4
Vuosilukuja taipaleen varrelta 1866 Saarijärven emäseurakuntalaisten yhteisessä kokouksessa päätettiin asettaa emäseurakuntaan kunnallishallinto. Kuntakokouksen puheenjohtajaksi valittiin Paavali Savonen ja kunnallislautakunnan esimieheksi Matti Taipale. 1869 Kirkonkylälle perustettiin myöhemmin poika- ja tyttökouluiksi eriytetty kansakoulu. 1875 Saarijärvellä laadittiin ensimmäinen kunnallinen tulo- ja menoarvio. 1879 Vaivaishoitohallitus valittiin vastaamaan kunnan sosiaalihuollosta. 1891 Nykyisen Saarijärven ensimmäinen kyläkoulu perustettiin Mahlulle. 1896 Kolkanlahden tila ostettiin kunnan omistukseen työ- ja vaivaistaloksi. 1899 Kunnallislautakunta liitti ensimmäistä kertaa kertomuksensa kuntakokouspöytäkirjaan, kunnan vuosikertomuksen edeltäjään. Kunnan sairashuone valmistui ja ensimmäinen kunnallisen sairaanhoitajan sekä kätilön virka perustettiin. 1912 Saarijärvelle asetettiin ensimmäisen kokouksen 10.2.1913 pitänyt kunnanvaltuusto. 1914 Ensimmäisiä toripäiviä vietettiin Saarijärvellä. 1918 Vuonna 1914 perustettu kunnanlääkärin virka täytettiin. 1919 Sofiakodiksi nimetty lastenkoti perustettiin Hongellinin kartanoon. 1930 Kunnantoimisto avattiin Kunnantuvalle. 1933 Sivutoimisen palopäällikön virka perustettiin ja kunnan palojärjestys vahvistettiin vuotta myöhemmin. Paloauton ja moottoriruiskun kunta hankki vuonna 1938. 1947 Yksi Suomen ensimmäisistä vesilaitoksista, Saarijärven Vesi ja Viemäri Oy perustettiin. 1948 Kunnan omistukseen vuonna 1954 siirtynyt keskusurheilukenttä valmistui. 1954 Sisäasiainministeriö vahvisti kunnanvaltuuston hyväksymän Ahti Hammarin Saarinen järvi -nimisen ehdotuksen kunnan vaakunaksi. Kunnanvaltuusto teki pitäjää tunnetuksi kolmiosaisella Suomi-Filmin elokuvalla ja elokuussa vihittiin käyttöön uusi kunnansairaala. 1956 Teollisuuslautakunta perustettiin ja ensimmäinen tehdasrakennus, Väinö Rautiaisen radiaattoritehdas, valmistui Myllyperälle. 1957
Kunnan kirjastolaitos, joka oli saanut alkunsa Matti Taipaleen perustamasta maakunnan ensimmäisestä kirjastosta, vietti 100-vuotisjuhlaa.
Paavon päiv
1959 Saarijärvi voitti matkailulautakunnan ensimmäisenä toimintavuonna Suomen tunnetuin pitäjä -kilpailun ja Keski-Suomen viihtyisin kirkonkylä -kilpailun. 1961 Rakennustoiminta muuttui asutusviranomaisilta kunnan rakennuslautakunnan alaisuuteen. Koko kuntaa varten laadittu rakennusjärjestys vahvistettiin, ja kunta sai päätoimisen rakennustarkastajan. 1962 Saarijärven keskustaan ryhdyttiin rakentamaan modernia ostoskeskusta ja vuotta myöhemmin avattiin ensimmäinen kunnan rakentama rakennuskaavatie Kauppakatu. 1969 Kunnan vuokratalo I, ensimmäinen kunnan rakennuttama asuntolainoitettu vuokratalo valmistui. 1972 Kunta sai ensimmäisen tietokoneen kirjanpidon korttikoneesta. 1973 Saarijärven yhteiskoulun lukiosta muodostettiin kunnan koululaitokseen kuulunut Saarijärven lukio. 1976 Saarijärven uimahalli valmistui elokuussa.
Kuntakokouksen puheenjohtaja Paavali Savonen (1828-1898).
1977 Saarijärven kunnan ja valtion yhteinen virastotalo vihittiin käyttöön. Kunnansihteerin virka muutettiin ensimmäisenä Suomessa apulaiskaupunginjohtajan viraksi. 1986 Saarijärven kaupungiksitulojuhla lukion pihalla keräsi tuhatpäisen yleisön vuodenvaihteessa. 1988 Saarijärven Seudun Yrityspalvelu avattiin huhtikuussa. 1990 Heralan Serviisi avattiin alkuvuodesta, ja varsinainen toiminta alkoi maaliskuussa. 1995 Laajennettu kirjasto avattiin yleisölle, ja nuorten työpaja aloitti toimintansa. 2003 Sammakkokangas Oy perustettiin ja uimahalli-kuntokeskus Aarresaari avattiin yleisölle. 2009 Pylkönmäen kunta liittyi Saarijärveen. Ympäryskunnat ja Saarijärven kaupunki järjestivät yhdessä alueensa asukkaiden sosiaali- ja terveyspalvelut Perusturvaliikelaitos Saarikan tuottamina. 2015 SPR:n vastaanottoyksikköihin Saarijärvelle majoitettiin noin 300 turvapaikanhakijaa. Kaupunki teki vuoden lopussa päätöksen asuntojensa vuokraamisesta järjestölle. 2016 Sivulan päiväkoti avattiin tammikuussa.
Saarijärven orpokodin lapsia ja henkilökuntaa 1920-luvun puolivälissä. Oikealla orpokodin johtaja Elsa Immonen.
S
illankorvassa 20.10.1866 seurakunnan isännät päättivät pitäjässä siirryttävän kunnallishallintoon, johon vuotta aikaisemmin annetun kunnallisasetuksen mukaan seurakuntien oli siirryttävä kolmessa vuodessa. Asetuksen tavoitteena oli muodostaa seurakuntaa vastaava maallinen yhteisö, perustaa itsenäistä toimivaltaa käyttävät kunnalliset päätäntä- ja hallintoelimet sekä laatia säännökset kunnallisverotusta varten. Sillä tähdättiin vapauttamaan papisto kunnallisista tehtävistä, kehittämään pitäjäkokousjärjestelmää ja määräämään kunnan jäsenten hoidettavaksi järjestys- ja talousasiat. Kansakoulujen perustaminen, järjestyksen edistys, terveyden- ja sairaanhoidon järjestäminen, vaivaishoito sekä kunnan rakennusten hoito oli-
vat 1800-lopussa kuntakokousten asialistalla. Terveyden- ja vaivaishoidossa riittikin työsarkaa, sillä katovuosi 1865 ja vaikea, koko Länsi-Eurooppaa koetellut nälkävuosi 1867 heijastuivat luonnollisesti myös Saarijärveen. Vuoden 1898 kunnallislaki mahdollisti kunnanvaltuustojen perustamisen. Saarijärvellä siirryttiin pitkähkön kokeilujakson jälkeen valtuustomalliin joulukuussa 1912 ja ensimmäinen valtuuston kokous pidettiin seuraavan vuoden tammikuussa. Saarijärveläiset olivat liikkeellä eturintamassa, sillä vasta vuoden 1917 kunnallislaki velvoitti kuntia siirrokseen. Kuntakokouskin tosin säilyi kuntalaisten keskustelutilaisuutena aina tammikuuhun 1918 saakka. Valtuustojärjestelmä laajensi äänioikeutta ja sananvaltaa torpparien ja muun tilat-