Issuu on Google+

pro Sedu Aikuiskoulutuksen sidosryhmälehti 2/2011

Paluumuutto Australiasta Pohjanmaalle

Elämäntapana

yrittäjyys

”Joskus täytyy uskaltaa kääntää suuntaa.” Linda Sipilä


Sisällysluettelo

5

TEHDÄÄN EIKÄ MEINATA

TAHDOTKO YRITTÄJÄKSI?

Vuoden tärkeintä yrittäjätapahtumaa, Valtakunnallisia yrittäjäpäiviä, vietetään lokakuussa Seinäjoella.

Katja Jukkola hankki apua YritysAreenan yrittäjävalmennuksesta tiellään ravitsemusterapeutiksi.

”Kun tavallista yrittää, niin priimaa pukkaa.”

6 aikuiskoulutus PÄÄTOIMITTAJA Jenni Koivumäki KIRJOITTAJAT Jenni Koivumäki Anne Kohtala KONSEPTIN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS Viestintätoimisto I-print | plus, www.iplus.fi PAINO I-print Oy

Tekemällä ja yrittämällä oppii

8

2

KOHTI PUNAISTA MATTOA

VANHUSTEN ASIALLA VIOLA-KODISSA

Linda Sipilä on hulluna ylellisiin kankaisiin ja tekisi mieluiten vaatteita punaiselle matolle.

Ulla Peuralan johtamassa vanhusten pienkodissa kaikki ovat kuin yhtä suurta perhettä.

14

Tilastokeskus julkaisi heinäkuun lopussa tilaston aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten määristä. EteläPohjanmaalla uusien yritysten määrä suhteutettuna yrityskantaan oli 2,3 %, kun vastaava luku koko maassa oli 3,0 %. Samasta tilastosta voidaan myös huomata, että tarkastelujakson aikana Etelä-Pohjanmaalla lopetti enemmän yrityksiä kuin aloitti uusia. Toimenpiteitä tarvitaan, että Etelä-Pohjanmaan yrittäjähenkisyys pysyy vahvana. Sedu Aikuiskoulutus tukee omilla palveluillaan uusia yrittäjiä. Yrittäjävalmennuksia, erilaisia täsmäkoulutuksia sekä hankkeiden välityksellä saatavia palveluja toteutetaan ja kehitetään yrittäjyyden edistämiseksi. Liiketoimintaosaamisen lisäksi tarvitaan hyviä ideoita ja ammatillista osaamista. Jälkimmäistä voi hankkia

KANNEN KUVA Jaakko Kuivamäki

yritystoiminnan ohella esimerkiksi oppisopimuskoulutuksena. Peliyhtiö Rovion Peter Vesterbacka antaa Kauppalehti Option haastattelussa (12/2011) neuvoja tuleville yrittäjille: ”Kuunnelkaa neuvoja, mutta uskokaa vain itseenne. Lähtekää rakentamaan maailman suurinta ja parasta.” Tästä neuvosta tulee mieleen vanha eteläpohjalainen sanonta: ”Kun tavallista yrittää, niin priimaa pukkaa.” Nyt tarvittaisiin Etelä-Pohjanmaalle lisää tavallisia yrittäjiä! Syysterveisin, Pasi Artikainen aikuiskoulutusjohtaja

3


Sedu aikuiskoulutus

PIKKU UUTISIA | Sedu aikuiskoulutus Sedu Aikuiskoulutus »» t oteuttaa laadukkaita koulutus- ja konsultointipalveluja sekä oppisopimuskoulutusta työ- ja elinkeinoelämän tarpeisiin »» kunnallinen liikelaitos »» liikevaihto n. 13 Meur »» työntekijöitä on n. 150 »» opiskelijavirta n. 6500 »» n. 630 tutkintosuoritusta

Pienyrittäjien sijaispalvelu-järjestelmä Etelä-Pohjanmaalle Etelä-Pohjanmaan Ely-keskus on myöntänyt Sedu Aikuiskoulutukselle rahoitusta pienyrittäjien sijaispalvelujärjestelmän pilotointiin Etelä-Pohjanmaalla. Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävään liittyvällä hankkeella tuetaan pienyrittäjiä arjen jaksamisessa sekä yritystoiminnan kehittämisessä mahdollistamalla heille vapaapäivät ja lomat.

Esimiesareenalla valmennetaan alueen työnjohtajia ja esimiehiä nonstop-periaatteella johtamisen, yritysjohtamisen, kaupan esimiehen ja tekniikan erikoisammattitutkintoihin. Työnjohto- ja esimieskoulutusta kehitetään ja toteutetaan Sedu Aikuiskoulutuksen ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun yhteistyönä. Esimiesareena soveltuu kaikille aloille ja tarjoaa koulutusta joustavasti tehtävänkuvan mukaisesti. Tämä mahdollistaa sen, että yrityksestä voi tulla eri esimies-, asiantuntija- tai johtotehtävissä toimivia henkilöitä täydentämään yksin tai yhdessä osaamistaan. Jokainen voi suorittaa omaan tehtävänkuvaansa parhaiten sopivan esimiestutkinnon.

Syksyn tärkeät päivämäärät Kauhajoen ruokamessut 2.–4.9. Valtakunnallinen Yrittäjän päivä 5.9. Käsityömessut 30.9.–2.10. Elinikäisen oppimisen viikko 3.–9.10. Valtakunnalliset yrittäjäpäivät Seinäjoella 21.–23.10. Naisyrittäjyyden teemapäivä 16.11.

Business Mentor –valmennus Sedu Aikuiskoulutus koordinoi yrittäjien mentoripankkia Etelä-Pohjanmaalla. Tavoitteena on, että kaikki verkostoon liittyvät mentorit käyvät läpi neljän illan maksuttoman BUSINESS MENTOR –valmennuksen, jonka päätteeksi heille myönnetään AUKTORISOITU BUSINESS MENTOR –diplomi. Valmennus on tarkoitettu Etelä-Pohjanmaan mentoripankkiin mukaan tuleville, aidosti sitoutuneille, korkean liiketoimintamoraalin omaaville »» kokeneille ja ansioituneille yrittäjille

4

www.seduaikuiskoulutus.fi

Lisätietoja: yrityspalvelupäällikkö Satu Ahopelto, 040 868 0800, satu.ahopelto@sedu.fi

11

Lisätietoja: www.esimiesareena.fi

aikuiskoulutus

»» aktiiviyrittäjyydestä vetäytyneille senioreille ja »» elinkeinoelämän asiantuntijoille, jotka haluavat syventää omaa osaamispääomaansa tukemalla alkuvaiheessa olevien tai toimintaansa kasvattavien ja kehittävien yrittäjien osaamista ja verkostoja. Seuraava valmennus alkaa 11.10.2011. Lisätietoja: yrityspalvelupäällikkö Satu Ahopelto, 040 868 0800, satu.ahopelto@sedu.fi

Syksyn yrittäjyyskoulutukset Hoiva- ja kotipalveluyrittäjyys yrittäjän ammattitutkinto, keväällä alkaneeseen ryhmään ehtii vielä mukaan 14.9.2011-13.6.2012 Liikunta-alan yrittäjävalmennus yrittäjän ammattitutkinto 20.9.2011–31.5.2012 Start – Up Business course 14.9.2011–22.2.2012 Yrittäjävalmennus / yrittäjän ammattitutkinto 13.10.2011 – 11.10.2012 Lisätietoja: aikuiskoulutuspäällikkö Tuula Seppä, puh. 040 830 4259 tai tuula.seppa@sedu.fi

V Tehdään eikä meinata! Valtakunnalliset yrittäjäpäivät keräävät tuhansia yrittäjiä Seinäjoelle 21. – 23.10.2011.

uoden tärkeintä yrittäjätapahtumaa, Valtakunnallisia yrittäjäpäiviä, vietetään lokakuussa Seinäjoella. – Saimme viime vuonna Turusta viestikapulan raikuvin aplodein, ja siitä lähtien on ollut hyvä draivi päällä järjestää ikimuistoiset yrittäjäpäivät, kertoo Etelä-Pohjanmaan yrittäjien toimitusjohtaja Minna Sillanpää. – Tekemistä on paljon, mutta toisaalta tässä on nyt pohjalaisten yrittäjien näytön paikka, kuinka täällä osataan järjestää ja kuinka väki lähtee liikkeelle eri tapahtumiin. Sedu Aikuiskoulutus on myös kantanut kortensa tapahtumajärjestelyissä kekoon, sillä yrityspalvelupäällikkö Satu Ahopelto oli kuusi kuukautta työelämäjaksolla EteläPohjanmaan yrittäjissä päävastuunaan juuri yrittäjäpäivät. – Sadulle iso kiitos avusta, ylimääräinen käsipari tuli todella tarpeeseen!

Yrittäjyys kantaa Suomea Yrittäjäpäivien pääteema on Yrittäjyys kantaa suomea ja alateemana Yrittäjyyden kasvumaa, joka sopii erityisen hyvin yrittäjähenkiseen maakuntaan, kuvailee Sillanpää. Yrittäjäpäivät alkavat Suomen yrittäjien liittokokouksella, jonka jälkeen vietetään KOMIAT tervetuliaisjuhlat Ameriikan malliin. Lauantaipäivän seminaarissa kuullaan ajankohtaisia puheenvuoroja, kun mm. toimitusjohtaja Pauli AaltoSetälä Aller Mediasta puhuu median hyödyntämisestä yrityksen kasvussa. Lauantai-illan gaalassa juhlapuhujana kuullaan sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikkoa. Yrittäjäpäivien järjestelyt ovat loppusuoralla ja viimeisiä silauksia tehdään. – Nyt vain sankoin joukoin kaikki alueemme yrittäjät mukaan päiville, kerrankin tapahtuma on lähellä, vinkkaa Sillanpää.  TEKSTI JA KUVA: JENNI KOIVUMÄKI

5


Ravitsemusala | Sedu aikuiskoulutus

Australiasta Suomeen ja

yrittäjäksi YritysAreenan yrittäjävalmennuksesta saa apua byrokratiaviidakkoon.

K

oko ikänsä Australiassa asunut Katja Jukkola muutti perheineen Suomeen viime kesänä. Katjan ja hänen miehensä vanhemmat ovat Suomesta, mutta muuttaneet 1960-luvulla Australiaan. – Suomessa houkuttivat turvallisuus ja neljä vuodenaikaa. Sydney tuntui liian suurelta kaupungilta 5-vuotiaan poikamme aloittaa koulunkäynti, kuvailee Jukkola.

Tutustuminen Suomen terveydenhuoltojärjestelmään

Yrittäjävalmennus Kurikassa

Muutto Suomeen on tapahtunut vauhdikkaasti, mutta vuonna 1996 terveystieteiden maisteriksi valmistuneena ravitsemusalan ammattilaisena Katjan on pitänyt hieman hakea polkuaan. – Ensimmäisenä selvitin Valviralta, mitä vaatii saada ravitsemusterapeutin pätevyys laillistetuksi myös täällä Suomessa. Laillistamisen saaminen edellyttää kahta harjoittelujaksoa sairaaloissa, Seinäjoella ja Vaasassa, perusterveydenhoidossa ja erikoissairaanhoidossa, kertoo Jukkola. Vaikka ravitsemussuositukset ovat suurin piirtein samanlaista molemmissa maissa, ovat terveydenhuoltojärjestelmät erilaiset ja niihin täytyy perehtyä ennen laillistamista.

Tietoa etsiessään Jukkola törmäsi Sedu Aikuiskoulutuksen hallinnoimaan YritysAreena-hankkeeseen, joka tarjoaa koulutusta ja konsultointia yrityksen perustamista suunnitteleville tai jo päätöksen yrityksen perustamisesta tehneille henkilöille. Syksyllä 2010 alkoi hankkeen järjestämä Yrittäjävalmennus Kurikassa, johon Jukkola osallistui. – Koulutuksen aikana käytiin läpi kattavasti yrittäjyyden eri osa-alueet, mm. hinnoittelu ja markkinointi. Koulutuksen tärkein anti oli kuitenkin liiketoimintasuunnitelman tekeminen, sillä sen avulla kokonaisuus alkoi viimein hahmottua ja oli pakko miettiä asioita joka kantilta, mm. verotusasioita, toteaa Jukkola.

Ravitsemusterapeutin työ Suomessa

Toiminimi helmikuussa

Seuraavaksi Jukkola huomasi, että Suomessa on vähemmän ravitsemusterapeut-

6

teja kuin Australiassa. Henkilökuntaa on vähemmän sairaaloissa ja perusterveydenhuollossa, ja muissakin toimissa, kuten elintarvikealan markkinoinnissa, työhyvinvointiin liittyvissä tehtävissä sekä ikääntyneiden hoitopalveluissa. Tässä vaiheessa Jukkolan mieleen alkoi hiipiä ajatus ravitsemusalan yrittäjyydestä ja hän ryhtyi etsimään tietoa yrittämiseen valmentavasta koulutuksesta.

Jukkola perusti oman toiminimen helmikuussa ja on sen jälkeen hiljalleen tehnyt erilaisia ravitsemuskonsultin töitä, mm.

luennoimalla painonhallinnasta ja ravitsemuksesta sekä järjestämällä vastaanottoja yksityisille asiakkaille. – Ihmisten auttaminen on ollut tärkein lähtökohta tälle alalle lähtiessäni, mutta parhaiten se onnistuisi yhteistyössä suurten elintarvike- ja ravitsemusalan yritysten kanssa. Siihen suuntaan tähtään kuitenkin vasta sitten, kun olen myös Suomessa laillistettu ravitsemusterapeutti, toteaa Suomeen hyvin kotiutunut Jukkola.

Yrittäjyyden epävarmuus ja vapaus Yrittäjyyden alkutaival on Jukkolan mielestä ollut toisaalta mielenkiintoista, toisaalta epävarmaa aikaa. Asioita on vaikea ennakoida. – Yhtäkkiä saattaa tulla puhelu tai sähköposti ja tulee esimerkiksi luentotilaus. Sen Jukkola on ilokseen huomannut, että jokainen juttu poikii aina jotain. – Olen verkostoitunut ahkerasti Suomeen tultuani ja liittynyt mm. Ravitsemusterapeuttien yhdistyksen- ja Painonhallintaohjausyhdistys ry:n jäseneksi. Olen myös keskustellut ravitsemukseen liittyvistä asioista Ruokaprovinssi-hankkeen toimijoiden kanssa. 

TEKSTI: JENNI KOIVUMÄKI KUVA: JAAKKO KUIVAMÄKI

PRO-BUSINESS palvelu henkilöille, jotka ovat yritystoiminnan alkuvaiheessa tai ovat jo toimineet yrittäjinä 1–3 vuotta - Maksuton yksilöllinen ohjaus - E dulliset asiantuntijapalvelut ja konsultointi - Yhteistyökumppanien hakeminen -M  arkkinatutkimukset ja kilpailijaanalyysit - Y rittäjyysopintoja lähi- ja verkkoopintoina -K  okeneita yrittäjiä mentoreina/ sparraajina Lisätietoja: Yritysareena (ESR) projektipäällikkö Päivi Katajamäki, puh. 040 868 0192 paivi.katajamaki@sedu.fi

7


Rohkeutta on, että uskaltaa muuttaa mieltään

Muotisuunnittelija Linda Sipilä ponkaisi Seinäjoelta muodin huipulle alle kolmessa vuodessa.

S

einäjokelainen muotisuunnittelija Linda Sipilä on nainen, yrittäjä ja 3-vuotiaan pojan äiti, joka uskaltaa kokeilla – ja muuttaa mieltään. – Jos ei homma toimi, niin miksi ei voisi tarpeen tullen lopettaa tai kääntää suuntaa, hän kysyy. Siltä pohjalta hän suunnitteli ensimmäisen oman trikoomallistonsa ja avasi muotiliike Bouti-

8

que Sipilän äitinsä Alisa Sipilän kanssa Seinäjoen keskustaan vuonna 2009. Linda Sipilä oli siihen mennessä opiskellut vaatetusalan artenomiksi Seinäjoen ammattikorkeakoulussa Jurvassa ja etsinyt tietä kansainväliselle tasolle Lontoon Central Saint Martins -collegessa. – En voi sanoa, että olisin koskaan varsinaisesti hinkunut yrittäjäksi. Mutta tällä alalla ei ole juuri muita vaihtoehtoja, kun perhe on Seinäjoella, Sipilä tuumii.

Psykologi Pirkko Lahti toivoo yhteiskunnalta toimintamalleja, joiden avulla ikääntyvien työntekijöiden ”eläkeodotusvuodet” käännettäisiin uudeksi mahdollisuudeksi. 

9


Olen heikkona ylellisiin kankaisiin, joten suunnittelisin mieluiten luomuksia punaiselle matolle. Linda Sipilä

Tv-sarja teki tutuksi Äiti: ”Yhtiö- ja keskustelukumppani. Hän vastaa liikkeen pyörittämisestä ja talouspuolesta.” Äitiys: ”Pojalla on mielikuvitusleikki, jossa hän menee aina töihin. Haluaisin olla enemmän kotona.” Arki: ”Paljon projekteja ja reissuja: eilen olin Salossa, huomenna menen Helsinkiin ja seuraavalla viikolla Pariisin muotimessuille. Ensi kevään ostoja liikkeeseen on vielä vähän tekemättä.” Lapsuus: ”Harrastin pienenä muotipiirtämistä Kauniit ja rohkeat -sarjan inspiroimana ja suunnittelin barbeille vaatteita. Stailasin ne päästä varpaisiin: leikkasin hiukset ja tein meikit.” Boutique Sipilä: ”Hyvä etappi yrityksen kannalta, kun ensimmäinen trikoomallisto saatiin kiireellä valmiiksi liikkeen avajaisiin. Eri maailma kuin täällä sekaisessa työhuoneessa.” Lontoo: ”Lähdin sinne jatko-opiskelemaan, jotta pääsisin alalla kansainväliselle tasolle. Koulussa korostettiin luovuutta, ja ympäristö oli inspiroiva. Halusin kuitenkin palata kotiin, kun vauva ilmoitti tulostaan.” Seinäjoki: ”Kun asuu Seinäjoella, joutuu matkustamaan paljon. Toisaalta täällä on helpompi asua kuin missään: mummut, vaari ja sisarukset ovat auttamassa, ja hintataso on kohtuullinen.”

10

Vajaan kolmen vuoden aikana Sipilä on onnistunut tekemään itsensä ja mallistonsa tunnetuksi koko maassa. Ensin kiertämällä muoti- ja käsityömessuja pakettiauton kanssa, sitten voittamalla MTV 3:n Muodin huipulle -sarjan suunnittelijakilpailun keväällä 2011. – Kun menin ohjelmaan, harppasin viisi vuotta ajassa eteenpäin. Eli sen verran olisi luultavasti vienyt aikaa tehdä mallistosta näin tunnettu muilla keinoin, hän arvioi. Ohjelman ilmoittautuminen osui sopivasti aikaan, jolloin suunnittelijaan oli iskemässä kaikkensa tehnyt olo: mallisto myi hyvin, mutta messumatkat olivat raskaita ja tulivat kalliiksi hotelliyöpymisineen. – Ohjelma oli erittäin opettava kokemus. Sain kokeilla ja näyttää erilaisia puolia itsestäni. Olihan se raskasta olla pojasta ja perheestä erossa melkein koko alkuvuosi, mutta sillä kohtaa ajattelin, että nyt tehdään tämä kerralla pois alta ja sitten keskitytään taas enemmän kotielämään.

Mentoripankki auttoi alkuun Yrittämisen alkutaipaleella Sipilä hankki apua myös Sedu Aikuiskoulutuksen ja ELYkeskuksen ylläpitämästä mentoripankista. Mentoripankin idea on saattaa yhteen uusia ja kokeneita yrttäjiä niin, että osaaminen saataisiin jakoon. Sipilän mentorina oli ekologisia neuleita suunnitteleva Anne Linnonmaa. – Häneltä sain valtavasti tietoa alasta, tuotannosta ja hinnoittelusta. Hän puski

minun ajatukseni ja liikeideani lähemmäs käytäntöä. Ja hän opetti, että täytyy miettiä se myynti, koska jos ei ole myyntiä, suunnittelullakaan ei ole merkitystä. Nyt, kun Sipilän yritys on siinä vaiheessa, että nimi alkaa olla tuttu, hän on vaihtamassa jälleen suuntaa. Aikomus on supistaa hiukan omaa mallistoa ja keskittyä enemmän tilaustöihin, projekteihin ja luomuksiin. – Tätä juuri tarkoitin, kun sanoin, että muutan helposti mieltäni. Vielä muutama kuukausi sitten olin täysillä suuntaamassa kansainvälisille markkinoille oman mallistoni kanssa. Nyt projektit pitävät minut Suomessa, ja perheenkin kannalta on parempi näin, hän hymyilee. Malliston supistamispäätökseen vaikutti osaltaan myös se, että kaavoituksesta ja ompelusta vastannut yhtiökumppani Monika Buckman on jäämässä yrityksestä pois.

Heikkona ylellisiin kankaisiin Sipilä luonnehtii tyyliään suunnittelijana yksinkertaiseksi, graafiseksi ja ajattomaksi. – Olen heikkona ylellisiin kankaisiin, joten siksi suunnittelisin mieluiten luomuksia punaiselle matolle. Toisaalta myös arkivaatteen idea Sipilän mallistoissa lähtee yleensä kankaasta. – Ideat syntyvät, kun näen kankaan ja pääsen kokeilemaan, miten se elää. Suunnittelijan työ on tietysti myös sikäli hienoa, että tätä työtä voi tehdä ajatuksissaan vaikka ruokakaupassa. Silloin voivat kyllä ostokset jäädä vahingossa kassalle.

Mentoripankki puski idean käytäntöön. ”Tämä tuote on kallis” on ilmaus, joka nostaa Sipilän karvat pystyyn. Hän haluaa tehdä mallistonsa niin laadukkaista kankaista, että voi törmätä niihin vielä kirpputorilla. Paras kankaan testaaja on 3-vuotias Jimi-poika. – Toivottavasti pystyn mallistoillani näyttämään ihmisille, mikä on kestävää kehitystä. Laadukkaan tuotteen takana ovat ammattitekijät, jotka ovat saaneet työstään korvauksen, sanoo paikallisia ompelijoita käyttävä Sipilä.

LINDA SIPILÄ Valmistui vaatetusalan artenomiksi Seinäjoen ammattikorkeakoulusta Jurvasta vuonna 2006. Jatko-opiskeli Lontoossa Central Saint Martins -collegessa vuonna 2007. Jimi-poika syntyi vuonna 2008. Teki oman malliston ja avasi Boutique Sipilä -liikkeen Seinäjoen keskustaan vuonna 2009 yhtiökumppaneinaan äiti Alisa Sipilä ja ompelija Monika Buckman. Voitti MTV 3:n Muodin huipulle -ohjelman kilpailun vuonna 2011.

Unelma asuu Italiassa Entä millainen on pitkälle päässeen muotisuunnittelijan ajatus tulevaisuudesta? – Saako nyt sanoa unelman? Sellaisen, joka ei välttämättä koskaan toteudu, hän kysyy. Siinä tapauksessa hän asuisi perheen kanssa Keski-Euroopassa, ehkä Italiassa ja suunnittelisi omaa mallistoa arvostetussa vaatetehtaassa. Siinä maailmassa hän keskittyisi suunnitteluun ja pätevä koneisto hoitaisi myynnin, markkinoinnin ja tuotannon.  TEKSTI: ANNE KOHTALA KUVA: JAAKKO KUIVAMÄKI

11


Metsäkoneala kärsii

työvoimapulasta

M

Lisätietoja metsäkoneenkuljettajien koulutuksesta Koulutuskeskus Sedu (nuorten koulutus) opinto-ohjaaja Antti Virkkunen puh. 040 868 2604 Sedu Aikuiskoulutus, kouluttaja Asko Ämmälä, puh. 040 830 2177

etsäkoneala kärsii lähes kroonisesta kuljettajapulasta ja alan yritykset ovatkin nyt kääntyneet oppilaitosten puoleen alan vetovoiman lisäämiseksi. Yksi työvoimapulasta kärsivä yritys on ähtäriläinen Jykylä & Pojat, joka on toiminut vuodesta 1937 saakka metsäalan kokonaisurakoinnissa puunkuljetuksista korjuuseen. – Ala tarvitsee osaajia, joten päätimme tehdä jotain. Kutsuimme koolle TE-toimiston, Koulutuskeskus Sedun, Sedu Aikuiskoulutuksen ja yhteiskoulun edustajat ja ryhdyimme yhdessä pohtimaan, mitä alan kiinnostavuuden eteen voisi tehdä, kertoo Jykylä & Pojat Oy:n toimitusjohtaja Jorma Jykylä. Tapaamisen seurauksena Jykylä & Pojat pääsi kummiyritykseksi yhteiskoulun yrittäjyyspäivään, jossa koululaiset käyvät tutustumassa eri alojen yrityksiin. – Totesimme, että alan tietoisuuden lisääminen kannattaa aloittaa jo alakouluasteelta. Käytössämme oleva metsäkonesimulaattori antaa aidon kuvan metsäkoneella tehtävästä työstä, kuvaa Jykylä.

Työssä oppimisella työnkuva selkenee Yrityksellä on ollut useita työssäoppijoita Tuomarniemeltä, niin nuoria kuin aikuisiakin. Ajo- ja monitoimikoneiden käyttö opetellaan kädestä pitäen, mutta sen oppii nopeasti. – Ala mielletään vaativaksi, mutta ei se ole sen vaikeampi kuin mikään muukaan. Yrittäjämäisellä asenteella pärjää, vastuu omasta työstä on tärkeää, kuvailee Jorma Jykylä. Harjoittelujaksojen jälkeen moni jää yritykseen kesätöihin ja lopulta työllistyy.

Sitoutunut henkilökunta takaa jatkuvuuden Jykylä & Pojat Oy:ssä on aina ollut sitoutunutta henkilökuntaa ja jopa vuosikym-

12

menten pituisia työsuhteita. Henkilöstön merkkipäiviä on aina muistettu ja juhlittu eläkkeelle jääviä. Henkilökuntaa motivoidaan ja sitoutetaan välttämällä liiallisia urakoita, joita alalla joskus esiintyy. – Kuljettajillamme on normaalit työajat eli kahdeksan tuntia päivässä, joko aamu- ja iltavuoroa tai pelkästään aamuvuoroa, kertoo yrityksen konttoritöistä ja palkanmaksusta vastaava Eija Jykylä. Työ- ja loma-ajat ovat jokaisen työntekijän itse säädeltävissä. Metsäkoneenkuljettajan työ on itsenäistä ja siinä saa olla luonnossa. Moni kuljettaja harrastaakin vapaa-ajallaan eräretkeilyä tai metsästystä, tai sitten toisaalta ei. Yhteistä kaikille työntekijöille on kiinnostus koneita kohtaan ja monella onkin taustalla esimerkiksi auto- tai konepuolen tutkinto. Suurin osa työntekijöistä on kuitenkin valmistunut metsäalalta Ähtäristä tai Kurusta.

Työntekijöitä tarvitaan Jykylä & Pojat työllistää tällä hetkellä n. 15–20 työntekijää ja muutamia aliurakoitsijoita. Yritys tarvitsee uusia, koulutettuja työntekijöitä. Tilanne on se, että kymmenen vuoden päästä puolet työntekijöistä on eläkkeellä, joten nuorta sukupolvea tarvitaan. Lehti-ilmoitukset ja TE-toimisto eivät tuota hakijoita. Työntekijöiden pitäisi löytyä läheltä – ammatti mielletään maaseudun ammatiksi. Kaikissa koneissa on kuitenkin nykyään tietokoneet, joita etenkin nuoret oppivat nopeasti käyttämään. Alan yritykset eivät voi laajentua ja kasvaa, kun ei ole tekijöitä. Voidaankin jopa sanoa, että työntekijäpula on kehityksen jarru. Toisaalta ammattilainen saa aina työpaikan, voi jopa valita. – Asenne ratkaisee ja mikäli se on kohdallaan, meillä voi tehdä pitkän uran, summaa Jorma Jykylä. 

TEKSTI: JENNI KOIVUMÄKI KUVA: JAAKKO KUIVAMÄKI

13


oppisopimus | Sedu aikuiskoulutus

Elämäntapana

yrittäjyys Violakodin väki on kuin yhtä suurta perhettä.

U

lla Peurala on johtanut Kuortaneella vanhusten pienkotia jo lähes 20 vuotta, pyöreä juhlapäivä on tulossa tammikuussa. – Ala on muuttunut tänä aikana todella paljon, alkuun ei esimerkiksi saanut olla terveysalan henkilökuntaa, ettei olisi luokiteltu laitokseksi, nyt koulutus on miltei edellytys alalla toimimiselle, kuvailee Peurala. Alalle Peurala ajautui vähän vahingossa, kun hän kauppakoulun käyneenä pääsi töihin sairaalan kassalle ja sieltä edelleen osastoille. – Huomasin viihtyväni parhaiten kroonikko-osastolla, kertoo Peurala. Muutaman vuoden työnteon jälkeen elämä eteni avioliiton kautta perheen perustamiseen ja tuli muutto Kuortaneelle. Siellä Peurala näki silmissään nykyisellä asuinpaikallaan ”mummokodin paikan” ja ajatus alkoi kyteä.

Merkonomiksi vai yrittäjäksi Lasten kasvaessa Peurala päätti kuitenkin jatkaa opiskeluja kauppaoppilaitoksessa joko somistajaksi tai mainospiirtäjäksi, mutta ajatus yrittäjyydestä ei jättänyt rauhaan. Ajatuksena oli perustaa yritys yhdessä ystävän kanssa, mutta lopulta vuonna 1992 Peurala aloitti yksin Violakodin yrittäjänä.

14

Sittemmin yritykseen on tehty remonttia vuonna 1995 ja laajennus vuonna 2007. Tällä hetkellä Violakodissa on 11 asukasta ja kuusi vakituista työntekijää sekä kaksi osa-aikaista. – Työ Violakodissa on paljon muutakin kuin hoivatyötä, kuten siivousta, ruoanlaittoa ja vanhusten kanssa olemista ja elämistä, kuvaa Peurala. Yrittäjä toivookin, että entisen työ- ja elinkeinoministeriön kaavailema lähiassistentin koulutus saisi uudelta hallitukselta tukea. Ely-keskuksen rahoittama monialakoulutus on myös hyvä vaihtoehto, jos työnkuva ei vaadi koko lähihoitajatutkinnon tekemistä. Peurala on itse opiskellut yrittäjänä toimimisen ohessa vanhustyön erikoisammattitutkinnon. – Koulutuksessa pääsin vaihtamaan ajatuksia muiden alalla toimivien ihmisten kanssa ja tavallaan testaamaan omaa osaamistani. – Toki yrittäjäpohjalta esim. taloushallinto oli minulle muita helpompaa, mutta ryhmässä oli mukava olla, sillä kaikki olivat innolla mukana. Opiskelu tuo yrittäjyyteen vaihtelua, mutta toki ajankäytön kanssa oltiin välillä lujilla, naurahtaa Peurala. Osa Violakodin henkilökunnasta on opiskellut oppisopimuksella lähihoitajaksi ja Peurala on toiminut tutkintosuoritus-

ten arvioijana. Violakodissa on ollut myös alan työharjoittelijoita. Peurala on käynyt myös oppilaitoksissa luennoimassa.

Yrittäjyys on elämäntapa Yrittäjänä oleminen on Peuralalle elämäntapa. Paperityöt vievät aikaa, mutta toisaalta työn suunnittelu ja dokumentointi kiinnostaa. – Teimme laatukäsikirjan vuonna 2002 ja se pitää uusia vastaamaan tätä päivää. Ala on myllerryksessä, joten suunnitelmia on paljon. Tällä hetkellä Violakodissa on asiakkaana muistihäiriöisiä sekä vanhuksia, ja jokainen päivä tuo tullessaan mielenkiintoisia tilanteita. – Kodinomaisuus ja asukkaiden turvallisuus ovat meille tärkeitä asioita, olemme täällä kuin yhtä suurta perhettä. Yrittäjyyttä Peurala suosittelee kaikille niille, joilla on halu suunnitella ja saada omanlaista aikaan. Yrittäjyys ei tarkoita muotivirtausten seuraamista, vaan omaa harkintaa. Yrittäjänä pääsee toteuttamaan itseään ja se onkin työn kantava voima. Yrittäjän vastuu on tietenkin suuri ja se pitää kantaa joka päivä. 

TEKSTI: JENNI KOIVUMÄKI KUVA: JAAKKO KUIVAMÄKI

Oppisopimuskoulutus sopii yrityksille mm. seuraavissa tapauksissa: - yrityksessä tarvitaan uutta työvoimaa, jolle ei heti aseteta suuria tieto- tai taitovaatimuksia (perustutkinnot) - sopivan koulutuksen saanutta työntekijää ei löydy työmarkkinoilta - ilmenee tarve kouluttaa henkilöstöä täysin uusiin tehtäviin (perustutkinnot ja ammattitutkinnot) - työntekijän tehtävät edellyttävät ammattialalla erikoistavaa lisäkoulutusta (ammatti- ja erikoisammattitutkinnot)

15


YRITTJÄYYS | Sedu aikuiskoulutus

Sivutoiminen yrittäjyys tuo taloudellista turvaa

M

arja-Liisa Kallinki ehti toimia työurallaan monella eri alalla, ennen kuin päätyi nykyiselle alalleen. Kolmosten syntymän jälkeen työelämään paluu vaati koulutusta. Niinpä Kallinki aloitti puhdistuspalvelualan lyhyemmistä koulutuksista saaden lopulta vuonna 1997 sekä laitoshuoltajan ammattitutkinnon että siivoustyönohjaajan erikoisammattitutkinnon paperit. – Ajattelin, että kun kerran koulutusta vaaditaan, niin opiskellaan sitten niin pitkälle kuin mahdollista, kertaa Kallinki, mutta myöntää opiskelun kahdella paikkakunnalla kolmen pienen lapsen äitinä olleen raskasta aikaa. Valmistumisen jälkeen Kallinki pääsi silloiselle säätiölle töihin, ja vaikka oppilaitoksen nimi on muuttunut useaan otteeseen ja on tällä hetkellä Sedu Aikuiskoulutus, on työpiste pysynyt koko ajan samana. Kallingin työnantaja on Seinäjoen kaupungin siivouspalvelut.

Siivouspalvelu JOKU MUU Ajatus oman yrityksen perustamisesta kypsyi pitkään, mutta koska vanhainkodista käsin ei yritystä voi enää perustaa, päätti Kallinki toimia. Hän otti yhteyttä silloisen TE-keskuksen Asta Harjuun, jonka neuvojen avulla paperit saatiin täytettyä. Kahden tunnin päästä yritys oli perustettu. – Ilman Astan neuvoja olisi yritys saattanut jäädä perustamatta, kiittää Kallinki. TE-keskuksesta matka jatkui vakuutusyhtiöön, pankkiin ja verotoimistoon, ja seuraavana päivänä olivat jo ensimmäiset keikat.

Päivätyön ja yrittäjyyden yhdistäminen Kallinki tulee normaalisti koululle puoli kuuden aikaan aamulla ja tekee töitä joustavasti iltapäivään saakka, jonka jälkeen alkavat keikat. – Joustavuutta tarvitaan puolin ja toisin, että saa homman

16

toimimaan. Yrittäjänä oleminen edellyttää jatkuvaa suunnittelua, kuvaa Kallinki. Hänellä on 14 vakiasiakasta, joille hän tekee yleissiivousta sekä muutamia satunnaisasiakkaita. Lisäksi vakiasiakkaat tilaavat joskus ”paremman” siivouksen, kuten esimerkiksi keväisin juhlia järjestettäessä. – Keikat ajoittuvat maanantaista torstaihin, sillä työpaikalla on usein perjantaisin henkilöstökokouksia, tykypäiviä yms., joissa minun on oltava läsnä. On oltava perillä talon asioista, sillä siivoojilta kysytään usein mitä kummallisimpia asioita, naurahtaa Kallinki. Keikkojen lisäksi liikevaihto koostuu kirjoituspalkkioista, joita Kallinki saa kirjoittaessaan juttuja alan lehtiin. – Toimin yrittäjähenkisesti, mutta mainostukseen ei ole tällä hetkellä tarvetta, koska asiakkaita riittää. Teen työtä omilla aineilla ja välineillä, joten minusta on mahdollisimman vähän vaivaa asiakkaille. Tyytyväiset asiakkaat tuovat työnilon, hymyilee Kallinki.  TEKSTI JA KUVA: JENNI KOIVUMÄKI

Siivouspalvelu joku muu Yrittäjyys on valinnainen tutkinnon osa, jonka voi suorittaa minkä tahansa perus-, ammatti- tai erikoisammattitutkinnon yhteydessä.

17


oppisopimus | Sedu aikuiskoulutus

Oppisopimuskoulutus sopii myös maahanmuuttajille

S

vetlana Lassander on ahkera ja sinnikäs nainen, mistä kertoo kolme suoritettua ammattitutkintoa. Muuttaessaan Suomeen 90-luvun alussa hän oli kotiäitinä, mutta lasten kasvaessa hän hakeutui Sedu Aikuiskoulutuksen kielikoulutukseen. – Kielikoulutuksen aikana paitsi harjoittelimme suomen kieltä, hankimme myös työssäoppimispaikat, kertoo Lassander opiskelujensa alkuvaiheesta. – Pääsin harjoitteluun Sopurahaan, ja koska venäjän kielen taidostani oli hyötyä asiakaspalvelussa, sain jatkaa kesätöissä. Syksyllä tehtiinkin jo oppisopimus myynnin ammattitutkinnon suorittamisesta, muistelee Lassander.

Tutkinnot töiden ja perheen ohessa Lassander suoritti tutkinnon töiden ohella, ja tutkintosuoritukset arvioitiin työpaikalla. Opintojen ja perheen yhdistämisestä kolmen lapsen äiti kertoo iloisesti, että opiskelu ja itsensä kehittäminen ovat hänelle itsestäänselviä asioita. Myynnin ammattitutkinnon suorittamisen jälkeen hän hakeutui suorittamaan ulkomaankaupan ammattitutkinnon omaehtoisena iltaopiskeluna. – Superopiskelija, kuvaa Sedu Aikuiskoulutuksen kv-koordinaattori Raija Peltokangas hymyillen. Hänen mielestään Lassander on

18

loistava esimerkki siitä sisukkuudesta ja peräänantamattomuudesta, mitä aikuisopiskelijat usein tarvitsevat, mutta maahanmuuttajataustaiset ehkä vielä muita enemmän.

Ei kahta ilman kolmatta Kahdeksan vuoden jälkeen Sopurahassa osastonhoitajana tällä hetkellä toimivalle Lassanderille ei riittänyt kahden tutkinnon suorittaminen. Opiskelua melkeinpä harrastava Lassander hakeutui suorittamaan myös taloushallinnon ammattitutkinnon niin ikään omaehtoisena iltaopiskeluna. – Tutkintosuoritukset ovat loppusuoralla, joten kohta on kolmas tutkinto takataskussa. Eikä tämä varmasti jää tähän, vaan aion jatkossakin kehittää ja kouluttaa itseäni, naurahtaa Lassander.

Lähihoitajaksi oppisopimuksella Kenialainen Mary Njeha tuli Suomeen vuonna 1998 ja hänellä oli silloin hyvä englannin kielen taito. Nuorimman lapsen täyttäessä kolme vuotta vuonna 2003, oli Njeha puoli vuotta työvalmennuksessa ryhmäpäiväkodissa. Nuorimmainen oli samassa paikassa hoidossa ja heidät molemmat otettiin hyvin vastaan. Näihin aikoihin myös kotikieli vaihtui suomeksi. Hänelle tarjottiin heti

työtä ja työnantaja myös kannusti opiskelemaan. Niinpä Njeha suoritti vuonna 2004 perhepäivähoitajan ammattitutkinnon omaehtoisena iltakoulutuksena. Sen jälkeen olikin vuorossa lähihoitajan opinnot oppisopimuksella. – Opiskelun aikana minulla oli jonkin verran vaikeuksia kielen kanssa, mutta kun oli halua ja itseluottamusta ja ystävät auttoivat, tutkinnot tulivat suoritetuiksi. Vuorovaikutus työpaikalla

Vaatii jaksamista opiskella itselleen vieraalla kielellä. työkavereiden ja lasten kanssa on aina sujunut hyvin, Njeha kuvailee. Opiskelun lähipäivät pidettiin Kauhajoella, kun taas työpaikka Kranniryhmis sijaitsee Ilmajoella. Njehan työpaikka vakinaistettiin vuonna 2008. – Työ ryhmiksessä on vaihtelevaa ja myös työajat vaihtelevat – työssä on myös ilta- ja yötyötä, kertoo Njeha.

Vaikeuksien kautta voittoon Opiskelu ei ollut aina helppoa. Kauhajoen tragedia tapahtui toisena opiskelupäivänä ja silloin oli keskeyttäminen

lähellä. Liisa Yli-Kullas oli hyvä opettaja; hän tuki ja kuunteli opiskelijoita. Kaikki järjestettiin hyvin. – Vaikeinta opiskelussa oli hensun tekeminen kirjallisesti, sekä työn ja koulun ja perheen yhdistäminen. Nykyään vanhin poikani auttaa tietokoneen ja suomen kielen kanssa, mutta kirjalliset työt eivät vieläkään ole helppoja, kertoo Njeha. Lasten koulu on mennyt hyvin siitä huolimatta, että äiti ja myös isä opiskelivat. Arkea ja poikien urheiluharrastuksia organisoidaan sen mukaan, kumpi vanhemmista ehtii paremmin.

Ahkeruus palkitaan Njeha valmistui lähihoitajaksi toukokuussa 2011 ja jatkaa työtään samassa ryhmäpäiväkodissa. Perhepäivähoitajan tutkinto ei olisi riittänyt pätevöittämään tähän työhön, joten lähihoitajan tutkinnon suorittaminen oli todella tärkeää. Vaatii jaksamista ja kovaa yrittämistä opiskella itselleen vieraalla kielellä. – Olen ollut hyvin ahkera, myöntää Njeha. Hän yritti kovasti pysyä muiden tahdissa ja onnistui siinä. Tärkeää onnistumiselle oli myös työpaikalta saatu tuki. Kielitaito on karttunut käytännössä, varsinaisia kielikursseja Mary ei ole käynyt. Oppisopimuksen työpaikkakouluttajat ja heidän kanssaan käydyt keskustelut olivat myös hyvin antoisia. Kun asennoituu niin, että ponnistelu kestää rajallisen ajan, jaksaa.  TEKSTI JA KUVAT: JENNI KOIVUMÄKI

Svetlana Lassander aikoo jatkossakin kehittää ja kouluttaa itseään.

Mary Njeha jatkaa lähihoitajana Ilmajoen Kranniryhmiksessä.

19


Sedu aikuiskoulutus yhteystiedot

Aikuiskoulutusjohtaja Pasi Artikainen 040 830 2415

Kehityspäällikkö Marja-Terttu Kurunsaari 040 868 0814

Yrityspalvelupäällikkö Satu Ahopelto 040 868 0800

Maaseutu, Aikuiskoulutuspäällikkö Tarmo Vuorenmaa 040 830 4124

Palvelu Aikuiskoulutuspäällikkö KATI YLI-LAHTI 040 868 0843

Yrittäjyys, kauppa ja kulttuuri Aikuiskoulutuspäällikkö Virpi Lehtimäki 040 868 0817

Hyvinvointi, Aikuiskoulutuspäällikkö Tuula Seppä 040 830 4259

Tekniikka , Aikuiskoulutuspäällikkö Leena Tuomisto 0400 761 952


SeduPro