Nokkonen
25. vuosikerta 2015
Eija Kvintus
KESÄLEHTI
Heinäveden Lehden
Kesälehti
2
Sibelius sai metsän soimaan Päivi Konttinen
Nokkonen
”Musiikki on kuin perhonen. Jos sitä kääntelee ja tutkii kämmenellään, katoaa sen siivistä loiste. Kyllä se lentää, mutta ei se enää säteile.” Jean Sibelius
kästään erilaisissa puuhapuistoissa. Tosin kolmevuotiaalle ”Sipulin” talosta jäi parhaiten mieleen asukkaiden asemasta vastatervattu saunan ulkoseinä. Tuoksu ja väri kulkevat mukana takin hihassa vielä koko kesän.
Kiviportaat johdattavat vierailijat Ainolan pihapiiriin.
nelmaan, satujen ja sävelten maailmaan. Sellaisena satumaailmana Ainola näyttäytyi edelleen meille, niin lapsille kuin aikuisille, tuona SIBELIUKSEN KOTIMILJÖÖ oli ke- toukokuisena sunnuntaina vuonväisessä kukkaloistossaan ihastut- na 2015. tava. On helppo kuvitella säveltäjämestarin löytäneen inspiraatiota TÖISSÄ POHDIMME, kuinka Heiympäröivästä luonnosta, jylhistä näveden kirkko taipuu tulevilla kilpikaarnaisista mäntymetsistä, Musiikkipäivillä Sibeliuksen seitviljavilta pelloilta, vapaana välk- semälle sinfonialle. Akustiikasta ja kyvistä vesistä. Sibeliuksella ker- muista hienouksista on meikäläirotaan olleen metsän reunassa sen paha mennä sanomaan, mutpuunjuurista tehty tuoli, jossa is- ta ainakin näkymät kirkonmäeltuen hän havainnoi ympäröivää tä ovat kuin suoraan Sibeliuksen luontoa kaikin aistein ja kirjoitti sielunmaisemasta. Konsertteihin ylös säveliä. Hän nappasi niitä lin- mennessä kannattaa kirkonmäelle nunlaulusta, räsymaton raidoista, noustessa piipahtaa hetki vanhokuusenoksien keinunnasta. Hänen jen kuusten suojassa ja suunnata kerrotaan jo pienenä poikana ke- ennen sisälle astumista katse yli ränneen tulitikkurasiaan kosteaa, Kermajärven. Ehkä sitä ehtii vaikpehmeää sammalta. Kun sen avasi ka pieneksi hetkeksi istahtaa kiviyöllä, pääsi takaisin metsän tun- aidalle rauhoittumaan ja kuunte-
lemaan luonnon säveliä. Musiikkipäivien taiteellinen johtaja, kapellimestari Erkki Lasonpalo kuvailee Musiikkipäivien verkkosivuilla, www.heinavesimusic.fi Heinäveden maisemia sibeliaanisiksi. Sitä ne todella ovat ja se kannattaa käydä itse kunkin kokemassa erityisesti kesäkuun viimeisellä viikolla.
KESÄLEHTI
ke klo 12–15, to ja pe suljettu Painosmäärä: 13 000 kpl Julkaisija: Maakunnan Sanomat Oy Painopaikka: Lehtisepät Oy
Nokkonen
Heinäveden Lehden tilaushinnat 2015 kotimaahan:
Heinäveden Lehden
ZZZ KHLQDYHGHQOHKWL ¿ ISSN 0782-5781
Toimitus ja konttori:
Kermanrannantie 8, Heinävesi
Kesto 91 e, maksu 2 erässä 2 x 46,50 e, 3 erässä 3 x 31,33 e, 4 erässä 4 x 23,75 e Määräaikainen vuosikerta: 100 e. Katso kesätilaustarjoukset sivulta 27. Tilaushinnat sisältävät 10%:n alvin.
Tee tuttavuutta puiden kanssa .................. s. 6 - 7 Heimon Tuvalla taideposliinia ............................... s. 8 Leppeät löylyt Keitaalla .................................................. s. 9 Karjalan kaipuuta Valamossa ............................. s. 10 Viisi graafikkoa kulttuurikirkossa .................... s. 11 Karvakorvat näytillä ......................................................... s. 12 Munkki Simeon rakastaa rauhaa .................. s. 14 Musiikkipäivillä hyvä boogie ............................... s. 15 Retroromantiikkaa Pajamäessä ........................ s. 16 Panu saa koneen ja kattilan ................................... s. 17 Tulenliekki tanssittaa ..................................................... s. 18 Uudistunein askelin Kermankoskella ....... s. 19 Liikettä kesäkuukausiin ................................ s. 20 - 21 Soffasurffausta heinäveteläisittäin ................ s. 21 Säynämön ja Kirkastusjuhlien henki elää ................................... s. 22 Kokemusta kesätöistä .................................................. s. 23 Kädet saveen kesällä ..................................................... s. 24 Pistä pitsi pinkeäksi ......................................................... s. 25 Raparperi raikastaa kesäherkut ............ s. 26- 27 Samaa tahtia Kermajärven laineilla ............... s. 28 Sielu Syväsalmessa ........................................... s. 30 -31 Etusivun kuvassa Juuso ja Sara Kinnunen sekä Matti-ukin Intikka.
Hyvää matkaa Heinäveden kesään!
Avoinna: ma ja ti klo 9–11 sekä 12–15
Päivi Konttinen päätoimittaja
Päätoimittajat: Eija Kosunen p. 040 590 5571 ja Päivi Konttinen p. 0444 062 062 SDDWRLPLWWDMD#KHLQDYHGHQOHKWL ¿ Toimitus: Tuula Ruokamo, Ritva Niiranen, Sonja Ahtinen ja Eija Kvintus, p. 0444 062 017 XXWLVHW#KHLQDYHGHQOHKWL ¿ Ilmoitukset ja tilaukset:
Eija Vaskin 017-562 571 LOPRLWXNVHW#KHLQDYHGHQOHKWL ¿
Tuhti tietopaketti Heinäveden kesästä - jo 25. kerran.
2015
TOUKOKUUN ALUSSA ennen uuden työn aloittamista vietimme perheen kanssa viikonlopun pääkaupunkiseudulla. Ohjelmaan kuului sukulaisten tapaamisen ja Heureka -käynnin ohella vierailu Sibeliusten kodissa Ainolassa. Ajatus lähti liikkeelle perheen ekaluokkalaisen viuluharrastuksesta ja Soisalon Musiikkiopistolla vietetystä Sibelius -teemaviikosta. Tyttö kuvaili oman ryhmänsä Sibelius -illan jälkeen silmät sädehtien, millaista Ainolassa mahtaakaan olla. Matkalla me aikuiset puolestaan pohdimme, kuinka onkaan mukavaa, kun lasten kanssa voi vähitellen alkaa vierailla oikeissa nähtävyyskohteissa, eikä enää pel-
Osoitelähde: Väestötietojärjestelmä Väestörekisterikeskus PL 123 00531 HELSINKI
Kesälehti
3
Kukkia Kesään!
Kesäteatterissa vahvoja tunnelatauksia
• Leikkokukat • Kimput, asetelmat • Ruukkukukat • Sidontatyöt • Kortit ja lahjatavarat • Interflora kukkavälitys
Eija Kosunen
Ritva Niiranen
SUUREN SUOSION saavuttaneen Valamo-trilogian kakkososaa Poika munkkilan polulla esitetään myös tänä kesänä Karvion teatterissa. Käytäntönä on, että trilogian jokaista osaa, sinänsä itsenäistä näytelmää esitetään kahtena kesänä peräkkäin. – Kyllä rooli aina muhii talven aikana kypsemmäksi jokaisen esittäjän päässä, ihan heidän tietämättäänkin. Tämän olen huomannut itsestänikin, sanoo munkki Mefodia esittävä näytelmän tuottaja Vesa Kervinen. Toisen kesän toteutus on aina monin tavoin helpompi, joten silloin voidaan järjestää yönäytöksiäkin. Tänä kesänä niitä tulee olemaan heinäkuun lopulla kaksi. – Yönäytökset ovat herättäneet suurta kiinnostusta. Vaikka niiden toteutus on iso ja raskas homma valaistuksineen kaikkineen, niissä on aivan oma erityinen tunnelmansa, joka maksaa kyllä vaivan. Ja yleisöltä on tullut niin kiittävää palautetta, ettei näin ainutlaatuista näytelmää ja tällaisia esityksiä näe missään muualla. Tämä poikkeaa täysin edukseen yleisestä kesäteatterien tarjonnasta. Yleisön reaktiot näkyvät ja tuntuvat, ovathan esittäjät
Hautaustoimistomme palvelee teitä: • Hautajaisjärjestelyt • Arkut • Pitopalvelu • Hautakivet ja kaiverrukset ym.
Tervetuloa!
Kermantie 2 (017) 561 206, 040 512 8400, 040 512 1444
Tervetuloa palvelevaan kesäkauppaan!
Sulanderin lapset; Eedit (Tiina Peltonen), Elsa (Ella Luostarinen) ja Markus (Jesse Kinnunen) haaveilevat ihan toisenlaisesta tulevaisuudesta kuin vanhempansa. ja katsojat luonnon helmassa tosi lähekkäin. Myös keskittynyt hiirenhiljaisuus tuntuu. – On kuin sellainen näkymätön lanka siinä välillämme. Esimerkiksi kun Orvo sai tietää isänsä kuolemasta, lapsen suru kosketti ja kauas voi aistia sen tiiviin hiljaisuuden yleisöstä, kunnes moni katsoja alkoi itkeä. Tuli sellainen yhteinen hetki, jotka esityksissä ovat kaikkein parasta. Yhteisiä huippuhetkiä tu-
lee myös huumorin ja musiikin kautta, sillä munkkiluostarin ja sitä ympäröivän kylän elämä ei ole läheskään aina mollivoittoista. – Kesäteatterin luonteeseen kuuluu, että tiiviiseen tunnelmaan on päästävä nopeasti. Ei voi tehdä kovin syvällisiä sielunelämän luotauksia kuten vakioteattereiden näyttämöillä, Vesa toteaa. Odotukset tulevalle kesälle ovat korkealla. Viime kesä-
nä Poika munkkilan polulla keräsi 5530 katsojaa. – Tavoitteemme on nyt 3000 katsojaa. Parhaillaan käynnistämme trilogian kolmannen osan suunnittelua ja käsikirjoituksesta sekä ohjauksesta vastaa edelleen Lauri Jänis. Heinäveden Teatteriyhdistys ry:n tuottamat esitykset Karviossa alkavat 4. heinäkuuta ja päättyvät 2. elokuuta 2015.
• Vastapaistettua leipää • Gluteenittomien ja laktoosittomien tuotteiden laaja valikoima • Käytettyjen paristojen kierrätys • Lämpimiä grillituotteita • Postimerkkien myynti • Veikkauspiste • Vesipiste
Meille voit a eit esittää toiv an im o k li tuoteva suhteen!
K ERMA
Kermantie 1, 79700 Heinävesi Kauppias Janne Salomaa, puh. 050 518 3534, 017 561 235 janne.salomaa@k-market.com KAUPPIAS HOITAA HOMMAN
HEINÄVESI
OLETKO AJATELLUT PANKIN TAI VAKUUTUSYHTIÖN VAIHTOA?
Tervetuloa meille! Tässä syyt miksi vaihtoa kannattaa harkita: Liikevoitto Vakavaraisuus Vero Asiakkaat Bonukset asiakkaille
2.607.492 € 60,4 (min. 8,0) 547.089 € 5267 kpl 175.000 €
Meiltä saat pankkipalveluiden lisäksi myös kaikki tarvitsemasi vakuutukset esim. henkilö-, matka-, vene- ja vapaa-ajan asunto. Keskittämällä pankki- ja vakuutusasiointisi Heinäveden Osuuspankkiin saat paljon hyviä etuja: Alennusta vakuutuksista ja vakuutustesi maksamiseen käytetään OP-bonuksia.
Paikallisia tuotteita
KESÄKAUPASTASI kesämökillesi.
S-MARKET HEINÄVESI
Tervetuloa kysymään lisää!
Avaamme arkisin ja lauantaisin jo klo 7.00, Tervetuloa!
Palvelemme ma-pe klo 9-15.45. Rahan nostaminen, tallettaminen ja laskujen maksu ma-pe klo 9-12.
S-MARKET HEINÄVESI
Heinävesi, 010 762 8780
(0,0835 € /puhelu + 0,1209 € /min)
Omistajan käyntikortti
Kermantie 2. Puh. 010 25 64601.
Arkisin 7-21 Lauantaina 7-18 Sunnuntaina 12–18
TYKKEE MEISTÄ!
Kesälehti
4 Heinäveden kesätapahtumat 2015 Toukokuu 1-31.5. Taivas kattona näyttely Valamossa 27.5-31.5. Viivähdyksiä- evakontaipaleelta nykyhetkeen: Kaarina Westerlundin näyttely Valamon käsikirjoitusten helmiä Juhlavuoden kunniaksi uudistunut pysyvä historiallinen näyttely Valamon Kulttuurikeskuksessa 28.5. Ekumeeninen toukosiunaus Lintulan luostarissa klo 12. Kokoontuminen luostarin kirkkoon, josta ristisaatto Lintulan pellolle. 29.–31.5. Ortodoksisuus tutuksi venäjäksi: Uusi-Valamo pyhiinvaelluskohteena, Valamon opisto Kesäkuu 1.–30.6. Taivas kattona näyttely Valamossa 1.- 30.6. Viivähdyksiä- evakontaipaleelta nykyhetkeen: Kaarina Westerlundin näyttely. ”Tule ja näe…” silmälasit ja munkkien kasvot Valamon käsikirjoitusten helmiä. Juhlavuoden kunniaksi uudistunut pysyvä historiallinen näyttely Valamon Kulttuurikeskuksessa. 1.–7.6. Progoff-päiväkirjamenetelmä, psykoterapeutti Sirpa Nurminen, Valamon opisto 4.6. Kunniakierros-tapahtuma urheilukentällä 4.–7.6. Ikonimaalauskurssi nuorille, Sirkku Huttunen, Valamon opisto 6.6. Tämän kylän tärkeintä väkkee -tapahtuma klo 10-13 Monitoimitalolla. Kutsuttu erityisesti lapset, lapsiperheet ja ikäihmiset. Piirustuskilpailu aiheena Meidän Heinävesi 8.6.-10.6. Kierrätyshenkinen nukke- ja esineteatteripaja Torvelan vanha koulu klo 10.00–14.00. Mukaan mahtuu kymmenen 6–8-vuotiasta lasta. Vapaa pääsy. 10.6. Keramiikkapaja Inkariikka klo 17 – 18.30 Keramiikkakurssi: Savilevystä sukkelasti 12.6. Terassin virallinen avaus, Karvion Lomakeskus, Matti Esko 13.6. Heinäveden kennelkerho ry:n Ryhmänäyttely klo 10.00 urheilukentällä 14.–18.6. Laululeiri lapsille, kuoronjohtaja Saara Aittakumpu, Valamon opisto 15 – 17.6. Sporttileiri (Lisätietoja heinavesisport. com) 15.–17.6. Kirkkolaulu tutuksi: Liturgia, Wilhelmiina Virolainen, Valamon opisto 15.–18.6. Luonnonyrtit hyötykäyttöön, luonnontuoteneuvoja Pirjo Rinne, Valamon opisto 16.6. S-marketin kisat urheilukentällä 17.6. Keramiikkapaja Inkariikka klo 17 – 18.30 Keramiikkakurssi: Savimakkaroista ruukuksi 19.6. Juhannusaaton tanssit Kermankeitaalla juhlasalissa, elävää musiikkia ja disco K-18 klo 21 alkaen 19.6. Suuri juhannuskokko Kermankeitaalla klo 22 19.6. Juhannuskokko Palokissa klo 20 19.6. Juhannuskokko Varirannassa klo 21 19.6. Juhannuskokko Lomakeskuksella klo 22 ja tanssit 19. – 21.6. Säynämön juhannus 19.–21.6. Ortodoksisuus tutuksi venäjäksi: Hengellisen elämän perusteet, Valamon opisto 20.6. Disco K-18 klo 21 alkaen Kermankeitaalla 21.–28.6. Luova kirjoittaminen, kirjailija Torsti Lehtinen, Valamon opisto 21.–30.6. Ikonimaalauksen peruskurssi, Raija Kanninen, Valamon opisto 22.6.-9.8. Heinäveden kulttuurikirkossa kesänäyttely Teija-Tuulia Ahola, Maija Albrecht, Katri Heinänen, Juho Karjalainen ja Petra Koivisto. Avoinna päivittäin 11-18.00, vapaa pääsy 24.6. Heimon Tuvan avajaiset klo 14.30 24.6. Heinäveden Musiikkipäivien avajaiset Heimon Tuvalla 24.6.-28.6. Heinäveden Musiikkipäivät www.heinavesimusic.fi 24.6. Avajaiskonsertti: Heinäveden musiikkipäivät 2015 24.- 28.6. Kansainvälinen Judoleiri Yanagi Judocamp, Heinäveden monitoimitalo 25.6. Liedkonsertti: Heinäveden musiikkipäivät 25.6. Musiikkipäivien Tanssit Kermankeitaalla klo 21 26.6. Konsertti: Heinäveden musiikkipäivät 26.6. Piknik konsertti: Heinäveden musiikkipäivät 26.–28.6. Laulukurssi laulutaidottomille, musiikin lehtori Reijo Aittakumpu, Valamon opisto
Heinäveden kunta palvelee kesällä 2015 KIRJASTO PALVELEE KESÄLLÄ
KALASTUSLEIRI 9-16 -vuotiaille to-su 2 2.7.–5.7.2015 7 5 7 201 15 K Koloveden l d kansallispuistossa Mäntysalon s aressa. sa s saaressa. Leirillä opetellaan kesäkalastustaitoja ja leirielämää.. Leirin hinta 50 €/henkilö. Leirille mahtuu 15 leiriläistä. Ilm. ja lisätiedot ma 22.6. mennessä puh. 040 836 7035, PDUNXV OLQGURRV#KHLQDYHVL ¿
1.6.–31.8.2015
HeUK ry ja nuorisotoimi
ma 10–18, ti–to 10–17, pe klo 10–16 ITSEPALVELULUKUSALI avoinna joka päivä klo 7–21. Kulkuavaimen/pantin saat lainaustiskiltä. VARJENTIININ NÄYTTELYT KESÄLLÄ:
• Sibelius ja hänen aikalaisensa näyttely kirjaston vitriinissä koko kesän. • Milene ja Meeri Koutaniemen näyttely; Jälkiä Varjentiinin salissa 1.6 – 30.6. • Päivi Peltosen Kalevala-aiheinen näyttely ”Villaväriläiskä”, (villavarilaiska.net) 1.7 – 31.7. Varjentiinin salissa. • Kyllikki Räsäsen näyttely ”Ruusuakvarelleja”, kirjastossa 1.7 – 31.7. Näyttelyt ovat avoinna kirjaston aukioloaikana.
Kirjastoauto ei liikennöi kesällä 15.6.–31.7. Virastokuja 4, Heinävesi Puh. 040 7101 940
Heinäveden
KULTTUURIKIRKKO Teija-Tuulia Ahola, Maija Albrecht, Katri Heinänen, Juho Karjalainen ja Petra Koivisto
22.6.–9.8.2015 Avoinna: päivittäin klo 11–18. Avajaiset: ke 17.6. klo 17 Järjestää Heinäveden kunta/kulttuuritoimi, Heinäveden srk ja Suomen taidegraafikot ry
HALLINTO KUNNANVIRASTON JA YHTEISPALVELUPISTEEN (Kela ja TE-palvelut) TOIMINNOT ajalla 6.7. – 2.8. ovat seuraavat: - toiminnot minimissään ajalla 6.7. – 12.7. - kokonaan suljettuna ajalla 13. – 26.7. - toiminnot minimissään 27.7. – 2.8. Toimintojen ollessa minimissään virasto on avoinna klo 9 – 11 ja 12 - 15, puhelinvaihde 040 1844 000 on avoinna klo 8 – 11 ja 12 – 15, josta saa tarkempia tietoja paikalla olevasta henkilöstöstä.
TEKNINEN TOIMI Rakennustarkastaja on tavattavissa toimistolla pääsääntöisesti ma klo 12 – 15. Rakennus- ja toimenpidelupien käsittelyajankohta on pääsääntöisesti kuukauden toinen viikko ja lupahakemukset liitteineen tulee olla toimitettuna rakennusvalvontaan viimeistään edellisen kuukauden loppuun mennessä. Heinäkuussa lupia ei myönnetä. Kunnanmetsätalousinsinöörin vuosiloman aikana 13.7. – 9.8. tehtäviä hoitaa vs. tekninen johtaja Markku Venäläinen puh. 040 7033 605.
LIIKUNTAPAIKAT KESÄ 2015 Kirkonkylän tenniskenttä Varaukset huoltorakennuksen edessä olevaan varauslistaan, vuorot ovat maksuttomia. Beachvolleykenttä Urheilukentän vieressä vapaasti kaikkien käytettävissä. Monitoimitalon kuntosali Käytettävissä pääsääntöisesti päivittäin klo 6–22. Yksittäisille kertakäyttäjille monitoimitalon ollessa auki. (7–13.30) Frisbeegolfrata (9 väylää) Vapaasti käytettävissä. Reittikartta löytyy monitoimitalon edestä.
Tilaa kivaa kesälukemista:
www.heinavedenlehti.fi
YRITYSNEUVONTAA Heinäveden kunta on mukana Keski-Savon seudullisten yrityspalveluiden tuottamisessa. Neuvontaa annetaan Uusyrityskeskus Wäläkyn kautta. Palveluita ovat mm: Yritysneuvontapalvelut aloittaville yrityksille • perustamisneuvonta • liikeidean testaus • sukupolvenvaihdokset, yritysostot Yritysneuvontapalvelut toimiville yrityksille • avustus- ja rahoitusasiat • kehittämishankkeet, liiketoimintasuunnitelmat, markkinointi Heinäveteläinen yrittäjä! Jos tarvitset yritysneuvontaa, ota yhteys Heinäveden kunnan yhteyshenkilöön, joka neuvoo ja opastaa laajempiin palveluihin. Yhteystiedot: Toimitusjohtaja Piia Puotinen gsm: 040 825 7095, email: piia.puotinen@walakky.fi tai Heinäveden kunnanjohtaja Riitta A. Tilus, puh. 040 5505 811
KESÄLLÄ 2015 KIRKONKYLÄN URHEILUKENTÄLLÄ: AIKA
TAPAHTUMA
4.6. 6.6.
Kunniakierros-tapahtuma Tämän kylän tärkeintä väkkee -tapahtuma 15.–17.6.Sporttileiri (lisätietoja: heinavesisport.com) 16.6. S-Marketin kisat 30.6. K-Marketin kisat 14.7. Srk:n olympialaiset 28.7. Lähitapiolan kisat 15.8. Pitäjänmestaruuskisat Tapahtumat alkavat klo 18.
Kesälehti Heinäveden kunta palvelee kesällä 2015 HEINÄVEDEN MATKAILUTOIMISTO KUNNANVIRASTO
Ma-pe klo 9–11 ja 12–15
ma-ti suljettu. tu.
Puhelinpalvelu ma–pe klo 8–16
puh. 040 57011 769 7669 Matkailutoimisto siirtyy Heimon Tuvalle 24.6.–31.7.2015. Matkailutoimisto ma–pe 11–17. Kesämyymälä ma–pe 11–17, la 9–15.
Lasten ja nuorten RANTAUIMAKOULUT ma–pe a pe 13.7.–17.7.2015 3.7. 7.7. 0 Varistaipale, Variranta • uimataidottomat klo 10.00-10.45 • merkkisuorittajat klo 11.00-11.45 Huom! Sauna käytössä uimakoululaisille. Kirkonkylän uimala • uimataidottomat klo 13.00-13.45 • alkeismerkin suorittaneet klo 13.45-14.30 • merkkisuoritukset klo 14.45-15.45 Tarkka ryhmäjako tehdään ensimmäisellä kokoontumiskerralla. Ilm. pe 3.7.2015 mennessä puh. 040 836 7035, markus.lindroos@heinavesi.fi Alaikäraja 5v. Liikuntatoimi
KIINTEISTÖJÄ MYYTÄVÄNÄ
Puh. 040 550 4811 Email: matkailutoimisto@heinavesi.fi www.heinavesi.fi
TERVEYSKESKUS Sairaalantie 4 Avoinna
ma–to pe
klo 8 – 16 klo 8 – 14
Puhelin Hätänumero Myrkytystietokeskus
040 7101 944 112 09 471 977
Torstaina 18.6. terveyskeskus menee kiinni klo 14. Juhannusaattona 19.6. terveyskeskus on suljettu. Päivystys terveyskeskuksen ollessa suljettu: Varkauden sairaala, Savontie 55 Soita ensin neuvontaan: 017 579 5000 Joensuun keskussairaala, Tikkamäentie 16 Soita ensin neuvontaan 013 171 6161
Heinäveden kunnalla on myynnissä useita remontoinnin tarpeessa olevia asuntoja seuraavissa asunto-osakeyhtiöissä:
HEINÄVEDEN HAMMASHOITOLA
As Oy Vihantola, Koulutie 3 - A2; 2h+k, 62 m2 - A7; 3h+k, 72 m2 - A10; 3h+k, 72 m2 - B14; 3h+k, 80 m2 - B16; 3h+k, 80 m2
Avoinna Puhelin
As Oy Mäntyrinne, Honkakuja 2 - as 2, 3h+k+s, 80 m2 - as 3, 3h+k+s, 80 m2 As Oy Maljapelto, Purotie 3 - as 3, 3h+k, 79 m2 - as 6, 3h+k, 79 m2 - as 10, 2h+k, 56 m2 - as 12, 2h+k, 53 m2 As Oy Heinäpelto, Purotie 13 - as 6, rivitaloasunto 2h+k+sauna+ autotalli, 70 m2 Lisäksi kunta myy tarjousten perusteella seuraavat tilat: • Palokki, Rajaniitty 1:29, yksi tila 2,7 ha • Vihtari, Haukilahti 16:90, yksi tila 14 ha • Pyyli, Kapula 16:0, yksi tila 0,28 ha • Kimpansaari, Luhta 12:14, yksi tila 0,69 ha Kunnalla on myynnissä kaksi Särkilampeen ja kaksi Juurikkajärveen rajoittuvaa lomarakennustonttia. Kiinteistöjen esittelystä tulee sopia riittävän ajoissa etukäteen lisätietoja antavien henkilöiden kanssa. Kirjalliset tarjoukset tulee jättää 31.8.2015 klo 15.00 mennessä. Heinäveden kunta pidättää oikeuden hyväksyä tai hylätä kaikki tarjoukset. Lisätietoja antavat vs. tekninen johtaja Markku Venäläinen, p. 040 7033 605 sekä kunnansihteeri Sinikka Lappalainen, p. 040 550 6811 (asunnot), kunnanmetsätalousinsinööri Jyrki Tiippana, p. 0400 172 203 (metsä- ym. tilat). Tarjoukset tulee toimittaa osoitteeseen Heinäveden kunnanhallitus Kermanrannantie 7 79700 Heinävesi Kuoreen merkintä ”Asunnonostotarjous” tai ”Kiinteistönostotarjous”. 27.5.2015 HEINÄVEDEN KUNTA
Varkaudentie 2, 79700 Heinävesi Email: hammashoitola@heinavesi.fi ma–to klo 8 –16 040-7101 950
Viikonloppuisin särkypäivystys Siilaisten hammashoitola, Noljakantie 17, Joensuu, ajanvaraus klo 9–10 puh: 050 - 301 1592. Hammashoitola suljettu 20.7.–16.8.2015
SOSIAALITOIMISTO Kermanrannantie 7 Sosiaalityöntekijät, puhelinaika ma–pe klo 9–10. Puh. 040 1844 000. Viraston ollessa suljettuna ajalla 13.– 26.7. puh. 040 1848 821 Sosiaalipäivystykseen saa yhteyden virka-ajan ulkopuolella soittamalla hätänumeroon 112.
VARHAISKASVATUS/PÄIVÄHOITO Kermanrannantie 7 Varhaiskasvatusjohtaja, puh. 040 5224 985
PÄIVÄKESKUS JA KOTIHOITO Sairaalantie 4 Kotihoidon johtaja, puh. 0400 632 155 Kotihoidon ohjaaja, puh. 040 5687 186 Kotipalvelu 24 h; 040 5400 627 Päiväkeskuksen toimisto, puh. 040 7101 923 Hoivakoti, Palveluasunnot ja ryhmäkodit, vastaava sairaanhoitaja, puh. 040 5347 288.
ETELÄ-SAVON PELASTUSLAITOS Pieksämäen toimialue Heinäveden palvelualueen puhelinnumerot: 044 794 3726, paloasemavastaava Heikki Liukko 0201 3344 68, viranomaispäivystys (luvat, ilmoitukset) 0201 3344 67, palotarkastusasiat, koulutus, tiedotus/ valistus 112 HÄTÄNUMERO (palokunta, ambulanssi ja poliisi)
5
Heinäveden kesätapahtumat 2015 Kesäkuu 27.6. Heimon tupa: Sibeliuksen siivellä satuillen aisteja herättelevä satutuokio 5 – 10 vuotiaille lapsille klo 10 ja klo 14 27.6. Iltapäiväkonsertti Valamossa: Heinäveden musiikkipäivät 27.6. Iltakonsertti Valamossa: Heinäveden musiikkipäivät 27.6. Tanssit Kermankosken lavalla 28.6. Päätöskonsertti Heinäveden musiikkipäivät 28.–30.6. Gyrokinesis, puhetyöläisille, laulajille, laulun harrastajille, äänenkäytön ammattilaisille ja muusikoille, MuM Päivi Lumiaro. Valamon opisto 30.6. K-marketin kisat urheilukentällä Heinäkuu 1.–31.7. Taivas kattona näyttely Valamossa 1.–31.7 Viivähdyksiä- evakontaipaleelta nykyhetkeen: Kaarina Westerlundin näyttely ”Tule ja näe…” silmälasit ja munkkien kasvot Valamon käsikirjoitusten helmiä. Juhlavuoden kunniaksi uudistunut pysyvä historiallinen näyttely Valamon Kulttuurikeskuksessa 1.7. Keramiikkapaja Inkariikka klo 17 – 18.30 Keramiikkakurssi: Apumuotilla helposti 1. - 26.7. Kotiseutumuseo avoinna Avoinna ke-su. Vapaa pääsy 2.7. Ohjelmallinen iltatori; Gasthausin ilta klo 17 3. - 4.7. Heinäveden VI Kanavasoutu 4.–13.7. Ikonimaalauksen mestarikurssi: Natalia Aldoshina, Valamon opisto 4.7. Valamo-trilogian toinen osa: Poika Munkkilan polulla, ensi-ilta klo 15. 4.7. Hän Suuri On: Kesän kauneimmat sävelet klo 15 kirkossa Jyrki Anttila ja Maija Anttila 5.-12.7. Taide- ja kellonvalu, Heikki Pentikäinen, Valamon opisto 5.–12.7. Järjen ja tunteen filosofia, Torsti Lehtinen, Valamon opisto 5.7. Karvion teatterin Valamo-trilogian toinen osa: Poika Munkkilan polulla klo 15 5.7. Puistokonsertti Varirannassa klo 18 7.7.Karvion teatterin Valamo-trilogian toinen osa: Poika Munkkilan polulla klo 19. 8.7. Keramiikkapaja Inkariikka klo 17 – 18.30 Keramiikkakurssi: Savipaloista rakentaen 9.7. Heimon tupa klo 12 – 17 Kehruunäytös ja huovutusnäytös Heimon tupa klo 12 alkaen 9.7. Ohjelmallinen iltatori. Hyvinvointi-ilta/ladyt klo 17 11.7. Karvion teatterin Valamo-trilogian toinen osa: Poika Munkkilan polulla klo 15. 12.7. Karvion teatterin Valamo-trilogian toinen osa: Poika Munkkilan polulla klo 15. 13.–22.7. Ikonimaalauksen peruskurssi, Mari Zabyshnyi, Valamon opisto 14.–16.7. Hiljenny kävellen, Mirja Kärnä, Valamon opisto 14.7. Karvion teatterin Valamo-trilogian toinen osa: Poika Munkkilan polulla klo 19. 14.7. Srk:n olympialaiset urheilukentällä 15.7. Keramiikkapaja Inkariikka klo 17 – 18.30 Keramiikkakurssi: Muovaillen 16 7. Heimon tupa klo 12 – 17 Kehruunäytös 16.7. Ohjelmallinen iltatori. Metsäilta klo 17. 17.–26.7. Ikonimaalauksen peruskurssi, Raija Kanninen, Valamon opisto 18.7. Perinteinen, kaikille avoin koko perheen kesätapahtuma klo 13 Vihtarin Kyläkartanossa. 18.7. Karvion teatterin Valamo-trilogian toinen osa: Poika Munkkilan polulla klo 15. 18.7. Tanssit Kermankosken lavalla 19.–26.7. Riipus ja rintakoru, kultaseppä Päivi Salo, Valamon opisto 19.7. Karvion teatterin Valamo-trilogian toinen osa: Poika Munkkilan polulla klo 15. . 21.7. Karvion teatterin Valamo-trilogian toinen osa: Poika Munkkilan polulla klo 19. 22.7. Keramiikkapaja Inkariikka klo 17 – 18.30 Keramiikkakurssi: Kasveilla koristellen 23.7. Heimon tupa klo 12 – 17 Kehruunäytös
Kesälehti
6
Heinäveden kesätapahtumat 2015
Arboretum Heinävesi on valtakunnallisesti merkittävä Eija Kosunen
Heinäkuu 23.7. Ohjelmallinen iltatori. Kirkastusjuhla-ilta klo 17 23.–30.7. Ikonimaalauksen jatkokurssi, Mari Zabyshnyi, Valamon opisto 24.–25.7. Karvio Rocks, Small Rock Festival Middle of S.A.V.O. Live musaa, prätkiä, autoja, juomaa, ruokaa & cirkus huvia 24.–26.7. Heinäveden Kirkastusjuhlat, Kansan raamattuseura 25.7. Karvion teatterin Valamo-trilogian toinen osa: Poika Munkkilan polulla klo 15. 26.7. Karvion teatterin Valamo-trilogian toinen osa: Poika Munkkilan polulla klo 15. 27.7.–5.8. Kultakirjonta, Nina ja Nadeshda Osipova, Valamon opisto 28.7. Lähitapiolan kisat urheilukentällä 29.7. Ekumeeninen kesäkirkko Varirannassa klo 18 29.7. Keramiikkapaja Inkariikka klo 17 – 18.30 Keramiikkakurssi: Lyhty elokuun iltoihin 30.7. Karvion teatterin Valamo-trilogian toinen osa: Poika Munkkilan polulla. Valaistu yönäytös klo 22. 31.7. Karvion teatterin Valamo-trilogian toinen osa: Poika Munkkilan polulla. Valaistu yönäytös klo 22. 31.7.–6.8. Akvarellimaalaus, taidemaalari Jari Laatikainen, Valamon opisto Elokuu 1.–31.8. Taivas kattona näyttely Valamossa 1.–31.8. Viivähdyksiä- evakontaipaleelta nykyhetkeen: Kaarina Westerlundin näyttely ”Tule ja näe…” silmälasit ja munkkien kasvot Valamon käsikirjoitusten helmiä. Juhlavuoden kunniaksi uudistunut pysyvä historiallinen näyttely Valamon Kulttuurikeskuksessa 1.8. Karvion teatterin Valamo-trilogian toinen osa: Poika Munkkilan polulla klo 15. 2.–9.8. Ikonimaalausta viidellä värillä, Alexander Wikström, Valamon opisto 2.8. Karvion teatterin Valamo-trilogian toinen osa: Poika Munkkilan oolulla. Viimeinen esitys klo 15. 7.8. Rantakala Varirannassa klo 15 7.8. Perinteiset Porsasjuhlat Karvion Lomakeskuksella 7.–9.8. Herkkä ihminen, psykoterapeutti Erja Kemilä, Valamon opisto 10.–19.8. Fortsättningskurs i ikonmålning: Kläder och attribut, Alexander Wikström, Valamon opisto 14.–16.8. Kaikkeinpyhin Jumalansynnyttäjä, pelasta meidät, Vladimir Sokratilin, Valamon opisto 15.8. Pitäjänmestaruuskisat urheilukentällä 16.–23.8. Saumaton nostotekniikka, metallitaiteilija Raimo Nousiainen, Valamon opisto 21.–23.8. Luovuudesta voimaa ja elämäniloa, keramiikkataiteilija Marjut Liesmäki, Valamon opisto 21.–23.8. Liturgiikkaa diakoneille ja papeille I: vigilia ja liturgia, Stefan Holm, Valamon opisto 22.8. Heinäveden IV-Vauhtiajot klo 11-17 Heinäveden kirkonmäellä. Koko perheen iloinen mäkiautoilutapahtuma 23.–28.8. Hopeatyön peruskurssi, Tuulia Kasonen, Valamon opisto 24.–30.8. Irina Zatulovskayan taidekoulu, Valamon opisto 31.8.–4.9. Tuotesuunnittelun peruskurssi, kultaseppämestari Vladimir Nikolskij, Valamon opisto Syyskuu 4.–6.9. Ortodoksisuus tutuksi: ”Oikeauskoinen Herran kansa”, Vladimir Sokratilin 4.–6.9. Sadut ja musiikki, kirjailija Hannele Huovi ja musiikkipedagogi Soili Perkiö 11.–13.9. Monologi itsetutkiskelun välineenä, näyttelijä Johannes Lahtela 11.–20.9. Ikonimaalauksen peruskurssi, Raija Kanninen 18.–20.9. Innostava ikääntyminen, parisuhdeterapeutti Kaija Maria Junkkari ja ihmissuhdekouluttaja Lari Junkkari 18.–20.9. Askelia hiljaisuuteen, Raimo Sissonen ja Vladimir Sokrtilin
Viime kesänä maa-ja kotitalousnaiset kävivät tutustumassa Raaminmäen puulajipuistoon Impin iltakävelyn merkeissä. Oppaana toimi Matti Ahonen. Päivi Konttinen
Päivi Konttinen
MUKURAHARMAALEPPÄ ja lähes 60 erilaista muuta puulajia kasvaa noin neljän hehtaarin suuruisessa puulajipuistossa, arboretumissa, Raaminmäen rinteillä entisen Kermansaven kupeessa. Parikymmentä vuotta kasvaneet puut alkavat jo näyttää metsältä. Runsas rehevän rinnepellon kasvillisuus; heinät ja ruohot, väistyvät vähitellen varjostavien oksien alta ja puiden luontaiset muodot tulevat vähitellen näkyviin. Kutakin puulajia on aikanaan istutettu noin 50-60 kappaletta. Parhaiten ovat menestyneet kotimaisten puulajien erikoismuodot, mutta puistosta löytyy myös monia muita iloisia yllätyksiä, kuten Pohjois-Amerikassa luontaisesti kasvavat pihdat ja tuijat sekä jalavat ja hybridihaavat. VÄLISSÄ NÄKYY myös aukkopaikkoja, esimerkiksi aasialaista alkuperää oleva keltamänty on hävinnyt kokonaan ja purppurakuusia on säilynyt yksi kappale. – Myös hävinneet lajit kertovat jotain, sanoo kunnanmetsätalousinsinööri Jyrki Tiippana. PUISTOALUETTA ON hoidettu jatkuvasti, mutta esimerkiksi pientä perkauksen tarvetta riittää koko ajan. – Työleiriläiset ovat vuosittain käyneet tekemässä täällä yhden päivän, esimerkiksi polkemassa heiniä. Kun taimikon taistelu heinää, jäniksiä ja myyriä
Kunnan metsätalousinsinööri Jyrki Tiippana tuoksuttelee palsamipihdan (Abies balsamea) neulastoa. vastaan alkaa kääntyä voiton puolelle, puiston tilanne näyttää Tiippanan mukaan hyvältä. Akuutteja paikkoja tullaan edelleen raivaamaan, niin että kasvamaan jäävät vain istutetut puut. Lähivuosina on odotettavissa, että puulajipuiston hyvin menestyneet lajit alkavat tuottaa käpyjä ja siemeniä, eli lisääntyä luonnostaan.
TARKOITUS ON myös merkata nauhoilla polkujen paikat. Noin kilometrin mittaisen kävelyreitin tai uusien parkkipaikkojen rakentamiseen ei ole tällä hetkellä mahdollisuutta. Tämän lisäksi Etelä-Heinäveden Maa- ja kotitalousnaiset ovat saaneet kunnanhallitukselta avustusta uusien puulajikylttien ja penkkien tekemiseen. Puulajipuistoon ovat yk-
sityisten ihmisten lisäksi käyneet tutustumassa ainakin koululaisryhmät. – Maa- ja metsätalousryhmäläisiä olen täällä itsekin opastanut, kertoo Tiippana. Hän pitää Heinäveden Arboretumia merkittävänä kohteena maamme puulajipuistojen joukossa. Lähimmät yhtä laajat puistot löytyvät Kontiolahdelta ja Punkaharjulta.
Kesälehti
7 Minne mennä
Valamon kesä kutsuu
HEINÄVEDEN SEURAKUNNAN KESÄ 2015
kohde
Lapset ja lapsiperheet: • Kesäkerhot ti 2.6. klo 9-11 Karvion ja to 4.6. klo 9.00–11.00 kirkonkylän seurakuntakodissa • Rantakerhot ke 15.7. klo 12.00– 14.00 Varirannassa ja to 16.7. klo 12.00–14.00 kirkonkylän uimarannalla • Lasten elokirkko ke 5.8. klo 18 kirkossa
Päivi Konttinen
Muuta: • ke 17.6. klo 17 kesän taidenäyttelyn avajaiset kirkossa • pe 19.6. klo 18 juhannuksen aattoseurat Säynämön ankkurikappelissa ja klo 20.30 perinteinen juhannuskokko • la 20.6. klo 10 juhannuksen sanajumalanpalvelus kirkossa • ke 24.– su 28.6. Heinäveden musiikkipäivät kirkossa • 24.–26.7. Kirkastusjuhlat Syksymmällä: • piispantarkastus myöhemmin ilmoitettavan ohjelman mukaan seurakunnassa 23. ja 25.10. Tervetuloa kirkkoomme ja tilaisuuksiimme!
Kesäpäivä Valamossa 20 €/hlö
Näyttelyissä mm.
Paketti sisältää sisäänpääsyn näyttelyihin, opastuskierroksen sekä lounaan noutopöydästä. Myynnissä 1.6.-31.8.2015.
Taivas kattona hengellisyys kansantaiteessa
Kesätekemistä ja kulttuuria
Viivähdyksiä evakontaipaleelta nykyhetkeen, Kaarina Westerlundin taidenäyttely
• • • • • •
M/S Sergein risteilyt Juojärvellä Valamolainen teepöytä heinäkuussa päivittäin klo 18-21 Heinäveden Musiikkipäivien konsertit 27.6. Valamon kukkien päivä 5.7. Ristisaatto Lintulan luostariin 8.7. Tämän runon haluaisin kuulla -runoillat 14. ja 17.7.
¶BB½¿> > ¿Å >[½ÍÍͤÌ> > ¤Ö¼¿> > ¿Å > > g ¿g³
Kirkastusjuhlat Heinävedellä 24.–26.7. kirkastusjuhlat.fi
Tule ja näe... silmälasit ja munkkien kasvot Historiallinen näyttely uudistettu pysyvä näyttely
Oppimisen iloa • • • •
Luonnonyrtit hyötykäyttöön 15.-18.6. Laulukurssi laulutaidottomille 26.-28.6. Hiljenny kävellen 14.-16.7. Luovuudesta voimaa ja elämäniloa 21.-23.8.
¶BB½ ų¶¶g >[½ÍÍͤÌ> > ¤Ö¼ ¶¿
Lämpimästi tervetuloa! Valamontie 42, Uusi-Valamo • puh. 017 570 1810 ÓÓ Á ¡> Ðg ÉJÐ> > ¦Ú¿T¿ÑÑѦÐ> > ¦Ú
Peikkomainen mukaraharmaaleppä on erittäin hidaskasvuinen puulaji. Raaminmäellä se on menestynyt hyvin.
Mielipide
Järj. Heinäveden seurakunta ja
Pyöräretken päätepiste
Kristus lähellä sinua NLUNDVWXVMXKODW ˉ
Heinäveden seurakuntaŰ
HEINÄVEDEN PUULAJIpuisto Kermansaven tehtaiden nurkalla on kasvanut niin sanotusti käyttökuntoon. Eri puulajien ominaispiirteet alkavat olla nähtävillä. Tulevan kesän aikana alueelle saadaan uudet opaskyltit ja penkkejä, kulkureitit merkataan nauhoilla. Noin neljän hehtaarin suuruinen alue on mainion pyörämatkan päässä kirkonkylältä ja helpon matkan päässä muualtakin. Kartta vain mukaan kunnasta ja Raaminmäelle ihmettelemään. Kannattaa käydä tutustumassa.
Kesän kauneimmat sävelet
Hän Suuri On -<EFI@ #PIB@ EKK@C8 a &8@A8 EKK@C8
Päivi
Arboretum Heinävesi •
•
• •
•
Perustettu Heimo Martikaisen valtuustoaloitteesta vuonna 1995. Puiston puuhamiehinä alkuvaiheessa olivat Matti Ahonen ja Punkaharjun puulajipuiston johtaja Antero Mikkola Taimet hankittiin metsänjalostussäätiöltä 60 eri puulajia 4 hehtaarin alueella Raaminmäelle Alueen opaskarttaa saa kunnasta
Hein nävedeen kirkko LINTULAN LUOSTARI Avoinna 1.6.–31.8. joka päivä
Jumalanpalvelukset: arkisin klo 6 ja 18 la, su ja juhlapyhinä klo 8 ja 18 Toimisto 020 6100 500, kahvio/majoitus 020 6100 505, myymälä 020 6100 504 Honkasalontie 3, 79830 Palokki www.lintulanluostari.fi
Liput 22,50 e/hlö. (sis. Lippupisteen toimitusmaksu) Liput myynnissä Lippupiste sekä Radio ja kuva, Kermantie 6, 040 531 8667 OperArt ryhmämyynti: min. 10 hlöä: ryhmamyynti@operart.fi 044 770 3589, 050 559 6773/Anttila
www.o operarrt..fi
Kesälehti
8 Minne mennä
Eija Kosunen
TERTUN KIRPPARI Vuokrapöydät 12 € viikko
Tervetuloa ostoksille uudistuneelle kirpparille. Avoinna: TI–PE 9–16 Askeltie 1, Heinävesi
Puh. 040 174 9599
Dagur
LA 10–14 MA suljettu
Vaellusratsastusta islanninhevosilla Viljolahdessa.
Varaa oma aikasi! www.dagur.fi • Kirsi p. 040 587 4500
LOHIKALOJEN OTTIPAIKKA ANLAMPI M U ST
HEINÄVESI MÄKELÄ - Kalastusta ympäri vuoden!
Kauniit hedelmälautaset ovat käyttöesineitä, mutta Irma Tolvanen suosittelee, jotta käsinmaalatut astiat pestäisiin myös käsin.
Istutuskalat: kirjolohi Lupien myynti: Neste Heinävesi, puh. 017 561 695, Minnan Vapa ja Viehe, Varkaus puh. 017 366 9191 www.kalakortti.com Tiedustelut Eero Luostarinen, puh. 040 860 5952, myös edulliset ryhmäluvat.
HEINÄVEDEN URHEILUKALASTAJAT ry
karvion teatteri esittää valamo-trilogian toisen osan
suosikkinäytelmän esitykset jatkuvat kesällä 2015 la su ti la su ti
4.7. 5.7. 7.7. 11.7. 12.7. 14.7.
klo 15 klo 15 klo 19 klo 15 klo 15 klo 19
la su ti la su
18.7. 19.7. 21.7. 25.7. 26.7.
klo 15 klo 15 klo 19 klo 15 klo 15
YÖNÄYTÖKSET
to 30.7. klo 22 pe 31.7. klo 22 VIIM. ESITYKSET
la 1.8. su 2.8.
klo 15 klo 15
Käsikirjoitus ja ohjaus: Lauri Jänis. Esitykset Karviossa Heinävedellä. Liput alk. 22 / 20 €. Tervetuloa ainutlaatuisen näytelmän pariin!
Soita 041 310 0810 tai varaa netissä!
Irman töitä Heimon Tuvalla Eija Kosunen
– INNOSTIN POSLIINIpiiriläisiä tuomaan töitään myyntiin Heimon Tuvalle, muttei se oikein ottanut tulta, joten ajattelin, että jonkunhan se pitää tuoda esille posliinitöitäkin. Heinävedellä on useita todella taitavia tekijöitä, kehuu Irma Tolvanen, posliinimaalauspiirien taitava opettaja. Irma Tolvanen on ajatellut tuovansa kesäkuussa avattavaan Heimon Tupaan muun muassa käsimaalattuja hedelmälautasia ja pieniä lysterikoristeisia esineitä, mahdollisesti enkeleitäkin. – Neljän, jopa viiden polton hedelmälautaset vaativat kohtalaisen pitkän tekoajan, joten kiirettä pitää. Tuon sen määrän, jonka ehdin tekemään, Irma toteaa. Irma maalaa mielellään
hedelmien lisäksi kukkia ja marjoja. Lysterikoristelun suhteen hän on säästeliäs. Irman mukaan lysterityöt eivät varsinaisesti ole edes posliinimaalausta, vaan koristelua. Välkkyvät metallit ovat tulleet markkinoille ja monet tykkäävät kimalluksesta. Sekin vaikuttaa suosioon, että ne ovat nopeita tehdä. PIIRTÄMISESTÄ JO lapsuudestaan asti harrastanut Irma Tolvanen sai posliinikärpäsen pureman vuonna 1978. Heinäveden kansalaisopiston rehtori Antti Sutinen pyysi Irmaa posliinipiirin opettajaksi 1981, mutta Irma totesi, ettei hänestä siihen ole. – Rehtori Sutinen vastasi, jotta koulutetaan sinut ja niin tapahtuikin. Pääsin Olga Rosqvistin yksityisoppilaaksi ja sen jälkeen olen käynyt useita muitakin kursseja, kuten muotokuvamaalauskurs-
sin. Vaikuttavin oli Valamon kansanopistossa suoritettu kirkkotaiteen linja vuosina 1986-87, heti kansanopiston toiminnan alettua. Kirkkotaiteen linjaa seurasivat kaksi jatkolinjaa, joissa Irma opiskelin ikonimaalausta. Kiinnostus ortodoksiseen ikonimaalaukseen oli syttynyt jo aiemmin. – Ikoni edustaa hengellistä kuvataidetta kauneimmillaan, onhan se ikkuna ikuisuuteen. Hengellisistä asioista olen ollut kiinnostunut aina, ja ikonimaalauskursseilla perehdyttiin Raamatun maailmaan. Niillä kursseilla elimme ulkoisen maailman ulottumattomissa. Oli kuin pahuus olisi ollut poissa. Kurssista puolet oli teologiaa ja toinen puoli maalaamista. Ortodoksia ei Irmasta kuitenkaan tullut, vaikka igumeni Panteleimon totesikin, jot-
ta voisit kääntyä ortodoksiksi, kun olet aina täällä. POSLIINIMAALAUSKURSSIT ovat olleet vuosikausia opiston suosituimpien joukossa. Irma suree, että harrastustilat vähenevät, kun koulut ovat lakkautuneet. Tulevalle kaudelle on suunniteltu kaksi kurssipaikkaa, toinen kirkonkylään ja toinen Varistaipaleeseen. Irma keskittyy talvisin opettamiseen, joten omien töiden osuus on vähentynyt. Oma työhuone polttouuneineen on silti käytettävissä.
Heimon Tupa
Suojalantiellä avataan 24.6. matkailuinfo käsityönäytöksiä kesämyymälä avoinna ma-pe klo 11-17, la klo 9-15
www.valamotrilogia.fi
Avaamme la 6.6.
Kakat pois kaivon kannelta annelta Kirsi Hiekkala
Päivi Konttinen
Ronttopuisto nähtävää koko perheelle! • Kahvio Sauruksesta tuoreita leivonnaisia joka päivä • Matkamuistoja • Kalastuslupia luonnon lohilampiin • Lohenkalastukseen vuokrattavana kelluntarenkaita • Palokin saha ja seppien takotyömuseo • Lapsille leikkipuisto ja lemmikkieläimiä • Mökkimajoitusta • Savusauna tilauksesta • Kysy ruokailusta Avoinna kesällä joka päivä 10-19 • Tervetuloa
Kahvio Saurus • Luostaritie 78 • 79830 Palokki • p. (017) 563 188 • 0400 760 430
VAIKKA MÖKKIKAIVO on käyttämättömänä pitkiä aikoja, vesi säilyy siellä hyvänä ja raikkaana, mikäli kaivoa huolletaan säännöllisesti. – Kaivo tulisi tarkastaa, puhdistaa ja huoltaa säännöllisesti sisältä ja päältä. Kansirakenteisiin tulisi kiinnittää erityistä huomiota, sanoo kaivoasiantuntija Pertti Virtanen. Ulosteperäiset bakteerit pääsevät juomaveteen lähes aina kannen kautta. Kaivo tulisikin pitää yhtä siistinä kuin mikä tahansa elintarvikehuoneisto. Eli linnunkakat ja sammaleet on hyvä putsata kannelta pois varoen samalla, etteivät ne pääse sisälle kaivoon.
MÖKEILLÄ JA vakituisissa asunnoissakin on käytössä myös avolähteisiin perustettuja kaivoja. – Nykyään avolähteisiin ei saa upottaa renkaita tai muita rakenteita, mutta jos tällainen jo on käytössä, niin siihen pätevät samat säännöt kuin muidenkin kaivojen huoltamiseen, Virtanen sanoo. Avovesi kaivon lähellä on Virtasen mukaan aina riski. – Mökillä kaivo saattaa olla lähellä rantaa. Avovesi tuo mukanaan äkillisen saastumisen riskin, jolloin kaivo voi saastua hetkessä. Tämä kannattaa pitää mielessä.
Kaivo tulee pitää yhtä puhtaana kuin muutkin elintarviketilat.
Kesälehti
9 Minne mennä
Keidas kokoaa juhlijat Eija Kosunen
-KESÄRETKET: 13.6. Metku -metsäkulttuuripäivä 6.8. PowerPark LISÄTIETOJA:
heinavesi.4h.fi tai Heinäveden 4H-yhdistys puh. 040 7399 174
Koko kylän tapahtuma “Tämän kylän tärkeintä väkkee” monitoimitalolla la 6.6.2015 klo 9.30–13. • klo 9.30 yhteinen kulkue “vauvasta vaariin”, lähtö monarilta • klo 10–13 erilaisia toimintapisteitä mm. partioleiri, askartelua, nikkarointia, temppurata, nukketeatteria, eläimiä. • klo 10 ja klo 12.30 yhteiset laulutuokiot Kahvio! • klo 10.30–12 ruokailu (3 €/hlö, 10 €/perhe) MLL:n kanssa yhteistyössä Heinäveden Hyrske, SRK, Partio, 4H, Eläkeliitto, Maa- ja kotitalousnaiset ja Mari Kervinen Lisätietoja, puh. 040 514 8987
Kœ kappale kauneinta Suomea
HEINÄVEDEN REITILLÄ Puijo -laivalla kesällä 2015! Punainen rantasauna laitureiden likellä on käynyt läpi sisäpuolisen pintaremontin saunan perinteistä henkeä kadottamatta. - Vanhan kansan saunatunnelmaa ei muutettu, Aarno Happonen vakuutti.
Eija Kosunen
PARAS VIERASSATAMA Vuoksen vesistön alueella vuonna 2014 -palkinnon saanut Kermankeidas valmistautuu kesään hyviksi koetuin käytännöin. Nyt alkava kesä on jo 14.s toimintavuosi Aarno ja Terttu Happosella. – Entisiä latuja seurataan, mitään suuria muutoksia ei ole tapahtumassa, kertoo Kermankeitaan isäntä Aarno Happonen. – Keidas on avoinna päivittäin 1. kesäkuusta aina 11. syyskuuta saakka. Ravintolapalveluiden lisäksi on majoitusta, kalastuslupien myyntiä, laituripalveluja, polttoaineenjakelua jne. Keitaan juhannus on jo käsite ja siihen panostetaan nytkin. Talossa tanssitaan aattona kahdessa kerroksessa, ylhäällä aikuisten tansseissa ja alhaalla diskossa. Juhannuskokko sytytetään iltakymmeneltä, eikä kokon koossa pihistellä. Ensimmäisenä juhannuspäivänä alakerran diskossa soi tanssitta-
vaa musiikkia. KESÄN KOHOKOHTIIN Aarno Happosen mielestä kuuluu 24. kesäkuuta järjestettävät tanssiaiset Heinäveden musiikkipäivien tahtiin. Musiikkipäivät saavat Keitaan tilat käyttöönsä ja lipunmyyntitulonsa yhdistys saa pitää itse. Kanavasoudun yksi pysäkki on Keitaalla, jolloin soutajia, heidän kannustajiaan sekä huoltojoukkoja on liikkeellä runsaasti heinäkuussa. Keitaalla järjestetään kesän aikana useita hääjuhlia ja syntymäpäiviä. Yläkerran juhlatilat käyvät myös yritysten koulutus- ja harjannostajaisiin. Juhlapalvelut ovatkin varsin hyvin käytössä viikonloppuisin. KERMANKEIDAS TYÖLLISTÄÄ kesäkaudella noin 10 henkilöä ja lisänä ovat ekstraajat juhlatilaisuuksissa. Kahdessa kerroksessa olevia asiakkaita varten tarvitaan henkilökuntaa, samoin majoitus vaatii osaavaa hen-
kilöstöä. Keitaalla on tarjota 30 vuodepaikkaa. – Viime kesä oli paras kesä kaiken kaikkiaan. Kotimaisiin matkailijoihin panostetaan jatkossakin, sillä kotimaanmatkailu on nousussa. Lyhyetkin lomat onnistuvat nopealla aikataululla. Kotimaassa matkusteleva voi muuttaa helposti suunnitelmiaan tuntemuksiensa ja sään mukaan. Aika moni kävijä on poikennut tuosta tieltä tai sillalta ihan extempore tyylillä. Ulkomaalaisia käy syömässä, majoittuu ja kalastaa. Veneilijöissä on vähän ulkomaalaisia, mutta muuten heitä kyllä liikkuu. Kaukaisimmat ovat olleet Argentiinasta ja Australiasta. VENEILIJÖIDEN JA kalastajien porukoissa yksi on ylitse muiden – sauna ja sen lempeät löylyt. Puukiuas ja muuripata säilyivät entisellään, vaikka sisällä on järvivesisuihkukin. Saunan toisessa päädyssä on veneilijöiden huoltotilat suihkuineen ja wc-tiloineen sekä pesukoneineen.
Kirkasta kanisteriin Päivi Konttinen
JUOMAVETTÄ TARJOTAAN Heinävedellä ilmaiseksi mökkiläisille ja venelijöille useasta eri pisteestä. Kirkonkylän keskustassa vesipisteet löytyvät sekä S-marketin että K-market Kerman ulkoseiniltä. – Kesällä vesipisteen käyttö on kyllä runsasta, kertoo kakkosesimies Hanna Nykänen S-marketista. Samaa sanoo myös kauppias Sanna Summala K-market Kermasta. VENEILIJÄT SAAVAT täyttää kanisterinsa kunnan ylläpitämästä vesihanasta Kermanrannan satamassa. – Kyllä tästä muutama mökkiläinenkin juomavetensä käy hakemassa, kertoo satamaisäntä Heikki Turunen. Myös Karviossa veneilijät saavat juomavettä kunnan hanasta Nesteen rantatankkauspisteen ja septitankin imutyhjennsypisteen
Kirsi Hiekkala
Mökkiläiset ja veneilijät eivät tarvitse olla Heinävedellä kuivin suin. Juomavesipisteitä löytyy kunnan alueelta reilut puolenkymmentä. läheisyydestä. K-market Karvion sisäeteisessä on myös vesihana, josta juomavettä voi ottaa kanisteriin aina kaupan aukioloaikana. Eija Pesonen Karvion kaupalta kertoo, että juomavettä saa myös Varistaipaleen vesilaitoksen seinässä olevasta hanasta.
ti, to & la
AIKATAULUT 22.6.-4.8.
ma, ke & pe
€
KLO
Savonlinna - Heinävesi - Kuopio
KLO
€
Kanavaristeily Heinävedellä
-
09:00
È 5 KUOPIO 5
19:30
95€
20€
10:15
Vehmersalmen laituri
18:15
75€
» Karvio - Kerma - Karvio Ti, to, la klo 12.50 laiva - auto Ma, ke, pe klo 13.30 auto - laiva Aikuiset 25 €/hlö, lapset -50%
30€
12:25
Palokin laituri
16:05
65€
Retki Kuopioon tai Savonlinnaan
40€
12:50
Karvion Kanava
15:40
60€
45€
13:30
Heinäveden laituri
14:55
55€
50€
14:15
5 KERMAN KANAVA 5
14:15
50€
55€
14:35
Vihovuonteen Kanava
13:55
45€
60€
15:15
Pilpan Kanava
13:15
40€
65€
16:00
Säynämön laituri
12:30
30€
75€
17:30
Oravin Laituri
11:00
20€
95€
19:30
09:00
-
5 SAVONLINNA 5 Ç
» 2 pv retki kaupungin kesäiltaan Majoitus laivalla tai hotellissa /EXWS LMRREX [[[ QWTYMNS ½
Katso kaikki risteilyt: § ZZZ PVSXLMR ¼ HUOM! 24.-25.6.2015 ei risteilyjä
SAIMAAN LAIVAMATKAT OY ZZZ PVSXLMR ¼ _ LQIR#PVSXLMR ¼ 044 766 2460 | 015 250 250
Kesälehti
10
Eija Kosunen
Kaj ja Kaarina Westerlund viihtyvät kesäkotinsa valoisassa paviljongissa Harjurannalla. Kaarinan maalauksia on ollut mukana useissa jurytetyissä yhteisnäyttelyissä sekä omia näyttelyitä vuodesta 2004 lähtien Helsingissä ja Espoossa sekä muuallakin Suomessa. Hän on Suomen Taiteilijat ry:n ja Espoo Art ry:n taiteilijajäsen.
Maalaan Karjalan takaisin taulu taululta Kaarina Westerlund
Eija Kosunen
EVAKKOPERHEEN LAPSET ovat aina matkalla, uskoo espoolainen Kaarina Westerlund. He ovat kotonaan kaikkialla ja ei oikein missään. ”Viivähdyksiä – evakontaipaleelta nykyhetkeen” – taidenäyttely Valamon luostarin kulttuurikeskuksessa esittelee Westerlundin luontoaiheita ja asetelmia, joiden taustalla on paljon muistoja Karjalasta, muun muassa Harlusta, jossa hän syntyi 1934.
menkielestäni ei kuulisi, missä olen syntynyt. Opettelin kirjakielen ja käytin sitä koko työelämäni ajan. Lapsuuden kokemukset olivat sellaisia, etteivät karjalaiset olleet minkään arvoisia. Nyt heitän kuin hanskan pöytään ja totean ylpeänä: Olen karjalainen.
EVAKKOMATKAT, ensimmäinen talvisodan syttyessä ja viimeinen jatkosodan aikana kesällä 1944 puhkesivat muistoiksi toden teolla matkalla Intiassa hänen jäätyään eläkkeelle 1992. – Se Intiassa nähty kurjuus, ihmisten köyhä elämä, kaikki se sai muistot nousemaan mieleen hyvin voimakkaina. Muistin äidin puheet ja kokemukset. Nyt oli lupa olla oma itsensä – vihdoinkin, Kaarina Westerlund toteaa.
TAITEILIJA KAARINASTA kehkeytyi vasta eläkkeellä. Hän teki merkittävän työsaran SOK:n sisäänostajana Helsingissä. Ostajana hän kiersi maailmaa, opetteli useita vieraita kieliä, laski hintoja ja päätti sen mukaan, mitä kannattaa mistäkin maasta hankkia. – Kun jäin eläkkeelle, tahdoin elämääni jotain ihan erilaista kuin työ oli ollut. Ensin menin vatsatanssikursseille, mutta tärkein päätökseni oli alkaa maalata. Ja maalaaminen alkoi työväenopiston kursseilta. Joka vuosi olin jollakin kurssilla, joskus jopa kahdella. Lapsena olin haaveillut maalaamisesta ja ulkomaanmatkojen vapaaaikoina hakeuduin paikallisiin taidemuseoihin.
OMANA ITSENÄÄN oleminen ei ortodoksitytölle, joka kävi koulua Kokkolassa, ollut kovinkaan helppo asia, sillä evakkolapsia kiusattiin murteen ja uskonnon takia. ”Reikäleiviksi” haukutut ortodoksilapset antoivat takaisin kutsumalla luterilaisia ikätovereitaan lutikoiksi. Totta kai haukkuminen sattui, mutta se myös kannusti oppimaan ja tavoittelemaan parempaa. – Silloin päätin, että suo-
MINKÄÄN TIETYN tyylin vaalijaa ei Kaarina Westerlundista tullut. Jos jokin tyyli on nimettävä mielenkiintoiseksi ja hänelle parhaiten sopivaksi, valitsee hän pastellipiirustukset, mutta ongelmana on ollut löytää opettajia. Utuisuus, jonka pastellipiirustuksella saa aikaan, on Kaarinan töille ominainen piirre. Taulujen aiheet Kaarina Westerlund valitsee aina itse, vaikka kurssilla työnsä tekee-
”Perinne elää”. Kaarina Westerlund pyrkii katsomaan maailman kauneutta ja iloa, jotka hän maalaa kankaalle. Kehystettyjä tauluja hänellä on 230 kappaletta. kin. Opettaja saattaa antaa aiheeksi vaikka syksyn, mutta myös omat aiheet ovat sallittuja. Ohjaajien mielestä aihetta tärkeämpää onkin motiivi maalata jokin aihe. On eräs aihe, josta on syntynyt kaksi Kaarinalle erittäin tärkeää taulua. – Mestarimaalarikurssilla maalasin sieluni sopukoista kaivetun aiheen. Maalaus on Evakkoonlähtö vuodelta 2010, öljyvärityö. Se on tarkka kuva hetkestä 19.12.1939 kello kaksi yöllä, jolloin Alvi-setä haki meidät hevosella Harlun asemalle. Toinen tärkeä maalaus on nimeltään ”Tähdet vai luodinreiät?”, jonka taustalla ovat muistot härkävaunun katossa olleesta viidestä valoa päästäneestä reiästä. Luodin reikiähän ne olivat mutta pienestä tytöstä ne näyttivät tähdiltä.
KAARINA EI juurikaan maalaa kotonaan. Hänelle kurssiryhmä on tuki ja seuraa, jossa vaihdetaan ajatuksia, ja jossa on opettaja tarvittaessa ohjaamassa. Hän pyrkii siihen, että vaihtaa ryhmää kolmen vuoden välein. Uusi vetäjä ja uudet kurssilaiset antavat aina lisää ja kuulet aivan uusia asioita. – Uuden kurssin myötä virkistyy, oppii kuulemaan uusin korvin. Maalaaminen on oiva harrastus, sillä ikä ei merkitse mitään. Luoja yksin tietää, miten kauan vielä maalaan. Aiheita on mielessäni paljon. Parhaimmat aiheet kumpuavat vuosittaisilta kotiseutumatkoilta Karjalasta. Kaarina tunnistaa kaipuunsa Karjalaan. Ja kun sisaruksissa ja serkuissa asuu sama kaipaus, on hyvä matkustaa yhdessä. Matkoilla hän valokuvaa ah-
”Laivat sumussa”. - Maalaan mielelläni lempein värein menetettyä Karjalaa, Kaarina Westerlund kertoo.
kerasti ja niiden kuvien pohjalta on syntynyt aivan oma Karjalan maisemat –sarjansa, jotka moni muukin evakkolapsi tunnistaa, ainakin vanhempiensa kertomusten ja
valokuvien perusteella. ”Viivähdyksiä – evakontaipaleelta nykyhetkeen” – taidenäyttely Valamon luostarin kulttuurikeskuksessa 31.8.2015 saakka.
Kesälehti Minne mennä
Taidegraafikot kirkon kesänäyttelyssä
Virkistää - Vaikuttaa - Tukee - Kehittää To 9.9.7. 7. Olemme iltatorilla esittelemässä toimintaamme
Taidegraafikoitten näyttely
Maarika Kasonen
HEINÄVEDEN KIRKOSSA on tänä kesänä esillä viiden Suomen Taidegraafikot ry:n jäsentaiteilijan teoksista koostuva näyttely. Mukana olevat taiteilijat ovat Suomen Taidegraafikot ry:n näyttelytoimikunnan valitsemia: Teija-Tuulia Ahola, Maija Albrecht, Katri Heinänen, Juho Karjalainen ja Petra Koivisto. Teija-Tuulia Ahola (s. 1963 Tampere) asuu ja työskentelee Tampereella. Hän on kuvataiteilija, jonka tuotanto koostuu pienimuotoisesta grafiikasta suurimittaisiin julkisiin teoksiin. Tekniikkanaan hänellä on serigrafia, johon on yhdistetty kultaus. Maija Albrecht (s.1967 Turku) on Inkoon Deger-
Katri Heinänen: ”Aamulla kaikki on paremmin”. byssä asuva taidegraafikko. Hänen pääasiallisena tekniikkanaan on kuivaneulapiirros. Albrechtin teoksissa näkyy kiinnostus vanhoihin luonnontieteellisiin kuvituskuviin. Kasvit ja linnut ovat usein toistuvia aiheita. Taidegraafikoitten näyttely
11
Katri Heinänen (s.1969 Lahti) asuu ja työskentelee Tampereella. Heinäsen teoksissa on vaihtelevia teemoja. Yhdistävänä tekijänä onkin enemmän materiaalina käytetty vaneri, kuin teosten aihemaailma. Juho Karjalainen (s. 1947 Säräisniemi) asuu ja työskentelee Haminassa. Taiteilijaprofessorin arvonimen vuonna 2015 saanut Karjalainen tunnetaan yksiväristen ja ilmeeltään maalauksellisten suurikokoisten akvatintojen tekijänä. Aiheena hänellä on tyypillisesti ihminen ja luonto. Petra Koivisto (s.1975 Ulvila) asuu ja työskentelee Seinäjoen lähellä. Koiviston monotypioissa teemana ovat erilaiset maalaukselliset maisemat. Ne muodostuvat ikään kuin ajatuskerroksista,
unelmista, todellisuudesta, limittäin ja päällekkäin. SUOMEN Taidegraafikot ry on yleishyödyllinen valtakunnallinen ammattitaiteilijoiden yhdistys, jonka tarkoitus on edistää suomalaisen taidegrafiikan ja piirustustaiteen näkyvyyttä ja parantaa taiteilijoiden asemaa. Vuonna 1931 perustetulla liitolla on noin 370 jäsentä, ja se ylläpitää taidegalleriaa (Galleria G) ja jäsentaiteilijoiden teoksista koostuvaa myyntikokoelmaa Grafoteekkia Helsingin keskustassa. Teosmäärältään Grafoteekissa on Suomen suurin taidegrafiikan myyntikokoelma, yhteensä yli 4000 teosta.
Ke22 22.7. .7. Lavatanssit Sarvikummun lavalla klo 20-24. Ke Paavo Heiskanen soittaa.
8. Uusien jäsenien päivä Varirannassa klo 12 To 6.6.8. .8. Rantakalailtapäivä klo 12 To 13 13.8. To
Tule tutustumaan ja liity jäseneksi: www.elakeliitto.fi/heinavesi puh. 040 487 6843.
PITOPALVELUA
ammattitaidolla niin yksityisille y y kuin y yrityksillekin! y
LEIPOMO
mm. konditoriatuotteet, leivät
Elintarvike El Eli lin int r ik m myyntivaunu/ ntii n kesäkahvio kk:n torilla ma–la ma la kl klo o 8–16 8 16 6 Päivittäin lämmintä leipää, leivonnaisia, tuoreet vihannekset, uudet perunat, kesän herkut mansikat, irtojäätelöt, kahvia... Voit tilata ennakkoon kesä-juhliesi leivonnaiset.
Suomen Taidegraafikot ry:n Kesänäyttely 22.6. 9.8.2015
Konnuksen kesäteatterissa, Konnuksentie 595, Leppävirta pp
Ööö! Se on saari
Käsikirjoitus Eeva-Liisa Pennanen, ohjaus Tuomo Salmela Hulvaton komedia perheestä, joka hankkii lomapaikakseen saaren ja aikoo rakentaa sinne huvilan. Haaveet lähtevät lentoon, ja suunnittelu alkaa kesää ja huvilapakettia odotellessa. Kaikki ei ole kuitenkaan sitä, miltä näyttää…
Ensi-ilta 19.7.2015 ... klo 16 muut esitykset: ti 21.7. ja to 23.7. ...... klo 19 su 26.7. .................... klo 16 ti 28.7. ja to 30.7. ...... klo 19 su 2.8. ....................... klo 16 ti 4.8. ja to 6.8. .......... klo 19 su 9.8. ....................... klo 16 Tiedustelut ja varaukset: Helena Kuosmanen, puh. 040 0311 009 Toteutus: Soisalo-opisto ja Leppävirran Teatteriyhdistys
U U S TA KESÄK N ALK AE Ä ÄIV JOK A P IST O 1 0 -V U S I A ! K U TA R J O
Heinävesi
p. 040 564 4220 Meidät löydät myös Facebookista: Heinäveden torikahvila.
Petra Koivisto, Aarre, monotypia, 2014. Kymmenes kesänäyttely toteutetaan yhdessä Suomen taidegraafikot ry:n kanssa.
Kulttuurikirkon kesänäyttelyt Maarika Kasonen
HEINÄVEDEN KAUNIS puukirkko on seissyt korkealla mäellä jo lähes 120 vuotta. Kirkon ikkunoista avautuva maisema Kermajärvelle on jo itsessään Luojan heinäveteläisille suoma upea taideteos. Vuonna 2005 syntyi ajatus tuoda taidetta myös sisälle kirkkoon, missä on runsaasti tilaa ja valoa. ENSIMMÄISENÄ KESÄNÄ töitään asettivat näytteille mm. Olavi Lanu, Soili Talja ja Jarmo Teväjärvi. Toinen kesä sai aiheensa sata vuotta täyttäneestä Heinäveden reitistä, joka on ollut innoittajana Paavo Pelvon ja Pauno Pohjalaisen töille. Kesällä 2007 vuorossa olivat viisi pohjoiskarjalaista taiteilijaa mm. Saara Tikka, Kauko Kortelainen ja Leena Nylander. Kesällä 2008 kirkkoa remontoitiin ja näyttelyä ei järjestetty. Vuonna 2009 kirkossa esittäytyivät kainuulaiset taiteilijat Kaarina Kuusisto-Lukkari, Liisa Linkola ja Reijo Haukia sekä heinäveteläinen Riitta Turunen Kesän 2010 näyttelyn nimi oli Muistojen värit. Unkarilaisuus näkyi kirkossa Heinäveden ja Körmendin ystävyyskuntasopimuksen 20-vuoti-
Askeltie 1, Heinävesi Avoinna ark. 9–16, la 10–14. Tilaustuotteet kesän juhliin! Puh. 0400 199 592. Tervetuloa!
sen juhlan kunniaksi. Taitelijoista Miklós Németh ja Marcell Kismartoni olivat unkarilaisia. Lisäksi Harri Eronen toi kirkkoon unkariaiheisia valokuvia. Paikkakuntalaisena taitelija oli varistaipalelainen Jaana Lönnroos. JAANA LÖNNROOSIN ja Riitta Turusen Variksenpesä ry kuratoroi näyttelyt vuosina 2011-13. Heidän myötä kirkon täytti kesällä 2011 akateemikko Outi Heiskasen tuotanto. Teoksia oli näytillä yli sata, pääasiassa grafiikkaa, mutta mukana oli myös esineteoksia ja veistoksia. Kesän 2012 kirkon seinät täytti Rafael Wardin tuotanto. Näyttelyssä Valon maalari oli teoksia yksityiskokoelmista, osa töistä oli taiteilijan omista kokoelmista. Näyttelyssä oli esillä töitä, jotka ovat harvemmin olleet julkisesti esillä. Kesän 2013 näyttelyn Maalauksia cityn ja korven välistä, porvoolaiset taiteilijat Petri Hytönen ja Marika Kaarna olivat moniulotteisia tarinankertojia. Kesällä 2014 kirkossa oli Riitta Nelimarkan riemastuttava “Elise” -kesänäyttely. Värikylläisiä kookkaita villareliefejä sekä pienempiä teoksia oli taitelijalta esillä yhteensä noin 30 teosta.
INKARIIKKA
Avoinna 17.6.–22.8.2015 ke-la klo 10–16
Tilaa kivaa kesälukemista:
Tervetuloa Jokirantaan Joroisiin!
www. heinavedenlehti.fi tai
017 562 571
Keramiikkapaja ja käsityömyymälä
!
UUTTA
Ilmoittaudu kesäkurssille! Keskiviikkoisin klo 17-18.30
Myymälä avoinna 8.6. - 9.8. 2015 ma-to 10-17, pe-la 10-14
Alueemme sijaitsee 5-tien varrella Joroisissa, opasteet keskustasta. Monipuoliset ulkoilumahdollisuudet! Alueen sähköistys uusittu, auto- ja vaunupaikat nykystandardin mukaiset.
Kermanrannantie 9, Heinävesi Karin Keitel 041 436 9346
Jokiranta, Tuohilahdentie 104, Joroinen, p. 050 376 7171 www.stcjokiranta.net
Metsähallitus valmistelee hoito- ja käyttösuunnitelmaa Joutenveden – Pyyveden Natura-alueelle.
Koskelo Työkeskus Toritie 3, 79810 KARVIONKANAVA
Yleisötilaisuus pidetään Oravin nuorisoseurantalolla (Kiramontie, Oravi)
ti 7.7.2015 klo 17.00. Tervetuloa! Lisätietoa suunnitelmasta: www.metsa.fi/hks
Toimintakeskuksen työpajan tuotteita myytävänä. Myymälä avoinna kun työpajalla on toimintaa.
Puh. 040 594 9340
www.levaniemi.net
Tervetuloa!
Kesälehti
12 Koti ja asuminen
Eija Kvintus
Sähkö- ja antenniasennukset meiltä SÄHKÖ- JA ANTENNIASENNUKSET yli 30 vuoden kokemuksella. Meiltä myös ilmalämpöpumput ja aurinkopaneelijärjestelmät. www.slkoponen.fi, toimisto@slkoponen.fi Kermarannantie 3, puh. 017 568 169 0400 989 017
KÄSINVEISTETYT
LVI
HIRSIKEHIKOT
Puh. 040 018 4999
Pentti Ekman, Sulkavanmäki, Sarvikumpu
puh. 050 3579 846
Erkki Ruokolaisen 1,5-vuotias beagleuros Victor on on vilkas ja seurallinen - ja oiva jäniskoira.
Täyden palvelun isännöinti- ja tilitoimisto
putkivirma@pp.inet.fi
Kirjanpitotehtävät •liikkeen- ja ammatinharjoittajat •tiekunnat, yhdistykset, metsästysseurat ym. •henkilöyhtiöt, osake- ja taloyhtiöt •yritykset ja yksityishenkilöt mm. Verotusasiat kotitalousvähennys, vuokratuloasiat Isännöinti •asunto- ja kiinteistöyhtiöiden isännöintitehtävät Meidät tavoitat Heinäveden keskustasta. Tervetuloa! Isännöintipalvelu Isarvo Oy Heinäveden Kiinteistö- ja Tilikeskus 017 561 183 Purotie 2, 79700 Heinävesi www.isarvo.fi
PUUTYÖ E. VOUTILAINEN
PUUSEPÄN TILAUSTYÖT JA LASIT Vahvalahdentie 27
040 581 2851
Kentältä kehäkokemusta Eija Kvintus
– SUUDELLAANKO ME, toteaa Erkki Ruokolainen, kun Victor nouseekin takajaloilleen ja lipaisee isäntänsä naamaa, eikä malta asettua toivottuun näyttelyasentoon. – Lisäpointteja tästä ei saa, mutta näkevätpähän ainakin, että ollaan hyviä kavereita. Puolitoistavuotias Victor on vielä nuori beagle, mutta on jo osoittanut oivan jäniskoiran ominaisuuksia. Erkki ei säästele sanojaan kehuessaan koiraansa. – Ihan helevetin hyvä metsässä mutta muuten vähän hieman liian innokas. Ja hirmu voimat tällä on. Vetää enemmän kuin jäniskoira. Victor näyttääkin siltä, miltä beaglen pitää. Se on lihaksikas ja rakenteeltaan neliskanttinen. Näyttelykokemusta Victorilla jo on kaksista näyttelyistä. – ERIä eli metsämiehen sertiähän sitä tavoitellaan. KUITTUAN KOIRAKENTÄLLÄ Victor ja Ville Vänttisen nuori suomenajokoira Tumor olivat hakemassa kehäkokemusta. Ville toi puolitoistavuotiaan koiransa kentälle myös siksi, että se tottuisi toisiin koiriin. –Kotioloissa ja omien koirien kanssa tämä on hyvin rauhallinen, mutta varautunut muiden koirien suhteen, Ville Vänttinen kertoi. Kotona Tumorin seurana on toinen ajokoira
Ville Vänttisen Tumor ensimmäistä kertaa mitattavana. Säkäkorkeutta määrittelemässä kehätuomaria harjoituksissa esittänyt Riikka Enäsuo. ja norjanharmaahirvikoira. KOULUTTAJA RIIKKA Enäsuo ohjasi koirat isäntineen kehälle, juoksutti ja seisotti koiria näyttelyasennossa. – Muistakaa kiittää, sillä koiraa ei voi koskaan kehua pilalle, hän sanoo. Riikan mukaan harjoittelematta ei hyviä tuloksia voi odottaa. – Näyttelyharjoitukset kertovat koiralle, mitä siltä näyttelyissä vaaditaan. Samalla koira tottuu toisiin koiriin ja ihmisiin.
Kesäkuussa 400 karvakorvaa näytillä Eija Kvintus
Ȉ Ȉ
Ȉ Ȉ Ȉ Ȉ
KESÄKUUN TOISENA lauantaina haukutaan takuuvarmasti kirkonkylän urheilukentällä, sillä silloin kentällä järjestetään koirien ryhmänäyttelyt. Näyttelytoimikuntaan kuuluvan Heinäveden Kennelkerhon Esko Itkosen mukaan ilmoittautuneita on nelisensataa. – Yhden päivän näyttelyksi ilmoittautumismäärään on oltava erittäin tyytyväinen. Heinäveden Kennelkerholle joka toinen vuosi järjestettävät koiranäyttelyt ovat iso ponnistus, joka menee kuitenkin jo rutiinilla. Talkoolaisia on mukana 30–40 ja tehtävää on etenkin ennen näyttelyn alkua telttojen ja kehien pystytyksessä. Koirallisten metsämiesten lisäksi kennelkerhossa toimivat myös seura- ja palvelus-
koiraihmiset, joten tekijöitä riittää. NÄYTTELYKEHIÄ ON neljä. Näyttelyissä arvostellaan metsästyspystykorvat ja lappalaiset paimenpystykorvat, suuret ja pienet ajokoirat, mäyräkoirat sekä roturyhmä 9:ään kuuluvat seurakoirat. Tuomareina toimivat Unto Timonen, Tapani Pukkila, Arvo Rajala ja Tuire Okkonen. Itkosen mukaan tapahtuma näkyy katukuvassa, sillä paikalle arvioidaan saapuvan 1000–1500 ihmistä. Parkkipaikoilla on takuuvarmasti tungota. NÄYTTELY- JA koetoiminta on Heinävedellä hyvässä nosteessa. – Ajokoekoiria on paikkakunnalla 12–14, hirvikoiria suurinpiirtein sama määrä ja suuria lintukoiria kuten pystykorvia puolenkymmen-
tä, Esko Itkonen laskee. Itkosella itselläänkin on kolme suomenajokoiraa. – Metsästän ja käytän näyttelyissä. Itkonen esittelee itse useimmiten omat koiransa, mutta nykytrendi on hänen mukaansa se, että kehässä nähdään enää harvemmin maastopukuisia miehiä kumisaappaissa koiriaan esittelemässä. Nuoret tomerat naiset ovat vallanneet kehät. SEURAN JÄSENMÄÄRÄ on kasvanut ja on 90 jäsentä. Seura- ja palveluskoirapuolen harrastajat ovat tuoneet mukanaan tokon eli tottelevaisuuskoulutuksen ja agilityn, eli koirien esteratatoiminnan. – Kerho on vuokrannut Kuittualta koirakoulutuskentän. Vetäjinä siellä toimivat Riikka Enäsuo, Jonna Räisänen ja Saija Tuomainen.
Kesälehti Eija Kvintus
13 Koti ja asuminen SĂ&#x201E;HKĂ&#x2013;ASENNUKSET A-urakointioikeus
050 5858 140
Uudisrakentaminen
Remontointi Laatoitus Suunnitteluapua sisustamiseen
Ulkomaalaus
Virtakynä Pitkänen Tmi Asemantie 25 C, Heinävesi
KeittiĂśkalusteet, WC- ja kylpyhuonekalusteet, suunnittelu, asennus KAIKKI RAKENNUSALAN TYĂ&#x2013;T â&#x20AC;˘ omakotitalot â&#x20AC;˘ vapaa-ajan asunnot â&#x20AC;˘ vesikatot â&#x20AC;˘ kylpyhuoneet â&#x20AC;˘ huoneistoremontit kokonaisurakalla tai sopimuksen mukaan â&#x20AC;˘ vastaavan tyĂśnjohtajan palvelut
KEITTIĂ&#x2013;EDUSTUS:
Tämä mäkiauto oli teknisesti viime kesän rakennetuimpia ajopelejä.
-KEITTIĂ&#x2013;T
Vauhtiajot jälleen elokuussa NELJĂ&#x201E;NNET HEINĂ&#x201E;VEDEN Vauhtiajot pidetään tuttuun tapaan elokuun toiseksi viimeisenä lauantaina Heinäveden kirkonmäellä. Koko perheen mäkiautoilutapahtuma on vakiinnuttanut asemansa osana paikkakunnan kesäistä tarjontaa. Maisemaradalla kisaillaan itse tehdyillä ajokeilla. Kilpailusarjoja on kaikenikäisille. Ikärajattomassa hupiluokassa keskitytään hauskanpitoon ja yleisĂśn hämmästyttämiseen. Suuren suosion on saavuttanut myĂśs superjunioriluokka, jossa perheen pienimmät näyttävät ajotaitonsa avustajiensa ohjaamina.
www.tupatarvike.fi
Rakennuspalvelu Ari Tolvanen Ky
puh. 0400 574 229 Kiertotie 8, Heinävesi tolvanen.ari60@gmail.com
Heinäveden Rakennus ja Saneeraus Oy
MĂ&#x201E;KIAUTOILUN OHESSA Heinäveden Vauhtiajot on perinteisesti tarjonnut myĂśs musiikillista viihdykettä. Tällä kertaa mennään reggaemusiikin tahdissa. Maalialu-
â&#x20AC;˘ Rakennusurakointi â&#x20AC;˘ Rakennus- ja rakennesuunnittelu â&#x20AC;˘ Vastaavan tyĂśnjohtajan ja valvojan palvelut â&#x20AC;˘ Energiatodistukset ja kuntotarkastukset
een rekkalavalla DJ:t soittelevat leppoisia Karibian rytmejä. Iltatilaisuudessa ravintola Gasthausissa esiintyy helsinkiläinen Maria Aleksandra & Rootward Rockers.
Esa 044 576 9725
Anssi 040 568 7178
www.hrsoy.com
HEINĂ&#x201E;VEDEN RAUTAKAUPASTA LĂ&#x201E;HES KAIKKI MITĂ&#x201E; RAKENTAMISEEN TARVITSET â&#x20AC;&#x201C; mitä ei lĂśydy, se tilataan! JĂ&#x201E;TEVESIJĂ&#x201E;RJESTELMĂ&#x201E;T! Imeytys kaikille jätevesille: RM Sako 3/2200
MĂśkkipaketti 300
369,-
1670,1580,-
lev. 132 cm, antrasiitti,
159,179,-
alk.
Saunakaivo matala Tuotteita tarjoushintaan rajoitettu määrä. NAULAIMET JA KOMPRESSORIT
Falu Punamultakeittomaali 10 L Valtti puuĂśljy 0,9 L
3490 1090
Ulkomaalaukseen
Fasad Akva 9 L
75
00
Fasad Classic kuulto
69
+ sävytys
Ventti Perus pohjuste
42
50
10 l
Vinha 11,7 L
98
00 9l
50
KATTOPELLIT ja TARVIKKEET toimitusmyyntinä. RĂ&#x201E;YSTĂ&#x201E;SKOURUT JA ALASTULOPAKETIT -ruskea ja valkea
4
VARASTOSSA alk.
68
30
Kotimaiset PYYKINKUIVAUSTELINEET 59 m narua
VUOKRATTAVANA: â&#x20AC;˘ Betonimylly â&#x20AC;˘ Weber 200 kg täry â&#x20AC;˘ Kuomukärry lava 325x150 kantavuus 540 kg â&#x20AC;˘ Jarrullinen kärry lava 405x172, kantavuus 2015 kg
45 jm
KATTO- JA SEINĂ&#x201E;TIKKAAT VOIMA PEITTOSUOJA Vesiohenteinen, puolihimmeä peittävä suoja puupinnoille ulkokäyttÜÜn. 9L Erinomainen tarttuvuus, jättää puun pintakuvion kauniisti näkyviin. Huippuluokan homesuojaus Home Proof -teknologialla. Uusille ja aikaisemmin maalatuilla puupinnoille
26
PAKETIT alk. Kuusamon ja Rapalan UISTIMET â&#x20AC;˘ Weke-KATISKAT alk. 110,â&#x20AC;˘ ONKIMADOT
2
EKOVERKOT
Saunakaivo
1050,-
m
Kesäkalastukseen! RAKENTAJA! Meiltä HETI varastosta: VIRVELI50 â&#x20AC;˘ Harkot
harmaa, ruskea
615,-
Harmaille vesille: RM Sako 2/1000
6
90
PARVEKE/ TERASSIMATTO
MĂśkkipaketti 600 E
LokasäiliÜ 5800 L
Parvekkeelle, terassille, veneeseen...
79,-
KOTIMAISET LIPPUTANGOT sis. VARUSTEPAKKAUKSEN (7, 8, 9 m varastossa) alk.
LAITURIPONTTOONI kantavuus 200 kg
189,-
79,-
alkaen 25x95 KESTOPUU valikoima parhaimmillaan! m
095
Komposti- ja kuivikekäymälät Tule ja kysy lisää! Biolan HUUSSI-KOMPOSTIKUIVIKE 40 L....
2250
990
Träppi HYĂ&#x2013;NTEISPYY PYYDYS PY YY Y YDY DYS D Y YS S
69,-
säkki
Alumiininen LAITURITIKAS alk.
79,-
Myynti, suunnittelu ja tarvittaessa asennuspalvelu
Heinäveden
RAUTA JA VĂ&#x201E;RI Kermantie 8, 79700 Hvesi heinavedenrauta@gmail.com Puh. 017-562 123 Avoinna: maâ&#x20AC;&#x201C;pe 7.30â&#x20AC;&#x201C;17, la 8.30â&#x20AC;&#x201C;13
â&#x20AC;˘ Laastit â&#x20AC;˘ Salaoja- ja viemäriputket â&#x20AC;˘ Viemäriputken kulmat â&#x20AC;˘ Rakennuslevyt â&#x20AC;˘ Kerabit kattohuovat â&#x20AC;˘ Sinkityt seinä- ja kattotikkaat â&#x20AC;˘ Betoniset pihalaatat â&#x20AC;˘ Kaivonrenkaat â&#x20AC;˘
kiukaat, padat, piiput
â&#x20AC;˘
konenaulat
â&#x20AC;˘
eristeet UUNIT JA TULISIJAT
SĂ&#x201E;HKĂ&#x2013;TYĂ&#x2013;KALUT The Sharpest Choice since 1928
PUUKOT
Abloy avain kopio
500
Maalatut ja puuvalmiit LISTAT LECA HORMIT
Kesälehti
14 Koti ja asuminen Etsin myytäviä kesämĂśkkikohteita! KIINTEISTĂ&#x2013;VĂ&#x201E;LITYSTĂ&#x201E;: kesämĂśkit, tontit, asunnot, metsätilat
KESĂ&#x201E;KOLUMNI Hengellisesti Heinäveden kirkossa Kesä on vilkkainta aikaa
luostarissa
Operart/Jyrki Anttila
Kauppakirjat, kaupanvahvistukset, lahjakirjat, perukirjat, perinnĂśnjaot
OTA YHTEYTTĂ&#x201E;
Tmi Pertti Koponen LKV Kermantie 2 Puh. 040 5121 913 www.perttikoponen.fi
KiinteistĂś- ja
Tenori Jyrki Anttilan mielestä kirkossa laulaessa syntyy tunne suuremmasta voimasta. Hän konsertoi heinäkuun alussa Heinäveden kirkossa.
MAALAUSPALVELU J. Hottinen
MaalaustyĂśt yli 30 v. kokemuksella!
KYSY TARJOUS: Puh. 0400 274 385
Heinäveden Vesijohtoliike
KARVINEN OY LVI-MYYMĂ&#x201E;LĂ&#x201E; -ASENNUS -HUOLTO SAMMUTINHUOLTO
Sampotie 1, 79700 HEINĂ&#x201E;VESI Puh (017) 561 445, 040 547 9735 pasi.karvinen@vjl-karvinen.inet.ďŹ MYYMĂ&#x201E;LĂ&#x201E;MME AVOINNA ARKISIN KLO 9â&#x20AC;&#x201C;16.
www.vesijohtoliike.ďŹ
TENORI Jyrki Anttila laulaa kesän kauneimpia säveliä Heinäveden kirkossa heinäkuun alussa. Kirkkokonsertin ohjelmistoon kuuluu hengellisiä lauluja, kuten konsertin nimikkolaulu Hän Suuri On, Armolaulu sekä espanjankielinen O Padre. Konsertissa kuullaan myĂśs Merikannon kesäisiä lauluja. Jyrki Anttilalle hengellisen musiikin sanoma on tärkeä, sillä se koskettaa sekä yleisÜä että laulajaa itseään. Konsertin laulut sopivat dramaattisen tenorin äänelle, jota tukevat kirkon loistava akustiikka ja kaunis miljÜÜ. â&#x20AC;&#x201C; Kirkossa laulaessa syntyy tunne suuremmasta voimasta. Sen luovat yhdessä upea ympäristĂś ja vaikuttava musiikki, Anttila kertoo.
Samalla ooppera siirtyy pois estradeilta lähemmäs yleisÜä. Siksi kirkkokonsertit ovat Anttilan mielestä miellyttävä ja ihmisläheinen tapa tehdä musiikkia. JYRKI ANTTILA on esiintynyt Heinävedellä kerran aikaisemmin. Tulevasta konsertista laulaja toivoo lämminhenkistä ja kesäistä tilaisuutta. Hän odottaa myÜs kesälomaa, jota hän aikoo viettää Etelä-Savon kauniissa ympäristÜssä.
Kirkkokonsertti Hän Suuri On: Kesän kauneimmat sävelet, tenori Jyrki Anttila, säestäjä Maija Anttila, la 4.7. klo 15, Heinäveden kirkko
KESĂ&#x201E; ON meillä luostarissa vuoden vilkkainta aikaa. Valtaosa matkailijoista käy parin kesäkuukauden aikana. Useat kysyvät oppaana olevalta munkilta, eikĂś väenpaljous haittaa? Minun täytyy rehellisesti sanoa, että ei ainakaan minua. Minä olen varmaan niin sosiaalinen ihminen, että pidän toisista ihmisistä. Meille luostarissa matkailijat tarkoittavat leipää ja senkään suhteen ei heihin pitäisi suhtautua penseästi. Mutta vielä paljon tärkeämpi on se, että voimme tarjota heille mahdollisuuden tutustua ortodoksiseen maailmaan ja ortodoksiseen elämään, ortodoksiseen ajatteluun. TĂ&#x201E;NĂ&#x201E;Ă&#x201E;N KIERROKSEN päätteeksi yhden koululaisryhmän opettaja jättäytyi hieman jälkeen ja sanoi ikäänkuin hieman arasti: â&#x20AC;?Kyllä se on aika merkillinen â&#x20AC;&#x201C; tuo mystiikan maailma.â&#x20AC;? Piti oikein jäädä miettimään, olinko puhunut nuorille koululaisille mystiikasta. En ollut, olin vain kertonut meidän elämästämme täällä luostarissa. Mitä me teemme â&#x20AC;&#x201C; jumalanpalveluksista ja tyĂśstä. Puhunut ajankäytĂśstä. Ihan tavallisesta arjesta. Se on yhä enemmän alkanut muodostua kierroksieni sisällĂśksi. Pyrkimys kertoa, millaista elämää me elämme. Ja siitä useimmat ihmiset myĂśs kysyvät. Ja se johtaa miettimään, elämmekĂś me sitten niin outoa tai erikoista elämää? ONKO IHMISTEN nykyaikana vaikeaa tajuta, miksi joku omistaa elämänsä pienessä ja aika hiljaisessa yhteisĂśssä puurtamiseen? Taitaa se olla. Monet kyllä yllättyvät myĂśnteisesti, kun kerron enemmän. Varmaan ymmärtävät jotain oleellista. Jotain, jonka voi viedä mukanaan ja kenties kantaa omaan elämäänsäkin. Muistaa jossakin elämäntilanteissa. MUISTAN HYVIN, miten täällä Valamossa lapsena käydessämme vanhoista munkeista säteili rauha niin, että se tarttui pikkupoikaankin. Kävimme täällä perheen kanssa paljon 1960-luvulla ja vanhempani kertoivat minun sanoneen aina luostariin päästyä, että mennään katsomaan, että istuvatko ne vanhat sedät päätalon portailla. Ja siellä he usein istuivat. Minä jäin kuulemma istumaan heidän kanssaan pitkäksikin aikaa, muu perhe kierteli ympäriinsä. Siinä minä istuin kahden vanhan pappismunkin kanssa, joskus juttelimme â&#x20AC;&#x201C; suurimman osan ajasta vain istuimme ihan hiljaa â&#x20AC;&#x201C; minäkin muutoin vilkas pikkupoika. Jotain kai jäi niiltä vuosilta kytemään alitajuntaan. MITEN TOIVONKAAN, että nykypäivänä meissä olisi säilynyt edes hitunen sitä rauhaa, joka tarttuu. Että matkailija meillä käydessään hiljentäisi vauhtia, tyhjentäisi ajatuksensa ja hetkeksi kokisi, että ei tarvitse tehdä mitään ihmeellistä, ei suorittaa, ei pärjätä â&#x20AC;&#x201C; vain olla.
$*$Q XXVL SDOYHOXSLVWH +HLQlYHGHOOH
â&#x20AC;?Miten toivonkaan, että nykypäivänä meissä olisi säilynyt edes hitunen sitä rauhaa, joka tarttuu.â&#x20AC;?
0HLOWl VDDW NDLNNL WDUYLWVHPDVL WHROOLVHW NDDVXW QHVWHNDDVXQ VHNl WDUYLNNHHW +HLQlYHGHQ 9HVLMRKWROLLNH .DUYLQHQ 2\ 6DPSRWLH +(,1b9(6, S PD SH 7HUYHWXORD
AJOITTAIN KIIRE uhkaa täällä luostarissakin. Se on ikäänkuin leivottu meidän suomalaisten maailmankuvaan. Täytyy olla tehokas. Täytyy olla ahkera. Jouten ei sovi olla, se on turmiollista. Ja kuitenkin pikkupojan mieleen jäi se suuri kokemus, että oltiin rauhassa, vain oltiin läsnä. Läsnäolosta ihmisten välinen kontaktikin syntyy. Yhteyttä ei synny pysähtymättä. Kuuntelematta. Kohtaamatta. Rauhassa ihmisten välisessä läsnäolossa.
ZZZ DJD Ă&#x20AC; P\\QWLSLVWHHW
Munkki Simeon pääopas, tiedottaja
BETONILAATTA
0,99
harmaa, 30x30
1,35
musta, 30x30
PALVELEVA RAUTAKAUPPA www.pmvtolvanen.net
Helatie 10, 80100 Joensuu, puh. 0103 211 300
Avoinn ark. 8.0 a 0â&#x20AC;&#x201C;17.0 0 la 9.00 â&#x20AC;&#x201C;13.00 Tervet u palvelt loa avaksi!
Kesälehti
15
”Musiikkipäivillä on nyt hyvä boogie” Päivi Konttinen
Päivi Konttinen
– HEINÄVEDEN MUSIIKKIpäivien suunnittelu etenee suunnitelmien mukaisessa aikataulussa, kertovat taiteellinen johtaja Erkki Lasonpalo ja tuottaja Sari Pekko kuin yhdellä suulla. Kuusikymmenpäinen Helsinki Sinfonietta treenaa koko ajan kovasti Heinäveden ohjelmistoa. – Täällä paikanpäällä tehdään vain viimeistelyharjoitukset konserttia edeltävinä päivinä, Lasonpalo selvittää. Orkesteri mahtuu kohtuullisen hyvin kirkkoon, ainoastaan kapellimestarin koroke, podium, joudutaan rakentamaan keskikäytävälle orkesterin eteen. Tästä työstä vastaa paikallinen entisöijä Lassi Räisänen. Lasonpalo uskoo Sibeliuksen soivan Heinäveden kirkossa erittäin hyvin. – Sibeliuksen musiikki on laveaa, isolla pensselillä tehtyä. Sen sijaan esimerkiksi Beethovenin perkussiomaiset, nopeatempoiset sävelet puuroutuvat hiukan kaiun takia. Laulumusiikki taas sopii suureen kirkkoon hyvin, se on jo nähty ja testattu. TAITEELLISENA JOHTAJANA työskentelevän Erkki Lasonpalon ja tuottaja Sari Pekon työnjako on selvä. Taiteellinen vastuu on Lasonpalolla, Pekko hoitaa käytännön järjestelyjä ja toimii linkkinä muun muassa hallituksen suuntaan. – Nuoren festivaalin organisaatio on matala, käytännössä eteenpäin mennään äärimmäisillä talkoovoimil-
”Tähdet olivat kohdillaan, kun asioita ruvettiin suunnittelemaan.” Erkki Lasonpalo
kautta Lasonpalon tavoitteena on nostaa Heinäveden Musiikkipäivät uudelle kansalliselle tasolle. – Kasvukipuja varmasti tulee, mutta nyt mennään vaikka läpi harmaan kiven, sellainen boogie on nyt päällä. Tänä kesänä hypätään kerralla pari pykälää korkeammalle.
Musiikkipäivien tuottaja Sari Pekko, taiteellinen johtaja Erkki Lasonpalo ja heinäveteläinen entisöijä Lassi Räisänen mittasivat toukokuun puolivälissä Heinäveden kirkossa kapellimestarin korokkeen paikkaa ja kokoa. la, Sari Pekko kuvailee. Lasonpalo nyökyttelee vieressä. – Tavoitteena täällä on saattaa yhteen nuoria ja kokeneita muusikkoja, viedä kulttuuriperintöä eteenpäin. Tänä kesänä täällä Heinävedellä uusi sukupolvi ottaa haltuun Sibeliuksen sinfoniat. Itselleni tämä on isoin jut-
tu, missä koskaan olen ollut mukana. Sibeliuksen sinfoniat esitetään kirkossa kolmessa eri konsertissa ja kapellimestareina toimivat Lasonpalon lisäksi Santtu-Matias Rouvali sekä molempien nuorten miesten opettajana toiminut Leif Segerstam. – Tähdet olivat kohdil-
laan, kun asioita ruvettiin suunnittelemaan. Rouvalin kalenteri täyttyy jo vuodeksi 2019 ja Segerstamia kysytään koko ajan joka paikkaan, mutta niin vain onnistuimme järjestämään yhteistä aikaa näitä juhlia varten. Kesäkuun lopussa Heinävedellä koetaan siis todella jotain ainutlaatuista ja hie-
noa. – Nyt voimme enää toivoa, että ihmiset tulisivat isolla joukolla meitä kuuntelemaan. Vastaavaa kattausta ei ole lähiseuduilla tarjolla missään, eikä tällaisen järjestäminen tule lähivuosina onnistumaan mitenkään uudelleen. Tämän kesän tarjonnan
LASONPALON MUKAAN ihmiset ovat ottaneet Heinäveden Musiikkipäivät hyvin omakseen. – Heti alusta alkaen on ollut fiilis, että olen tänne tervetullut. Kaikki asiat ovat toimineet täällä viimeisen päälle niin valmisteluvaiheessa, kuin jälkeenpäinkin, Lasonpalo muistelee viime kesän kokemuksia. Mitään erityisiä toiveita konsertteihin tuleville kuulijoille hän ei tahdo antaa. – Kukin tulee hakemaan konserteista itselleen, mitä haluaa. Toivon, että ihmiset tulisivat ennen kaikkea nauttimaan ja uteliaalla asenteella mukaan kokeilemaan ja kokemaan. Minä takaan sen, että laatu on hyvä! Pekon mukaan jokainen konsertti on aina kuulijalle elämys. – Energiat, jotka konsrteissa liikkuvat, ovat valtavat.
Maailman kantaesitys Heinävedellä Eija Kosunen
Sari Pekko
SÄVELTÄJÄ-KAPELLIMESTARI Leif Segerstam oli juuri piirtänyt viimeisen nuotin sinfoniansa nro 257 partituuriin, kun puhelin soi. Langan päässä oli Ville Matvejeff, joka kysyi, olisiko säveltäjämestarilla mitään Heinävedelle sopivaa. – Aihepiiri sinfoniani numeron 257 ”The Value around Kalevalavaalavaluja” taustalla on kutkuttavan jännittävä: Vaalassa Oulun lähellä olevassa kalevalaisessa kylässä seisoo portilla kivi, joka näyttää kalevalaiselta gubbelta. Muinaisaikoina tällaisia kiviä käytettiin merkkinä paikoissa, joista ”huudettiin” viestejä yli vesistöjen vastarannalle. Hiukset nousivat pystyyn, kun totesimme Heinävedeltäkin löytyneen vastaavia muinaisia mystisiä kiviä.
KOHTALON VOIMAT määräsivät kuitenkin Segerstamin sinfonian esityksen vielä tulevaisuuteen, Sibeliuksen juhlavuoteen 2015, jolloin nuorten muusikoiden Helsinki Sinfonietta soittaisi säveltäjän kaikki seitsemän sinfoniaa Heinäveden Musiikkipäivillä. Kun musiikkipäivien nykyinen taiteellinen johtaja Erkki Lasonpalo ja Segerstam pohtivat yhdessä Sibeliuksen sinfonioiden sarjaa Heinävedellä kolmessa konsertissa, sinfoniat jakaantuivat luontevasti kolmen kapellimestarin kesken siten, että Segerstam johtaa sinfoniat 4 ja 7 - sekä omansa 257. Aika teoksen kantaesitykselle oli tullut. Oikeammin sanottuna säveltäjä-kapellimestari ei johda teostaan, vaan soittaa sen yhdessä orkesterin kanssa pianon ääressä. – Sinfoniani toimivat il-
man kapellimestaria, ne hengittävät vapaapulsatiivisesti. Sinfonioideni kesto on aina noin 22 minuuttia ja ne soivat yhdessä kaaressa - näin myös Sibeliuksen 7. sinfonia. Sibeliushan oli aikaansa edellä, sinfonia, soi yhdessä, sanan merkityksen mukaisesti, kun kuusikymmen- tai satapäinen orkesteri soittaa yhdessä. Sibeliuksen sinfonian loppu antaa viitteitä velvollisuuteen jättää tärkeä viisas viesti, se loppuu säveliin re, do ja ti, do - siitä voi suomenruotsilla lukea sanat
Säveltäjä -kapellimestari Leif Segerstam vieraili viime kesänä Heinäveden Musiikkipäivien avajaiskonsertissa.
”redo” (valmis) ja ”titta då” (katso).
HEINÄVEDELLE Segerstam tuntuu tulevan mielellään. – Heinävedellä sukupolvet yhtyvät, kun musisoimme yhdessä nuorten soittajien kanssa - ja tulisielut Lasonpalo ja Rouvali ovat parhaita oppilaitani. Tuntuu hyvältä soittaa sinfoniani Heinäveden maisemissa, Valamon luostarin läheisyydessä ja Heinäveden kirkon hyvässä akustiikassa. Kävin viime vuonna kuuntelemassa orkesterin konsertin Heinävedellä, ja talo oli täynnä. Jos kirkko on täynnä tämän vuoden konserteissakin, kaikki on hyvin Heinävedellä, sanoo Saksasta tällä hetkellä toiseksi viimeisen sinfoniansa numeron 284 kantaesityspäivänä tavoitettu maestro ja lähtee harjoittamaan illan esitystä.
Kesälehti
16
Eija Kvintus
Pajamäen isäntä Lauri Pasanen pihapiirissään. Pihan katseenvangitsija on iso kuusi, jonka juurella kasvavat kielot uhkaavat vallata koko takapihan. Pasanen on avannut näkymiä ja raivannut puustoa pois. Vesiväylä Juojärvelle, eli Taivallahden kanava, sijoittuu rakennuksen taakse.
Pajamäessä on patinaa
Tuvan takka on muurattu riihen tulisijan kivistä. Takan luukun Lauri Pasanen tekaisi 20 minuutissa kansalaisopiston metallityön tunnilla. Eija Kvintus
– PERINTEISTÄ HIRSIRAKENTAMISTA tässä muodossa ei ole jäljellä enää paljoakaan Heinävedellä, uskoo Lauri Pasanen seisoessaan kesäasuntonsa pihamaalla ja katsellessaan ajan tummaksi patinoimaa kaksiosaista hirsirakennusta. Hän itse luokittelee riihen ja talon vanhoista hirsistä 1970-luvun alussa rakennetun kesähuvilan tyyliltään retroromantiikan ja kärrynpyöräkulttuurin edustajaksi. KUN PASANEN hankki Taivallahden kanavalla sijaitsevan kesäpaikan muutama vuosi sitten, oli piha aivan tukossa. Luonto oli vallannut peltojen ympäröimän pihapiirin. – En kuitenkaan voinut kieltäytyä, sillä tämä on jo minun toinen riiheni. Isä rakensi aikanaan kesäpaikan riihen hirsistä, ja se jäi minulle. Jouduin kuitenkin luopumaan siitä jossakin vaiheessa, Lauri Pasanen muistelee. Ensimmäiset vuodet ovatkin kuluneet pelkästään ympäristönhoitoa ja metsätöitä tehdessä. Pasanen on raivannut pihan sekä avannut puistonäkymän aivan vieressä kulkevalle Taivallahden kanavalle.
– Tavoittelen monimuotoista kulttuurimaisemaa, jossa on paljon erilaisia elementtejä. Historiaa ainakin riittää, sillä samalla paikalla on aikanaan sijainnut paja, jossa on taottu ja huollettu Taivallahden kanavaa rakentaneiden työkaluja. – Tilan nimi, Pajamäki, tulee siitä. ARKKITEHDIN SUUNNITTELEMAN rakennuksen korkeampi asuinosa on tehty riihen hirsistä ja tulisija riihen uunikivistä. Jatkokehitystäkin on tapahtunut, sillä Pasanen on tehnyt kansalaisopiston metallityökurssilla tyyliin sopivan rouhean uuninluukun. – Takka on varaava ja vielä siinä on aamullakin aavistus lämpöä. Tuvan ilmapiiri on hämyisä. – Kanavan suuntaan on tarkoitus suurentaa ikkunoita, jotta valoa pääsee sisään, hän suunnittelee. Alakerran nukkumapaikat on sijoitettu ritsille, eli toista seinää kiertävälle kapealle parvelle. Yläkertaan noustaan portaita pitkin ja sieltä löytyy iso makuusali, sekä päädyn pikkuhuone, josta Pasanen suunnittelee avaavansa isoilla ikkunoilla näköalapaikan kanavalle.
Makuutilat sijaitsevat yläkerrassa, jonne noustaan portaita pitkin. Myös alakerran ritsillä, eli parvella, voi yöpyä. – Täällä sitten siemaillaan sherryä, hän maalailee. MATALAMPAAN PUNAMULLAN patinoimaan osaan sijoittuvat sauna ja saunakamari. – Juha Kotilainen (oopperalaulaja) kertoi, että rakennus olisi heidän vanhan kotipaikkansa peruja. Joko osa mökkiä tai ulkorakennus. Se on jossakin vaiheessa palvellut myös kanalana, Pasanen kertoo. Rakennukset on yhdistetty toisiinsa terasseilla ja katetulla välitilalla, mikä on Pasasen mukaan kätevä ratkaisu etenkin sadesäällä. Saunaan pääsee kastumatta. Samoin polttopuut löytyvät rakennuksen takapuolelta pitkän räystään alta. Alkuperäistä paikkakunnalla tehtyä pönttöuunia hän kehuu nopeasti lämpeneväksi. PAJAMÄEN ENTINEN omistaja ja rakennuttaja on taiteilija Seppo Laamanen Liisa-puolisoineen. Radion sinfoniaorkesterin soolosellistinä soittanut ja paikkakunnan kulttuurielämää vahvasti rikastuttanut Laamanen harjoitteli huvilallaan usein tuntikausia. Lempipaikka oli saunakamari. Sellon soinnikas ääni herätti alkuun ihmetystä. – Kuulin, että soitto oli kuu-
Susanna Nissisen tekemä lappiaiheinen keramiikkatyö vastaanottaa vieraat tuvan ovensuussa.
lunut kanavalle saakka. Siellä töissä ollut Einari Laitinen oli pitkään ihmetellyt, että mikä murina se kuuluu ja ottanut asiakseen selvittää, mistä ääni on peräisin. Kunnes selvisi, että taiteilijahan se siellä harjoittelee niin, että koko talo ja tanner soi. MIKKELISSÄ SYNTYNYT, mutta Etelä-Suomessa elämäntyönsä tehnyt Lauri Pasanen palasi eläkevuosikseen Savoon ja osti melkeinpä samoihin aikoikin sekä kodin Varkaudesta että kesäpaikan Heinävedeltä. Puusepäksi kouluttautunut Pasanen on työskennellyt teknisen työn opettajana, tehnyt puusepän töitä Tukholmassa ja ollut näyttämöhommissa Helsingin teatterikorkeakoulussa aikana, jolloin mm. Petelius ja Vierikko aloittelivat uraansa. Varistaipaletta Pasanen kehuu vireäksi kyläksi. Hän on lähtenyt aktiivisesti mukaan kylätoimintaan ja onpa hän jopa niin innokas, että saattaa ajaa Varkaudesta saakka varta vasten kyläyhdistyksen tapahtumiin. – Siellä saa tekemistä ja kontakteja. Ja kylätkin tarvitsevat uusia toimijoita joukkoonsa.
Halkomajakka ja näkymä Taivallahden kanavalle.
Lauri Pasasen lempipaikka on etupihan terassilla.
Kesälehti
17
Panu lähtee konetta ja kattilaa hakemaan Eija Kvintus
Eija Kvintus
VOISIPA LOHKAISTA, että hieman tavallista isompi kevätremontti ennen vesillelaskua. Palokin venesatamaan telakoitua 32-metristä höyrylotja Panua on remontoitu jo useamman vuoden ajan isolla talkooporukalla. Toukokuun loppupuolella saavutettiin merkittävä välietappi, kun Panu oli valmis hinattavaksi Kuopioon höyrykoneen ja -kattilan asennusta varten. Höyrykonespesialisti Jukka Hulkkosen kunnostama, vuoden 1904 mallia oleva ja reilut 120 indikoitua hevosvoimaa irrottava höyrykone odottaa Varkaudessa. Uudelleen tuubitettu höyrykattila taas Kuopiossa. Alkuperäisistä sulatusuuniin päätyneistä koneista on jäljellä enää kattilan kyljessä ollut messinkilaatta ja Palokkiin Panu hinattiinkin Tuusniemeltä vuonna 2010 tyhjänä. Vaikka keväällä pohjamaalattu Panu on vielä raakileen näköinen, saa se neitsytpurjehduksensa paluumatkalla kotisatamaansa Palokkiin, jossa urakka jatkuu hyttien ja sisustan puuosien rakentamisella. Työ ei tekeviltä lopu vielä pitkään aikaan. KUOPIOLAISEN LAIVANvarustajan ja tukkukauppiaan G.E. Raninin vuonna 1899 rakennuttamaa Panua tulee hakemaan sen sisaralus Wipunen, joka ottaa lotjan hinaukseensa. Perinteistä ei tingitä, sillä hinaaja kulkee höyrykoneen voimalla. Vipusta varten Palokin venesatamassa odottaa pitkä pino kuivia koivuhalkoja. Ja samaa sapuskaa tarvitsee Panukin kotimatkaansa varten. Menomatkan kippariksi lupautunut Heikki Vänttinen tuumasi ennen Panun vesille vetämistä, että tyynellä säällä luvassa on leppoisa menomatka, mutta tuulella erittäin vaikea, koska aluksessa ei ole eikä siihen saa asentaakaan keulapotkuria. Pohdintaa aiheutti se, että täytetäänkö proomua vedellä, jotta saadaan syväystä ja lisää ohjattavuutta, kun potkuri on yltää veteen. Lastivesi kuitenkin olisi taas turhaa painolastia telakalle nostettaessa. – Päivän saa matkaan kuitenkin varata, Heikki Vänttinen arvioi. Hänellä on pitkä kipparin kokemus vesiltä. Moni muistaa Vänttisen matkustajalaiva Puijon ruorista. Viimeiset vuodet hän on ajanut 93-metrisellä rahtialuksella puuta Joutsenoon ja Imatralle. – Eiköhän oteta mekin jo tulomatkalla puutavaraa kyytiin, jotta saadaan kotimatka kustannettua, joku keksii. Tilaa kyllä olisi, sillä Panun iso ruuma ammottaa tyhjillään. Seinät jäävät rouheasti rautapinnalle ja lattiaan asennetaan vain levyt. VIITISEN VUOTTA työn alla olleen höyrylotjan pitäisi ol-
Palokin venesatamaan telakoitu s/s Panu vetäistiin käsivoimin vesille, käännettiin ympäri ja kiskottiin uudestaan rantaan puuttuvan peräsimen asentamista varten. Sisaralus Wipunen hinaa Panun Kuopioon, jossa se telakoidaan höyrykoneen ja -kattilan asentamista varten. Kotisatamaansa Panu palaa, kun puisia sisärakenteita aletaan tehdä.
Höyrylotja Panun komea keula pääsee pian halkomaan Saimaan vesiä. Alus on pohjamaalattu ja saa myöhemmin varsinaisen värinsä.
la ajokunnossa vuonna 2016. Tehdyn talkootyön määrä on valtava. Esimerkiksi ennen maalari Jarmo Hottisen tekemää pohjamaalausta Panua oli puhdistamassa käsipelissä rautaharjoilla 20 talkoolaisen ryhmä. Suurin työ tehtiin heti alussa uusien kansi- ja pohjalevyjen vaihtamisessa, jota kului reippaasti yli 200 neliötä. Järeän 14-millisen levyn pitäisi kestää. Lisäksi yläkannen ohjaamon ja alemmalla kannella sijainneiden keittiön ja makuutilojen väliset lahonneet puurakenteet uusittiin
raudasta. Viimeisimmäksi nitkuteltiin 40 vuotta käyttämättä ollut potkuriakseli irti ja pyörimään. Kunnostushankkeen on arvioitu maksavan noin 300 000 euroa. Tähän mennessä on kulunut jo lähes kuusinumeroinen summa. – Kattilan ja koneen kunnostamista varten saimme Museovirastolta 40 000 euron avustuksen. Nyt odotetaan avustuspäätöstä hyttien ja sisustan tekemisen osalta, Panun tukiyhdistykseen ja talkoolaisiin kuuluva Timo Piironen kertoo.
S/s Panun ydinporukkaan kuuluu kahdeksan kannattajayhdistyksen jäsentä, joista kuvassa ovat Timo Piironen, Janne Kervinen ja Ermo Ikäheimonen vasemmalla. Matkustajalaiva Puijon entinen kippari, Heikki Vänttinen valmistautuu kipparoimaan Panun Kuopioon. Poikansa Kari Vänttinen ajaa Puijo-laivaa.
S/s Panu:
Höyrylaiva Panun tukiyhdistys
32-metrinen höyrylotja. Rakennettu Varkaudessa Lehtoniemen konepajalla v. 1899 Gust. Raninin kauppahuoneelle viljalaivaksi. Purjehtinut Itämerellä. Sodan jälkeen ankkuroituna Kuopion Myllyrantaan, jossa toimi viljavarastona. Käytöstä poiston jälkeen siirtyi 70-luvulla Hallmanien omistukseen, ja hinattiin höyrylaiva Wipusella Kuopionsaloon, missä se makasi 25 vuotta toimettomana. Juojärven Kojanlahdella Hottisilla vuodet 1994– 2010, jolloin pohjalevyjen uusinta ja aikomus dieselöidä alus.
Voittoa tuottamaton, perustettu tukemaan kunnostustöitä. Toiminnan tavoite: Panu ajokunnossa vuoteen 2016 mennessä. Perustajajäsenet: Otto Silvennoinen, Timo Piironen, Ermo Ikäheimonen, Janne Kervinen, Juho Grönqvist ja Juha Karjalainen. Uudet jäsenet: Henrik Westerlund (pj.) ja Pauli Kervinen. Hakee kannattajajäseniä, jotka pääsevät mukaan aluksen neitsytpurjehdukselle. Myös talkoolaiset ovat tervetulleita kunnostustöihin.
Kesälehti
18
Petteri Venäläisellä on monta rautaa tulessa Tuula Ruokamo
Eija Kosunen
Tuula Ruokamo
TOUKOKUISEN LAUANTAIillan sää on kolea ja sataa tihuuttaa. Tanssien alkuun on vajaa tunti. Henkilökunta hakeutuu asemiinsa ja kourallinen hyvissä ajoin paikalle saapunutta yleisöä kuiskii keskenään. Tanssisalin takkaan on sytytetty tuli ja tunnelma on odottava. Naistenhuoneessa sujahtavat tanssikengät jalkaan. Karvion Lomakeskusta isännöivä Petteri Venäläinen laajensi viime kesänä lomakeskuksensa toimintaa risteilyihin vuokraamallaan Sergei-laivalla ja tänä keväänä yritystoimintaan on tullut mukaan kansan tanssittaminen Tulenliekissä. Muutaman vuoden Ruususen unta nukkunut tanssipaviljonki on herännyt uuteen aikaansa virkeänä viihdekeskuksena. – Avasimme pääsiäisenä ja kävijöitä oli kolmena iltana yhteensä 1800, sanoo Petteri Venäläinen ja tähyää tulevaan tanssikesään toiveikkaana. – Esiintyjäkaarti on lähes sitä mitä halusinkin, vain muutama huippunimi jäi puuttumaan. Kausityöntekijöiden pestaamisessa olen onnistunut hyvin ja monet heistä ovat tuttuja tekijöitä jo aiemmilta kesiltä. Eri toimipisteissä tarpeen mukaan sukkuloimaan tarvitaan kaikkiaan 30 - 35 henkilöä. Tanssilavan A-oikeuksin varustetun ravintolan toiminnan olen ulkoistanut ja siellä on oma henkilökuntansa. KESÄTYÖNTEKIJÖISTÄ suurin osa on opiskelijoita, kuten kasalla lippuja myyvä Marjut Huovinen, jonka kesä onkin poikkeuksellisen kiireinen. – Asun Kuopiossa, missä opiskelen lähihoitajaksi. Parhaillaan olen arkipäivisin opiskeluun liittyvässä työharjoittelussa Siilinjärvellä ja nyt olen vielä aloittanut viikonlopputyöt. Petterin palveluksessa olen jo viidettä kesää perätysten, mutta täällä Tulenliekissä tämä on minulle vasta toinen työvuoro, selittää nauravainen Marjut Huovinen, jolle asiakaspalvelu on mieluista ja tuttua puuhaa.
HÄN KERTOO aloittaneensa kesätyöt Karvion Lomakeskuksessa heti lukion jälkeen
Petteri Venäläinen tuo Sergei-laivan kirkonkylän satamaan torstaisin ja perjantaisin.
Ilpo ja Mirja Kiviahon mielestä Tulenliekki on kesätanssipaikka parhaasta päästä.
Tanssisalin hämärässä lämmittelee muutama pari äänilevyjen soidessa.
vuonna 2012. Siitä saakka hän on työskennellyt siellä kesäisin ja enimmäkseen viikonloppuisin ravintolassa, vastaanotossa ja emännöinyt karaokea. Myös tänä kesänä hän sanoo tekevänsä kaikki viikonloput töitä ja hyvin mielellään. Työssä on mukavinta vapaa-aikaansa viettävien, hyvällä tuulella olevien asiakkaiden kohtaaminen. Toisen työ on toisen huvi ja totta lienee, että niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan, sillä tanssien alkua odottelevat hyväntuuliset Mirja ja Ilpo Kiviaho listaavat tanssipaikan isoksi plussaksi ystävällisen henkilökunnan. Ke-
rimäeltä saakka tullut pariskunta kertoo harrastaneensa tähän menoon tanssilavoja pari, kolme vuotta. Harrastukseen ehti tulla 25 vuoden tauko, jona aikana lapset kasvoivat ja lensivät pesästä. Tänä keväänä kaksi- ja nelivuotiaiden lastenlasten mummo ja vaari ovat matkanneet kuukauden sisällä neljänä iltana Tulenliekkiin, yli sadan kilometrin päähän. – Meille on tärkeintä elävän musiikin kuunteleminen ja tämä erityinen tunnelma täällä, sanoo Mirja Kiviaho. – Tanssiminen ei ole meille ykkösasia, mutta kiva tuosta parvelta on katsella parien
pyörähtelyä. Aivan koko kesää eivät Kiviahot ehdi tanssilavoja kierrellä, koska Ilpo Kiviaho työskentelee matkailualalla. – Kesälomakaudella isännän työt haittaavat pahasti harrastusta ja sekös mummoa harmittaa, sanoo Mirja Kiviaho ja nauraa iloisesti miehensä kainalossa. ILLAN ENSIVALSSI keinahdellaan tanssisalin keskellä räiskyvän takkatulen ympärillä iltayhdeksältä ja tanssit päättyvät puoli kahdelta yöllä. Jatkoaikailtoina valomerkki tulee puoli kolmelta. – Kesäkuun alusta lähti-
Marjut Huovisen kesätyö lomalaisten ja tanssiyleisön kanssa on vaihtelevaa ja hauskaa.
en Tulenliekistä saa lounasta päivittäin ja tanssi-illat jatkuvat elokuulle, sanoo Petteri Venäläinen ja istahtaa toviksi kertomaan kesäsesongistaan. Karvion Lomakeskuksessa jatketaan entisellä, hyväksi todetulla konseptilla ja sitä piristävät tänäkin kesänä Karvion Teatterin ”Poika munkkilan polulla” -näytelmän esitykset, joita heinäkuussa on kolmetoista ja vielä parina päivänä elokuullakin. Viime kesänä viileä sää verotti jossakin määrin risteilyjen suosiota M/S Sergeillä. Tulevana kesänä laiva
on myös Heinäveden kirkonkylän satamassa torstaisin ja perjantaisin, mistä se tekee torstaisin päiväristeilyjä ja perjantaisin laiva seilaa takaisin Valamoon. SADE MALTTAA olla yltymättä tihkua kummemmaksi ja Tulenliekin parkkipaikka täyttyy hyvää vauhtia. Illan esiintyjät, Yölintu ja Vonkamiehet, ovat saaneet liikkeelle aikuista väkeä, jota vaeltaa tanssipaviljongin uumeniin tasaisena virtana. Lippukassalla Marjut sai illan aikana kohdata ja toivottaa tervetulleeksi 500 viihtymään tullutta asiakasta.
Rämeiden kaunotar tupasvilla on vuoden 2015 teemalaji Heinäveden Lehden arkisto
LUONNONKUKKIEN päivää vietetään tänä vuonna sunnuntaina 14.6.2015. Yhteispohjoismaisen Luonnonkukkien päivän juuret ovat Tanskassa, jossa Luonnonkukkien päivää on vietetty vuodesta 1988 lähtien. Suomessa Luonnonkukkien päivää on vietetty vuodesta 2003. Päivän tavoitteena on kasvituntemuksen ja -harrastuksen edistämi-
nen sekä yhteisten luontokokemusten tarjoaminen mahdollisimman monelle. Luonnonkukkien päivän koordinaattori Marja Haatanen korostaa retkien merkitystä lasten ja aikuisten ympäristökasvatuksessa. – Paitsi että retket lisäävät kasvien tuntemusta, vahvistavat ne ihmisten luontosuhdetta ja halua vaalia ympäristöään”, muistut-
taa Marja Haatanen.
LUONNONKUKKIEN päivällä on vuosittain vaihtuva teemalaji. Vuoden 2015 teemalajina on tupasvilla (Eriophorum vaginatum). Suomessa tupasvilla on hyvin yleinen alkuperäiskasvi, joka tunnetaan muun muassa kansannimillä jussinparta, luikkuheinä ja mustapää. Se kasvaa karuilla rämeillä,
nevoilla ja korvissa. Sopivalla alustalla tupasvilla muodostaa tiheitä, helposti tunnistettavia tuppaita, joiden tyviosat koostuvat kasvin vanhoista, kuolleista osista. Tupasvilla on suomaiseman aikaisin kukkija ja kukkii touko-kesäkuussa. Teemapäivän suojelijana toimii tänä vuonna tasavallan presidentti Sauli Niinistö.
Tupasvilla kukkii rämeillä, korvissa ja nevoilla.
Kesälehti
19
Eija Kosunen
Koti ja asuminen HYVÄ ASIAKKAAMME!
100%:STI ASIAKKAIDENSA
OMISTAMA YHTIÖ ON NYT JOPA 5% PAREMPI. ETELÄ-SAVON PARKETTI
Oiva Mononen Puulattioiden hionnat, lakkaukset ja värjäykset Puh. 050 585 6216
Kesätervehdys! LähiTapiolassa saat useimpien vakuutusten maksuista S-bonusta ja pääset nauttimaan omistaja-asiakkaan eduista. Rekisteröidy lähimmässä LähiTapiolan toimistossa tai
Kaikki rakennusalan palvelut omalta paikkakunnalta. Myös energiatodistukset ja asuntokaupan kuntoarviot.
osoitteessa zzz1odklwdslrod1Ľ2erqxv. Rekisteröinnin voit hoitaa myös puhelimitse numerossa 0800 123 222.
LähiTapiolan vakuutuksista saat nyt
INSINÖÖRITOIMISTO
Bonusta.
Marjatta Thuren Oy
Puh. 040 564 8075, Marjatta Puh. 040 591 2097, Tiina marjatta.thuren@pp.inet.fi
Kermankosken tanssilavan sijaintia on pidetty yhtenä Suomen kauneimmista. Koski kuohuu ihan kahvion ikkunan alla.
Kermankosken lavalla taas tanssitaan KERMANKOSKEN TANSSILAVA tanssittaa kansaa tänäkin kesänä. Heinäveden Hyrskeen ja Heinäveden VPK:n yhteistyössä järjestämiä tanssi-iltoja on viidet. Tanssi-orkesterien lisäksi tänä kesänä tarjoamme myös disko-musiikkia entisaikojen malliin kolmena tanssi-iltana. Tanssi-illat pidetään normaaliin tapaan lauantaisin. Lavakauden aloittaa 30.5. Mirjam & Jamtime, 27.6. vuorossa on Hokan Tuomon kokoonpano Mariel & Marinero. Näissä illoissa mukana on myös ikärajattoman diskon puolella DJ. Heinäkuussa vietämme Hyrskeen 70-v. juhlatansseja, kun esiintymään saapuu 18.7. Harri Kuokkanen orkestereineen. Myrskytuuli orkesteri tanssittaa 25.7. Heinäkuun illoissa diskoa ei järjestetä. Tanssikau-
den päättäjäisiä vietämme 15.8. Dry Capri orkesterin ja diskon merkeissä. Kaikki orkesterit tarjoavat tanssimusiikkia laidasta laitaan. Tapahtumailtoina palvelee normaaliin tapaan kahvio sekä terassi. Ja eiköhän herkulliset muurikka-letutkin löydä listalle.
TANSSILAVAA ON kunnostettu tänä keväänä talkoiden merkeissä useana päivänä. Vuonna 1959 rakennetulla lavalla on riittänyt monenlaista pientä puuhastelua. Keittiö on kokenut suurimman muodon muutoksen kalusteiden uusiutuessa ja seinäpintoja on maalailtu monesta kohtaa. Voit seurata lavan kunnostusta ja kesän tapahtumia Facebookissa Kermankosken lavan nimellä.
SAVO-KARJALA • Tarvikkeiden myynti, asennus ja huolto • Tekninen suunnittelu
P. 0400 279 447 Ahjotie 4, Heinävesi
KALUSTETALON KAUTTA KOTIIN JA MÖKILLE!
Hyrske
a Kalusteit kahdessa ssa! kerrokse
Ostetaan kotimaista, työtä suomalaisille. Ostetaan kotimaista, työtä suomalaisille.
Laadukkaat kotimaiset puutarhakeinut, pöydät ja tuolit
LAADUKKAAT
• valikoitua ruskeaksi AB-painekyllästettyä mäntyä • ruostumattomat teräskampanaulat • keinussa muovilaakerointi ja heiluripuissa halkeamisen estävät pulttaukset
-TUOTTEET
2-puoleinen Katariina puutarhakeinu, istuinleveys 120 cm, musta paanuhuopa-katto pa p paa aanuhuop aa nuh nuh hu uop p kaatt pa
899,, (1((1209,-) 120 09, 9 ) ilman kattoaa (656,-)
499,-
Tapio-pöytä140 cm + 4 tuolia tuoli tu ollia
Sami Kinnunen
13.7. Marion, 19.7. Paula Koivuniemi, 27.7. Jaakko Teppo & Harri Nuutinen (Kalailta), 3.8. Eino Grön, 9.8. Topi Sorsakoski, 17.8. Jamppa Tuominen, 24.8. Veepee Lehto. Kaikkina tanssi-iltoina korkeatasoinen DISCO! Arvontoja: Joka kuukausi Tunisian-matkan arvonta Tavarapalkintoja. Kermankoski - Itä-Suomen viihdemekka
Palvelemme ma-pe klo 9-16, tai sopimuksen mukaan.
LVI-Aapo Karvinen Ky
429,- (542,-)
Nokkonen 1991 HEINÄVEDEN LEHDEN ensimmäinen kesälehti Nokkonen ilmestyi 1991. Ilmoitus Nokkosessa 1991: Kermankosken tähtikesä. Tule viihtymään hyvässä seurassa! Ohjelmatarjontamme: 17.5. Rainer Friman, 1.6. Mikko Alatalo, 8.6. Markku Aro, 15.6. Eini, Juhannusaatto 21.6. Eki Jantunen & Mutkattomat KOKKO!, Juhannuspäivä 22.6. Reijo Kallio & Markku Ignatiuksen yhtye. 29.6. Kirka, 6.7. Teuvo Valo,
Heinäveden toimisto, Kermanrannantie 2. Puh. 017 684 4160.
Pari-Tapio Parituolit välipöydällää
1-puoleinen Kata, istuinleveys 169 cm, harjakatto mustalla mu mus m ussstal u tallaa paanuhuovalla tal ta paa p pa aaaanuh hu
Valmistetaan KOTIMAISILTA toimittajilta huolella valituista raaka-aineista. Varax-tuotteita on valmistettu jo 50 vuoden ajan Suomen johtava vapaa-ajan kalusteiden valmistaja
529,, (6((697,-) 697 7, ) ilman kattoaa (383,-)
299,-
ä/p /p /pe peenkk nkk nk kki kii-Sameli-pöytä/penkkiyhdistelmä 160 cm
379,((478,-) Iso-Iivari -pöytä, 6-kulmainen n 229,- + 6 Tapio-tuolia 659,- (835,-) (287,-)
Huolettomat, helppohoitoiset, kestävät polyrottinkikalusteet esim.
JO NELJÄ KESÄÄ SUOSITUIN: Prince-pöytä o/ 100 cm+4 tuolia Valkoista polyrottinkia, alumiinirunko, lasikansi kivikuviolla.
549,-
(706,-)
Muistathan myös matot, verhot, valaisimet ym.
Heinäveden Kaluste Ky Avoinna: ma–pe 9–17, la 9–13 Suojalantie 6, Heinävesi. Puh. 017-561211
Kesälehti
20 Koti ja asuminen
Kesälomalaiset monipuoliseen
Ilmalämpöpumput, ilmavesilämpöpumput sekä maalämpöpumput SAATAVANA NYT MEILTÄ!
Pia Issakainen
Alueen jälleenmyyjä
MTG-Team Oy
www.sienna.fi sisustus@sienna.fi
puh. 045 122 4645
Vietä huoleton kesä!
HUOM! MYÖS ILMALÄMPÖPUMPPUJEN HUOLLOT.
Mervi Kervinen (Karvion Kanava) 040 512 8659 Enni Leinonen (Heinävesi) 0500 186 303 Marjut Pöllänen (Ihamaniemi) 0400 313 171 Riikka Kinnunen (Heinävesi) 045 124 8170
•Maalaus • tapetointi • erikoismaalaus • entisöinti • verhoilu.
Puh. 0400 274 438
KYSY SWIPE-KESÄTARJOUKSIA MEILTÄ!
ISÄNNÖINTIPALVELUA HEINÄVEDELLÄ Hoidamme ammattitaidolla ja 20 vuoden kokemuksella: LOKAKAIVOJEN TYHJENNYKSET, VIEMÄREIDEN AVAUKSET JA SULATUKSET VESIKAIVOJEN PESUT JA TYHJENNYKSET, VAIHTOLAVOJEN VUOKRAUKSET
017 556 2435 Toimisto 0400 274 040 Jouko Miettinen
•taloyhtiöiden isännöinti- ja kirjanpitopalvelut •perunkirjoitukset •ym asiakirjojen laadinta
Soita Puh. 050 3591309 (ark. klo 9–16)) tai tule käymään toimistolla: ke–to klo 10–16 tai sop. mukaan.
THP-PALVELU KY, Anneli Puustinen en Kermanrannantie 2, Heinävesi (Tilipalvelu Patrikan tilat)
KIERRÄTYSKESKUS EKOTORILTA VARKAUDESTA Sohvia, tuoleja, sänkyjä, pöytiä, kirjahyllyjä… Vaatteita lapsille ja aikuisille… Tekstiilejä, leluja, astioita… Urheiluvälineitä… Testattuja sähkö- ja elektroniikkalaitteita… Ja paljon, paljon muuta!
leeann.puustinen61@gmail.com
Ekotori ottaa vastaan kaikenkuntoiset sähkö- ja elektroniikkalaitteet sekä muuta ehjää ja siistiä kodintavaraa. JA KUNTOARVIO LVELU SUUNNITTELUPA
0
YMPÄRISTÖN PUOLESTA! Tervetuloa!
Kattotyöt Sertifioidut kylpyhuoneremontit Huopakatteet Saunaremontit Keittiöremontit ja uudistukset Konesaumakatot Muuraustyöt Liukuovikaapistot / ovet Uunien muuraukset Muuraustyöt Kiintokalusteet s Domus Uunienikkunat muuraukset Sadevesijärjestelmät suoraan tehtaalta Stailaustyöt Muista kotitalousvähennys ! Harri Harri Loponen 044 7511 000 000 Antti Saalasti 045 60113, 9902 Loponen 044 7511 Kauppatie Ilpo Soljander 50600 Mikkeli 044 336 Juha Sutinen 0447801 3352 946 Kauppatie 13, 50600 Mikkeli
Käsityökatu 42-44, 78210 Varkaus p. 044 444 2661. Avoinna ma–pe 9–17
Meiltä myös tavaran nouto- ja kotiinkuljetuspalvelu!
NÄIN LAJITTELEN: SEKAJÄTE
BIOJÄTE
Erilaiset muovit, siivoustomu, vaipat, siteet, hehkulamput, peili- ja ikkunalasi, keramiikka sekä posliini, käyttökelvottomat tekstiilit ja jalkineet
Ruuan tähteet, hedelmien ja vihannesten kuoret, kahvin ja teenporot, talouspaperi ja kukkamulta
www.remontointijakattopalvelut.fi
Täyden palvelun lasitusliike jo yli 50v kokemuksella!
KERÄYSPAPERI
KERÄYSKARTONKI
Sanoma- ja aikakausilehdet, mainos- ja kopiopaperit, kirjat ilman kansia, kirjekuoret (myös ikkunalliset)
Maito-, mehu-, ym. nestekartonkipakkaukset, pahvit, voimapaperit, kuitupakkaukset kuten jauhopussit, keksi- ja muropaketit yms.
KERÄYSLASI
PIENMETALLI
Lasipurkit ja –pullot, puhdas värillinen ja väritön pakkauslasi
Säilyke- ja juomatölkit, metallikorkit ja -kannet alumiinifoliot ja –vuoat muu kodin pienmetalli
LAJITTELEMALLA JÄTTEET OIKEIN SÄÄSTÄT LUONTOA JA KUSTANNUKSIA. Keski-Savon Jätehuolto
www.keskisavonjatehuolto.fi
Asiakaspalvelu:
puh. 020 610 9760 jatehuolto.varkaus@taitoa.fi
Sonja Ahtinen
Puh. 040 754 2928
PARVEKE- JA TERASSILASIT/SISUSTUSLASIT/KEHYSTYS Ma-Pe 7–17 Relanderinkatu 94, 78210 Varkaus p. 040 559 3690 varkauden@peilihiomo.com www.peilihiomo.com
VARKAUDEN PELTI- JA ILMASTOINTIPALVELU OY • Rakennuspelti • Ilmastointi • Listatyöt info@varkaudenpelti.fi Relanderinkatu 96 78210 Varkaus P. 040 724 3946
KESÄLLÄ LUONNONKAUNIS Heinävesi tarjoaa erinomaiset puitteet omatoimiseen urheiluun kaiken ikäisille. Ellei uiminen, patikointi, kalastus Kerman tai Karvion koskissa tai kanootilla kiertely Koloveden maisemissa houkuta, olet tervetullut moniin ohjattuihin aktiviteetteihin läpi kesän. Miltä kuulostaisivat beach volley, yleisurheilu, jalka – ja pesäpallo, monipuolinen sporttikurssi, kalastusleiri luonnon helmassa tai rento frisbeegolftuokio ystävien tai perheen kanssa? Naisten ohjattua pesäpalloa on tarjolla joka torstai. Mailoja ja räpylöitä löytyy riittävästi pelaajille lainattaviksi, joten omat pelivarusteet eivät ole välttämättömiä. – Ei harjoituksissa muutama mies tai pikkuveli haittaa, vaikka naisten pesiksestä puhutaankin, harjoitusten pääohjaaja Eira Kosunen naurahtaa. – Tervetuloa pelailemaan. JALKAPALLOVALMENTAJA Pekka Ikonen pitää nuorille harjoituksia useamman kerran viikossa. Lomalaiset saavat tulla mihin tahansa sopivaan ryhmään mukaan. Ryhmä löytyy tapauskohtaisesti ja on sovittavissa yksilöllisesti, sillä ryhmiä on monia ja monen tasoisia. – 10-vuotiaiden harjoitukset tulevat olemaan tiistaisin ja torstaisin. 13-vuotiaat puolestaan pelailevat perjantaisin, keskiviikkoisin ja maanantaisin. Alle kouluikäiset päästetään kirmaamaan pallon perään keskiviikkona, Pekka Ikonen kertoo harjoitusaikatauluja. Tarkemmat aikataulut ja tiedot saa selville ottamalla yhteyttä Pekkaan. YLEISURHEILUSTA kiinnostuneille tarjotaan viikossa monet harjoituskerrat urheilukentällä. Tiistaisin kenttä on varattu lasten yleisurheiluohjaukseen. Torstaisin ovat vuorossa nuorten urheilijoiden harjoitukset. Sunnuntaina on yleisurheilijoiden yhteisvuoro ja perheille annetaan mahdollisuus liikkua yhdessä monitoimitalon salissa lauantaisin. Harjoitusten teemat ovat monipuolisia ja vaihtelevat viikoittain. Myös kentällä pidettäviä yleisurheilukisoja on luvas-
sa useampia. 4.6 kesäkauden avaa kunniakierros, jonka jälkeen 16.6 järjestetään ensimmäiset kisat. Tämän jälkeen kisaamaan pääsee vielä 30.6, 14.7, 28.7 ja 15.8, jonne kaikki nuoret halukkaat ovat harjoitusten lisäksi tervetulleita. Lisätietoja voi kysyä Joni Jääskeläiseltä, Hannu Jääskeläiseltä ja Petri Dahlilta. BEACH VOLLEYTA pääsee pelaamaan Heinävedellä Kermassa sekä ulkokentän läheisyydessä. Kerman beach volley -alue on keskellä kauneinta luontoa kosken läheisyydessä, ja alueella on uinti- ja saunomismahdollisuus. Kermassa pelataan keskiviikkoisin iltaseitsemästä eteenpäin ja muista beach volley -ajoista sovitaan lähemmin kesäkauden alettua. Kirkonkylän monitoimitalon salissa on mahdollisuus tulla mukaan lentopallon pariin sunnuntaisin, kertoo lentopallotoiminnassa aktiivisesti mukana oleva Ritva Pesonen. Perheen pienimmät pää-
Nokkonen 1991 HEINÄVEDEN LEHDEN ensimmäinen kesälehti Nokkonen ilmestyi 15.5.1991. Nyt on jo 25. vuosikerta käsissänne. Tuolloin kirjoitimme: Heinäveden Lehden kesäliite Nokkonen on tämä lehden välissä, alkaa tuossa
aivan parin sivun päästä. Nimensä liite sai Kvintuksen Eijalta, joka kesäliiteilmoitusta värkätessään risti sen Nokkoseksi. Nokkonen kasvaa vain hyvässä maaperässä. Nokkonen on hyötykasvi,
Kesälehti
tervetulleita urheilutoimintaan!
21
KESĂ&#x201E;KOLUMNI Sohvasurffausta heinäveteläisittäin Sonja Ahtinen
SOHVASURFFAUS eli couchsurfing on viimeisen kymmenen vuoden aikana noussut yhä suositummaksi matkailumuodoksi maailmalla. Idean isä on amerikkalainen Casey Fenton. Vuonna 1999 hän vieraili Islannissa, jossa hotellit olivat tuohon aikaan todella kalliita. Niinpä hän laittoi sähkĂśpostia yliopisto-opiskelijoille, joita ei tuntenut etukäteen, ja tiedusteli mahdollisuutta yĂśpyä jonkun sohvalla. Tämän reissun innoittamana Fenton perusti ystävänsä kanssa vuonna 2004 www.couchsurfing.com â&#x20AC;&#x201C; sivuston, jolla on nykyisin yli 2 miljoona käyttäjää 245 eri maassa. SOHVASURFFAUKSEN periaatteena on vastavuoroinen vieraanvaraisuus eli yĂśpyjiltä ei peritä maksua. Tästä matkailumuodosta tehdyn opinnäytetyĂśn mukaan (Satu Hakkarainen ja Jenni Kuusisto, Saimaan ammattikorkeakoulu 2011) edullisuus ei kuitenkaan ole sohvasurffaajien pääasiallinen matkustusmotiivi, vaan tärkeintä on päästä tutustumaan paikalliseen elämäntapaan ja kulttuuriin. Hotellit kun ovat kaikkialla maailmassa niin perin samanlaisia. ME HEINĂ&#x201E;VETELĂ&#x201E;ISET olemme harrastaneet tätä sohvasurffailua jo lähes 30 vuotta vieraillessamme unkarilaisessa ystävyyskaupungissamme KĂśrmendissä. Heinäveden ja KĂśrmendin virallinen ystävyyskuntasuhde solmittiin 25 vuotta sitten, mutta ensimmäisen vierailun sinne teki PohjoisHeinäveden mieskuoro vuonna 1987. Jo tuolloin suurin osa 40 hengen ryhmästä majoittui perheissä. Tavallisilla unkarilaisilla ei tuohon aikaan ollut kovin paljon mahdollisuuksia matkustaa ulkomaille tai tavata länsimaalaisia turisteja. Edesmennyt PintĂŠr PĂĄl eli tuttavallisemmin Pali, ystävyystoiminnan promoottori ja sielu KĂśrmendissä, on kertonut, että jos kyseessä olisi ollut joku muu maa, majoituspaikkoja ei ehkä olisi niin helposti lĂśytynyt, mutta suomalaiset â&#x20AC;?sukulaisetâ&#x20AC;?, unkariksi rokonok, otettiin sydämellisesti vastaan.
Innokkaita ohjaajia. Vasemmalla Konrad Lewandowski (sporttikurssi), Joni Jääskeläinen ja Petri Dahl (yleisurheilutoiminta), Joose Pitkänen (takana, sporttikurssi), Ritva Pesonen (lentopallo) ja Eira Kosunen (pesäpallo). Kuvasta puuttuu muutama ohjaaja. sevät opettelemaan uimataitoja 13.â&#x20AC;&#x201C;17.7 pidettävässä uimakoulussa Harri Liikalan ja tulevan liikunnanohjaajan johdolla. Tarkempi aika ja ryhmäjako selviävät myĂśhemmin. Lisätietoja voi kysyä Harri Liikalalta. FRISBEEGOLFIN pariin voi tulla viettämään aikaa ystävien tai perheen kanssa. Heinäveden urheilukentän viereen valmistui viime kesänä yhdeksänväyläinen frisbeegolfrata, joka alkaa monitoimitalon ympäristĂśstä ja risteilee urheilukentän lähimaastossa. Rata toteutettiin yhteistyĂśssä paikallisten Lions Clubien sekä yritysten voimin. â&#x20AC;&#x201C; Radan opastetaulu karttoineen lĂśytyy monitoimitalon edestä. Jokaisen väylän aloitus on merkattu heittoalustoin, sekä matkaa ja â&#x20AC;?unelmatulostaâ&#x20AC;? kuvaavin tauluin. Rata on pääosin helppokulkuinen, ja kulkee metsäisissä maastoissa, kertoo Markus Lindroos. Lajina frisbeegolf on erittäin mielenkiintoinen sekä edullinen harrastus ja sopii koko perheelle. â&#x20AC;&#x201C; Frisbeegolfia pelatessa aika ja kalorit kuluvat huomaamatta!
Frisbeet tuo jokainen itse ja rata on kaikille auki milloin vain, Markus tarkentaa. LUVASSA ON myĂśs ainakin kaksi leiriä nuorille. Kesäkalastustaitoja ja leirielämää pääsee kartuttamaan kalastusleirillä torstaista sunnuntaihin 2.-5.7â&#x20AC;&#x201C;2015. Kalaleiri pidetään tänä vuonna saariolosuhteissa Mäntysalossa Kolovedellä, jossa kalavedet ja maisemat ovat huippuluokkaa. â&#x20AC;&#x201C; Kalastusleiri on tarkoitettu 9-16-vuotiaille. Mukaan mahtuu 15 leiriläistä, ja ilmoittautuminen päättyy 22.6. Leirillä virittäydytään aitoon leiritunnelmaan, sillä käytĂśssä ovat kaasuvalot ja liedet, valaisee leirin ohjaaja Markus Lindroos tulevaa leiriä. Tarkennusta voi kysyä leirin ohjaajilta Markus Lindroosilta ja Aki Tuoviselta. Toinen leiri kalastusleirin ohella on monipuolinen liikuntaleiri, Heinäveden sporttikurssi. Sporttikurssi starttaa 15.â&#x20AC;&#x201C;17.6.2015 ja sisältää yĂśpymiset. Kolmipäiväinen on täynnä monipuolista ohjattua toimintaa. â&#x20AC;&#x201C; Leirillä pääsee kokeilemaan
sekä uusia että tuttuja lajeja ja se tulee sisältämään leikkimielisen skabailun lisäksi ryhmätyĂśskentelyä ja leiritoimintaa. Ohjelmaan kuuluu ainakin Pääskyvuoren retki ja leiridisko. Heinavesisport. com â&#x20AC;&#x201C; sivuilta lĂśytyy kattavasti tietoa sporttikurssista ohjaajineen ja kyseisellä sivulla pääsee helposti ilmoittautumaan, leirin koordinaattori Joose Pitkänen ja markkinointipäällikkĂś Konrad Lewandowski raottavat tulevaa urheiluleiriä. Leiriohjaajina toimivat Anssi Sultz, Otto Takala, Joose Pitkänen ja Konrad Lewandowski.
Pesäpalloa torstaisin klo 18.00â&#x20AC;&#x201C;19.30
Yleisurheilua kentällä: tiistaisin lapsille klo 17.30â&#x20AC;&#x201C;19.00, torstaisin nuorille klo 16.30â&#x20AC;&#x201C;18.00, sunnuntaisin yhteisvuoro 17.30â&#x20AC;&#x201C;19.00 ja perheille salissa lauantaisin klo 16.00â&#x20AC;&#x201C;18.00.
Lentopalloa
kus pisteliäs, mutta hyÜdyllinen, ruohonjuuritasosta nouseva - sopiva juuri meille. Nokkosen tekeminen on ollut hauskaa, toivomme, että sen lukeminen on ainakin yhtä hauskaa ja hyÜdyllistä. Erityisesti me tekijät toivom-
KULUNEIDEN VUOSIEN aikana ystävyystoiminta on antanut siihen osallistuneille todella paljon. Se on kartuttanut henkistä pääomaamme ja avartanut maailmankuvaamme. Olemme saaneet osaksemme sydämellistä vieraanvaraisuutta ja lämmintä ystävyyttä. Ilman tätä yhteyttä KÜrmendiin, olisimme montaa mukavaa muistoa kÜyhempiä.
â&#x20AC;?Jos kyseessä olisi ollut joku muu maa, majoituspaikkoja ei ehkä olisi niin helposti lĂśytynyt, mutta suomalaiset â&#x20AC;?sukulaisetâ&#x20AC;?, unkariksi rokonok, otettiin sydämellisesti vastaan.â&#x20AC;?
sunnuntaisin klo 19â&#x20AC;&#x201C;21
Leena Vlasoff
Nokkonen 1991 jonka viljelyäkin harrastetaan. Nokkonen on niitä ruohonjuuritason kasveja, joihin ei silmä kiinny niiden kauniiden kukkien tai loisteliaiden värien ansiosta. EikÜs Nokkonen voisi olla kuin paikallislehti, tuttu, jos-
KOTIMAJOITUS ELI juuri tuo sohvasurffaus on ollut Heinäveden ja KÜrmendin vierailuilla alkuajoista lähtien pääasiallinen majoitusmuoto. Viisaudessaan Pali järjesti myÜs niin, että mahdollisuuksien mukaan esim. opettajat pyrittiin majoittamaan toistensa luo. Näin jo alusta alkaen lÜytyi ihmisten kesken yhteisiä kiinnostuksen aiheita, joista vähäiselläkin kielitaidolla voitiin jutella. Vieraat saivat myÜs mahdollisuuden osallistua perheiden jokapäiväiseen elämään, mm. auttamalla ruuanlaitossa tai puutarhanhoidossa. Tämän systeemin ansioista onkin syntynyt heinäveteläisten ja kÜrmendiläisten välisiä pitkäaikaisia ystävyyssuhteita, jotka ovat olleet myÜs virallisen ystävyyssuhteen kantava voima. Sitä eivät ole päässeet horjuttamaan poliittiset eivätkä taloudelliset muutokset, joiden takia moni suomalais-unkarilainen ystävyyskaupunkisuhde on valitettavasti loppunut.
Vuorotteluvapaalla oleva matkailusihteeri
me, että ne, jotka eivät saa Nokkosta postista Heinäveden Lehden välissä, saisivat sen luettavakseen vuokramÜkeiltään, leirintäalueilta ja matkailukohteista. (Ote pääkirjoituksesta 15.5.1991)
Kesälehti
22
Säynämö palvelee vieraitaan entiseen tapaan Kansan Raamattuseuran kuva-arkisto
Ulla Saunaluoma iloitsee kasvavasta kävijämäärästä.
Kirkastusjuhlilla on vetovoimaa Ritva Niiranen
TÄMÄN KESÄN Kirkastusjuhliin kuuluu monta merkkipaalua: Kansan Raamattuseura täyttää 70 vuotta ja Heinävedellä syntyneen, KRS:n ensimmäisen toiminnanjohtajan Mauri Tiilikaisen syntymästä on kulunut 100 vuotta. Tiilikainen luotsasi KRS:aa peräti 33 vuoden ajan. Lisäksi kristillinen toipumistyö KRITO täyttää 20 vuotta ja lapsille mieleinen nukketeatteri Sananjalka 10 vuotta. – Vaikka onkin moninkertaista syytä juhlia ja muistella menneitä, keskitymme myös nykyhetkeen ja suuntaudumme tulevaan. Juhlien tämän vuoden teemalla ”Kristus on sinua lähellä” pyrimme nykykielellä ja musiikin avulla avaamaan näkökulmia tämän päivän ihmisiä koskettaviin kysymyksiin, toteaa KRS:n toiminnanjohtaja Ulla Saunaluoma.
Säynämön juhannusjuhlilla on jo pitkä perinne ja uskollinen kävijäjoukko. Myös Kirkastusjuhlien aikana Säynämössä on vilkasta.
Sinikka ja Markku Koivula
Tuula Ruokamo
HÄN ILOITSEE siitä, että Kirkastusjuhlien kävijämäärä on noususuuntainen. Uskollisten, pitkäaikaisten kävijöiden lisäksi yhä uudet ihmiset löytävät joka kesä tiensä leppoisille juhlille, joilla on tarjottavaa kaikenikäisille ja erilaisissa elämäntilanteissa oleville ihmisille. – Juhlat todellakin vetävät. Ajat muuttuvat, samoin esitystavat, mutta sanoma säilyy. Vuosi vuodelta ollaan jalkauduttu myös kirkonmäeltä alas erilaisiin oheistapahtumiin. Esimerkiksi toritapahtuma, nokipannukahvit Pikkulin puistossa ja pariskunnille suunnattu Ilta Rakkaudelle Gasthausissa ovat olleet todella suosittuja. Lapset ja nuoret on huomioitu omin ohjelmin ja konsertein. Retkiä tehdään ja Sana-laivakin risteilee Heinäveden satamasta. KRS JA Heinäveden seurakunta toteuttavat Kirkastusjuhlat perinteisesti yhdessä. Talkootyöllä on tässä aivan ratkaiseva merkitys ja järjestäjät arvostavat sitä suuresti. – Juhlajärjestelyt ovat iso ponnistus pienelle seurakunnalle ja paikkakunnalle. Heinäveden erinomaisesta talkoohengestä ja vieraanvaraisuudesta olemme todella kiitollisia. Mutta toivotamme lämpimästi myös kaikki heinäveteläiset nauttimaan juhlien antimista muutenkin kuin talkoolaisina, Ulla Saunaluoma sanoo. Kirkastusjuhlat Heinävedellä 24. - 26.7.2015
Nokkonen 1991
Heinäveden Lehti 15.5.1991
Palokin Isä-Camillo on pappi, kyläpäällikkö ja kalastuspoliisi. Partasuinen mies katselee tuuhean tukkansa alta nauravilla silmillään. Hän on pukeutunut farkkuihin ja collegepaitaan. Varsin usein hän laittaa päälleen myös papin kaavun ja pitää messun. Lintulan pappismunkki Herman on monen toimen mies. Parhaiten hänet saa kiinni Lintulan nunnaluostarista, Palokista.
SÄYNÄMÖN UUDEN isännän etsintä käynnistyi hyvissä ajoin viime vuoden marraskuussa. Haku tuotti tulosta niin, että Kansan Raamattuseuran ylläpitämä loma- ja kurssikeskus on avoinna tulevanakin kesänä. Säynämön uusi isäntä ja mukana myös emäntä, ovat isäntäpariskunta Sinikka ja Markku Koivula. Heidät löydettiin tehtäväänsä Kangasalta, läheltä Tamperetta. – Yleisölle Säynämö avataan 11. päivänä kesäkuuta ja se on auki heinäkuun loppuun saakka. Koivulat aloittavat työnsä jo kesäkuun alussa ja aiemman käytännön mukaisesti ensimmäisillä viikoilla kohennellaan paikkoja talkoovoimin kesäkuntoon, sanoo Kansan Raamattuseuran liiketoimintajohtaja Terhi Rajala. – Kaksi Tikkurilan rippileiriä ovat viikoilla 26 ja 27. Juhannusta Säynämössä vietetään juhannusaaton puolenpäivän lounaasta aina 21.6. sunnuntain lounaaseen saakka. Mukana juhannuksen vietossa ovat Helge Itkonen, Risto Jokinen, Outi ja Hannu Lyytikäinen sekä Sinikka ja Markku Koivula. Ohjelmassa on juhannusaaton seurat, yhteislaulua, raamattuopetusta, nuotiohetkiä ja kokko sekä yhteistä lomailua Säynämön kauniin luonnon keskellä. Vähän ennen Kirkastusjuhlia eli keskiviikosta 22.7. perjantaihin 24.7. vietetään Raamattulomapäiviä. Siellä ovat mukana entinen Kansan Raamattuseuran toiminnanjohtaja Riitta Laakio (ent. Aaltonen), Risto Joki-
Sinikka ja Markku Koivula ovat Säynämön uusi isäntäpari, jotka huolehtivat leirikeskuksen toiminnasta. nen, Arto Valkeapää sekä Heikki ja Eila Mikkonen. Kirkastusjuhlien iltaseurat pidetään entiseen tapaan. Ne alkavat lauantaina 25.7. ja mukana ovat Reijo Toivanen, Risto Jokinen, Riitta Laakio ja Heikki Mikkonen. SÄYNÄMÖÖN OVAT tervetulleita kaikki, niin laiturissa yöpyvät veneilijät kuin myös mökkeihin majoittuvat ja asuntoautoilla tai asuntovaunujen kanssa liikkeellä olevat lomailijat. Kaikille on joka päivä sauna lämpimänä ja lounasta tarjoillaan, myös viikonloppuisin. Uusi isäntäpari toivottaa myös kaikki heinäveteläiset ja seudun kesäasukkaat tervetulleiksi tutustumaan heihin ja vaihtamaan ajatuksia. Itse he tulevat Säynämöön ensimmäistä kertaa, kun työ siellä alkaa. – Ystävämme löysi Sanalehdestä ilmoituksen, jossa
etsittiin Säynämöön pariskuntaa, isäntää ja emäntää. Hän kertoi, että se paikka on ihan kuin meitä varten. Kun molemmat olemme ennakkoluulottomia ja vähän hullunrohkeita niin innostuimme oitis, kirjoittaa Sinikka Koivula sähköpostilla. – Haasteita varmaan riittää, mutta uskomme, että Luoja on kuitenkin antanut meille jotakin lahjoja tällaisen työrupeaman hoitamiseen. KOIVULAT ODOTTAVAT kesästä haastavaa ja työntäyteistä. He kertovat kuitenkin olevansa tottuneita tekemään työtä silloin kun sitä on. Aiemmin he ovat toimineet yrittäjinä ja hoitaneet Tampereen evankelisluterilaisen seurakunnan kahvila-ruokalaa, joka on avoinna myös yleisölle. Tuosta työstä he jäivät eläkkeelle vuonna 2014.
SINIKKA JA Markku Koivula pitävät tärkeimpänä tehtävänään huolehtia asiakkaiden tarpeista mahdollisimman hyvin. Keittiöstä vastaavan Sinikka Koivulan tarkoitus on leipoa itse kahvilassa myytävät munkit, pullat ja sämpylät. – Kyllä se aina vähän jännittää miten pärjäämme mutta onneksi Luoja on antanut mielenkiintoista työtä tähänkin asti ja uskomme Hänen johtavan työtämme vastakin, kirjoittaa Sinikka Koivula. KIIREENKIN KESKELLÄ Koivulat uskovat osaavansa ottaa tovin omaa aikaa, käydä ongella ja saada suuria kalansaaliita, niin kuin kalamiehet aina. Uimaan voi pulahtaa silloin tällöin työpäivän päätteeksi ja koska kauniit maisemat kuuluvat työsuhde-etuihin, niistä saa nauttia kaikkina päivinä.
Kesälehti
23 Sonja Ahtinen
Kauneus ja terveys RI-KAMPAAM RTU O PAp. (017) 561 355
MARJATTA HAPPONEN
KAUNEUSHOITOLA Vahvalahdentie 3, Heinävesi
MARI
Ainoastaan käteismaksu
Näytä kyntesi!
25,-(35,-)
GEELILAKKAUKSET kesto n. 3 viikkoa Elisa Puustinen
Iida Kauhanen
Aapo Timonen
Jan-Patrik Ruippo
JALKAHOITO 1 1/2 h.
Kesätöistä arvokasta kokemusta Sonja Ahtinen
ONNEKKAASTI KESÄTÖITÄ saaneet nuoret työllistyvät tänä kesänä varsin erilaisiin paikkoihin. Suurin osa Heinäveden nuorista työskentelee kunnan järjestämillä työleireillä, joissa työkuvat vaihtelevat. – Kunnan työleireillä nuoret pääsevät hoitamaan lapsia, toimimaan ikäihmisten kanssa ja suorittamaan erilaisia korjaus-ja kunnostustöitä. Työllistäjinä on myös kauppoja ja erilaisia yrityksiä, joihin monet ovat päässeet vanhempien kautta. Heinäveden seurakunta työllistää hautausmailla sekä turistioppaina. Merkittävinä kesätyöpaikkoina toimivat myös Valamon ja Lintulan luostarit, tietää nuorisotyöntekijä Harri Liikala.
Elisa Puustinen, 9. lk – Olen kesätöissä Heinäveden S-Marketissa ja kunnan kesätyöleirillä sairaalan vuodeosastolla. S-Marketilla olen loppukesästä ja saan sieltä varmasti todella hyvää ja monipuolista työkokemusta. Vuodeosastolle hain
Nokkonen 1991 Paja kanavan kupeessa Varistaipaleen kanavan viereen, entiseen osuuspankin konttorin kiinteistöön muuttivat Anneli ja Risto Paatero asumaan ja laittoivat pystyyn posliinipajan. Kymmenen vuoden tauon jälkeen he palasivat takaisin Heinävedelle. – Alunperin tein tietosanakirjoja, sain vatsahaavan ja siirryin keramiikkaan. Siihen loppuivat vatsahaavat, kertailee Risto. Paaterot ovat tehneet pitkän lenkin pitkin suomenmaata. Ensin laitettiin pytinki pystyyn Lappiin, Posiolle, josta vuonna -76 tultiin Heinävedelle, kun Kerman Savi aloitti toimintansa.(HL 15.5.1991)
kesätöihin, sillä työ kiinnostaa ja äitinikin työskentelee alalla. Olin siellä myös työharjoittelussa, joten tehtävät ovat pitkälti tuttuja. Töihin kuuluu ikäihmisten kanssa oleilua ja ulkoilua sekä muun muassa ruokailussa avustamista, Elisa kertoo. Töiden ohella Elisa ehtii myös hyvin lomailla. Muihin kesäsuunnitelmiin kuuluvat Ruotsin matka, mökkeily, ystävien kanssa oleilu, ratsastusleiri serkkujen kanssa sekä valmistautuminen tulevaan lukiovuoteen.
Iida Kauhanen,
8. lk
Iida on kesätöissä S-Marketissa ja Heinävedellä pidettävällä judoleirillä, jonka työllistäjänä toimii kunta. – Täytin hakemuksen molempiin paikkoihin, minkä kautta sain kesätöitä. Kaupassa töihin kuuluvat hyllyjen täyttäminen ja siistiminen sekä kuormien purku. Judoleiriä varten ainakin järjestelen ja siivoilen paikkoja sekä valvon ruokailua. Tarkemmat tehtävät selviävät myöhemmin. Kesätöistä saa varmasti paljon hyvää työkokemusta tulevaisuutta varten. Muihin kesäsuunnitelmiin kuuluu kavereiden
kanssa ajan viettoa sekä rippileiri, Iida kertoo tulevasta kesästään.
Aapo Timonen, lukion 2. lk Lukion toisella luokalla opiskeleva Aapo pääsi tänä vuonna hieman erikoisempaan kesätyöhön, sillä hakemus ja haastattelu poikivat näyttämöavustajan paikan Savonlinnan oopperajuhliin. – Internetistä löydettiin kavereiden ja vanhempien kanssa ilmoitus kesätyöpaikoista. Lähetetty hakemus herätti kiinnostusta ja pääsin suulliseen haastatteluun Savonlinnaan, Aapo kertoo. Haastattelussa painotettiin kovasti aiempaa kokemusta näytelmistä, mitä Timoselta löytyykin. Näyttämöavustajan tehtävänä on olla osa näytelmää esimerkiksi marssien sotilaana takarivissä. Aapon onkin tarkoitus toimia kyseisessä tehtävässä Boris Godunov-nimisessä näytöksessä. – Näyttämöllä olo kulkee verissä ja edustan kolmatta sukupolvea samoissa tehtävissä. Odotukset työtä kohtaan ovat korkealla. Kokemusta karttuu ja onhan se mukava kokeilla kaikkea uutta, aiem-
Muista Orionin keräilykampanja 1.5.–31.8.2015. Tule hakemaan keräilykorttisi apteekista!
ZIAJA AURINKOVOITEET tuplapakkaukset
1295 Adidas naisten ja miesten SUIHKU290 SAIPPUAT min en ole käynyt oopperajuhlilla. Muuten tulee otettua kesällä aika lungisti, suunnitelmiin kuuluu muun muassa pienimuotoinen roadtrip kavereiden kanssa, Timonen kertoo.
– Odotan eniten monipuolista työkokemusta. Pääsin kunnan kesätyöleirille kirjallisen hakemuksen perusteella. Tarkemmin tehtäviin kuuluvat alustavien tietojen mukaan erilaiset kunnostustehtävät ja pihahommat, kuten nurmikon leikkuu sekä piha-ja kenttäalueiden hoito. Kesään kuuluu myös ainakin siskon luona käynti Tampereen suunnalla, Ruippo kertoo tulevasta.
NYKYPÄIVÄNÄ KESÄTYÖpaikkojen hakeminen tapahtuu monesti internetissä ja vaatii oma-aloitteisuutta jo hyvissä ajoin. Työtä kannattaa etsiä avoimin mielin ja kesätyöt ovat aina hyvä mahdollisuus saada käytännön kokemusta työelämästä ja tienata rahaa omiin menoihin. Kaikesta työkokemuksesta on hyötyä.
Aromaterapia
Pentin Soppi puh. 0400 274 428
Kotipari Oy
Avoinna: ma–pe 9–17, la 9–14 Avoinna: ark. klo 9-17
Kermantie 2, Heinävesi. Puh. 040 766 7907
Koulutettu
HIEROJA Eija Heino Puh. 0500 199 063 Luostaritie 40 C Varistaipale
Kesähemmottelua! Aromakokovartalohieronta n. 1 h 50,Aromajalkahoito n. 1 h 40,Kysy myös muista hoidoista! Katso lisää: www.ennileinonen.fi UMG Diplomiaromaterapeutti, Diplomifytoterapeutti UMG Diplomiwellnessterapeutti,
Enni Leinonen MIFA Reg
p. 0500 186 303. Kermantie 4, Heinävesi
Hyvinvointia Heinävedeltä! puh. 0500 186 303
KANGASLAMMIN SIVUAPTEEKKI KKangaslammintie l i ti 16 16, KKangaslampi puh. 017 5586 363
Kauneushoitola Heli Tuomisto
9. lk
Parturi-Kampaamo
HEINÄVEDEN APTEEKKI KKermantie ti 1, 1 Heinävesi H i ä puh. 0440 561 641
Tarjoukset voimassa koko kesän.
Jan-Patrik Ruippo,
Enni Leinonen
Aurinkoista kesää kaikille asiakkaillemme toivottaa:
42,-
kotityöpalvelua Eveliina Vauhkonen
p. 044 098 3639 www.kotipari.fi
Johanneskodin hyvinvointipalvelut
Hierontaa, asentohuimaushoitoa
puh. 040 588 5880
fysioterapia Pauliina puh. 040 5150 255
FYSIOTERAPIA
Parturi-Kampaamo
Marketta Huoman Kermantie 18
HIUSTIIMI
puh. 0400 198 787
puh. 044 204 8221
Jalkojenhoitoa ja hermoratahierontaa
Karvion Hammashoito Oy Ajanvaraus
puh. 040 574 2692
Varistaival
Kesälehti
24 Kuljetukset ja liikenne SORAN JA MAA-AINESTEN KULJETUKSET Jylhästä ja Malkkilasta
VIL-KA TEAM OY
MARKO LUOSTARINEN P. 0400 379 960
s MAA- JA VESIRAKENNUS s SORA-, SEPELI-, MURSKE- ja MULTATOIMITUKSET s KAIVINKONETYĂ&#x2013;T
MAANSIIRTO JA KULJETUS HOTTINEN
Puh. 0400
272 350
Kuljetukset kattavasti, muutot, hinaukset 24 h, vaihtolavat, nostot: 21 tn-metrin nosturilla ammattitaidolla
Keramiikkapajassa voi käydä harrastamassa kesälläkin Tuula Tuula Ruokamo Ruokamo
Tuula Ruokamo
HEINĂ&#x201E;VEDELLĂ&#x201E; OMAA yritystään pyĂśrittävä keraamikko Karin Keitel järjestää tänä kesänä pajassaan kesäpuuhaa kaipaaville mahdollisuuden opetella keramiikan tekemistä. Hän on varannut pari tuntia keskiviikkoiltaisin keramiikkatĂśistä kiinnostuneiden ohjaamiseen ja opettamiseen. â&#x20AC;&#x201C; Harrastajille on tarjolla koko paketti, savipalasta polttoon saakka ja kaikki siltä väliltä. sanoo Karin Keitel. â&#x20AC;&#x201C; Neuvon ja ohjaan ihan kädestä pitäen, joten aloittelijankaan ei tarvitse arkailla. Jokaisella viikolla on oma teemansa ja kurssin hintaan vaikuttaa esineiden määrä ja koko.
â&#x20AC;?Neuvon ja ohjaan ihan kädestä pitäen, joten aloittelijankaan ei tarvitse arkailla.â&#x20AC;? Karin Keitel
p. 0400 278 345 ZZZ NXOMHWXVPLNNRQHQ Âż
SORAT ja ym. MAA-AINEKSET SOMPASAARESTA ja MALKKILASTA HANNU MALKKI Puh. 050 2828 Malkkilantie 144, Heinävesi www.soratoimitukset.fi
SORAT MYĂ&#x2013;S MALKKILASTA! s 3ORA JA MURSKETOIMITUKSET SEKĂ&#x2039; KALLIOMURSKEET JA SEPELIT ERI PUOLILTA (EINĂ&#x2039;VETTĂ&#x2039; ESIM -ALKKILASTA *YLHĂ&#x2039;STĂ&#x2039; JA 0Ă&#x161;LLĂ&#x2039;KĂ&#x2039;N KALLIOPERĂ&#x2039;STĂ&#x2039; s 3EULOTUT RUOKAMULLAT s 0YĂ&#x161;RĂ&#x2039;KONE JA KONESEULATYĂ&#x161;T s n TONNIN KUMITELAKAIVURIT s )SKUVASARATYĂ&#x161;T s n TONNIN TELAKAIVURIT s +AIVINKONETYĂ&#x161;T s ,OUHINTATYĂ&#x161;T PUH
JYLHĂ&#x201E;N SORA OY
puh. 0400
169 880, 050 5690 701
sähkĂśposti: jouni.luostarinen@pp.inet.ďŹ
Maansiirto Karvinen on maa-ainesten myyntiin ja toimittamiseen erikoistunut yritys. Perheyrityksemme on toiminut alalla jo 50 vuotta. KILPAILUVALTTIMME OVAT VANKKA AMMATTITAITO, LUOTETTAVUUS SEKĂ&#x201E; NOPEAT TOIMITUKSET!
Palvelumme mm. â&#x20AC;˘sora- ja mursketoimitukset â&#x20AC;˘seulottua multaa toimitettuna â&#x20AC;˘kaivinkonetyĂśt 26 tn telakaivinkoneella
Häyrylahdentie 53 A 83100 Liperi 0500 275 130 tai 0400 382 881 www.maansiirtokarvinen.ďŹ myynti@maansiirtokarvinen.ďŹ
Asiakaskuntaamme kuuluu julkinen sektori, kotitaloudet ja mÜkkiläiset. Toimitusalueemme ovat Liperi, Polvijärvi, Outokumpu, Joensuu ja Pohjois-Heinävesi
SOITA JA KYSY LIS Ă&#x201E;Ă&#x201E;!
PEHMOISTA SAVEA on helppo muovailla. Mutta heti, jos savesta aikoo valmistaa keramiikkaa, tarvitaan tukku hyviä neuvoja. Asiansa osaavan opettajan avulla keramiikan tekeminen onkin mahdollista ilman, että tekijä itse hallitsee kaikkia tyÜvaiheita. Opettajan ohjauksessa ja valmiita, testattuja raaka-aineita käyttämällä aloittelevakin harrastaja voi luoda savesta onnistuneen, omasta ideasta syntyneen ja omin käsin muotoillun keramiikkaesineen. KERAMIIKKA ON materiaali, joka kiehtoo harrastajia. Omatekoista keramiikkaa osaa arvostaa, kun tuntee sen monimutkaisen valmistusprosessin. Alussa on idea
Levytekniikkaa varten savi kaulitaan huolellisesti. Karin Keitelin kaulin on tukevaa tekoa. ja pala harmaata savea, jota muovaillaan, viimeistellään, kuivatellaan, koristellaan ja lasitetaan. Lopulta se muuttuu polttouunin kuumuudessa värikkääksi keramiikaksi. Valmiin, poltetun esineen näkeminen ja sen saaminen uunilämpimänä hyppysiinsä on aina yhtä jännittävää. Onnis-
tunut tyĂś palkitsee tekijäänsä jopa siinä määrin, että keramiikan tekemiseen voi vaikka jäädä koukkuun. â&#x20AC;&#x201C; KESĂ&#x201E;KURSSI-ILLAT alkavat kesäkuun toisella viikolla ja jatkuvat heinäkuun lopulle. Konseptia voidaan tarvittaessa muokata osallistujien
kanssa kesän kuluessa. Rinnalle voidaan ottaa myĂśs erillinen rakukurssi, mikäli osanottajia kertyy riittävä määrä, sanoo Karin Keitel. â&#x20AC;&#x201C; Jos kokemukset ovat hyviä, olen innokas rakentamaan tästä jokakesäisen elementin rikastuttamaan Heinäveden kulttuurikesää.
Keraamikko Karin Keitel jakaa osaamistaan Tuula Ruokamo
â&#x20AC;&#x201C; OLENKO MINĂ&#x201E; tosiaan tehnyt tuon? Osasin sittenkin, vaikka niin kovasti epäilin!, kertaa keraamikko Karin Keitel riemunkiljahduksia ja epäuskoisia huudahduksia, joita hän kuulee usein avatessaan polttouunia yhdessä oppilaidensa kanssa. Viikon, parin odotus palkitaan, kun oppilaat pääsevät vihdoinkin ensimmäistä kertaa silmäkkäin valmiin, omatekoisen keramiikkansa kanssa. KARIN KEITEL aloitti keramiikkatĂśiden opettamisen harrastajille jo ennen valmistumistaan artenomiksi Kuopion Muotoiluakatemiasta 1989. Hän on edelleen vuonna 1995 aloittamansa
yritystoiminnan ohella opettanut jatkuvasti keramiikan tekemistä erilaisilla kursseilla ja opintopiireissä. â&#x20AC;&#x201C; Pidän opettamisesta ja koen, että innostuneet oppilaat antavat minulle paljon, sanoo Karin Keitel. â&#x20AC;&#x201C; Olen huomannut, että vuosien myĂśtä opettaminen tulee minulle aina vaan antoisammaksi. VUOSIKYMMENIEN AIKANA Karin Keitel on paneutunut ja harjaantunut keramiikanteon opettamiseen. Hän on taitava jakamaan osaamistaan ja pystyy luotsaamaan oppilasryhmänsä eri tyĂśvaiheissa piileskelevien karikoiden läpi. Savea voi tyĂśstää monin tavoin ja niistä jokaisessa on omat niksin-
sä, joilla esineet saadaan pysymään koossa ja ehjinä loppuun saakka. Hän osaa myÜs ohjata oppilaansa tekemään tÜitä, joihin heidän taidoillaan voi yltää ja sitä kautta saavuttamaan pettymysten sijasta onnistumisen elämyksiä. KARIN KEITELIN perustama keramiikkapaja Inkariikka on aloittanut toimintansa Maaningalla kaksikymmentä vuotta sitten. Kaikki yrityksen tuotteet ovat Karin Keitelin itsensä suunnittelemia ja valmistamia. Hän vastaa myÜs tuotteidensa markkinoinnista ja hänellä on takanaan runsaasti vireää kesänäyttelytoimintaa. Heinävedellä yritys on toiminut vuodesta 2011 ja
lÜysi jo tuolloin paikkansa Kermanrannantieltä entisen apteekin talosta. Talossa on asuin- ja tuotantotilojen lisäksi myÜs pajamyymälä. Myymälästä lÜytyy keramiikan lisäksi myÜs lähiseudun käsityÜyrittäjien tÜitä. OPETTAMISESTA innostunut Karin Keitel ryhtyi Heinävedelle muutettuaan välittÜmästi vetämään pitäjillä kansalaisopiston keramiikkapiirejä ja erillisiä rakukursseja. Heinäveden kunnan kulttuuripalkinto hänelle myÜnnettiin vuonna 2013. Tänä kesänä Karin Keitel jatkaa keramiikanteon opettamista pajassaan myÜs kesällä, kun Soisalo-opiston opintopiirit ovat tauolla.
Kesälehti
25
Eija Kosunen
• RENKAAT • HUOLLOT • TESTIT
KAIKKI SAAT MEILTÄ! Palvelemme: ma–pe klo 7.30–16
HEINÄVEDEN HUOLTOKORJAAMO KY
Liikenteessä KULJETUSPALVELU HAKULINEN
P. 040-4151 302
Kuljetukset ja maansiirtotyöt sekä traktorityöt
Veistäjäntie 1, Heinävesi Puh. (017) 562 221, 0400 277 811, 0400 187 462
PARASTA MAHDOLLISTA Sirkka Purhosen kasvihuoneessa kuivuu useampikin pitsiliina. Isotkin liinat kovettuvat kauniiksi suojaruukuksi. Seuraavaksi Sirkka kokeilee, miten huivista saisi kovettamalla koristeruukun.
+Yamaha F5 AMHS
alk. 2.890,- +tk
(svh. alk. 3.090,- + tk) Kuvan vene lisävarustein
Pitsi pinkeäksi betonilla Eija Kosunen
LOJUUKO KOMEROSI kätköissä lahja- tai perintöliinoja, virkattuja pitsisiä, joille ei tunnu löytyvän käyttöä? Ei huolta, nyt on ratkaisu keksitty, eikä se ole roskis tai kirppis, vaan kierrätys ja koristus. Pitsiliinoista voi helposti ja halvalla tehdä toinen toistaan upeampia ruukun suojuksia kovettamalla ne betonilla ja värjäämällä spraymaalilla. KIRKONKYLÄLÄINEN Sirkka Purhonen kekkasi netistä betonitöitä koskevalta sivustolta kuvauksen pitsiliinojen kovettamisesta sementillä. Ohjeet ovat hyvin yksinkertaiset: Tarvitaan liinoja, pyöreitä, soikeita, miksipä ei myös suorakulmaisia.
Ostetaan rakennussementtiä, varataan ruukkuja kuivausalustoiksi, sanko ja vettä ja sekoitukseen tarvittava keppi tai kauha. Kastetaan ohjeen mukaan valmistetussa sementtivellissä liinat ja laitetaan ne kuivumaan ylösalaisin asetettujen ruukkujen päälle. Ruukku antaa muodon valmiille tuotteelle. Märkänä liinaa voi asetella mielensä mukaan. Ja jos pitsiruukku ei tunnu riittävän kovalta vuorokauden kuivumisen jälkeen, voi siihen laittaa uuden kerroksen pensselillä. – Kun pitsiruukku on kovettunut kunnolla, voi sen helposti maalata spraymaalilla. Liinan kuivuminen kestää noin vuorokauden. Liinojen lisäksi olen valanut muovihanskasta käden, jonka kämmenelle asettelin kaksi punaista sydäntä. Seu-
raavaksi kokeilen pieniä kumisaappaita. Ihan kaikki on mahdollista, innostaa Sirkka. OMA JUTTUNSA Sirkalla on pihalaattojen valaminen kuivabetonista. Muotit hän tilasi Kiinasta netin kautta. Yhdestä muotista tulee kaikkiaan yhdeksän laattaa. Kuivabetonista valmistetaan ohjeen mukaan paksun puuron tapainen massa, joka tiivistetään muottiin. Massa saa olla muotissa viitisen minuuttia, jonka jälkeen muotin voi nostaa pois ja jatkaa seuraavan tekemistä. Laatat saavat kuivua paikoillaan usean päivän ajan. – Sottaista puuhaahan tämä on, mutta hauskaa. Ja taatusti saa persoonallisia tuotteita, jotka eivät kosteudesta kärsi, Sirkka Purhonen vakuuttaa.
+Yamaha F40 FETL
alk. 12.490,- +tk (svh. alk. 14.345,- + tk) Kuvan vene lisävarustein
1.490,- +tk Kaupan päälle veloituksetta sähköperämoottori Yamaha M-12 (arvo 199,-) (svh. alk. 1.844,- + tk) Kuvan vene lisävarustein
MYYNTI-HUOLTO-VARAOSAT Avoinna: ma-pe 9–17 la 9–13 Kuivumassa olevia betonilaattoja Pitsiruukkuja on maalattu sisä- ja ulkopuolelta spraymaalilla. Etuja muotti. alalla betonikäsi punaisilla sydämillä eli sydämet kämmenellä.
Kesälehti
26 Kuljetukset ja liikenne
Tuula Ruokamo
VANKALLA - kaikki autohuollot ja -korjaukset AMMATTI- - kolarikorjaukset ja maalaukset TAIDOLLA - autovuokraus/sijaisauto HEINÄVEDEN
AUTOKORJAUSKESKUS www.autokorjauskeskus.com
017 561 771, 040 8403 913 017 561 778, 040 8403 913 Puolukkatie 4, 79700 Heinävesi. Palvelemme ma–pe 7.30–16.30
M ÖKKILOMAT IKKONEN KY
HYVÄTASOISET VUOKRAHIRSIMÖKIT
040 749 7922, 050 578 0732
-HUOLTO Juha Lyytikäinen Ky
uri me ju Olem varten! sinua
Rengasmyynti, asennus ja korjaus Pidä tauko/ VIRKISTY KAHVILLA! • Pientä syötävää • Elintarvikkeita • Lelut • Mökille makkarat ym. • Onget • Paistamme joka päivä • Tikat • Nestekaasut • Matkailuautovuokraus • Jäätelöä - limsaa • Olutterassi - kylmää olutta • Pesunesteet - autohoitoaineet
Perinteinen, nostalginen huoltoasema, ainut Itä-Suomessa, tule käymään!
Hyvää kesää! p. 0400 379 350
TAXI
TAKSIPALVELUT
Tähän murupiirakkaan raparperi pilkotaan raakana tai sulaneena pakastimesta suoraan pohjataikinan päälle ennen paistamista.
TAXI
JHK GROUP OY
Henkilöautot: puh. 0500 721 616, Saija puh. 0400 721 616, Leo Tilausajot (1+16h): puh. 0400 728 816 Heinävesi
TAXI
TAXI
Tilaa kivaa kesälukemista:
www.heinavedenlehti.fi
KERMAJÄRVEN LIIKENNE • TAKSI- JA BUSSIKULJETUKSET
Raparperi maistuu kesäkeittiössä yksin ja yhdessä Tuula Ruokamo
JOS PURAISEE raakaa raparperinvartta, sen jykevä kirpeys vihloo leukaperissä ja tirskauttaa vedet silmiin, mutta kypsennettynä raparperi on kesän ensiherkku. Kun nuoret varret pilkkoo kannelliseen kulhoon, ripottelee sekaan reilusti hillosokeria ja ripauksen kanelia, syntyy kannen alla 225 asteisessa uunissa kahdessakymmenessä mi-
nuutissa hilloa, josta kirpeys on kaikonnut. Sitä nautitaan ensihätään jäätelön kanssa tai käytetään pullataikinasta leivottuun raparperipiirakkaan. Raparperikiisseli on perinteinen jälkiruoka, jota keitetään kiireen vilkkaa ensimmäisistä raparperinvarsista ja se maistuu kylmän maidon kanssa pitkän talven jälkeen ihan kesältä.
TÄMÄN PÄIVÄN elintarviketeollisuus ja ruoan maailman-
laajuinen jakelu tarjoavat kotikeittiön käyttöön lukemattomia raaka-aineita, joista mummo ei nuoruudessaan osannut uneksiakaan. Hänen oli tyytyminen kermamaidon, sokerin ja perunajauhojen seurassa hiirenkorville luettujen keittokirjojen ohjeisiin. Nyt netti on pullollaan ruokareseptejä ja niistä voi valita tarpeeseen jos toiseenkin juuri sen oikean ja valmiiksi testattuna. Aikaansa seuraavien ja
työkseen reseptejä värkkäävien tekijöiden valikoimista löytyy raparperireseptejäkin yllättävän paljon ja hyvin erilaisia. Niissä pihanperän raparperi kohtaa kaukaisen kookoksen, sekoittuu outoihin sokereihin, maustettuihin rahkoihin ja saa mausteekseen inkivääriä, chiliä, minttua ja balsamicoa. Siellä se on kuin kotonaan huurrereunaisessa drinkkilasissa osana juhlajuomaa.
Valttikorttina aikainen sato
Heinävesi • 0400 276 456 posti@kjliikenne.com
TANEN TAKSI p. 0440 572 280 Palokki p. 0440 572 282 Kosula
1 + 8 henkilöä
LÄHES JOKAISESSA, muutama vuosikymmen sitten perustetussa keittiöpuutarhassa kasvaa vähintään yksi raparperipehko. Pehko viihtyy vuosikymmeniä samalla paikalla ja kun sitä muistaa syksyllä ja keväällä lannoittaa, se antaa satoa aina vaan. Raparperia on helppo lisätä jakamalla juurakoita ja sitä on tehty sukupolvien ajan. Ei niin pientä tölliä kylässä, etteikö pihanpe-
EDULLISET, KATSASTETUT AUTOT
Tiemurskeet ja rakennussepelit Karviosta! puh. 0400-484 442 Muutot ja kuljetukset Timo Kukkonen
Tuula Ruokamo
kuorma- ja pakettiautoilla! puh. 050-517 4301 Heikki Kotilainen info@kuljetuspetruleum.com www.kuljetuspetruleum.com
Petruleum Oy
hintaluokissa 500 – 10 000 €
Rahoitus ilman käsirahaa. Relanderinkatu 73, Varkaus
Puh. 040 506 3446 www.automyyntimustonen.fi
rällä rehottanut ikioma pehko. Raparperi työntää kirkkaanpunaisia lehtinuppujaan maasta heti, kun lumet ovat sulaneet ja varret ovat korjuukuntoisia muutamassa viikossa. Aikainen sato on ollut kasvin valttikortti aikoina, jolloin on elelty omavaraistaloudessa eivätkä kaupan hyllyt ole notkuneet tuoretavarasta ympäri vuoden.
KASVIN SYÖTÄVÄ osa ovat lehtiruodit, eli keittiökielellä raparperin varret. Ne irrotetaan kasvustosta nykäisemällä, ei leikkaamalla. Tukeva ote varren tyveltä ja topakka nykäisy alaspäin samanaikaisen pienen kiertoliikkeen kanssa irrottaa varren siististi, eikä kasvustoon jää pilaantumiselle herkkiä leikkuupintoja. Varsista poistetaan sitkeä kuori veitsen avulla näppärästi suikaleina vetämällä. Alkukesän nuoret varret ovat mehukkaita ja ne voi käyttää kuorineenkin. Varret muuttuvat vanhetessaan puu-
maisiksi ja maku katoaa. Raparperi kannattaakin säilöä talven varalle jo kesäkuussa ja antaa pehkon kerätä loppukesä ajan voimia seuraavalle kasvukaudelle. Pakastaminen on helppo ja hyvä säilömistapa. Huuhdotut varret kuoritaan ja paloitellaan suoraan pakastepusseihin. KASVIN KOOKKAAT, tummanvihreät lehtilavat ovat ravinnoksi kelpaamattomia, mutta niitä voi käyttää vaikkapa betonilaattojen muotteina tai niistä voi väkertää hellehattuja. Raparperi kasvattaa korkean kukkavarren ja avaa komean keltavalkoisen röyhynsä kesäkuussa. Paitsi, että säntillinen kotipuutarhuri nykäisee kukkavarret irti ennen kuin kukat avautuvat, ettei raparperi ryhdy tuottamaan siemeniä ja jätä lehtien kasvattamista sikseen. RAPARPERI SISÄLTÄÄ oksaalihappoa, joka sitoo kalsiumia, ja siksi sen kanssa on hyvä
nauttia vaikkapa maitotuotteita, sillä muuten oksaalihappo ottaa tarvitsemansa kalsiumin elimistön soluista. Yltiöpäistä, jatkuvaa raparperiherkkujen syömistä kannattaa välttää, sillä raparperi voi vahingoittaa hammaskiillettä, ärsyttää suolen seinämiä ja synnyttää munuaiskiviä. Raparperi on kuitenkin kausiherkku, jota harva syö ympäri vuoden. Useimmissa raparperiresepteissä kalsiumin tarvekin on huomioitu ja niissä on mukana joku kalsiumia sisältävä ainesosa.
TÄNÄ VUONNA Suomen Luonnonvarakeskus Luke etsii vanhoja raparperilajikkeita DNA-tutkimuksia varten. Haussa ovat erityisesti punamaltoiset ennen 1940-lukua istutetut pehkot. Myös harvinaiset makeat ja vähähappoiset raparperilajikkeet halutaan löytää. Tiedot voi lähettää osoitteeseen www.luke.fi/ilmoitakasvi, jos löytää tai tietää vanhan raparperipehkon.
Kesälehti Kesänmakuinen pannacotta
27 TILAA ITSELLESI TAI LAHJAKSI JA VOITA 1000 € MATKALAHJAKORTTI!
TUTTU JA tavanomainen raparperijälkiruoka on perinteinen perunajauhoilla saostettu kiisseli. Sen voi tarjota vaihteeksi yhdessä pannacottan ja mansikkakiisselin kanssa. Pannacotta on maitopohjainen hyytelö ja sopii mainiosti raparperikiisselin seuraksi. Reseptin kookoskerman voi halutessaan korvata maidolla. Mansikkakiisseli tuo annokseen lisää kesän makua ja silmänruokaa nautiskelijoille. Pannacotta Pannacotta: 2 dl kookoskermaa 2 dl kuohukermaa 1 dl maitoa 1 dl Multi-hyytelösokeria 1 tl vaniljasokeria
Kuhinaa kesään
PAIKAL L
ISLEHD
Päälle kerroksittain: Raparperikiisseliä n. ½ dl/annos Mansikkakiisseliä n. ½ dl/annos
SEKOITA PANNACOTTAN ainekset kattilassa ja keitä n. puoli minuuttia. Jaa kuuteen juomalasiin tai annosmaljaan. Anna jäähtyä ja jätä hyytymään jääkaappiin muutamaksi tunniksi tai mieluummin yön yli. Jatka valmistamalla kaksi kiisseliä, toinen raparperista ja toinen mansikoista. Kerrosta ne
ESTÄ!
jäähtyneinä hyytyneen pannacottan pinnalle. Jos saatavilla on mansikoita, koristele annokset mansikkalohkoilla tai piilota niitä yllätykseksi annosten pohjalle.
Raikas raparperi-appelsiinihillo MANSIKKA JA raparperi ovat kotoinen makupari ja niitä keskenään sekoittamalla syntyy maistuvaa mehua ja hilloa. Raparperipehko tekee kuitenkin satoa jo ennen mansikoita ja niinpä nuorista raparperinvarsista kannattaa mansikoiden kypsymistä odotellessa tehdä hilloa appelsiinin kanssa. Tämä hillo maistuu vohveleiden ja lettujen lisukkeena ja vie kielen aamiaisella, kun sitä sipaisee paahtoleivälle. Sopii tarjottavaksi myös juustojen seurana.
Info ASPA Tunnus 5002794 00003 VASTAUSLÄHETYS
Puh.
Postinumero ja -toimipaikka
Lähiosoite
Lehden maksaja (jos eri kuin saaja)
Sähköposti Puh.
Postinumero ja -toimipaikka
Lähiosoite
Lehden saaja
Sähköposti
s on Kestotilau in! is ll aina edu
1 erässä (91 €) 2 erässä (á 46,50 €)* 3 erässä (á 31,33 €)* 4 erässä (á 23,75 €)* Kampanjatunnus: KESTO+1KK
Täyte: 1 litra raparperinpaloja (kokeile myös erilaisia marjoja) 2 tlk rahkaa (voit käyttää myös vanilja- t. sit-
LAITA UUNI lämpenemään 175 asteeseen. Sekoita muruseoksen kuivat aineet keskenään ja lisää voisula. Ota seoksesta kolmannes (5 dl) erilleen piirakan pinnalle ripoteltavaksi ja tee lopusta muruseoksesta pohjataikina lisäämällä siihen keskenään sekoitetut piimä ja kananmuna. Levitä pohjataikina leivinpaperin päälle uunipellille. Pienet kokkareet eivät haittaa menoa ja jos puolitat reseptin, kananmunaa ei tarvitse puolittaa. Ripottele raparperinpalat taikinan päälle. Sekoita täytteen muut ainekset; rahka, sokeri, munat ja vaniljasokeri keskenään ja valuta täyte raparperinpalojen päälle. Ripottele lopuksi muruseos täytteen pinnalle. Paista 45 minuuttia uunin keskiosassa. Piirakka on parhaimmillaan vähän jäähtyneenä ja yhä rapeana hyvän kahvin kanssa. Jäätelö tai vaniljakastike täydentävät makunautinnon.
Tilauksen maksan:
Pohjataikina: 1 litra muruseosta 2 dl piimää 1 kanamuna
Pinnalle: 5 dl muruseosta
*Erälisä 1 € / erä.
Murupiirakka Muruseos: 8 dl vehnäjauhoja 3 dl sokeria 2 tl leivinjauhetta 2 tl soodaa 2 tl vaniljasokeria 250 g voisulaa
ruunarahkaa) 2 dl sokeria 2 kananmunaa 3 tl vaniljasokeria
Kyllä kiitos!
LEIPOMISESSA RAPERPERI käytetään useimmiten hillona. Sillä täytetään tuulihattuja, maustetaan ja päällystetään juustokakkuja ja sitä hierotaan voin kanssa täytteeksi macaronleivoksiin. On kuitenkin olemassa piirakka, johon raparperi pilkotaan raakana suoraan pehkosta tai sulaneena pakastimesta. Tällä reseptillä syntyy kerralla pellillinen, mutta resepti on helppo puolittaa, jolloin piirakka mahtuu ø 28 cm vuokaan.
Tilaan Heinäveden Lehden KESÄTARJOUKSEN!
Maisemakahvilan murupiirakka
Kestotilauksena 12 kk 91 € +1 kk lehdet kaupan päälle
LAITA KANELITANKO raparperi- ja appelsiinipalat kattilaan, kaada päälle appelsiinimehu. Hauduta kunnes raparperi pehmenee. Lisää hillosokeri ja keitä vielä 10 minuuttia. Ota kanelitanko pois ja lisää vaniljasokeri. Tölkitä ja säilytä viileässä.
Määräaikaisena 6 kk 50 € (norm. 55 €) Tunnus: 6KK15 3 kk 27 € (norm. 32 €) Tunnus: 3KK15
POSTIMAKSU MAKSETTU
Raparperi-appelsiinihillo 1½ litraa raparperinpaloja 2 appelsiinia paloina 1 appelsiinin mehu 1 kanelitanko 5 dl hillosokeria 1 tl vaniljasokeria
Tarjous koskee uusia kotimaan tilauksia ja on voimassa 26.6.2015 saakka. Keskisuomalainen Oyj voi käyttää yhteystietoja markkinoinnissa. Tilaajien kesken arvomme 1000 euron matkalahjakortin 30.6.2015. Voittajan nimi julkaistaan paikallislehdissämme.
Tilaa oheisella kupongilla, p. 017 562 571, tilaukset@heinavedenlehti.fi tai www.heinavedenlehti.fi/tilaustarjous us
Kesälehti
28
Retkimeloja kunnioittaa luonnonvoimia Sari Juuti
Sari Juuti
Melontaretken makunautintoja ovat nuotiolla keitetyt kahvit.
Eija Kvintus
SARI JUUTI ja Jouni Riikonen muistavat erään syksyisen melontareissun, jolloin Kermajärven pinta oli niin taianomaisen tyyni, ettei tiennyt, mistä vedenpinta loppuu ja mistä taivas alkaa. Myös täydellinen hiljaisuus voi yllättää vesillä joskus niin, että sitä on ihan pysähdyttävä kuuntelemaan vaikka muuten pariskunnan matkanteko etenee leppoisasti tarinoiden. Luonnonrauhan kokemisen lisäksi pariskunta nimeää retkimelonnan hyviksi puoliksi sen, että se on halpa harrastus ja irrottaa takuuvarmasti ajatukset arjesta. Ja onpa meloen menty häämatkallekin viime kesänä Kolovedelle. MUTTA OSAA luonto järjestää jännitystäkin. Tyyni sää saattaa muuttua hetkessä myrskyksi. Ukkospuuskan yllättäessä olo on kuin kumiankalla kylpyammeessa, kun laineet keikuttavat kanoottia. – Esimerkiksi Vasarasaaresta Kermanrantaan on tunnin melontamatka ja iso selkä ylitettävänä. Myrskyssä tuntikin on pitkä aika ja voi virua huonoissa olosuhteissa pariksikin tunniksi, Jouni sanoo. Pari kertaa on myrskyn yllätettyä pitänyt ottaa nopeasti rantaan. – Alussa läksimme vesille säällä kuin säällä aina, kun oli vapaata. Nyt katsomme kelin tarkemmin. Jos tuulee tai sataa, niin jäämme suosiolla kotiin, pariskunta sanoo. Vuodenajoista kevät ja etenkin syksy ovat lämpötilan puolesta otollisempia. Heinäkuun helteillä aurinko porottaa vesillä vähintään yhtä paahtavasti kuin maallakin. VESILLÄ ON alkamassa nyt kolmas kesä meloen. Rapiat viisi metriä pitkä Yakariksi ristitty inkkarikanootti ostettiin käytettynä ja saatiin 650 eurolla. Uudet maksavat vähintäänkin sen tonnin. – Harkitsimme pitkään moottoriveneen hankkimista, mutta sillä olisi pitänyt lähteä aina samasta rannasta. Kanootti on kevyt nostella ja siirrellä auton peräkärryyn, Jouni sanoo. Melontaretkille he ovat lähteneet Kermajärvelle Kermanrannasta ja Kolovedelle joko Pilpan kanavalta tai Kirkkorannasta Enonkosken puolelta. – Ensi kesänä ajattelimme tutustua Karvion kosken yläpuolisiin vesiin. KOLMEN HENGEN intiaanikanootin kyydissä kulkee vaivattomasti kahden melojan lisäksi tarvittaessa yksi matkustaja, joka on useimmiten Jounin kohta 8-vuotias tytär Tia-Maria.
Päiväreissuille mukaan pakataan ruoka- ja kahvinkeittotarpeet sekä polttopuut. Maihin noustua katsotaankin ensimmäiseksi, mihin kahvitulet laitetaan. Nuotiokahvia ei Jouni Riikosen mukaan voita mikään. Varsinkin, kun postinjakajana saa juoda termoskahvia tarpeekseen. Muutenkin retkiateriat ovat täysipainoisia. Aamulla keitetään aamupuuro ja päivällä syödään lämmin ruoka.
”Myötätuuleen meloessa tuntuu, että tässähän mennään ylämäkeen. Mela pyörii vedessä, mutta paatti ei tunnu liikkuvan mihinkään.” Sari Juuti
– Jos ollaan yövytty, niin kanootin kyydissä on ollut kahden kylmälaukun lisäksi myös reppu, teltta ja makuupussit. Ja hyvin mahduttu, Sari Juuti sanoo. Tavarat on kuitenkin pakattava harkiten, jotta kanootti on tasapainossa ja kulkee kiemurtelematta. Inkkarikanoottia he melovat kajakeista tutulla kaksilapaisella melalla samaan tahtiin. Yllättäen kanootti kulkeekin vaivattomimmin vastatuleen. Se ikäänkuin nousee aaltojen päälle. – Myötätuuleen meloessa tuntuu, että tässähän mennään ylämäkeen. Mela pyörii vedessä mutta paatti ei tunnu liikkuvan mihinkään, Sari nauraa. Mukavan leppeä matkavauhti on neljä kilometriä tunnissa. Päivän melontamatkaksi kertyy useimmiten 10– 15 kilometriä. Vesillä kanootin perässä liehuu Suomenlippu. Jouni Riikosen mukaan Kermajärvellä näkee harvoin muita meloja. Sen sijaan Kolovedellä tuntuu välillä olevan suorastaan ruuhkaa. Esimerkiksi juhannuksena leiripaikat ovat täynnä. Juttuseuraa olisi. – Harmi vain, ettei ole kielitaitoa, sillä Kolovedellä melojat ovat enimmäkseen sveitsiläisiä ja saksalaisia. Pitäisi mennä kielikurssille, jotta pärjää kansallispuistoissa, Jouni leukailee. Kermajärvellä paras leiripaikka löytyy Vasarasaaresta. Haapakota ja Viitasaari ovat vähemmän käytettyjä. – Kolovedellä leiripaikat ovat siistejä ja hyvin hoidettuja. Tulipaikat, vessat ja halkoliiterit löytyvät. Samoin puulaverit telttoja varten. Ainoa miinus tulee siitä, ettei siellä ole sadesuojia.
Kermajärvi on kesällä silmiä hivelevän kaunis. Eija Kvintus
Sari Juuti ja Jouni Riikonen aloittivat melontakauden toukokuun puolivälissä. Kevät oli niin kolea ja sateinen, ettei vesille tehnyt mieli. Viime vuonna nautittiin toukokuussa jo 20 asteen helteistäkin.
Kesälehti
Nokkonen 1991 HEINÄVEDEN LEHDEN ensimmäinen kesäwlehti Nokkonen 15.5.1991: Kiewariperinne elää uudessa muodossa Karviossa. Karvion Kievarilla on pitkä perinne matkamiesten majoittamisessa ja kyydityksessä. Nykyinen isäntä Rauno Koponen on jo kolmas Koponen, joka taitaa matkailijoiden palvelemisen. Ja perinne jatkuu, ovathan perheen lapset mukana kievaritoiminnassa. – Kievariin kun tultiin, yleensä yövyttiin, syötiin ja seuraavana päivänä kievari kuljetti matkaajan seuraavaan kohteeseen. Vuorokauden aikana oli suoritettava tietty määrä pakollisia kyytejä seuraavaan kievariin. Ajankohdat olivat määrättyjä. Varkauteen päin mentäessä seuraava kievari oli Jokiniemessä, Joensuun suunnassa Kortemäki oli seuraava kievari ja Kuopion suunnassa Kosulassa oli seuraava etappi. Noin 20 kilometrin välein oli yleensä kievari tai majatalo, kertoo Rauno Koponen.
Tilaa kivaa kesälukemista: www. heinavedenlehti.fi
Jari Sourander/Keskisuomalaisen arkisto
Alansa ammattilaiset Piika-Pipa
Vuoden jokaisena päivänä
HOIVA- JA KOTIHOITOPALVELUT • Omaishoidon vapaapäivät • Lääkehoito • Asiointi • Hygienia/pesuapu • Siivoukset ym....
040 1820 886 0400 187 331
Henna Pirjo
KOTITALOUSVÄHENNYS!
Laadukasta puunkorjuuta
Piiroset Ky
T-kirjaimen muotoinen laituri on suomalaisten suosikki.
FinnHarvest Oy
Rakenna laituri oikein NORMAALIKOKOISTA mökkilaituria varten ei tarvita rakennuslupaa. Innokkaimmat puuha-petet nikkaroivat mökkilaiturinsa itse, mutta kiireisen mökkiläisen paras vaihtoehto on valmislaituri, joka toimitetaan ja asennetaan asiakkaan puolesta. Laituria valittaessa käytännöllisyys ja käyttötarkoitus pitää ottaa aina huomioon. Esimerkiksi lapsiperheen laituri kaipaa kaiteita, kun taas himouimarin laituri tarvitsee uimatikkaat.
ohjeet siitä, miten laituri pitäisi rakentaa, ovat yksinkertaiset. 1. Laituri pitää rakentaa tontin edustalle niin, ettei laituri tai sen käyttäminen rajoita naapuritontin käyttöä, tai ole muuksikaan haitaksi. Laituria ei tulisi rakentaa aivan tilojen rajalle. Sopiva minimietäisyys naapuritilan rajaan on viisi metriä. 2. Laiturin pitää rakenteensa puolesta olla mahdollisimman avoin, niin että veden virtauksia ei oleellisesti rajoiteta. Vähiten vir-
YMPÄRISTÖMINISTERIÖN
K
29
Anna-Kaisa Jäntti
Tuotteita rajoitettu määrä. Myynnissä Heinäveden Lehden konttorilla osoitteessa Kermanrannantie 8 C aukioloaikoina ma ja ti klo 9–11 sekä 12–15 , ke klo 12–15, to ja pe suljettu.
kpl
11,-
Heinäveden Lehden kestotilaajalle
kpl
Meiltä löydät myös paljon erilaisia Savon Sanomien oheistuotteita esim.
REPPU
10,-
Kaikkia tuotteita rajoitetusti.
Savon Sanomien kestotilaajalle
8,-
kpl
kpl
Heinäveden Lehden kokoontaittuva PUTKIKASSI musta ja punainen
10,-
16,-
Heinäveden Lehden kestotilaajalle
9,-
LIPPIS
Vielä muutamia yksittäiskappaleita jäljellä: - Kesäreppuja - Morfhuiveja - Sateenvarjoja
kpl
13,-
Meiltä löydät myös Savon Sanomien: - Kassi - Sateenvarjo: musta tai keltainen - Säilytysboksi - Puuvillapipo - Tablettikotelo
Hannu Meriläinen puh 040 532 5554 hannu.merilainen@metsa.fi www.laatumaa.fi
19,-
kpl
Heinäveden Lehden kestotilaajalle
Heinävesi Karjalansaari, hinnat alk. 53 000 €. Heinävesi Palokki, hinnat alk 50 000 €. Varkaus Miehalanjärvi, hinnat alk. 25 000 €. Tarjontaa myös Leppävirran Osmajärvellä ja Oravikoskella. Tutustu kohteisiimme internetsivuillamme tai kysy lisätietoja.
GRILLAUS-/LEIVONTAESSU petroolinvihreä, viininpunainen ja sinimusta, konepesunkestävä 60o
LIPPALAKKI kolme eri väriyhdistelmää
11,-
Metsähallitus Laatumaa myy
Heinäveden Lehden
KIVAA kesä a e k än! aik Heinäveden Lehden
Kassi menee pieneen tilaan, helppo ottaa mukaan varakassiksi esim. matkalle.
tauksia rajoittavat paalujen varaan rakennettavat laiturit tai ponttonilaiturit. Myös perinteiset arkkulaiturit tulevat kysymykseen silloin, kun arkun ja rantaviivan väliin jätetään riittävä virtaustila. 3. Vesialuetta ei saa täyttää ilman lupaa. Vesialuetta täyttämällä tehtävät laiturit ja aallonmurtajat saattavat aiheuttaa veden virtausolosuhteissa haitallisia muutoksia ja niiden rakentamiseen on sen vuoksi hankittava vesilain mukainen lupa.
Savon Sanomien kestotilaajalle
8,-
Kalajuliste
5,-
Vanhat SUTKAUSKIRJAT Suuri KALAJULISTE
Savon Sanomien kestotilaajalle
3,-
kpl
Kesälehti
30
Syväsalmen niemen männikössä oli tarinan Juhani Ilppola
Mäntyjen tummat holvit kuuntelevat äänettöminä kysymyksiäni Odotan vastauksia menneeltä ajalta kaiken nähneeltä viisaudelta Sateen kimmellys neulasissa kuivunut, katkennut oksa tumman kaarnan rosoisuus Olen hiljaisuuden kehässä elämänvirran valtapiirissä Kuuntelen omia vastauksiani tunnen, minäkin kasvan.
PAIKALLISET ASUKKAAT olivat kertoneet vanhemmillemme, että mäntyjen joukossa oli joskus ollut karsikkopuu. Sen kylkeen oli veistetty vainajien nimikirjaimia ja puumerkkejä. Kuolleita oli silloin kuljetettu veneillä siunattuun kirkkomaahan haudattavaksi, mutta varmuuden vuoksi oli kuitenkin perinteistä tapaa noudattaen merkitty nimi karsikkopuun kylkeen. Uskomus oli, että jos vainajan sielu pyrki samaa reittiä takaisin entiselle asuinpaikalleen, niin se nimen nähdessään ei voinut ohittaa karsikkopuuta vaan jäi oleilemaan sen lähettyville. EI SELLAISIA asioita pitäisi kertoa lapsille. Hämärän hiipiessä männikkö muuttui pelottavaksi. Puiden lomassa vilahteli tummia varjoja, ja vaikka aikuiset selittivät, että lepakot siellä vain pyydystivät hyönteisiä, niin oliko aivan varma, etteivät ne kuitenkin olleet niitä kuolleitten sieluja. Männikön keskellä seisoo neljä puuta kuin taivaaseen
asti avoimen temppelin nurkkapylväät. Puihin oli tavallisesti ripustettu pyykkinarut. Kun äiti oli pessyt pyykkiä ja huuhtonut vaatteet virran vedessä niemen kalliolla, hän ripusti ne männikköön kuivumaan. Kauniina kesäpäivinä rannalla puhalteli raikas tuuli, joka sai virran välkeh-
”Hämärän hiipiessä männikkö muuttui pelottavaksi.” timään ja pyykit heilumaan. Äidin pyykinripustuksella ei ollut mitään rituaalista tarkoitusta, mutta joskus karsikkopuuhun on ripustettu koristeeksi värjättyjä nauhoja tai vaatekappaleita. Puuta on silloin saatettu kutsua pitämyspuuksi. Siihen on voitu myös kiinnittää lyhyitä lautoja, joissa on ollut vainajan nimikirjaimet tai puumerkki
Männikössä seisoo neljä puuta kuin taivaaseen asti avoimen temppelin nurkkapylväät.
sekä kuolinpäivä, ja puu on silloin toiminut usean vainajan yhteisenä muistopuuna.
K.H.HORNBORG ON kirjoituksessaan karsikoista Virittäjä-lehdessä vuonna 1886
maininnut, ettei läheskään kaikkia karsikoita silloin enää tehty kasvavasta puusta, vaan
esimerkiksi laudanpäästä tai kivestä ja karsikon alkuperäinen merkitys oli sen myötä
Juhlat niemessä syntymäpäiviä. Joskus vietettiin lettukekkereitä. Vieraita saattoi olla mukana, tai sitten oltiin pelkästään omalla joukolla. LUONNONTILAISENA SÄILYNYT jylhä männikkö antoi tapahtumalle juhlavat puitteet ja vielä enemmän sitä juhlisti, jos samaan aikaan sattui valkeakylkisen höyrylaivan ohikulku loma-asuisine matkustajineen. Suomenlippu hulmusi laivan perässä ja saattoipa laivan kapteeni ”riikkarin” kahvasta vetää höyrypillistä raikuvan tervehdyksen huomatessaan rannalla juhlivan porukan. HEINÄVESI-LAIVOJEN päivittäinen ohikulku oli muutenkin piristävä kohokohta kesämökkiläisten päivärutiineissa. Tavallisesti mentiin niemeen joka päivä laivaa katsomaan ja tervehtimään vilkutuksin miehistöä ja matkustajia. Rannalla vilkuttavat pienet lapset saivat osan matkustajista niin hellämielisiksi, että vilkutus oli palkittava karamelleja heittelemällä. Se onnistui hyvin, sillä Syväsalmi on vain kolmisenkymmentä metriä leveä ja reitti kulkee keskellä.
Tytöt laivaa katsomassa juhannuksena 1974.
Juhani Ilppola
SYVÄSALMEN NIEMEN männikköön on myös viety ruokaa ja juomaa, kuitenkin pel-
kästään omiin suihin nautittavaksi ja vieraiden kestitykseksi. 1950-luvulla oli niemessä kiinteä pöytä ja penkit. Siellä juotiin kauniilla säällä sunnuntaikahvit tai juhlittiin nimi- ja
SAMANLAISEN VAIKUTUKSEN oli lasten vilkutus tehnyt Heinävesi- laivan Eila- emäntään, kun hän 1970- luvun puolessa välissä alkoi heitellä kiitokseksi jäätelöitä. Sitä jatkui peräti neljän kesän ajan. Sitten laivaemäntä vaihtoi pestinsä isompiin laivoihin ja Heinäveden reitin höyrylaivat vaihtuivat dieselmoottorikäyttöisiin. Laivoja on kuitenkin sen jälkeenkin käyty niemessä katsomassa entiseen tapaan, kohtaamassa kesäisestä luonnosta nauttivia kulkijoita suvisen Savon vehmaalla vesireitillä.
Sunnuntaikahvit Syväsalmen nniemessä 1950-luvulla.
Kesälehti Minne mennä
karsikkopuu
Majatalo
Juhani Ilppola
si, ja joka on naulattu jonkun ”kylmän huoneen” seinään, kutsutaan karsikoksi. Samoin hakataan jolloinkin isoon kiveen, joka sattuu lähellä pihaa olemaan, vainajan nimimerkki, syntymä- ja kuolinvuosi, niin-ikään asetetaan jonkun huoneen seinämälle latuskainen kivi johon mainitut merkit hakataan — näitä sanotaan karsikoiksi.” Hornborgin mukaan karsikoita on tehty lähinnä Savossa ja Karjalassa. Alkuaan jokaisella talolla on ollut oma karsikko. Talon asukkaan kuollessa on vainajalle nimetty puu, kuusi tai mänty karsittu niin, että vain ylemmät oksat on jätetty; joskus alemmista oksista on jätetty yksi tai kaksi osoittamaan esim. vainajan aviosuhdetta: kaksi oksaa naimisissa olleelle ja naimattomalle vain yksi.
muuttunut toisenlaiseksi: ”Laudanpalaa, johon on leikattu vainajan puumerkki, syntymä- ja kuolinvuo-
31
VAINAJIEN MUISTOPUIDEN juurelle tai karsikkometsikköön on entisaikaan jossakin päin viety ruokaa ja juomaa varsinkin juhlapäivinä mutta myös esim. sadonkorjuun päätteeksi tai onnistuneen metsästysjahdin jälkeen: ”Jos joskus satuttiin saamaan viljemmälti kaloja tahi metsän riistaa, muistettiin aina ensikädessä vainajia. Vainajain osa oli keitosta otettava ennenkuin kukaan ihminen oli sitä maistanut”, mainitaan Hornborgin kirjoituksessa, ja elonkorjuun jälkeen: ”Kuin elon leikkuun loputtua vietettiin suuret pidot, kampijaiset, uhrattiin niissä käytetyitä ruokia, mutta erittäinkin silloin tavallisesta ”sirppipuurosta” oli vainajille välttämättömästi vietävä heidän osansa.”
KOTIPURO
KLO 17–19 TORILLA
tutustu netissä:
TO
25.6.
Musiikkipäivät
www.kotipuro.fi Puh. 040 5781 842
TO
2.7.
Gasthausin ilta
TO
9.7.
Metsäilta
AUTOMUSEO
MYLLYN VANHAT AUTOT YLÄMYLLYNTIE 87, YLÄMYLLY Avoinna ma-su klo 11-17, kesällä 13.6.–16.8.
Liput: aikuiset 6 e, lapset 4 e • www.automuseo.info
VIIHTYISÄ OUTOKUMMUN
UIMAHALLI
TO 16.7.
Hyvinvointi ja terveys
TO 23.7.
Kirkastusjuhlat
Kaikissa illoissa: Juontaja/t Musiikkia, paikallisia esiintyjiä Kilpailuja Arvontaa Iltakohtainen ohjelmarunko Kaikkina iltoina torimyyjiä Lady-kahvio Yllätysesiintyjiä Savukalaa Tiedustelut: Ari Loikkanen p. 0400 653 757
Hyvät arpajaispalkinnot ot tarj tarjoaa: rjjoa oaa: oaa:
Aukioloajat: 18.6.2015 asti: ma – pe klo 14.00 – 19.50 la – su suljettu aamu-uinnit ti ja to klo 06.00 – 08.00
Heinäveden
RAUTA JA VÄRII Heinäveden Autopalvelu Oy, Neste
KER M A KAUPPIAS HOITAA HOMMAN
Uimahalli suljettu 19.6.–10.8.2015 Lisätietoja: ZZZ RXWRNXPPXQNDXSXQNL ¿ OLLNXQWD Puh. 050 383 4452
TERVETULOA!
TERVETULOA
KANAVAKYLÄN TAPAHTUMIIN 2015!
Tilaa kivaa kesälukemista:
JUHANNUSKOKKO pe 19.6. klo 21 Varirannassa
www.heinavedenlehti.fi
KANAVASOUTU pe 3.7. Varistaipaleen kanavalla
Kermankoski HEINÄVESI KERMANLAVALLA TANSSITAAN 2015 La 30.5. La 27.6. La 18.7. La 25.7. La 15.8.
Juhani Ilppola
Heinäkuun ILTATORIT v. 2015
MIRJAM PAASO & JAMTIME Diskossa DJ a! MARIEL & MARINERO etulo Terv Diskossa DJ HYRSKEEN 70-v JUHLATANSSIT HARRI KUOKKANEN MYRSKYTUULI DRY CAPRI Diskossa DJ
järj. Hyrske ja Heinäveden VPK
Kahvio/C-oikeudet VAIN KÄTEINEN!
RANTAPUISTOKONSERTTI su 5.7. klo 18 ensi kertaa Varirannassa (Ohjelma 10 €) EKUMEENINEN KESÄKIRKKO ke 29.7. klo 18 Varirannassa RANTAKALAILTA pe 7.8. klo 15 Varirannassa Kesäkioski, hiekkaranta ja leikki- & rantapallokentät toivottavat kaikki tervetulleiksi Varirantaan! Saunan, takkatuvan, telttakatosten ja 100h-kahvinkeittimen vuokraus käyttökorvausta vastaan. Tiedustelut & varaukset: 040 722 9749 Varistaipaleen kyläyhdistys ry.
VARISTAIPALEEN KANAVAKIOSKI
Grilliherkkuja, oman pellon tuoretta satoa* ja muuta suussa sulavaa. (*Mansikkaa, perunaa kasviksia satoaikaan.) (*Mansikkaa, perunaaja ja kasviksia satoaikaan.) Avoinna 1.6. alkaen klo 10 - 20
ti to Konnuksentie 595 Liput: lapset 8€, aikuiset 12€ su ti to la ti to su
Konnuksen kesäteatterissa,
Syväsalmen niemi sijaitsee Heinäveden reitin varrella, Vääräkosken alapuolella.
2.6. 4.6. 7.6. 9.6. 11.6. 13.6. 16.6. 18.6. 21.6.
klo 18 klo 18 klo 14 klo 18 klo 18 klo 14 klo 18 klo 18 klo 14
Tuotanto: Soisalo-opisto ja Leppävirran Teatteriyhdistys ry
044 524 2207 / Kuusela
Avoinna päivittäin 15.6.-16.8.2015 klo 10-18 Tervetuloa tutustumaan museonäyttelyyn, joka sijaitsee vanhassa kanavatalossa toimivan nelikammioisen sulkukanavan vieressä. Museokauppa VAPAA PÄÄSY! Lisätietoja: Liikennevirasto/ympäristö- ja kiinteistöyksikkö p. 0295 34 3413 museo 0400 634 826 (aukioloaikana)
Kesälehti
32
ROIVASPUU 0400-675 079 info@roivaspuu.fi www.roivaspuu.fi Valkeisentie 71
1.5.–30.9. ma–pe 8–17 Muulloin erikseen sovittaessa.
• Sahaukset • Höyläykset, kuivaamo • Puutavarat, kyllästetyt • Kaivonrenkaat • Höylähirsikehikot • Pohjamaalaukset • Kuljetus kuorma-autolla
KAIKKI PUUTARHAASI SAMAN KATON ALTA • mullat • lannoitteet • puut • pensaat • kukat • siemenet • perunat
• sipulit • torjunta-aineet • puutarhatyökalut ja -tarvikkeet • ruukut • puutarhan pienkoneet • pihakalusteet • pihalaatat
• grillit • grillaustarvikkeet • kompostorit • biokäymälät • piha-altaat • allaspumput • ja paljon muuta...
PUUTARHAMYYMÄLÄ MALINEN KERMANTIE 13 HEINÄVESI. Puh. 017 561 072, 0500 377 165, 040 9324 244. Palvelemme: ark. 9-17.30, la 9-14, su 10-14, suljettu 20.-21.6. 22.6. alk. ark. 9-17, la 9-13. TERVETULOA!
ILOINEN PALVELEVA KESÄPUTIIKKI
Tervetuloa palvelevaan kesäkauppaan! • Kengät • Laukut • Lelut • Kemikalio • Taloustavarat • Sisustus- ja lahjatavarat • Kotimaiset nahkasaappaat • Sievin ja Jalaksen turvakengät tilauksesta
UUTTA MEILTÄ:
Kermantie 8 B, puh. 561 694
PALVELEMME: ma-pe 8.30–17, la 8.30-13 TERVETULOA!
• meiltä löydät myös reiluja kokoja esim. farkut 44-55 • vaatteet, korut, laukut, huivit Avoinna: ke, to ja pe klo 10–17 Tervetuloa!
T: Maarit ja Jenni
Kermanrannantie 8, Heinävesi si P. 045 897 5744
VAIHDA ROMUT RAHAKSI! Poistamme autot rekisteristä ja kirjoitamme Oy:n romutustodistukset. hyväksymä vastaanottopiste
ROMUVÄLITYS TUOVINEN OY
Metallin kierrätystä Suomessa yli
Martti 0400 653 536, Mika 040 7077 326 romuvalitys.tuovinen.oy@pp.inet.fi
30 v
HINAUSPALVELU Timo Leväinen 24 h 0400-674 999
Huom! Tallenna numero puhelimeesi! Kaikkien hinauspalvelua käyttäneiden kesken arvomme yhdelle asiakkaallemme vuoden lopussa 500 €:n arvosta polttoainetta.
SARVIKUMMUN LAVALLA
Uudistunut K-Market Karvio!
19.6. Eija Kettunen & Jorma Kultamaa duo, Juhannuskokko klo 23. 1.7. Duo Sami Soininen 8.7. Antti & Company 15.7. Tanssiorkesteri Olantaka Tanssit alkaa klo 20. Liput 12 €
• Paistopisteen herkut • Monipuolinen ja tuore K-Market valikoima • Uutta! Perustyökalut kodin, mökin ja puutarhan laittoon • Biolanin mullat, lannoitteet ja kuivikkeet • AGA:n nestekaasut
Järj. HeiHy, Sarvikummun ao.
TTOTUP UIKARVIO A PIHAKIRPPIS La 6.6. klo 10–14
• Tule ostamaan tai myymään • ilmainen myyntipaikka Tiedustelut: 040 512 4300 Uitontie 1, Karvionkanava
K-MARKET KARVIO Toritie 1, 78910 Karvionkanava Puh. 017 563 551 vesa.auvinen@k-market.com
KARVIO
Aukioloajat kesä-elokuu: ma-pe 8-20, la 8-18, su 12-18 www.k-market.fi/karvio
Meiltä myös sijais- ja vuokra-autot!
Tervetuloa!
Häät, sukukokoukset ja muut tapahtumat viihtyisässä ravintolassamme. A-oikeudet. • Juhla- ja kokouspalvelut • Kesäterassi, rantasauna • Majoitus: • 6 kpl 2–5 hengen huoneita • ”vahtitupa” tupa+keittiö+wc PALVELEMME: + 2 ullakkohuonetta, 10 hlöä su–to 9–20 • Koski- ja järvikalastuslupien myynti pe–la 9–22 • Venevuokraus • Polttoaineen jakelu
Juhannustanssit aattona, disco K-18 aattona ja I juhannuspäivänä. Kokko sytytetään klo 22.00. TARJOUSPYYNNÖT JA VARAUKSET p. 017-566 191, 0400 312131
www.kermankeidas.fi aarno.happonen@kermankeidas.inet.fi