vapaa sivistystyö. Kysymys on siitä, ymmärretäänkö sen tarjoamat mahdollisuudet ja luotetaanko demokratian arvoista keskeisimpään eli vapaaseen tiedonhankintaan ja vapaaseen keskusteluun. Vapaa sivistystyö ottaa piiriinsä paitsi jäsenet, myös kannattajat ja uteliaat. Vapaa sivistystyö tarjoaa parhaimmillaan ennakkoluuloista ja ennakkoehdoista vapaan ilmapiirin, joka ruokkii älyllistä uteliaisuutta, hengen vapautta ja totuuden rakkautta. Meidän, jotka toimimme vapaan sivistystyön organisaattoreina tulee huolehtia siitä, että nämä määreet ovat todellisuutta siinä toiminnassa, jota me järjestämme.
Artikkeli pohjautuu kirjoittajan alustukseen järjestötapaamisessa HYO:n vuosikokouksen yhteydessä 26.2.2013. Kirjoittaja Kalevi Suomela on Helsingin Yhteiskunnallisen Opiston johtokunnan puheenjohtaja.
Kantti 1/2013
Näkökulma yhteiskunnalliseen opetukseen
Yhteiskunnallinen opisto toimii yhteiskunnassa Teksti: Jukka Peltokoski
Tampereen yhteiskunnallisessa opistossa pohdittiin taannoin, miltä suunnilta opistomme aktiivit tulevat ja mistä uusia on todennäköisimmin löydettävissä. Kysymystä käsiteltiin erityisesti sen suhteen, mistä olisi mahdollista tavoittaa väkeä, joka ei jo valmiiksi toimi monissa eri järjestöissä.
Kysymyksen voi ymmärtää niinkin, että mikä on se erityinen paikka, joka opistolla on suhteessa muihin järjestöihin. Kuva osallistujapotentiaalista muotoutui lopulta varsin nopeasti. Yhteiskunnallinen opisto tarjoaa toimintamahdollisuuksia erityisesti eläköityville vasemmistonuorille, uudelleen aktivoituville vasemmistolaisille, yhteiskunnallisesti kiinnostuneille opiskelijoille sekä ruohonjuuritason yhteiskunnallisten liikkeiden aktivisteille. Mukaan tulee väkeä myös puolueaktiiveista, mutta vaikuttaisi siltä, että opistolla on paikkansa puitteena, jossa voi kehittää vasemmistolaisuutta, vaikka samalla haluaisikin pitää kriittistä etäisyyttä puoluetoimintaan.
Kantti 1/2013
Tämä voi vaikuttaa paradoksilta, jopa itsepetokselta, mutta uskoakseni se on juuri yksi avain uuteen vasemmistoon.
Yhteiskunnan monet tasot Vaikka yhteiskunnalliset opistot ovat eittämättä osa vasemmistojärjestöjen perhettä, olen korostanut opistojen autonomiaa vastakohtana sille, että opistot nähtäisiin puolueen palvelustyönä tai pahimmillaan vaalityönä. Järjestöperhe tuntuu jo muutenkin ryhmittyneen lähinnä sen ympärille. Ajatukseni liittyy laajempaan käsitykseen yhteiskunnallisen muutoksen luonteesta. Jaan uusien yhteiskunnallisten liikkeiden
15
teolliseksi kapitalismiksi. Prosessi oli monen rinnakkaisen kamppailun kokonaisuus, jolla ei ollut selvää keskiötä.
Vertaisoppiminen metodina
ymmärryksen siitä, että parlamentaariset puolueet ovat vain yksi yhteiskunnallisten liikkeiden toiminta-alue tai toimintakeino. Puoluetoiminnalla on tehtävänsä kamppailussa valtiovallan käytöstä yhteiskunnan muuttamiseksi, mutta valtio ei ole yhtä kuin yhteiskunta. Muutosta on ajettava itsenäisesti myös muilla yhteiskunnan alueilla. Näin on jopa ensisijaisesti, mikäli valtiovalta ymmärretään välineeksi ennemmin kuin päämääräksi ja mikäli puolueen vahvuus ajatellaan riippuvaiseksi kansalaistoiminnasta eikä päinvastoin. Teoreettista taustaa ajatukselle voi hakea vaikkapa David Harveyn esittämästä jäsennyksestä koskien yhteiskunnallisen muutoksen seitsemää tasoa. Muutokset hallinnollisissa instituutioissa ja oikeudellisessa järjestyksessä ovat tasoista yksi. Muita ovat esimerkiksi arkinen uusintaminen, ajattelutavat, tuotantoteknologiat, työprosessit ja niin edelleen. Vaikka kaikki tasot ovat keskinäisriippuvaisia, niin Harveyn mukaan niitä koskevat omat autonomiset muutosprosessinsa. Harveyn esitys perustuu Marxin kuvaukselle siitä, kuinka feodaaliyhteiskunta muuttui
16
Harveyn koko kuvaa ei ole tässä mahdollista esittää, ja olisi tietenkin huikentelevaa sanoa, että yhteiskunnalliset opistot voisivat toimia jäntevästi kaikilla eri tasoilla yhtä aikaa. Perusajatuksen kannalta riittää kuitenkin, että todetaan yhteiskunnallisen muutoksen monitasoisuus ja yhteiskunnan palautumattomuus valtioon. Muutoksen tuottaminen tarkoittaa tällöin kytkeytymistä muutosprosesseihin. Tämä taas tarkoittaa käytännölliseen harkintaan liittyviä ratkaisuja siitä, mitä prosesseja on järkevintä edistää. Periaatteessa voisi ajatella puolueen olevan kokonaisvaltainen elämänorganisaatio, mutta käytännössä toiminnan alue (kohdespesifisyys) määrittää organisoitumisen tapaa, eikä siis yksi muoto toimi kaikkialla. Kysymystä ratkaisematta kiteyttäisin, että yhteiskunnalliset opistot ovat parhaimmillaan vertaisoppimisen tiloja, joissa eri prosesseissa toimivat ihmiset voivat kohdata toisiaan ja jakaa tietojaan eri kamppailuista. Opistot voisivat toimia jopa solmukohtina uusille koalitioille. Tämä on abstrakti määritelmä, jonka konkretisoimisen jätän ilolla toimintaryhmille itselleen.
Kirjoittaja Jukka Peltokoski työskentelee KSL:n koulutustuottajana vastuualueenaan yhteiskunnallisen opetuksen kehittäminen.
Kantti 1/2013
Yhteisopisto kasaa opintoryhmiä Teksti ja kuva: Jukka Peltokoski
Tampereen yhteiskunnallinen opisto perustettiin vuonna 2009 ajatuksella, että opistosta tulisi puite erilaiselle vertaisoppimiselle. Toiminta on kuitenkin kanavoitunut yleisötilaisuuksien järjestämiseen. Näille on ollut tilauksensa, mutta samalla ihmisten keskinäinen opiskelu on jäänyt vähemmälle.
Opintoryhmät kohtaavat “yhteisopistossa” Tampereen yhteiskunnallisessa opistossa on tänä vuonna alettu ajaa eteenpäin uutta vertaisoppimisen hanketta. Yhteisopistoksi nimetyn aloitteen tarkoituksena on käynnistää laaja-alainen opintoryhmätoiminta. Yhteisopiston ajatuksena on käynnistää ja kasata erilaisia opintoryhmiä toimimaan rinnakkain. Kuka tahansa voi perustaa minkä tahansa opintoryhmän, johon löytyy riittävästi osallistujia.
Opintoryhmien synnyttämisen ja kasaamisen lisäksi Yhteisopisto on ajatus menetelmästä, jolla opintoryhmät jakavat keskinäistä tietoa. Menetelmää vasta testataan, mutta tarkoituksena on rytmittää prosessi opintoryhmien ohjatuilla yhteistapaamisilla, joita järjestetään muutaman kuukauden välein. Näin opintoryhmät ovat itsessään yksi suuri opintoryhmä. Mitään pedagogisia erikoisuuksia menetelmä ei sisällä. Puitteet halutaan pitää yksinkertaisina ja ymmärrettävinä. Lähtökohtana on pedagoginen nyrkkisääntö: jos oppijat ovat kiinnostuneita aiheestaan, he oppivat menetelmästä riippumatta. Näin voidaan olettaa, sillä muuten oppija ei osallistuisi koko prosessiin.
Kenelle toiminta on tarkoitettu? Yhteisopistolla ei ole poliittista agendaa varjeltavanaan, joten se on avoin kenelle tahansa – siis kenelle tahansa, joka hyväksyy
Tampereen yhteiskunnallisen opiston keskustelutilaisuudesta ”Tulevaisuuden hyvinvointi” Kuvassa: Tampereen yliopiston sosiaalipolitiikan professori Anneli Anttonen, SAK:n ekonomisti Erkki Laukkanen, yhteisötalouden ja osuustoiminnan tutkija, professori Juhani Laurinkari. Keskustelun vetäjänä toimi sosiaalipolitiikan opiskelija Kalle Honkanen.
Kantti 1/2013
17
vertaisoppimisen periaatteet! Muita rajauksia ei ole tarpeen tehdä ennakkoon. Tärkeää on päinvastoin saada mukaan sellainen kirjo, ettei toiminta leimaudu jonkin porukan omaksi jutuksi. Yhteiskunnallinen toiminnallisuus ei laajene, mikäli aloitteet vain uusintavat jo olemassa olevat verkostot ja identiteetit. Onnistuessaan Yhteisopistolla voi olla merkittävää vaikutusta monien eri tahojen toiminnalliseen luovuuteen ja innostuneisuuteen. Lähestymistapa muistuttaa enemmän avointa koodia kuin puoluetoimintaa. Toiminta starttaa täydellä teholla syksyllä 2013.
Pohjana ajatus vertaisoppimisesta Vertaisoppimisella tarkoitetaan oppimista, jossa ihmiset itse asettavat kysymyksiä ja tavoitteita sekä kantavat ryhmänä vastuuta toiminnan järjestämisestä. Vertaisoppimisen periaatteet on Tampereella summattu seuraavasti: ● opintoja/oppimista ei alisteta ulkopuolisen arvioijan tarkastelulle eikä opintoja muutoinkaan arvioida numeerisesti tai muulla hierarkisoivalla tavalla, ● opintoryhmässä vallitsee tasavertainen ja avoin toimintakulttuuri, ● pidemmälle edenneet tukevat muiden oppimista ilman arvostelua, ● jokaisella on oikeus omiin kiinnostuksen kohteisiinsa ● kaikki mukaan tulevat ovat keskenään tasavertaisia riippumatta iästä, sukupuolesta, ihonväristä tms., ● myös opettajat/luennoitsijat toimivat vapaaehtoisuuteen perustuen ● kukin opettaja/luennoitsija vastaa luentonsa sisällöstä itse ja on valmis alistamaan sen oppijoiden kriittiselle tarkastelulle.
Näiden lisäksi haluan korostaa suhdetta subjektiiviseen muutokseen. Opintoryhmä toimii tavoitteellisesti, mutta se on myös tarkoitus itsessään. Oppimisen lähtökohtana on jokaisen meidän tiedollinen vajavaisuus, mutta myös sen rikkaus. Ryhmässä saa olla tietämätön, koska kaikki nojaavat toisiinsa. Oppiminen perustuu jakamiselle. Ryhmä tuottaa kaiken sen tiedon, mitä yhteisen ongelman ratkomiseen tarvitaan.
Oppiminen kasvattaa voimia Kysymys on myös määrätynlaisen sosiaalisuuden rakentamisesta. Vertaisoppiminen on tehokasta mutta myös vapauttavaa. Kun oppiminen organisoidaan hierarkiattomasti, se synnyttää luottamusta ja ymmärrystä yhteisestä kyvykkyydestä. Tämä vahvistaa toiminnallisia verkostoja. Oppia ei haeta vain siksi, että sen jälkeen osattaisiin hoitaa paremmin “varsinaisia” asioita tai että keskustelu tuottaisi argumentteja “varsinaiseen” poliittiseen julkisuuteen. Oppiminen muodostaa yhteiskunnallisen toiminnan tilan itsessään. Oppiminen vapauttaa. Vertaisverkostot tarjoavat tilan, jossa elämä on edes vähän vapaampaa “realiteeteista”, jotka pakottavat tiputuspeliin ja tavaramaailman saatanalliseen myllyyn.
Tutustu Yhteisopiston toimintaideaan: muistio.tieke.fi/yhteisopisto Liity Yhteisopiston FB-ryhmään: facebook.com/groups/yhteisopisto yhteiskunnallinenopisto.fi
18
Kantti 1/2013
Kansalaistoiminnan uudet muodot Teksti: Tarja Muukkonen ja Sini Salmenjoki
Kansalaistoiminnan tulevaisuutta selvittävässä tutkimuksessa Järjestöjen tulevaisuus 2002 on tarkasteltu kansalaistoimintaa perinteisen järjestötoiminnan ja uusien vapaampien toimintamuotojen kautta. Tutkimus on KSL:n toteuttama ja tarve sille on syntynyt muuttuvan yhteiskunnan tarpeiden hahmottamisesta.
Tutkimuksessa selvitettiin, minkälaisia kansalaistoiminnan muotoja Suomessa on vuonna 2022. Kansalaistoiminnan muotoja (rekisteröityneet yhdistykset ja vapaamuotoinen kansalaistoiminta) tarkasteltiin kolmesta näkökulmasta: organisaatio, toiminta ja toimijat. Kansalaistoiminnan keskeisimpiä muotoja ovat pitkään olleet kansalaisjärjestöt. Järjestö on yleishyödyllinen yhteisö, ihmisten yhteenliittymä, joka on olemassa yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Kansalaisjärjestöön lukeutuvat niin keskusjärjestöt kuin pienemmätkin yhdistykset. Tutkimuksen tulokset puhuvat sen puolesta, että rekisteröityneen yhdistystoiminnan lisäksi vapaa kansalaistoiminta tulee vakiinnuttamaan paikkansa toimintamuotona. Vapaamuotoinen kansalaistoiminta on vaikuttamisen ja osallistumisen muoto, jota voidaan kutsua niin sanotuksi epäviralliseksi toiminnaksi, koska sen taustalla ei ole virallista rekisteröitynyttä organisaatiota. Vapaamuotoisessa kansalaistoiminnassa toimijoita houkuttelee sen lyhytjänteisyys sekä helpot ja joustavat osallistumismuodot.
Kantti 1/2013
Tulevaisuuden koulutustarpeet Viimeistään nyt kaikkien kansalaistoiminnan parissa toimivien oppilaitoksien tulisi esittää itselleen kysymys: miten uusia toimintamuotoja voidaan tukea pedagogisesti? Yhteiskunnan muutoksiin reagoiminen vaatii kansalaistoiminnan kentällä toimivilta oppilaitoksilta valmiutta reagoida muuttuvan kentän tarpeisiin. Perinteisempien järjestökoulutuksien (taloudenhoito, yhdistysjohtaminen) rinnalle nousevat erilaiset erityisesti vapaata kansalaistoimintaa palvelevat koulutukset. Vapaata kansalaistoimintaa palvelevina koulutuksina voidaan pitää ihmisten osallistumista ja innostamista sekä verkostojen kehittämistä tukevat koulutukset. Myös sosiaalisen median rooli vapaamuotoisessa kansalaistoiminnassa on merkittävä, mikä aiheuttaa tarpeen erilaisille sosiaalisen median käyttökoulutuksille. Perinteisempien yhdistystoiminnan hallintoa tukevien koulutuksien lisäksi organisaatiot tarvitsevat hanke- ja projektinhallintakoulutusta. Hallin-
19
non ja yhdistysjohtamisen koulutukset eivät kuitenkaan ole poistumassa, vaan niille tulee olemaan jatkossakin tarve. Lainsäädännön ja järjestöbyrokratian tunteminen tukee toimintaa ja sujuvoittaa hallintoa.
Lähidemokratian tuulet Yhtenä keskeisenä lähivuosien trendinä kansalaistoiminnassa ja yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa tulee olemaan lähidemokratia. Yhä useammassa kunnassa mietitään, miten lähidemokratiaa voidaan tukea ja miten asukkaat voivat osallistua oman alueensa päätöksentekoon. Yhtenä esimerkkinä mainittakoon Helsingin kaupungin kokeilu, joka sisältää kymmenen pääosin asukasvetoista demokratiapilottia. Niiden avulla etsitään ja kokeillaan uusia osallistumisen ja vuorovaikutuksen keinoja http://demokratia.hel.fi/. Demokratiapilotit sisältävät muun muassa asuinympäristön suunnittelua ja kehittämistä, asukas- ja monitoimitiloja, osallistuvaa budjetointia, asukasvaikuttamisen uusia muotoja ja keinoja, osallistumisen mallien kehittämistä, asukaspaneelien käyttöä, lähipalveluiden ja kommunikaatiorakenteiden kehittämistä, kehityskohteiden tunnistamista ja tapahtumien järjestämistä. KSL-opintokeskus on mukana Järjestöt lähidemokratian tukena, verkostoitumis- ja oppimisympäristö -hankkeessa. Hanke toteutetaan yhteistyössä muiden opintokeskusten kanssa vuosina 2012–2014. Projektissa laaditaan kaikille avoin lähidemokratiaa edistävä verkostoitumis- ja oppimisympäristö sekä koulutetaan yhdistysja järjestötoimijoita verkon ja sosiaalisen median välineiden hyödyntämiseen oman elinympäristönsä asioihin vaikuttamisessa.
20
Projektin tavoitteena on tukea lähidemokratian vahvistamista mm. lisäämällä tietoutta paikallisvaikuttamisen mahdollisuuksista, jakamalla hyviä vaikuttamiskäytänteitä, tekemällä tunnetuksi järjestöjen toimintaa, innostamalla ihmisiä vaikuttamaan ja verkostoimalla järjestöaktiiveja. Hankkeeseen haetaan nyt mukaan järjestöjä, jotka haluavat lähteä mukaan pohtimaan miten lähidemokratiaa omalla alueella voisi kehittää.
Ajan hermolla -avoimet kurssit KSL-opintokeskus on vuoden 2013 aikana uusinut omaa kurssitarjontaansa ja tarjoaa nykyään järjestökoulutusta yhteisöjen lisäksi yksityishenkilöille. Tämä voi olla yksi tapaa, jolla tulevaisuudessa tavoitetaan kansalaistoimijat, jotka eivät enää kiinnity pelkästään järjestöihin vaan surffailevat kansalaistoiminnassa kulloisienkin kiinnostuksenkohteidensa perässä. Taitoa osallistaa ja innostaa ihmisiä tarvitaan jatkossakin. Järjestöt joutuvat miettimään, miten herättävät kiinnostuksen ja aktivoivat ihmiset mukaan toimintaan. Toimijoita ja vaikuttamisen muotoja on valtavasti aina perinteisestä järjestöjen hallinnon pyörittämisestä verkkoadressien allekirjoittamiseen. Oppilaitoksien ja erityisesti vapaan sivistystyön toimijoiden tehtävä on vastata tähän tarpeeseen.
Kirjoittaja Tarja Muukkonen työskentelee KSL:n kehityspäällikkönä ja Sini Salmenjoki on KSL:n freekouluttaja. Lisäksi hän toimii koulutusarvioijana.
Kantti 1/2013
Verkossa Hae koulutuksiimme! KSL:n verkkosivujen kautta on mahdollista hakea sähköisesti KSL:n koulutuksiin. Koulutuskalenterista löytyy kursseja ja koulutuksia ympäri Suomea esimerkiksi tapahtumajärjestämisestä ja Macin käytöstä. Kursseilla voit kartuttaa muun muassa työelämätaitojasi, oppia viestimään entistä paremmin tai hioa järjestöosaamista. Käy tutustumassa KSL:n koulutustarjontaan ja etsi itsellesi sopiva kurssi verkkosivujen Koulutukset -osiossa ja Lahden TietoTupa -aikuisopiston verkkosivuilla. Hakemalla jo tänään varmistat parhaiten paikkasi osallistujien joukossa. Tutustu ja hae: ksl.fi/koulutukset
KSL-julkaisut: Ennakkotilaa Radikaalit vasemmistopuolueet Euroopassa -kirja! KSL julkaisee syksyllä Radikaalit vasemmistopuolueet Euroopassa -kirjan. Kirja käsittelee muun muassa radikaalien eurooppalaisten vasemmistopuolueiden kannattajia ja luotaa tulevaisuuden vaalimenestystä talouskriisistä kärsivässä Euroopassa. Kirjan kirjoittaja Luke March työskentelee politiikan ja kansainvälisten suhteiden lehtorina Edinburghin yliopistossa. March tutkii erityisesti neuvostoajan jälkeisiä poliittisia puolueita Venäjällä, Venäjän nationalismia ja Euroopan radikaalia vasemmistoa. Hän on aiemmin julkaissut Radical Left Parties in Europe (2011) and The Communist Party in Post-Soviet Russia (2002) -kirjat. Radikaalit vasemmistopuolueet Euroopassa -teosta voit tilata ennakkoon sähköisesti KSL:n verkkosivujen kautta. Ennakkotilatut kirjat toimitetaan kirjan ilmestyttyä postimaksun hinnalla. Kirja on myös ladattavissa e-kirjana KSL:n verkkosivuilta ilmestymisen jälkeen. Ennakkotilaukset: ksl.fi/julkaisut
Kantti 1/2013
Tarvitsetko tukea kurssin järjestämiseen? Järjestääkö yhdistyksesi kursseja, joihin kaipaat taloudellista tai pedagogista tukea? Kun yhdistyksesi järjestää kurssin, KSL-opintokeskus tarjoaa apua kurssin suunnittelussa ja taloudellista tukea kulujen kattamiseen. Kurssikulujen kattamiseen opintokeskus antaa taloudellista tukea kurssituntien määrän mukaan. Kurssin järjestäjän saama tuki on korkeintaan 50 % tukeen oikeuttavista kuluista. Kurssin sisältö ja muoto kannattaa miettiä opinnollisen tavoitteen mukaan. Kurssit voivat vaihdella pitkistä kursseista päivän koulutuksiin, draaman käytöstä luennointiin. Lisätietoa: ksl.fi -> Kurssipalvelut
KSL tekee vankiradiota Vankiradio on ohjelma vangeille ja heidän läheisilleen. Vankiradiossa kuullaan ajankohtaista asiaa vankeudesta ja vapautumisesta, esteistä ja mahdollisuuksista. Ohjelmien aiheina ovat muun muassa vapautumiseen valmistautuminen, koevapauteen navigointi, musiikin tekeminen vankilassa, nuoret sekä vanhemmuus. Ohjelman tarjoaa Kriminaalihuollon tukisäätiö. Ohjelmia lähetetään eri radiokanavien kautta, joista tiedotetaan Portti vapauteen -sivuilla. Lisäksi ohjelmia voi kuunnella netistä Portti vapauteen -palvelusta ja KSL:n sivuilta. Vankiloihin ohjelmat lähetetään cd-levyillä. Vankiradion tuottavat yhteistyössä EHYT ry, Kriminaalihuollon tukisäätiö, KRIS, Vankien Omaiset VAO ry ja KSL. porttivapauteen.fi
21
KSL:ssa tapahtuu LAHTI Lahdessa järjestetään runsaasti kursseja. Poimimme lehteen vain muutamia. Katso verkosta kaikki kurssit osoitteesta Lahden tietotupa.fi. Kurssit järjestetään KSL Lahden-tiloissa TietoTupa -aikuisopistossa, Hämeenkatu 15, 4.krs. Skypen perusteet senioreille (14 ot) tiistaisin ja torstaisin 20.–29.8.2013 Hinta: 30 €/osallistuja Toteutus: Neljä lähiopetuspäivää kello 9-12 Lisätietoja: toimisto@lahdentietotupa.fi tai 020 7909 506 Hae: lahdentietotupa.fi Tässä kurssissa käydään läpi Skypen perusteet. Kurssin jälkeen osaat soittaa ja viestitellä ystäviesi kanssa missä tahansa maailmaa. ! Kurssilaisilla on hyvä olla tietotekniikan alkeet hallussa. Kurssille voi tuoda oman kannettavan sekä kuulokemikrofonin. Sosiaalinen media järjestötyössä (7 ot) 28.9.2013 Hinta: 60 €/osallistuja Toteutus: Yksi lähiopetuspäivä kello 10–16 Lisätietoja: Anneliina Törrönen Hae: ksl.fi -> koulutukset, toimisto@ksl.fi tai 020 790 9509 Kurssilla tutustutaan sellaisiin sosiaalisen median työkaluihin, joista on erityisesti yhdistyksille hyötyä. Harjoitellaan ohjelmien käyttöä ja tehdään suunnitelma sosiaalisen median käytöstä. Kurssilla saat vastauksen muun muassa kysymyksiin: mitä sosiaalinen media on ja miten voit hyödyntää sosiaalista mediaa omassa järjestössäsi. Kouluttajana Lauri Lahikainen. Venäjä vieraana kielenä, I taso (42 ot) keskiviikkoisin 18.9.–11.12.2013 Toteutus: Kaksitoista lähiopetusiltaa kello 17–20
22
Hinta: 70 €/osallistuja Lisätietoja: toimisto@lahdentietotupa.fi tai 020 7909 506 Hae: lahdentietotupa.fi Kurssi on tarkoitettu vasta-alkajalle. Kurssituntien ohjelmassa on monenlaisia rakennekaavioita ja runsaasti esimerkkejä, jotka toivottavasti helpottavat ymmärtämistä. Tarkoituksena on kasvattaa sanavarastoa ja kehittää siten keskustelutaitoa. Kurssin opettajana toimii Nelly Lensu. Kukkakoruja huovuttamalla (21 ot) maanantaisin 2.9.–7.10.2013 Toteutus: Kuusi lähiopetusiltaa kello 17–20 Hinta: 36 €/osallistuja + materiaalit Lisätietoja: toimisto@lahdentietotupa.fi tai 020 7909 506 Hae: lahdentietotupa.fi Kurssilla valmistetaan märkähuovuttamalla kaula-, korva-, ja rintakoruja 100 %:sta villasta. Kurssi sopii myös aloittelijoille. Tuo kurssille huovutusvillaa, kuplamuovia, nestemäistä saippuaa, astia (esim. 15*20 cm), käsipyyhe ja sakset. Tarvikkeita saa ostaa myös opettajalta. Kurssin opettajana toimii käsityönopettaja Tatjana Unnukainen. Oshibanakerho (21 ot) tiistaisin 10.9.–15.10.2013 Toteutus: Kuusi lähiopetusiltaa kello 17.00– 20.00. Hinta: 36 €/osallistuja + materiaalit Lisätietoja: toimisto@lahdentietotupa.fi tai 020 7909 506 Hae: lahdentietotupa.fi Kurssilla tutustutaan helmeilymateriaaleihin, työvälineisiin ja muun muassa RAW, peyote, ndebele ja tilitekniikoihin. Kurssilla voit valmistaa itsellesi tai vaikkapa lahjaksi kaula-, ranne-, rinta- tai korvakoruja sekä sormuksia.
Kantti 1/2013
Tuo kurssille omia helmiä (kahta eri väriä), siimaa tai lankaa sekä sakset! Lahdessa tarvikkeita saat esimerkiksi seuraavista liikkeistä: Sinooperi, Mannaz ja Sinelli. Kurssin opettajana toimii Irina Mokicheva. Helmeilykerho (21 ot) torstaisin 12.9.–17.10.2013 Toteutus: Kuusi lähiopetusiltaa kello 17–20 Hinta: 36 €/osallistuja + materiaalit Lisätietoja: toimisto@lahdentietotupa.fi tai 020 7909 506 Hae: lahdentietotupa.fi Kurssilla tutustutaan helmeilymateriaaleihin, työvälineisiin ja muun muassa RAW, peyote, ndebele ja tilitekniikoihin. Kurssilla voit valmistaa itsellesi tai vaikkapa lahjaksi kaula-, ranne-, rinta- tai korvakoruja sekä sormuksia. Tuo kurssille omia helmiä (kahta eri väriä), siimaa tai lankaa sekä sakset! Lahdessa tarvikkeita saat esimerkiksi seuraavista liikkeistä: Sinooperi, Mannaz ja Sinelli. Kurssin opettajana toimii Irina Mokicheva. Rentoutus ja stressinhallinta (27 ot) 14.–15.9., 21.–22.9. ja 28.–29.9. Toteutus: Kuusi lähiopetuspäivää lauantaisin ja sunnuntaisin kello 10–14 Hinta: 46 €/osallistuja Lisätietoja: toimisto@lahdentietotupa.fi tai 020 7909 506 Hae: lahdentietotupa.fi Löydä tie tasapainoisempaan elämään. Kurssi sopii kaikenikäisille sekä -kuntoisille. Kurssin opettajana toimii Tatjana Savolainen. Huom. Kurssi toteutetaan venäjän kielellä. Puhe- ja esiintymistaito (22 ot) 16.–17., ja 23.–24.11.2013 Toteutus: Neljä lähiopetuspäivää. Lauantaina kello 10–15.15 ja sunnuntaina 11– 15.30. Hinta: 60 €/osallistuja Lisätietoja: toimisto@lahdentietotupa.fi tai 020 7909 506 Hae: lahdentietotupa.fi
Kantti 1/2013
Kurssi on räätälöity erityisesti puhetyöläisille. Kurssi sisältää luentoja, harjoitteita ja keskustelua. Kurssin sisältö koostuu seuraavasti: puhe- ja esiintymistaidon perusteet, itsetunto ja sen vahvistaminen, esiintymisjännitys ja sen hallinta ja ensivaikutelma.
TAMPERE Uusi kurssi: Haluatko päästä talouskeskustelun kärryille? Lähde talouskurssille! KSL:n kurssiperheen uusin jäsen on talouskurssi vasemmistolaisen talouden perusteista. Kurssilla lähdetään perusteista, joten aiempia talousopintoja ei edellytetä. Osallistujat tekevät kurssilla muun muassa omaa kiinnostustaan vastaavan pienimuotoisen selvityksen talouteen liittyvästä aiheesta. Kurssimateriaalit ovat kurssilaisille maksuttomia. Materiaalina käytetään muun muassa Teppo Eskelisen ja Matti Ylösen kirjoittamaa Vasemmistolainen talouspolitiikka – lyhyt oppimäärä -kirjasta. Kurssin kesto on kaksi opetuspäivää, jonka jälkeen opiskelua on mahdollista jatkaa KSL:n opintoryhmänä. Kysy lisää talouskurssista koulutustuottaja Jukka Peltokoskelta, jukka.peltokoski@ksl.fi tai 0400 265 919 Tilaa tai lataa itsellesi ilmaiseksi Vasemmistolaista talouspolitiikkaa – Eurokriisistä eteenpäin tai Vasemmistolainen talouspolitiikka – lyhyt oppimäärä osoitteesta ksl.fi/julkaisut
AMMATILLINEN LISÄKOULUTUS HELSINKI Kasvata liiketoimintaasi, vaikuta yhteiskuntaan! – Menestyvä yhteiskunnallinen yritys -kurssi 21.–22.9., 12.–13.10. ja 9.-10.11.2013 Paikka: Kokoushotelli Rantapuisto, Helsinki Hinta: 250 € (sis. koulutuksen, verkkomateriaalit, majoitus 2hh sekä ohjelmaan
23
merkityt ruokailut kurssin aikana). Mikäli haluat majoittua kurssin aikana 1hh, lisämaksu on 80 €. Toteutus: Etäopiskelu ja kolmena viikonloppuna lähijakso Lisätietoja: Anna Kirstinä, anna.kirstina@ ksl.fi tai puhelin 050 306 6720 Hae 31.5. mennessä: ksl.fi -> Koulutukset -> Ammatillinen lisäkoulutus -> Yrityskoulutukset
Apple Mac -tietokoneen peruskäyttö (26 ot) 23.-24.11. sekä 30.11.-1.12.2013 Paikka: Helsinki, Lintulahdenkatu 8 Hinta: 100 €/osallistuja Toteutus: Neljä lähiopetuspäivää kello 9.30-16 Lisätietoja: Olli Sydänmaa Hae: ksl.fi -> koulutukset, toimisto@ksl.fi tai 020 790 9521
Menestyvä yhteiskunnallinen yritys -kurssi on suunnattu yrittäjille ja yrityksille, joiden ensisijainen tavoite on liiketoiminnallaan ratkoa yhteiskunnallisia ja ympäristöongelmia. Kurssi tarjoaa konkreettisia työkaluja yhteiskunnallisen yrityksen johtamiseen, markkinointiin ja sen yhteiskunnallisten vaikutusten arviointiin. Kurssin jälkeen sinun on muun muassa helppo hakea Suomalaisen Työn Liiton Yhteiskunnallinen yritys – merkkiä ja sinulla on työkaluja yhteiskunnallisen yrityksen johtamiseen ja markkinointiin. Kurssin järjestävät KSL-opintokeskus, Suomalaisen Työn Liitto, Mediajalostamo Oy, SYY Akatemia ja Diakonia-ammattikorkeakoulu. Uudenmaan Ely-keskus osallistuu koulutuksen rahoittamiseen. Kouluttajina toimivat Lauri Lahikainen, Elina Vanhapiha, Ulla Tirronen ja Anna Kirstinä.
Kahden viikonlopun mittaisella kurssilla tutustutaan Apple-käyttöjärjestelmään ja sen perustoimintoihin sekä Apple-perheeseen. Tutuksi tulevat muun muassa kuvankäsittely, videoeditointi, sähköposti, iCloud sekä Macin mukana tulevat ohjelmat. Kurssille tarvitset mukaan oman Mac-tietokoneen. Kouluttajana Olli Sydänmaa.
Apple Mac –tietokoneen peruskäyttö (26 ot) 23.-24.11. sekä 30.11.-1.12.2013 Paikka: Helsinki, Lintulahdenkatu 8 Hinta: 100 €/osallistuja Toteutus: Neljä lähiopetuspäivää kello 9.30-16 Lisätietoja: Olli Sydänmaa Hae: ksl.fi -> koulutukset, toimisto@ksl.fi tai 020 790 9521 Kahden viikonlopun mittaisella kurssilla tutustutaan Apple-käyttöjärjestelmään ja sen perustoimintoihin sekä Apple-perheeseen. Tutuksi tulevat muun muassa kuvankäsittely, videoeditointi, sähköposti, iCloud sekä Macin mukana tulevat ohjelmat. Kurssille tarvitset mukaan oman Mac-tietokoneen. Kouluttajana Olli Sydänmaa.
24
JOUTSA Pollesta potkua työelämään -jatkokurssi (5 pv) 6.-8.9. ja 15.–17.11.2013 Paikka: Joutsa, Pappinen Hinta: 150 €/osallistuja Lisätietoa: ulla.maria.linjama@kolumbus.fi Hae: ksl.fi -> koulutukset 31.7. mennessä Kurssien menetelmät ovat toiminnallisia. Yhdessä oppiminen ja tekeminen on kursseilla keskeistä. Kurssi on suunnattu erityisesti aiempina vuosina jonkun Pollesta potkua työelämään -peruskurssin käyneille.
LAHTI Apple Mac -tietokoneen peruskäyttö (26 ot) 5.-6.10. sekä 12.-13.10.2013 Hinta: 100 €/osallistuja Toteutus: Neljä lähiopetuspäivää kello 9.30–16 Lisätietoja: Olli Sydänmaa Hae: lahdentietotupa.fi, toimisto@lahdentietotupa.fi tai 020 790 9506 Kahden viikonlopun mittaisella kurssilla tutustutaan Apple-käyttöjärjestelmään ja sen perustoimintoihin sekä Apple-perheeseen. Tutuksi tulevat muun muassa kuvankäsittely, videoeditointi, sähköposti, iCloud sekä
Kantti 1/2013
Macin mukana tulevat ohjelmat. Kurssille tarvitset mukaan oman Mac-tietokoneen. Kouluttajana Olli Sydänmaa.
Toteutus: Viisi lähiopetuspäivää Lisätietoja: Heli Vuori, heli.vuori@ksl.fi tai 020 790 9540 Hae: ksl.fi -> koulutukset, heli.vuori@ksl.fi
Iloa iPadista (7 ot) 9.11.2013 Hinta: 50 €/osallistuja Toteutus: Yksi lähiopetuspäivä kello 9.30-16 Lisätietoja: Olli Sydänmaa Hae: lahdentietotupa.fi, toimisto@lahdentietotupa.fi tai 020 790 9506
LogoArt 3 – rytmin merkitys elämässä -jaksolla tarkastellaan luonnon Lisää ja ihmisen, hänen liikkeensä ja koulutuksia muuttumisensa rytmejä sekä omaa tahtoa nähdä koko oman ksl.fi/koulutus. elämän motivaatio. Siihen liittyy Tutustu ja hae myös oma tietoisuus ja motivaaverkosivuilla! tio käyttää omaa tahtoaan elämän tarkoituksen löytämiseksi. Jakson työskentelymenetelminä ovat muun muKurssilla käydään läpi kaikki Apple assa maalaus, muotopiirustus, savityöt, luiPadin toiminnot, esitellään sovelluksia ja ennot, keskustelut ja liikkuminen. LogoArt tutustutaan App Storeen. Kurssille tarvitset -taideterapian ohjaajana toimii Marianne mukaan oman iPadin. Kouluttajana Olli Syda Silva Prado. dänmaa.
OULU LogoArt 1 - Elämänkaari ja ihmiskuva (46 ot) 10.–14.6.2013 Paikka: Oulu, Veteraanikatu 9 C Hinta: 70 € (sis. opetuksen, materiaalit ja lounaan) Toteutus: Viisi lähiopetuspäivä Lisätietoja: Heli Vuori, heli.vuori@ksl.fi tai 020 790 9540 Hae: ksl.fi -> koulutukset, heli.vuori@ksl.fi LogoArt 1 Elämänkaari ja ihmiskuva -kurssilla tutustutaan taideterapian tapaan jakaa ihmisen kokonaisuus neljään eri osaan ja logoterapian näkemykseen kolmiulotteisesta ihmisen kuvasta sekä ihmisyksilöiden kehitykseen ja Logo-Art -taideterapian määrittämiin neljään temperamenttipiirteisiin. Työskentelymenetelminä ovat muun muassa maalaus, muotopiirustus, savityöt, luennot, keskustelut ja liikkuminen. LogoArt -taideterapian ohjaajana toimii Marianne da Silva Prado. LogoArt 3 – rytmin merkitys elämässä (46 ot) 5.–9.8.2013 Paikka: Oulu, Veteraanikatu 9 C Hinta: 250 € (sis. opetuksen, materiaalit ja lounaan)
Kantti 1/2013
LogoArt – oma elämänkaari (56 ot) 12.–17.8.2013 Paikka: Oulu, Paattikuja 3 Hinta: 360 €/osallistuja (sis. opetuksen, materiaalit, lounaan ja yöpymisen 2 hh/ huoneissa) Toteutus: Kuusi lähiopetuspäivä Lisätietoja: Heli Vuori, heli.vuori@ksl.fi tai 020 790 9540 Hae: ksl.fi -> koulutukset, heli.vuori@ksl.fi LogoArt 1 – oma elämänkaari -kurssilla käydään läpi oman elämänkaaren kehittymistä Logo-Art -taideterapian mukaan. Kurssin aikana osallistuja piirtää, kirjoittaa, muovaa ja työstää omaa kuvaansa ja itsetuntemustaan ja sitä miten löytää elämäntarkoituksensa. LogoArt -taideterapian ohjaajana toimii Marianne da Silva Prado.
TARVITSETKO KOULUTUSTA? Toteutamme yhdistyksille ja yrityksille valmiita kurssipaketteja sekä tarpeisiinne räätälöityjä koulutuksia. Räätälöity koulutus voidaan järjestää joko KSL-opintokeskuksen tiloissa tai siellä missä olette. Ota yhteyttä ja kerro koulutustarpeestasi koulutuspäällikkö Anneliina Törröselle, anneliina.torronen@ksl.fi tai puhelin 050 590 0180. Lisätietoa: ksl.fi -> Koulutus
25
Kansan Sivistystyön Liitto KSL ry Kansan Sivistystyön Liitto on vapaan sivistystyön järjestö, jonka opinnollinen toiminta painottuu yhteiskunnalliseen, järjestölliseen ja kulttuuriseen sivistystyöhön. Kurssitoiminta, opintokerhot ja ammatillinen lisäkoulutus muodostavat KSL:n opinnollisen toiminnan selkärangan. KSL järjestää jäsenjärjestöilleen koulutuksia, harjoittaa julkaisutoimintaa ja järjestää seminaareja. Jäsenjärjestöihimme kuuluu ammattiliittoja, kansalaisjärjestöjä ja vasemmistolaisia yhteiskunnallisia toimijoita. KSL ylläpitää KSL-opintokeskusta, joka toimii vapaan sivistystyön valtakunnallisena aikuisoppilaitoksena. Opintokeskuksen järjestämä koulutus ei johda tutkintoon, vaan perustuu vapaan sivistystyön arvoille. Opiskelu pohjautuu omaehtoisuuteen, osallistumiseen ja yhteisöllisyyteen. Liiton opinnollisen toiminnan tavoitteena on vahvistaa ja tukea aktiivista ja kriittistä kansalaisuutta. KSL Media KSL Media ottaa kantaa näkymällä ja olemalla mukana erilaisissa tilaisuuksissa. KSL Media -sivustolta voit katsella ja kuunnella ohjelmia, haastattelu- ja tapahtumakoosteita. Videoiden ohella sivustolta voi myös kuunnella ja ladata äänitiedostoja. Äänitiedostot voivat olla viikoittain uusiutuvia radio-ohjelmia, opintoaineistoja, keskustelutilaisuuksia tai radiokurssilaisten kurssitöitä. Sivustolta voit kuunnella myös KSL-radion vanhoja ohjelmia monella eri kielellä. Radio-ohjelmia tuotetaan koko ajan lisää suoraan verkkoon. Ohjelmien herättämistä ajatuksista voit keskustella facebook-sivuillamme: www.facebook.com/kslry. www.kslmedia.fi
26
Kantti 1/2013
KSL keskustoimisto Lintulahdenkatu 10 00500 Helsinki 020 7909 500
Kehityspäällikkö Tarja Muukkonen 020 7909 524 050 5942 951
Pääsihteeri ja opintojohtaja Pekka Pättiniemi 020 7909 520 050 5900 717
Kurssisihteeri Niina Soikkeli 020 7909 507 040 6694 663
Tietoturvapäällikkö Sebastian von Etter 020 7909 535 050 5900 719
Monimediatuottaja Olli Sydänmaa 020 7909 521 050 5900 716
Toimistosihteeri Taija Ilomäki 020 7909 513 040 5310 045
Koulutuspäällikkö Anneliina Törrönen 020 7909 509 050 5900 180
Taloussihteeri Eila Karjalainen 020 7909 514 040 1973 748
Opintokerhot Lahdenkuja 6 B 91910 Tupos
Koulutustuottaja Anna Kirstinä 020 7909 515 050 3066 720 Kurssisihteeri Riitta Kärki 020 7909 516 040 1973 756 Kulttuurituottaja Jutta Lithovius 020 7909 508 0400 308 509 Tiedottaja Outi Moilanen 020 7909 542 050 521 8326
Opintokerhotuottaja Tiina Huhtala 020 7909 538 050 5900 709 ALUETOIMISTOT Lahden KSL Hämeenkatu 15 15110 Lahti faksi 03 589 9505 www.lahdentietotupa.fi
Koulutustuottaja Eeva Kejonen 020 7909 531 Projektityöntekijä Heli Vuori 020 790 9540 Pajaohjaaja/etsivä työ Mirjami Tölli (opintovapaalla 31.5.2014 saakka) Tampereen KSL Näsilinnankatu 22 A 1 33210 Tampere faksi 03 222 3738 Palvelutuottaja Veijo Laitinen 020 7909 539 Koulutustuottaja Jukka Peltokoski 0400 265 919 PALVELUTOIMISTOT Turun KSL Hakakatu 12 20540 Turku faksi 02 237 9190 Pekka Heikkilä 02 237 9170 tai 0400 826 747 pekka.heikkila@nic.fi
Koulutustuottaja Eeva Rapp 03 589 7500
Kemin KSL Nahkurinkatu 5 94100 Kemi
Koulutustuottaja Petra Åhlström 03 589 7536
Hannu Alakontiola 0400 695 905
Oulun KSL Veteraanikatu 9 C 90100 Oulu
Tavoitat työntekijät myös sähköpostitse: etunimi.sukunimi@ksl.fi www.ksl.fi
Kantti 1/2013
27
Tervetuloa valtakunnallisille KSL-opintopäiville 14.9.2013
Miten ratkaisen haastavan tilanteen koulutuksessa? Tänä vuonna opintopäivillä tutkitaan ja ratkaistaan vaikeita tilanteita koulutuksessa. Asiaan tartutaan toiminnallisesti, osallistujien omia kokemuksia ja ryhmän osaamista hyödyntäen. Päivän aikana osallistujat pääsevät myös kertomaan ideansa ja kommenttinsa KSL:n tulevaisuuden linjauksiin strategiatorilla. Opintopäivä on suunnattu kouluttajille: freelancekouluttajille, jäsenjärjestöjen oto-kouluttajina toimiville toimitsijoille ja ammattiosastojen aktiiveille, kurssijärjestäjien ja ammatillisen lisäkoulutuksen järjestäjien kouluttajille sekä yhteiskunnallisten opistojen kouluttajina toimiville henkilöille. Opintopäivä järjestetään Helsingissä osoitteessa Lintulahdenkatu 8.
Kouluttaja, laita ajankohta kalenteriisi ja ilmoittaudu opintopäiville viimeistään 6.9.2013 osoitteessa ksl.fi/koulutukset! Opintopäivien ohjelma laitetaan KSL:n verkkosivuille ja lähetään ilmoittautuneille.
Lisätietoa opintopäivästä: koulutuspäällikkö Anneliina Törrönen, anneliina.torronen@ksl.fi tai 050 590 0180.