Vuosikertomus 2019

2019 vuosikertomus

JULKAISIJA Järvi-Pohjanmaan Yrityspalvelu Oy Hoiskontie 25, 62900 Alajärvi I info@jpyp.fi.

Järvi-Pohjanmaan Yrityspalvelu Oy julkaisee vuosittain vuosikertomuksen. Vuosikertomus julkaistaan sekä painettuna että sähköisenä. Sähköinen versio löytyy Issuu-palvelusta sekä osoitteesta jpyp.fi.

TOIMITUS Loistava sisältötoimisto, Vimpeli PAINO Suomen Uusiokuori Oy

3

Sisällys 4 7 10 13

Toimitusjohtajan katsaus Yrityspalvelu Kehittämispalvelu: Yrityskehittäminen Yleinen kehittämispalvelu ja kehittämishankkeet

20 24 26 28 29

Aluemarkkinoinnin tapahtumia Henkilöt ja omistukset Tilinpäätös ja tase Näkymiä tulevaan JPYP:n toimintastrategia

Yrittäjän arjessa

4

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

Elinkeinoyhtiö yrittäjän arjessa JÄRVI-POHJANMAAN YRITYSPALVELU OY (jäljempänä JPYP) on vuoden 2009 alusta alkaen toiminut Järvi-Pohjanmaan yritys- ja kehittämispalveluja tuottavana yhtiönä.

Alajärven kaupunki, Soinin ja Vimpelin kunnat omistavat yhtiön osakkeista asukaslukujensa suhteessa yhteensä noin 85 %. Muina omistajina ovat alueen 21 yritystä ja yksi pankki.

Yhtiö kuuluu Alajärven kaupungin konserniin.

JPYP:n hallituksen hyväksymän strategian mukaan yhtiön tehtävänä on

1) TUKEA OSAKASKUNTIEN elinvoiman rakentamista ja kehittämistä 2) TUKEA NYKYISTEN JA TULEVIEN yritysten toimintaympäristön kehittämistä sekä 3) TOIMIA VÄLITTÄJÄORGANISAATIONA elinkeinopalvelujen, yritysten kehittämistarpeiden sekä tutkimustiedon välityksessä toiminta-alueen sisällä sekä maakuntatasolla.

TOIMINNALLISIKSI PAINOPISTEALUEIKSI on määritelty yrityspalvelu, kehittämispalvelu sekä yritysten toimintaympäristön kehittäminen.

YHTIÖLLÄ ON TOIMIPISTEET Alajärvellä, Soinissa ja Vimpelissä. JPYP tekee yhteistyötä aktiivisesti Hoiskontie 25 kehittämis- ja innovaatiokeskuksen toimijoiden kanssa. Edellisten lisäksi yhtiö tekee yhteistyötä Yritys-Suomi Järviseudun toimijoiden, Finnvera Oyj Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät ry:n ja paikallisten yrittäjäyhdistysten sekä muiden

julkisten sekä yksityisten toimijoiden kanssa.

JPYP PALVELEE JÄRVI-POHJANMAALLA toimivia yrityksiä ja yrittäjäksi haluavia kaikissa yrityksen elinkaaren vaiheissa aina yrityksen perustamisesta omistajanvaihdokseen saakka. Haluamme olla yritysten strateginen kumppani, joka tukee ja elää mukana yrittäjän arjessa.

JPYP:N YRITYSPALVELUTOIMINNAN asiakasmäärä nousi toimintavuoden aikana peräti 342 asiakaskontaktilla edelliseen toimintavuoteen verrattuna. Toimivien yritysten osalta vuosi oli asiakaskontaktien mittarilla erittäin vilkas. Vuoden 2019 aikana uusien yritysten perustaminen ja siihen liittyvät asiakaskontaktit puolestaan olivat vähäisempiä, johtuen muun muassa korkeasta työllisyydestä yhtiön toiminta-alueella. Toimitilojen osalta

”Haluamme olla yritysten strateginen kumppani.” asiakaskontaktien määrä oli edellisen vuoden tasolla. Suurta asiakaskontaktien määrää selittää osaltaan CRM-asiakashallintajärjestelmän käyttöönotto täysimääräisenä vuoden 2019 alusta saakka.

YRITYSKOHTAISTEN kehittämishankkeiden sparraus ja valmistelu yritysten kanssa oli erityisesti vuoden loppupuolella varsin vilkasta. Vaikkakaan myönnettyjen rahoituspäätös-

ten osalta ei selkeää lisäystä yrityshankkeissa näkynyt oli kuitenkin yritysten aktiivisuus kehittämishankkeita kohtaan nousussa. Toisaalta on myös muistettava alueen aikaisempien vuosien vilkas investointibuumi, jonka jälkeen oli odotettavissa laskua investoinneissa ja liiketoiminnan kehittämisessä.

Yleisten alueen kehittämishankkeiden osalta selkeä rahoituksen väheneminen on näkynyt myös yhtiön saamien kehittämishankkeiden määrässä ja käytettävissä olevissa resursseissa. Elinvoimaa kuntiin -hanke koettiin tarpeelliseksi ja se pääsi tavoitteisiin. Hankkeen avulla käynnistettiin muun muassa julkisien hankintojen avoimuutta ja läpinäkyvyyttä kehittävät markkinavuoropuhelut ja hankintakoulutus. Tilaisuuksia järjestettiin kaikkiaan viisi eri puolilla Järviseutua.

VUODEN 2019 AIKANA valmisteltiin kolme uutta yleistä kehittämishanketta: EtätyöHub, JärviseutuGoesSmart sekä Kotouttaminen tutuksi. Hankkeista on toimitettu rahoitushakemukset Leader-toimintaryhmälle. EtätyöHubja JärviseutuGoesSmart-hankkeet ovat tällä hetkellä Ely:n käsiteltävänä ja Kotouttaminen tutuksi-hanke on mukana 1/2020 loppuvassa rahoitushaussa.

YHTIÖN SUORITTAMAN EDUNVALVONNAN tavoitteena on ennen kaikkea yhtiön omistajakuntien ja seutukunnan elinvoiman lisääminen sekä tiedonvälitys kuntien ja maakunnan toimijoiden välillä. Ajankäytön osalta edunvalvonta muodosti kertomusvuonna merkittävän osuuden toimihenkilöiden työajasta. Keskimääräinen edunvalvontaan käytetty osuus oli noin 30 % työajasta.

Edunvalvontatyö koostui pääosin kehittä-

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

5

Katsaus talouslukuihin JPYP:N PERUSTOIMINNAN eli yritysja kehittämispalvelun tuotto oli 444 634 euroa, joka on noin 81 % yhtiön kokonaistuotoista. Perustoiminnan osuus oli hieman suurempi kuin edellisenä vuotena.

ALUEMARKKINOINNISTA KUNNILLE aiheutuvat kustannukset muodostuivat ulkopuolisten palvelujen hankinnasta.

Suurimpana yksittäisenä aluemarkkinointitapahtumana oli Luonto- ja erämessut Soinissa. Toiminnan kokonaisrahoitus oli noin 29 000 euroa talousarvioita pienempi.

Toimintavuoden tappiollinen tulos johtui yhden kehittämishankkeen tukien kohdistumisesta edelliselle vuodelle.

Kokonaisrahoitus TOIMITUSJOHTAJA VESA ALANKO-LUOPA

mishankkeiden ohjausryhmätyöskentelystä, maakunnan rahoittajien, työ- ja elinkeinotoimijoiden tapaamisista sekä maakunnan yhteisiin kehittämistilaisuuksiin osallistumisista. Vuoden 2019 aikana jatkuivat maakuntauudistuksen valmistelutyöt Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen ja Etelä-Pohjanmaan liiton vetovastuulla.

Valmistelu katkesi maaliskuussa 2019.

LAPPAJÄRVI MUKAAN YHTIÖN toimintaan. Vuoden 2019 aikana aloitettiin neuvottelut Lappajärven kunnan liittymisestä yhtiön osakkaaksi ja siten mukaan yritys- ja kehittämispalveluiden piiriin. JPYP:n toimintaa esiteltiin yhtiön varapuheenjohtajan ja toimitusjohtajan toimesta useissa kunnan luottamushenkilöiden ja alueen yrittäjien kokoon kutsumissa tilaisuuksissa.

Lappajärven kunnan liittyminen yhtiön osakkaaksi varmistui lopullisesti 9.12.2019 Lappajärven kunnanhallituksen päätöksen seurauksena. Yritys- ja kehittämispalvelu alueella aloitettiin vuoden 2020 alussa nykyisten yritysneuvojien toimesta.

Laajentumisen seurauksena palkataan lisäresurssi yritysneuvontatyöhön.

547 345 2019

Yritys- ja kehittämispalvelun tuotto

684 302 2018

Toiminnan tulos

444 634 € Hanketoiminnan kokonaistuotto

102 711 € Aluemarkkinoinnin kokonaiskustannukset

15 572 €

-14 111

31 918

2019

2018

€

€

6

TOIMINTA I YRITYSPALVELU

Kraatterijärven toimijat ry palkitsi Punaisen tuvan viinitilan Vuoden matkailuyrityksenä 2019.

(Kuva: Jouko Etula)

Vimpelissä Teollisuusmäen kehittämistyöryhmässä kuultiin omistajanvaihdos- ja yrityskauppa-asiaa toukokuussa. (Kuva: Vesa Alanko-Luopa)

Info- ja ideointi-ilta keräsi Alajärvellä yhteen yrittäjiä ja päättäjiä. (Kuva: Jouko Etula)

YRITYSPALVELU I

TOIMINTA

7

Yrityspalvelu

kattavasti mukana monessa Yrityspalvelujen toimintaa mitataan yritysja asiakaskontaktien määrällä, joita vuonna 2019 oli kaikkiaan 877 kappaletta. Useimmat kontaktit koskivat toimivien yritysten neuvontaa ja kehittämistä. Yritysten toimintaa edistäviä koulutus- ja kehittämistilaisuuksia yhteistyössä kehittämishankkeiden ja muiden toimijoiden kanssa. Tilaisuuksien aiheet vaihtelivat hyvin laajasti yleisistä aiheista aina yrityskohtaista kehittämistä koskettaviin aiheisiin.

Yritys-Suomi työryhmä ja Hyrrä-palvelu Yritysneuvonnassa hyödynnettiin OmaYritys-Suomi palvelua (Suomi.fi) alkavien yritysten liiketoimintasuunnitelmien laadinnan yhteydessä sekä toiminnassa olevin rahoitushakemuksiin. Järviseudun Yritys-Suomi työryhmän työskentely on jatkunut edelleen aktiivisena. Ryhmän koollekutsujana toimii alueen Te-palveluiden edustaja. JPYP:n henkilöstön lisäksi ryhmään kuuluu alueen koulutusorganisaatioiden, Leader-toimintaryhmien, Metsäkeskuksen sekä Järviseudun kuntien elinkeinotoimen edustajia. Työryhmän säännöllinen kokoontuminen ja yhteisten asioiden käsittely on noteerattu myös maakuntakeskuksessa toimivana yhteistyötapana. Vastaavaa ei ole käytössä muualla Etelä-Pohjanmaan maakunnassa.

Asiakkaita neuvottiin ja avustettiin ELY-keskuksen maaseudun- ja Leader-yritysrahoitus-

hakemusten sähköisessä käytössä. Hakemukset tehtiin alueella lähes 100 prosenttisesti käyttämällä Hyrrä - maaseudun tukien sähköistä hakua. JPYP:n hankerahoitusten haussa sekä maksatuksissa hyödynnettiin myös Hyrrä-verkkopalvelua.

Elinkeinojen kehittämisryhmiä ja paikallista yhteistyötä Yrityspalvelun henkilöstö on ollut kutsuttuna mukana toimialueensa yrittäjäjärjestöjen toiminnassa osallistuen niiden hallitusten ja eri toimikuntien toimintaan. Yrityspalvelu toimi tiiviissä yhteistyössä myös Alajärven Yrittäjät ry:n Kaupan kehittämisryhmässä, jonka toiminta-ajatuksena on vahvistaa paikkakunnan kaupanalaa ja turvata sen toimintaedellytyksiä.

Yrityspalvelun henkilöstö oli toimintavuonna aktiivisesti mukana kuntien elinkeino- ja yleistä kehittämistä koskevissa tilaisuuksissa sekä neuvotteluissa. Kuntien elinkeinotoimintaan liittyviin kaavoitus- ja toimitilaneuvotteluihin osallistuttiin tarpeen mukaan.

Alajärven kaupunginhallituksen toimikunnassa, elinkeinoneuvottelukunnassa, oli nimettyinä JPYP:n edustaja Jouko Etula ja kaupungin edustaja Jukka Kuoppala. Elinkeinoneuvottelukunnan muut edustajat olivat kaupungin luottamushallinnosta ja viranhaltijajohdosta sekä paikallisista yrittäjäjärjestöistä ja MTK:sta. Toimikunta ei kokoontunut vuoden 2019 aikana.

Soinin elinkeinoneuvottelukunnassa JPYP:n edustajana on Pirkko Ylätalo. Soinin elinkeinoneuvottelukunnan muut edustajat ovat Soinin kunnan luottamushenkilöitä, Soinin Yrittäjien ja MTK:n edustajat, eri toimialojen yritysedustajat sekä kunnanjohtaja. Soinin elinkeinoneuvottelukunta kokoontui kerran vuonna 2019.

Vimpelin Yrittäjät ry:n elinkeinovaliokunnassa on edustajat Vimpelin Yrittäjät ry:stä, Vimpelin kunnasta sekä JPYP:stä. JPYP:n edustajana kertomusvuonna on toiminut Vesa Alanko-Luopa. Vimpelin elinkeinovaliokunta on kokoontunut yhden kerran vuonna 2019.

Elinkeinovaliokunta on perustanut kolme alaryhmää, joissa kaikissa on ollut edustajat JPYP:sta. Vimpelin teollisuusmäki-työryhmä on kokoontunut neljä kertaa, Road68-työryhmä kolme kertaa ja Lakeharjun kehittämisryhmä viisi kertaa vuoden 2019 aikana.

Messutapahtuma uudistui Soinissa Asumista ja Hyvinvointia -messut vaihtoivat nimensä Luonto- ja erämessuiksi. Messut järjestettiin 4. toukokuuta Soinissa. Järjestelyistä vastasi Järvi-Pohjanmaan Yrityspalvelu Oy yhteistyössä Soinin kunnan sekä Soinin Yrittäjät ry:n kanssa. JPYP:ltä vastuuhenkilönä toimi yritysneuvoja Pirkko Ylätalo.

Messujen kävijämäärä oli noin 3000 kävijää.

8

TOIMINTA I YRITYSPALVELU

Perustetut yritykset

2019

2018

100 90 80 70

66

60 50

56 44

40

37

30 20

16

10

9

3

13

0 Soini

Alajärvi

Vimpeli

Lopettaneet yritykset

2019

Yhteensä

2018

100 90

82

80 70 60

78 63 57

50 40

2019

30

877

20

13

11

10

8

8

0 Alajärvi

Soini

Vimpeli

Yhteensä

Tiedot: Patentti- ja rekisterihallitus. Lopettaneiden luvut sisältävät myös PRH viranomaistyönä oma-aloitteisesti tekemät rekistereistä poistot.

Asiakaskontaktien määrä /kpl

2018 535

YRITYSPALVELU I

Yrityksille myönnetty julkinen rahoitus Yritysten nettomäärä alueella laski yhteensä -26 kappaleella, joista Alajärven osuus oli -19 kpl, Soinin -8 kpl ja Vimpelin +1 kpl.

Yritysten neuvonta ja kehittäminen / kpl

605 284 vuonna 2018

Yritysten perustaminen / kpl

161

77 122 €

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen myöntämät maaseuturahaston yritystuet 2019 Soini

Alajärvi

9

TOIMINTA

265 140 €

Yhteensä / €

342 262 0€

Vimpeli

Leader yritystuet 2019 Alajärvi

Soini

Vimpeli

Yhteensä

48 948 € 51 323 € 64 094 € 164 359 €

Business Finlandin myöntämä tutkimus-, kehitysja innovaatioavustus sekä lainat 2019

Yhtiön toiminta-alueen yrityksiin myönnetyt yritystuet yhteensä 2019 70 323 €

19 000 €

136 vuonna 2018

147 416 €

Yhteensä

Toimitila-asiat / kpl

116

115 vuonna 2018

542 521

Yhteensä

324 782 €

35 900 6 200 €

10 700 €

904 290 € vuonna 2018

10

KEHITTÄMISPALVELU I YRITYSKEHITTÄMINEN

Yrityskohtainen

kehittämistoiminta VUOSI 2019 OLI PÄÄOSALLA JPYP:N OSAKASYRITYKSIÄ EDELLISEN VUODEN TAPAAN TALOUDELLISESTI HYVÄ TAI TYYDYTTÄVÄ.

Investointibuumi tasaantui

markkinaosuuksien kasvattamiseksi.

Yritysten volyymit pysyivät hyvällä tasolla, mutta kasvua ei ollut enää vuoden 2018 tahtiin. Teollisten työpaikkojen määrä on muutamana aikaisempana vuotena voimakkaasti kasvanut, mutta nyt kasvu pysähtyi ja työpaikkojen määrä pysyi suunnilleen edellisvuoden tasolla.

Yritysten tekemien investointien määrä putosi selvästi parin edellisen vuoden poikkeuksellisen korkealta tasolta. Alkuvuodesta elettiin vielä investointibuumin loppuvaihetta, mutta loppuvuotta kohden tahti hiipui eikä uusia investointeja enää käynnistetty takavuosien malliin. Kapasiteetin tarpeen ja sen käyttöasteen kannalta uusiin investointeihin ei yleisesti ottaen ole enää painetta. Investointien tavoitteena pitäisikin seuraavaksi olla tehokkuuden ja automaatiotason nostaminen.

Viime vuosina tehdyt investoinnit osaltaan ylläpitävät Järvi-Pohjanmaan asemaa vahvana alueellisena teollisena keskittymänä kärkialoillaan teknologia- ja rakennustuoteteollisuudessa sekä luovat pohjaa alueen tulevaisuuden kehitykselle. Olemassa olevan kapasiteetin ja osaamisen hyödyntämisen tehostamiseksi tuottavuuden kehittämisen ohessa tarvittaisiin lisää panostamista myyntiin ja markkinointiin liikevaihdon ja

Vahvat rakennustuoteteollisuuden yritykset JPYP:n osakasyrityksistä ja myös muista Järvi-Pohjanmaan yrityksissä on erittäin vahvoja kansainvälisen tason toimijoita monella rakennustuotealan sektorilla, kuten esimerkiksi Den Finland/Finnlamellin, CLT Finlandin, Huvila Seppälän ja Artopinen tuotteet puurakentamiseen, Ruukki Constructionin, Mäkelä Alun ja La Alucenter-yritysverkoston tuotteet metallirakentamiseen ja konepajateollisuuteen, ME-Perustuksen betonielementit, Saltexin hiekkatekonurmet, urheilupaikkarakentamisen tuotteet ja sisustusmatot sekä Keitele Timberin ja Kohiwoodin mekaanisen puunjalostusteollisuuden tuotteet. Toimialansa huipputason toimijoita löytyy lisäksi muun muassa puunjalostusteollisuuden laitetoimittajista kuten esimerkiksi Nordautomation ja Kujakon. Muovituotteissa Plastec Finland on edelläkävijä puumuovikomposiitin hyödyntämisessä ja tuotannon automatisoinnissa.

Matkailussa potentiaalia Järvi-Pohjanmaan palvelusektorilla netikaupan kasvu, alueen ostovoiman rajallisuus ja asukasluvun aleneminen aiheuttavat monille

yrityksille kasvavia haasteita, mutta positiivista kehityspotentiaalia liiketoiminnan kasvattamiseen löytyy erityisesti matkailusektorilta. Alueellisen yhteistyön tiivistämisellä ja yhteisiä tuotepaketteja luomalla yhdessä koko maakunnan matkailutoimijoiden kanssa on mahdollista saada sekä kävijöiden määrä että viipymä alueella kasvamaan. Matkailualalle kehitettävät palvelut parantavat myös paikallisten asukkaiden harrastus- ja virkistysmahdollisuuksia ja lisäävät osaltaan alueen vetovoimaa.

Toimihenkilöitä haastava löytää Osaavan työvoiman puute ei enää vuonna 2019 ollut yhtä akuutti ongelma kuin edellisvuosina, teollisuudessa työntekijäpuolella henkilöstön saatavuus oli kohtalaisesti yritysten tarpeiden tasolla. Toimihenkilöitä vaativiin avaintehtäviin oli Järvi-Pohjanmaalla edelleen rajallisesti saatavissa. Avainhenkilöitä joudutaan rekrytoimaan alueen ulkopuolelta, jolloin he usein myös jäävät asumaan muualle eivätkä sitoudu yrityksiin ja yhteisöön samalla tavalla kuin alueella asuvat.

YRITYSKEHITTÄMINEN I KEHITTÄMISPALVELU

11

”Alueellisen yhteistyön tiivistämisellä ja yhteisiä tuotepaketteja luomalla on mahdollista saada sekä kävijöiden määrä että viipymä alueella kasvamaan.”

Liiketoiminnan kehittäminen kaipaisi panostusta Vuonna 2019 etenkin alkuvuoden ajan hyvänä jatkuneessa kysyntätilanteessa yritykset keskittivät resurssit asiakastilausten toimittamiseen. Pitkäjänteinen ja järjestelmällinen liiketoiminnan suunnittelu ja kehittäminen jäi monissa yrityksissä aivan liian vähälle huomiolle. Riittämätön panostus liiketoiminnan suunnitteluun altistaa yrityksiä markkinahäiriöiden vaikutuksille ja estää yrityksiä hyödyntämästä koko kasvupotentiaaliaan. Pitkäjänteisyyden vähäisyys rajoittaa monen yrityksen tuloskehitystä ja yritysten arvon kasvamista.

Yritysten toiminnallisessa kehittämisessä tuottavuuden ja tehokkuuden lisäksi myyntiin ja markkinointiin pitäisi panostaa toteutunutta enemmän. Tuotanto-osaamisesta ei saada kaikkea hyötyä, jos sitä ei pystytä myymään markkinoille käypään hintaan.

Alueellista markkinointiyhteistyötä lisättävä Yritysten sisäisen kehittämistoiminnan ja yritysten välisen keskinäisen yhteistyön lisäksi kannattaisi entistä tiiviimmin yhdistää alueen kuntien, yritysten sekä kolmannen sektorin toimijoiden voimavarat ja yhteistyössä laajalla

rintamalla nostaa alueen profiilia. Reilusti voimakkaammin pitäisi markkinoida alueen vahvuuksia, kuten hyvää työtilannetta ja erinomaista palvelutasoa sekä erinomaisia vapaa-ajan harrastusmahdollisuuksia.

Vuoden 2019 aikana oli havaittavissa positiivisia merkkejä alueellisen yhteistyön merkityksen lisääntymisestä. Käytännön tasolla kuitenkin tarvitaan vielä paljon enemmän ja konkreettisempaa tekemistä, jotta Järvi-Pohjanmaalla, vastoin ennusteita, pystyttäisiin kääntämään asukasmäärä kasvuun ja nousemaan alueelliseksi kasvukeskukseksi.

Vahvalla panostuksella markkinointiin ja viestintään saataisiin alueen vetovoimatekijöitä laajemmin tunnetuksi sekä enemmän teollisuuden ja palveluiden rekrytoimia osaajia asumaan alueelle, joka johtaisi verotulojen kasvuun ja tukisi alueen hyvän palvelutason säilymistä palkka- ja verorahojen jäädessä pyörimään omalle alueelle.

Investointi- ja kehittämisrahoituksissa vaihtelevuutta Uusia julkisia rahoituspäätöksiä saatiin vuoden 2019 aikana lähinnä yritysten investointihankkeisiin ja muutamaan yrityskohtaisen kehityshankkeeseen. Yritysten 20 % inves-

tointiavustusta tehtyihin investointeihin haettiin ja saatiin hyvin. ELY-keskuksen myöntämä yritysten kehittämisavustus ja Maaseuturahaston yritysryhmähankkeiden rahoitus eivät jostain syystä juurikaan kiinnostaneet.

Julkisen kehittämisrahoituksen saatavuus on viime vuosina olennaisesti heikentynyt, erityisesti Business Finlandin (entisen Tekesin) osalta avustuksia oli käytännössä saatavissa vain pienimuotoisiin Tempo ja Into selvityshankkeisiin. Yritysten laajamittaisempaan tuotteiden tai toiminnan kehittämiseen on saatavissa käytännössä lähinnä vain lainarahoitusta, joka ei ole kovin haluttua. Jotain kuitenkin oli käynnissä.

Yleiseen aluekehittämiseen kohdistettua Euroopan Aluekehitysrahaston ja Suomen valtion EAKR-rahoitusta ei viime vuonna ollut käytettävissä JPYP:n hallinnoimiin hankkeisiin. Aiemmat hankkeet olivat päättyneet eikä uutta hankerahoitusta pystytty hankkimaan, koska rahoittajan mielestä alueemme olennaisiin kehitystarpeisiin ja kehityskohteisiin oli jo myönnetty maksimaalinen rahoitus eikä uusia rahoittajan linjaukset täyttäviä kehityskohteita pystytty esittämään.

EAKR-rahoituksen puuttumisen vuoksi JPYP ei pystynyt vuonna 2019 välittämään yritysten

12

KEHITTÄMISPALVELU I YRITYSKEHITTÄMINEN

tarpeisiin edellisvuosia vastaavaa määrää ulkopuolisten asiantuntijoiden palveluita eikä järjestämään seminaareja ja työpajoja ajankohtaisista teemoista. Yritysedustajille omakustanteisia opinto- ja kontaktinhakumatkoja järjestettiin valikoidusti yritysten tarpeiden mukaan JPYP:n oman toimintarahoituksen puitteissa.

EU:n Interreg Europe-rahastosta rahoittama CESME – Circular Economy for SME’s jatkui pienimuotoisella monitoring-tasolla. CESME on kuudesta valtiosta olevien 10 partnerin kansainvälinen PKT-teollisuuden kiertotalouden kehittämishanke, jossa kehittämispäällikkö toimii sivutoimisesti pienellä osuudella työajasta. Hanke päättyy vuoden 2020 maaliskuussa.

Elinvoimaa kuntiin -hanke oli mukana Vimpelissä järjestetyssä Imagolla elinvoimaa -seminaarissa.

Kuvassa seminaarin panelisteja: Mika Lintilä, elinkeinoministeri, Kati Pasto, Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät, varapuheenjohtaja, Sam Leijonanmieli, Vimpelin kunnanjohtaja sekä Susanna Korkiatupa, Vimpelin Yrittäjät, puheenjohtaja. (kuva: Suvi Hosionaho, Järviseudun Sanomat)

CESME hankkeen lopetusseminaari pidettiin marraskuussa Kreikan Thessalonikissa. Seminaarissa mukana EP Liitosta Hanna Meriläinen ja JPYP:n puolesta Vesa Alanko-Luopa. (Kuva: JPYP Arkisto)

Suhdanteet synkkenemässä Vuoden 2019 päättyessä useimmat teolliset sekä teollisuuden palveluita tuottavat yritykset varautuivat jo taloussuhdanteen heikkenemiseen. Lisäksi myöhemmin maaliskuussa 2020 eskaloitunut koronavirusepidemia teki yritysten toimintaympäristön erittäin epävarmaksi loppuvuodelle 2020.

Erityisesti matkailu- ja palvelualan yrityksille on odotettavissa todella kriittisiä aikoja toiminnan pysähdyttyä käytännössä kokonaan. Myös teollisuus tulee selkeästi kärsimään, useimpien tuotteiden kysyntä putoaa merkittävästi kulutuskysynnän alenemisen, rahoitustilanteen tiukkenemisen ja tulevaisuuden epävarmuuden vuoksi. Myös investointituotteiden kysyntä heikkenee pitkäksi ajaksi monien suunniteltujen investointien siirtyessä eteenpäin tai peruuntuessa kokonaan.

Epidemian vaikutuksista elpyminen kestää pitkään ja monille toimialoille jää pysyviä muutoksia.

YLEINEN KEHITTÄMISTOIMINTA JA HANKKEET I TOIMINTA

Yleisen kehittämisen osalta

aktiivinen vuosi

YHTIÖ HOITI VUONNA 2019 SEUDULLISTA KEHITTÄMISYHTEISTYÖTÄ OSTOPALVELUNA. TEHTÄVÄÄN ON KUNTIEN KANSSA TEHDYN SOPIMUKSEN MUKAISESTI KUULUNUT PAIKALLISEN JA MAAKUNNALLISEN HANKEYHTEISTYÖN KOORDINOINTI SEKÄ EDUNVALVONTA. JPYP ON TOIMITTANUT KUNNILLE LAUSUNTOJA MAAKUNNALLISTEN HANKKEIDEN TÄRKEYDESTÄ JA SOVELTUMISESTA JÄRVISEUDUN ALUEEN KEHITTÄMISEEN.

13

14

TOIMINTA I YLEINEN KEHITTÄMISTOIMINTA JA HANKKEET

JPYP on käynnistänyt ja hallinnoinut hankkeita toiminta-alueen painopistealoilla. Ne on toteutettu hyväksytyn hankesuunnitelman ja kustannusarvion mukaisesti. Hankkeet ovat tehneet yhteistyötä yhtiön yrityspalvelun ja kehittämispalvelun henkilöstön ja Hoiskontie 25-innovaatio- ja kehittämiskeskuksen toimijoiden kanssa. Leader-rahoituksen merkitys alueen kehittämiselle on korostunut kertomusvuonna.

Yhtiö on ollut mukana Seinäjoen yliopistokeskuksen alaisuudessa toimivassa tutkijahotelli-toiminnassa. Tutkijahotelli on tarjonnut maksuttoman työtilan esim. lopputyötä tekeville opiskelijoille. Tutkijahotelli toimii hanketoimiston yhteydessä Hoiskontie 25:ssä ja tekee tiivistä yhteistyötä SeAmk maakuntakorkeakoulun kanssa.

CESME – Circular Economy for SMEs Järvi-Pohjanmaan Yrityspalvelu Oy ja Etelä-Pohjanmaan liitto ovat partnereina CESME – Circular Economy for SMEs Interreg Europe -hankkeessa, jossa etsitään kiertotalouden hyviä käytäntöjä jaettavaksi ja sovellettavaksi omalla toiminta-alueella sekä tuodaan tietoa uusista mahdollisuuksista, joita kiertotalous luo liiketoimintaan. Hankkeen pääpartneri on kreikkalainen ANATOLIKI S.A.– Development Agency of Eastern Thessaloniki’s Local Authorities.

CESME-hankkeessa on 10 kumppania kuudesta Euroopan maasta: Iso-Britanniasta, Kreikasta, Italiasta Bulgariasta Tanskasta ja Suomesta.

CESME on saanut rahoituksen EU:n INTERREG EUROPE -ohjelmasta. Projektin ensimmäisessä vaiheessa (2016–2018) etsittiin hyviä kiertotalouteen liittyviä käytäntöjä ja

malleja sekä laadittiin toimintasuunnitelma käytäntöjen soveltamiseksi omalla alueella.

Toisessa vaiheessa (2018–2020) on tarkoitus löytää paikallista rahoitusta, jolla voidaan toteuttaa käytännön kokeiluja ja kiertotaloutta edistäviä hankkeita EU:n ja kansallisella tasolla. Vesa Alanko-Luopa toimi vastuuhenkilönä ja Juha Lehtineva työskenteli osa-aikaisesti hankkeessa. Hankkeen kokonaiskustannusarvio vuosille 2016–2020 on 1,63 miljardia euroa, josta JPYP:n osuus on 130 000 euroa. Vuoden 2019 kustannukset olivat 17 727 euroa.

Toimintavuoden 2019 aikana hankkeessa järjestettiin yksi kansainvälinen partneritapaaminen Thessalonikissa Kreikassa, jossa esiteltiin hankkeen tuloksia eri maissa. Kokoukseen osallistui JPYP:stä Vesa Alanko-Luopa.

CESME-hanke esiteltiin Brysselissä EU RegionsWeek-messutapahtumassa esimerkkinä monen maan ja monen kumppanin toteuttamasta merkittävästä ympäristönsuojeluhankkeesta. Tapahtumassa hanketta messuosastolla oli esittelemässä JPYP:stä Juha Lehtineva. CESME hankkeen osana JPYP ja Etelä-Pohjanmaan liitto teettivät VTT:llä toimeksiantona CESME Green Tool:in (Vihreän profiilin arviointityökalun), jonka avulla pystytään kartoittamaan yritysten kiertotalouden kehittämispotentiaalia. Oman maakunnan lisäksi Juha Lehtineva esitteli työkalun syksyllä Forssassa FRUSH-kiertotaloustapahtumassa.

Vuoden aikana selvitettiin myös mahdollisia hankeaihioita alueen teollisuuden ja kaupan sivuvirtojen hyödyntämisestä entistä tehokkaammin ja korkeammalle jalostaen, mutta toistaiseksi mitään suurempia hankkeita ei ole onnistuttu käynnistämään.

CESME-hanke päättyy maaliskuussa 2020.

YLEINEN KEHITTÄMISTOIMINTA JA HANKKEET I TOIMINTA

Elinvoimaa kuntiin Hankkeen tavoitteena oli käynnistää suunnittelutyötä ja kehittää malleja siihen, miten kunnat, kuntien kehittämistoimijat ja seutukunnat toimivat uudessa tilanteessa ja miten uusi rooli otetaan haltuun. Hankkeen tuloksena syntyi uusia paikallisia yhteistyömalleja, toimintatapoja ja palveluja, joita testattiin hankkeen aikana. Toimiviksi todettuja malleja ja yhteistyörakenteita on otettu käyttöön kuntien elinvoimatyöhön esim. markkinavuoropuhelut ja kumppanuustilaisuudet. Hankkeessa kokeiltiin myös uusia markkinoinnin keinoja, joista hyväksi todettuja voidaan toistaa myös jatkossa esim. Luonto liikuttaa-yhteistyö.

Hankkeen kokeilut toteutettiin pääasiassa Järviseudulla, mutta yhteistyötä tehtiin myös Suupohjan, Kuusiokuntien, Kauhavan seutukuntien kanssa. Hankkeessa välitettiin hyviä käytäntöjä toimijoiden välillä ja yhteistyötä on syvennetty sekä vahvistettu yli kuntarajojen yhdessä tekemisen kautta.

Hanke järjesti ja oli mukana järjestämässä tapahtumia, työpajoja ja kokeiluja, jotka ovat virkistäneet alueen elinvoimaa sekä tuoneet uutta tietoa ja oppia eri tahoille. Hankkeen toimenpiteistä viestittiin aktiivisesti mm. erilaisissa paikallisissa lehdissä ja sosiaalisessa mediassa. Vuoden 2019 aikana hankkeessa järjestetyissä eri tilaisuuksissa, kuten seminaareissa, työpajoissa ja markkinavuoropuhelutilaisuuksissa kävi 236 henkilöä.

Hanketta toteutettiin Etelä-Pohjanmaan maakunnan alueella 9.10.2017–30.4.2019 välisenä aikana. Vastuuhenkilönä toimii Vesa Alanko-Luopa. Projektipäällikkönä toimi Tiina Pelkonen 9.10.2017–30.6.2018 ja Viivi Korkiatupa 1.7.2018–30.4.2019. Hankkeen kustannusarvio oli yhteensä 132 160 euroa.

Toteutuneet kokonaiskustannukset vuoden

15

2019 aikana olivat 31 500 euroa. Hanke on saanut rahoituksen Etelä-Pohjanmaan liiton Alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistäminen AIKO-rahoituksesta. AIKO-rahoituksen osuus oli 70 %, 92 512 euroa.

Esiselvityshanke biokaasulaitoksesta JPYP hallinnoi Luoma-ahon teollisuusalueelle kaavaillun biokaasulaitoksen esiselvitystä, jonka hankeaika oli 06.11.2017–30.03.2019.

Hankkeen rahoittaja oli 80 % osuudella Aisapari ry ja yritykset 20 % osuudella. Hankkeen kokonaisbudjetti oli 15 000 euroa ja vuoden 2019 kulut olivat noin 9 800 euroa.

Selvityksen kohteena oli tutkia mahdollisuuksia korvata rakennettavan biokaasulaitoksen avulla muun muassa suuri osa Mäkelä Alun prosesseissa käytettävästä propaanista ympäristöystävällisellä paikallisesti lähialueen viljellystä ruohosta tuotetulla biokaasulla sekä biokaasun hyödyntäminen liikenne- ja lämmityspolttoaineena.

Hankkeessa selvitettiin teknologisia ratkaisuja ja investointikustannuksia toimivan biokaasulaitoskokonaisuuden rakentamisesta sekä arvioitiin laitoksen ja toiminnallisia järjestelyjä ja taloudellista kannattavuutta mahdollisen investointipäätöksen pohjaksi.

Hankkeen yhteydessä vierailtiin kahdessa toimivassa biokaasulaitoksessa Hollannissa ja yhdessä laitoksessa Saksassa sekä neuvoteltiin merkittävien hollantilaisen ja saksalaisen biokaasulaitoksia valmistavan yrityksen kanssa mahdollisista teknisistä laitosratkaisuista.

Hankkeen tuloksena saatiin tieto, että tekniset ja toiminnalliset vaatimukset täyttävä laitos pystytään varmuudella rakentamaan, mutta laitoksen taloudellisen kannattavuuden selvittäminen ja laitoksen investoijan ja operaattorin löytyminen ovat edelleen

16

TOIMINTA I YLEINEN KEHITTÄMISTOIMINTA JA HANKKEET

selvitysvaiheessa ja laitoksen toteutuminen on epävarmaa.

Toteutuessaan biokaasulaitoksen avulla voitaisiin parhaimmillaan korvata jopa noin 3 miljoonaa kiloa hiilidioksidipäästöjä vuosittain aiheuttava ja hankinta-arvoltaan yli 500 000 euroa vastaava määrä fossiilista tuontienergiaa paikallisesti tuotetulla biokaasulla.

Asenteella Duunia Hankkeessa haettiin keinoja edistää työpaikkojen löytämistä, työnhakijoiden työllistymistä ja työntekijöiden saamista yrityksiin.

Hanke haki ratkaisuja kohtaamisongelmaan rakennustuoteteollisuuden yritysten työnhakijoiden ja työnantajien välillä. Hankkeessa toteutettiin sähköinen työntekijäpankki ”Järviseudun osaajat”, josta yritykset voisivat tarpeen mukaan etsiä sopivia työntekijöitä.

Alustalla pystytään tekemään työntekemisen analyysi, osaamiskartoitus sekä perehdyttäminen. Työntekijäpankin sähköinen alusta hankittiin JPYP:n hallinnoimaksi ja se otettiin käyttöön hankkeen aikana. Haasteita käyttöönotolle loi hankkeen lyhyt toiminta-aika.

Tarkoituksena kuitenkin on, että Järviseudun osaajat-työntekijäpankki, saadaan aktiiviseen käyttöön sekä juurtumaan alueelle.

Hankkeen projektipäällikkönä toimi Mika Palosaari ja vastuullisena johtajana Vesa

YLEINEN KEHITTÄMISTOIMINTA JA HANKKEET I TOIMINTA

17

”Hankkeiden järjestämät tapahtumat, työpajat ja kokeilut ovat virkistäneet alueen elinvoimaa sekä tuoneet uutta tietoa ja oppia eri tahoille. ” Alanko-Luopa. Hanke käynnistyi joulukuussa 2018 ja päättyi 30.6.2019. Vuoden 2019 nettokulut olivat 37 531 euroa. Hanke sai rahoituksen Etelä-Pohjanmaan liiton Alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistäminen AIKO-rahoituksesta.

Työ etsii tekijäänsä Työ etsii tekijäänsä -aluemarkkinointihankkeen suunnittelutyö käynnistyi syksyllä 2017.

Hanke sai alkunsa alueen kärkiyritysten kasvaneesta työvoiman tarpeesta ja huolesta millä taataan työvoimansaanti ja yritysten kestävä kehitys myös tulevaisuudessa.

Hankkeen keskeisimpänä tavoitteena on lisätä alueen vetovoimaa. Hanke etsii tapoja, joilla alue saadaan näyttämään vetovoimaiselta ja kiinnostavalta mahdollisuudelta asua, elää ja työskennellä. Hanke auttaa alueen imagon kehittämistä ja näkyvyyden lisäämistä valtakunnallisesti sekä tarvittaessa edistää kansainvälistä työvoimahankintaa.

Hankkeessa kunnista ovat mukana Alajärvi, Vimpeli, Soini, Lappajärvi, Evijärvi, Kyyjärvi ja Perho. Aluemarkkinoinnin näkökulmasta yhteistyöalue on uusi ja se luo uusia mahdollisuuksia parantaa tiedonkulkua ja syventää alueen yhteistyötä uudelle tasolle. Hankkeen budjetti on noin 131 180 euroa. Se saa päärahoituksen Aisaparilta.

Hanke käynnistyi marraskuussa 2019. Sen vastuullisena johtajana toimii Vesa Alanko-Luopa ja projektipäällikkönä Maria Yli-Sikkilä. Hankkeen arvoitu kesto on noin kaksi vuotta (2019–2021). Hankkeen etenemistä on marraskuusta 2019 alkaen voinut seurata muun muassa hankkeen omilta Facebook-sivuilta Työ etsii tekijäänsä -hanke sekä Järvi-Pohjanmaan Yrityspalvelu Oy:n verkkosivulta www.jpyp.fi.

Vuoden 2019 aikana valmisteltuja hankkeita ETÄTYÖHUB Maaseudun palvelujen ja asuttuna säilyttämiseen tarvitaan uudenlaista ajattelua, ennakkoluulotonta eri toimijatahojen yhteistyötä sekä tulevaisuuden työn tekemisen mahdollisuuksien tunnistamista. Työn tekeminen on murroksessa ja digitalisaation kehittymisen myötä työn tekeminen ei monissakaan toimenkuvissa ole enää paikkaan sidottua.

Ihmiset haluavat ja voivat yhä enemmän vaikuttaa siihen missä ja milloin he tekevät työtä. Digitaalisuus ja nopeat tietoliikenneyhteydet mahdollistavat työn tekemisen ja yhteyksien pitämisen myös kansainvälisellä tasolla, minne tahansa.

Hankkeen keskeisenä tavoitteena on tunnistaa tulevaisuuden etätyön mahdollisuudet

ja vaatimukset työympäristön ja -tilojen suhteen. Alueellemme tarvitaan asianmukaisia ja houkuttelevia etätyötiloja sekä yhteisöllinen työtila (tai tiloja). Hanke välittää aihealueeseen liittyvää tietoa ja etsii tähän tarkoitukseen soveltuvia tiloja ja kokoaa olemassa olevat etätyötilat yhteen sekä löydettäväksi sähköisesti.

Hanke toteutetaan yhteistyössä Aisapari ry:n kanssa siten, että hanketta hallinnoi Aisapari ja kumppanina toimii JPYP. Hankkeella on irlantilainen kumppani, Longford Local Community Development Committee. Hanke toteutetaan Aisapari Ry:n alueella ja arvioitu aloitus 1/2020 ja toiminta-aika 31.12.2020 saakka.

JÄRVISEUTUGOESSMART JärviseutuGoesSmart-hanke vie perinteisen bisneksen uusiin ratkaisuihin! Toiminta-alueen avainsektori on teollisuus, jonka kärkialoja ovat rakennustuoteteollisuus ja teknologiateollisuus. Hanke on kohdennettu erityisesti tukemaan kärkitoimialojen teollisuusalan yrityksiä, mutta hankkeen kautta välitetty tieto ja oppi hyödyttävät eri toimialojen yrityksiä ja organisaatioita laajasti. Hanke on suunnattu Järvi-Pohjanmaan Yrityspalvelu Oy:n toiminta-alueelle ja Järviseudun kuntiin. Rahoitusta haetaan Aisapari Ry:ltä.

18

TOIMINTA I YLEINEN KEHITTÄMISTOIMINTA JA HANKKEET

Hankkeen tavoitteena on kasvattaa yritysten kilpailukykyä ja työn tuottavuutta, edistää osaajien työllistymistä yrityksiin sekä luoda laajempia ja vahvempia verkostoja korkeakoulujen, kuntien/kaupunkien, kotimaisten ja kansainvälisten osaajien sekä elinkeinoelämän välille.

HANKESUUNNITELMA ON RAKENNETTU KOLMEN TOIMENPIDEKOKONAISUUDEN YMPÄRILLE: 1) LIIKETOIMINNAN tuottavuuden kehittäminen 2) POLKU kansainvälistymiseen 3) KORKEAKOULUYHTEISTYÖ ja korkeakouluopiskelijoiden tavoittaminen.

Hanke vaikuttaa alueen elinkeinoelämän uudistumiseen ja vastaa teollisuuden yritysten osaamis- ja kansainvälistymistarpeisiin. Hankkeen kustannusarvio 120 000 euroa (alv 0 %) ja hankkeen aikataulu 1.1.2020–31.12.2021.

Hankeen aloitus siirtyy vuoden 2020 syksyyn.

Kotouttaminen tutuksi Kotouttaminen tutuksi -hanke on tiedonvälityshanke ja sen tarkoitus on tietoa välittämällä tukea yritysten sekä organisaatioiden valmiuksia työllistää maahanmuuttajia.

Tavoitteena on saada uusia asukkaita seutukunnalle, kehittää kotouttamispalveluita maahanmuuttajien integroimiseksi osaksi

Järviseutua ja suomalaista yhteiskuntaa, välittää tietoa ja valmentaa yrityksiä sekä organisaatioita vastaanottamaan erilaisilla taustoilla olevia ihmisiä osaksi yhteistä työkulttuuria. Hanke edistää työvoiman saatavuuden helpottumista ja väestön ikärakenteen tasapainottumista.

Hankkeen toiminta on suunnattu JärviPohjanmaan Yrityspalvelu Oy:n toiminta-alueelle ja Järviseudun kuntiin.

Hankkeen kustannusarvio on 58 260 euroa ja toiminta-aika 1.5.2020 – 28.2.2021

YLEINEN KEHITTÄMISTOIMINTA JA HANKKEET I TOIMINTA

”JPYP osallistuu myös muiden hallinnoimiin hankkeisiin.”

Yhtiön edustus on mukana

näissä hankkeissa: OMISTAJANVAIHDOSRYHMÄ

TYÖELÄMÄ 2020

PUUTUOTEALAN KASVUHANKE

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät ry.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Metsäkeskus

KASVUYRITTÄJYYDEN AKTIVOINTI

EXTREMEPARK-HANKE

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät ry.

Soinin kunta

TEAM FINLAND EP:N SUUNNITTELURYHMÄ

KASVUYRITTÄJÄFOORUMI

EMPINNO-HANKE

APUTIIMI

Kasvu Open

EP:n liitto

Alajärven 4H-yhdistys

CE WOOD OHJAUSRYHMÄ

HALLITUKSET TÖIHIN OHJAUSRYHMÄ

(TY, SeAMK, Novia, Uumajan yliopisto)

(EP:n kauppakamari)

KUMPPANUUSVERKOSTOT MATKAILUELINKEINON KASVUN TUKENA

INNOVATIIVISUUTTA JA KASVUA ETELÄ-POHJANMAALLA IKEP

SeAMK

Etelä-Pohjanmaan liitto

SEUTU-OHJELMA Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä

OSAAMIS- JA INNOVAATIOVALIOKUNTA Etelä-Pohjanmaan kauppakamari

19

20

ALUEMARKKINOINTI

Toimintaympäristön kehittäminen ja

aluemarkkinointi JPYP on toiminnallisesti mukana elinkeinojen kehittämistyötä tekevien ryhmien ja tahojen kanssa. Työhön liittyy merkittävänä osana alueen edunvalvonta, aluemarkkinointi, aloitetoiminta toimintaympäristön kehittämiseen liittyvissä asioissa sekä kehittämiskeskustoiminnan vakiinnuttaminen ja vahvistaminen.

Osana toimintaympäristön kehittämistä JPYP on ollut mukana useissa yhtiön omistajakuntien yleishyödyllisten investointi ja kehittämishankkeiden suunnittelussa ja rahoituksen haussa.

tutkimuslaitokset ETELÄ-POHJANMAAN LIITTO TEAM FINLAND, Business Finland, Ely-keskukset, Aisapari, Kuudestaan, Finnvera ja muut rahoitusorganisaatiot KAUPPAKAMARIT, Viexpo, FINSVE ja SVKK KRAATTERIJÄRVEN TOIMIJAT RY. PRO AGRIA, Metsäkeskus, Mhy LA ALUCENTER VERKOSTO VIENTIKILTA

Sidosryhmäyhteistyötahot

Maakunnalliset ja valtakunnalliset elinkeinoseminaarit

HOISKONTIE 25 KEHITTÄMISKESKUS (SeAMK maakuntakorkeakoulu, Aisapari ja Järviseudun ammatti-instituutti) KUNNAT (elinkeinoryhmät 3 kpl ja muut työryhmät 3 kpl) OSAKASYRITYKSET TE-TOIMISTO, Yritys-Suomi Järviseututyöryhmä SEAMK, Sedu ja muut oppilaitokset PAIKALLISET YRITTÄJÄJÄRJESTÖT ja Etelä-Pohjanmaan yrittäjät ALAJÄRVEN YRITTÄJÄT RY:N kaupan kehittämisryhmä MTK ETELÄ-POHJANMAA ja paikallisjärjestöt SEKES RY., muut elinkeinoyhtiöt ja organisaatiot SEINÄJOEN YLIOPISTOKESKUS, Ruralia instituutti, VTT, TAMK, TTY, LUKE ja muut

KUNTAMARKKINAT 2019 SEKES RY:N KESÄPÄIVÄT Seinäjoella ALUEELLISET KEHITYSNÄKYMÄT tilaisuudet, E-P:n Ely-keskus KASVUOPEN-suunnittelutilaisuudet SEUTU-OHJELMAN tapaamiset ja hankesuunnittelutyöpajat INNOVATIIVISUUTTA JA KASVUA E-P:LLE työpajat KUMPPANUUSTILAISUUDET Etelä-Pohjanmaalla VIENTIKILlAN TILAISUUDET OMISTAJANVAIHDOSPALVELUN (EPY) tilaisuudet YRITTÄJIEN AAMUKAHVITILAISUUDET Alajärvellä, Soinissa ja Vimpelissä ALAJÄRVEN KAUPAN KEHITTÄMISRYHMÄN yhteismarkkinointitapahtumat

KRAATTERIJÄRVEN TOIMIJAT RY:N KOKOUKSET JÄRVISEUDUN MASTERPLAN -työpajat ETELÄ-POHJANMAAN matkailufoorumi CESME-hankkeen toimintaryhmien kokoontumiset JULKISTEN HANKINTOJEN koulutus ELINKEINOPALVELUIDEN kehittämistilaisuus MATKAILUNKEHITTÄJIEN tapaaminen RUOTSIN MARKKINA- ja myyntipuhekoulutus CESME GREEN TOOL-työkalun suunnittelu- pilotointi- ja esittelyt EP:N KAUPPAKAMARIN Innovaatioja osaamisvaliokunnan kokoukset 3 kpl LA ALUCENTER-verkoston kehittämisseminaarit 3 kpl LAKEAHARJUN alueen kehittämistyöryhmän kokoukset ja yritystapaamiset 9 kpl EP:N KAUPPAKAMARIN Kasvuyrittäjyysfoorumi ja Kasvu Open kasvukilpailun järjestelyt VAASA ENERGY WEEK ja biokaasuseminaari NORJALAISTEN RAKENNUSALAN asiakkaiden vierailu Alajärvellä ja yrityksissä CE WOOD SIIRRETTÄVÄT TALOTtyöpaja Seinäjoki JÄRVISEUDUN ALUEKEHITTÄMISTILAISUUS (ELY-keskus ja EP:n liitto) SEUTUKAUPUNKIEN YRITYSVERKOSTOJEN starttipäivä Helsinki

ALUEMARKKINOINTI

21

”Elinkeinoyhtiö on monessa mukana.”

EK:N ALUMIINIPÄIVÄT Tampere

Markkinat ja messut ALAJÄRVEN ROKULIPÄIVÄT VIMPELIN KESÄMARKKINAT SOININ KESÄMARKKINAT LUONTO- JA ERÄMESSUT SOINISSA ALIHANKINTA 2019 KOTIMAAN MATKAILUMESSUT 2019 NAVIGATE 2019-MESSUT TURUSSA FOOD FROM FINLAND, BF-TEEMAPÄIVÄ VENÄLÄISILLE ASIAKKAILLE, HELSINKI LEPAAN PUUTARHA- JA VIHERRAKENNUSMESSUT

Alueen yrittäjiä ja päättäjiä oli lokakuussa yhteisellä elinkeinomatkalla Kuopiossa. Matkaa isännöi Vimpelin Yrittäjät ja mukana oli päättäjiä ja yrittäjiä Alajärveltä, Lappajärveltä, Soinista ja Vimpelistä. (Kuva: Rami Puro)

Maakunnallinen ja seutukunnallinen edunvalvonta AISAPARI RY:N JA KUUDESTAAN RY:N hallitustyöskentely ALUEKEHITTÄMISEN ajankohtaiskiertue YRITYS-SUOMI JÄRVISEUDUN alueelliset tapaamiset ETELÄ-POHJANMAAN YRITTÄJÄT RY:N omistajanvaihdosryhmä TYÖELÄMÄ 2020 –toimintaryhmä ALUEELLISET KEHITYSNÄKYMÄT – asiantuntijapaneelit, Etelä-Pohjanmaan Ely-keskus

Soinin kunnanjohtaja Juha Viitasaari (oik.) luovuttamassa arvontapalkintoa. (Kuva: Pirkko Ylätalo)

22ALUEMARKKINOINTI

Soinissa alueellinen messutapahtuma uudistui Luonto- ja erämessuiksi. Tapahtuma keräsi suuren väkimäärän ja onnistui yli odotusten. (Kuva: Pirkko Ylätalo)

ALUEMARKKINOINTI

MAAKUNTAUUDISTUS 2019, elinkeinot ja maaseudun kehittäminen työryhmä, 03 /2019 saakka MAAKUNNAN JA KUNTIEN VÄLISEN elinkeinoyhteistyön kehittäminen-työryhmä 03/2019 saakka

Yrittäjäjärjestöt ja muu yritysyhteistyö YRITTÄJÄJÄRJESTÖJEN JA MTK:N paikallisjärjestöjen hallitus ja toimikuntatyöskentely sekä tiedotus ja suunnittelutilaisuudet VUODEN YRITTÄJIEN palkitsemistilaisuudet ja muistamiset.

Matkat CESME-HANKKEEN KV-TAPAAMINEN Thessaloniki, Kreikka ELINKEINOMATKA Kuopioon

ROKUA GEOPARK-tutustumismatka HIRSITALO- JA RAKENNUSTUOTEALAN kontaktinhakumatka Tukholma Ruotsi TELAKKATEOLLISUUDEN ostaja- ja kumppanuuspäivä Turku OPINTOMATKA BIOKAASULAITOKSIIN ja laitteita valmistaviin yrityksiin Hollantiin ja Saksaan EP:N LIITON HALLINNOIMAN Empinno-hankeen loppukonferenssi Berliini Saksa MADE EXPO työstökonemessut Milano sekä vierailut kolmessa italialaisessa työstökonetehtaassa HIRSITALO- JA RAKENNUSTUOTETEOLLISUUDEN kontaktinhakumatka Oslo Norja VIENTIKILLAN OPINTOMATKA Pramia Plastic Toholampi ja Sievitalo Sievi LIGNA PUUNTYÖSTÖMESSUT Hannover Saksa FRUSH KIERTOTALUSTAPAHTUMA Forssa, Cesme Green Tool esittely

23

EU REGIONSWEEK Brysseli Belgia, Cesme-projektin esittely TELAKKATEOLLISUUDEN informaatiopäivä ja telakkavierailu RMC Rauma

Tiedottaminen JPYP:N KOTISIVUT JA FACEBOOKtiedottaminen TIEDOTTAMINEN PAIKALLIS- JA MAAKUNTALEHDISSÄ JÄRVISEUDUN SEUTUTIEDOTTEET 4 kpl TIEDOTTEET YRITYSREKISTERIN KAUTTA sekä sähköpostikutsut ajankohtaisista koulutuksista ja tapahtumista MAATILOILLE TIEDOTUSKIRJEET yritysrahoituksesta ja muista ajankohtaisasioista KEHITTÄMISHANKKEIDEN TIEDOTUSTOIMINTA hankesuunnitelmien mukaan

Aluemarkkinointi Vuoden 2019 aikana osallistuttiin muun muassa Alihankinta-messuille, Kainuun varusmiesinfopäiville. Näiden lisäksi osallistuttiin alueen kesätapahtumista, Kraatterijärven Toimijat ry:n jäsenyydestä ja yhtiön omistajakuntien markkinointimateriaaleista. Yhtiö järjesti Luonto- ja erämessut Soinissa, johon tutustui noin 3000 messuvierasta.

Vuoden 2019 puolella aloitettiin myös Liikunta- ja hyvinvointimessujen valmistelu yhteistyössä Alajärven kaupungin kanssa.

Aluemarkkinointiin saatiin sekä toiminnallista että taloudellista Elinvoimaa kuntiin -hankkeesta. Hankkeen avulla voitiin toteuttaa markkinointitoimenpiteitä laajempana ja kustannustehokkaammin.

JPYP:n toteuttamien aluemarkkinointitoimenpiteiden kustannukset olivat vuonna 2019 yhteensä 27 937 euroa. Aluemarkkinoinnista saatu tulokertymä oli 12 365 euroa, josta merkittävä osuus saatiin Luonto- ja erämes-

sujen paikkamyynnistä. Kulut aiheutuivat ulkopuolisilta toimijoilta hankituista ostopalveluista sekä markkinointikuluista. Toiminnasta aiheutunut nettomeno oli yhteensä 15 572 euroa. Koko yhtiön toiminta-aluetta koskevien toimenpiteiden kulut jyvitettiin kunnille asukaslukujen suhteessa. Yksittäistä kuntaa koskevien toimenpiteiden kulut kohdennettiin ao. kunnalle. JPYP:n toimihenkilöiden henkilöstökustannuksia ei ole jyvitetty aluemarkkinointikustannuksiin.

24

HENKILÖKUNTA JA OMISTUKSET

JPYP:n henkilökuntaa.

Hallituksen kokoonpano ja työskentely YHTIÖN HALLITUKSEEN KUULUIVAT 25.4.2019 SAAKKA: Juha-Pekka Keisala (pj.), Kari Niemi (vpj.), Toni Harjula, Sami Gustafsson, Antti Joensuu, Vesa Koivunen, Petri Mäkelä, Anne Niemi, Seliina Päällysaho, Hannu Suni, Tuomo Tallbacka ja Juha Viitasaari.

YHTIÖN HALLITUKSEEN KUULUIVAT 26.4.2019 LÄHTIEN: Anne Niemi (pj.), Toni Harjula (vpj.), Sami Gustafsson, Antti Joensuu, Juha-Pekka Keisala, Vesa Koivunen, Petri Mäkelä, Kari Niemi, Seliina

Päällysaho, Hannu Suni, Tuomo Tallbacka ja Juha Viitasaari (11/2019 saakka).

SIHTEERINÄ HALLITUKSEN kokouksissa on toiminut toimitusjohtaja Vesa Alanko-Luopa.

HALLITUKSEN KOKOUKSIA on kertomusvuonna ollut kaikkiaan 8 kpl.

HENKILÖKUNTA JA OMISTUKSET

Yhtiömme henkilökunta Hallinto ja yrityspalvelut Toimitusjohtaja Vesa Alanko-Luopa Vastuualueena Vimpeli

Yhtiön hallinto ja hankevastuu Yrityspalvelupäällikkö Jouko Etula Vastuualueena Alajärvi Yritysneuvoja Pirkko Ylätalo Vastuualueena Soini ja Lehtimäki

Kehittämispalvelu Kehittämispäällikkö Juha Lehtineva Vastuualueena yhtiön osakasyritykset Sivutoiminen projektipäällikkö CESME- ja Biokaasuesiselvitys – hankkeissa

Hanketyöntekijät Projektipäällikkö / projektikoordinaattori Viivi Korkiatupa, Elinvoimaa kuntiin- hanke ja yleisten kehittämishankkeiden valmistelu, 15.12.2019 saakka Projektipäällikkö Mika Palosaari, Asenteella Duunia -hanke, 30.6.2019 saakka Projektipäällikkö Maria Yli-Sikkilä, Työ etsii tekijäänsä-hanke, 4.11.2019 alkaen.

YHTIÖ NOUDATTI vuoden 2019 henkilöstösuunnitelmaa henkilöstön määrän osalta.

25

Osakeluettelo OSAKKEET

ANTOPÄIVÄ

OSAKKEENOMISTAJA

Y-TUNNUS

OSOITE

1 - 129

1.12.2008

Alajärven Kaupunki

0177502-7

Alvar Aallon tie 1 62900 Alajärvi

130 - 160

1.12.2008

Soinin kunta

0182637-3

Multiantie 27 A 63800 Soini

161 - 200

1.12.2008

Vimpelin kunta

0184318-1

Patruunantie 15 62800 Vimpeli

201 - 207

1.12.2008

Mäkelä Alu Oy

0509084-2

Mäkeläntie 2 62830 Luoma-aho

208 - 212

1.12.2008

Alajärven Osuuspankki

177600-3

Keskuskatu 9 62900 Alajärvi

213 - 214

8.11.2014

Huvila Seppälä Oy

0790670-2

Menkijärventie 813 Menkijärvi

215 - 216

1.12.2008

Saltex Oy

2161625-0

Sahatie 1 62900 Alajärvi

217

1.12.2008

Al-Men Oy

1537532-3

Mäkeläntie 5 62830 Luoma-aho

218

1.12.2008

Saukrast Oy

0902707-4

Teollisuustie 8D 63800 Soini

219

1.12.2008

Uusi Paukku Oy

1026225-8

Teollisuustie 12-14 62900 Alajärvi

220

1.12.2008

Freesteel Oy:n konkurssihall.

2111740-0

Puusepäntie 3, 62800 Vimpeli

221

1.12.2008

Punaisen Tuvan Viinitila

1409286-6

Koskenvarrentie 337 62900 Alajärvi

222

1.12.2008

Rauta-Ahma Oy

1914246-3

Alajärventie 14 62900 Alajärvi

223

1.12.2008

Alajärven Puhelinosuuskunta

0177601-1

Kauppakatu 10 62900 Alajärvi

224

1.12.2008

Artopine Oy

0592513-3

Koskenvarrentie 199 62900 Alajärvi

225 - 226

1.12.2008

Oy Kohiwood Ltd

2136031-2

Parrutie 1 63800 Soini

227

1.12.2008

Rakennus Kenike Oy

1519633-3

Vuorenmaantie 268 63800 Soini

228 - 229

1.12.2008

E & K Rannila Oy

1840683-4

Patruunantie 13 62800 Vimpeli

230

1.1.2012

Alvariini Oy

2359468-1

Paavolantie 1 62900 Alajärvi

231

13.10.2016

CLT Finland Oy

2724589-2

Sahapolku 49 62940 Hoisko

232 - 233

1.12.2008

Järviseudun Peruna Oy

0198764-4

Aapiskuja 11 62800 Vimpeli

234

1.12.2008

An-La Oy

2704927-7

Yhdystie 5 62830 Luoma-aho

235

1.12.2008

PL-Filter Oy

2417178-7

Rinnetie 18 62800 Vimpeli

236

1.12.2008

Vimpelin Voima Oy

0184305-0

Uusituvantie 6 62800 Vimpeli

237

1.12.2008

Järviseudun Viherrakennus Oy

0740269-4

Rantavainiontie 8 62800 Vimpeli

Yhtiön kaikki osakkeet ovat saman lajisia.

26

TILINPÄÄTÖS JA TASE

Järvi-Pohjanmaan Yrityspalvelu Oy

Tilinpäätös ja tase TULOSLASKELMA L I I K E VA I H T O Liiketoiminnan muut tuotot yhteensä Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat

Ostot tilikauden aikana yhteensä Aineet, tarvikkeet ja tavarat yhteensä Ulkopuoliset palvelut yhteensä Materiaalit ja palvelut yhteensä Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot yhteensä Henkilösivukulut Eläkekulut yhteensä Muut henkilösivukulut yhteensä Henkilösivukulut yhteensä Henkilöstökulut yhteensä Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot yhteensä Poistot ja arvonalentumiset yhteensä Liiketoiminnan muut kulut yhteensä L I I K E V O I T T O ( - TA P P I O ) Y H T E E N S Ä Rahoitustuotot ja -kulut Muut korko- ja rahoitustuotot Muilta yhteensä Muut korko- ja rahoitustuotot yhteensä Korkokulut ja muut rahoituskulut Muille yhteensä Korkokulut ja muut rahoituskulut yhteensä Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä TULOS ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VERO yhteensä Tuloverot yhteensä TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) YHTEENSÄ

1.1. - 31.12.2019 EUR

1.1.–31.12.2018 EUR

444 633,87 102 711,37

402 557,41 281 745,15

-66,52 -66,52 -35 477,75 -35 544,27

117,00 117,00 -59 822,00 -59 705,00

-330 453,69

-344 671,04

-51 362,53 -5 359,47 -56 722,00 -387 175,69

-62 886,38 -6 858,14 -69 744,52 -414 415,56

-2 764,45 -2 764,45 -135 426,36 -13 565,53

-2 642,02 -2 642,02 -167 107,00 40 432,98

15,37 15,37

1,34 1,34

-561,36 -561,36 -545,99 -14 111,52 -0,05 -14 111,57

-519,74 -519,74 -518,40 39 914,58 -7 995,62 31 918,96

TILINPÄÄTÖS JA TASE

TASE

1.1. - 31.12.2019 EUR

31.12.2018 EUR

2 625,78 2 136,83 4 762,61

0,00 940,00 940,00

1 758,70 1 758,70 6 521,31

2 344,78 2 344,78 3 284,78

59 429,75 953,71 31 822,40 92 205,86 299 499,27 391 705,13 398 226,44

74 781,41 1 880,00 244 821,85 321 483,26 86 886,82 408 370,08 411 654,86

Va s t a a v a a PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut aineettomat hyödykkeet Aineettomat hyödykkeet yhteensä Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto Aineelliset hyödykkeet yhteensä PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ VAIHTUVAT VASTAAVAT Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Lyhytaikaiset saamiset yhteensä Rahat ja pankkisaamiset VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ Va s t a a v a a yhteensä

TASE

Va s t a t t a v a a OMA PÄÄOMA Osakepääoma (oy) Osakepääoma (oy) Osakepääoma yhteensä Edellisten tilikausien voitto (tappio) Tilikauden voitto (tappio) OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen vieras pääoma Saadut ennakot Ostovelat Muut velat Siirtovelat Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ Va s t a t t a v a a yhteensä





31.12.2019 EUR

31.12.2018 EUR

118 500,00 118 500,00 202 602,17 -14 111,57 306 990,60

118 500,00 118 500,00 170 683,21 31 918,96 321 102,17

0,00 1 389,53 19 946,10 69 900,21 91 235,84 91 235,84 398 226,44

11 157,98 5 547,48 22 545,52 51 301,71 90 552,69 90 552,69 411 654,86



27

28

TULEVAISUUS JA HAASTEET

Vuoden 2020

haasteet

Vuoden 2019 yhteinen huoli oli työvoiman riittävyys alueen yrityksissä. Tilanne muodostui samankaltaiseksi niin Järviseudulla kuin koko Suomessa ja Euroopassa. Tämän johdosta valmisteltiin ja osin jo toteutettiin erilaisia toimenpiteitä mm. työperäisen maahanmuuton lisäämiseksi. Tässä työssä on merkittävä osuus ja tehtävä Järviseudun ammattiinstituutilla Karjala-yhteistyön muodossa.

Sitten tuli koronaepidemia, joka muutti arjessa selviytymistä hyvin dramaattisella tavalla.

Yhteinen huoli vaihtuikin kuntalaisten, kuntien ja yritysten selviämistaisteluksi näkymätöntä vihollista vastaan. Tätä kirjoitettaessa palvelusektori on jo pahoissa vaikeuksissa asiakaskadosta johtuen. Meillä ei ole varaa menettää yhtäkään elinkelpoista yritystä tämän kriisin vuoksi ja on tehtävä kaikki se työ mitä voidaan alueemme yrityksiä auttaaksemme niin meidän yhtiössä kuin muidenkin.

TOIMINTASTRATEGIA I LIITE

29

Järvi-Pohjanmaan Yrityspalvelu Oy

Strategia 2017-2019 Tausta ja perustiedot: Yritys JÄRVI-POHJANMAAN YRITYSPALVELU OY on Alajärven kaupungin, Soinin ja Vimpelin kuntien sekä alueen 22 yrityksen ja pankin yhteisesti omistama elinkeinoyhtiö. Yhtiö tarjoaa yritys- ja kehittämispalveluita toimialueen osakaskunnille ja yrityksille. Yhtiö on osa Alajärven kaupungin konsernia.

Järvi-Pohjanmaan Yrityspalvelu Oy toimii osana Hoiskontie 25-seudullista innovaatio- ja kehittämiskeskusta yhdessä Järviseudun ammatti-instituutin (aikuiskoulutus, oppisopimustoimisto ja osa nuorisoastetta), Etelä-Pohjanmaan maakuntakorkeakoulun (SeAMK) ja Aisapari ry:n kanssa.

Yhtiöllä on toimipaikkoja Alajärvellä (Hoiskontie 25- kehittämiskeskus), Soinissa ja Vimpelissä.

Toimipaikkaverkoston avulla voidaan asiakkaita palvella lähellä heidän työpaikkaa tai kotiaan.

Järvi-Pohjanmaan elinkeinorakenne JÄRVI-POHJANMAAN ELINKEINORAKENNE poikkeaa yhtiön omistajakunnissa toisistaan jonkin verran. Vertailussa koko maan elinkeinorakenteeseen korostuu Järvi-Pohjanmaalla alkutuotannon ja jalostuksen osuus.

ALAJÄRVEN ELINKEINORAKENNE on muuttunut alkutuotantovaltaisesta maaseutupaikkakunnasta teollisuus- ja palvelualavaltaiseksi seutukaupungiksi, joka toimii oman seutukuntansa kaupan keskuksena.

SOINI ON Järvi-Pohjanmaan alueen alkutuotanto-

valtaisin kunta. Jalostuksen osuus on valtakunnan keskitasoa.

VIMPELIN ELINKEINORAKENNE on hyvin teollisuuspainotteinen. Se on yhdistelmä perheja pienyrityksiä sekä kasvuhakuista vientiteollisuutta. Vimpeli on Etelä-Pohjanmaan suurin vientipaikkakunta asukaslukuun suhteutettuna.

Liitynnät muihin strategioihin ja suunnitelmiin JÄRVI-POHJANMAAN YRITYSPALVELU OY:N strategian laadinnassa on tarkasteltu mm. seuraavia hyväksyttyjä asiakirjoja: • Alajärven kaupungin strategia 2013–2016 • Alajärven elinkeino-ohjelma 2014–2016 • Soinin kunnan strategia 2015–2017 • Etelä-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2040 & maakuntaohjelma 2014–2017 • Etelä-Pohjanmaan korkeakoulustrategia 2020 VAHVISTAMATTOMIA/HYVÄKSYMÄTTÖMIÄ strategioita ja suunnitelmia mm: • Vimpelin kunnan strategia 2017-2020

Yhtiön perustehtävä ja visio 1. JPYP:N TEHTÄVÄNÄ on tukea osakaskuntien elinvoiman rakentamista ja kehittämistä 2. TUETAAN NYKYISTEN ja tulevien yritysten toimintaympäristön kehittämistä

3. TOIMITAAN VÄLITTÄJÄORGANISAATIONA elinkeinopalvelujen, yritysten kehittämistarpeiden sekä tutkimustiedon välityksessä toiminta-alueen sisällä sekä maakuntatasolla

30

LIITE I TOIMINTASTRATEGIA

Visio JPYP ON aktiivinen ja merkittävä alueen elinvoiman kehittäjä sekä tiedon ja osaamisen välittäjä toiminta-alueen yritysten, kuntien ja maakunnan välillä.

Strategiset painopistealueet 4.1 OLEMASSA OLEVIEN yritysten kehittäminen tukemalla yritysten kasvua ja vientitoiminnan kehittymistä 4.2 ALOITTAVIEN YRITYSTEN neuvonta sekä uusien yrittäjien/yritysten skannaus Yritysten sijoittumisen edistäminen ja tukeminen sekä uusien yrittäjien etsintä ja aktivointi 4.3 DIGITALISAATIO Tiedon ja osaamisen välitys toimialueen alkaville ja toimiville yrityksille (mm. IoT ja automaatio) 4.4 EDUNVALVONTA Kontaktiverkoston kattavuuden varmistaminen ja ylläpito niihin tahoihin, missä on oltava mukana edunvalvonnan kannalta 4.5 TULEVAISUUDEN PALVELUT JA MUODOT Mm. palvelualojen liiketoiminnan perustamisen ja kehittämisen kokeilut, työnteon uudet muodot mm. etätyön mahdollisuudet alueella.

Toiminnan tavoitteet TOIMINNAN TAVOITTEENA on olla aktiivinen ja haluttu kumppani alkavien yritysten liiketoiminnan käynnistämisessä sekä toimivien yritysten liiketoiminnan kehittämisessä tuottaen asiakkaille arvoa. Yritysneuvonta sekä

kasvuhaluisten ja -kykyisten yritysten kehitystyön tukeminen käytettävissä olevien resurssein on yhtiön tärkeimpiä toimintoja.

Kuntien elinvoiman kehittäminen nousee sote- ja maakuntauudistuksen myötä kuntien keskeiseksi tehtäväksi. Aktiivinen vuoropuhelu alueen yritysten sekä kuntien viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden kanssa elinvoiman kehittämiseksi ja tuleviin haasteisiin vastaamiseksi on noussut entistä tärkeämmäksi. Palvelusektorin osalta tavoitteena on edesauttaa toiminnan ja palvelutarjonnan pysyvyyttä alueella.

Toisena tavoitteena on olla aktiivinen alueen edunvalvontaa suorittava toimija paikalliseen infrastruktuuriin ja toimintaympäristön kehittämiseen liittyvissä asioissa.

Toimenpiteet ja menetelmät strategisten painopistealueiden sisällä

vientitoiminnan edistäminen • KONTAKTI- JA OPINTOMATKOJEN järjestäminen potentiaalisille kohdealueille • ENNAKOINTITIEDON KOKOAMINEN ja sen hyödyntäminen elinkeinojen kehityksessä ja suuntauksissa • ELINKEINOTOIMINTAAN LIITTYVÄN keskeisen tiedon kokoaminen ja välitys alueen elinkeinoelämän käyttöön kohdennettujen yhteistilaisuuksien ja tapahtumien avulla • POTENTIAALISTEN YRITYSTEN kartoitus ja integrointi kansainvälisiin kehittämishankkeisiin.

Aloittavien yritysten neuvonta sekä uusien yrittäjien/yritysten skannaus

• Neuvontapalvelut aloittaville yrittäjille • Vapaana olevien toimitilojen kartoitus ja avustaminen mm. sopimusasioissa YHTIÖN TOIMINTA jakautuu yritys- ja kehittämispalveluun sekä toimintaympäristön kehittämi- • Yrittämisestä kiinnostuneiden henkilöiden aktivointi ja sparraus mm. yrittäjyyteen valseen. Alla on kuvattuna toiminnan jakautuminen mentavien tilaisuuksien avulla valittuihin painopistealueisiin strategiakaudella.

• AKTIIVINEN JA SUUNNITELMALLINEN uusasiakashankinta Olemassa olevien yritysten • JÄSENYYS JA TOIMINNAN kehitystyö Yritys-Suomi Järviseudun toimijaverkostossa kehittäminen tukemalla yritysten • ASIANTUNTIJAJÄSENYYS YRITTÄJIEN kasvua ja vientitoiminnan paikallisjärjestöissä sekä muissa toimintaa tukevissa toimielimissä ja kehittämistyöryhmissä kehittymistä • TIIVIS JA HYVÄ yhteistyö tilitoimistojen ja rahoituslaitosten kanssa • NEUVONTAPALVELUT TOIMIVILLE yrityksille • TIEDOTUS JA MARKKINOINTI alkavia yri• YRITYSKOHTAISTEN JA YLEISTEN kehittätyksiä koskevista tilaisuuksista ja tapahtumista mishankkeiden sisällön suunnittelu yhdessä yritysten henkilöstön kanssa Digitalisaatio • JPYP:N OSAKASYRITYSTEN vuosittainen kehittämistoiminnan tarvekartoitus • NEUVONTAPALVELUT SEKÄ ALKAVILLE • YHTEISTYÖVERKOSTOJEN että toimiville yrityksille sähköisten haku- ja KEHITTÄMINEN informaatiokanavien käytössä • AKTIIVINEN JA SUUNNITELMALLINEN • TIEDON JA OSAAMISEN välitys sosiaalisen uusasiakashankinta median ja verkossa tapahtuvan liiketoimin• YRITYSTEN KANSAINVÄLISTYMISEN ja nan mahdollisuuksista yrityksissä

TOIMINTASTRATEGIA I LIITE

• TIEDONVÄLITYS TUOTANTOAUTOMAATION ja informaatiotekniikan kehitykseen liittyvistä tekniikoista ja palveluntarjoajista

Muut yhtiön omistajakuntien osoittamat tehtävät

Edunvalvonta

ALUEMARKKINOINNIN TAVOITTEENA on tuoda esiin alueen vahvuuksia ja vetovoimatekijöitä sekä lisätä yleistä kiinnostusta aluetta kohtaan. Kohderyhmänä aluemarkkinoinnissa ovat mm. potentiaaliset paluumuuttajat, pendelöivät henkilöt sekä yritykset, jotka suunnittelevat sijoittumista uusille maantieteellisille alueille.

• JPYP ON mukana alueen elinkeinojen kehittämistyössä yhdessä alueen muiden kehittäjätahojen ja instituutioiden kanssa.

• TYÖHÖN LIITTYY merkittävänä osana alueen yleinen edunvalvonta, aluemarkkinointi, innovaatio- ja kehittämiskeskuksen toiminnan vakiinnuttaminen sekä aloitetoiminta toimintaympäristön kehittämiseen liittyvissä asioissa • YHTIÖN TOIMIHENKILÖT ja hallituksen jäsenet toimivat alueen edunvalvojina alueiden käytön suunnittelua, toimintaympäristön kehittämistä ja elinkeinoelämän kehittämistä koskevissa instituutioissa ja suunnitteluryhmissä • EDUNVALVOJIEN TEHTÄVÄNÄ on myös toimia asioita valmistelevana tahona yhtiön omistajakunnille.

Tulevaisuuden palvelut ja muodot • JÄRVI-POHJANMAAN PALVELUSEKTORIN uusien toimintatapojen ja yrittämisen mahdollisuuksien selvitys yleisten kehittämishankkeiden avulla (mm. uudet alat, kokeilut ja verkostomaisen toiminnan uudet muodot sekä tavat toimia) • JÄRVI-POHJANMAAN KEHITTÄMISYHTEISTYÖN koordinointi • YLEISTEN KEHITTÄMISHANKKEIDEN suunnittelu yritysten tarpeiden pohjalta • KEHITTÄMISHANKKEIDEN HALLINNOINTI ja toteuttaminen • KANSAINVÄLISTYMISEN EDISTÄMINEN alueen yrityksissä • TOIMINNASSA KÄYTETÄÄN työ- ja elinkeinoministeriön ylläpitämää sähköistä Yritys-Suomi palveluportaalia. Asiakashallinnasta huolehditaan CRM-ohjelmiston avulla, joka hankitaan ja otetaan käyttöön vuoden 2017 aikana.

Aluemarkkinointi

ALUEMARKKINOINTITYÖLLE SUUNNATAAN erillinen rahoitus ja resurssit. Työstä aiheutuvat kustannukset jyvitetään Järvi-Pohjanmaan kunnille asukaslukujen suhteessa.

Hankeyhteistyön koordinointi YHTIÖ HOITAA Järvi-Pohjanmaan alueella kehittämisyhteistyötä ostopalveluna. Tehtävään kuuluu kuntien kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti paikallisen, maakunnallisen ja ylimaakunnallisen hankeyhteistyön koordinointi, joka sisältää hankkeiden suunnittelun, käynnistämisen, rahoituskanavien etsimisen sekä edunvalvonnan rahoittajien kutsumissa tilaisuuksissa. Hankeyhteistyö ja hankearviointi ovat osa JPYP:n hallituksen kuukausittaista kokoustyöskentelyä.

Seuranta ja mittaaminen JÄRVI-POHJANMAAN elinkeinoelämän yleistä kehitystä mitataan seuraavilla mittareilla: • Asukasluku • Uusien yritysten määrä • Työpaikkojen määrä • Työvoiman määrä • Vähittäiskaupan liikevaihto • Verokertymä • Yritysten määrä • Yritysten liikevaihto • Yritysten henkilöstön määrä • Työttömyysaste ja muutos (%) • Tuotannon jalostusarvo

31

• Toiminta-alueelle myönnetyt yritystukipäätökset • Pk-yritysbarometri • Etelä-Pohjanmaan alueelliset kehitysnäkymät SEURANTAA VARTEN hankitaan tarvittavat tilastot keskitetysti palveluntarjoajilta.

Yritys- ja kehittämispalvelun mittarit (vuosittain raportoitavat): • ASIAKASNEUVONTAKONTAKTIEN MÄÄRÄ

• Yrityksen perustamiseen

liittyvä neuvonta

• Toimivien yritysten

kehittämiseen liittyvä neuvonta

• Toimitiloihin liittyvä neuvonta • UUSIEN ASIAKKAIDEN MÄÄRÄ (+muutos) • HANKEHALLINTOON KÄYTETTY AIKA • EDUNVALVONTAAN KÄYTETTY AIKA • OSAKASYRITYSTEN KÄYNNISTÄMIEN kehittämishankkeiden volyymi

• Kehittämishankkeiden määrä,

kpl ja €

• Julkisen kehittämistuen ja

yritysten oman rahoituksen osuudet • YLEISEN KEHITTÄMISHANKETOIMINNAN vaikuttavuus

• Määrälliset tavoitteet

• Laadulliset tavoitteet

jpyp.fi

jarvipohjanmaanyrityspalvelu

Järvi-Pohjanmaan Yrityspalvelu Oy

YRITTÄJÄN ARJESSA. www.jpyp.fi