Page 1

pro Sedu Aikuiskoulutuksen sidosryhmälehti 2015

Työhyvinvointi syntyy arjessa Globaali kyläkauppa voi hyvin Osaamisen kehittäminen on menestyksen avain

Työn ilon julistus vuodelle 2015: Valoa, iloa ja työn tekemisen rauhaa! Marja-Liisa Manka


Sisällysluettelo

6

12

2

Tunneälyä Työhön

80-vuotias kasvaa ja kehittyy

Jokainen voi vaikuttaa omaan työhyvinvointiinsa ja onnellisuuteensa arkisilla keinoilla.

Menestyksen takana on hyvinvoiva henkilöstö, aito asiakkaan kohtaaminen ja verkkokaupan uudet tuulet.

Työhyvinvointi ei ole tähtitiedettä

Suomen paras työelämä 2020

Pitkäjänteinen työhyvinvoinnin suunnittelu ja henkilöstön työhyvinvointi on asiakkaan etu.

Menestyvä yritys tarvitsee osaavaa ja hyvinvoivaa työvoimaa.

10

14


”Sedu Aikuiskoulutuksessa voi suorittaa noin 80 erilaista tutkintoa.”

Työelämä tarvitsee aikuiskoulutusta Ammattirakenteet muuttuvat tällä hetkellä kovalla vauhdilla. Digitalisaatio vyöryy työpaikoille ja vaikuttaa ihmisten päivittäisiin työtehtäviin merkittävästi. Muutos haastaa meidän jokaisen osaamisen ajantasaisuuden. Matti Alahuhta kirjoitti Kauppalehdessä 27.11.2014, että koulutuksen ja tutkimuksen merkitys on tärkeämpää seuraavan 20 vuoden aikana, kuin kuluneen 20 vuoden aikana. Suomalainen aikuiskoulutusjärjestelmä tarjoaa monia mahdollisuuksia kehittää omaa osaamistaan. Vaihtoehtoja on paljon. Oman työmarkkina-aseman vahvistamiseksi kannattaa olla aktiivinen ja kehittää omaa osaamistaan. Valtakunnallisena tavoitteena on ollut, että työikäisestä väestöstä 60 prosenttia on osallistunut aikuiskoulutukseen edeltäneen 12 kuukauden aikana. Tärkeää on, että mikään osa aikuisväestöstä ei jää pysyvästi koulutuksen ulkopuolelle. Sedu Aikuiskoulutuksessa voit suorittaa noin 80 erilaista perus-, ammattija erikoisammattitutkintoa. Koulutustarjontaa uudistetaan säännöllisesti asiakkaiden tarpeiden mukaan. Koulutuksia voi suorittaa omaehtoisena, työvoima- tai oppisopimuskoulutuksena. Vuoden 2014 aikana Sedu Aikuiskoulutuksessa suoritettiin lähes 700 tutkintoa. Seinäjoen koulutuskuntayhtymä ja Jalasjärven kunta ovat allekirjoittaneet aiesopimuksen JAKK:n toimintojen yhdistämisestä Seinäjoen koulutuskuntayhtymään 1.1.2016. Mikäli yhdistyminen tapahtuu, niin palvelutarjontaan tulee mukaan logistiikan, autoalan ja maanrakennuksen koulutukset. Tämä mahdollistaa asiakkaiden laaja-alaisemman palvelemisen. Olemme uudistaneet myös www.seduaikuiskoulutus.fi -sivumme. Ter­vetuloa tutustumaan koulutustarjontaamme ja opiskelemaan uusia taitoja!

Aikuiskoulutus PÄÄTOIMITTAJA Tarja Hoppi KIRJOITTAJA Tarja Hoppi ULKOASU JA TOTEUTUS Viestintätoimisto I-print | plus www.iprint.fi KANNEN KUVA Matti Hautalahti PAINO I-print Oy JOUTSENMERKITTY PAINOLAITOS lupanumero 4041-0895

Hyvää kesää! Pasi Artikainen aikuiskoulutusjohtaja

3


PIKKU UUTISIA | Sedu aikuiskoulutus

Oppi

korja

amo

Sedu Aikuiskoulutus

Uudet nettisivut – tutustu tarjontaan! Maaliskuussa uudistettujen kotisivujen myötä koulutustarjonnasta on nyt entistä helpompi tehdä erilaisia hakuja. Koulutustarjonta täydentyy jatkuvasti, pysy ajan tasalla ja seuraa nettisivuja! www.seduaikuiskoulutus.fi

Kevään ja kesän 2015 kielikoulutukset Learning with Julian can be fun! Kevään ja kesän kielikoulutuksilla kuka tahansa voi petrata englannin taitojaan. Tarjolla on paljon eri vaihtoehtoja muutaman tunnin tehotuokiosta useamman illan kielipreppaukseen. Aiheet vaihtelevat puhelin- ja matkailusanastosta presentaatioenglantiin tai kielioppikorjaamoon.

Oppikorjaamo avaa ovet Epstorilla

Katso lisää: www.seduaikuiskoulutus.fi -> kielikoulutukset

Avaamme 4.5.2015 Pop-Up -infon Seinäjoen ydinkeskustaan Epstorille. Oppikorjaamolla saat tietoa aikuiskoulutuksen monista eri mahdollisuuksista. Voit poiketa koulutusvalmentajan tai vierailevien asiantuntijoiden juttusilla vaikka ohikulkumatkalla.

www.seduaikuiskoulutus.fi

Oppikorjaamo palvelee 9-16 tai sopimuksen mukaan.

Sedu Aikuiskoulutus Kortit, tit ja sertifikaa jan et a pätevyyd tasalle!

Rastaantaival 2 60200 SEINÄJOKI Koulutussihteerit, puh. 020 124 4500, faksi 020 124 4501 s-posti: aikuiskoulutus@sedu.fi

Kortit ja sertifikaatit Monilla aloilla tarvitaan nykyään erilaisia lupia, pätevyyksiä ja sertifikaatteja. Joskus kesätyön tai työpaikankin saaminen voi olla kortista kiinni. Mm. anniskelu- ja hygieniatestit, tulityö-, työturvallisuus-, trukki- ja ensiapukortit ovat meillä tarjolla lähes kuukausittain.

facebook.com/ SeduAikuiskoulutus

twitter.com/SeduAko Katso lisää: www.seduaikuiskoulutus.fi -> Kortit ja sertifikaatit www.seduaikuiskoulutus.fi -> Hitsaajan pätevyyskoe

4

instagram.com/ seduaikuiskoulutus

Työhyvinvoinnilla tuottavuutta -hankkeen asiantuntijat tarjoavat palveluitaan • valmennusta • työnohjausta • työhyvinvointikartoituksia ja –suunnitelmia • työturvallisuuden kehittämistä • vuorovaikutus- ja johtamistaitojen kehittämistä

Kysy lisää! Satu Ahopelto, 040 868 0800, satu.ahopelto@sedu.fi


T

unnustuksen taustalla on ministeriön lanseeraama Mielekäs –ohjelma, jonka yhtenä huolenaiheena on ollut eläköityvä sosiaali- ja terveysalan osaajien suuri joukko ja kasvava työvoiman tarve. On arvioitu, että alalle tarvitaan vuoteen 2025 mennessä jopa 125 000 työntekijää. Hankkeen tavoitteena on ollut tehdä tunnetuksi hyviä käytäntöjä ja lisätä alan vetovoimaisuutta ja kiinnostavuutta.

Seinäjoen Lääkäritalossa on hyvä henki

Vetovoimaisuus hyvän työpaikan merkki Sosiaali- ja terveysministeriö ja Työterveyslaitos jakoivat helmikuussa 19 suomalaiselle työpaikalle Vetovoimainen työpaikka -tunnustuksen. Yksi näistä tunnustuksen saaneista työpaikoista on Seinäjoen Lääkäritalo. teksti: Tarja hoppi Kuva: Matti hautalahti

Seinäjoen Lääkäritalossa työskentelee 70 työntekijää ja noin 150 ammatinharjoittajaa. – Laatuvastaavamme teki meistä ilmiannon hyvänä työpaikkana ja pian sen jälkeen saimmekin Työterveyslaitoksen psykologin vieraaksemme, kertoo Lääkäritalon toimitusjohtaja Timo Luomaranta. – Hän haastatteli työsuojelupäällikköä, henkilökuntaa ja ammatinharjoittajia kartoittaakseen tilannetta, Luomaranta jatkaa. Tuon vierailun tulos näkyy asiak­ kaillekin tutuksi tulleen palvelun laadun lisäksi Vetovoimainen Työpaikka –diplomina Lääkäritalon käytävillä.

Palveleva johtaminen ja joustavuus valttina – Työpaikan vetovoimaisuuteen vaikuttavat monet seikat. Palveleva johtaminen on sitä, että työntekijällä ja ammatinharjoittajalla on mahdollisuus vaikuttaa asioihin ja kehittämisideoita aidosti kuunnellaan, Luomaranta kiteyttää. – Työhyvinvoinnin kannalta on oleellista, että oikeudenmukaisuus ja tasapuolisuus esimerkiksi työvuorojen ja -vastuiden kanssa toteutuvat. Lisäksi joustavat työaikajärjestelyt, kuten osa-aikaisuus tai vuorotteluvapaa pyritään mahdollistamaan, jos henkilöstö sellaisia hakee, hän jatkaa.

Kouluttautumiseen kannustetaan Osaamisen pitäminen ajan tasalla on tärkeää lähes kaikilla aloilla. Seinäjoen

Lääkäritalossa tehdään vuosittain ammattiryhmäkohtaiset koulutussuunnitelmat ja Lääkäritalossa on myös useita työn ohessa lisätutkinnon suorittaneita työntekijöitä. –Haluamme kannustaa ja omalta osaltamme mahdollistaa myös opiskelemisen ja itsensä kehittämisen. Se on hyvän työelämän ja työn mielekkyyden kannalta monelle työntekijälle tärkeä voimaelementti. Hienoa on, että olemme voineet tarjota myös viihtyisän harjoitteluympäristön muutamalle Sedu Aikuiskoulutuksen osastonsihteeriopiskelijallekin, jokunen on tainnut jäädä meille töihinkin, Luomaranta hymyilee tyytyväisenä. 

terveydenhuollon sihteeri Sihteerin ammattitutkinto 1.9.2015 - 8.6.2016

• o sastonsihteerin työtä tekeville tai terveydenhoidon perusteet hallitseville henkilöille, jotka haluavat päivittää osaamistaan sekä kehittyä ammatillisesti. • t avoitteena on vahvistaa sosiaali- ja terveysalan sihteerin työssä vaadittavia taitoja sekä päivittää osaaminen työnantajien tarpeita vastaavaksi • t oteutetaan iltakoulutuksena kerran viikossa klo 17.00–20.15 • t utkinto suoritetaan käytännön työtehtävissä omalla työpaikalla • s oveltuu suoritettavaksi myös oppisopimuksella

Lisätietoja:

www.seduaikuiskoulutus.fi kouluttaja Helena Kivimäki puh. 040 868 0811 aikuiskoulutuspäällikkö Virpi Lehtimäki, puh. 040 868 0817 s-postit: etunimi.sukunimi@sedu.fi

5


Tunneälyä työhön Työhyvinvointi ja tuottavuus paranevat työyhteisötaitoja kehittämällä. teksti: Tarja hoppi Kuvat: Matti hautalahti

E

rityisesti näinä aikoina on työnantajan ja esimiesten tärkeätä huolehtia inhimillisestä pääomasta eli ihmisistä, koska he tekevät tulevaisuuden ja keksivät uusia työnteon tapoja, muistuttaa työhyvinvoinnin johtamisen dosentti MarjaLiisa Manka Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulusta. – Faktojen rinnalla on huolehdittava tunnepääomasta. Siksi ennen irtisanomisia kannattaa harkita tarkoin. Toisaalta esimiesten on muistettava huolehtia myös itsestään, koska he joutuvat toimimaan alaistensa ja johdon välissä. Tällöin sekä henkinen paine että fyysinen työn määrä kasvavat herkästi. Vuorovaikutteisuus ja tunneäly vähentävät heidän stressiään, Manka jatkaa. – Työhyvinvoinnin tärkeimmät haasteet tänä päivänä ovat epävarmuus ja kiire. Työpaikoilla on valitettavasti myös epäsopivaa käytöstä ja erilaisia esimiestyöhön liittyviä ongelmia, hän kertoo.

6

Työhyvinvoinnin mittareissa on kehitettävää – Isoimmat yritykset ja organisaatiot mittaavat työhyvinvoinnin tilaa, pienimmät eivät yleensä sitä tee. Tärkeimmiksi mittareiksi on otettu sairauspoissaolot ja eläköitymiseen liittyvät tiedot. Näissä tunnusluvuissa on se haaste, että ne ovat peräpeilipainotteisia. Niiden rinnalle on kehitteillä uusia tunnuslukuja, joilla voitaisiin kiinnittää huomiota myös positiivisiin asioihin, esimerkiksi hyvään mieleen, tähtihetkiin, onnistumisiin ja ilmapiiriin. Ajantasaisuus on tärkeätä, eli uusilla tunnusluvuilla pitäisi pystyä ennakoimaan työhyvinvoinnin puutteita, Manka toteaa. – Yhteisöllisyydestä tulee työniloa, jota voi ruokkia ihan arkisilla keinoilla kuten tervehtimisellä, kehumisella ja kiitoksella. Sen myötä jokainen voi vaikuttaa omaan työhyvinvointiinsa ja onnellisuuteensa.


7


Työnilonjulistus 2015 Julistettakoon työn tekemisen iloa ja rauhaa koko Suomeen. Haastamme kaikki työpaikat mukaan työhyvinvoinnin kehittämiseen, koska jatkuva epä­ varmuudesta, kiireestä ja rahapulasta kumpuava ongelmapuhe saattaa johtaa työnmielekkyyskatoon, toivottomuuteen tai jopa tuuliajolle.

oppii iästä riippumatta, sillä aivomme ovat joustavat. Suurimmat esteet ovat uskomuksissamme sanoessamme itsellemme, ettei päässämme pysy mikään, ja toistamalla työpaikan käytävillä, että turha täällä on yrittää. Kurkistettakoon siis pinnankin alle ja mietittäköön, miten henkiset ja fyysiset seinät saadaan avartumaan tai jopa nurin.

Vaihtakaamme näkökulmaa valittamisesta vaikuttamiseen: myrskytköön, mutta hyvässä henkisessä ja fyysisessä tilassa keksimme ratkaisuja ongelmiimme ja menestymme tulevaisuudessa. Luokaamme siis työnteolle sellaiset puitteet, jotka antavat työn sujua ja ajatuksen lentää. Hyvät ideat syntyvät yhtä hyvin lenkkipolulla kuin työpaikalla näytön ääressä, yksin ajatellen, ryhmässä ideoiden ja verkostossa liikkuen.

Katsokaamme itse kukin peiliin oman hyvinvointinsa kasvattamiseksi. Etsikäämme arjesta positiivisia poikkeamia kuten työn tähtihetkiä, hymyä ja kauneutta, sillä se, mihin huomio kiinnittyy, kasvaa. Myönteisten tunteiden ylijäämäpankki rakentaa henkilökohtaisia voimavaroja ja suojelee hyvinvointiamme vaikuttamalla tapaamme arvioida stressaavia tilanteita joustavammin, rauhallisemmin ja myönteisemmin.

Kohtaamiseksi tarvitsemme uusia tiloja, jotta näkisimme ja kuulisimme toisiamme. Edistettäköön siis avoimuutta, poistettakoon hierarkioita ja valvontaa sekä lisättäköön rentoutta ja viestinnän vaivattomuutta. Tiedon saaminen on tunne, joka syntyy arvostuksen kokemuksesta, ei sähköposteista tai introista, vaan erityisesti läsnäolosta ja kiireettömyydestä. Miettikäämme myös yhdessä, mikä meillä on hyvin ja mistä voimme olla kiitollisia. Toki kysyä voisi sitäkin, mikä meillä lisäisi työniloa. Epäkohdat eivät poistu vaikenemalla. Eräällä työpaikalla aloitettiin hernetunti: kukin sai ottaa herneitä nenästään, mutta muutaman kerran jälkeen valituksen aiheet loppuivat. Ahkeruus tai älykkyys eivät enää riitä, vaan niitä tärkeämmiksi tulevat innostus, aloitteellisuus ja kehittymishalu. Jokainen

8

Pidä yhteyttä tärkeisiin ihmisiisi ja varaa siihen aikaa. Jaa anteliaasti kiitosta, ilahduta työkavereitasi ja ventovieraitakin. Opi joka päivä jotain: tee sellaista, mitä et ennen ole uskaltanut: ota uusi vastuu työssäsi tai haaste, josta nautit. Ole liikunnallisesti aktiivinen, mutta sovita harjoitukset kuntotasoosi. Pitäköön työnantajat kiinni tärkeimmästä pääomastaan, ihmisistä. Vastuullinen ja ihmisiä arvostava henkilöstöpolitiikka synnyttää työhyvinvointipääomaa. Se houkuttelee hyviä työntekijöitä palvelukseen ja saa jokaisen tekemään parhaansa, jopa ylittämään odotukset. Tämä puolestaan näkyy asiakkaillakin palvelun korkeana laatuna.

Toivotamme kaikille valoa, iloa ja työn tekemisen rauhaa! Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu


”Usein suurimmat esteet ovat omassa ajattelussa. Pitää vain uskaltaa tarttua ja mennä rohkeasti päin uutta.”

– Tapasin reilu viikko sitten erään rouvan 20 vuoden takaa. Hän oli jäänyt eläkkeelle Saarioisilta, joka oli minun ensimmäinen työhyvinvoinnin korkeakouluni, Manka kertoo – Muistan, kuinka hänen sairastuttuaan vakavasti lähetimme hänelle kortin, johon työyhteisönä kokosimme hänen upeutensa. Hän kertoi jälkikäteen kiitollisena, kuinka tuo upeuskortti oli helpottanut erityisesti työhön paluun kynnystä tervehtymisen jälkeen, Manka kertoo.

Osaaminen ja asenteet vaikuttavat työhyvinvointiin

Työnilon julistus 2015 – hyvässä tilassa

Yhdeksän vuoden ajan Marja-Liisa Manka on aloittanut vuoden kirjoittamalla Työn ilon julistuksen, jonka yhtenä tehtävänä on muistuttaa meille kaikille työhön liittyvistä tärkeistä hyvinvoinnin ja ilon lähteistä.

Mankan mukaan jokainen voi itse kasvattaa omaa hyvinvointiaan myös osaamistaan kehittämällä. – Parhaiten voi yksilönä huolehtia itsestään pitämällä huolta psykologisesta pääomastaan eli myönteisestä ajattelusta ja kasvattaa omaa osaamistaan, Manka painottaa. Erityisen tärkeänä hän pitää työyhteisötaitojen kasvattamista. – On tärkeää, että sekä esimiehet että alaiset kantavat oman vastuunsa, ottavat selvää asioista ja haluavat aktiivisesti vaikuttaa omaan työhönsä. Työhyvinvoinnin guru elää kuten opettaa: hän nauttii käsillä tekemisestä ja luonnosta. Lisäksi laulamisesta on tullut tärkeä uusi keino oman hyvinvoinnin ylläpitämiseen. Manka halusi nähdä voiko kuutosen laulutaidoilla oppia vielä laulamaan. Tästä henkilökohtaisesta haasteesta sai alkunsa viiden naisen lauluryhmä Laulutaidottomat, joka kokoontuu lähes viikoittain laulamaan. – Olin hiljattain puhumassa vanhustyön ammattilaisten joukolle Finlandia-talossa ja olin juuri kuullut edellisissä puheenvuoroissa, että minäkin 63-vuotiaana olisin jo vanhusten palvelujen piirissä. Hetken mielijohteesta ajattelin antaa lauluesitykseni osoittaa, että tässäkin iässä voi oppia uutta, kun vaan uskaltaa yrittää, Manka kertoo. – Tuon luennon jälkeen sain paljon positiivista, jopa liikuttunutta palautetta ja esiintymispyyntöjäkin on tullut, hän naurahtaa. – Usein suurimmat esteet ovat omassa ajattelussa. Pitää vain uskaltaa tarttua ja mennä rohkeasti päin uutta, hän kannustaa. 

9


”Vastuu henkilökohtaisesta kasvusta ja muutoksesta on jokaisella työyhteisön jäsenellä itsellään.”

teksti: Tarja hoppi Kuva: Matti hautalahti

Muutoksen johtamista edistetään koulutuksella

S

einäjoen kaupungilla on parikymmentä vanhusten palveluyksikköä eri puolilla kaupunkia. Viime vuosina vanhustyössä on tapahtunut isoja muutoksia valtakunnallisestikin. Trendinä on muuttaa laitosasumisen yksikköjä tehostetun palveluasumisen yksiköiksi, kertoo osastonhoitaja Leena Qvick, jonka omat vastuualueet ovat Saarikoti, Tuomikoti sekä Simunan pienkoti. – Muutosten takana on tavoite tukea kotona asumista mahdollisimman pitkään ja jatkaa kodinomaista asumista myös tehostetun asumispalvelun piirissä. Tietysti myös talous tuo omat paineensa, Qvick jatkaa. – Muutoksen mukana tulevat uusiin toimintatapoihin tottumisen haasteet ja pelot niin henkilökunnalle, asiakkaille kuin omaisillekin, hän toteaa. Seinäjoen kaupungin vanhustyön johdossa tiedostettiin tilanne ja yhdessä Sedu Aikuiskoulutuksen asiantuntijoiden ja oppisopimuspalvelujen kanssa suunniteltiin noin vuoden mittainen muutosjohtamisen koulutuskokonaisuus vanhustyön esimiehille.

Työhyvinvointi syntyy arjessa – Olen kokenut koulutuksen työnohjauksellisena, Leena Qvick pohtii.

10

– Oli oikeastaan aika pysäyttävää ensimmäisessä tapaamisessa kun kouluttaja pyysi jokaista antamaan arvosanan omalle työhyvinvoinnilleen ja jaksamiselleen. – Kokoontumisia on yhteensä ollut nyt seitsemän kertaa ja kaikissa olen ollut mukana. Alkukartoituksessa pohdittiin, että kuinka paljon erilaisia koulutuksia ja kursseja käyneenä saisin tästä prosessista mitään uutta irti, mutta on pakko sanoa, että olen saanut todella paljon, Qvick kiittelee. – Meillä on pieni intiimi ryhmä ja olemme päässeet aika syvällekin monissa asioissa. Olemme muun muas­ sa etsineet oman voimapaikkamme luonnosta Green Care -hengessä. Sai huomata sen, että välillä tuntuu hyvältä ja voi voimaantua ihan itsekseen omien ajatustensa kanssa, hän kertoo. – On ollut helpottavaa todeta, että jokainen esimies on omanlaisensa persoona omine vahvuuksineen ja kehittämistarpeineen. Vastuu henkilökohtaisesta kasvusta ja muutoksesta on jokaisella työyhteisön jäsenellä itsellään. – Työhyvinvointi syntyy arjessa ja jokainen kantaa kortensa kekoon, Qvick muistuttaa. 

Oivarauta kehittää työhyvinvointia Rakennus- ja sisustusratkaisujen talossa palvellaan jo neljättä tai viidettä sukupolvea. teksti: Tarja hoppi Kuva: Matti hautalahti


Grow Up – Yritysten Kasvukilpailu • E telä-Pohjanmaan Kasvuyritysfoorumin järjestämä • Y rityksille, jotka haluavat kehittää liiketoimintaansa • Yrityksille, jotka haluavat kasvaa • Start Up –sarja aloittaville • Start Again –sarja vakiintuneille • Ilmoittautumisaika: 20.5.–28.8.2015 • P uolueettomien sparraajien opastus ja tuki • L iikeidean kirkastamista, kehittämistä ja mittaamista • P ositiivista näkyvyyttä, kehitystä, ideoita, verkostoja • Osallistuminen on maksutonta • Avoin kaikille yrityksille ja yrittäjille Sedu Aikuiskoulutus on Grow UP-Yritysten kasvukilpailun virallinen yhteistyökumppani.

L isätietoa: www.kasvukilpailu.fi

S

oinin kirkonkylällä on Oivarauta -niminen rautakauppa, joka on palvellut nykyisellä paikallaan jo vuodesta 1975. Kauppa näyttää ulospäin ikäiseltään, mutta oven sisäpuolella tulee vastaan nuorekas energia, joka tuntuu lisääntyvän vierailun edetessä ja saa kuulijankin innostumaan.

Työhyvinvointi on tärkeää arjessa Oivarauta osallistui voitokkaasti vuoden 2014 Grow Up -kasvuyrityskisaan, jonka myötä tuli runsaasti positiivista näkyvyyttä lähes 80-vuotiaalle yritykselle. Kisan voittajalle tuli näkyvyyden lisäksi myös rahanarvoisia palkintoja. Sedu Aikuiskoulutuksen työhyvinvointikoordinaattori Päivi Haanpää toteutti työhyvinvointiin liittyvän kyselyn koko Oivaraudan henkilöstölle ja sen tulokset käytiin yhdessä keskustellen läpi. – Kartoitus avasi silmiä ja antoi uutta näkökulmaa tärkeisiin asioihin, kertoo Ilkka Takala.

”Kartoitus avasi silmiä ja antoi uutta näkökulmaa tärkeisiin asioihin.”

– Työhyvinvointi syntyy arjessa, eikä siinä voi ajatella liian tiukasti mitä tai kenen työtä kulloinkin tekee. Tämä on tiivis työyhteisö, melkein kuin toinen perhe, toteaa sisustusmyynnistä vastaava Heli Noponen. Molempien mukaan tärkeintä on välittäminen ja se, että toiseen voi luottaa.

Oivasta on moneksi Oivarauta Ky sai alkunsa jo vuonna 1928 Soinin Hautakylällä. Silloin nykyisen kauppiaan isoisä Väinö Takala perusti yrityksen. Hän toimi kauppiaana kuolemaansa asti, jonka jälkeen vuonna 1945 hänen sodasta palannut poikansa Oiva otti kaupan ohjakset. Oivan kauppiasura jatkui aina vuoteen 1987

saakka, jolloin seuraavasta polvesta veljekset Aulis ja Leo Takala ottivat kauppiasvastuun. Kauppiassuvun tulevaisuus ulottuu neljänteen polveen Ilkka ja Iiro Takalalle, joista vanhempi veli Ilkka on toimitusjohtajan roolissa ja Iiro-veli jatkaa hallituksen puheenjohtajana siirtyessään Keskon palvelukseen. Oivarauta työllistää tällä hetkellä 5 henkilöä ja sesonkiaikaan määrä tuplaantuu. – Oiva oli minulle ja Aulikselle isä ja pojille pappa, mutta nykyasiakkaille Oiva on rakennus- ja sisustusratkaisujen talo, jolla on kasvot ja jossa palvellaan jo neljättä tai viidettä sukupolvea. Näin kiteyttää kauppias Leo Takala ja viittaa isojen rautamarkettienkin kasvottomaan itsepalvelukulttuuriin. – Meidän vahvuuksiin kuuluu ilman muuta muun muassa Helin persoona, hän naurahtaa ja kiittelee pitkäaikaisen työntekijänsä monipuolista osaamista ja koko henkilöstönsä asiakaspalveluhenkisyyttä.

Muutosten kourissa ja ajan hermolla Kaupan ala on näiden lähes kahdeksan vuosikymmenen aikana käynyt läpi monia muutoksia ja ajan hermolla on pysyttävä menestyäkseen. Oivarauta on nuoren polven myötä lähtenyt kohti uudenlaista kasvua verkkokaupan myötä. Verkkokauppa on toiminut kolmen vuoden ajan ja kasvuluvut ovat vaikuttavat. Tällä hetkellä verkkokauppa tuottaa noin 30 prosenttia koko Oivaraudan liikevaihdosta ja kauim­ maiset kaupat on tehty Uuteen Seelantiin, New Yorkiin ja Indonesiaan. Iiro Takala kertoo asiakaspalvelun olevan tärkeä myyntivaltti myös nettikaupan puolella. – Tyttöystävän katsellessa mis­sikisoja tein vieressä tabletin kanssa muutaman tonnin kaupat ja ehdin vielä näkemään perintöprinsessatkin, hän toteaa pilke silmäkulmassaan. 

11


teksti: Tarja hoppi Kuva: Matti hautalahti

Muutokset haastavat henkilöstöä

K

ivipuro ry on elänyt Seinäjoen vanhustenhuollon kehitysvaiheita jo viiden vuosikymmenen ajan. Noihin vuosiin mahtuu paljon muutoksia niin rakenteissa, palvelutarjonnassa kuin asiakaskunnan tarpeissakin. – Viime vuosina muutokset ovat olleet melkoisia ja se kyllä haastaa henkilökunnan lisäksi asiakkaita ja heidän omaisiaankin, kertoo hoitotyön päällikkö Hannu Latva-Mäenpää Kivipurosta. –Suurin muutos lienee se, että niin sanottu tavallinen palveluasuminen on poistunut. Sen sijaan tällä hetkellä tarjotaan kotihoidon palveluita ja tehostettua palveluasumista. Toiminnan peruspilareita ovat luonnollisesti myös kuntoutustoiminta ja hyvinvointipalvelut, LatvaMäenpää valottaa. Kivipurolla on toimintaa neljässä eri kiinteistössä Seinäjoella ja henkilöstön vahvuus on tällä hetkellä 110.

Henkilöstön hyvinvointi on asiakkaan etu – Henkilöstön jaksaminen ja hyvinvointi on palveluammatissa toimivalle työyhteisölle välttämätöntä, Latva-Mäenpää toteaa. – Meillä toteutettiin henkilöstölle 2013 loppupuolella työhyvinvointikysely, josta saatiin selville missä ollaan hyviä ja missä on vielä kehitettävää. – Siinä vaiheessa meillä oli vakuutusyhtiö mukana ohjeistamassa kehitystyön etenemistä. Totesimme kuitenkin, että työhyvinvoinnin parissa on syytä tehdä työtä pitkäjänteisemmin, hän jatkaa. Käynnistimme kolmevuotisen työhyvinvointisuunnitelman tekemisen ja se valmistuu kevään aikana.

12

– Prosessi on ollut erittäin mielenkiintoinen. Työhyvinvointikoordinaattori Päivi Haanpää Sedu Aikuiskoulutuksesta on haastanut meidät oikeasti pohtimaan mistä työhyvinvointi syntyy ja miten se meillä kenenkin työtehtävissä näkyy, Latva-Mäenpää kertoo.

”Mottonamme on, että työ on terveellistä, turvallista ja mielekästä.” – Päivi on myös perehdyttänyt koko henkilöstöä yhteisesti parin iltapäivän ajan muun muassa työyhteisötaitoihin ja omakohtaiseen hyvinvoinnista huolehtimiseen. Lisäksi Päivistä on ollut tosiaan iso apu työhyvinvointisuunnitelman kanssa, kertoo työsuojeluvaltuutettu Riitta Anttila. – Suunnitelmasta tulee konkreettinen työkalu, eikä se ole pelkästään johdon tai esimiesten asia. Kaiken keskiössä on asiakkaan hyvä ja sujuva arki, Anttila kiteyttää.

Työhyvinvointi ei ole tähtitiedettä – Kivipuron arki rakentuu johdon, henkilökunnan, asiakkaiden ja omaisten yhteistyöstä. Mottonamme on, että työ on terveellistä, turvallista ja mielekästä, Anttila ja Latva-Mäenpää toteavat. – Jokaisella on tietysti oma vastuunsa työhyvinvoinnin ja hyvän arjen luomisessa, Anttila muistuttaa. – Joskus jo se, että muistetaan sanoa päivää, kiitos ja anteeksi voi helpottaa arjen jaksamista ja asiak­ kaan kohtaamista, hän kertaa hymyillen. 

Työhyvinvointisuunnitelma • laaditaan aina työpaikan omista lähtökohdista • p erustana on työpaikalla tehty nykytilan arviointi • h yödynnetään aiemmin toteutettuja selvityksiä, käytäntöjä ja niistä saatuja kokemuksia • t yöyhteisön jäsenet yhdessä arvioivat kehittämiskohteita ja niiden toteuttamiskelpoisuutta • a rvioinnin jälkeen, valitaan yhteisessä kehittämiskokouksessa työyhteisön kannalta tärkeimmät kehittämiskohteet • v alitut kehittämistoimenpiteet toteutetaan sovittuna ajanjaksona • T yöhyvinvointisuunnitelman laadinnan tarkoitus on tukea työyhteisöä etenemään kohti yhteisesti määriteltyä päämäärää.

öTyöyhteis la il o id ta tulosta


teksti: Tarja hoppi Kuva: Matti hautalahti

Henkilöstön osaamisen kehittäminen on avain menestykseen

S esimiesareena Esimiesareenalla voit kehittää johtamisosaamistasi

Jokaisella on oma vastuunsa työhyvinvoinnin ja hyvän arjen luomisessa, toteavat Riitta Anttila ja Hannu Latva-Mäenpää Kivipurosta.

• suorittaa erikoisammattitutkinnon - Johtamisen eat - Yritysjohtamisen eat - Kaupan esimiehen eat - Tekniikan eat - Elintarviketekniikan eat - Majoitus- ja ravitsemisalan esimiehen eat • v alita itsellesi soveltuvat teemapäivät koulutustarjottimelta • v erkostoitua eri alojen esimiesten ja johtajien kanssa • k ehittää työyhteisöäsi ja sen johtamiskäytäntöjä www.esimiesareena.fi

uupohjan Osuuspankin henkilöstöjohtaja Paula NygårdOjanperän mukaan yksi pankin menestykseen johtaneista syistä on myönteinen asenne henkilöstön kehittämiseen ja kouluttautumiseen. – Meillä on haluttu rohkaista ja mahdollistaa henkilöstön omaa kehittymistä. Pankkialalla tarvitaan monenlaista osaamista ja tälläkin hetkellä suoritetaan esimiestutkintojen lisäksi muun muassa finanssialan ja myynnin ammattitutkintoja työn ohessa, hän kertoo. POP Pankki-ryhmä on perustettu vuonna 1997. Asiakaspalvelusta huolehtivat 26 pankin 89 konttoria tai palvelupistettä eri puolilla Suomea. Suupohjan Osuuspankki on näistä ryhmän pankeista suurin. Sen konttoreita on kahdeksalla paikkakunnalla Helsingistä Tornioon. Konttoreista viisi on Etelä-Pohjanmaalla. Asiakkaat ovat valinneet POP Pankin Suomen parhaaksi asiakaspalvelupankiksi vuosina 2011–2013. Taloustutkimus Oy:n Asiakaspalvelupalautteissa on 2000-luvulla saatu 11 kertaa parhaan asiakaspalveluyrityksen maininta.

Joustavaa koulutusyhteistyötä Sedu Aikuiskoulutuksen kanssa Pohjanmaan alueen POP Pankeille räätälöitiin vuosi sitten johtamisen erikoisammattitutkintoon valmistava koulutus, jota kymmenkunta poppilaista esimiestä Suupohjan, Lapuan ja Pohjanmaan Osuuspankeista suorittaa oppisopimuksella yhteistyössä Sedu Aikuiskoulutuksen kanssa.

– Kyseessä on parin vuoden prosessi, joka on nyt puolivälissä, Nygård-Ojanperä kertoo. – Osa teemapäivistä on POP-pankkilaisten omia koulutuspäiviä ja osa päivistä on Esimiesareenan tarjottimelta tarpeen mukaan valittuja, hän tarkentaa. – Koulutuksen aikana osallistujat tekevät erilaisia oppimistehtäviä, jotka kehittävät heidän itsensä lisäksi myös organisaatiota ja sen toimintatapoja, Nygård-Ojanperä kiittelee. – Systemaattisella kouluttamisella esimiehet saavat varmuutta ja uusia näkökulmia omaan työhönsä. Työnantajana haluamme taata henkilöstölle selkeän ja yhtenäisen esimiestyön, jonka taustalla on yhdessä luotu arvoperusta, hän kiteyttää.

Esimiestyön ja osaamisen kehittämisellä luodaan työhyvinvointia – Meillä toteutettiin henkilöstölle viimeksi reilu vuosi sitten kattava työhyvinvointikysely, Nygård-Ojanperä kertoo. Oma osaaminen ja työn hallinnan tunne ovat työhyvinvoinnin kannalta tärkeitä osatekijöitä. – Meillä on matala organisaatiorakenne, jossa ollaan lähellä sekä asiakasta että henkilöstöä. Se mahdollistaa sen, että henkilöstö pystyy itse vaikuttamaan omaan työhön ja sen kehittämiseen, Nygård-Ojanperä kertoo. – Kyselyn tuloksista kävi ilmi, että meillä on töissä tyytyväisiä ihmisiä ja se näkyy iloksemme myös asiakkaille. 

13


14


teksti: Tarja hoppi Kuva: Matti hautalahti

Suomessa Euroopan paras työelämä 2020 Työelämän laatu ja työhyvinvointi on yrityksille ja työpaikoille nykyään merkittävä kilpailu- ja tuottavuustekijä.

T

ämän tavoitteen asetti Kataisen hallitus käynnistäessään Työelämä 2020 -hanketta. Hanke jalkautettiin valtakunnallisesti 14 alueverkoston toteutettavaksi. Etelä-Pohjanmaan alueverkoston puheenjohtajaksi valittiin Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Minna Sillanpää. – Valtakunnallisesti tavoitteena on, että Suomessa on Euroopan paras työelämä. Alueverkostossa käärimme hihat ja mietimme yhdessä mitä tämä voisi meillä tarkoittaa. Totesimme, että me Etelä-Pohjanmaalla haluamme olla Suomen paras, Sillanpää kertoo.

Menestyvä ja kehittyvä pk-yritys tarvitsee osaavaa työvoimaa Tuore työ- ja elinkeinoministeriön selvitys kertoo, että moni asia on Suomessa jo huippukuosissa, mutta kehitettävääkin löytyy. – Työpaikkojen ilmapiiriin ja johtamisen kehittämiseen tulee selvästi panostaa, toteaa työministeri Lauri Ihalainen selvityksen tuloksista. – Monipuolinen osaaminen on tulevaisuudessakin suomalaisten vahvuus. Työn ja koulutuksen liittoa tuleekin entisestään tiivistää, Ihalainen korostaa. – Osaava työvoima tarvitsee osaavaa johtamista, Sillanpää jatkaa.

– Johtamisessa tarvitaan oikeanlaista asennetta, osaamista ja verkostoja. Näissä kaikissa alueverkosto haluaa olla yrittäjän ja julkisten organisaatioiden tukena ja sitä kautta pääsemme nauttimaan Suomen parhaasta työelämästä Etelä-Pohjanmaalla, hän toteaa. Työelämän laatu ja työhyvinvointi on yrityksille ja työpaikoille nykyään merkittävä kilpailu- ja tuottavuustekijä samaan aikaan kun henkilöstön ikääntyminen ja nuorten aktivoiminen haastavat vanhoja toimintamalleja.

”Oma terveys ja jaksaminen ovat jokaiselle A ja O, niin yrittäjälle kuten palkkatyöntekijällekin.” – Alueverkoston toiminnan aikana on nähty isoja askelia oikeaan suuntaan. muun muassa työhyvinvoinnin palveluja tarjoavien yritysten lukumäärä on kasvanut maakunnassa. Mielenkiintoisen seminaarisarjan kolmas seminaaripäivä keskittyykin näiden yritysten palveluihin ja mahdollisuuksiin. Yhtenä puhujana kuulemme johtamisen valtakunnan huippuasiantuntijaa, Pentti Sydänmaanlakkaa, Sillanpää kertoo. – Vaikka visio keskittyy pk-yrityksiin, emme saa unohtaa julkista

sektoria sekä sen johtamisosaamisen kehittämistä. Sillä on suoria vaikutuksia koko maakunnan työelämän hyvinvointiin, hän muistuttaa. – Olenkin tosi iloinen, että meillä on erittäin aktiivinen ja toimiva yhteistyöverkosto ja vahvat toimijat myös virkamiestaholta. EteläPohjanmaan ELY-keskuksen rooli on tässä alueverkoston toiminnassa keskeinen.

Yrittäjän hyvinvointi – Ihminen on kokonaisuus, eikä hyvinvoinnin puutteissa läheskään aina ole kysymys työn ongelmista. Oma terveys ja jaksaminen ovat jokaiselle A ja O, niin yrittäjälle kuten palkkatyöntekijällekin, Sillanpää muistuttaa. Tutkimusten mukaan mikroyrityksissä voidaan paremmin, vaikka työhyvinvoinnin suunnittelu on vähemmän systemaattista tai tavoitteellista. – Syynä tähän voi olla luonteva päivittäinen kommunikaatio ja mahdollisuus nopeisiinkin ratkaisuihin, Sillanpää pohtii. – Isommissa yrityksissä tarvitaan enemmän suunnitelmallisuutta ja pitkäjänteisempääkin työtä hyvinvoinnin edistämiseksi. – Hyvät yhteistyökumppanit ja toimivat verkostot ovat voivat olla yrittäjän hyvinvoinnin tärkeä voimavara. 

15


Sedu aikuiskoulutus yhteystiedot

Aikuiskoulutusjohtaja Pasi Artikainen 020 124 4514

Kehityspäällikkö Marja-Terttu Kurunsaari 020 124 4518

Yrityspalvelupäällikkö Satu Ahopelto 020 124 4526

Maaseutu, Aikuiskoulutuspäällikkö Tarmo Vuorenmaa 020 124 5703

Va. aikuiskoulutuspäällikkö Tarja Malmi 020 124 4571

Yrittäjyys, kauppa ja kulttuuri Aikuiskoulutuspäällikkö Virpi Lehtimäki 020 124 4512

Hyvinvointi, Aikuiskoulutuspäällikkö Tuula Seppä 020 124 5558

Tekniikka, Aikuiskoulutuspäällikkö Leena Tuomisto 020 124 4547

Oppisopimuspäällikkö KYLLIKKI ANTTILA 020 124 5034

Sedupro2015  

Sedu Aikuiskoulutuksen asiakaslehti, julkaistu toukokuussa 2015. Lehden tämänkertainen teema on työhyvinvointi. Mukavia lukuhetkiä!

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you