metalliverkko Sopimushankkija II -projekti 10.9.2008–31.12.2013
Koulutusta, yhteistyötä ja verkostoitumista
sisältö
Sopimushankkija II ESR-hanke 10.9.2008–31.12. 2013
pääkirjoitus
Metalliverkko
2 Pääkirjoitus 3 Metalliverkko | Case Björnsteel 4 Case Piristeel | CE-merkintä 6 Hankkeen tulokset 7 Opintomatka Italiaan
Osaamisen kehittämisellä mukana kilpailussa
Toimitus Jenni Koivumäki, Kari Virkkala Ulkoasu ja taitto Viestintätoimisto I-print | plus Paino I-print Oy
Sopimushankkija II -projektin tavoitteena on ollut kehittää Ete-
Kari Virkkala
Toiminta on avannut monille yrityksille uuden tavan kehittää osaamista ja yhteistyötä muiden yritysten kanssa.
lä-Pohjanmaan metallialan pk-yrityksiä kouluttamalla yritysten henkilökuntaa, kasvattamalla yritysten välistä yhteistyötä ja jalostamalla yritysten osaamiskenttää niin, että yritykset olisivat kilpailukykyisiä ja kasvuhalukkaita tulevaisuudessa. Tavoitteena oli myös muokata asenteita niin, että yrityksille syntyisi kuva nykyhetken osaamisesta ja tulevaisuuden tarpeista. Tarkoituksena oli myös rakentaa yrityksille yhteistyömahdollisuuksia ja luoda uusia verkostointipolkuja. yhteistyöllä ja kiertämällä yrityksiä voi kehittää metalli-
teollisuutta niin, että yritykset pysyvät Etelä-Pohjanmaalla ja pystyvät vastaamaan kovaan kansainväliseen kilpailuun markkinoista. Asennoitumalla oikein tulevaisuuden vaatimuksiin, lakimuutoksiin ja säädöksiin voi aidosti kilpailla kansainvälisillä markkinoilla. Toimenpiteinä on toteutettu koulutusosiota, yhteensä 250 eri koulutusta. Koulutuksissa on ollut mukana 1200 eri henkilöä. Koulutuspäiviä on pidetty 7200 oppilastyöpäivää. Hanke on ylläpitänyt koko toiminnan ajan nettiportaalia metalliverkko.net, joka on ollut yritysten käytettävissä. Hanke on antanut tarvittavaa koulutusta ja opastusta yhteistyöstä verkossa. Hankkeessa on ollut mukana yhteensä 57 alan yritystä. Pitkän yhtäjaksoisen toiminnan ansiosta metallihankkeet ovat olleet suunnannäyttäjinä jo yli 10 vuoden ajan. Toiminta on keskittynyt koko Etelä-Pohjanmaalle ja moni yritys on ottanut hankkeen hyvin vastaan. Toiminta on avannut monille yrityksille aivan uuden tavan kehittää osaamista ja yhteistyötä muiden yritysten kanssa. Hankkeen toiminta on myös vastannut niitä odotuksia, joita yritykset ovat tulevaisuudelle asettaneet. Parantamalla yritysten välistä yhteistyötä ja ylläpitämällä tarvittavia pätevyyksiä, yritys turvaa oman kehityksen ja kilpailukyvyn markkinoilla. Hanketoiminta on tehokas mahdollisuus hyödyntää rahoitusta.
Kiitos kaikille yhteistyökumppaneille ja ennen kaikkia suuri kiitos mukana oleville yrityksille! Kari Virkkala projektipäällikkö
Â2
case björnsteel Sopimushankkija II -hankkeen tavoitteena on alihankkijayritysten välinen verkostoituminen ja sitä kautta saatava synergiaetu. Tätä tarkoitusta varten hankkeeseen perustettiin nettiportaali metalliverkko.net, jonka virtuaalitoimistossa verkostossa toimivat yritykset voivat keskenään tehdä yhteistyötä ja sitä kautta laajentaa liiketoimintaansa. Yritykset voivat esimerkiksi hankkia uusia sopimuksia toteuttamalla tilauksia yhteistyössä. Metalliverkossa ylläpidetään myös CV-listaa, joka kertoo yrityksen osaamisesta. Päähankkijat voivat hyödyntää listaa hakiessaan tietoa uusista yhteistyökumppaneista. Lista toimii web-ympäristössä ja sitä voidaan hyödyntää sähköpostiosoitteiden kautta suoraan nettipalveluna. Hankkeessa rakennetaan nettiyhteys joko jonkun hankkeessa mukana olevan päähankkijan kautta tai muulla tavalla. Nettiyhteyden avulla yksi tai useampi alihankkija voivat kommunikoida keskenään ja näin lisätä yhteistyötä tai hankkia uusia asiakassuhteita.
Vierailuja sivustolla 35 000 30 000
Teksti: Jenni Koivumäki Kuva: Eija Sievi-Korte
Metalliverkko.net
Laatu- ja ympäristöasiat kuntoon Sedu Aikuiskoulutuksen hallinnoimassa Sopimushankkija II ESR-hankkeessa oli mukana yli viisikymmentä metalli– alan yritystä, jotka ovat halunneet kehittää osaamistaan ja verkostoitumistaan.
Y
ksi hankkeen yrityksistä on Björnsteel Oy, joka on vuonna 1948 perustettu konepaja-alan yritys, jonka toimialaan kuuluvat alihankintatyöt koÂtiÂmaisille vientiyrityksille. Björnsteelin asiakkaita ovat esim. Kone Oyj, KGN Tool Oy Ab, Nek Oy ja Wärtsilä Finland Oy, joten yritys toimii suurten yritysten alihankkijana. Hankkeen tarkoituksena on auttaa eteläpohjalaisia metallialan yrityksiä yhdistämään voimansa, parantamaan yhteistyötä ja keskittymään ydinosaamiseensa. Björnsteelin osalta hankkeessa keskityttiin laatu- ja ympäristöasioiden koulutukseen, josta todisteena sertifikaatit.
Laatuasiat kuntoon hankkeen avulla – Aloitimme hankkeen kautta laatujärjestelmämme päivityksen sekä koulutuksen ja otimme tavoitteeksemme virallisen laatusertifikaatin, kertoo toimitusjohtaja Marko Björni. Tiivis laatuasioihin perehtyminen ja henkilöstön kouluttaminen laatupalavereissa pitkin vuotta johti monien asioiden selkeytymiseen. Näin tapahtui niin toimiston kuin hallin puolella. Laatujärjestelmä hyväksyttiin hankkeen aikana. Samanaikaisesti laatujärjestelmän päivittämisen kanssa käynnistettiin ympäristöjärjestelmän käyttöönotto, joka myös sai hyväksynnän. – Nyt ovat yrityksemme laatu- ja ympäristöasiat kunnossa ja voimme viedä pohjalaista yrittäjyyttä eteenpäin perinteisin arvoin ja nykypäivän tieto-taidolla, lisää Björni.
25 000
Sedu Aikuiskoulutuksen hankkeesta potkua kehittämistyöhön
20 000 15 000 10 000 5 000 0
2009
2010
2011
2012
2013
Sopimushankkija II -hankkeessa mukana olevat yritykset ovat ymmärtäneet koulutuksen tärkeyden. Hank-
)) Laatujärjestelmän päivityksen myötä moni asia selkeytyi niin toimiston kuin hallin puolella, kertoo Björnsteelin toimitusjohtaja Marko Björni. keen tavoitteena on, että yritykset kehittävät omaa osaamistaan siten, että voivat osoittaa sertifikaatein tai yleisesti hyväksytyin menetelmin toiminnan täyttävän laatuvaatimukset. Yritykset voivat osallistua hankkeen aikana eri koulutuksiin. Björnsteel Oy on kouluttanut henkilökuntaansa hankkeen aikana EA1-, sähkötyöturvallisuus-, työturvallisuus-, tulityö-, trukki- sekä hitsauspätevyyskursseilla. – Yritykset ovat oivaltaneet, mikä merkitys koulutuksella on yrityksen menestymiseen. Esimerkiksi laatu- ja ympäristöasioiden on oltava kunnossa, että alihankkijat voivat täyttää päähankkijoiden laatuvaatimukset, kuvailee hankkeen projektipäällikkö Kari Virkkala. ď‚— Â3
case piristeel Teksti: Jenni Koivumäki Kuva: Katja Kankaanpää
Piristeel tähtää korkeaan laatuun
Hankkeen avulla uusi johtamisjärjestelmä
S
opimushankkija II ESR-hankkeessa oli mukana yli viisikymmentä metallialan yritystä, jotka ovat halunneet kehittää osaamistaan ja verkostoitumistaan. Lapualainen Piristeel Oy on ollut mukana hankkeessa alusta saakka ja saanut hankkeelta apua toimintajärjestelmän auditointiin. – Meillä oli ennestään olemassa laatujärjestelmä, mutta hankkeen avulla oli mahdollisuus tehdä kaikki viimeisen päälle oikein ja varmistaa, että toiminta on johtamisjärjestelmästandardien vaatimusten mukaista, kertoo Piristeel Oy:n hallituksen jäsen Jaakko Piri. Piristeelin toimintajärjestelmä ISO 9001:2008 sertifitoitiin standardin mukaisesti hankkeen aikana. Sertifioinnin myönsi Bureau Veritas Certification, joka on kansainvälinen markkinajohtaja johtamisjärjestelmien sertifioinnissa. Sertifikaatti kattaa sadevesijärjestelmien, kourukoneiden, kattoturva- ja tikasjärjestelmien sekä pelastautumisluukkujen suunnittelun, valmistuksen ja myynnin. Sertifiointi tehtiin Piristeelin jokaiseen neljään toimipisteeseen. Johtamisjärjestelmään liittyvä kou lutus ja konsultointi ostettiin LC Logistics Center Oy:stä Kauhajoelta ja rahoitettiin Sopimushankkija II –hankkeen kautta.
Johtamisjärjestelmän merkitys Piristeel on asettanut selkeät tavoitteet toiminnan kehittämisestä. Järjestelmän avulla tähdätään toiminnan jatkuvaan parantamiseen. – Koko henkilöstömme on sitoutunut järjestelmässä kuvattuihin toimintaprosesseihin, mikä takaa jatkuvan kehittymisen ja korkean laadun, kuvailee Piri sertifikaatin merkitystä. Johtamisjärjestelmä ohjaa Piristeelin sisäistä toimintaa ja määrittelee miten asiat hoidetaan. Järjestelmän avulÂ4
Selvyyttä standardeihin
la toimintaa saadaan myös dokumentoitua ja seurattua vuositasolla esim. asiakas- ja tuotepalautteita sekä toimitustietoja. Tietyt toiminnan pullonkaulat saatiin myös selvitettyä.
Sertifikaatti tuo uskottavuutta Vaikka johtamisjärjestelmä onkin enemmän sisäinen työkalu, tuo se myös uskottavuutta asiakkaiden, toimittajien ja rahoittajien suuntaan. Järjestelmää päivitetään säännöllisesti ja ulkopuoliset auditoijat seuraavat tilannetta.
Meillä oli ennestään olemassa laatujärjestelmä, mutta hankkeen avulla oli mahdollisuus tehdä kaikki viimeisen päälle oikein. – Toiminnastamme ei löytynyt sinänsä mitään korjattavaa, mutta tiettyihin asioihin kiinnitettiin huomiota ja niitä seurataan auditoinneilla, Piri kertoo. Sertifikaatti on voimassa kolme vuotta.
Osaamista kannattaa kehittää Hankkeessa mukana olleet yritykset ovat ymmärtäneet koulutuksen tärkeyden. Tavoitteena oli, että yritykset kehittävät omaa osaamistaan siten, että voivat osoittaa sertifikaatein tai yleisesti hyväksytyin menetelmin toiminnan täyttävän laatuvaatimukset. Yritykset saivat myös osallistua hankkeen aikana eri koulutuksiin, kuten hitsauskoulutuksiin, tuotesuunnittelukoulutuksiin, tekniseen piirustukseen ja erilaisiin korttikoulutuksiin. Koulutukset järjestetään aina yritysten toiveiden mukaan. 
EU-alueen tarkoitus on yhdenmukaistaa toimintamalleja, jotka koskevat metalliteollisuutta ja varsinkin teräsrakenteisiin liittyviä osa-alueita. Tältä osin uusi standardi 1090 määrittelee ne toimenpiteet ja vaatimukset mitä tulee noudattaa teräsrakenteiden osalta. Standardin mukaisen toiminnan osalta yritykset voivat hakea tuotteille CE-merkkiä, joka on voimassa koko EU:n alueella. CE-merkintä on muuttumassa pakolliseksi heinäkuusta 2014 lähtien. – Moni yritys on asian kanssa vielä lähtökuopissa ja tarvitsee lisätietoa miten asiassa kannattaisi edetä. Isot yritykset saattavat vaatia merkkiä jo varmuuden vuoksi, vaikka aikaa vielä on, kertoo kouluttaja Risto Uusitalo LC Logistics Centeristä.
Vaatimukset ja menettelyt CE-merkinnän hankintaan Sopimushankkija II –projekti järjesti helmikuussa 2013 yhdessä LC Logistics Centerin kanssa tiedotustilaisuuden CE-merkinnän vaatimuksista. Aiheesta oli kuulemassa 30 yritystä. – Seminaarin tarkoitus oli antaa perustietoa 1090 standardista ja CE-merkistä sekä herättää mielenkiinto siitä onko yrityksillä tarvetta tutustua ko. asioihin, kertomaan mistä tietoa saa ja miten yrityksen olisi lähdettävä liikkeelle tässä vaiheessa, kertoo Sopimushankkija II -hankkeen projektipäällikkö Kari Virkkala. Monet yritykset olivat hyvin kiinnostuneita uudesta standardista ja kuulivat asiasta vasta ensin kertaa. – Standardi on laaja ja käsittelee hyvin tarkasti teräsrakenteisiin liittyvät vaatimukset. Tästä johtuen yrityksen on ensin tutkittava koskeeko se yrityksen toimintaa tai tuotteita ja missä laajuudessa sitä on toteutettava. Tässä on monesti hyvä käyttää tahoja, joilla on riittävä tieto uudesta standardista ja CE-merkistä, Virkkala neuvoo. Iltapäivän aikana käytiin läpi CE-merkinnän merkitys ja tarkoitus Suomessa, CE- tuotesertifiointi rakennustuotteille ja CE-merkinnän vaatimukset valmistajille, jotta standardi 1090 toteutuisi.
Käytännönläheistä koulutusta Muutos on yrityksille nimenomaan käytännönläheinen. Tilaisuudessa keskusteltiin esimerkiksi siitä, mikä on koneen ja rakennekokoonpanon ero? Oikeaa vastausta ei ole. – Tällä hetkellä tuntuu siltä, että on monia tahoja joilta kysyä, mutta kellään ei ole vastausta, kuvailee MäkeläAlun toimitusjohtaja Juhani Pohjus yrityksiä hämmentävää muutosta. Pohjus tuli tilaisuuteen yhdessä laatupäällikkö Päivi Venesojan kanssa. – Olemme täällä ottamassa selvää, tarvitsemmeko CE-merkintää vai emme, kertoo Venesoja. – Selvää on, että jos asiakas sitä kysyy, niin silloin se on oltava, summaa Pohjus. Venesoja on sitä mieltä, että erilaiset standardit helpottavat laatupäällikön työtä, mutta toisaalta kritisoi jatkuvaa muutosta, kun on olemassa sertifioituja järjestelmiä ja nyt pitää tehdä uusi, jossa käsitellään samoja asioita. 
Â5
Seminaarit 10.5.2011 Koulutusinfo, Töysä 3.11.2011 Match Metal tapahtuma, Kauhajoki 28.11.2011 ELY-keskuksen tapahtumassa 10.5.2012 Match Metal -tapahtuma, Härmä 27.2.2013 Tiedotustilaisuus teräsrakenteiden CE-merkin uudistuksista 20.9.2013 Fasadin Rustinki 2013, messutapahtuma, Alavus 14.11.2013 Loppuseminaari, Seinäjoki
Opintomatkat 28.4.2009 Navigate messut, Turku 9.9.2009 Alihankinta messut 2009, Tampere 16.4.2010 Finn Tec 2010 messut, Helsinki 22.9.2010 Alihankinta messut 2010, Tampere 4-7.4.2011 Hannoverin messut 2011 19.4.2012 Finn Tec messut2012, Helsinki 20.9.2012 Alihankinta messut 2012, Tampere 24.10.2012 Hitsaustekniikan messut 2012, Tampere 16–19.4.2013 Italian matka 4.9.2013 Yrityskäynti Finn Power Oy, Kauhava
TOP 10 1. Verkostoituminen alihankinta
2. Yhteistyö muiden
organisaatioiden kanssa
3. Yritysvierailut ja messu matkat (kotimaa ja ulkomaa)
4. Koulutuksen tarpeellisuuden ymmärtäminen
5. Tarve koulutuksille 6. Opastus, ohjaaminen 7. Tiedon välitys (standardit ja direktiivit)
8. Hankeen pitkäjänteinen ja yhtäjaksoinen toiminta
9. Kansallisen rahoituksen hyödyntäminen
10. Hyvien käytänteiden eteenpäinvieminen
Hankkeen tulokset
Yleiset järjestelmät • Laatu- ja ympäristöjärjestelmät • Työterveys- ja työturvallisuusjohtamisjärjestelmä • Hitsaukseen liittyvät pätevyydet (PED, WPS, IW, IWS) • Korttikoulutuksiin liittyvät pätevyydet Hitsauksen laatujärjestelmät • Hitsauksen laadunhallinta 3834 • Hitsaajien pätevöittäminen esim.2871, 9606-2, 1418 • PED-pätevyydet • Menetelmäkokeiden valvonta • VT-pätevyys • Betoniterästen hitsaus 17660 • pWPS/WPS hitsausohjeet • IW/IWS koulutukset Päähankkijat Finn Power Oy, MäkeläAlu Oy, Pajakulma Oy, Ruukki Oyj
Â6
Tulevaisuus • yritysten osaamisen kehittäminen jatkuu • y ritysten välinen yhteistyö etenee • pätevöitymisiä tarvitaan edelleen • osaamisen seurantaa parannetaan (jatkohanke alkaa 1.1.2014)
Koulutukset Suunnitteluohjelmakoulutukset • Auto CAD Inventor koulutuksia • Auto CAD koulutusta • CAD/CAM koulutus • CADS- koulutuksia • Master CAM koulutus • Siemens-ohjelmointi • Solid Works koulutusta • Vertex koulututusta • Win CAM koulutus Hitsauskoulutukset • Hitsaajanpätevöittämiskoulutus • Hitsaus- ja menetelmäkoulutuksia • Hitsauskoulutuksia/Teknillinen piirustus • IWS-14, 15, 16, 17 ja 18 koulutukset Tuotannonohjauskoulutus • C 9000 koulutus • Lemonsoft koulutusta • Laatujärjestelmien koulutus (SFS-EN ISO 9001) • Ympäristöjärjestelmien koulutus (SFS-EN ISO 14001) • Työterveys ja työturvallisuusjohtamisjärjestelmä (OHAS 18001) • LEAN kehittämisosaamiskoulutus Muut koulutukset • ATK- koulutuksia • Excel-koulutusta • Word koulutusta • Englanninkielen koulutusta • Hydrauliikkakoulutusta • Kansainvälistymiskoulutus • Konedirektiivikoulutukset • Ohjausjärjestelmäkoulutus • Robottikoulutus • Robottikoulutusta Motoman/Sedu • SP 2-valmistava koulutus (sähköpätevyys) • Suljetuntilan koulutus • Sähköalan koulutus • Sähkötyöturvallisuuskoulutuksia • Teknillinen piirustus koulutus • Työhyvienvointikoulutus • Yritysohjelmakoulutus Korttikoulutukset • EA 1 koulutus • Henkilönostinkoulutus • Hygieniakoulutus • Hätäensiapukoulutus • Nosturikorttikoulutus • Sähkötyöturvallisuuskorttikoulutus • Trukkikorttikoulutus • Tulityökorttikoulutus • Työturvallisuuskorttikoulutus
opintomatkat Teksti: Kari Virkkala Kuva: Esa Wrang
! a i l a t I Via Sopimushankkija II-projektin puitteissa tehtiin yritysvierailumatka Italiaan 16–19.4.2013.
Yritysvierailut • Finpro Italia, Milano • Kone Oyj tehdas, Milano • Finn Power Italian tehdas, Gologna Venetta • Saldatura Carpenteria, Vicenca • F.I.M.I, Vigano ja Barzano • A.F.G.P. ammattioppilaitos, Milano
Mukana olleet yritykset • Antti Lindfors Oy • Bjönsteel Oy • EKT M. Vähämaa Oy • Härmän CNC-koneistus Oy • Helasteel Oy • Jarte Steel Oy • KJH-Comp Oy • Kurikan Konepaja Oy • LohiMet Oy • Masan Metalli Oy • Megakone Oy • Partsteel Oy • Pesmel Oy • Veljekset Ala-Talkkari Oy • Etelä Pohjanmaan ELY-keskus • LC Logistics Center Oy • Sedu Aikuiskoulutus
P
rojektin tavoitteena oli kehittää yritysten välistä yhteistyötä ja kansainvälistä verkostoitumista. Tarkoituksena oli myös tutustua alihankintateollisuuteen sekä materiaalinkäsittelylaitteita ja komponentteja valmistavaan metalliteollisuuteen. Yksi tärkeä osa matkaa oli osallistujien verkottuminen ja uusien yhteistyömahdollisuuksien löytäminen. Matkalle osallistui alueen yrityksistä 16 henkilöä, Sedu Aikuiskoulutuksesta 3 henkilöä ja LC Logistics Center Oy:stä 1 henkilö. Sedu Aikuiskoulutuksesta oli mukana aikuiskoulutusjohtaja Pasi Artikainen, tekniikan aikuiskoulutuspäällikkö Leena Tuomisto ja hankkeen projektipäällikkö Kari Virkkala, joka toimi matkanjohtajana. Matkan rahoitus tuli hankkeen kautta, jossa päärahoittaja on Etelä-Pohjanmaan Ely-keskus/ESR. Rahoituksessa on aina mukana kuntarahoitusosuus ja yksityinen rahoitusosuus. Omakustannusosuus oli 300 €/henkilö, jolla katettiin hallinnoivan organisaation kuluja. Matkana aikana vierailtiin mm. Kone Oyj Milanon tehtaalla ja Finn Power Italian tehtailla sekä materiaalilaitteita valmistavaan yritykseen F.I.M. I SpA ja Sampla Belting Srl. Yritysvierailujen lisäksi matkan aikana
tutustuttiin paikalliseen koululaitokseen Milanossa. Matkatoimistona ollut Kaleva Travel onnistui hyvin kaikissa matkanjärjestelyissä. Yhteistyö paikallisen Finpron kanssa toimi kohtuullisen hyvin, vaikka kaikki luvatut yritystapaamiset eivät toteutuneetkaan. Matkan järjestäminen ilman paikallista toimijaa on käytännössä hyvin vaikeaa.
Verkostoitumista ja yhteistyöÂmahdollisuuksia Kokonaisuudessaan matkan aikana sai hyvän kuvan Italiasta, sen metalliteollisuudesta, koululaitoksesta ja ennen kaikkia italialaisesta elämäntavasta ja kulttuurista. Yritysten taholta tuli esiin, kuinka tärkeää yritysten välinen yhteistyö on varsinkin kv-toiminnassa vieraassa ympäristössä, mutta myös kotimaassa. Näkemykset Italian metalliteollisuudesta olivat hyvin positiivisia ja voidaan sanoa, että teollisuus ei häviä millään osa-alueella suomalaisiin yrityksiin verrattuna. Yrityksissä tunnettiin hyvin EU-alueen säädökset, järjestelmä ja standardit ja niitä myös noudatettiin hyvin esim. työturvallisuusmääräysten osalta. Jokaisessa kohdemaassa on oma kulttuuri ja toimintamallit, jotka saattavat poiketa totutusta. Esimerkiksi nykyisin ei välttämättä pärjää englannin kielellä, vaan jos haluaa lähteä
tekemään kauppaa Italiaan, on osattava paikallinen kieli. Toisaalta tuli esille, että italialaiset yritykset olivat monesti pieniä perheyrityksiä ja toiminnan laajuus tai suuruusluokka oli yllättävän suppeaa. Iso ero on yritysten välinen yhteistyö verrattuna suomalaisiin yrityksiin. Monen mielestä yhteistyön merkitys korostuu koko ajan. Vain tekemällä yhteistyötä ja käyttämällä samoja myyntiorganisaatioita voi saavuttaa myös omille tuotteille vaadittavaa katetta. Matkan jälkeen yritysten tavoitteet olivat loppuen lopuksi hyvin selkeät, yhteistyötä on lisättävä ja pysyttävä mukana kansainvälisissä säädöksissä ja laeissa. Monet yritykset kertoivat matkan jälkeen, että tulevat lisäämään kv-toimintaa ja tiivistämään suhteita globaaleihin yrityksiin. Palautekyselyn mukaan matka koettiin tarpeelliseksi oman organisaation kehityksen kannalta ja toivottiin jatkossa vastaavia matkoja. Matkan aikana verkostoiduttiin ja se nähtiin myös tulevaisuudessa yhdeksi tärkeäksi kehityskohteeksi. Matkan tärkeimpänä antina koettiin mahdollisuus tutustua italialaisiin yrityksiin ja niiden toimintamalleihin. Hankkeen kannalta oli ilo huomata, että osallistujien mielestä matka onnistui hyvin. ď‚— Â7
Sopimushankkija II -projekti
Metalliverkko 10.9.2008–31.12.2013
Yhteistyöorganisaatiot: • Järviseudun Seutukunta • Kuusiokunnat • Seinäjoen Seutukunta • Suupohjan Seutukunta • Finmet-hanke • Frami Oy, Kauhavan innovaatioympäristön kehittäminen-hanke • Ironmaker-hanke • JAKK, Jalasjärvi, Mega-Verkostomanagerointi-hanke • Kuusiokuntien rakennusklusterin ja hitsaavan teollisuuden prossien ja henkilöstön kehittäminen hanke, Alavuden Kehitys Oy, Yrityskehitys Fasadi • MOM-hanke, Sedu Aikuiskoulutus • Protek-hanke • Protek Pro-hanke • ViVa-hanke, Sedu Aikuiskoulutus • AluCenter • AluInno • Etelä-Pohjanmaan kauppakamari • Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät ry • Finpro • Frami Teknologiakeskus/SeAMK • Järvi Pohjanmaan Yrityspalvelu Oy • Ostrobotnia Metal • Pohjanmaan Teknologiateolisuus ry • Tampereen Business Campus TBC ry • Teräsrakenneyhdistys ry • Winnova Oy, Rauma • Yrityskehä Oy
Sopimushankkija II –projektin työtä jatkaa Metallialalle kasvua osaamista kehittämällä – METKE. Hanke toteutetaan ajalla 1.1.2014–30.4.2015. Tavoitteena on edelleen kehittää metallialan pätevyyksien seurantajärjestelmää ja sitä tukevaa osaamisen hallintaa ja vakinaistaa toiminto.