Page 1

Heinävesi soi ja soutaa, vetää ja viihdyttää.

Päivi Konttinen


2 Eija Kvintus

KESÄKOLUMNI

Tulkoon pitkä kuuma kesä! Vuonna 1982 satoi lunta omenankukkiin ja pyöräilin kesäkuun puolessa välissä lumisohjossa kirjastoautolle kesälukemista hakemaan. Saarimökille keskelle Kermajärveä tuli saksalainen lomailija vähäisillä matkatavaroilla varustautuneena. Taksin katolla oli surffilauta, jalassa sortsit ja muut tavarat mahtuivat pieneen olkalaukkuun. Hyytävä sää säikäytti lomailijan parin päivän jälkeen ja hän hävisi vähin äänin luultavasti sinne mistä oli tullutkin. Tätä kirjoittaessa eletään toukokuun puoliväliä. Nurmi ei viherrä eikä lehtipuissa näy edes pullistuneita silmuja. Lämpötila huitelee viiden asteen tuntumassa ja Kermajärvi jököttää vielä jääkuoren alla. Koetan ajatella, että hyvää kannattaa odottaa. Ensin sitä ihanaa heleää hentoa vihreyttä ja sen jälkeen monien vihreiden sekamelskaa, joka kesän edetessä syvenee tummaksi täyteläiseksi sävyksi ja kääntyy siitä edelleen keltaisen ja oranssin vivahteisiin.

Tunneside Heinäveteen Heinävesi on itselleni ollut tärkeä osa lapsuuteni lomia ja ennen kaikkea kesiä. Vanhempien auton keula suuntasi kotikaupungistani Hyvinkäältä kohden Heinäveden Kerman ja kirkonkylän mummolaa. Vietimme usein lomat maalla isovanhempien luona. Heinäveden kesään kuului sukulaisia, veneilyä, uimista, telttailua, kalastamista ja marjastamista. Kerman mummolassa oli lehmiä ja heinätöitä. Kermajärvi tarjosi upeat kesänviettomahdollisuudet. Uiminen oli erilaista järvessä kuin Hyvinkään Sveitsin ulkouimalassa, lämmitettyyn veteen ja kaakelipohjaan tottuneelle kaupunkilaiselle. Maalla sai leikkiä mummolan kallioilla, metsissä ja pelloilla. Kesään kuului vapaus, mutta myös maatilan

kellotetut kahvi- ja ruoka-ajat. Mummi leipoi ja laittoi itse kaiken. Ukin kanssa pysähdyttiin usein päivän uutisten äärelle ja pohdittiin maailman menoa. Kävimme lapsena Heinävedellä uimakoulut, kesäleirit ja vierailimme useissa matkailukohteissa ja kesätapahtumissa. Iltatorit, Säynämö, Karvio, Lintula ja Valamo tulivat jo lapsena tutuksi. Olimme mukana erilaisissa kylätapahtumissa. Kerman kanavalla kävimme pienenä laivanpassuulla ja sen myötä kyläläiset tulivat tutuiksi. Juhannuksena kävimme usein katsomassa kokkoa Kermankosken tanssilavan vierellä. Heinävesi on osa lapsuuttani ja nyt myös aikuisuuttani. Olen erittäin iloinen, että olen saanut nyt kasvattaa omat lapseni tääl-

lä samoissa maisemissa, joissa olen itse saanut lapsena leikkiä lomilla. Monet paikat ovat minulle Heinävedellä tärkeitä ja niihin liittyy lapsuuteen liittyviä muistoja. Uutena kunnanjohtajana minulla on vahva tunneside kuntaan ja Heinävesi on minulle tärkeä kotikunta. Toivon, että myös teille Heinävesi, Heinäveden luonto ja Heinäveden kesätapahtumat tarjoavat yhtä unohtumattomia elämyksiä kuin olen itse saanut täällä kokea. Monilla kesätapahtumilla on jo pitkät perinteet. Osallistukaa aktiivisesti Heinäveden tapahtumiin ja nauttikaa Heinäveden kesästä!

Tämä kevät jäänee elämään yhtenä vuosisadan kylmimmistä. Ehkä näiden päivien tapahtumia muistellaan vielä vuosikymmenten päästä, kuten minäkin noita omia nuoruuden lomapäiviäni. Kesälehden tekeminen tuntuu aika kaukaiselta, mutta painopäivä on jo viikon päässä. Kirjoittaminen toki sujuu, mutta kuvien ottaminen ruskean kulottuneen heinän ja lehdettömien puiden ympäröimässä maisemassa ei oikein nappaa. Kesälehden kuvien ei vain kuulu näyttää siltä. Onneksi meillä on arkistot, sinistä taivasta ja sisätiloja. Tekniikka on muutoinkin tullut avuksemme. Kesämökkiläinenkin näkee säätilan jo kauas eteenpäin ja osaa varustautua asiaan kuuluvalla tavalla. Suomen kesässä kyllä tarvitaan pitkähihaisia paitoja ja sadevaatteita, sen pystyy ennustamaan melko varmaksi ilman meteorologejakin. On myös totta, että niin kauan kuin sää on puheenaiheena ja murehtimisen kohteena, voimme olla onnellisia. Suuremmat ongelmat ovat silloin pysyneet poissa. Ja oikeastaan se kesäsade on aika ihanaa. Pisaroiden ropina katossa, hyvä kirja kädessä ja kiireetön tunnelma. Sateen jälkeen on taas raikas ilma ja pölystä puhdistunut luonto. Aivan kuin se puhdistaisi vähän meitä itse kutakin. Keleistä huolimatta kesästä on tulossa kaikkine sinivalkoisine tapahtumineen ainutlaatuinen ja ikimuistoinen. Nautitaan siitä. Toivon kaikille lukijoillemme mukavia elämyksiä Heinävedellä!

”Niin kauan kuin sää pysyy puheenaiheena ja murehtimisen kohteena, voimme olla onnellisia”

Maarika Kasonen Va. Kunnanjohtaja

Päivi Konttinen

Päätoimittaja Heinäveden Lehti

Heinäveden Lehden kesälehti

Nokkonen

ISSN 0782-5781 Painosmäärä: 11 000 kpl Julkaisija: Savon Media Oy Painopaikka: Lehtisepät Oy Toimitus ja konttori:

Liikeilmoitukset: Asiakaspalvelu: Puhelinpalvelumme: www.heinavedenlehti.fi Lukijailmoitukset ja tilausasiat:Kermanrannantie 8, 79700 Heinävesi

ISSN 0782-5781 Levikki: 2794 LT 17.2.2017

Toimitus ja konttori: (ma ja ti klo 9-11 ja 11.30-15) Kermanrannantie 8 Karin Keitel 0444 062 019 Heinävesi Postisosoite: asiakaspalvelu@heinavedenlehti.fi Kermanrannantie 8 C 20, Tilaushinnat 2017 kotimaahan: 79700 Heinävesi Kesto (paperi + näköislehti) 99,60 e. Konttori avoinna: - Maksu: 2 erässä 2 x 50,80 e, Ma jaOsoitelähde: ti klo 9-11 ja 11.30-15 Väestötietojärjestelmä 3 erässä 3 x 34,20 e, 4 erässä 4 x 25,90 e. Muulloin suljettu Kesto digitilauksena (näköislehti) 69,60 e Itä-Suomen yksikkö, Julkaisija: Savonmaistraatti, Media Oy Savonlinnan Vuosikerta 12 kk 109,80 e Painopaikka: Lehtisepät Oy57100Tilauksen Olavinkatu 46 A, Savonlinna. maksumuistutuksesta perimme 5 euroa. Ilmestymispäivä: Torstai Tilaushinnat sisältävät 10 %:n alvin.

Myyntineuvottelija:

017 562 571

Tilaukset, puhelinpalvelu:

017 562 571

palvelee ma–pe klo 8–16 Valitse 1: Tilaus- ja jakeluasiat Valitse 2: Lukijailmoitukset Valitse 3 Liikeilmoitusten mediamyynti Valitse Toimitus: 4: Toimitus Päätoimittaja: Päivi Konttinen 0444 062 062 Heinäveden Lehden tilaushinnat 2017 kotimaahan:

Eija Vaskin Avoinna: ma–ti 9–11 ja 11.30–15 palvelee ma–pe klo 8–16 paatoimittaja@heinavedenlehti.fi Valitse 1: Tilaus- ja jakeluasiat 0444 suljettu 062 018 Muulloin Kesto Toimittaja: (paperi + näköislehti) 99,60 e. Valitse 2: Lukijailmoitukset eija.vaskin@media.fi Valitse 3: Liikeilmoitusten mediamyynti Eija Kvintus 0444 062 017 Liikeilmoitusten aineistot: Asiakaspalvelu ja Maksu:uutiset@heinavedenlehti.fi 2 erässä 2 x 50,80 e, 3 erässä 3 x 34,20 e, 4 erässä 4 x 25,90 e. Valitse 4: Toimitus Vain ennakkoon varatut mainos.savonmedia@media.fi lukijailmoitukset ma–ti: Jäikö lehti tulematta? Kesto digitilauksena (näköislehti) 69,60 e Saatteeksi Heinäveden Lehti ja Soita jakelupäivystykseen: Vuosikerta 12 kk 109,80 e Karinjulkaisupäivä Keitel, 0444 062 019 017 778 3654 (ma-pe klo 6-14, la-su, arkipyhät klo 6-10) Tilaushinnat sisältävät 10 %:n alvin. asiakaspalvelu@heinavedenlehti.fi Heinäveden kirkonkylän alue. Heinäveden Lehti kuuluu Mediatalo Keskisuomalaiseen, ja toimituksellinen aineistomme on koko konsernin käytössä.

VASTUU VIRHEISTÄ: Lehti ei vastaa ilmoittajalle aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu virheellisestä ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan.

HENKILÖTIETOLAKI: Keskisuomalainen Oy:n ja sen tytäryhtiöiden rekistereihin tallennettuja tilaaja- ja asiakastietoja käytetään asiakassuhteen ylläpitoon ja hoitoon. Rekisterikuvaus ja seloste ovat nähtävissä Heinäveden Lehden asiakaspalvelussa: Kermanrannantie 8, Heinävesi. Henkilötietolain 26 §:n ja 30 §:n mukaiset yhteydenotot tulee tehdä kirjallisina ja allekirjoitettuina em. osoitteeseen.

Päätoimittaja: Päivi Konttinen, p. 0444 062 062 paatoimittaja@heinavedenlehti.fi Toimittaja: Eija Kvintus, p. 0444 062 017 uutiset@heinavedenlehti.fi Nokkosen toimituskunta: Anna-Mari Tyyrilä, Tuula Ruokamo, Ritva Niiranen, Sonja Ahtinen, Risto Sulkava ja Johanna Manner Myyntineuvottelija: Eija Vaskin, 0444 062 018 eija.vaskin@media.fi


3 Eija Kvintus

Edullista majoitusta keskellä kylää.

Puh. 050 404 7724 Kermanrannantie 9, HEINÄVESI

TERTUN KIRPPARI Tervetuloa ostoksille. Askeltie 1, Heinävesi

Puh. 040 174 9599

Avoinna: TI–PE 9–16 LA 10–14 MA suljettu

-HUOLTO • Matkailuauto vuokraus! Juha Lyytikäinen Ky

Matkailusihteeri Leena Vlasoff (kuvassa) on valinnut yhdessä tapahtumasihteeri Kaarina Villbergin kanssa Heimon Tuvan valokuvanäyttelyyn tulevat vanhat kuvat.

Rengasmyynti, asennus ja korjaus • Nestekaasut uko, Pidä ta ty is • Elintarvikkeita k vir ! • Mökille makkarat ym. kahvilla • Paistamme joka päivä • Jäätelöä - limsaa Olemme juu sinua vartenri • Olutterassi - kylmää olutta ! • Pesunesteet - autohoitoaineet Perinteinen, nostalginen huoltoasema, ainut Itä-Suomessa, tule käymään!

Hyvää kesää! p. 0400 379 350

Heinävesi kuvina Heimon Tuvalla Heinävesi esittäytyy tänä kesänä Suomi 100 -juhlavuoden hengessä vanhoina valokuvina Heimon Tuvalle koottavassa valokuvanäyttelyssä. Tunnelmapaloja Heinäveden historiasta löytyi

kunnan arkistoista niin rakennuksista, laivaliikenteestä, Palokin sahasta, vanhoista pappiloista kuin monesta muustakin tärkeästä tapahtumasta ja paikasta. Nostalgisia kuvia on esillä myös yrittäjien

omissa näyteikkunoissa. Nuoret valtaavat kesäkuun puolivälin jälkeen Heimon Tuvan. Lukion työosuuskunta Käs’kassara huolehtii kunnan matkailuinfosta arkipäivisin. Viikonloppuisin

Heimon Tuvalla matkailijoita ja muita kävijöitä palvelevat Humalajoen sisarukset, jotka pyörittävät samalla myös omaa pop up -kahvilaansa. Heimon Tupa on avoinna heinäkuun loppuun saakka.

Laadukasta puunkorjuuta

FinnHarvest Oy puh. 0400 664 345

Haaveiletko omasta kesämökistä!

KESÄPIHALTA:

KESÄKUKAT JA PUUVARTISET TAIMET

UPPA PALVELEVA RAUTAKA älannoitteet, Meiltä saatavilla kevät- ja kes rhaasi. uta pu s. kalkit, mullat, turpeet ym millaan!

Mökkikuume herää usein samanaikaisesti keväisen luonnon kanssa. Jos kesämökkihaaveen rahoitukseen tarvitaan lainaa, kannattaa omassa Heinäveden Osuuspankissa käydä neuvottelemassa ennakkopäätös luotosta jo ennen unelmakohteen löytymistä. Näin voit tehdä tarjouksen heti mieluisen kesämökin osuttua kohdallesi.

a on parhaim Myös kestopuuvalikoim

TIKKURILA PIKA-TEHO A 11,7 L

89,90 € (7,68 euroa/l) + sävytys

BIOLAN PUUTARHAN MUSTA MULTA 45 L 5 SÄKKIÄ

14,90 € 0,055 euroa/litra

OVH 3,50 €/ SÄKKI 0,078 euroa/litra

Tarjoukset voimassa niin kauan kun tarjoustuotteita riittää.

ATALOUSTUOTEVALIKOIMAT LAAJAT PUU-, RAKENNUS- JA MA FI WWW.PUUKEIDASOUTOKUMPU. Avoinna ma–pe 8–17 la 9–13 Puh. 010 820 1340 Kuopiontie 97 B, 83500 Outokumpu

(puhelunhinta 8,21 snt/ puh + kiinteästä verkosta 5,90 snt/ min tai matkaviestinverkosta 16,90 snt/ min)

WWW.PUUKEIDASOUTOKUMPU.FI

PUUKEIDAS, OUTOKUMPU

Kun unelmien kesämökki on ostettu, kannattaa se turvata vakuutuksilla. Rakennus ja siellä olevat tavarat voivat rikkoutua tai tuhoutua monesta sinusta riippumattomasta syystä. Onneksi voit vakuuttaa vapaa-ajan asuntosi arvaamattomien tilanteiden varalta. Autamme useilla tavoilla vahingon sattuessa esim. • Korvaamme huonekaluille ja kodinkoneille sattuneita vahinkoja, jos tuli, vesi tai savu leviää vapaa-ajan asuntoon. • Korvaamme murron jälkiä ja ilkivallan tuhoja. • Korvaamme vuotavia putkia ja niiden aiheuttamia vesivahinkoja. • Korvaamme kattoja, antenneja, piharakennuksia, ikkunoita ja seiniä myrskyn ja salamaniskun jäljiltä. Ja muistathan, että voit maksaa tämänkin vakuutuksen OP-bonuksilla! Keskitä. Saat etuja.

Yhdessä hyvä tulee. Soita tai tule käymään! Kermantie 2. Puh. 010 256 4601


4

KOIRANÄYTTELY Heinäveden urheilukentällä la 10.6. alk. klo 10.00 Terve- Ryhmät: 5-6 ja 7-8. tuloa!

Kilpatanssien jälkeen Utriais

Heinäveden Kennelkerho

Komediallinen hupaelma, jossa sivistys ja rahvaanomaisuus kohtaavat. Humoristiset tarinat ja laulut vuorottelevat ja vievät juonta eteenpäin. Rooleissa mm. Tangokuninkaanakin tunnettu Teuvo Oinas, vuoden 2016 tangofinalisti Jonna Ortju.

Keittolounas ark. 11–15 -Espressopohjaiset juomat -Tuoreet leivonnaiset myös mukaan Lounas - Kahvila Pitopalvelu

Anna-Mari Tyyrilä

KERMANKOSKEN LAVALLA SU 23.7. KLO 12.00

Liput 25€, sis. kahvit Lippuvaraukset 040 567 7932

Avoinna kesällä: ark. 8.30–17 ja lauantai 9–14 Tervetuloa viihtymään! Kermantie 2 p. 040 707 6523

Kaisu ja Pekka Utriainen eivät meinaa pysyä aloillaan, jos eivät pääse tanssimaan vähintään kerran viikossa. Kilpatanssin tiukat, pakolliset kuviot ovat jääneet taakse. Nyt pariskunta tanssii nautinnolla musiikkiin keskittyen. Utriaiset tapasivat Pieksämäellä Savon Solmun diskossa vuonna 1982. –  Tanssimista se meneminen ei vielä silloin ollut, pikemminkin sellaista seurustelua, Pekka nauraa herakasti. Seuraavana kesänä nuoret seurustelevaiset menivät ensimmäistä kertaa lavatansseihin Enon Vallisärkälle. –  Emme tienneet, miten toinen osaa tanssia. Ihmettelin, että eikö kaveri meinaa lähteä ja sanoin, että tanssitaanhan nyt. Kun Pekka lähti viemään niin totesin, että ossoothan sinä, Kaisua hymyilyttää. – Kaisu kertoi käyneensä aiemmin jonkin kerran lavatansseissa, mutta minä en. Olin hahmotellut mielikuvituksessani, miten askeleet menevät eli teoriassa osasin valssia ja humppaa ja jotain vaihtoaskeleen tapaisia. Joensuun Törmä alkoi tulla tutuksi, ja kun muutto tuli Varkauteen, perjantaisin oli kiire Toritorpalle. Kaisu matkusti kuusi tuntia opiskelupaikkakunnalta Varkauteen ja aina oli hoppu tansseihin. – Asuimme torin toisella puolella, joten hipsuttelimme tanssikengissä talvellakin

torin yli tanssimaan, Pekka muistaa. Savonrannalla asuessa syntyi ensimmäinen tytär ja pian Heinävedellä toinen. Lauran ja Emmin ollessa ihan pieniä tanssimiseen tuli taukoa. – Mutta olisiko Emmi ollut kahden vanha, kun lähdettiin tyttöjen kanssa Sarvikummun lavalle. Tytöt istua nakottivat karkkipussien kanssa lavan reunalla, josta he koko ajan näkivät, missä me menimme, koska kierros Sarvikummun lavalla on niin lyhyt. Sarvikummusta Kermankoskelle. Pekka neuvoi 5-vuotiaalle Lauralle vaihtoaskeleita ja valssia, Kaisu pisteli tyttären kanssa polkkaa ihmisten hymyillessä. Tyttöjä piti tanssittaa jo senkin takia, ettei tulisi kylmä. Tanssikärpänen ei nuorta polvea kuitenkaan puraissut. – Siinä vaiheessa kävimme jo kursseillakin, joita Juhani Tahvanainen kävi pitämässä Heinävedellä. Silloin aloin hoksata jotain tanssimisesta, ja pääsimme todella paljon eteenpäin, Pekka sanoo. – Opimme muun muassa jiveä ja muita lattareiden alkeita, ja innostus alkoi kasvaa, Kaisu lisää. Kansalaisopisto järjesti vuonna 2001 lavatanssikurssin, jota veti kilpatanssiohjaaja Vuokko Tuononen. Hän alkoi ujuttaa lavatanssien sekaan kilpatanssien kuvioita.

Kaisu ja Pekka Utriainen kiertävät ahkerasti tanssilavoilla. Utriaiset ovat hyv

Utriaisia pyydettiin Leppävirralle tanssiseuran harjoituksiin. Milleniumina syntyneen iltatähti-Topin hoito vähän mietitytti, mutta iso-

siskot olivat lapsenvahtina ja äiti ja isä pääsivät harjoituksiin. Vähän arastellen he kävivät niissä ensimmäisen talven, mutta jotenkin juttu lähti käsistä. – Kävimme katsastuksissa eli näyttämässä, mitä osaamme. Se vaadittiin, että pääsi harjoittelemaan ja kilpailemaan alimmassa eli E-luo-

Arttu Wiskari ja Mariska Karviossa

Lattia on tanssilavan

Artti Wiskari ja Mariska tähdittävät kolmatta Karvio Rocks -tapahtumaa 21.-22. heinäkuuta. Esiintyjäkaartiin lukeutuvat myös pitkältä tauolta palannut joensuulainen Granait sekä ennenkin Uittotuvalla esiintynyt Kaukolasipartio eli Jaakko Tepon poikien Iljan ja Johanneksen bändi. Erikoisuuutena kuullaan ehkä kaikkien aikojen ensimmäistä heinäveteläistä bändiä: Countryside Futurea. Siinä soittavat heinäveteläislähtöiset Pertti Sivonen, Esa-Pekka Karvinen, Kai Kosunen ja Jyrki Luostarinen. Luvassa on siis legendaarinen lauantai-illan aloitus. Perjantaina musiikista vastaa kuopiolainen Katupojat, joka soittaa musiikkia laidasta laitaan. Rokkiviikonlopun aikana on tekemistä myös lapsille, ja perinteiseen tapaan näytillä on vanhoja autoja ja moottoripyöriä.

Kermankosken tanssilava on perinteinen, kuten Sarvikummunkin, jota Kaisu ja Pekka Utriainen luonnehtivat vielä oikeaksi entisajan lavaksi. Ne poikkeavat suuresti nykyajan viihdekeskuksista. – Molemmat ovat sellaisia, että kesälomalaiset tykkäävät käydä vanhalla lavalla, tavata tuttuja ja nostalgisoida. Mutta sää vaikuttaa lähtemiseen – ja itikoiden määräkin. Pekka korostaa, että tanssilavan tärkein asia on lattia. – Kelvollisella lattialla pitää olla jonkinlainen luisto. Jos on kostea ilma, lattia ei luista, ellei sitä ole hoidettu hyvin. Pariskunnan tyypillinen lavatanssi-ilta, kolme tuntia tanssia yhteen putkeen, koettelee huonolla lattialla etenkin polviniveliä. Lattialle heitellään usein jauhetta tai kahvia liukasteeksi. Vauhdittajan kylvämi-

kassa, Pekka kertoo. – Pahimmillaan kävimme harjoituksissa kolmestikin viikossa, mutta se ei tuntunut riittävän. Lisäksi olisi pitänyt ottaa yksityistunteja huippuvalmentajilta, Utriaiset mainitsevat. Jäsen- ja lisenssimaksut vakuutuksineen sekä kilpailujen osallistumismaksut matkakuluineen alkoi-

nen on kaksipiippuinen juttu. – Jos jalassa on kunnon tanssikengät ja kahvinpuruja on reippaasti, jalan alla voi luistaa liikaa. Parempi on, että jossakin nurkassa on pönikkä, josta jokainen voi hakea säätöä kenkiensä pohjiin, 34 vuotta tanssinut pariskunta toteaa. – Varsinaisiin tanssinharrastajiin vaikuttaa esiintyjä: ovatko rytmit kohdallaan, onko musiikki tanssittavaa ja monipuolista. Mitä useampi tanssilaji tulee illan aikana, sen parempi. Harrastajat liikkuvat esiintyjien mukaan. Utriaiset toivovat, että ihmiset löytäisivät tiensä tanssilavoille. Pienillä lavoilla ei voi odottaa näkevänsä ja kuulevansa Suomen ykkösbändejä, koska niiden taksat ovat liian kovat. – Kyllä duo tai yhdenmiehen orkesterikin toimii, kunhan taustat on tehty hyvin ja asialla on osaava soittaja.


5

set tanssivat nauttien

Tykkää meistä

Kaikki risteilyt mspuijo.fi

Eija Kvintus

Sininen Saimaa & Heinäveden reitti karvion teatteri esittää

HEINÄVEDEN REITTI 3.7. - 5.8.2017

M/S Puijolla Savonlinnaan tai Kuopioon ma - la Risteilyt myös 16.6. | 20.6. | 26.6. | 28.6. | 29.6. | 9.8. | 11.8.

HEINÄVEDEN KANAVARISTEILYT

la su ti la su ti la su ti la su ti la su

8.7. klo 15 9.7. klo 15 11.7. klo 19 15.7. klo 15 16.7. klo 15 18.7. klo 19 22.7. klo 15 23.7. klo 15 25.7. klo 19 29.7. klo 15 30.7. klo 15 1.8. klo 19 5.8. klo 15 6.8. klo 15

vielä ehdit! suositun valamotrilogian viimeinen kesä Käsikirjoitus ja ohjaus: Lauri Jänis. Liput alkaen 22 / 20 €.

VARAA NETISSÄ TAI SOITA 041 310 0810. www.valamotrilogia.fi

M/S Puijolla Karvio - Kerma - Karvio A) Lähtö laivalla klo 12.50, paluu autolla: ti, to,la B) Lähtö autolla klo 13.30, paluu laivalla: ma, ke, pe Varaukset viimeistään edellisenä päivänä

Musiikkipäivien risteilyjä 1.7. - 2.7.2017 Laivanpassuulauantai Heinävedellä 8.7.2017 Uutta! M/S PUIJO LEPPÄVIRRAN & VARKAUDEN REITILLÄ 17.6. | 19.6. | 27.6. | 30.6. | 10.8. | 12.8.

Uutta! M/S SERGEIN RISTEILYT VALAMOSTA

19.6. - 12.8.2017 | ma - la Juojärvelle, Taivallahden ja Varistaipaleen kanaville.

Kysy kaikkia risteilyjä myös ryhmille! mspuijo.fi | info@mspuijo.fi | puh. (015) 250 250

villään, että Kermankoskella järjestetään useammatkin tanssit. vat tuntua jo kukkarossakin. Pariskunta kuitenkin kilpaili muutaman vuoden kierrellen viikonloppuisin lähinnä Itä-Suomen seura- ja aluemestaruuskisoja ja nousi D-luokkaan. Sitten loppui virta ja innostus. –  Halusimme tanssimisesta rennompaa, iloisempaa.

Ikäkin alkoi painaa: olimme jo reilusti yli 40-vuotiaita. Kilpatanssi antoi kyllä hyvän pohjan jatkaa lavatanssien opettelua. Vuosien aikana kaikkiaan kymmenestä kilpatanssista alempien luokkien vaatimat peruskuviot tuli opittua. Ja sittemmin monet, monet muut. Pekka laskeskelee, että kyllä

he yli 20 tanssin askeleita ja kuvioita tietävät ja ajatuksissa on opetella lisää. – Nykyisin tanssiessa kun aistii, mitä toinen tekee ja pysyy mukana ajatuksessa, siitä syntyy riemu ja tanssimisen vapaus. Kun kuviot ovat tutun parin kanssa selkäytimessä, voi keskittyä musiikkiin ja tanssia nautinnolla.

ykkösasia Anna-Mari Tyyrilä

Finlanders ja Hopponen tahdittavat maalaisiltamia Tanssiyhtye Finlanders ja kultaisen harmonikka -kilpailun voiton vuonna 2007 voittanut Sami Hopponen viihdyttävät ihmisiä maalaisiltamissa Kermankoskella kesäkuun lopussa. Luvassa on seurustelua ja yhdessä viihtymistä sekä hyvää lähiruokaa tanssimisen ja kesäisten sävelten ohessa. Tanssiillan järjestävät Heinäveden Hyrske ja VPK.

Pekka Utriaisella on seitsemät tanssikengät ja kaikki niistä ovat käytössä.

ei n äveden mu     sii  k  kipäivät 28.6.–2.7.2017 Keskiviikko 28.6. AVAJAISET Heimon tupa klo 15.00 Vapaa pääsy AVAJAISKONSERTTI Helsinki Sinfonietta Leif Segerstam, kapellimestari Marjukka Tepponen, sopraano Erkki Melartin: Traumgesicht (1910) Jean Sibelius: En saga (Satu), Op. 9 (1902) Luonnotar, Op. 70 (1913) Leif Segerstam: Kantaesitys Sinfonia nro 309 "Situations" ...Kalle Holmberg in Memoriam Erkki Melartin: Marjatta, Op. 79 (1914) Legenda Kalevalasta Heinäveden kirkko klo 19.00

Torstai 29. 6. LAULULLE - suomalaisia säveliä Jukka Ollila ”A Twisted Mirror” ensiesitys/Suomi ym. Juha Kotilainen & Joel Papinoja Heinäveden srk-koti klo 15 FILHARMONISET VASKET VAUHDISSA! Iltatori klo 17.00-19.30 Vapaa pääsy HELSINKI SINFONIETTAN OKTETTI Schubert: Oktetto F-duuri, D 803 Heinäveden kirkko klo 20.00

Perjantai 30. 6.

Lauantai 1.7.

PIKNIK PIKKULIN PUISTOSSA Suurkuoro – Lauletaan yhdessä Pikkulin puisto klo 13.00 Vapaa pääsy

NUORET ESTRADILLA Otto Kotilaisen koulu klo 12.00 Vapaa pääsy

LUOSTARIN KAMARIKONSERTTI Ville Koponen, viulu Tuomas Lehto, sello Heini Lehto, piano

ILTAPÄIVÄRISTEILY m/s PUIJO Heinäveden satama klo 15.00 Liput laivasta tai puh. 015 250 250

Beethoven: Pianotrio nro 3 c-molli Op. 1 Heino Kaski: Sellosonaatti Op. 31 Arthur Honegger: Sonatine viululle ja sellolle Valamon kulttuurikeskus klo 15.00

KUOROKONSERTTI Helsingin filharmoninen kuoro Johtaa Jonas Rannila Rahmaninov — Rautavaara: Vigilia Valamon kulttuurikeskus klo 15.00

SINFONIAKONSERTTI Helsinki Sinfonietta Santtu-Matias Rouvali, kapellimestari Pekko Pulakka, viulu

MUUTTUVAT LAULUT Jaakko Ryhänen, basso & Seppo Hovi, piano Heinäveden kirkko klo 19.00

Jean Sibelius: Viulukonsertto Op. 47 Antonín Dvořák : Sinfonia nro 8 G-duuri, Op. 88 Heinäveden kirkko klo 19.00

Musiikillinen ILTARISTEILY Puijo-laivalla Kermajärvelle Heinäveden satama klo 21.00

Sunnuntai 2.7. PÄÄTÖSKONSERTTI Helsinki Sinfonietta Helsingin filharmoninen kuoro Erkki Lasonpalo, kapellimestari Camilla Nylund, sopraano Juha Kotilainen, baritoni Jean Sibelius: Oma maa Op. 92 Richard Strauss: Vier Lieder Op. 27

Uuno Klami: Psalmus Op. 27 Oratorio kahdelle laulusolistille, kuorolle ja orkesterille Jean Sibelius: Finlandia Op. 26 Heinäveden kirkko klo 17.00 AINO ACKTÉ -RISTEILY Ohjelmallinen musiikki- ja lounasristeily m/s Puijo-laivalla Heinäveden reitillä Aino Acktén kesämaisemissa. Heinäveden satama klo 12.00

Liput ennakkoon: lippu.f i Heimon Tupa, matkailuinfo 040 7101 919 Neste Heinävesi 0400 456 124 Lippujen hinnat ja ohjelmatietoja: www.heinavesimusic.f i


6

Musiikkipäivällä ainutlaatuinen ohjelmisto: Nylund, Segerstam, Rouvali... Päivi Konttinen

Anna-Mari Tyyrilä Heinäveden Musiikkipäivien taiteellinen johtaja Erkki Lasonpalo vakuuttaa, että jokainen ymmärtää musiikkia omalla tavallaan. Jo siksi Musiikkipäivien konserteissa kannattaa käydä, vaikka esitettävät teokset eivät olisikaan tuttuja. Toinen hyvä syy istahtaa kuuntelemaan on viisipäiväisen tapahtuman ainutlaatuinen kattaus. – Ei kannata tehdä paineita itselleen, sillä jokainen saa musiikista irti omalla tavallaan. Itsellänikin huomion kohteet ovat vaihtuneet: aiemmin seurasin enemmän teknisiä asioita, nykyään nautin ja liikutun kauniista musiikista. Ja onhan velhoLeifin (Segerstam) ja velikulta-Santun (Santtu-Matias Rouvali) työskentely ihan omaa luokkaansa, mielenkiintoista seurattavaa. Rohkeasti vaan mukaan! Rouvalista mainittakoon, että hänen Heinävedellä perjantai-iltana johtamansa konsertti on hänelle ainoa kesäesiintyminen Suomessa. Tuossa konsertissa kuullaan muun muassa Sibeliuksen viulukonsertto, jonka solistina soittaa Pekko Pulakka. Musiikkipäivien ohjelmisto muovautuu kolmen suuren runkokonsertin ympärille. Segerstam johtaa Helsinki Sinfoniettaa keskiviikkona, solistina on sopraano Marjukka Tepponen. Rouvalin vuoro on siis

Leif Segerstam johtaa ensimmäisen ison konsertin musiikkipäivillä.

perjantai-iltana ja sunnuntain päätöskonsertin johtaa Lasonpalo itse. – Tuolloin solisteina kuullaan baritoni Juha Kotilaista ja sopraano Camilla Nylundia, joka tällä hetkellä tekee ehkä suurinta uraa suomalaisista klassisen musiikin naisesiintyjistä, Lasonpalo hehkuttaa.

Velikulta Santtu-Matias Rouvalin ainoa kesäesiintyminen Suomessa tapahtuu Heinäveden Musiikkipäivillä. Konsertissa kuullaan muun muassa Sibeliuksen viulukonsertto.

Uutta yhteistyötä orkesterille lupailee esiintyminen Helsingin filharmonisen kuoron kanssa juuri tuossa päätöskonsertissa. –  Kuorolaisia on 50-60, eli musiikki soi kirkossa varmasti komeasti. Lisäksi filharmoninen kuoro esiintyy Valamossa lauantaina, Lasonpalo kertoo. Kylmäksi eivät jätä myöskään basso Jaakko Ryhänen ja häntä säestävä Seppo Hovi, jotka esiintyvät kirkossa lauantai-iltana. Ryhäsellä ja Hovilla on oma ohjelmistonsa, jonka kanssa he ovat kiertäneet eri puolilla Suo-

mea ja olleet hyvin pidettyjä. Pikkulin puiston piknikissä lauletaan paikallisen suurkuoron kanssa yhteisvoimin viimevuotiseen tapaan. Torstaitorilla taas soivat filharmoniset vasket, ja illalla kirkossa esiintyy Sinfoniettan oktetti. Torstaina kuullaan myös Suomen ensiesitys: Juha Kotilainen laulaa Joel Papinoja pianistinaan Jukka Ollilan laulusarjan William Blaken runoihin seurakuntakodin konsertissa ”Laululle - suomalaisia säveliä”. Viikon varrella on tiedossa myös kaksi musiikkipitoista risteilyä Puijo-laivalla. Ne korvaavat edellisvuosien klubikonsertit. –  Toivon, että Musiikkipäivien kokonaisuus ja ohjelmisto saa ihmiset liikkeelle toissa vuoden tapaan. Ohjelmistomme on ainutlaatuinen koko Suomessa, Lasonpalo vakuuttaa.

Nuoret muusikot odottavat Heinävedelle tuloa Päivi Konttinen

Anna-Mari Tyyrilä Heinäveden Musiikkipäivät ovat Helsinki Sinfoniettan nuorille soittajille kuin kesäloma, vaikka he tekevätkin lujasti töitä ja soittavat sydämensä kyllyydestä. Yksi heistä on Ilari Pälli. –  Soitan trumpettia, joka on orkesterin kruunu ja sillä on iso rooli, koska kovimmat paikat kirjoitetaan yleensä trumpetille, Ilari kertoo. Trumpetista tuli hänen soittimensa, kun hän oli sellisti-isänsä kanssa Lahden konserttitalon lämpiössä ja isä ojensi trumpetin, jotta puhalla tähän. Nyt Ilari on kolmannen polven muusikko. Hän valmistui tänä keväänä Sibelius Akatemiasta musiikin kandidaatiksi pääaineena trumpetti. Maisteriopinnot jatkuvat Ruotsissa. Ilari kertoo keikkailevansa eri orkestereissa ja taideprojekteissa. Hän toimii myös Sinfoniettan hallituksessa ja

kuuluu konserttien järjestelijöihin. Ilari on ollut Heinäveden Musiikkipäivillä joka vuosi Sinfoniettan riveissä. –  Sibeliuksen vuosi kaksi vuotta sitten oli mieletön, konsertit olivat isoja kokemuksia. Kyyneleet nousivat silmiin, kun piti lähteä pois. Totta kai on myös hauskaa viettää aikaa kavereiden kanssa. – Karvion ja Kerman koskilla olemme käyneet kalassa ja on sieltä taimentakin noussut. Eli konserttien jälkeen kalaan; yöunet ovat jääneet välillä vähiin… Tämän vuoden konserteista Ilari odottaa jälleen uusia kokemuksia. – Ohjelmisto on upea, ja ainahan odottaa työskentelyä nimekkäiden kapellimestareiden kanssa. Segerstam on oma suosikkini. Nuoret muusikot kesällä 2015.


7 Armoaπ 2017!

Suomen luontoa ikuistetaan 10. heinäkuuta Anna-Mari Tyyrilä Suomen akvarellitaiteen yhdistys ry koordinoi heinäkuun 10. päivän tapahtumaa, jossa on tarkoitus ikuistaa suomalaista luontoa ja maisemaa kuvataiteen keinoin. Heinävedellä luontoa ihmetellään uusin silmin Palokissa. –Kokoontuminen on Palokin vanhalla kaupalla aamupäivällä. Kaikki ovat tervetulleita, ja kaupalta lähdemme sitten maastoon, Riitta Turunen kertoo. Hän on Varistaipaleessa asuva tekstiilitaiteilija, joka järjestelee tapahtumaa yhdessä Palokin vanhalla kaupalla asuvan Hilja-Maria Rouvarin kanssa. – Luontoa voi ikuistaa monin keinoin. Mukaan voi ottaa erilaisia kuvan tekemisen välineitä: akvarellija öljyvärit, hiilet, akryylit, guassit, liidut tai lyijykynät, kuka milläkin tavalla haluaa kuviansa tehdä. Paikallisen tempauksen taustalla vaikuttaa Soisaloopiston kuvisryhmä, jota Turunen on luotsannut kolme lukuvuotta. Monet kuvan tekemisen harrastajat ovat olleet ryhmässä jo vuosia aiemmin eri opettajien opetuksessa. Kuvataiteen päiväksi ni-

Anna-Mari Tyyrilä

Kirkastusjuhlat Heinävedellä 28.–30.7.

Reformaatio 500 v.

Armoa 2017! Reformaatiojuhlavuoden tunnus

Kirkasta uskoa metty 10. heinäkuuta on Helene Schjerfbeckin syntymäpäivä. Hänen ja suomalaisen kuvataiteen kunniaksi järjestetään tämä koko Suomen kattava yhteisöllinen maalaustapahtuma, jonka aiheena ovat Suomen kesäinen luonto ja sen värit. Kuka tahansa voi osallistua maalaamalla päivän aikana kuvan ympärillään olevasta maisemasta. Teokset kootaan verkkogalleriaksi, ja tapahtuman jälkeen niillä ilahdutetaan esimerkiksi vanhainkoteja ja palvelutaloja. Tarkoituksena on tuottaa iloa, tehdä asioita yhdessä ja tarkkailla Suomea kuvataiteen kautta. Samalla korostetaan kuvataiteen roolia itsenäisen Suomen vahvan identiteetin luojana, kerrotaan tapahtuman kotisivuilla. Päivä on osa Suomi 100 -juhlavuoden kulttuuritapahtumia. Tapahtuma on avoin kaikille ja maksuton.

– Kesäkuun alkupuolella on lisäksi tarkoitus koota kuvisryhmäläisten töistä näyttely Palokin vanhalle kaupalle. Sinne on toivottu uudempia töitä, mutta vanhempiakin saa tuoda. Ja muutkin kuin kuvisryhmäläiset voivat tuoKuvisryhmäläiset maalasivat viime toukokuussa ulkosalla ikuistaen da töitään näyttelyyn, emme kirkonkyläläisen pihan ympäristöä. Kuvassa puiden katveessa maa- ole rajanneet sitä niin tarkoin, Turunen mainitsee. laamassa opettaja Riitta Turunen.

Heinäveden seurakunta¤

Lauantaina mm. 12 Ida Elinan konsertti liput lippu.fi 12 €, ovella 15 € 13.30 Kirkasta uskoa Ulla Saunaluoma, Eero Kuikanmäki, Juha Auvinen, Heli Karhumäki, Kaisa & Timo Tuikkanen, Heikki Mikkonen 15.15 Oro Bellissimon kesähetki kapellim. Lehari Kaustel ja sopr. Vilja Riutamaa. Vapaa pääsy, kolehti 17 Suomalainen Messu Lasse Heikkilä ja Valkia-ryhmä, Vilja Riutamaa, Lehari Kaustel Sunnuntaina mm. 11 SanaForum: Siunaa, ystävysty, auta Heli Karhumäki, Kristiina TanhuaLaiho, Eero Kuikanmäki ja Esko Luukkonen 12.30 Juhlamessu Eero Kuikanmäki, Ulla Saunaluoma katso lisää: kirkastusjuhlat.fi

LINTULAN LUOSTARI Avoinna 1.6.–31.8. joka päivä

Jumalanpalvelukset: arkisin klo 6 ja 18 la, su ja juhlapyhinä klo 8 ja 18

Villiinny villeistä yrteistä Suomessa vakiintunut kesäkuun ensimmäisen viikon villiyrttiviikko venyy tänä vuonna viikosta kuukaudeksi. Villiinny keväästä -teemalla vietettävä kuukausi alkaa Luonnon päivänä 20.5. ja jatkuu aina kesän Luonnon päivään 17.6. saakka. Näin kevät ja villiruokaversot ehtivät pintaan koko Suomessa etelästä pohjoiseen, ja kaikki suomalaiset saadaan metsäpoluille ja pellonpientareille nauttimaan kevään heräämisestä. Kymmenet toimijat järjestävät keväisiä villiyrttiretkiä asian harrastajille. Suomi100-juhlavuoden menuissa maistuvat kuusenkerkkä, sienet ja villiyrtit. Villiruoan juuret ovat syvällä suomalaisessa elämäntavassa ja ruokakulttuurissa. 2010-luvulla kiinnostus villiruokaa kohtaan on kovasti kasvanut. Syynä on paitsi terveellisen syömisen ja kestävän elämäntavan suosiminen, myös laaja aktiivisten toimijoiden yhteistyö ja koulutus villiruoan ympärillä. Erityisesti villiyrtit herättävät nyt kiinnostusta.

Toimisto 040 485 7603, kahvio/majoitus 040 485 7558, myymälä 040 485 7570 Honkasalontie 3, 79830 Palokki www.lintulanluostari.fi

SEURAKUNNAN KESÄ 2017 Messut: kirkossa sunnuntaisin klo 10 (ks. lisätiedot) • juhannuksen sanajumalanpalvelus kirkossa la 24.6. klo 10 • messut Säynämössä su 9. ja 16.7. klo 13 • Kirkastusjuhlamessu kirkossa su 30.7. klo 12.30 (huom aika!) • messut Karvion srk.kodissa su 24.6., 23.7. ja 20.8. klo 13 Lapset ja lapsiperheet: • kesäkerho srk.kodissa to 1.6. klo 9–11.30 • kesäkerho Karvion srk.kodissa ti 6.6. klo 9–11.30 • kesäpäivän leiri alakoululaisille Köntässä ke 7.6. klo 10–18 • pihakerho Karvion srk.kodissa ti 18.7. klo 9–11.30 • pihakerho srk.kodissa to 20.7. klo 9–11.30 • lasten elokirkko kirkossa (kouluunlähtevien siunaus) to 3.8. klo 18 Muuta: • yhteiskristillinen hartaushetki Kypäräjärven koululla su 11.6. klo 14 • rantaseurat Kermassa Laitisilla pe 16.6. klo 16 • kesän taidenäyttelyn avajaiset kirkossa ke 21.6. klo 17 • juhannuksen aattoseurat Säynämössä pe 23.6. klo 18 • taidenäyttely kirkossa ma 26.6.–su 13.7. klo 11–18 • Heinäveden Musiikkipäivät kirkossa ke 28.6.–su 2.7. • Rauhanyhdistyksen kesäseuraviikonloppu 8.–9.7. • ekumeeninen hartaushetki Varirannassa ke 26.7. klo 18 • Kirkastusjuhlat kirkonmäellä pe–su 28.–30.7. Tervetuloa kirkkoomme ja tilaisuuksiimme!


8 Kuvat: Tuula Paul

sähköasennukset suunnittelu antenniasennukset tarvikkeet Sepäntie 18, HEINÄVESI www.sahkopalvelukinnunen.fi

KAIKKI RAKENNUSALAN TYÖT Rakennuspalvelu Ari Tolvanen Ky puh. 0400 574 229 tai 0440 336 729 tolvanen.ari60@gmail.com

Kaikki rakennusalan palvelut omalta paikkakunnalta. Myös energiatodistukset ja asuntokaupan kuntoarviot. INSINÖÖRITOIMISTO

Marjatta Thuren Oy

Puh. 040 564 8075, Marjatta Puh. 040 591 2097, Tiina marjatta.thuren@pp.inet.fi

Vanhoista huonekaluista pitävältä Tuula Paulilta löytyy pappilan vintille sopivia kalusteita. Puulattiat hän peittää kodikkailla räsymatoilla.

Pappilan navetan vintti soi Eija Kvintus

ilmanvaihtotyöt ilmanvaihtokanavistojen nuohoukset ilmastoinnin mittaus- ja säätötyöt ilmastointilaitteiden huoltotyöt

Pajamiehentie 1, 78870 Varkaus Puh. 0207 940 960 / 0400 372 514

LVI Puh. 040 018 4999

Ilmalämpöpumput, ilmavesilämpöpumput sekä maalämpöpumput EDULLISESTI MEILTÄ! Alueen jälleenmyyjä

MTG-Team Oy

puh. 045 122 4645

putkivirma@pp.inet.fi

HUOM! MYÖS ILMALÄMPÖPUMPPUJEN HUOLLOT JA PUHDISTUKSET

Karvion Maanrakennus Oy  maanrakennustyöt  teiden kunnossapito  maa-aines toimitukset puh.

0400 274 877

karvion.maanrakennus@elisanet.fi

Heinäveden Vesijohtoliike

KARVINEN OY LVI-MYYMÄLÄ -ASENNUS -HUOLTO SAMMUTINHUOLTO

Sampotie 1, 79700 HEINÄVESI Puh. 040 547 9735 pasi.karvinen@vjl-karvinen.inet.fi MYYMÄLÄMME AVOINNA ARKISIN KLO 9–16.

www.vesijohtoliike.fi

Kun Tuula Paul osti muutama vuosi sitten Marjamäen entisen pappilamiljöön kodikseen, hänelle tuli vahva tunne siitä, että 1800-luvulla rakennetun pappilan tulisi olla avoin kaikille, sillä se on heinäveteläisten yhteistä kulttuuriperintöä. Muutamia yksityistilaisuuksia kirkonkylän keskustan tuntumassa sijaitsevassa pappilassa on jo pidettykin mutta erityisesti tänä kesänä miljöö kutsuu erilaisiin teemakonsertteihin, jotka pidetään tunnelmallisesti navetan vintillä. Vintille kulkeva uusi kävelysilta valmistui viime keväänä. Sen jälkeen valutettiin aikalailla hikeä, kun Tuula Paul kärräsi ystävineen vanhat pehkut ja sahajauhot kottikärryllä kompostiin. Niitä oli lattialla reilun puolen metrin kerros tiukkaan pakkaantuneena. Vintin isojen pariovien takaa avautuu nyt hämyinen, korkea tila, jonka hirsirakenteet tekevät siitä jykevän. Valo tuikkii sisään kattoikkunoista. – Rakenteet ovat kunnossa, ammattilaiset ovat ne tarkastaneet. Levitän lattialle räsymatot ja tuon tänne sohvaryhmiä ja istuimia. Esiintyjät ovat tuolla takana, Tuula kertoo. – Pikkuveljen häät täällä on jo viime kesänä vietetty balilaisella ruokatarjoilulla, Tuula kertoo. Tuula Paul emännöi pappilassa viime vuonna paria muutakin tilaisuutta. Muun muassa Musiikkipäivien avajaiskonsertin jatkoja. – Kapellimestari Erkki Lasonpalo totesi silloin, että vintti sopisi hyvin vaikka barokkikonsertin pitopaikaksi. Myös Olli Mustonen kehui täällä yöpyessään vintin atmosfääriä.

Marjamäen pappilan suureen saliin mahtuu isokin seurue. Tuula Paul (kesk.) emännöimässä Musiikkipäivien avajaiskonsertin jatkotilaisuutta viime kesänä. Salista siirryttiin ruokailemaan navetan vintille. Syntymäpäiviään viettänyttä Tuulaa maestro muisti tuolloin seinälle sävelletyllä onnittelulaululla, joka saa aikanaan kehykset ympärilleen. Tuula kierrättää myös entisen pappilan navetan puolella ja kertoo innostuneesti suunnitelmistaan. Valkoiseksi kalkittu, kiviseinäinen navetta sopisi oivallisesti kokous- ja juhlatiloiksi. Toiseen päätyyn rakennusta Tuula suunnittelee kesäkahvilaa ja toisen päädyn kapeaan ja korkeaan kiviseinäiseen hevostalliin pientä kappelia. – Täällä on upea akustiikka ja intiimi linnamainen tunnelma. Myös tämä tila sopisi pienten musiikkitilaisuuksien pitämiseen. Seinille ajattelin isäni takomia koristeita ja päätyyn tulevan alttaritaulun voisin maalata itse. Tuula Paul pursuaa ideoita mutta työtä on paljon. Kauhajoen seurakunnan pappina toimiva Paul toivoo, että

suunnitelmat myös etenevät suopeasti, sillä hän haluaisi työskennellä jatkossa täysin Heinävedellä. Erilaisten musiikkitapahtumien ja tilaisuuksien järjestämisen lisäksi sairaanhoitajan ja diakonissan koulutuksen omaava Tuula Paul on kiinnostunut myös työnohjauksesta ja hengellisemmän sisällön tuomisesta tilaisuuksiin. Yhdessä olemiseen ja viihtymiseen kuuluu oleellisesti myös hyvä ruoka. Ne ja kaikki leipomukset Tuula loihtii itse keittiössään. Mitä sitten on tulossa tänä kesänä? Heinäkuun puolivälissä kuullaan Caj Chydeniuksen ja Kai Hyttisen Jo helähtää rakkauslaulu -konsertti, johon on valittu rakastetuimpia suomalaisia rakkauslauluja. – Pidän itse suuresti Kujun resonoivasta äänestä ja nöyrästä elämänasenteesta. Heinäkuun lopussa Marjamäen pappilan vintillä esiintyy Trio Tanguango ja baritoni

Juha Kotilainen. – Tilaisuudessa esitetään suomalaisia tangoja ja keskustellaan suomalaisesta mentaliteetista. Elokuun alussa puolestaan vietetään iltaa rakkauden merkeissä. Esiintymässä on Tuula Paulin perheystävä, pianisti Jouni Somero yhdessä puolisonsa Raija KilpeläinenSomeron kanssa, joka laulaa ja lukee runoja. Tarjolla on myös Tuulan valmistamaa rakkaudellista ruokaa Afroditen hengessä. Somerojen tytär, Anna-Claudia, avaa samalla luontoaiheisen taidenäyttelynsä ja soittaa poikkihuilua. – Tilaisuus on alkaa jo alkuillasta mutta tarkoitus on viihtyä pappilan miljöössä pitkään, ruokailla ja nauttia yhdessäolosta. Minulla on pakkasessa pappilan mahlaakin tilaisuutta varten. Viihtymiseen on hyvät mahdollisuudet, sillä pappilan vehreä puutarha kutsuu lämpimään loppukesän iltaan.


��������������� �������������

��������������� ������������� 9 �����������������������

Koskelosta kivoja kesätuotteita ������������� Ritva Niiranen

Ritva Niiranen

������������

–  Ötökkähotelli voi olla tällainen kerrostalon muotoinen rakennelma eri huoneineen. Niihin laitetaan esimerkiksi käpyjä, ruokoja, koiranputkia, kuivia lehtiä tai kariketta. Yhdessä huoneessa asuvat leppäkertut, jotka syövät kirvoja hyötykasveista. Muissa huoneissa voi asua vaikka villimehiläisiä, perhosia tai korentoja. Käsityönä tehty hyönteishotelli sopii myös oivalliseksi lahjaksi tai mökkituliaiseksi.

Kaivattu kesä tulee kohisten ja suuntaa mielet pihoihin, puutarhoihin ja mökeille. Kesäelämää piristämään kuuluu myös tuotteita, joista on hyötyä sekä ihmisille että luonnolle. Leväniemen toimintakeskuksen Koskelon työpajassa Karviossa ideoidaan ja valmistetaan myyntiin paljon kaunista, hauskaa ja hyödyllistä ympäri vuoden. Kesän sesonkituotteita esittelivät tekstiilityön ohjaaja Minna Koistinen ja sijaisuuksia hoitava Salla Rissanen. Puutyöpuolella oli menossa ohjaajan vaihdos ja siirtymävaiheessa he huolehtivat myös puuverstaasta. – Linnun pöntöt ja lepakon pöntöt ovat tosi suosittuja ja niitä on tehty meillä jo monena vuonna. Vaneria ja lautoja menee! Nyt kokeilemme hyönteishotellien valmistusta, sillä niilläkin tuntuu olevan kysyntää hyödyllisten pörriäisten asuinpaikkana pihoissa, Minna ja Salla kertoivat.

Marko Lyytinen kokoaa hyönteishotellia Koskelon työpajassa. Työ on tarkkaa.

Kun monet pihat ovat jo liian siistejä, hoidettuja tai kivettyjä, hyönteisten luon-

nolliset pesintä- ja talvehtimispaikat ovat vähentyneet. Hyönteisiä kuitenkin tarvi-

taan pölyttämään kukkia ja huolehtimaan ekologisesta tasapainosta.

����������������� ����������� ��������� ��������������� ����������������������� ������������� Remontointi ja uudisrakentaminen

�������������

Kattoremontti + talon ulkomaalaus

ALENNETTUUN YHTEISHINTAAN!

������������ Kysy tarjous!

����������������� ������������� Heinävesi ����������� joni.hirvonen@hirtex.fi ������������ ��������� ��������������� ������������� Etsin myytäviä kesämökkikohteita! KIINTEISTÖVÄLITYSTÄ: kesämökit, tontit, asunnot, metsätilat ������������� Kauppakirjat, kaupanvahvistukset, lahjakirjat, perukirjat, perinnönjaot

������������

OTA YHTEYTTÄ

Kestosuosikeiksi ovat jo tulleet Koskelossa valmistetut, hyvin ottaviksi havaitut katiskat. Samoin kudonnaiset, joista värikkäät ja topakat räsymatot sekä poppanat pitävät aina pintansa. – Täällä tehdään myös kalusteiden kunnostusta ja huoltoa, lähinnä pintakäsittelyä. Punontaan erikoistunut henkilö valmistaa koreja eri käyttötarkoituksiin. Pienempiä, mutta suosittuja tuotteita ovat nimi- ja numerokyltit, puutarhafigurit sekä naulakot, Minna ja Salla mainitsivat. Tuotteita ideoidaan asukkaiden kanssa yhdessä. Luovuus otetaan käyttöön ja kivoja, tarpeellisia tuotteita syntyy.

Tmi Pertti Koponen LKV

Kermantie 2 • Puh. 040 5121 913 www.perttikoponen.fi

Sähkö- ja antenniasennukset meiltä! Pyydä tarjous ilmalämpöpumpusta

Joonas Koponen, puh. 0400 989 017 Kermanrannantie 3 79700 Heinävesi joonas.koponen@ slkoponen.fi

RAUTAKAUPAN KAUTTA KESÄÄN... VOIMA PEITTOSUOJA Vesiohenteinen puolihimmeä peittävä puunsuoja. Huippuluokan homesuojaus jättää puun pintakuvion kauniisti näkyviin.

79 €

9L

Kesäkalastukseen! Kalusteet kodin kaikkiin tiloihin

KOIRANRUUAT KOTIMAISET LIPPUTANGOT

KATTOPELLIT ja TARVIKKEET toimitusmyyntinä. RÄYSTÄSKOURUT JA ALASTULOPAKETIT -ruskea ja valkea VARASTOSSA

Falu vapen punamulta keittomaali

2980 1290

ABLOY AVAIN KOPIO 6 €/kpl

10L

Valtti puuöljy 0,9L

Vinha peittävä puunsuoja Valtticolor kuultava puunsuoja

KESTOPUUTA

yleisimmät mallit, runsas valikoima

VUOKRATTAVANA: • Betonimylly 25€/vrk • WEBER-täry (250 kg) • Kuomukärry (lava 325x150) kantavuus 540 kg • Jarrullinen kärry (lava 405x178) kantavuus 2015 kg

133 cm antrasiitti, harmaa

940 m2

sis. VARUSTEPAKETIN (7, 8, 9 m) varastossa alk.

• WekeKATISKAT alk.

200€

• TIIKERIEkoverkot

(7 m:n tanko)

Komposti- ja kuivikekäymälät Biolan KOMPOSTI- ja HUUSSIKUIVIKE 40 L...

Meiltä HETI varastosta:

9

90

säkki

KOTIMAISET TUULETUSJA PYYKINKUIVAUS TELINEET

Laituritikkaat alk.

79€

• Harkot • Laastit • Salaoja- ja viemäriputket • Viemäriputken kulmat • Rakennuslevyt • Kerabit kattohuovat • Styrox • Finnfoam routaeristeet • Betoniset pihalaatat • Kaivonrenkaat • Puuvalmiit ja maalatut listat

ROTO-laituriponttoonit Esim. oranssi-musta työtakki

45 €

kiukaat, padat, piiput

konenaulat, naulaimet ja kompressorit

eristeet

kiukaat

Heinäveden

JÄTEVESIJÄRJESTELMÄT! TYÖVAATTEET

115€ 2490

RAKENTAJA!

KODINKONEET

Parvekkeelle, terassille, veneeseen..

TERASSIMATTO

• ONKIMADOT • SHIMANO-virvelit • RAPALA- ja KUUSAMO-uistimet

varastossa 200 L

250L

80 € 88 €

RAUTA JA VÄRI

Kermantie 8, 79700 Heinävesi heinavedenrauta@gmail.com Puh. 017 562 123

Avoinna: ma–pe 7.30–17, la 8.30–13


10

TAXI

TAKSIPALVELUT

TAXI

JHK GROUP OY

Henkilöautot: puh. 0500 721 616, Jori puh. 0400 721 616, Leo Tilausajot (1+16h): puh. 0400 728 816 Heinävesi

TAXI

www.hpjuutilainen.fi

LÄHELLÄ JOENSUUN KESKUSTAA

Joen Autokulma Oy Wahlforssinkatu 2, p. 044 760 3002

Anna-Mari Tyyrilä

TAXI

AUTOKORJAAMOT

Tulliportinkatu 53, p. 044 783 5002

Maisemia alhaalla, ihmisiä

www.joenautokulma.fi

TERVETULOA! HEINÄVEDEN HUOLTOKORJAAMO KY Veistäjäntie 1, Heinävesi Puh. 017 562 221, 0400 277 811, 0400 187 462

Palvelemme: ma–pe klo 7.30–16

Kuljetukset kattavasti, muutot, hinaukset 24 h, vaihtolavat, nostot: 21 tn-metrin nosturilla ammattitaidolla

p. 0400 278 345

www.kuljetusmikkonen.fi

Kirkon kesänäyttely esittelee kuuden taidemaalarin ja kuvataiteilija Jenni Tieahon töitä. Taidemaalariliiton näyttelytoimikunta valitsi taiteilijat hakemusten perusteella, niitä liittoon tuli 57 taiteilijalta. – Hakijamäärä on meille tavallinen. Näyttelypaikkoja ei koskaan ole tarpeeksi, ja Heinäveden kirkko herätti kiinnostusta, koska se on monille taiteilijoille uudenlainen paikka, näyttelykoordinaattori Katariina Lager kertoo. Näyttely kootaan niin, että kirkon alakerta esittelee eri tekniikoilla tehtyjä maisemia, yläkerrassa pääosassa on ihminen. Näyttely avautuu 26.6. Zsuzsa Demeter (s. 1956) on unkarilaislähtöinen Tampereella asuva taiteilija, jonka akryyli-, pastelli- ja hiilitöissä voi nähdä enkeleitä ja puttoja. – Keskieurooppalaisissa kaupungeissa törmää patsasrykelmiin ja suihkulähteisiin, joiden sivuhahmoja putot ovat. Aihe on oikeastaan tekosyy päästä käsiksi ihmisvartaloihin, joiden runsasmuotoisuus ja liioiteltu elekieli vetoaa minuun, Demeter kertoo. Mikko Hallikainen (s. 1973) asuu Karjaalla. Hänen työnsä ovat vahvoja, ekspressionistisia teoksia. – Maalaus on viive ja ennakko toisista todellisuuksista, joiden olemassaoloa voidaan näin esittää ja tutkia, Hallikainen luonnehtii. Hanne Juga (s. 1961) asuu Helsingissä. Hänen sekatekniikkamaalaustensa inspiraationa on meri. – Käytän lyöntimetallina alumiinilehteä, jota on help-

Yli 50 vuoden kokemuksella

JYLHÄN SORA OY

puh. 0400

169 880, 050 5690 701

sähköposti: jouni.luostarinen@pp.inet.fi

Jarkko Rantanen: Linja

Jarkko Rantanen (s. 1980) asuu Piikkiössä. Hänen tekee värikkäitä öljyvärimaalauksia suomalaisesta metsästä. – Alumiinille maalaamissani teoksissa kuvaan suomalaista metsämaisemaa. Metsän massan keskeltä löytyneet kiinnostavat kuvakulmat ja rakenteet ovat jäänne ihmisen kädenjäljestä ympäristössä. Nämä nykyisin varsin vähäpätöisiltä vaikuttavat kuopat ja painaumat ovat esimerkiksi Suomen sisällissodan aikaisia poteroita ja kaivantoja, Rantanen kertoo. Hanne Juga: Syyskuu Suvisaaristo. Mari Metsämäki (s. 1971) asuu Turussa. Hänen teoksensa ovat viiden tekstiiliteoksen sarjasta, jonka hän on valmistanut Turun tuomiokir-

kon lastenalttarikaappiin. Metsämäki toteutti kaikista kaksi eri teosta eli Heinäve-

den kirkkoon tulevista tekstiilikollaasioteoksista on toiset kappaleet Turussa. Ne ovat

Tulossa penkkejä, leikkivälineitä ja uusi nurmikko

Häyrylahdentie 53 A 83100 Liperi | 0500 275 130 tai 0400 382 881 www.maansiirtokarvinen.fi | myynti@maansiirtokarvinen.fi

• Sora- ja mursketoimitukset sekä kalliomurskeet ja sepelit eri puolilta Heinävettä esim. Malkkilasta, Jylhästä ja Pölläkän kallioperästä • Seulotut ruokamullat • Pyöräkone- ja koneseulatyöt • 1,5–10 tonnin kumitelakaivurit • Iskuvasaratyöt • 14–26 tonnin telakaivurit • Kaivinkonetyöt • Louhintatyöt puh. 0500 218 006

Haruka Kashima (s. 1963) on kotoisin Japanista ja asuu Helsingissä. Hän tekee maisemallisia töitä, tekniikoinaan usein kynä ja liitu, mutta hän käyttää myös rautalankaa. Valovoimaisten ja herkkien maalausten aiheena on luonto. –  Grafiitista ja rautalangasta syntyvien viivojen hopeinen hohto ja olemuksen puhtaus ovat asioita, joista pidän. Näillä kahdella välineellä pyrin kuvaamaan jotain alkuperäistä, meihin sisään rakennettua tapaa kokea ympäristöämme, Kashima sanoo.

Pikkulin puisto uudistuu:

• sora- ja mursketoimitukset • kaivinkonetyöt 26 tn telakaivinkoneella • teiden lanaukset

SORAT MYÖS MALKKILASTA!

po värjätä lakalla ja muulla, mikä tuo töihin kullanhohtoa. Metodi on hidas, mutta mielenkiintoinen. –  Työssäni olen kaihomieli, kaunosielu, haaveilija. Olen merelle tuijottelija ja pidän mystiikkaa ja luontokokemuksia tärkeinä. Teoksissa minulla on usein lintu – keskeisenä tai ainoa elementtinä – joka katsoo kaukaisuuteen ja tyhjyyteen, Juga kuvailee.

EDULLISET, KATSASTETUT AUTOT hintaluokissa 500 – 10 000 €

Rahoitus ilman käsirahaa. Ostetaan myös myyntivalmiita autoja!

Relanderinkatu 73, Varkaus

Puh. 040 506 3446 www.automyyntimustonen.fi

Päivi Konttinen Keskellä Heinäveden kirkonkylää olevaa Pikkulin puistoa on myllätty toukokuun alusta alkaen uuteen uskoon. Puistoon on laatinut suunnitelman Joensuun eläkkeellä oleva kaupunginpuutarhuri Kai Ahmio. Suunnitelma ja puiston uusiminenkin rahoitetaan torikatoksen ja torin vaikutusalueen kehittämiseen saadulla avustuksella.

Puiston alareunaan rakennetaan oleskelualue ja kivituhkapäällysteinen polku. Alueelle tulee leikkivälineitä ja penkkejä, myös valaistusta täydennetään. Puistoon ja Pikkuliin liittyvä tarina esitellään infotaulussa. Uusia istutuksia puistoon ei ole enemmälti tulossa. Pensaita tulee Suojalantien varteen nousevan pienen kumpareen päälle. Oleskelualueen lähelle tulee alue kesäkukkaistutuksille.

Puisto säilyy edelleen avoimena, joten siellä pystyy jatkossakin järjestämään pienimuotoisia konsertteja, vilttikirppiksiä ja talvisin sinne voi rakentaa liukumäen. Puistossa olevaa nurmikkoa uusitaan ja tasataan vanhan nurmen päälle.

Pikkulin puistossa on pidetty viime vuosina konsertteja ja vilttikirppiksiä. Puiston käyttöä tarkoitus lisätä entisestään.


11

ylhäällä

KERMAJÄRVEN LIIKENNE

Heinävesi • 0400 276 456

• TAKSI- JA TILAUSLIIKENNE www.kjliikenne.fi Bussit 1+16 4 kpl, tilataksit 1+8 4 kpl

KARVION TAKSIPALVELU Oy TAKSIPALVELUA JA TILAUSLIIKENNETTÄ

0400 276 224 Henkilöautot 1+4 ja 1+4 Tila-auto 1+6, invavarustus Pikkubussi 1+10, invavarustus

TANEN TAKSI

TAKSIPALVELU JUHA RÄSÄNEN Heinävesi 0400 274141

Kosula

Jenni Tienaho: Kuuhunkurkottaja. valmistuneet tänä vuonna. Jenni Tieaho (s. 1969) asuu Lohjalla. Hänen veistoksensa

sijoittuvat kirkon ulkopuolelle, ja ne ovat rakentuneet kestävistä luonnonmateriaaleis-

ta. Esimerkiksi hevosveistosten materiaaleina ovat teräs, kasvikuitu, paju, rautalanka, puu ja maitohorsma. – Olen tehnyt luonnonmateriaaleista veistoksia, installaatioita ja ympäristötaidetta viimeiset kymmenen vuotta lukuisiin näyttelyihin. Työskentelytapani on aikaa vievää käsityötä: punon, sidon ja kudon. Teokseni kertovat suomalaisten metsien, järvien, jäkäläisten kallioiden ja avarien peltomaisemien usein tarunomaisia ja maagisia tarinoita. –  Taiteen tekeminen on minulle osa persoonaani: löytöretkeilyä ja seikkailua. Taide on myös ihmiselle hyvää tekevää leikkiä ja kieli kommunikoida oman ympäristön kanssa, Tieaho sanoo.

044 057 2280 1+8 henkilöä /pyörätuolikuljetus

Palvelemme MA–PE 9–17 LA 9–13

HUSQVARNA - PUUTARHASI PARHAAKSI RIDER 214TC

KAMPANJA!

Hydrostaattinen, Combi 94-leikkuulaite

4.290 €

NORM. 4.790 €

Edullinen - kompakti Eija Kvintus

Henkilöautot 2 kpl 1 + 4 Tila-autot 2 kpl 1 + 8, invavarustus

PAINEPESURI RE 109 Korkeapaine 7 m, teleskooppikahva, 2:lla suuttimella, säilytyspaikoilla,10-110 bar, 440l/h

40.9 cm3, 1.6 kW, 4.2 kg

299 € NORM. 405 €

KAMPANJA!

RAIVAUSSAHA FS 131

Mökille! MOOTTORISAHA MS 170

Monipuolinen raivaussaha, helppo käynnistää, kaksoisvaljaat, 36,3 cm3, 1,4 kW/ 1,9 hv

Tarjous

Kampanja

SH. 279€

SH. 669€

269€

435-MOOTTORISAHA

599€

42 ”kelo”

Soutu-Palta 495

Kompakti ja kätevä mökkisaha, yhdistelmäkatkaisin, 2-MIX moottori, 30,1 cm3, 1,2 kW/1,6 hv

Tarjous

199€

KAMPANJA!

SH. 229€

52 ”kelo” Suvi 42 ”kelo” 1690,Suvi 52 ”kelo” 2390,Soutu-Palta 495 1730,-

Haketie 1, 79700 Heinävesi Puhelin 017 561 751 info@heinavedenkone.fi

konejasaha.fi


12 KESÄKOLUMNI

Minä maisemassa En aio pohtia kovin syvällisesti maiseman vaikutusta ihmisen sieluun. En aio pohtia syvällisesti yhtään mitään. Aion vain heitellä ilmaan palloja ja aiemman kokemukseni perusteella… en montakaan niistä saa kiinni. Kesäinen leikki, jossa ei olekaan tarkoitus menestyä. Samanlainen ajatus lienee useimmilla kesäisillä matkailijoilla. Ja kuitenkin joskus havahtuu siihen, että on saanut kaikki pallot kiinni. Hups. Ensimmäiseksi minun pitää kertoa, että olen näiltä seuduilta kotoisin. Pitkälle en ole elämässäni päässyt vaikka suurimman osan elämääni olen asunut muualla Suomessa. Keskellä maatakin ja pisimmän aikaa etelässä. Ruuhka-Suomessa. Kyllä, Helsingissä. Mutta olen paluumuuttaja. Jonkinlainen siis. En tähdännyt takaisin kotiseudulleni. Tähtäsin luostariin ja kuinka ollakaan – löysin itseni 60 kilometrin päässä synnyinkaupungistani ja reilun 10 kilometrin päässä lapsuuteni kesien maisemasta. Hyvällä syyllä voi sanoa, että löysin itseni lapsuuteni ja nuoruuteni sielunmaiseman keskeltä. Hups. Minä rakastan vettä, vesistöjä. Tukehtuisin jos joutuisin elämään kaukana vedestä. Vaikka olen käytännössä asunut lähes aina kaupunkien keskustoissa. Niinpä jälkiviisaasti olen ajatellut, että minut on johdatettu paikkoihin, joissa olen asunut hyvin lähellä vettä. Lapsena ja nuorena ei kesä tullut ennen kuin olin päässyt veneellä järvelle. Helsingissä tyydytin tätä tarvetta jopa ajelemalla Suomenlinnan lautalla edestakaisin. Hups… Nyt kun asun Heinävedellä Valamon luostarissa on kaikki kohdallaan. Täällä vesistöä totisesti riittää! Huoneeni ikkunat antavat järvelle päin. Juurikkasalmi on muutaman kymmenen metrin päässä. Joka kevät seuraan, kuinka jäät lähtevät salmesta. Kesäisin nautin kun voin istua pienellä parvekkeellani ja katsella puhtaan veden kimaltelua. Juojärvi on Suomen neljän puhtaimman järven joukossa. Aika hyvin osuttu. Lapsuuden kesien hienoimpia kokemuksia oli, kun ajettiin veneellä Palokin selälle katsomaan, miten Saimaan valkokylkiset laivat kohtasivat aukealla selällä auringon kimaltaessa aalloilla. Ne tulivat toisiaan vastaan aina samaan aikaan, puoli kahden korvilla. Raskaana kulkevien laivojen uhkeat laineet heiluttivat kevyttä venettä kuin korkkia. Joskus käänsimme veneen ehdointahdoin sivuttain aaltoihin. Vene lähes ryyppäsi vettä keinuessaan. Tänäkin kesänä Varistaipaleessa muistellaan “laivojen passuuta” ja aina yhtä hohdokasta tukinuittoa kanavassa. Ei hassumpaa. Sielunmaisemasta piti kirjoittamani. Nyt taitaa olla siihen jo myöhäistä, sorruin muuta rupattelemaan. Ei kovin harvinaista vilkkaalle miehelle. Mutta sanonpa vielä kuitenkin, että juuri tämä Heinäveden maisema on se, jossa hengitän syvimpään. Joka puolella olevaa vesistöä reunustavat jylhät kalliot ja niiden runsaat männiköt. Tämä on minun synnyinleimani, tämä maisema on minussa vaikka matkustaisin maailmalla. Se punkeaa uniini. Se saa minut levolliseksi. Se hengittää minussa mukana viimeiseen henkäykseen saakka. Minun maisemani. Syvällä sielussa.

”Tämä Heinäveden maisema on se, jossa hengitän syvimpään.”

Nipunlaskuperinnettä siirretään uusille sukupolville Marja Liukko

Päivi Konttinen – Vuosina 1954-1956 olin vetemässä nippuja Varistaipaleen kanavalla ja tienasin samalla opiskelurahoja, Kivelän Annikki, eli Annikki Hirvonen, 77, kertoo. Tienestit avasivat nuorelle naiselle ovet ensin talouskouluun ja sen jälkeen sairaanhoitajakouluun Joensuuhun. Siitä työ vei päivystyspoliklinikalle Kuopioon ja Kajaaniin. Väliin mahtuu muutama jännittävä vuosi Murmanskin lähellä olevan voimalaitostyömaan sairaanhoitajana 1960-luvulla. – Kyllä se nipunlaskuhomma oli ihan hyvää tienestiä, ei siellä kylillä olisi meille nuorille muutakaan työtä ollut, Annikki kertoo. Kanavalla vietetyistä vuosista jäi Annikille hyvät muistot. – Meitä oli siinä hommassa iso joukko 15-20 -vuotiaita nuoria. Osa tuli Varistaipaleesta, Karviosta ja Kansalan suunnalta. Tytöt vetivät nippuja aina neljästään ja pojat olivat nippupoikina, yksi poika aina kunkin nipun päällä. Työpäivät alkoivat aamulla seitsemältä ja kestivät iltapäivälle neljään viiteen.

Naiset vetävät nippua Varistaipaleen kanavan sulusta. Jos alapuolelta tuli laivoja kanavaan, työ keskeytettiin. Kanavalla oli omat työntekijänsä ja meille joku aina antamassa ohjeita. – Loma-ajat sitä työtä tehtiin. Puiden määrästä se tietysti riippui, mutta kesäkuulta elokuulle nippuja vedettiin, Annikki muistelee. Silloin oli Varistaipaleen kylällä paljon väkeä ja myös

nuorisoa. – Viikonloppuisin kokoonnuttiin maamiesseuran talolle tansseihin ja viikolla oli pojilla oli peli-iltoja. Eläkkeellä jo 16 vuotta ollut Annikki viettää edelleen Varistaipaleessa vapaa-ajanasunnollaan noin viisi kuukautta vuodesta. – Eiköhän sinne taas tou-

Anna-Mari Tyyrilä

kokuun lopulla lennähdetä. Heinäkuun loppupuolella naiset vetävät taas nippuja Varistaipaleen kanavan sulkujen läpi ”Naiset nipunlaskussa” -tapahtumassa. Tavoitteena on siirtää vanhaa työtapaa nuoremmille polville ja Annikin mukana nippuja tulee laskemaan Espoossa asuva, tämän kevään abiturientti, pojantytär Vilma

Palava Anna-Mari Tyyrilä Kesäteatteriin tykästyneet, jopa sen tekemiseen rakastuneet harrastajanäyttelijät eivät hevillä luovuta. Tänä vuonna 25-vuotistaiteilijajuhlaansa viettävä Eero Maasilta (72) on jälleen mukana Valamo trilogiassa vuoden tauon jälkeen. Yksi kausi jäi välistä jalan amputaation takia. Maasilta näyttelee munkki Akakin roolin. - Rooli on pieni, koska sellaista pyysin jo kuntonikin takia. Mutta Akaki on vivahteikas esitettävä, tuo 110-vuotiaana kuollut luostarin hevosmies. Pienikin rooli teetättää töitä. Maasilta kertoo palavan-

Munkki Simeon Valamon luostari

Ella Luostarinen ja Riina Kinnunen lomakeskuksen kulisseissa.


13 Marja Liukko

KALUSTETALON KAUTTA KOTIIN JA MÖKILLE! Työtä meille suomalaisille! Ostetaan kotimaista.

Laadukkaat kotimaiset puutarhakeinut, pöydät ja tuolit • valikoitua, ruskeaksi AB-painekyllästettyä mäntyä • ruostumattomat teräskampanaulat • keinussa muovilaakerointi ja heiluripuissa halkeamisen estävät pulttaukset 2-puoleinen Katariina puutarhakeinu, istuinleveys 120 cm, musta paanuhuopa-katto

899,(1229,-) ilman kattoa (668,-)

499,-

Tapio-pöytä 140 cm + 4 tuolia

439,- (556,-) Pari-Tapio Parituolit välipöydällä

235,- (293,-) Laadukkaat ILTATÄHTI-runkojoustinsängyt edullisesti!

Jämäkkä massiivipuurunko. Tiheä pussijousitus 20 mm:n joustinlangalla, sijauspatja 6 cm paksu, puujalat. Nukkumiskorkeus 56 cm. 80x200 cm 219,- (283,-)

120x200 cm 279,- (352,-)

Annikki Hirvonen veti nippuja Varistaipaleen kanavalla nuorena tyttönä opiskelurahoja tienatakseen.

Hirvonen. – Minä olen osallistunut nipunvetonäytöksiin molem-

missa aiemmin järjestetyissä tapahtumissa ja Vilmakin on ollut mukana katsomas-

sa. Heinäkuussa ollaan taas mukana.

halu kesäteatteriin sa halusta tehdä teatteria ja saada kontakti yleisön kanssa. Kontaktin onnistuminen tekee hyvää ja auttaa näyttelijää, Maasillan mukaan jopa ihmeellisiin suorituksiin. – Minulla on rakkaus teatteriin, en sitä kiellä. Teatterissa saa purkaa itseänsä, ja me kaikki olemme yhtä suurta perhettä. Nuorten mukaan tuleminen on erityisesti lämmittänyt tällaisen ikämiehen sydäntä! Maasilta aloitti teatteriharrastuksen aikanaan Keravalla 48-vuotiaana, mutta innostuksen juuret ovat kauempana. - Olin 12-vuotias, kun löysin metsästä kävelykepin ja sen kanssa näyttelin Hilmatädilleni Chaplinia yhä uudelleen ja uudelleen. Maasilta on näytellyt Karvion teatterissa vuodesta 2000. Tutuiksi ovat tällä seudulla tulleet myös Joroisten ja Viljolahden kesäteatterit

sekä Heinävedellä kirkkonäytelmät. Karvion teatterin nuorimmainen on 15-vuotias Ella Luostarinen, joka on mukana nyt neljättä kesää. - Olin teatterikerhossa jo 6. luokalla ja sen jälkeen yläkoulussa. Teatteri vaikutti kivalta harrastukselta, joten ajattelin kokeilla kesäteatteria. - Kivaa on ollut, ja olen saanut uusia kavereita. Ellan roolihahmo on Riitta, lomakylän apulainen. - Hahmosta piti tehdä itseäni vanhempi eli pitää osalta näyttää vanhemmalta ja käyttäytyä sen mukaisesti. Lavapelkoa tuntematon Ella miettii, että kesäteatterin tekeminen voi olla hyvä pohja jatkokoulutukselle. Hän onkin hakenut Rantasalmen lukioon, jonka musiikkiteatterilinjalla opiskelee jo kaksi muuta Karvion teatterin

nuorta. Erikoislukioon pyrkiessä Ellaa varmasti auttaa, että hän on laulanut pienestä pitäen ja tanssinut kolmevuotiaasta asti. Tanssilajeina sydäntä lähimpinä ovat street ja nykytanssi. Valamo trilogiasta esitetään nyt viimeinen tuotantokausi. Uuden hengen toisen kesän näytännöt alkavat heinäkuussa, ja esityksiä on 14. - Rooleissa on pieniä henkilömuutoksia ja muutoinkin esityksessä on pientä viilausta viime kesään verrattuna, mutta ne ovat sellaisia ”varpaan asennon muutoksia”, tuottaja Vesa Kervinen kuvailee. Seuraavalle kaudelle on jo itämässä suunnitelmia, mutta niistä teatterilaiset kertovat myöhemmin syksyllä, kunhan ovat hengähtäneet kuuden vuoden Trilogia-rupeaman jälkeen.

1-puoleinen Kata, istuinleveys 169 cm, harjakatto mustalla paanuhuovalla

529,(697,-) ilman kattoa (390,-)

299,-

Jousi-Tapio -keinutuoli Alla kiinteä jalusta/ istuinosa jousilla

275,- (344,-) Ilmari-ryhmä, pöytä 160x77 cm + 2 penkkiä. Kansien materiaalivahvuus 35 mm/jalat 45 mm

699,- (878,-) Muistathan myös matot, verhot, valaisimet ym. Heinäveden Kaluste Ky Avoinna: ma–pe 9–17, la 9–13 Suojalantie 6, Heinävesi. Puh. 017-561211


14 Sonja Ahtinen

Puijo-laivaan, Pääskylle, koskille, luostareihin, luontoon, musiikkipäiville...

Heinäveden kaunis luonto koskineen, kalliorantoineen ja vehmaine metsineen on ainutlaatuinen. Monen matkailijan mielestä se onkin parasta Heinävedellä.

Sonja Ahtinen Heinävedellä on paljon nähtävää, koettavaa ja tehtävää etenkin kesäaikana, jolloin kuntamme herää eloon ihmisten virratessa mökeilleen, kyläilemään tai tutustumaan ensi kertaa kauniiseen pitäjäämme. Minne kaikkialle veisit Heinävedelle saapuneen ystäväsi ja mitä tekemistä keksisitte täällä? – Heinävedessä parasta on kaunis luonto. Näyttäisinkin tänne saapuneelle ystävälleni upean Karvion kosken ja Karvion kokon juhannuksena sekä tietysti vierailisimme Lintulan ja Valamon luostareissa, Karviossa asuva Kristiina Kervinen pohtii. Kristiina on suhteellisen kokenut matkailija. Karviosta kauemmaksi, jopa Atlantin taakse, on tullut lähdettyä useamman kerran. – Yhdysvallat, Britannia, Espanja, Ranska, Saksa, Kreikka, Ruotsi ja Viro ovat maita, joissa äkkiseltään muisteltuna olen ainakin käynyt. Tänä kesänä suuntaan kahden muun nuoren kanssa Heinäveden Suomi-Unkariseuran mukana Unkariin. Matkakohde on tarkemmin Körmend, joka on Heinäveden Suomi-Unkari-seuran ystävyyskunta. – Hieman pelottaa lähteä, mutta samalla olen tosi innoissani tulevasta reissusta. Onhan se hieman oman mukavuusalueen ulkopuolella, kun pitää pärjätä englanniksi koko aika. Majoitumme perheisiin ja olemme mukana arjessa. Eniten odotan kulttuuriin tutustumista, Kristiina listaa. Roni Hiltunen siirtyi vii-

loisaa yölläkin. Nikitan mielestä Heinävesi tarjoaa monipuolisia mahdollisuuksia harrastaa eri asioita. – Lenkkeily metsäpoluilla, kalastaminen ja risteilyt lähivesistöissä ovat hyviä aktiviteetteja. Rauhallisuus ja kauniit maisemat ovat mielestäni Heinävedessä parasta. Ihmisen tulisi pysähtyä sinne, missä sydän viihtyy eniten, Nikita muotoilee ja kannustaa lämpimästi tulemaan ja tutustumaan Heinäveteen. Mirkku Kervinen.

Matias Ahtinen.

Sofia Heiskanen.

Nikita Kravchenko.

me syksynä yläkouluun, jossa opiskelu on tuntunut helpolta. Koululaisten paljon odottama kesäloma on jo ovella ja pojan suunnitelmat ovat selvillä. – Aion matkustella ja pyöräillä, Roni kertoo. Heinäveden luonto ja vaihteleva maasto antavatkin hyvät mahdollisuudet Ronin pyöräilyharrastukselle. Matkat taittuvat maastopyörällä. – Pyöräilen monesti kouluun ja ajoittain pidempiäkin matkoja. Meidän kotoa lähtee sellainen maastopolku, jota pitkin tykkään ajaa. Kesällä olisi mahdollisesti suunnitelmissa ajaa pyörällä Savonlinnaan asti, Roni paljastaa suunnitelmiaan. – Heinävedessä parasta on se, että kaikki on lähellä. Kouluun tai kauppoihin ei tosiaan ole pitkä matka. Jos ystäväni tulisi tänne, veisin hänet talvella Pääskyvuorelle ja kesällä Heinäveden ”laguunille”, Roni kertoo viitaten Syrjässä sijaitsevaan luonnon lähdealtaaseen, joka on erittäin kaunis uimapaikka, jonne jotkut

tulevat pitkienkin matkojen takaa uimaan ja nauttimaan upeista maisemista.

”Ihmisen tulisi pysähtyä sinne, missä sydän viihtyy eniten.”

ei sitten tullutkaan käytyä. Itse kävin rinteessä useamman kerran. Voihan Pääskyä hyödyntää myös kesällä, sillä näkötornin rappusissa voi tehdä hyvää voimatreeniä ja samaten itse rinteessä pystyisi tekemään esimerkiksi vähän mäkivetoja. Samalla voi ihastella Pääskyvuoren hienoja maisemia.

-Toisin Heinävedelle saapuneen ystäväni toki ensimmäisenä omaan kahvilaani tänne Väkkärään ja sitten mökin rauhaan rentoutumaan, Mirkku Kervinen hymyilee. -Kanavat ja Puijo-laiva Heinäveden reitteineen tekee kauniit maisemat tutuiksi. Lapsena tuli itsekin käytyä paljon veneilemässä ja Puijon kyydissä, Mirkku muistelee. Valamo on myös tutustumisen arvoinen paikka. Mirkku tervehtii nimeltä kahvilaansa tullutta uutta asiakasta ja kyselee iloisesti, mikä tänään maistuisi. – Parasta Heinävedessä on yhteisöllisyys, sillä yhteisö on tuttu ja turvallinen. Täällä puhalletaan yhteen hiileen ja kun apua antaa, sitä myös saa. Heinävesi on koettava itse. – Kesällä aion uida, kalastaa Kermajärvellä, olla kesätöissä, urheilla ja relata,

Nikita Kravchenko.

seiskaluokkalainen Matias Ahtinen luettelee kesäsuunnitelmiaan. Viime vuoden lopulla Heinäveden Yleisurheilijoista Joensuun Katajaan siirtynyt Matias aikoo kutsua muutaman joensuulaisen seurakaverinsa kylään muutamaksi yöksi Heinävedelle. Urheilullisille pojille tekemistä löytyy useammasta paikasta. – Aiotaan ainakin vähän treenata uudella kentällä, kalastaa ja pyöräillä maastopoluilla. Voitaisiin käydä myös Kerman koskella ja sen läheisyydessä olevalla Kerman kioskilla, Matias suunnittelee. Meinasin jo talvella käydä heidän kanssaan porukalla laskettelemassa ja lautailemassa Pääskyvuorella, mutta

Karviossa toimintakeskus Leväniemessä sairaanhoitajan sijaisuutta jo toisena kesänä hoitava Nikita Kravchenko on alkujaan kotoisin Pohjois-Venäjältä Kuolan niemimaalta. Nikita tutustui Heinäveteen jo vuosi sitten tullessaan työhaastatteluun Leväniemeen. –  Jo silloin metsämaisemat, järvet ja pellot, jotka olivat vielä osittain lumen peitossa, näyttivät kauniilta vaikka silloin olikin talvi, Nikita muistelee. -Heinävesi on kauneimmillaan kesällä, jolloin maisemat vihertävät ja ensimmäiset kesäkukat kukoistavat pihoilla. Keskikesällä ulkona on ihanan va-

Sofia Heiskanen kokee Heinäveden parhaaksi puoleksi rauhallisuuden. Koska Sofian harrastuksiin lukeutuvat musiikki, kuvataide ja liikkuminen, löytyy Heinävedeltä paljon mieluista tekemistä. –  Kesällä veisin ystäväni ehdottomasti kesä-heinäkuun vaihteessa pidettäville Heinäveden musiikkipäiville. Tänäkin vuonna tapahtumaan on tulossa liuta arvostettuja ja menestyneitä musiikin alan henkilöitä, itsekin musiikkipäivien Nuoret estradilla -konserteissa esiintynyt Sofia hehkuttaa. –  Lisäksi Puijosta näkee Heinäveden nätit maisemat ja omalla mökillä voi uida, saunoa, meloa ja ylipäänsä rentoutua. Sofian kesä ei kuitenkaan rajoitu vain kotikunnan tarjontaan, vaan itseasiassa hän suuntaa lomalla kohti vuoria. – Osallistun Heinäveden Rotaryklubin avustuksella Sveitsissä kesäleirille, jossa on tiedossa pääasiassa vuorikiipeilyä. Odotan sieltä eniten uusia kavereita ja kokemuksia, Heiskanen kertoo innoissaan.


15 Ilmoitusliite

Heinäveden kesätapahtumia 2017 KESÄKUU 1.6. Toukosiunaus Jokivarrentilalla. Mika ja Anne Tolvanen 1.6. – 31.8. Nykyajan suomalaiset klassikot näyttely Valamo 1.6. - 1.9. Taiteilija Irina Zatulovskayan näyttely Valamon kulttuurikeskuksessa 2.6. klo 18.00 IX hetki, ehtoopalvelus, klo 20.00 Panihida hautausmaalla Valamo 2. - 4.6. Valon porteilla Valamo 3.6. klo 6.00 Parastasis-aamupalvelus, pyhän Johannes Krysostomoksen liturgia Valamo 3.6. klo 18.00 Vigilia Valamo 3.6. Peput plays Eput Rafla Lätti 4.6. klo 9.00 III hetki, pyhän Johannes Krysostomoksen liturgia klo 13.00 Suuri ehtoopalvelus, jossa luetaan helluntain polvirukoukset Valamo 5.6. klo 8.00 Aamupalvelus, pyhän Johannes Krysostomoksen liturgia, klo 18.00 IX hetki, ehtoopalvelus, pravilo Valamo 5.6. klo 13.00 Panihida Skeemaigumeni Johanneksen haudalla Valamo 5.6. klo 15 Heimon tuvan avajaiset 7.6. klo 14-18 Keharitanssit –Arja Koriseva Tulenliekki 9.-13.6. Ikonimaalausta lapsille/nuorille yhdessä aikuisen kanssa Valamo 10.6. klo 18.00 Vigilia Valamo 10.6. klo 10 Heinävesi Dog show , koiranäyttely 11.6. klo 9.00 III hetki, pyhän Johannes Krysostomoksen liturgia, klo 18.00 Ehtoopalvelus, kolmikanoni ja akatistos Valamo 13.-16.6. Luonnonyrtit hyötykäyttöön Valamo 16.-18.6. Laulukurssi laulutaidottomille Valamo 17.6. klo 12-14 Perhosretki ja luonnonkukkapäivän retki lähtö Mattilan pihasta klo 21-24 Kesäyön retki lähtö Mattilan pihasta Savonrannantie 12A 17. 6. klo 19-24 Suomi100 iltamelonta Koloveden kansallispuistossa kirkkoranta 17.6. klo 21.00 Kesäyön retki Retki lähtee Mattilan pihasta klo 21 18.-21.6. Hopeatyön alkeet Valamo 19.6.-12.8. klo13, klo14.30, klo 20 Risteilyt m/s Sergei Valamon laiturista 21.6. klo 18 Rahasta vai rakkaudesta? esitys Varistaipaleen seurantalo 22.6. Rakastu kesäyöhön Kolovedellä –risteily 23.6. klo 18 Juhannusjuhla Kaidankoskella 23.6. klo 21 Juhannuskokko Varirannassa 23.6. klo 18 Vigilia luostarin pääkirkossa Val mo 23.6. Juhannustanssit ja kokko vapaa pääsy, Karvion Lomakeskus 23.6. Sarvikummun lavatanssit Duo Kasino, kokko 23.6. klo 20-02 Tulenliekin Juhannus - Suvi Träsniska, Arttu Wiskari, Heidi Pakarinen 24.6. klo 9 III hetki, pyhän Johannes Krysostomoksen liturgia pääkirkossa klo 13.00 Ristisaatto pääkirkosta hautausmaan pyhän Johannes Edelläkävijän syntymän tsasounalle, jossa pieni vedenpyhitys klo 18.00 Ehtoopalvelus ja pravilo pääkirkossa 24.6. klo 20-02 Tulenliekin Juhannuspäivä - Eini 24.6. Lavatanssit Kermankosken lavalla 26.6. - 13.8. Taidenäyttely Heinäveden kirkossa 26.-29.6. Kasvivärjäys Valamo 27.6. klo 18 Vigilia Valamon kaikkien pyhienkirkossa Valamo 28.6. klo 9 III hetki, pyhän Johannes Krysostomoksen liturgia Valamon kaikkien pyhien kirkossa klo 13 Moleben Valamon kaikkien pyhien kirkossa Valamo 28.6. klo 18 Vigilia pääkirkossa Valamo Heinäveden Musiikkipäivät 28.06.2017 - 02.07.2017 28.6. klo 15 Avajaiset Heimon tuvalla 28.6. klo 19Heinäveden Musiikkipäivien avajaiskonsertti Heinäveden kirkossa 28.6. - 2.7.2017 Judoleiri / Yanagi XXXII International Judocamp

Hyvät kesäasukkaamme, tervetuloa

ILTATORILLE to 6.7. klo 17 – 19.30

Illan avaa uusi kunnanjohtaja Maarika Kasonen. Vuoden kesäasukkaan palkitseminen! Tulkaa juttelemaan kunnan torikojulle ja tutustumaan palveluihimme. Kaikille kyselyymme vastaajille annamme pienen lahjan.

Torikansaa tanssittaa

METSÄLAMPI-yhtye

Lapsia viihdyttää

Taikuri MATIAS Tervetuloa torille tuttuja tapaamaan, ostoksia tekemään ja viihtymään! Iltatorin järjestävät yhteistyössä Heinäveden kunta ja  LC Heinävesi-Kerma

Suojalantie 1, 79700 HEINÄVESI puh. 040 7101 919

Matkailuinfo 19.6.–30.7.2017 ma–pe 11–17, la–su 10–14 Viikonloppuna Pop-up -kahvila

Vanhoja valokuvia Heinävedeltä esillä Heimon Tuvalla sekä kirkonkylän liikkeiden ikkunoissa.

Muulloin matkailuinfo kunnanvirastolla, Kermanrannantie 7

LIIKU JA VIRKISTY LUONNOSSA Uutta Heinävedellä: lataa kunnan retkeilyreitit kännykkääsi. Lataa sovellus kännykkääsi Google Play tai iPhone AppStore sovelluskaupasta nimellä Vaeltajakartta. Ladattuasi applikaation valitse Heinäveden reitit. Samasta paikasta löytyvät myös moottorikelkkareitit ja ladut.

HEINÄVEDEN PUULAJIPUISTO Puulajipuistossa Raaminmäellä kasvaa 54 eri puulajia. Kukin laji esitellään infotaulussa QR-koodilla. Alueen halki kulkee 840 m pitkä polku ja vanhan riihen raunioille on rakennettu levähdyspaikka. Ajo-ohje: 4,5 km Heinäveden keskustasta rautatieaseman suuntaan, tie 4763 käännytään oikealle Rasiahontielle, viitta Puulajipuisto.

• Käy tutustumassa uusittuihin Heinäveden kunnan internetsivuihin www.heinavesi.fi • Heinäveden kunnan infonumero p. 040 1844 000 • Kunnalla on myös viralliset facebookja instagram- tilit.

Heinäveden kunta | Kermanrannantie 7, 79700 Heinävesi | www.heinavesi.fi


16 Ilmoitusliite

HYVÄ VENEILIJÄ!

Heinäveden kesätapahtumia 2017 KESÄKUU 28.6. klo 19-01 Maalaisiltamat ja tanssit Kermankosken lavalla orkesterina Finlanders ja kultainen harmonikka voittaja Sami Hopponen 29.6. klo 15 Laululle - suomalaisia säveliä Jukka Ollila ”A Twisted Mirror” ym. ensiesitys/Suomi Juha Kotilainen & Joel Papinoja Kirkonkylän seurakuntakoti 29.6. Iltatori klo 17-19.30 esiintyjät: Filharmoniset Vasket vauhdissa 29.6. klo 20 Helsinki Sinfoniettan oktetti Heinäveden kirkossa 29.6-2.7. Tunne tunteesi – elä enemmän Valamo 29.6.-2.7. Luova kirjoittaminen Valamo 29.6. klo 9.00 III hetki, pyhän Johannes Krysostomoksen liturgia pääkirkossa klo 13.00 Moleben pääkirkossa klo 18.00 Ehtoopalvelus ja pravilo pääkirkossa Valamo 30.6. klo 19.00 Heinäveden Musiikkipäivien sinfoniakonsertti Heinäveden kirkossa 30.6. klo 18.30 Rantakalailta Kylätoimikunnan majalla Rummukkalassa 30.6-2.7. Punamultatalkoot (keitto ja maalaus) www.pirteapassi.fi 30.06. klo 13 Piknik–konsertti Pikkulin puistossa yhteislaulua mm. eläkeläiskuoro ym 30.6. klo 15 Luostarin kamarikonsertti Valamon luostarissa

KOTISEUTUPÄIVÄ

HEINÄKUU Valamossa on heinäkuussa päivittäin Konevitsa -kvartetin konsertit pääkirkossa klo 13 ja klo 15 sekä Viinituvassa klo 20.30 ja klo 22 1.7.-30.7. klo 10-14 Lauantaisin vilttikirppis Pikkulin puistossa 1.7. klo 12 Nuoret estradilla koulukeskus 1.7. klo 15.00 Musiikkipäivien kuorokonsertti Valamossa 1.7. klo 19.00 Muuttuvat laulut - Jaakko Ryhänen & Seppo Hovi Heinäveden kirkossa 1.7. klo 23.59 Bablo, Rafla Lätti 2.7. klo 14-17 Valamon kukkienpäivä luonto-oppaana Leena Pulkkinen 2.7. klo 17.00 Heinäveden Musiikkipäivien päätöskonsertti Heinäveden kirkossa 2.-11.7. Ikonimaalauksen mestarikurssi: Natalia Aldoshina Valamo 3.-7.7. Kiviaitakurssi Valamo 3. - 9.7. Raku- ja muottikurssi Valamo 5.7. Sarvikummun lavatanssit 6.7. Iltatori klo 17-19.30 Kesäasukasilta ja toritanssit 6.7. klo 20 tenori Karl-Henrik Wahlfors konsertti Valamo 7. - 9.7. Heinäveden VIII kanavasoutu www.kanavasoutu.fi 7.7. klo 20 tenori Karl-Henrik Wahlfors konsertti Valamo 7. - 11.7. Suomi 2017: Elämän kauneus Valamo 8.7. Lavatanssit Kermankosken lavalla Mika ja Myrskytuuli 8.7. klo 12.15 Laivanpassuu lauantai- kanavilla ja laitureilla 8.7. klo 15 Valamo-trilogia Uuden henki Karvion kesäteatteri 9.7. klo 15 Valamo-trilogia Uuden henki Karvion kesäteatteri 9.7. klo 18.00 Vigilia luostarin pääkirkossa Valamo 9.-16.7. Metallinpakotus Valamo 9.-16.7. Pärekorikurssi Valamo 10.7. klo 9.00 III hetki, pyhän Johannes Krysostomoksen liturgia pääkirkossa klo 13.00 Moleben pääkirkossa, klo 18.00 Ehtoopalvelus ja pravilo pääkirkossa 11.7. klo 19 Valamo-trilogia kesäteatteri Uuden henki

www.siunsote.fi

LIIKUNTAPAIKAT KESÄ 2017

HEINÄVEDEN URHEILUKENTÄLLÄ TAPAHTUU 17.6. Yleisurheilun aluekilpailu klo 12. 18.6. Jalkapallon nappulaturnaus klo 10. 27.6. Yleisurheilun viikkokisat klo 18. 9.7. Jalkapallon nappulaturnaus (aika avoin) 11.7. Yleisurheilun viikkokisat klo 18. 25.7. Yleisurheilun viikkokisat klo 18. 8.8. Yleisurheilun viikkokisat klo 18.

Heinäveden kunta | Kermanrannantie 7, 79700 Heinävesi | www.heinavesi.fi


17 Ilmoitusliite

9–16-vuotiaille

Lasten ja nuorten

UIMAKOULUT ma–pe 10.7.-14.7.2017

HEINÄKUU

KIRJASTO PALVELEE KESÄLLÄ

HEINÄVEDEN KUNTA PALVELEE KESÄLLÄ 2017:

1.6.–31.8.2017

ma–to klo 10–17, pe klo 10–16

ITSEPALVELULUKUSALI avoinna joka päivä klo 7–21. Kulkuavaimen/pantin saat lainaustiskiltä.

Kirjastoauto ei liikennöi kesällä 10.6.–31.7. Virastokuja 4, Heinävesi Puh. 040 7101 940

Heinäveden kunta | Kermanrannantie 7, 79700 Heinävesi | www.heinavesi.fi

Heinäveden kesätapahtumia 2017

12.7. klo 6.00 Aamupalvelus, klo 7.00 Ristisaattoon kävellen kulkevien matkaanlähtö, klo 10.00 Ristisaattoon laivalla kulkevien matkaanlähtö laivarannasta. Rukoushetki ja mahdollisuus ruokailuun klo 13.00. Laivapaikat varattava etukäteen luostarin myyntipalvelusta, klo 14.30 Akatistos Jumalanäidille Lintulan kirkossa. klo 17.00 Laiva takaisin Valamossa. Kävellen paluu n. klo 19:sta mennessä. klo 18.00 IX hetki, ehtoopalvelus ja pravilo (Laivassa toimitetaan ehtoopalvelus tulomatkalla) 12.7. Sarvikummun lavatanssit 13.7. Iltatori klo 17-19.30 Valamon luostarin ohjelmaa 13.-22.7. Ikonimaalauksen peruskurssi Valamo 14.-20.7. Akvarellimaalaus Valamo 15.7. klo 15 Valamo-trilogia Uuden henki Karvion kesäteatteri 16.7. klo 12 Vihtarin kyläyhdistyksen perinteinen kesätapahtuma 16.7. klo 15 Valamo-trilogia Uuden henki Karvion kesäteatteri 16.7. klo 17.00 Kaj Chydeniuksen ja Kai Hyttisen konsertti Marjamäen pappilassa 17.-20.7. Viisaus –kauneus sanojen kautta Valamo 18.7. klo 19 Valamo-trilogia Uuden henki Karvion kesäteatteri 18.7. klo 20 tenori Karl-Henrik Wahlfors konsertti Valamo 19.7. klo 18.00 Vigilia pääkirkossa 19.7. Sarvikummun lavatanssit Petri Hervanto ja Tuomo Hokka 20.7. Iltatori klo 17-19.30 Lavatanssit 20.7. klo 7.00 III hetki, pyhän Johannes Krysostomoksen liturgia pääkirkossa Valamo klo 13.00 Moleben vanhassa kirkossaklo 18.00 Ehtoopalvelus ja Pravilo pääkirkossa 20.7. Lavatanssit Kermankosken lavalla Riskit Herrat (Tuomo Hokka) 20.-23.7. Kalligrafia Valamo 21.- 22.7. Karvio Rocks Uittotupa Karvio 21.-23.7. Luontokurssi www.pirteapassi.fi / www.sll.fi 21.-23.7. Hiljaisuuden kuvia Valamo 22.7. Naiset Nipunlaskussa Varistaipaleen kanavalla 22.7. klo 15 Valamo-trilogia Uuden henki Karvion kesäteatteri 23.7. klo 12 Kankkulan kaivo- kootut seokset Kermankosken lavalla 23.7. klo 15 Valamo-trilogia Uuden henki Karvion kesäteatteri 23.-30.7. Ikonimaalauksen jatkokurssi: Aihe vapaa Valamo 25.7. klo 19 Valamo-trilogia Uuden henki Karvion kesäteatteri 26.7. klo 18 Ekumeeninen kesäkirkko Varirannassa 26.7. Sarvikummun lavatanssit Sami Soininen duo 27.7. Iltatori klo 17-19.30 Kirkastusjuhlien ohjelmaa 28.7. - 30.7. Kansan Raamattuseura / Kirkastusjuhlat www.kirkastusjuhlat.fi 28.7. – 30.7. Ihan uus perhe – Ihanuusperhe Valamo 29.7. klo 18.00 Vigilia vanhassa kirkossa Valamo 29.7. Lavatanssit Kermankosken lavalla Helminauha 29.7. klo 15 Valamo-trilogia Uuden henki Karvion kesäteatteri 30.7. klo 8.30 Pieni vedenpyhitys vanhassa kirkossa Valamo klo 9.00 III hetki, pyhän Johannes Krysostomoksen liturgia klo 13.00 Moleben vanhassa kirkossa klo18.00 Ehtoopalvelus, kolmikanoni ja akatistos pääkirkossa 30.7. klo 15 Valamo-trilogia Uuden henki Karvion kesäteatteri 30.7.- 4.8. Hopeatyö: Käädyt ja punokset Valamo 30.7.- 4.8. Kullatut käsikirjoitukset Valamo 30.7. klo 18.00 Trio Tanguangon Marjamäen pappilassa 31.7. klo 18.00 Ehtoopalvelus, kolmikanoni ja akatistos Valamo 31.7.- 4.8. Bli bekant med ortodoxin Valamo 31.7.- 6.8. Sokrates ja Pegasos Valamo


18 Ilmoitusliite

LAIVANPASSUU

Heinäveden kesätapahtumia 2017 ELOKUU 1.8. klo 6.00 Aamupalvelus, jonka lopussa ristin esiinkanto ja kumartaminen,pyhän Johannes Krysostomoksen liturgia, ristisaatto laivarantaan,jossa pieni vedenpyhitys Valamo 1.8. klo 19 Valamo-trilogia Uuden henki Karvion kesäteatteri 2.8. Sarvikummun lava Perinteiset Maa-ja Kotitalousnaisten Elotanssit 4.8. klo 19-22 Ilta rakkaudelle, Marjamäen Pappila 4.8. Possujuhlat ja live-musiikkia Karvion Lomakeskus 4.-6.8. ”Ovet auki teille päin” –vieraanvaraisuus ortodoksisessa perinteessä Valamo 4.-15.8. Fortsättningskurs i ikonmålning: Festikoner Valamo 5.8. klo 18.00 Vigilia pääkirkossa Valamo 5.8. klo 10-14 Rompetori Heimon tuvan parkkipaikalla 5.8. klo 16 Rantakala Varistaipaleen Varirannassa. 5.8. Lavatanssit Kermankosken lavalla Satu Suhonen & Solar 5.8. klo 15 Valamo-trilogia Uuden henki Karvion kesäteatteri 6.8. klo 15 Valamo-trilogia Uuden henki Karvion kesäteatteri 6.-15.8. Kultakirjonta Valamo 6.8. klo 9.00 III hetki, pyhän Johannes Krysostomoksen liturgia, ristisaatto laivarantaan, jossa pieni vedenpyhitys,uudishedelmien siunaus pääkirkossa klo 18.00 Vigilia Valamo 7.8. klo 9.00 III hetki, pyhän Johannes Krysostomoksen liturgia pääkirkossa klo 13.00 Moleben pääkirkossa klo 18.00 Ehtoopalvelus ja pravilo pääkirkossa Valamo 8.8. klo 18.00 Vigilia pääkirkossa Valamo 9.8. klo 9.00 III hetki, pyhän Johannes Krysostomoksen liturgia hautausmaan Pt. Herman Alaskalaisen tsasounassa. Pieni vedenpyhitys liturgian jälkeen klo 18.00 Ehtoopalvelus ja pravilo pääkirkossa Valamo 11.8. Tunnissa maapallon ympäri kävelytapahtuma Eläkeliitto 11.-13.8. Aikuisten lähetyslasten tapaaminen Valamo 11.-13.8. Kerppukarkelot. Talkookurssi www.pirteapassi.fi 13.8. klo 13 Kotiseutupäivä Kotiseutumuseon pihassa 14.8. klo 18.00 Vigilia pääkirkossa Valamo 15.- 17.8. klo 20 Rauno Jussila Myöhäisillan sonaatti Valamo 15.8. klo 9.00 III hetki, pyhän Johannes Krysostomoksen liturgia pääkirkossa klo 13.00 Moleben pääkirkossa klo18.00 Ehtoopalvelus ja pravilo pääkirkossa Valamo 15.-22.8. Taide- ja kellonvalu Valamo 17.- 21.8. Ikonimaalauksen jatkokurssi: vaatevalmennus Valamo 18.- 20.8. Ortodoksinen kulttuuriperintömme – Suomi 100 vuotta juhlaseminaari Valamo 18.-20.8. Vaatteet, muoti ja Kristukseen pukeutuminen Valamo 21. – 28.8. Iirina Zatulovskayan taidekoulu Valamo 24.-31.8. Ikonimaalauksen jatkokurssi Uudet pyhät Valamo 25.-27.8. Askelia hiljaisuuteen Valamo 26.8. klo 10-13 Juhli Suomen luontoa –juhlaretki lähtö Mattilan pihasta 28.8. klo 18.00 Vigilia pääkirkossa Valamo 28.8. - 4.9. Hopeatyön monitoimikurssi Valamo 29.8. klo 7.00 III hetki, pyhän Johannes Krysostomoksen liturgia pääkirkossa Valamo

Heinäveden reitillä la 8.7. Ennen vanhaan kokoonnuttiin kanaville ja laitureille laivanpassuulle eli tapaamaan tuttuja, kertomaan kuulumisia ja katsomaan, ketä laivalla tuli tai kuka siihen nousi. Suomi 100-juhlavuoden merkeissä elvytetään laivanpassuu-tapahtuma Heinäveden reitin varrella. Laulu- ja soitinyhtye Sahurit viihdyttää laivamatkustajia Palokista Säynämöön.

Mökkiläiset, paikalliset asukkaat ja kesävieraat – tulkaa reitin varrelle satamiin, kanaville tai vaikkapa vain omalle laiturille vanhankuosisesti pukeutuneena tervehtimään laivaa! Aikataulu ja risteilyhinnasto: Liput laivasta tai lippuvaraukset Saimaan Laivamatkat, puh. 015 250 250, www.mspuijo.fi Varaa paluukuljetus ennakkoon! Voit myös nousta laivaan jo Kuopiosta ja seilata koko reitin  Savonlinnaan asti. Laivanpassuuaikataulu m/s Puijo: Lähtöpaikka klo Säynämöön paluukuljetus lähtöp. Palokki 12.25 40,- 25,Karvion kanava 12.50 35,- 20,Heinävesi laituri 13.30 30,- 10,Kerman kanava 14.15 30,- 10,10,Vihovuonteen kanava 14.35 25,- Pilpan kanava 15.15 20,- ei kuljetusta Säynämön laituri 16.00

Tapahtumia reitin varrella: Karvio: Kyläyhdistys paistaa lettuja ja makkaraa, Karvion Teatterin näyttelijät paikalla Heinävesi kk:  Eläkeliiton puhvetti,  Suurkuoro esiintyy Kerma: Kyläyhdistyksen kahvio, valokuvanäyttely Säynämö:  kahvia ja ohjelmaa

PALVELULIIKENTEEN AIKATAULU 1.6.2017–

1.

Palveluliikenne on kaikille tarkoitettua kutsuohjattua joukkoliikennettä.

4. PALVELULIIKENTEEN MONIPALVELUAUTON AIKATAULU 1.7.2014 – TILAUSNUMERO ON Monipalveluauton kyyti on kaikille tarkoitettua kutsuohjattua joukkoliikennettä. 0400 317 722 MONIPALVELUAUTON TILAUSNUMERO ON 040 2.635 3367

KULJETUS ON TILATTAVA ENNAKKOON VIIMEISTÄÄN EDELLISENÄ PÄIVÄNÄ KULJETUS ON TILATTAVA ENNAKKOON VIIMEISTÄÄN EDELLISENÄ PÄIVÄNÄ KLO 15.00 MENNESSÄ. KLO 15 MENNESSÄ. KESKUSTAAJAMASSA KYYTI ON TILATTAVA VIIMEISTÄÄN SAMANA AAMUNA KLO 9.00 MENNESSÄ. MAANANTAIN KULJETUKSET TILATTAVA TORSTAIHIN KLO 15 MENNESSÄ.Talvella pihatien on oltava aurattu, jos kyyti tilataan kotiin asti. Kuljettajalla on valtuudet suunnitella kunkin

3.

Talvella pihatien on oltava aurattu, jos kyyti tilataan kotiin asti. Kuljettajalla on valtuudet suunnitella kunkin päivän ajoreitit tilausten mukaan. Matkan hinta on voimassaolevan Matkahuollon taksataulukon mukainen, paitsi keskustaajamassa alle 3 km matkoilta 2 euroa/suunta. Arkipyhän vuoksi peruuntunut liikennöintipäivä ajetaan perjantaina. HEINÄVEDEN KUNTA

päivän ajoreitit tilausten mukaan. Matkan hinta on voimassaolevan linja-autotaksan mukainen, paitsi keskustaajamassa alle 3 km matkoilta 2 euroa/suunta. Arkipyhän vuoksi peruuntunutta liikennöintipäivää ei ajeta .

HEINÄVEDEN KUNTA Klo

Maanantai Maanantai ALUE ALUE 3 3 Kuljetuksia Kuljetuksia Etelä-Heinävesi Etelä-Heinävesi Kirkonkylä Kirkonkylä Kutsuohjattua 10.00 – 12.00 Kutsuohjattua palveluliikennettä palveluliikennettä keskustaajamassa keskustaajamassa ALUE 3 12.30 – 14.30 ALUE 3 Kuljetuksia Kuljetuksia Kirkonkylä Kirkonkylä Etelä-Heinävesi Etelä-Heinävesi 7.30 – 9.00

Tiistai Tiistai ALUE ALUE 2 2 Kuljetuksia Kuljetuksia Itä-Heinävesi Itä-Heinävesi Kirkonkylä Kirkonkylä Kutsuohjattua Kutsuohjattua palveluliikennettä palveluliikennettä keskustaajamassa keskustaajamassa ALUE 2 ALUE 2 Kuljetuksia Kuljetuksia Kirkonkylä Kirkonkylä Itä-Heinävesi Itä-Heinävesi

Keskiviikko Keskiviikko ALUE ALUE 4 4 Kuljetuksia Kuljetuksia Länsi-Heinävesi Länsi-Heinävesi Kirkonkylä Kirkonkylä Kutsuohjattua Kutsuohjattua palveluliikennettä palveluliikennettä keskustaajamassa keskustaajamassa ALUE 4 ALUE 4 Kuljetuksia Kuljetuksia Kirkonkylä Kirkonkylä Länsi-Heinävesi Länsi-Heinävesi

Torstai Torstai ALUE ALUE 1 1 Kuljetuksia Kuljetuksia Pohjois-Heinävesi Pohjois-Heinävesi Kirkonkylä Kirkonkylä Kutsuohjattua Kutsuohjattua palveluliikennettä palveluliikennettä keskustaajamassa keskustaajamassa ALUE 1 ALUE 1 Kuljetuksia Kuljetuksia Kirkonkylä Kirkonkylä Pohjois-Heinävesi Pohjois-Heinävesi

SYYSKUU 1.9. - 3.9. Saarikoski-seminaari Valamon opistossa 7.9. klo 18.00 Vigilia 8.9. klo 9.00 III hetki, pyhän Johannes Krysostomoksen liturgia klo 18.00 Ehtoopalvelus ja pravilo Valamo 9.9. klo 11-14 Tutustuminen jatkuvankasvatuksen metsään www.pirteapassi.fi

Osoitelähde: Väestötietojärjestelmä, Itä-Suomen maistraatti, Savonlinnan yksikkö, Olavinkatu 46 A, 57100 Savonlinna.

Heinäveden kunta | Kermanrannantie 7, 79700 Heinävesi | www.heinavesi.fi

7.45 8.00 x x x x 9.00 x x 10.00


19 Päivi Konttinen

KESÄKOLUMNI

“Laivan passuu” Se oli jokapäiväistä silloin, kun laivat kulkivat säännöllisesti Heinäveden reitin kanavista. Nykyisin eivät edes keski-ikäiset tunne koko sanaa, ei myöskään huipputietävä google ymmärrä moista hakusanaa. Nykysuomen sanakirjassa on taas lukuisia merkityksiä “passata” sanalle; mm. palvella (jotakuta), tarjoilla, sovittaa, odottaa, olla sopiva (käydä), mutta mikään niistä ei varsinaisesti kerro, mitä ihmiset tekivät, kun he tulivat passoomaan laivoja kanavalle tai laiturille. Sehän oli tapahtuma, missä kyläläiset tapasivat säännöllisesti toisiaan, vaihdettiin viikon varrella tapahtuneet “uutiset”, seurattiin, kenelle laivassa tulee tai lähtee vieraita. Pantiin visusti merkille, jos joku kyläläisistä lähti laivaan ja aprikoitiin, Minnehä se lähti?. - Pyylisuarelle sukulaisii, tiesi jo naapurin eukko. Siellä nähtiin vieraita kieliä puhuvia turisteja, ökyherroja ja hienoja daameja laivan salongissa konjakkilasi kädessään pällistelemässä maalaistolloja sekä laivan väkeä. Etenkin ihastelemisen arvoinen oli kapteeni koppalakissaan ja valkoisessa kaluunatakissaan yläkannella telegrammin ja ruorin vieressä manöveeraamassa laivaa sulkuun. Munkki Simeonille kesä on rauhoittumisen aikaa, vaikka luostarin agoralla saattaa heinäkuussa olla parhaimmillaan satoja ihmisiä yhtä aikaa.

Kellot kilkattavat Valamon kesässä Päivi Konttinen Valamon luostarissa kesäkuukaudet ovat vilkkaita, siitä pitävät huolen noin 120000 vierailijaa ja yli 50 talkoolaista. – Itselleni kesä on jollain tapaa rauhoittumista. Kun talkoolaiset huolehtivat opastuskierrosten vetämisestä ja toimivat näyttelyn valvojina, siirryn työskentelemään valokuva-arkiston ja opiskelujen pariin, Isä Simeon sanoo. Tämän kesän uutuutena matkailijoille on Valamossa tarjolla historiallinen kierros, jonka aikana paneudutaan Valamon luostarin menneisyyteen aina 1300-luvulta lähtien. – Kierros kestää reilun tunnin ja mitä lähemmäs nykypäivää tullaan, sitä enemmän asioita käydään läpi karttojen, kuvien ja esineiden kautta. Laatokan Valamossa on ollut oma kuvaamo, joten materiaalia siltä ajalta on olemassa runsaasti. Isä Simeon sanoo, ettei ole olemassa uutta ja vanhaa Valamoa. – Luostari siirtyi Laatokalta tänne Heinävedelle, vain seinät jäivät sinne. Suomen itsenäisyyden aika-

na luostari oli Laatokalla vain reilut 20 vuotta ja nyt olemme olleet täällä jo 77 vuoden ajan. Siitä täytyy olla kiitollinen munkki Simforianille ja luostarinjohtaja Haritonille, että he jaksoivat kantaa vanhan perinteen meille suomalaisille ja olivat ratkaisevia henkilöitä sopeutumisessa uuteen paikkaan ja kulttuuriin. Puutarhakierros ja hautausmaakierros ovat ohjelmassa vanhaan tapaan. –  Itse pidän erityisesti hautausmaalla opastamisesta. Meillä on ollut luostarissa merkittäviä ja persoonallisia ihmisiä. Lisäksi itse hautausmaa on ainakin luterilaisille yleensä täydellinen yllätys. Sitä hoidetaan luonnontilaisena, eikä puita kaadeta. Polut tallaantuvat sinne itsestään, Isä Simeon kertoo. Valamon hautausmaalla on muun muassa kirjailija Pentti Saarikosken hauta ja hänen syntymästään tulee syksyllä kuluneeksi 80 vuotta. Runoilija vietti paljon aikaa Valamossa. Juhlavuoden kunniaksi Valamon opisto järjestää syyskuussa Saarikoskiseminaarin. Luennoitsijana kuul-

laan myös Saarikosken entistä puolisoa, Tuula-Liina Varista. Kellonvalaja Heikki Pentikäisen Valamossa vetämillä kellonvalantakursseilla syntyi idea juhlavuoden kelloista. Oivallus päätettiin laittaa käytäntöön ja kesällä myyntiin saadaan sadan kappaleen keräilyerä käsinvalettuja metallikelloja. Jatkokursseja varten on luostarin läheisyyteen rakennettu katos. Musiikki kuuluu olennaisesti Valamon luostarin kesäkauteen. – Konevitsa-kvartetti esiintyy heinäkuussa päivittäin kirkossa sekä viinituvalla. Heinäveden Musiikkipäivät kytkeytyvät tiiviisti Valamoon, jossa pidetäänkin useampia kamari- ja kuorokonsertteja kesä-heinäkuun vaihteessa. Kirkasvetinen Juojärvi kimaltelee luostarin läheisyydessä. M/S Sergeillä pääsee risteilemään Valamon ja Lintulan luostarien välisellä ainutlaatuisella kanavareitillä ja sillä pääsee tekemään myös tutustumisretken Lintulaan. Iltaristeily tehdään Taivallahden kanavalle. M/S Sergeitä operoi Saimaan Laivamatkat Oy.

Zatulovskayan ”Sata vuotta ilman tsaaria” esillä luostarissa Päivi Konttinen Valamon kesänäyttely esittelee moskovalaisen kuvataiteilija Irina Zatulovskayan ortodoksisesta uskosta aiheita hakevaa uutta tuotantoa. Näyttelyn nimenä on ”Sata vuotta ilman tsaaria” ja se kuvastaa vuoden 2017 yhteistä merkitystä sekä suomalaisille että venäläisille. Zatulovskaya on muun muassa koonnut suomalaisten ja venäläisten yhteisiä kiinnostuksen kohteita luetteloksi. Monien

öljyvärimaalausten, akvarellien ja grafiikkateosten joukossa nähdään myös 2000-luvun alussa valmistuneet kahtatoista kirkkovuoden suurta juhlaa esittävät maalaukset. Irina Zatulovskayalle Valamo on tuttu paikka sillä hän on uransa aikana muun muassa opettanut Valamon kansanopiston kursseilla. Vuonna 1954 syntynyt Zatulovskaya opiskeli vuosina 1971-1975 Moskovan Polygrafisessa instituutissa. Yksityisnäyttelyitä hän on pitänyt vuodesta 1986 lähtien ko-

timaansa lisäksi ainakin Suomessa, Englannissa, Virossa, Italiassa ja Ruotsissa. Hän on osallistunut yhteisnäyttelyihin Outi Heiskasen ja Lena Cronqvistin kanssa Vologdassa, Tukholmassa ja Helsingissä. Zatulovskayan teoksia on mm. Tretjakovin gallerian, Venäläisen museon, Pushkin museon, Kiasman, Varsovan kaupunginmuseon, Trenton ja Rovereton nykytaiteen museon kokoelmissa sekä monissa venäläisissä ja ulkomaisissa yksityiskokoelmissa.

Laivan passuupäivä oli yleensä sunnuntai ja erikoisesti juhannuspyhinä passuu oli koko kylän yhteinen tapahtuma. Jo tavallisena pyhänäkin pukeuduttiin hyvin, mutta saatikka juhlapyhinä; silloin haettiin aitan orrelta tumma kirkkopuku, valkoinen paita, solmio ja piirongin laatikosta otettiin taskukello kullattuine perineen liivintaskuun sekä musta vilthattu päähän. Naiset pynttäsivät itsensä juhlaretonkiin, huiviin ja käsilaukku napotti monella käsivarressa sekä paras rintarossi rintamuksessa. Lapsetkin puettiin puhtaisiin ankaran varotuksen saattelemana, ettei saanut riehua eikä liata vaatteitaan. Kanavanvartija oli myös virkapuvussa tai ainakin tummansininen koppalakki päässään. Hän tervehti laivan kapteenia arvokkaasti kättä lippaan vetäen, kun laiva lipui sulkuun. Kanavalle tultiin jo hyvissä ajoin ennen laivan tai laivojen tuloa. Kermalaisilla passoojilla olikin aikaa rupatella ja kysellä kylän menoa, kun Heinävesi-laivat kohtasivat yleensä Kerman virralla, niin siinä ehti toista sulutusta odotellessa vaihtaa kaikki akkain tietotoimiston välittämät “oletkos kuullut?” uutiset. Varistaipaleessa laivan suluttaminen kesti ylä- ja alakanavan läpi toista tuntia, mutta passatessaan molemmat kanavat piti kanavalta toiselle liikkua ripeästi. Karvio, Vihovuonne ja Pilppa saivat taas kaksi passuukertaa päivässä, joten jommallekummalle kerralle aina ehti. Kermassa vanhalla Osukan laiturilla oli myös aikaa seurata laivan elämää, kun siellä oli laivojen halkotäydennys. Laiva seisoi laiturissa puolisen tuntia, kun siihen kärrättiin muutama motti koivuhalkoja höyrykoneen ruuaksi. Joskus aikaa meni laivan tavaralastin purkamiseen, sillä kyydissä saattoi olla viljaa ja muuta paikallisen osuuskaupan kautta myytäviä tuotteita, olihan kaupan iso makasiini juuri laiturin kupeessa, jonne kerättiin talven aikana myytävää kuivaa tavaraa. Kerman laiturilla laivan passoojille tutuksi tuli myös lähes jokapäiväinen vieras, laivayhtiön isännöitsijä Veikko Luostarinen Paitomäeltä, joka pörhälsi sinne Vedette-autollaan ja mustan salkun kanssa asteli kapteenin juttusille, missä viipyi aina tovin. Lähes yhtä uskollinen passooja oli meidän pikkupoikien lisäksi Kermassa Herra-Jussi Omenapuunoksa - Ikäheimosen renki. Hän tepasteli “tarkastajan” oikeudellaan laivan viereen ja mittasi vanhalla volttimittarillaan, että paikat ovat kunnossa ja laiva saa jatkaa matkaansa hänen luvallaan. Laivojen passuu oli siis sosiaalinen ja mediatapahtuma, joka ruokki kyläläisten yhteenkuuluvuutta ja täytti tiedonhalun silloin ennen. Tämä toimi hyvin kesäaikana, mutta talviaikaan se siirtyi ainakin Kermassa osittain rautatieasemalle, missä passattiin ainakin iltapäivällä kulkenut matkustajajuna. Lähtihän siinäkin kyläläisiä maailmalle ja tuli takaisin, joskus myös vieraita kyläläisille. Kaupunkireissulta palanneelta saattoi saada jopa tuliaisryypyn, jos oli reissulla olleen hyvä kaveri. Mutta 1960-70 -luvuilla hiljeni niin säännöllinen laivaliikenne kuin junatkaan eivät enää pysähdelleet asemilla, samalla jäivät passuut historiaan ja kylä yhtä tapahtumaa vähemmälle, vaikka vieläkin saattaa nähdä joitakin vanhoja kyläläisiä kesällä kanavan laidalla passoomassa laivan tuloa.

”Laivojen passuu oli siis sosiaalinen ja mediatapahtuma, joka ruokki kyläläisten yhteenkuuluvuutta ja täytti tiedonhalun silloin ennen.”

Ossi Kurki, Vapaa-ajanasukas Kermasta


20

Luonto on hevosen selästä aina erilainen

Mustanharmaa Jòki on lauman johtaja.

Eija Kvintus Yhteys luontoon oli se tekijä, jonka vuoksi viljolahtelaisen vaellustalli Dagurin yrittäjä Kirsi Krogerus aikanaan siirtyi itse isoista hevosista islanninhevosiin ja maastovaelluksiin. Luontoon ei hänen mukaansa kyllästy koskaan, koska se on erilainen jokaisella kerralla. Liikkuminen metsissä ja syrjäisillä metsäteillä yhdessä rauhallisten ja viisaiden islanninhevosten kanssa on virkistävä kokemus. Parin tunnin vaelluksen aikana syntyy yhteys myös hevosen ja ratsastajan välille. Olipa kyseessä sitten aloittelija tai kokenut ratsastaja. Islanninhevoset ovat tunnettuja miellyttävistä, pehmeistä askellajeistaan, joista varsinkin tasainen töltti on monen mieleen. Vankkarakenteiset issikat eivät myöskään ole kooltaan suuria, joten ensikertalaisetkin uskaltautuvat niiden selkään, ja useimmiten jopa kokeilemaan vauhdikkaampaa laukkaakin. – Suurin asiakasryhmä ovat kuitenkin 40–50 -vuotiaat naiset, joilla on aikaisempaa ratsastuskokemusta ja hektisten vuosien jälkeen viimein aikaa omille harrastuksilleen, Kirsi Krogerus kertoo. He myös keräävät kokemuksia kiertämällä eri vaellustalleja. Miehiäkin käy asiakkaina, mutta useimmiten tulon syynä on vaimo tai tyttöystävä, joka haluaa esitellä omaa harrastustaan kumppanilleen. – Valtaosa miehistä tulee avoimin mielin ja saattaa tykästyäkin. Osa on tullut pelkästään vaimonsa mieliksi.

Miehet ovat vähän naisia rohkeampia vauhdin suhteen, vaikka olisivat ensikertalaisiakin, Kirsi on huomannut. Aktiivinen ihminen pärjää hänen mukaansa islanninhevosten vauhdissa vaivatta. – Ensimmäinen laukka on aina myös omien rajojen kokeilemista vaikkei välttämättä uskaltaisikaan itse pyytää hevosta. Lauma seuraa toisiaan metsässä ja lukee tarkkaan sitä, milloin lisätään askellajia. Käytettävissä on 4–5 asiakashevosta, jotka Kirsi valitsee laumasta asiakkaiden toiveiden ja ratsastuskokemuksen mukaan. Viereisellä laitumella soittaa sumutorveaan myös Elvis-aasi, joka pärjäisi hyvin vaikka vaelluksilla. Se on kuitenkin erikoistunut polttariratsastuksiin ja temppuratojen kiertämiseen. Samalla laitumella Elviksen kanssa ovat Kirsin kasvatustoimintaan tarkoitetut minihevoset, joita voi käyttää vain kärryjen edessä. Yleisimmin maastossa ratsastetaan kaksi tuntia. Kesäaikaan tehdään myös pidempiä vaelluksia, joilla pysähdytään ruokailemaan ja levähtämään. – Vaellustoimintaan valitaan luonteeltaan sellaiset hevoset, jotka eivät stressaannu eritasoisten ratsastajien vaihtumisesta eivätkä villiinny, vaikka tuntevat, että selkään nousi nyt ensikertalainen. Aloittelijalla ne saattavat toimia vähän loivemmin ja pysähtyä maastossa välillä rapsimaan heinää suuhunsa. Napakampi ja kokeneempi ratsastaja taas saa niistä vauhdikkaamman puolen esiin. Dagur-tallin asiakashevosista kaksi kirjavaa, Sóley ja Uà, ovat Islannissa syntyneitä kokeneita hevosia ja yksi on tullut sieltä emänsä kohdussa. Loput ovat Suomessa syntyneitä. Ne kärsivät harvemmin kesäihottumista, toisinkuin Islannista tuodut. Hevoset elävät ulkona laitumella läpi vuoden eivätkä kaihda tuulta ja tuiskua. Ainoastaan kesällä pahimpaan polttiais- ja paarma-aikaan ne hakeutuvat oma-aloitteisesti pihaton suojaan. Lauman hevosjohtaja on Jouhki, eli Jóki, hopeanharmaa ruuna, joka hurmaa komealla ulkonäöllään ja reip-

Kuvat: Katja Rickman

Maastossa liikutaan vakioreittejä pitkin. Metsässä rauhallista käyntiä polkuja pitkin ja metsäteillä töltäten tai laukaten. Islanninhevonen on kuuluisa varmajalkaisuudestaan. Se myös jaksaa kantaa kookkaankin ratsastajan. Letkaa vetää edessä Kirsi Krogerus Brennalla. Hänen takanaan Dagur-tallin hevosista Valdís, Uà ja Jòki, josta näkyy vain päätä.

Pidempiin vaelluksiin kuuluu myös kotaruokailu nokipannukahveineen. Kirsi Krogerus kahvinkeittopuuhissa.

Brennan selässä istuva Kirsi Krogerus on vetänyt Viljolahden Kukkakallion tilalta islanninhevosvaelluksia jo kolme kesää.

Islanninhevonen ƒƒ Kotoisin Islannista, jossa sen jalostus ja kilpailutoiminta on vilkasta ƒƒ Puhdas rotu, koska Islantiin ei ole saanut tuoda tuhanteen vuoteen hevosia muista maista ƒƒ Myydyt hevoset lennätetään Eurooppaan ƒƒ Tuontihevosten ihottumariski kohtalainen, Suomessa kasvaneet siedättyneet ƒƒ Extrana kaksi erikoisaskellajia: tasainen liitovaiheeton töltti sekä vauhdikas passi ƒƒ Säkä keskimäärin 135 cm ƒƒ Varmajalkainen ja rauhallinen ƒƒ Tarvitsee oman hevoslauman, kasvaa hitaasti, pitkäikäinen ƒƒ Köyhän heinän ystävä, selviää ulkotarhassa läpi vuoden

paalla menollaan. Ehdoton pomo on kuitenkin Kirsi, jota kaikki kunnioittavat. – Islannissa syntyneet kasvavat laumassa ja kunnioittavat sekä väistävät ih-

Valdìs ottaa Mervi Saukon touhuilut satulassa rauhallisesti. Säkäkorkeudeltaan noin 135-senttisen issikan selässä ei istuta korkealla. mistä luontaisesti. Suomessa syntyneitä on käsitelty enemmän. Islanninhevonen kasvaa pitkään, aina 6–7 vuotiaaksi saakka. Nuorien hevosten

annetaan varttua laitumella 3–5 –vuotiaaksi saakka ennen kuin kouluttamisen aloittamista. Islanninhevonen on Kirsin mukaan luonnostaan maastossa rauhal-

linen. Jos jotakin uutta ja ihmeellistä tapahtuu, se jää tuumailemaan ja tutkailemaan eikä säntää pakoon. – Luotto näihin on siinä suhteessa vahva.


21

Heinäveden kanavat tutuiksi soutaen Syksyllä pulikoidaan Eija Kvintus

uudella rannalla Karviossa Päivi Konttinen Pohjois-Heinäveden kylät ry. on tehnyt päätöksen uimarannan rakentamisesta Karvioon. Kunta vuokraa tarvittavan maa-alueen PohjoisHeinäveden kylät ry:lle kyseiseen tarkoitukseen. – Ensin on tietysti saatava päätös rahoituksesta Piällysmies ry:stä, yhdistyksen sihteeri Paavo Kolari kertoo. Uimaranta on suunniteltu rakennettavaksi lähelle rakenteilla olevaa valaistua latua Virranniemen vastarannalle Humalajoen alapuolelle. Uimarannan läheisyyteen tulisi myös laavu, joka palvelisi talvisin hiihtäjiä sekä kesäisin muita retkeläisiä.

Kanavilta ei voi välttyä, kun tulee Heinävedelle. Tässä soutajat Varistaipaleessa kesällä 2016.

Päivi Konttinen

Heinäveden kahdeksas kanavasoutu järjestetään tänä vuonna 7.-9. heinäkuuta, osana Suomi 100 -tapahtumien joukkoon valittua Laivanpassuu-tapahtumaa. Kolmipäiväisen retkisoudun lähtöpaikkana on Valamon luostari ja 83 kilometrin taipaleen jälkeen se päättyy Säynämön leirikeskukseen. Matkalle jäävät Heinäveden reitin kauniit kapeikot, saaristoiset järvenselät ja kallioiset rannat sekä seitsemän historiallista kanavaa. –  Kanavasoutu on retkisoutu, johon voi osallistua kirkkoveneellä, soutuveneellä, kanootilla tai kajakilla. Soutamaan voi lähteä vaikka yhdeksi päiväksi, Risto Kinnunen Lions Club Heinävedestä kertoo. Myös kirkkovenepaikkoja on mahdollista kysyä, mikäli soutu isommassa porukassa kiinnostaa. Tapahtumassa on ollut keskimäärin noin sata osallistujaa aina Australiaa myöten. – Tänä vuonna mukaan on tulossa soutajia Usasta ja Liettuasta, Risto Kinnunen kertoo. Heinäveden Kanavasoudun järjestää Lions Club Heinävesi yhdessä paikallisten matkailuyritysten ja yhteistyökumppaniensa kanssa Maria Loikkanen

Mökille mukaan! Ziaja suihkugeeli 500 ml + vartalovoide 400 ml Ziaja jalkavoiteet tuplapakkaus

Liquid ja Olive face&body wash

9,95pkt 4,95

1000 ml pumppupullo ja 1100 ml täyttöpussi

-15 %

Kauneushoitola Heli Tuomisto Kermantie 2, Heinävesi. Puh. 040 766 7907

RI-KAMPAAM RTU O A P p. (017) 561 355

MARJATTA HAPPONEN

KAUNEUSHOITOLA Vahvalahdentie 3, Heinävesi

MARI

Ainoastaan käteismaksu

KLASSISTA HIERONTAA ja nivelten liikkuvuuden edistäminen Soita ja varaa aika

– Karviossa ei ole yleistä uimarantaa, joten ihan tarpeeseen se tulee, Kolari sanoo. Hän arvelee, että työnä uimarannan ja laavun rakentaminen ei ole mahdoton urakka. – Tie tulee noin 200 metrin päähän, mutta sähköä alueelle ei ole. Tarkoitus on tehdä rannan läheisyyteen pukuhuoneet ja huussit, mutta ei sen kummempia rakennuksia. Kustannusarvio hankkeelle on alle 10 000 euroa, johon on mahdollista saada EU-rahaa 60 prosenttia. – Jos hommat etenevät suunnitelmien mukaan, uimarannan ja laavun pitäisi olla valmiina ennen syksyä. Siitä on sitten hyvä lähteä suunnittelemaan jatkoa.

Tarjous voimassa 31.8.2017 asti.

HEINÄVEDEN APTEEKKI

Kermantie 1 Puh. 0440 561 641 Ma–pe 9–17, la 9–14

KANGASLAMMIN SIVUAPTEEKKI

Kangaslammintie 16 Puh. 017 5586 363. Ark. klo 9–17

050 587 6949

Satu Karvinen sairaanhoitaja, koulutettu hieroja Purotie 3, Esa Silvennoisen yksityisvastaanoton tiloissa

Hyvinvointia Heinävedeltä!

Puolihieronta 40,kesto n. 40 min.

Aromaterapia

Kokohieronta 50,-

kesto n. 1 h. Kysy myös muista hoidoista! www.ennileinonen.fi

Enni Leinonen

UMG Diplomiaromaterapeutti, Diplomifytoterapeutti UMG Diplomiwellnessterapeutti,

puh. 0500 186 303

Johanneskodin hyvinvointipalvelut

Kampaamo Seija

puh. 040 588 5880

Puh. 017 561 870

FYSIOTERAPIA

Parturi-Kampaamo

Jalkojenhoitoa ja hermoratahierontaa

Purotie 4

Enni Leinonen MIFA Reg

p. 0500 186 303 Kermantie 4, Heinävesi

Parturi-Kampaamo

Pentin Soppi

Parturi-kampaamo Parturi-kampaamo

HiusTiiMi HiusTiiMi

Varistaival. Puh. Puh. 044 204 Varistaival. 044 8221 204 8221 Mirja Lietonen-Malkki Varistaival I Puh. 044 204 8221 Avoinna kesällä KE–LA. Myös ilta-aikoja.

Piika-Pipa

Vuoden jokaisena päivänä

HOIVA- JA KOTIHOITOPALVELUT

• Omaishoidon vapaapäivät • Lääkehoito • Asiointi • Hygienia/pesuapu • Siivoukset ym....

040 1820 886 0400 187 331

Henna Pirjo

KOTITALOUSVÄHENNYS!

Marketta Huoman Kermantie 18

puh. 0400 274 428

puh. 0400 198 787

Kotipari Oy

Karvion Hammashoito Oy

p. 040 1810 790

puh. 040 574 2692

kotityöpalvelua

Ajanvaraus

Soili Heiskanen Purotie 4

Puh. 0440 668 894


22

Raijan rapeat kesävohvelit

Tuula Ruokamo

Tuula Ruokamo 150 g voita 125 g sokeria 2 tl vaniljasokeria (maun mukaan) 3 munaa ½ sitruunan raastettu kuori 150 g vehnäjauhoja (leivontakarkeita) (reilu ruokalusikallinen rommia) (Resepti on peräisin vanhasta saksalaisesta keittokirjasta)

Kananmunat vatkataan voi-sokerivaahtoon voimakkaasti, yksi kerrallaan.

Pese sitruuna ja raasta puolikkaasta sitruunasta kuoren keltainen osa. Vatkaa pehmeä voi ja sokeri vaaleaksi vaahdoksi. Lisää vaahtoon munat yksitellen, voimakkaasti vatkaten. Sekoita joukkoon sitruunankuoriraaste ja vaniljasokeri sekä vehnäjauhot. Mausta taikina halutessasi rommitilkalla. Paista taikina vohveliraudalla. Vohvelit irtoavat hyvin, kun öljyät raudan ennen jokaista paistokertaa (suihkupullo). Tämä taikina on paksua ja se on helpointa annostella raudalle kahden ruokalusikan avulla. Älä pinoa kuumia vohveleita päällekkäin, vaan lado ne vierekkäin, koska sillä tavalla ne pysyvät rapeina. Ripottele halutessasi pinnalle tomusokeria ja tarjoa vohvelit kahvin kanssa. Saksassa vohveleille ei levitellä hilloa eikä marmeladia. Mutta, jos niiden kanssa jotakin tarjotaan, tarjolle tuodaan kuumennettuja kirsikoita, joiden joukkoon on lisätty sokeria ja perunajauhoja saostamaan irronnut mehu sakeaksi. Suomessa nuo kirsikat voinee korvata kaupan kirsikkahillolla. Vinkki: Tämän reseptin kokeilemista ei kannata jättää tuonnemmaksi sen takia, että voi on jääkaappikylmää, sillä voin saa sopivasti pehmenemään mikroaaltouunin sulatusteholla hetkessä. Ja vielä selvennykseksi; reseptissä on kyllä kaikki ainekset, taikinaan ei tule maitoa, ei vissyä eikä kohotusaineita.

Taikina on paksua, mutta täyttää raudan hyvin.

Raijan kesävohvelit tarjolla kirsikkahillon kanssa, vaikka niissä on kyllä makua itsessäänkin.

Päivi Konttinen

Varpuluuta syntyy näppärissä käsissä nopeasti

Varpuluudan pannat taitetaan nuoren koivun vitsaksista, mutta apuna voi käyttää vaikka rautalankaa tai nippusidettä.

PÄIVI KONTTINEN – Kun on oksat haettu, ei tämän tekemisessä monta minuuttia mene, Valto Kosunen sanoo ja kokoaa koivun oksia kädenhangallisen täyteen. Hän asettelee oksien latvapäät suunnilleen tasan. Samalla hän riipii käden-

sijan kohdalta ylimääräiset sivuoksat vähemmäksi. Kun käsi on täysi, sidotaan oksat kimpuksi. Tavallisesti Valto tekee sen kiertämällä kimpun ympäri pitkän koivunoksan pannaksi. Isompaan luutaan pantoja laitetaan kaksi, jopa kolme ja saatetaanpa tehdä vielä ripustuslenkki pannan jatkoksi. Kun oksat ovat vielä yöpakkasen jäljiltä kohmeessa, Valto nappaa avuksi pätkän rautalankaa ja kieputtaa sen avulla oksat tiukaksi kimpuksi. Sen jälkeen katkaistaan tyvipään oksat tasaiseksi pölkyn päällä kirveellä. Lopuksi hän simpsii vielä luudan latvapuolen ohuet oksat säännölliseen muotoon ja veistää puukolla kädensijan kohdalta turhat oksantyngät ja silmut. – Tehdään tästä nyt käteen käypä. Ennen muinoin risuluutia tehtiin syksyllä lehtien pudottua puista koko talven tarpeiksi. Niitä oli jokaisen

Vohvelit pysyvät rapeina, kun niitä ei pinota kuumina päällekkäin.

oven pielessä ja sisällä sekä tuvassa että navetassa. –  Navetassa ja tallissa oli pitkävartiset luudat, niiden avulla pidettiin lattiat siistinä. Valto tekee luudan varret yleensä nuoresta näreestä. – Mutta voi siinä muutakin puuta käyttää tai laittaa vaikka valmiin varren. Miten vaan. Pienempiä käsiluutia tarvittiin ennen myös monessa asiassa. Usein käsiluudat tehtiin myös sitomalla kaksi käytettyä saunavastaa yhteen uudella pannalla. Vispilät tehtiin samalla tavalla kuin käsiluudat, mutta kuorituista oksista. Leipätaikinan teossa tarvittava hierin syntyi puolestaan viisioksaisesta männyn latvuksesta. Valto Kosunen tekee varpunipusta käteen sopivan. Varsiluudasta tehdään käsiluutaa suurempi.


23 Päivi Konttinen

www.pirteapassi.fi

kokoukset, retket, lammaspaimeneksi Savonrannantie 12 a / 040 545 6472

AUTOMUSEO

MYLLYN VANHAT AUTOT YLÄMYLLYNTIE 87, YLÄMYLLY Avoinna ma–su klo 11–17, kesällä 10.6.–20.8. Liput: aikuiset 6 e, lapset 4 e • www.automuseo.info

MAALAISILTAMAT KERMANKOSKEN LAVALLA KE 28.6. klo 19.00– 01.00

FINLANDERS Sami Hopponen, Kultainen Harmonikka: Kesäisiä harmonikka säveliä klo 19–20. Mukavaa yhdessäoloa ja seurustelua, hyvän ruuan ja tanssin merkeissä. Liput: 15 €, vain käteinen. Grillistä: pulled beef burger 10 €. Järjestäjänä: Hyrske & VPK

Kerman kioski 17.6. alk. klo 11–20 Avoinna päivittäin

Kangasketosiipi on erittäin paikkauskollinen perhonen, se ei juurikaan lennä yli 50 metrin päähän kuoriutumispaikastaan. Kuumina päivinä perhoset laskeutuvat mielellään maahan imemään kosteutta.

Kerma-Sappu-Pölläkkä Kahviotoiminta, koskikalastusluvat, kyläyhdistys Virranrannan leirintäalueen vuokraus. la 10.6. t e s i a j Puh. 040 716 8421 a Av

Perhoskesää kukkaniityillä risto sulkava Päiväperhoset ovat kauniita ja näkyviä. Ja mikä parasta, ne lentävät parhaiten keskipäivällä ja auringonpaisteessa. Oikeita lomalaisen kavereita siis! Ja Heinävedellä hyviä perhosympäristöjä yhä on, jopa keskimääräistä enemmän. Päivällä lentävät perhoset tarvitsevat avoimia alueita, joilla on kukkia ja aurinko lämmittää vaihtolämpöisiä perhosia riittävästi. Kunkin perhoslajin toukat puolestaan ovat erikoistuneet eri kasvilajien syömiseen. Jotta alueella voi olla monenlaisia perhosia, siellä pitää siis kasvaa monenlaisia kasveja. Parhaita perhospaikkoja ja samalla monimuotoisimpia avoimia ympäristöjä ovat erilaiset perinteisen maankäytön luomat elinympäristöt; niityt, kedot, hakamaat ja luonnonlaitumet. Nämä perinnebiotoopit ovat vähentyneet kaikkialla. Tilalle ovat tulleet teiden pientareet ja hiljalleen ovat tulossa myös esimerkiksi viherkatot. Mikään ei kuitenkaan korvaa perinnebiotooppeja ja niiden valtavaa monimuotoisuutta. Yhdellä hyvän kukkaniityn neliömetrillä voi kasvaa yli 50 kasvilajia. Orvokil-

la, metsämansikalla, tädykkeellä, ja kissankellolla on jokaisella omat, niistä riippuvaiset perhoslajinsa. Kangasajuruoho ja kissankäpälä elättävät useita harvinaisia perhoslajeja. Samoilla kasveilla elävät tietysti myös monenlaiset mesipistiäiset, kaskaat, hämähäkit, sirkat, kovakuoriaiset jne. Yhteensä niityllä voi elää helposti tuhat eliölajia ja maaperässä lisää. Perhosretki on kiva tapa tutustua lasten kanssa luontoon. Perhosia löytyy aurinkoisena päivänä koko kesän ajan melkein kaikkialta. Myös hyviä kotimaiseen lajistoon keskittyviä opaskirjoja perhosten tunnistukseen on saatavilla. Suomessa päiväperhoslajeja on reilut sata, mutta parhaillakin paikoilla lajimäärä jää alle viiteenkymmeneen. Ja samaan aikaan kesästä lentää parhaimmillaankin vain viitisentoista lajia. Lajimäärä on siis kohtuullinen myös aloittelijalle. Heinävedellä yleisimpiä päiväperhoslajeja ovat keskikesällä lentävät tesmaperhonen, lanttuperhonen, lauhahiipijä, metsänokiperhonen, loistokultasiipi ja pihlajaperhonen. Kevät-

lajeista sitruunaperhonen, kangasperhonen ja suruvaippa ovat runsaimpia. Useampia lajeja hieman hankalasti toisistaan erotettavia hopeatäpliä ja sinisiipiä lentelee myös yleisesti. Heinävedeltä tavattuja harvinaisuuksia ovat mm. huhtasinisiipi, vaaleakeltaperhonen, isonokkosperhonen, idänniittyperhonen ja hiljalleen runsastumassa olevat häiveperhonen sekä karttaperhonen. Ilmastonmuutos tuo uusia lajeja jatkossa myös Heinävedelle, mutta samaan aikaan esimerkiksi useat suoperhoslajit ovat vaikeuksissa. Perinneympäristöt syntyivät laidunnuksen ja niiton seurauksena. Niiden lajisto puolestaan periytyy jo mammuttiarojen ajalta. Perhosniitty ei kuitenkaan säily ilman hoitoa. Mammuttien jälkeen hoitajia ovat olleet kotieläimet ja nykyään maatila tai yhdistys voi saada laiduntamalla tai niittämällä hoidettavan niityn luontoa auttavasta hoidosta myös pientä korvausta. Perinneympäristöjen arvo on korvaamaton paitsi niihin erikoistuneelle lajistolle, myös meille itsellemme. Vuosisatoja allergiat olivat hyvin

voitteena on, että kansallisperhoseksi valitaan laji, jonka suurin osa suomalaisista voi tunnistaa ja tuntea omakseen. Äänestää voi myös itse ehdottamaansa perhoslajia. Kansallisperhosen äänestysaika on 15.3.-4.6.2017, ja äänestää voi osoitteessa www.kansallisperhonen.fi. Kansallisperhonen julkistetaan 14.6.

Ja jos omat taidot epäilyttävät tai sopivaa paikkaa ei kävelymatkan etäisyydeltä löydy, niin Heinäveden Vihtarista löytyy perinnebiotooppien monimuotoisuuden säilyttämiseen panostava tila. Pirteän Pässin kotipaikkaa kiertää laskentareitti, jonka päiväperhoset lasketaan joka viikko ja aina viikon aurinkoisimpana päivänä. Retkelle pääsee mukaan (www.pirteapassi.fi). Eikä yhtään perhosta tietenkään tapeta. Tunnistuksen jälkeen ne lehahtavat jälleen kukkaniitylle monimuotoisuutta lisäämään. Niityn hoidosta päävastuun kantavat alkuperäistä suomalaisrotua edustavat lampaat, kainuunharmakset. Juha Varrela

Äänestä kansallisperhosta Satavuotias Suomi on saamassa oman kansallisperhosen. Kaikille avoin nettiäänestys on voimassa kesäkuun alkupäiviin saakka. Suomalaiset ovat innostuneet äänestämään Suomelle kansallisperhosta juhlavuoden kunniaksi. Ehdokkaita on kaksikymmentä, ja jokainen niistä esiintyy maassamme laajasti ja vakituisena. Ta-

harvinaisia, koska ihmisen elimistön puolustusjärjestelmä sai riittävästi erilaisia virikkeitä loputtomasta lajikirjosta elinympäristössämme. Kaupungistumisen ja maaseudun luonnon yksipuolistumisen seurauksena jäämme vaille valtavaa määrää puolustusjärjestelmäämme aiemmin aktivoinutta geenikoktailia. Monimuotoisuutta kannattaa siis suojella. Ja perhosretki voi hoitaa kesämielen lisäksi ihan fyysistäkin hyvinvointia.

LOHIKALOJEN OTTIPAIKKA HEINÄVESI, MÄKELÄ - Kalastusta ympäri vuoden!

M US

TANLAMPI

Istutuskalat: kirjolohi Lupien myynti: Neste Heinävesi, puh. 017 561 695, Minnan Vapa ja Viehe, Varkaus puh. 017 366 9191 www.kalakortti.com Tiedustelut Eero Luostarinen, puh. 040 860 5952, myös edulliset ryhmäluvat. HEINÄVEDEN URHEILUKALASTAJAT ry

PITOPALVELUA

ammattitaidolla niin yksityisille kuin yrityksillekin!

LEIPOMO

mm. konditoriatuotteet, leivät

KESÄKAHVIO KK:N TORILLA ma–la klo 8–16

Päivittäin lämmintä leipää, leivonnaisia, tuoreet vihannekset, uudet perunat, kesän herkut mansikat, irtojäätelöt, kahvia... Voit tilata ennakkoon kesäjuhliesi leivonnaiset.

Heinävesi

p. 040 564 4220 paivi.pitopalvelu@gmail.com Meidät löydät myös Facebookista: Heinäveden torikahvila.

Koskelo Työkeskus Toritie 3, 79810 KARVIONKANAVA

Toimintakeskuksen työpajan tuotteita myytävänä. Myymälä avoinna kun työpajalla on toimintaa.

Puh. 040 594 9340 Neitoperhonen.

www.levaniemi.net

Tervetuloa!


24

Parren Peti ja Puuro on paljon muutakin kuin B & B

Tuula Ruokamo

Tuula Ruokamo Kirkolta Joensuuhun Heinävedentietä ajellessa seisoo puolenkymmentä kilometriä Liperin puolella vasemmalle kääntyvän Parrenmäentien risteyksessä kyltti ”Parren Peti ja Puuro, B&B”. Kyltti ohjaa parin kilometrin päähän vanhaan maalaistalon pihapiiriin, missä ensimmäiseksi silmiin osuvat hienot pärekatot. Parrenparoni -nimistä paikkaa isännöivät Saksan suurkaupungeissa työelämänsä ajan asuneet ja insinööreinä työskennelleet Raija ja Rolf Albert, jotka halusivat eläkepäivikseen Suomeen ja lähelle luontoa. Niinpä he muuttivat kahdeksan vuotta sitten Lammulle, Raijan äidin kotitilalle. Laakereillaan lepäilemään ei tämä eläkeläispariskunta luonnon helmaan suinkaan tullut. Kohta Suomeen muuton jälkeen pystytettiin tuo kyltti ”Parren Peti ja Puuro, B & B”. Sittemmin kylttiin on lisätty ”Hunajaa” ja ”Pienoisrautatie”. Lisäksi kivinavetan vintiltä löytyy Mummon Maalaismuseo ja kesällä talossa toimii myös Raijan kahvila ja aika ajoin vielä Rolfin isännöimä Parren Pop up -ravintolakin. Matkalaisia majoitetaan kahteen täysin varusteltuun mökkiin, joista toinen on pihapiirissä ja toinen reilun kilometrin päässä Lammunjärven rannalla. Myös aitoissa on nukkumapaikkoja ja telttoja mahtuu pihapiiriin. Muutamalle asuntovaunulle ja -autollekin on tilaa, mutta septitankkien tyhjentäminen ei ole mahdollista. Suurin osa vieraista varaa mökin jo hyvissä ajoin netistä ja majoittujista vain pieni osa on suomalaisia. Luettelo vieraiden kansalaisuuksista on pitkä, sillä eurooppalaiset ovat löytäneet Parrenparonin. Albertit ovat hyödyntäneet omaa tietämystään siitä, mitä suurkaupungeissa asuvat lomaltaan haluavat ja kykenevät tavoittamaan potentiaaliset asiakkaansa pienin panostuksin internetin avulla. Matkalaisia viehättää Parrenparonin pihapiiriä ympäröivä luonto, hiljaisuus ja kiireetön elämänmeno. Loman sisällöksi riittävät elämykset, pienetkin. – Kerron aina vieraille, missä heidän kannattaa käydä näillä seuduin, sanoo Raija Albert. – Talvella yllytän heidät Lieksan ja Kolin väliselle jäätielle. Se on kokemus, jota saa muualta hakea. Saunominen on myös tärkeä ohjelmanumero, opetamme kokemattomia saunojia saunomaan vastan kanssa ihan

rakennettu liki 20 neliön suuruinen pienoismaailma, jossa risteilee 170 metriä kiskoja pikkutarkkojen, itse valmistettujen rakennusten pienoismallien, erityisesti linnojen ja kaupunkimaisemien lomitse. Maisemassa on myös järviä ja jokilaivojen pienoismalleja. Katonrajassa taivaltaa ilmalaiva Zeppelin, esikuvansa tapaan, ääntä päästämättä. Erilaisia junia mennä vilistää samaan aikaan ympäriinsä, näkemistä on loputtomiin ja uskomaton pikkutarkkuus lyö leimansa kaikkeen. Raija Albert kertoo mummonsa olleen intohimoinen kaiken keräilijä, joka on tallettanut suuren määrän käyttöesineitä siitä saakka, kun talonpito on paikalla aloitettu vuonna 1920. Esineitä on nyt koottuna navetan ylisille Mummon Maalaismuseoon, missä niiden järjesteleminen edelleen jatkuu. Museosta löytyy melkein mitä tahansa, mitä ikinä on talossa ja pihapiirissä viimeisen sadan vuoden aikana elämiseen tarvittu. Ruoka ja ruuanlaitto ovat lähellä sekä isännän että emännän sydäntä. Saksan käynneillä sieltä tuodaan joitakin ruokatarpeita, joilla pöytään saadaan hiven tuttua, saksalaista makumaailmaa. Majoitukseen sisältyvällä aamiaisella tarjotaan mahdollisimman paljon itse tehtyä ja suositaan aina lähiruokaa. Päiväkävijöiden määrän kasvaessa Raija Albert on lisännyt palvelujaan ja pitää talossa pienimuotoista kesäkahvilaa.

Rolf Albertin pienoisjunat ovat N-kokoa, joiden mittasuhde on 1:160. – Saksassa junaliikenteen alkaessa vuonna 1835, junien nopeudet olivat 35 km/h. Nykyiset luotijunat kiitävät 350 km/h, kertoo Rolf Albert.

– Olin kevään vaaleissa ehdolla Liperin kunnanvaltuustoon ja jäin varasijalle, kertoo Raija Albert. Hän haluaisi pitää kunnan päätöksenteossa sivukylien puolta.

Kymmenien keskieurooppalaisen linnojen pienoismallien joukosta löytyy myös Turun linna.

kädestä pitäen. Matkailijoiden lisäksi tilan elantoa turvaavat 13 mehiläispesää ja Lammun

on myytävänä erilaisissa lähiruokatapahtumissa. Kivinavetasta löytyy näkemisen arvoinen pienois-

Lumo -luomuhunajalla on merkittävä osuus taloudenpidossa. Hunajaa myydään suoraa tilalta ja lisäksi sitä

rautatie. Rolf Albert on 60 vuoden aikana kerännyt satoja pienoisjunien vaunuja ja vetureita. Navettaan on

Rolf Albertin pyörittämässä Parren Pop up -ravintolassa tarjottiin maaliskuulla kiinalaista ruokaa, johon innosti yksinään Parrenparoniin tulla tupsahtanut kiinalaisrouva. Toukokuussa tarjotaan lemmenruokaa Suomen satavuotisjuhlien Villiinny keväästä -teemapäivän kunniaksi. Syksyllä on vuorossa sota-ajan ruokatarjoilua, joka liittyy Raija Albertin kirjan ilmestymiseen. Kirjan työnimi on ”Enon sota” ja se sisältää talvi- ja jatkosodan aikaista Raijan enon kirjeenvaihtoa. Kirja on jo toinen, jonka Raija Albert on parin vuoden aikana koonnut talosta löytämistään 700 kenttäpostikirjeestä. Ensimmäinen kirja ”Kenttäpostia Elmalle” on jo ilmestynyt, mutta se on tarkoitettu vain perheen ja suvun käyttöön ja siihen on koottu Raijan äidin, Elma Malisen, kirjeenvaihtoa. Parrenparonin pihapiiri on avoinna toukokuusta syyskuuhun keskiviikosta maanantaihin.


25 Tuula Ruokamo

Kukkia kesään! • Leikkokukat • Kimput, asetelmat • Ruukkukukat • Sidontatyöt • Kortit ja lahjatavarat • Interflora kukkavälitys

Hautaustoimistomme palvelee teitä: • Hautajaisjärjestelyt • Arkut • Pitopalvelu • Hautakivet ja kaiverrukset ym.

Kermantie 2 (017) 561 206, 040 512 8400, 040 512 1444 kukkakauppa@keinanen.inet.fi TERVETULOA!

KATSO KOTISIVUT WWW.METSAMARKET.FI JOSTA NÄET REITIT JA AIKATAULUT!

Pentti Koistinen (edessä) ja Risto Sulkava mittailevat vanhoja, isoja puita luontopolun varrella lähellä Kiiskilampea.

Luontopolulta pääsee kurkistamaan koskemattomaan suojelumetsään Tuula Ruokamo

pesivistä majavista. Kulkijoille kerrotaan myös kaskeamisen historiasta, metsässä kun on yhä vielä, yli sadan vuoden jälkeen, nähtävissä ihmisen käden jälkiä muun muassa kiviraunioina entisten ahojen reunamilla. Kun malttaa kulkea hiljaa ja katsella ympärilleen, polun varrella voi tavata vaikkapa seurallisen kuukkelin, kuuluisan valkoselkätikan tai minkä tahansa Suomen muistakin tikkalajeista. Vanha metsä tarjoaa hyvän elinpiirin myös liito-oraville, jotka tarvitsevat ravintopuiksi leppää ja haapaa sekä korkeita kuusia suojapuiksi.

Heinäveden Vihtariin, Mattilan tilan yksityiselle luonnonsuojelualueelle, on valmistunut yleisölle avoin luontopolku. Polku on yksi Suomen 100-vuotisjuhlien tapahtumia ja sen avajaisia vietettiin Keväisenä Luonnon päivänä 20.5.2017. Helppokulkuisen, kuivalla maalla kulkevan polun pituus on noin 2,5 km ja sinne on opastus Vihtarin Kyläkartanon pihasta, osoitteesta Savonrannantie 2, Vihtari. Pihalle on varattu tilaa pysäköintiin. Luontopolkulenkin jälkeen tullaan takaisin Savonrannantielle, jota pitkin palataan lähtöpisteeseen. Kulkijoiden toivotaan vaalivan luonnon rauhaa ja noudattavan ehdoitta kolmea ohjetta: Metsässä ei saa käsitellä avotulta, ei tupakoida eikä maastoon saa jättää roskia. Vihtarin luontopolun ovat yhteistyössä rakentaneet Vihtarin Seudun Kyläyhdistys, Heinäveden Luonnonystävät, Heinäveden kunta ja Pirteä Pässi Oy, joka on Mattilan tilalla käytännön toimintaa organisoiva yritys. Mattila on luonnonsuojelun ja maisemanhoidon mallitila, jonka omistaa Suomen luonnonsuojeluliitto ja tilaa hallinnoi Ilmari Räsäsen säätiö. Polun suunnittelusta on vastannut Pirteän Pässin luontoasiantuntija, biologi, FT, Risto Sulkava. – Polku kulkee pääosin sata vuotta vanhassa suoje-

Opastetauluilla herätellään kulkijaa huomaamaan kohteita, jotka muutoin helposti tulisi ohittaneeksi.

lumetsässä, sanoo Risto Sulkava. – Suojelumetsät saavat kehittyä luonnon ehdoilla, ja siksi näissä luonnontilaisissa metsissä elää lukuisia eri lajeja, jotka ovat riippuvaisia nimenomaan sellaisista metsistä, joita ei harvenneta tai ainakaan koskaan avohakata. Avohakkuu muuttaa metsän pellon kaltaiseksi ja silloin käytännössä kaikki

metsälajit kuolevat tai muuttavat muualle. Polun varteen on pystytetty neljätoista infotaulua, jotka kertovat luonnosta ja auttavat kulkijoita tekemään omia havaintojaan. Tauluissa on yksityiskohtaista tietoa esimerkiksi joistakin petolinnuista, metsätyypeistä, kasveista ja polun lähistöllä

– Luonnontilainen metsä on tärkeä myös ympäröiville talousmetsille, sillä se ylläpitää metsien hyvinvoinnille välttämätöntä monimuotoisuutta. Kun metsässä on kuolleita keloja ja maassa makaa lahopuita, siellä elää suuri joukko eläimiä. Toiset syövät kuolleita puita ja toiset taas muita eläimiä, sanoo Risto Sulkava. – Lopputuloksena on, että yksikään nk. tuhohyönteinen tai muu laji ei kykene lisääntymään liikaa, koska sille löytyy aina peto, joka pitää kannan kurissa. Luonnonmetsissä ei ole metsätuhoja ja luonnonsuojelualueet pitävät tasapainoa yllä myös ympäristössään. Luontopolun voi kiertää omatoimisesti, mutta mikäli haluaa perehtyä perusteellisesti suojelumetsän saloihin, on Pirteästä Pässistä tilattavissa asiantunteva opastus, ja etukäteen tilaamalla Pirteän Pässin tupakahviosta on saatavissa purtavaa.

Myymäläauto liikkuu HEINÄVEDEN reitillä keskiviikkoisin ja lauantaisin, VARKAUDEN tiellä tiistaisin ja perjantaisin.

HALUATKO OMAN PYSÄKIN? Ota yhteyttä kauppias Matti Salliseen p. 040 516 3325

KIERRÄTYSKESKUS VARKAUDESSA MEILTÄ LÖYDÄT EDULLISESTI MONIPUOLISESTA VALIKOIMASTA KAIKENLAISET KODINTAVARAT! sohvia, sänkyjä, pöytiä, astioita, vaatteita, urheiluvälineitä ja paljon, paljon muuta. Ekotori ottaa vastaan ehjää ja siistiä kodintavaraa sekä kaikenkuntoiset sähkö- ja elektroniikkalaitteet.

Ympäristön puolesta! Käsityökatu 42-44, 78210 Varkaus Puh. 044 444 2661

Palvelemme ma-pe klo 9-18 • TERVETULOA!

LÄHITAPIOLA PALVELEE TEITÄ HEINÄVEDELLÄ! Palvelemme Teitä ma-pe 09.00-12.00. Ajanvarauksella myös muina aikoina. Tervetuloa asioimaan myös säästöja sijoitusasioissa! Heinäveden toimisto: Kermanrannantie 2, puh. 017 68 44 160


26 SORAT ja ym. MAA-AINEKSET SOMPASAARESTA ja MALKKILASTA HANNU MALKKI Puh. 050 2828 Malkkilantie 144, Heinävesi www.soratoimitukset.fi

SORA, SEPELI, KALLIOMURSKE, •KIVITUHKA ja MULTA TOIMITUKSET KAIVINKONETYÖT •

MAANSIIRTO JA KULJETUS HOTTINEN

Puh. 0400

272 350

SM-LOKA OLI HÄTÄ SITTEN PIENI TAI SUURI

-me hoidamme sen!

Kaivon tyhjennys 75€ + jätteenkäsittely maksu - viemärin aukaisut ja kuvaus KYSY TARJOUS!

Lasse Heikkilän Suomalainen messu ammentaa kansanmusiikista ja kertoo kristinuskon merkityksestä kansamme vaiheissa. Kirkastusjuhlilla sen esittävät Valkia-ryhmä ja Oro Bellissimo-orkesteri.

050 3136 372

www.sm-loka.fi

Tiemurskeet ja rakennussepelit Karviosta! puh. 0400

484 442

Timo Kukkonen

Kirkastusjuhlat reformaation ja Suomen 100-vuotisjuhlan hengessä Johanna Manner

lokakaivojen tyhjennykset, viemäreiden avaukset ja sulatukset vesikaivojen pesut ja tyhjennykset, vaihtolavojen vuokraukset

017 556 2435 toimisto

MÖKIN JÄTEHUOLTO KUNTOON Vaihtoehtoja ovat: A. kiinteistön oma tai vuokra-astia sopivalla tyhjennysvälillä B. kimppa-astia esim. yhden tai useamman naapurin kanssa C. liittyminen jätehuollon ylläpitämään maksulliseen aluekeräyspisteeseen (Kiinteistöille, joille ei pääse jäteautolla) Jätehuoltosopimukset, ajoreitit, laskutus, jäte- ja biokimpat, liittymiset aluekeräyspisteen käyttäjäksi, vuokrajäteastiat jne. Asiakaspalvelu 020 610 9760 jatehuolto.varkaus@taitoa.fi Riikinnevan jätekeskus (017) 5581 307, Riikinnevantie 153, Leppävirta, avoinna ma 8-19, ti-pe 8-16. Arki- ja juhlapyhien aattoina jätelaitos suljetaan klo 14. Seuraavat kodin jätteiden pienerät veloituksetta: • • • • • •

metalliromut sähkö- ja elektroniikkaromu haketuskelpoinen purkupuu romuautot ja ajoneuvojen renkaat (myös vanteineen) vaaralliset jätteet (kemikaalit, akut, öljyt jne.) oikein lajitellut ja asbestittomat tiili-, betoni- ja kaakelijätteen pienerät. Kysy lisäohjeita jätekeskuksesta.

Maksullista jätettä: Sekajäte-energiaksi ja loppusijoitettava jäte www.keskisavonjatehuolto.fi

Tiesitkö? Lähimmän kierrätyspisteen löydät kartalla www.kierrätys.info -osoitteesta.

Kirkastusjuhlat kutsuvat juhlaväkeä heinäkuun lopulla jo 71. kerran Heinäveden järvimaisemiin. Tänä vuonna teemaksi on valittu Kirkasta uskoa. – Tapahtuma antaa mahdollisuuden pysähtyä tarkistamaan uskomme perusteita. Saamme miettiä, mitä usko ja Vapahtaja merkitsevät meille kansakuntana ja omassa elämässämme nyt, tämän päivän Suomessa ja maailmassa, Kansan Raamattuseuran puolelta tapahtuman järjestelyistä vastaava Arto Valkeapää sanoo. Juhlavuodet tulevat esille musiikissa ja raamattuopetuksessa, joita kumpaakin

viikonlopussa on runsaasti. Pastori-terapeutti Seppo Jokinen vie heti avajaisissa raamattuopetuksessaan kuulijat uskon kirkastumisen ydinasioihin. Julistaja, kapteeni evp. Olli Seppänen tuo raamattuopetuksessaan esille sitä, miten ihmeellisesti Jumala on kansaamme varjellut. Lauri Thurén puolestaan päivittää Lutherin löytöjä tähän päivään. Raamattuun on mahdollista paneutua myös pääohjelman rinnalla kulkevassa kanavassa. Siinä juhlien puhujat opettavat heitä omassa elämässään kantavasta raamatunkohdasta. Tärkeistä raamatunkohdistaan ovat puhumassa mm. Ulla Sauna-

Musiikin juhlaa Johanna Manner Musiikki on aina ollut tärkeä osa Kirkastusjuhlia. Niin nytkin. Suomen satavuotisjuhlan kunniaksi juhlilla kuullaan Lasse Heikkilän Suomalaisen messun juhlavuoden versio. Tämä noin puolentoistatunnin mittainen messun muotoon rakennettu sävelteos vie katsojat Suomen historian vaiheisiin. Musiikissa yhdistetään suomalaisia pohjalaisesta uhosta itäsuomalaiseen iloisuuteen. Messu muistuttaa nykypolvia kristinuskon merkittävästä roolista maamme vaiheissa.

Heinävedellä messun toteuttamiseen osallistuvat Lasse Heikkilä ja Valkia ryhmä, Oro Bellissimo -orkesteri Lehari Kaustelin johdolla ja sopraano Vilja Riutamaa. Ehtoolliseen messussa johdattaa pastori Kalle Virta. Heinäveden suuressa kirkossa ei valitettavasti voida toteuttaa uudistettuun messuun sisältyvää multimediaesitystä. Suomalaista messua vietetään Kirkastusjuhlilla lauantaina 29.7.

Kirkastusjuhlat on yksi Heinäveden suurimmista kesätapahtumista.

luoma, Kaisa ja Timo Tuikkanen ja Sanansaattajat-medialähetysjärjestön johtaja Juha Auvinen. Heli Karhumäen Sanaforumeissa vieraina ovat myös muiden muassa laulaja-lauluntekijä Tommi Kalenius, Juha Auvinen ja nunna Nektaria Lintulan luostarista. Luovuttamaton osa Kirkastusjuhlien perinnettä on perjantai-illan iltalaulu kirkon pihalla, kun juhlaväki yhdessä kajauttaa ”Maa on niin kaunis…”. Perjantaina on aviopareille tarjolla oma ilta ravintola Kermankeitaassa. Siellä mukana ovat KRS:n avioparityöntekijät Saara ja Panu Rissanen sekä Minna ja Jussi Pyysalo.

– Näillä juhlilla on oma erityinen ilmapiirinsä. Syvällisen sanoman äärellä ollaan leppoisasti yhdessä. Maassamme on hyvin vähän näin pitkään joka vuosi jatkuneita juhlaperinteitä. Tämä on merkittävä jatkumo Suomen historiassa. Hienoa täällä on myös yhteishenki, jolla paikalliset ihmiset ovat mukana tapahtumaa rakentamassa, Valkeapää kiittää. – Ohjelman lomassa kirkonmäellä on aikaa kohdata tuttuja ruokailu- ja kahvilateltoilla ja runsaan kirjapöydän äärellä. Toivon, että itse kukin saisi kokea juhlilla löytämisen iloa Sanan äärellä ja muistutuksen siitä, että Jumala on edelleen linnamme ja turvamme.

Ritva Niiranen


27

Ida Elina on puhaltanut pölyt kanteleesta

• Tarvikkeiden myynti, asennus ja huolto • Tekninen suunnittelu

LVI-Aapo Karvinen Ky Annika Miettinen

P. 0400 279 447 Ahjotie 4, Heinävesi

Johanna Manner Suomen juhlavuotta Kirkastusjuhlilla juhlistaa myös kanteletaiteilija, laulaja-lauluntekijä Ida Elinan konsertti. Hän on maamme tämä hetken eturivin nuoria muusikoita ja esiintyy ahkerasti eri puolilla maailmaa, tänä vuonna muun muassaKiinassa ja Yhdysvalloissa. Hän on puhaltanut pölyt kanteleesta ja saa kansallissoittimestamme ja gospelmusiikista esille aivan uusia puolia. Ida Elina konsertoi kirkossa lauantaina Tämän hyvän lisäksi juhlaväki saa nauttia suomalais-virolaisen nuorten Oro Bellissimo -orkesterin kesäsoitosta kapellimestari Lehari Kaustelin johdolla ja sopraano Vilja Riutamaan laulusta orkesterin kesäsoitossa lauantaina. Vahvaa musiikkiantia täydentävät Jussi ja Minna Pyysalon johtama muusikkoryhmä sekä Kristiina TanhuaLaiho ja Heikki Mikkonen.

SORAN JA MAA-AINESTEN KULJETUKSET Jylhästä ja Malkkilasta

VIL-KA TEAM OY

MARKO LUOSTARINEN P. 0400 379 960

LVI-tarvikkeet ja -asennukset

Puh. 274 438 438 Puh.0400 0400 274

Täyden palvelun lasitusliike jo yli 50v kokemuksella!

Ida Elinan musiikissa helisee kannel ja hänen raikkaissa lauluissaan kuuluvat elämän sävyt.

• PARVEKE- JA TERASSILASIT • SISUSTUSLASIT • KEHYSTYS Ma-Pe 7–17 Relanderinkatu 94, 78210 Varkaus p. 040 559 3690 varkauden@peilihiomo.com www.peilihiomo.com

KESÄMUISTO

VARKAUDEN PELTI- JA ILMASTOINTIPALVELU OY

Muistikuvia lapsuudesta Kotini oli Savon sydämessä, pienessä kylässä, kuusi taloa samalla pienellä peltoaukeamalla. Kotini oli mäen päällä, näköala oli mukavan kaunis, ns. alakylälle päin. Leikkikavereina, sisarusteni lisäksi, minulla olivat serkkuni kaksoissisarukset, Hilkka ja Maija. Usein leikittiin kotia ja koulun alettua matka sujui yleensä rattoisasti. Merkittävämpiä lapsuusmuistoja minulle on, kun Valamon munkkiveljestö saapui Papinniemeen, Saastamoiselta ostettuun kartanoon. Kaunis Juojärven ympäröimä seutu oli ihanteellinen paikka. Kyläläisillä oli aluksi ihmettelemistä ja uteliaisuuttakin uusien asukkaiden pitkissä parroissa ja hiuksissa, sekä tummissa pitkissä viitoissa, vaikka oli kesä. Pian luostarissa saatiin tarkoituksenmukaiset olosuhteet isolle väkimäärälle. Kirkko oli tosi tärkeä, koska joitain ikonejakin oli onnistuttu pelastamaan sodan keskeltä. Tutustuminen munkkien ja kylän väen kesken lähti jouhevasti käyntiin. Monet munkeista osasivat vähän Suomen kieltä, olihan heistä moni kotoisin Inkeristä ja lähiseudulta rajan takaa. Heistä löytyi erittäin sydämellisiä ihmisiä. Työtä heillä oli paljon, viljelyksiä piti saada kuntoon ja karjaakin heillä oli: lehmiä hevosia sekä possuja. Kyläläiset saivat ostaa pikkuporsaan sovittuun aikaan. Veljestössä oli monen alan ammattilaisia ja heiltä sai neuvoja moneen pulmaan. Puutarhuri, Sergei, hoiti kasvimaan oikein hyvällä tuloksella, kaalintaimia riitti myytäväksi myös kyläläisten tarpeisiin. Kävin serkkuni kanssa hakemassa kaalintaimia. Kyllä lapsena ne häärivät pitkäparrat hiukan

Valamon luostarin arkistot

• Rakennuspelti • Piipunpellit • Listatyöt info@varkaudenpelti.fi Relanderinkatu 96, 78210 Varkaus Puh. 040 724 3946

Taimi Salonevan lapsuudessa Valamon luostarin muutto kotikylälle herätti ihmetystä. Veljestössä oli monen alan ammattilaisia ja heiltä kyläläiset saivat apua arjen pulmiin, myös viljelyyn ja puutarhanhoitoon liittyviin kysymyksiin. pelottivatkin. Pian alkoi luostariin tulla myös turistien virta. Varsinkin viikonloppuisin, sillan vieressä, lavalaiturissa oli matkustajalaiva, joka toi väkeä tutustumaan Valamoon. Autoillakin kuulema kävi väkeä, mutta autoliikennen oli vähäisempää. Vasta myöhempinä vuosina linja-autot toivat runsaasti vierailijoita. Myös meidän kansakoulun opettaja, Laina Alanen, vei meidät tutustumaan luostariin. Saimme mennä kirkkoon, jossa kerrottiin ikoneista. Se oli oikein

jännittävää ja uutta korpikylän lapsille. Tällaisia muistoja minulla on luostarin alkuajoista. Vielä tuli mieleen hienot kesäaamut. Metsän takaa kuului kotiini luostarin kirkonkellojen ääni, kumahtava, isompien kellojen ääni ja somasti kilkattavien pienten kellojen kilinä. Se oli jotain niin juhlallista. Käen kukunta vielä siihen mukaan. Voiko hienompaa aamutunnelmaa olla. Taimi Saloneva Jyväskylä


28

Koulun Hiljan tunsivat kaikki

Varaventtiilistä se alkoi Ritva Niiranen

Heinäveden oma kirjailija Hilja Ester Valtonen, o.s. Kurki on käsite, joka ei suomalaisilta unohdu. Esikoisteos Nuoren opettajattaren varaventtiili nosti hänet vuonna 1926 yhdellä iskulla koko kansan tietoisuuteen. Hänen viihdeklassikkonsa, kaikkiaan 33 teosta, sopivat tämänkin päivän lukijoille ja joka vuosi pyörivät televisiossa hänen käsikirjoituksiinsa perustuvat filmit. Tänä vuonna tulee opettaja-kirjailijan syntymästä kuluneeksi 120 vuotta. Hilja syntyi opettajaperheen esikoiseksi 30.9.1897 ”Ukko”Ville Rönkön talossa silloisella Petrumalla ja muutti muutaman kuukauden ikäisenä vanhempiensa (isä Fredrik Kurki, äiti Kristiina Ämmälä) kanssa Ruunalehdon koululle. Koulutalo on nykyisinkin pystyssä, mutta yksityiskäytössä lähellä valtatie 23:a. Koulun Hiljan tunsivat kaikki. Vilkkaana tyttönä hän oli etunenässä kylän lasten riennoissa. Erityisesti hän rakasti näyttelemistä, vaikkei prinsessan rooleja hänelle ensimmäisenä tarjottukaan. Kuuluisuus ei ylpistänyt Hiljaa koskaan. Aikuisiän asuinpaikaltaan Imatralta käsin hän vieraili joka vuosi sukulaisten ja ystävien luona pitkin Heinäveden pitäjää. Erityisesti ”pikkusiskon” opettaja Maija Arposen kanssa välit olivat läheiset. Hilja kävi keskikoulun Pieksämäellä ja siirtyi sitten Kuopion lyseoon. Jo varhain taipumukset kävivät selviksi. – Matematiikkaa minä pelkäsin. Rukouksetkaan eivät matikan numeroa parantaneet. Enkä voimistelussakaan ollut mikään tekijä. Mutta ainekirjoituksessa sain kymppejä aina, hän muisteli Savon Sanomien haastattelussa 1979. Ylioppilastutkinnon lisäksi hänen tietään viitoitti Minna Canth -kirjoituskilpailussa tullut voitto, peräti 300 silloista markkaa. Se oli enemmän kuin isä-opettajan kuukausipalkka Heinäveden koululla. Hilja meni Kajaanin seminaariin ja valmistui kansakoulun opettajaksi 1920. Kesken vuoden ilmestyi tyttövaltaiseen joukkoon uusi poika, jonka tiedettiin olleen merillä opiskelurahoja tienaamassa. – Tuota en huolisi, en veden seassakaan, ajatteli Hilja, kun raumalainen Kosti Valtonen ensi kertaa ilmestyi hänen näkyviinsä. Mutta kuinkas kävi. Muu-

Hilja Valtosen esineistöä oli talvella esillä Heinäveden kirjastolla.

”Kuuluisuus ei ylpistänyt Hiljaa koskaan. Aikuisiän asuinpaikaltaan Imatralta käsin hän vieraili joka vuosi sukulaisten ja ystävien luona pitkin Heinäveden pitäjää. ”

Koulun Hilja, painosten herratar, kirjailija Hilja Valtonen ylioppilaana vuonna1919. Tuohon aikaan ruusut kiinnitettiin rintamukseen. Eija Kvintus

Valtonen kirjoitti uransa aikana 33 teosta, joista otetaan edelleen uusintapainoksia. Useista romaaneista on myös tehty elokuvia. Kirjojen sankarittaret olivat henkisesti vahvoja, pirteitä ja sanavalmiita naisia, jotka halusivat edistää tasa-arvoa ympärillään. Tällainen oli kirjailija itsekin.

taman vuoden päästä riitakaverit seisoivat Heinäveden Marjamäen pappilassa pastori Silvennoisen vihittävinä. Pitkän yhteiselonsa aikana he ehtivät viettää kultahäätkin. Rakkaat kotikyläläiset paukauttivat suorasukaisesti mielipiteensä avioliitosta Hiljalle: – Sinä out suana kommeen miehen verkkoihis. Itehä sinä et ou juur minkää näköne. Onneks out älyltäs paremp ku näöltäs, jotta piä varas, ettei ruppee hammuilemmaa muita. Ensimmäisessä yhteisessä työpaikassa Parikkalan koululla kyläläiset ilmaisivat saman hienovaraisemmin: – Sorjaha siekii oot, mutt´ sorjemp viel´ o tää Kosti, siu mieheis. Pelkoihin ei ollut aihetta ja liitto kesti, vaikka Hiljan mukaan se ei aina ollut ”silkkiä sametilla kantattuna”. Yllättävä isku kohtasi pariskuntaa muulta taholta. Talvella 1925 Hilja sairastui keuhkotautiin, tuon ajan vitsaukseen. Onneksi hoito Punkaharjun parantolassa tehosi ja Hilja pääsi puolen vuoden päästä iloisena kotiin. Mutta ihmiset karttoivat häntä tartunnan pelossa. Hän joutui niin eristyksiin, että aikansa kuluksi ja mielensä virkistykseksi oli iltaisin pakko kirjoittaa. Näin syntyi Nuoren opet-

tajattaren varaventtiili. Siitä tuli valtava menestys, josta ainakin 16 painosta on myyty loppuun. Se päätyi myös elokuvaksi kuten kuusi muuta Hiljan romaania: Hätävara, Kilroy sen teki, Neiti Talonmies, Opettajan villikko, Päivä perijättärenä ja Vaimoke. Kirjojen sankarittaret olivat henkisesti vahvoja, pirteitä ja sanavalmiita naisia, jotka halusivat edistää tasaarvoa ympärillään. Tällainen oli kirjailija itsekin. Hilja Valtonen toimi opettajana yli 40 vuotta ja kirjoitti vapaa-aikoinaan, koko tuotannon kynällä ruutupaperille. - Olen ikäni kirjoittanut käsin. Minun pitää nähdä sana paperilla, hän sanoi. Yhteiskunnalliseen toimintaan hän osallistui muun muassa Imatran lottayhdistyksessä sekä Ruokolahden ja Imatran valtuustossa. Hän vaikutti myös innolla kotiseututyössä ja tuli valituksi kaikkien aikojen ensimmäiseksi Imatran Inkeriksi. Imatralaiset palkitsivat vielä Hiljan uudella tittelillä: Tasavallan presidentin myöntämällä kotiseutuneuvoksen arvonimellä. ”Nauruneuvos” oli kautta aikojen hänestä käytetty epävirallinen titteli. Valtoset adoptoivat pienen Salli-tyttären, josta myös tuli opettaja ja hänkin avioitui opettajan kanssa. Hilja Valtonen kuoli vuonna 1988, miehensä Kosti pari vuotta eiemmin. Heidän haudallaan Imatran Karhumäen hautausmaalla on avatun kirjan muotoinen muistokivi. Imatran kirjastossa on kirjailijalle omistettu Hiljan huone, joka on sisustettu hänen työhuoneensa mukaan. LAINAUKSET: Hilja Valtosen elämäkertateos Omakehu, muistelmia menneiltä vuosilta.


29 Päivi Konttinen

Kesän kuulumiset yhdessä paketissa!

Ilahduta itseäsi tai ystävää kesälukemisella!

Info ASPA Tunnus 5002794 00003 VASTAUSLÄHETYS

Sähköposti Puh.

Postinumero ja -toimipaikka

Lähiosoite

Lehden maksaja (jos eri kuin saaja)

Sähköposti Puh.

Postinumero ja -toimipaikka

Lähiosoite

Lehden saaja

Kestotilaus on aina edullisin!

*Erälisä 1 € / erä.

Kampanjatunnus: KESTO+2KK

1 erässä (99,60 €) 2 erässä (á 50,80 €)* 3 erässä (á 34,20 €)* 4 erässä (á 25,90 €)*

MUIST A digitila MYÖS u Katso li s alk. 5,80 € /kk sää net istä!

POSTIMAKSU MAKSETTU

Tilauksen maksan:

Monin paikoin järjestetään 5. elokuuta tuuletustapahtumia muun muassa Kalevalaisten Naisten tai kotiseutuseurojen toimesta. - Myös muinaispuku, pitäjänpuku tai kansanpuku on tervetullut tai voit pukea vaikka osia näistä. Ohjelmaksi ei tarvita muuta kuin mukavaa yhdessäoloa ja piknik-eväät. Puvut kyllä kirvoittavat tarinoita, todetaan Kalevalaisten Naisten Liitosta. Toiveena on, että kansallispukujen käyttö juhlaasuna muutenkin yleistyisi. Kansanpukua, esimerkiksi feresiä voi käyttää myös työtehtävissä. Siispä iloitaan ihanista puvuista!

Määräaikaisena 6 kk 52,30 € (norm. 59,80 €) Tunnus: 6KK17 4 kk 36,50 € (norm. 43,20 €) Tunnus: 4KK17 3 kk 29,90 € (norm. 34,90 €) Tunnus: 3KK17

Kiinnostus kansallispukuihin on taas nousussa, erityisesti nyt Suomi 100-juhlavuotena. Eikä ihme, sillä puvuthan ovat mitä upeinta kansallista käsityöperinnettä. Ajattomina juhlapukuina ne korostavat kotiseututunnetta sekä kertovat entisajan käsityötaidosta ja kauneudentajusta. Meillä on sadoittain kauniita ja persoonallisia kansallis- ja kansanpukuja, pitäjänpukuja sekä useita muinaispukuja. Suosituksi on tullut valita puku oman maakunnan alueelta. Viime aikoina on pukeutumiseen tullut rentoutta. Kokonaisuuden ei tarvitse

enää olla täydellinen. Eri osia voi yhdistellä tai jotain jättää pois, mikä ei vielä kymmenisen vuotta sitten tullut kuuloonkaan.

+ 2 kk lehdet kaupan päälle (norm. 116,20 €)

Raitahelma HEILAHTAA ja punapaula pilkahtaa, kun koreat kansallispuvut marssitetaan ihmisten ilmoille 5. elokuuta. Päivä on jo vakiintunut kansallispukujen tuuletuspäiväksi vuodesta 2010, jolloin ensimmäinen tuuletus järjestettiin Imatralla. Parasta puvun arvostusta onkin käyttää sitä eikä säilyttää kaapin perillä. Miksi juuri 5. elokuuta? Päivä juontaa juurensa vuodelta 1885, jolloin keisari Aleksanteri III ja keisarinna Maria Fedorovna vierailivat Lappeenrannassa. Suomen naisten lahjana keisarinnalle annettiin soutuvene, jonka souti juhlapaikalle kahdeksan neitoa kansallispuvuissa. Myös rannalla oli yli satahenkinen kansallispukuinen joukko.

Tämä oli ensimmäinen suurimittainen suomalaisten kansallispukujen julkinen esiintyminen ja siitä alkoi pukuharrastuksen viriäminen.

Kestotilauksena 12 kk 99,60 €

Ritva Niiranen

Tilaan Heinäveden Lehden kesätarjouksen!

Tuuletetaan kansallispukujamme!

Kyllä kiitos!

Sivutoiminen kansallispukuvalmistaja, tekstiiliartesaani ja pukuperinteen asiantuntija Tiina Lajunen kehottaa ihmisiä rohkeasti ottamaan käyttöön vaikka yhden osan kansallispuvusta. Kuvassa Heinäveden puku ja Tiinan sylissä Albin-poika.

Tarjous on voimassa 30.6.2017 saakka ja koskee uusia kotimaan tilauksia. Tilauksen on alettava viimeistään 7.7.2017. Tarjoushintaista kestotilausta ei voi tilata talouteen, johon on tullut kestotilaus edellisen 3 kk:n aikana. Keskisuomalainen Oyj voi käyttää yhteystietoja markkinoinnissa.

Tilaa kupongilla tai: 017 562 571 asiakaspalvelu@heinavedenlehti.fi www.heinavedenlehti.fi/tilaustarjous


30

Ainutlaatuista Suomea

Kahden itsenäisyyssenaattorisuvun jälkeläisiä kesäasukkaina Heinävedellä Kaarina Reenkola ja Yrjö Castrén kohtasivat itsenäisyyssenaattoreiden sukujen tapaamisessa. Kun toinen mainitsi sanan Heinävesi, niin toinen reagoi välittömästi. Kävi ilmi, että molemmilla suvuilla on kesäpaikka Heinävedellä. Anna-Mari Tyyrilä Taustaksi kerrottakoon, että marraskuun 15. päivänä vuonna 1917 eduskunta julistautui korkeimman vallan haltijaksi. Samana päivänä uusi eduskunta irrotti Suomen Venäjästä. Yhdeksän päivän kuluttua eduskunnalle esitettiin kaksi senaattorilistaa. Eduskunta hyväksyi P.E. Svinhufvudin kokoaman senaatin 27.11.1917. Itsenäisyyspäiväksi tarkentui 6.12. Kaikki 11 itsenäisyyssenaattoria olivat kotoisin eri puolilta Suomea ja taustoiltaan erilaisia toimijoita. Yhteistä oli kiinnostus politiikkaan ja vahva näkemys Suomen itsenäistymisestä. Heikki Renvall, Arthur Castrén ja Jalmar Castrén olivat perustuslaillisia nuorsuomalaisia. Itsenäisyyssenaattoreiden sukujen tapaaminen lähti Yrjö Castrénin aloitteesta. – Aloitimme oman sukukalenterimme tekemisen vuonna 2012. Jo silloin mietimme, että tekisimme itsenäisyyden juhlavuonna jonkin oma jutun. – Kolme vuotta myöhemmin sukuseuramme hallitus oli koolla ja päätimme etsiä yhteydet muiden itsenäisyyssenaattoreiden sukuihin. Viimeinenkin löytyi lehtiartikkelin avustuksella. Juhlavuoden ohjelmaan kuuluvat liputukset senaattoreiden syntymäpäivinä. Tammikuussa liputettiin Heikki Renvallin syntymäpäivänä, ja liputuskierros päättyy joulu-

Kaarina Reenkola ja Yrjö Castrén yllättyivät havaitessaan, että heitä yhdistää Heinävesi. He tulevat istuttamaan kuusentaimen itsenäisyyssenaattoreiden muistoksi yhteistyössä kunnan kanssa. kuussa Svinhufvudin merkkipäivään. Hietaniemessä järjestetään senaattoreiden haudoilla kesällä ja 4.12 lasketaan seppeleet. Kesällä istutetaan muistopuita, Vantaalla on Kuulutko sukuuni -tapahtuma, Itsenäisyyssenaatti 1917 -sukutapaaminen on joulukuussa Säätytalolla. Valtionneuvoston linnassa 4.12. osallistutaan jakamaan palkintoa koululaisille, jotka ovat laatineet vision Suomella seuraavaksi sadaksi vuodeksi. Viettäessään talvilomaa Heinävedellä Koivumäessä, Yrjö Castrén kävi puhumassa yläkoululaisille Suomi 100 -visioinnista. Tavoitteena on luoda visio Suomelle seu-

raavaksi 100 vuodeksi. – Kyseessä on kilpailu, josta maakunta valitsee voittajan edelleen valtakunnalliseen kilpailuun. Toivottavasti Heinävesi pääsisi jatkoon. Toinen Heinäveteen liittyvä asia on senaattorisukujen kuusen istutus. Ajankohtaa on mietitty heinä-elokuuksi. – Kuusen istuttaminen on minusta luontevaa. Puun oheen tulee asiasta kertova laatta, ja toivottavasti puu kasvaa paikoillaan satoja vuosia jättäen muiston itsenäisyyssenaattoreista, Kaarina Reenkola sanoo. Yrjö Castrén on siis sukua kahdelle senaattorille: Arthur ja Jalmar Castrénille. Hänen yhteytensä Heinäveteen on

läheinen, mutta aikanaan sattuman kauppaa. – Isäni jäi eläkkeelle yli 30 vuotta sitten, ja vuonna 2001 hän osti kesäpaikan Koivumäestä. Meille Heinävesi on nyt toinen koti, vietämme täällä aikaa 40–55 vuorokautta vuodessa – kaikki lomat ja viikonloput. Lapsetkin tulevat mökillä toimeen jo omin nokkinensa, Lahdessa asuva ja öljyalalla pitkään toiminut Castrén kertoo. Kaarina Reenkolan siteet Heinäveteen juontuvat sadan vuoden päähän. – Senaattori Heikki Renvall oli isoisäni Mies Reenkolan isä ja naimisissa oopperalaulaja Aino Acktén kanssa. He erosivat ja Aino avioitui

Bruno Jalanderin kanssa. Aino oli innostunut Heinäveden seudusta, kävi kulkemassa sisävesireitille ja jäi Pohjataipaleen laiturin kupeeseen. Hän osti silloiselta isännältä maata ja rakennutti huvilansa, joka Ritoniemellä on edelleen olemassa. – Kun Aino kuoli, huvila siirtyi isälleni ja hänen sisarelleen, Mutta kaupan kautta takaisin isoisälleni. Vanhempani rakennuttivat oman kesäpaikan Jyrkänteelle, jossa lapsesta saakka olen kesiä viettänyt. – Kovasti olemme taas tulossa huvilalle, etenkin äitini on innostunut viettämään saaressa yhtäjakoisesti kuukautta, ja itse piipahtelen siellä monta kertaa kesässä.

Otto istutti tulevaisuuden kuusen Tuulilasin vaihto ja korjaus! • meiltä purkuosat • ostamme kolariautoja Karjalan

Purku-Pojat Lylykoskentie 27, Joensuu

Avoinna: ma–pe klo 8.00 –16.30, la suljettu www.karjalanpurkupojat.fi

0400 229 800 Autolasien ykkönen

Kun Suomi itsenäistyi, kylvettiin Itsenäisyyden kuusi, joka istutettiin Kaivopuistoon Helsinkiin. Kun Suomi täytti 50 vuotta, istutettiin eri puolille maata kymmeniä tuhansia Kotikuusia, Itsenäisyyden kuusen siemenistä kasvatettua jälkeläisiä. Kun Suomi täyttää sata vuotta, istutetaan jälleen itsenäisyyden juhlakuusia. Varkautelainen Otto Poutiainen (7) istutti omansa Patoon mummolaan, Marjatta Poutiaisen pihalle. Ei-

pä montakaan rivakkaa kuokaniskua tarvittu, kun Otto oli tehnyt sopivan istutuskuopan. Paikaksi valittiin avara kohta mummolan pihamaan reunalta, jotta kuuselle riittäisi tilaa ja valoa kasvamiseen. Kun kuusi täyttää 50 vuotta ja on jälleen seuraavan juhlakuusen istuttamisen aika, on istuttajakin jo aikamies. Patoon mummola on Otolle mieluisa paikka, jossa riittää touhua muun muassa Killi-kissan kanssa.

Heinävedestä on tullut hyvin tärkeä paikka. Helsingissä asuva Kaarina Reenkola (isoisä muutti nimen 1930-luvulla Renvallista Reenkolaksi) on historian tutkija, joka on laatinut väitöskirjan otsikolla Heikki Renvall, aatteiden ja ilmiöiden välittäjänä 1900-luvun alun Euroopassa. – Tutkin Heikki Renvallin toimia edelleen ja perkaan itsenäisyyssenaattoreiden aikakautta. Tämä nyt meneillään oleva senaattoreiden suvut -projekti soveltuu hyvin tutkijan päivätyöhön. Senaattorit olivat tiivis joukko, jotka toimivat yhdessä vaikeissa olosuhteissa keskittyen maan itsenäistymiseen.

Suomen itsenäisyyden senaattorit Juhani Arajärvi Arthur Castrén Jalmar Castrén Alexander Frey Kyösti Kallio O.W. Louhivuori E.Y. Pehkonen Heikki Renvall E.N. Setälä Onni Talas P.E. Svinhufvud (pj.)


31 Marja Liukko

Kermankoski HEINÄVESI KERMANLAVALLA TANSSITAAN 2017 La 24.6. MARKO KARVONEN & MERCEDES Ke 28.6. MAALAISILTAMAT, FINLANDERS La 8.7. MIKA & MYRSKYTUULI To 20.7. RISKIT HERRAT Su 23.7. KANKKULAN KAIVO - KOOTUT SEOKSET NÄYTELMÄ klo 12. Liput ennakkoon: puh. 040 567 7932 La 29.7. HELMINAUHA La 5.8. SATU SUHONEN & SOLAR

a!

tulo

e Terv

Kahvio/C-oikeudet VAIN KÄTEINEN!

Tanssit klo 19–01 järj. Hyrske ja Heinäveden VPK

VARISTAIPALEEN KANAVAKIOSKI

Grilliherkkuja, oman pellon tuoretta satoa* ja muuta suussa sulavaa. (*Mansikkaa, perunaa ja kasviksia satoaikaan.)

Avoinna 1.6. alkaen klo 10 - 20

044 524 2207 / Kuusela

TERVETULOA KANAVAKYLÄN TAPAHTUMIIN 2017!

JUHANNUSKOKKO pe 23.6. klo 21 Varirannassa NAISET NIPUNLASKUSSA 2017 la 22.7. klo 11-16 EKUMEENINEN KESÄKIRKKO ke 26.7. klo 18 Varirannassa RANTAKALAILTA la 5.8. klo 16 Varirannassa Puijo-laiva risteilee tänä kesänä myös uusilla vesillä perinteisen Kuopio-Savonlinja -reitin lisäksi.

Risteillen Soisalon saaren ympäri M/S Puijo risteilee tulevana kesänä normaalisti Kuopion ja Savonlinnan väliä, mutta mukaan mahtuu myös uudenlaisia kokonaisuuksia. Tänä kesänä on esimerkiksi mahdollista risteillä Soisalon saaren ympäri, jolloin yli satavuotias laiva kulkee Savonlinnasta Kuopioon Varkauden ja Leppävirran kautta ja jatkaa matkaa seuraavana päivänä Savonlinnaan Heinäveden

reitin kapeikkoja kierrellen. Kierros on mahdollista tehdä myös toiseen suuntaan. Musiikkipäivien aikaan M/S Puijo tulee lauantaina Kuopiosta Heinävedelle ja tekee sunnuntaina Aino Ackté -risteilyn Koukunpolveen. Heinäveden reitin maisemille ovat tyypillistä kapeat ja mutkaiset vesistöt, saaristoiset järvenselät ja vanhat sulkukanavat. Laivaliikenne reitin koko välillä Kuopios-

ta Savonlinnaan alkoi 1906. Heinäveden kanavareitti Savonlinnasta Kuopioon on eräs Suomen kauneimmista laivareiteistä. Kansallismaisemissa kulkeva reitti on palvellut ammatti- ja huviliikennettä 1800-luvun lopulta lähtien. M/S Puijolla tuleva kesä on jo 25. perättäinen perinteisellä Heinäveden reitillä Kuopion ja Savonlinnan välillä. Saimaan laivamatkat Oy

ja Valamon luostari ovat sopineet yhteistyöstä m/s Sergein risteilyjen osalta kesällä 2017. Alus risteilee Valamosta päivittäin juhannukselta alkaen elokuun puoleenväliin saakka. Viikonloppuisin ja peruskauden ulkopuolella tehdään myös tilaus- ja teemaristeilyjä muun muassa Varistaipaleen kanavalle ja Kermajärvelle. M/S Sergeille mahtuu kaikkiaan 86 henkilöä.

Kesäkioski, hiekkaranta ja leikki- & rantapallokentät toivottavat kaikki tervetulleiksi Varirantaan! Saunan, takkatuvan, telttakatosten ja 100h-kahvinkeittimen vuokraus käyttökorvausta vastaan. Tiedustelut & varaukset: 040 722 9749 Varistaipaleen kyläyhdistys ry.

Palvelua sydämellä www.kotipuro.fi

MAJOITU MEILLÄ YMPÄRI VUODEN idyllisessä maalaismiljöössä 30 €/henk./yö

ASUNTOAUTO-/VAUNUPAIKKA sähköllä 15 €

Kys y myös

pyöräily-, melomis-,isam retkeilemis-, kalast elkkailuorik sekä talvella moott ista mahdollisuuks p. 040 5781 842

Majatalo Kotipuro Kotipurontie 3 79700 Heinävesi info@ kotipuro.fi

Uusi rakennusjärjestys lisäsi merkittävästi rantarakennusoikeutta Päivi Konttinen

Päivi Konttinen Heinäveden kunta on päivittänyt rakennusjärjestyksensä ja rantarakennusoikeudet lisääntyivät vakituisen asunnon osalta 250 neliöstä 350 neliöön ja loma-asuntojen osalta 150 neliöstä 250 neliöön. Rakentamisessa on toki edelleen tiettyjä ehtoja koskien muun muassa tonttien kokoa, etäisyyksiä rannasta tai tiestä. Uuden rakennusjärjestyksen odotetaan tekevän rantarakentamisesta entistä houkuttelevampaa. Heinäveden kunnan alueella on yhteensä noin 3100 rantarakennuspaikkaa, joista noin puolet on rakentamattomia. Heinäveden reitin ja järvialueiden rantaosayleiskaavat päivitetään vuoteen

mäen, Ruokovesi-Pyylinsaaren, Petruma-HyövynniemiVihtarinniemen sekä Vihtari-Lapinniemen alueilla.

Heinävedellä on yhteensä noin 3100 rantarakennuspaikkaa. 2021 mennessä. Kaavoitus päivitetään vaiheittain. Vuoden 2018 loppuun mennessä toteutetaan Kerman kylän ympäristöä sekä kirkonkylän ympäristöä koskevien alueiden kaavojen päivittäminen. Tarkoitus on aloittaa

vuonna 2017 myös ValamoPapinniemi-Suurijärvi alueen sekä Karvio-ViitalahtiKypäräjärvi alueen rantaosayleiskaavojen päivitys. Vuoden 2019 alun jälkeen päästään tekemään päivitystä Rummukkala-Koivu-

Kerman ja kirkonkylää ympäröivän alueen kaavoituksen päivittämisellä pyritään tukemaan Kerman kylän kehittymistä sekä keskittämään ja siirtämään mahdollisesti rakennuspaikkoja kunnallistekniikan piiriin. Rakennuspaikkoja ei lisätä nykyiseen kaavaan verrattuna, mikäli mitoitusperusteissa ei ole virhettä, ainoastaan rakennusoikeuden määrä mahdollisesti lisääntyy. Lisäksi kaavamääräyksiä selkeytetään ja mahdolliset maaomistajien esittämät rakennuspaikkojen siirrot ja käyttötarkoituksen muutokset päivitetään toteutuneen tilanteen mukaisiksi.

Avaamme la 10.6.

Ronttopuisto nähtävää koko perheelle! • Kahvio Sauruksesta tuoreita leivonnaisia joka päivä • Matkamuistoja • Kalastuslupia luonnon lohilampiin • Lohenkalastukseen vuokrattavana kelluntarenkaita • Palokin saha ja seppien takotyömuseo • Lapsille leikkipuisto ja lemmikkieläimiä • Mökkimajoitusta • Savusauna tilauksesta • Kysy ruokailusta Avoinna kesällä joka päivä 10-20 • Tervetuloa

Kahvio Saurus • Luostaritie 78 • 79830 Palokki • p. (017) 563 188 • 0400 760 430


32

ROIVASPUU 0400-675 079 info@roivaspuu.fi www.roivaspuu.fi Valkeisentie 71 1.5.–30.9. ma–pe 8–17 Muulloin erikseen sovittaessa.

• Sahaukset • Höyläykset, kuivaamo • Puutavarat, kyllästetyt • Kaivonrenkaat • Höylähirsikehikot • Pohjamaalaukset • Kuljetus kuorma-autolla • Mökkivuokraus • Asuntoauton vuokraus

Kesän merkit meiltä! • Kengät • Laukut • Lelut • Sisustus- ja lahja tavarat • Kemikalio • Talous tavara

LOUNAS ! Ä arkisin 10.30–14.30 11€ S E K N A L F LISTALTA PIZZAT, PIHVIT JA SALAATIT! A R PE 26.5. Hemyn lopettajaiset: Cole and the Coolers (Kalle P. ja kump.), liput 5 € LA 3.6. Koulut loppuvat ja: Peput plays Eput, liput 6 € LA 1.7. Bablo, liput 10 € Heinäkuussa saattaa olla yllätysesiintyjiä! Kesä–elokuu: ma–to 9–22 (02), pe 9–02, la 12–02, su 13–18 Virastokuja 1, Heinävesi • p. 046 563 3067

KARVIO ROCK`S 2017

Tule tutustumaan ja ihastu! Löydät meidät myös

Small Rock Festival in Middle of S.A.V.O. 21-22.7.2017

Palvelemme Kermantie 8:ssa, 79700 Heinävesi ark. 8.30-17.00, la 8.30-13.00. Puh. 017 561 694

Pe 21.7 Klubilla Katupojat

Country Side Future La 22.7 Crafaith, Mariska Arttu Wiskari, Kaukolasipartio Lisäinfo Facessa Uittotupa Karvio p. 040 512 4300

PUUTARHAMYYMÄLÄ MALINEN KERMANTIE 13 HEINÄVESI Puh. 040 9324 244, 040 514 8972 Palvelemme: ark. 9–17, la 9–14, su 10–14, suljettu 24.–25.6., Tervetuloa! 26.6. alk. ark. 9–17, la 9–13

Oikeudet ohjelmamuutoksiin pidetään

Kauneimmat Laatumaa-tontit Heinävesi Karjalansaari, hinnat alk. 53000 €. Heinävesi Palokki, hinnat alk 50 000 €. Varkaus Miehalanjärvi, hinnat alk. 25 000 €. Tarjontaa myös Leppävirran Osmajärvellä ja Oravikoskella. Tutustu kohteisiimme internetsivuillamme tai kysy lisätietoja.

Karvio ma-pe la su

8-19 8-18 12-16

Kysy lisätietoja: Hannu Meriläinen puh. 040 532 5554, 020 639 5554 hannu.meriläinen@metsa.fi

Kerma

Kaikki hyvä on lähellä.

ma-pe la su

7-21 7-21 10-21

laatumaa.fi

KESÄKAUPPASI KARVIOSSA TARJOAA • • • • • •

Biolanin mullat ja kuivikkeet AGA:n kaasut Työkalut puutarhan laittoon ja mökin remonttiin Lahjatavaraa ja kukkia tuliaisiksi Piirakat ja muut paistoherkut omasta uunista Kesä-elokuun Maksuton vesipiste

aukioloajat

Palvelupiste

8-20 8-18 12-18

ma-pe la su

Metallin kierrätystä

PUUTYÖ

E. VOUTILAINEN

PUUSEPÄN TILAUSTYÖT JA LASIT Vahvalahdentie 27 p. 040

581 2851

35v

Noudamme myös kaikki auto- ja kotitalousromut. Romutustodistukset ja autojen poistot rekisteristä. Vaihtolavapalvelu. :n hyväksymä vastaanottopiste

ROMUVÄLITYS TUOVINEN OY Martti 0400 653 536 • Mika 040 7077 326 romuvalitys.tuovinen.oy@pp.inet.fi

Kauppiaasi Janne Kirkonkylässä tarjoaa sinulle: • • • • • •

Peräkärryn vuokraus 25€/vrk Keräys- ja kuljetus alk. 6 €/tilaus Laaja gluteenittomien valikoima Omat paistotuotteet Maksuton vesipiste Ray ja Veikkaus

Unelmiesi juhla keskellä Suomen kauneinta järvimaisemaa! Meiran tuoretta kahvia

1

Häät, sukukokoukset ja muut tapahtumat kaikkina vuodenaikoina viihtyisässä ravintolassamme. A-oikeudet.

00 Kermakeidas tarjoaa monipuolisia ravintolapalveluja peräti kahdessa kerroksessa. Yläkerran 150 henkilölle suunnitellussa salissamme järjestyvät juhlatilaisuudet tilauksesta isommallekin ryhmälle. Alakerran ruokaravintolassa on tilaa 80 henkilölle ja lisäksi kesäisin on käytössä avara terassi. Majoitus: 6 kpl 2-5 h huoneita, vahtitupa 10 hengelle. Ikkunoistamme avautuvat Kermankosken luonnonkauniit maisemat. KESÄLLÄ PALVELEMME PÄIVITTÄIN: ma-la 9-21, su 9-20, muina aikoina tilauksesta.

kuppi

PALVELEMME KESÄLLÄ JOKA PÄIVÄ

KATSO AUKIOLOAIKAMME OSOITTEESTA: www.k-market.fi/kaupat K-Market Karvio Karvionkanava K-Market Kerma Heinävesi

a aattona Juhannusjuhl an. entiseen tapa 22. o kl o kk ko Suuri

Tarjouspyynnöt ja varaukset p. 017 566 191 tai 0400 3121 31 www.kermankeidas.fi e-mail: aarno.happonen@kermankeidas.inet.fi

Nokkonen  

Heinäveden Lehden kesälehti 2017

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you