Inter Vivos 4/2016 by Inter Vivos

INTER VIVOS

4/2016

Pykälä ry:n jäsenlehti

HAASTATTELUSSA ERIKA BERGSTRÖM!

PHUKSIKYSELYN TULOKSET 2016 POLIITTISET PYKÄLISTIT SPEX TULEE!

PÄÄKIRJOITUS:

OIKEUSVALTION TULEVAISUUS ON KÄSISSÄMME

Lauri Linna päätoimittaja

ALIISA PELTONIEMI

Lakimiehinä toimimme tiiviisti kiinni yhteiskunnassa. Työskentelimme millaisissa töissä tahansa, olemme kädet syvällä yhteiskunnan rakenteissa. Me olemme kirjoittamassa lakeja, tulkitsemassa niitä ja ohjaamassa muita niiden sokkeloissa. Yhteiskunta on työmme raaka-aine ja tulojemme lähde. Siitä kannattaa siis olla jo siksi kiinnostunut. On kuitenkin toinenkin syy miksi meidän tulisi olla kiinnostuneita yhteiskunnasta: Se miten toimimme määrää hyvin pitkälti yhteiskunnan toimintaa ja kehitystä. Vaikka olemme vain yksi ammattiryhmä, ei professiomme merkitystä ole syytä vähätellä. Vielä vähemmän meidän tulevien ja nuorten juristien merkitystä. Oikeusvaltio seisoo tai kaatuu mukanamme. Nykyaikana puolueet eivät mainosta pitävänsä laillisuudesta kiinni, vaan poliitikot saattavat ennemmin pilkata perustuslakia. Monet politiikassa toimivat flirttailevat uusnatsismin kanssa ja poliittinen väkivalta on vaatinut ensimmäisen uhrin vuosikymmeniin. Poikkeustiloja tulee aina. Syy voi olla niin taloudessa, poliittisissa voimasuhteissa, globaaleissa kriiseissä, lähialueiden sodissa kuin tulevaisuudessa ilmastossa. Aina tulee poikkeustiloja joiden nojalla sanotaan, että oikeusvaltioon ei ole varaa tai perustuslain vaatimuksista pitäisi joustaa. Tällaisena aikana juristien ei toivoisi unohtavan yhteiskunnallista rooliaan. Jos me emme pidä huolta oikeusvaltiosta, kukaan ei tee sitä puolestamme.

Ps. Muista äänestää HYYn edustajistovaaleissa! Se on jopa helpompaa kuin valtiollisissa vaaleissa äänestäminen ja onnistuu tänä vuonna kätevästi kotikoneelta.

INTER VIVOS 4/2016

INTER VIVOS 4/2016 3

PÄÄKIRJOITUS: TEILLE ON KAIKKI MAHDOLLISTA

BONA MATER FAMILIAS

EXPERTO CREDITE

HALLITUKSEN PALSTA

HELP:N PALSTA

IV:N LYHYET

PHUKSIKYSELYN 2016 TULOKSET

MATALAN KYNNYKSEN VAPAAEHTOISTYÖTÄ

POLIITTISIA PYKÄLISTEJÄ - MITÄ HE AJAVAT JA MIKSI?

PYKÄLÄN SPEX

HAASTATTELUSSA JOHTAVA TIETOASIANTUNTIJA ERIKA BERGSTRÖM

GRADUN AIHETTA VALITSEMASSA

KUUKAUDEN PYKÄLISTI ALEKSI SALMINEN

HEIKIN PALSTA

38 PERHONEN

INTER VIVOS 4/2016

20 25

ANNA PALAUTETTA NETISSÄ

JULKAISIJA

SÄHKÖPOSTIOSOITE

Pykälä ry

intervivos@pykala.fi

www.pykala.fi/julkaisut/ivpalaute OSOITTEENMUUTOKSET

PÄÄTOIMITTAJA

ILMOITUSMYYNTI

Lauri Linna lauri.linna@pykala.fi

Yrityssuhdetoimikunta yrityssuhdetoimikunta@pykala.fi

TAITTO

MEDIATIEDOT

pykala.fi/julkaisut/yhteystietojen-muutos PYKÄLÄN TOIMISTO

Aliisa Peltoniemi aliisapeltoniemi@hotmail.com KANNEN KUVA

Hanne Salonen

www.pykala.fi/julkaisut/mediakortti

Mannerheimintie 3 B, 00100 Helsinki +358 9 278 5003 (ti-to klo 11:30-16:30)

PAINO

Lehti saa HYYn järjestölehtitukea.

Forssan Kirjapaino Oy

INTER VIVOS 4/2016

BONA MATER FAMILIAS

SYKSY JA UUDET PHUKSIT OVAT SAAPUNEET! On ollut mahtavaa nähdä, kuinka uusi phuksivuosikurssi on lähtenyt valtavalla vimmalla mukaan Pykälään, ottanut osaa tapahtumiin ja alkanut integroitua osaksi pykälistien yhteisöä. Aikaa innokkailla phukseilla tuntuu riittävän moneen, ja on ollut ilo nähdä kuinka Casassa on tanssittu läpi yön ja luennoille tästä huolimatta raahauduttu aamun valjetessa. En halua ajatella, että opintoihin panostaminen ja Pykälän toimintaan osallistuminen olisi jotenkin ristiriidassa keskenään. Tähtääväthän tiedekunta sekä Pykälä kuitenkin loppujen lopuksi samaan asiaan koulimaan Helsingin oikkareista kaikinpuolin osaavia ja tietäviä juristeja. Kyllä, pykälistien ollessa keskiverrosti melko kiireisiä ihmisiä, ei aikaa ole käytettävissä kaikkeen mahdolliseen. Tahdon kuitenkin ajatella, että tämä luo positiivista painetta sekä tiedekunnalle että Pykälälle; tiedekunnan tulee järjestää opetusta, josta opiskelijat todella jotain saavat irti ja johon osallistutaan sen laadukkuuden, ei esimerkiksi läsnäolopakon vuoksi. Pykälän taas tulee järjestää aktiviteetteja ja mahdollisuuksia kasvaa ja kehittyä siten että ne palvelevat pykälistien kulloisiakin tarpeita. Mitä tulee esimerkiksi opiskelijoiden työllistymiseen ja myöhempään sijoittautumiseen työelämässä, on meidän tiedekuntamme Suomen paras oikis. Tutkinnonkehittämistyötä on viime vuosina tehty runsaasti ja moni asia on muuttunut sitten viisi vuotta sitten

olleen phuksivuoteni. En kuitenkaan aivan usko, että tiedekuntamme menestys tällä mittarilla johtuisi kuitenkaan juuri meidän tutkintomme ylivertaisuudesta suhteessa muihin Suomen oikiksiin, vaan siihen, että Helsingissä kaiken keskellä asuessamme meidän mahdollisuutemme ovat monipuolisemmat, ja siihen, että meidän tutkintomme sallii opiskelijoille myös omatoimisuuden ja monenlaisen itsensä kehittämisen opintojen suorittamisen ohella. Monipuolisuus ja mielenkiintoisiin tilaisuuksiin tarttuminen siis kannattaa, etenkin kun siihen mahdollisuus on. Pykälä elää jäsenistöstään. Sanomattakin siis selvää, että motivoituneet toimijat ovat Pykälän elinehto. Syksyn saapuminen tarkoittaa Pykälässä uuden phuksivuosikerran lisäksi myös lukuisia eri henkilövalintoja. Hallitus tulevalle vuodelle valitaan yhdistyksen sääntömääräisessä syyskokouksessa 14.11. ja valiokunnat valiokuntien vaalikokouksissa 21.11. Tällä hetkellä moni varmaankin pohtii asettumista ehdolle jossain vaalissa. Monella pohdinta voi myös jäädä vain harkinnan tasolle ja syitä tähän on monia; oma sen hetkinen elämäntilanne, muut suunnitelmat ja niin edelleen. Itse vaalitilaisuus, häviämisen pelko tai vaikka kaverin kanssa samaan virkaan ehdolle asettuminen saatetaan myös kokea ahdistavana. Kehotan jokaista, jota mikä tahansa pesti kiinnostaa ottamaan toimenkuvasta selvää ja asettumaan rohkeasti ehdolle, sillä ainoa varma tapa olla tulematta valituksi on, ettei edes asetu ehdolle. Enkä vanhemmilta pykälisteiltä ole erityisemmin kuullut, että mukaan lähteminen olisi kaduttanut – päinvastoin! Vuodenvaihteen aikoihin valitaan lisäksi hakemusmenettelyllä muun muassa yrityssuhdetoimikunta sekä tämän lehden päätoimittaja. Tahdon kuitenkin korosta, ettei nämä loppusyksyn vaalit ja muut valinnat missään nimessä ole ainoa hetki vuodesta lähteä Pykälän toimintaan mukaan. Sen kummemmin Pykälän toimintaan mukaan lähteminen ei muutoinkaan vaadi titteliä tai minkäänlaisia vaaleja tai muuta valituksi tulemista. Yhdistyksemme kaipaa jokaikisen sen toiminnasta kiinnostuneen mukaan tekemään, päättämään ja osallistumaan! Ikimuistoista syksyä! Katariina hallituksen puheenjohtaja

INTER VIVOS 4/2016

EXPERTO CREDITE:

TUTKINTO UUDISTUU SYKSYLLÄ 2017 Mainiota syksyä pykälistit! Kuten keväällä, myös tänä syksynä tiedekunnassa ja yliopistolla on vahvasti pinnalla koulutusuudistus Iso Pyörä. Uudistus on polkaistu käyntiin jo keväällä 2015, joskin muutosprosessin suunnittelu on aloitettu aiemmin. Tavoitteena on vähentää hakukohteiden määrää yhdistämällä pieniä pääaineita suuremmiksi koulutusohjelmiksi, uudistaa päätöksentekoa sekä muokata tutkintoja sisällöllisesti. Iso Pyörä ei ole ainoastaan oikeustieteellisen tiedekunnan projekti vaan se on koko Helsingin yliopiston yhteinen ponnistus, joka astuu voimaan 1.8.2017. Varsin pian siis. ON- ja OTM-tutkinnot eivät kuitenkaan muiden tiedekuntien tutkintoihin verrattuna muutu paljoa - käytännössähän ne ovat nimittäin jo nyt koulutusohjelmamuodossa. Muissa tiedekunnissa sen sijaan yhdistellään useita pääaineita yhdeksi koulutusohjelmaksi, ja välillä jopa hypätään tiedekuntarajan ylitse. Ajatuksena on, että ensin haetaan kandivaiheen koulutusohjelmaan. Vasta kandidaatintutkinnon jälkeen haetaan maisterikoulutusohjelmaan, joka voi edustaa jopa täysin toista alaa kuin kandivaiheen koulutusohjelma. ON-tutkinnon suoritusoikeuden saaneelle on tarkoituksena kuitenkin myöntää samalla suoritusoikeus myös OTM-tutkintoon: nimike on kelpoisuusedellytys tiettyihin lakisääteisiin juristitehtäviin. ON- ja OTM-koulutusohjelmia suunnittelemaan perustettiin jo keväällä kaksi johtoryhmää. Ajatuksellisena johtotähtenä on pyritty jatkuvasti vastaamaan kysymykseen ”Mitä vastavalmistuneen juristin tulisi osata?”. Kysymys voidaan jakaa kahteen osaan ja tarkastella aihetta ensinnäkin substanssin kannalta – onko tarpeen käydä kaikki oikeudenalat lävitse A:sta Ö:hön vai riittäisikö se, että opiskelijalla on riittävät valmiudet hakea ja prosessoida tietoa itsenäisesti? Onko nykyinen oppiainejako ylipäätään perusteltu vai tulisiko sisällöt ryhmitellä toisin? Voitaisiinko ajatella, että opintojaksot rakentuvat temaattisiin kokonaisuuksiin, jolloin opintojakson aiheena olisikin vaikkapa ”yritys” tai ”velvoite”? Toisaalta edellä esitettyä kysymystä voidaan tarkastella myös vastavalmistuneen juristin taidollisten valmiuksien kannalta. Nykyinen tutkintomme ei juurikaan harjaannuta opiskelijaa kirjoittamaan, esiintymään tai vuorovaikuttamaan. Johtoryhmissä on todettu, että näitä taitoja pitäisi tutkinnon varrella karttua lisää - kysymys kuuluukin, että miten tämä toteutetaan.

Johtoryhmissä ei ole saavutettu vielä kovinkaan vankkaa yhteisymmärrystä muutoksen laajuudesta. Kiire ja paine saada opetussuunnitelmat valmiiksi marraskuuhun mennessä asettavat todellisen ja ihannemaailman vastakkain: näin tiukalla aikataululla voi olla hyvin vaikeaa tehdä laadukkaita ja onnistuneita muutoksia esimerkiksi oppiainejakoon, vaikka se havaittaisiinkin tarpeelliseksi. Itse kannattaisin sitä, että tarkasteltaisiin tätä oppiainejakoa kriittisesti jossakin vaiheessa, mutta ei tämän kiireisen aikataulun puitteissa. Yksimielisyyteen on silti päästy siitä, että muutoksen myötä pyritään panostamaan opetuksen aikataulujen ennakoitavuuteen ja rytmikkyyteen, jolloin opetusta voisi olla vuoden aikana esimerkiksi aina maanantaisin ja torstaisin muutama tunti päivässä. Tämä mahdollistaisi sen, että opiskelijalta voidaan edellyttää etukäteisvalmistautumista opetukseen sekä tasaista opiskelua jo opintojakson aikana, mikä tehostaisi oppimista huomattavaksi. Lisäksi tällä tavoin aika ei opetuksessa kuluisi tankatessa perusasioita, vaan olisi mahdollista keskittyä tiedon soveltamiseen ja ymmärtämiseen. Helinä hallituksen opintovastaava

INTER VIVOS 4/2016

HALLITUKSEN PALSTA:

VARFÖR STADI, VI HAR JU VÄRLDEN? Hei kaikki uudet ja vanhat pykälistit! Syksy on pyörähtänyt vauhdilla käyntiin Pykälässä ja tätä kirjoitettaessa myös KV-viikkojen syyskiertue on suorastaan pelottavan lähellä. MITKÄ KV-VIIKOT? Kansainväliset viikot, tai tuttujen kesken KV-viikot, ovat näkyvin muoto Pykälän Suomen rajat ylittävästä toiminnasta. Tällä hetkellä toiminnassa on mukana 11 eri järjestöä ja vähintään yksi jokaisesta Pohjoismaasta. KV-viikot ovat yleensä viisipäiväisiä tapahtumia, joiden aikana on lukuisia erityyppisiä tapahtumia ja huipennuksena viikkoa isännöivän järjestön vuosijuhlat ja sillis. KV-viikoilla on maine tavattoman kosteina tapahtumina, mikä onkin tarjoilujen määrän puolesta ansaittua, mutta ei niitä määrittävä piirre. Näiden tapahtumien hienous on helppo selittää: Ihmiset. Ihmiset, jotka osallistuvat KV-viikoille saavat taatusti lukuisia ystäviä ja halun palata viikoille yhä uudestaan ja uudestaan. Lisäbonuksena on varsin todennäköistä, ettet KV-viikkojen jälkeen tule enää tarvitsemaan hotellia Pohjoismaissa matkustaessasi. Kehotankin kaikkia Pykälän KV-toiminnasta kiinnostuneita ottamaan minuun yhteyttä! AIKANI ULKOASIAINVASTAAVANA Pykälän ulkoasiainvastaavan viralla on ollut kummallisia vaikutuksia elämääni. Ensinnäkin pystyn liioittelematta väittämään, että tunnen Reykjavikin kadut tällä hetkellä paremmin kuin Espoon saati Pitkänsillan (ruots. Långa bron) pohjoispuolisen Helsingin. Tämä tosin saattaa kertoa enemmän minusta itsestäni kuin ko. virasta. Ulkoasiainvastaavan tehtävään kiinteästi liittyvällä KV-toiminnalla on ollut vaikutuksensa myös kielitaitooni - englantini aksentti ja intonaatio kuulostavat enemmän tanskalaiselta kuin suomalaiselta (yksinomaan positiivinen asia), mutta toisaalta puhumani ruotsi on kummallinen sekoitus ruotsia, suomenruotsia, tanskaa, norjaa ja islantia. Vaikutuksista ylivoimaisesti erikoisin on kuitenkin se, että olen viettänyt Suomen Turussa keskimäärin viikonlopun kuukausittain koko vuoden ajan. Tämä on varmasti enemmän, kuin 21 ensimmäisen ikävuoteni aikana yhteensä.

INTER VIVOS 4/2016

TURUN OUTOUS VERRATTUNA HELSINKIIN PIILEE PIENISSÄ ASIOISSA: Helsingissä katukuvaa elävöittävät lukuisat erityyppiset kuppilat ja ravintolat. Turussa on Hesburgereita. Pykälän tilat ovat remontoitavana, kun taas Kirkkotien viihtyisyys tuskin on pelastettavissa ilman tulta. Porthaniaan en uskalla mennä, Caloniaan olen saanut porttikiellon. Jokin saa silti aina palaamaan Turkuun. Kenties siellä käyminen tuntuu lomalta vastuiden jäädessä parin tunnin etäisyydelle Helsinkiin, taikka sitten lexiläisten seura on vain niin riemastuttavaa. Tiivistetysti totean, että on ollut ilo hoitaa Pykälän ulkoasioita ja voin lämpimästi suositella osallistumaan joko Pykälän omiin poikkitieteellisiin tapahtumiin, tahi reissaamaan ympäri Pohjolaa ystäväjärjestöjemme tapahtumissa! Aapo Heinäsmäki Hallituksen ulkoasiainvastaava

HELP:N PALSTA:

PYKÄLÄ JA HYY – VIHA-RAKKAUS? Onko HYY ihan turha lafka? En liene varmaankaan ainut henkilö, joka on Porthanian käytävillä kuullut pykälistien huhuja HYY:n tarpeettomuudesta, tylsyydestä tai siitä, että ”ne” ei tee mitään eikä ”niiden” tapahtumiin osallistu ketään, (vaikka Fuksiseikkailu taaskin keräsi noin 3000 osallistujaa ja oli Antti Tuiskuineen huomattavasti isompi tilaisuus kuin mitä Pykälä edes voisi järjestää). HYY kun ei paljon pykälistiä kiinnosta. En tiedä tarkalleen, mistä tämä asenne on historiallisesti saanut alkunsa, mutta jos joku tietää, laittakoon sähköpostia tai soittakoon, olen kiinnostunut. Ymmärrettävää on, että ylioppilaskuntapolitiikka saattaa tuntua etäiseltä, kun on nurkkakuntaisuutta, poliittisia ryhmittymiä sekä viinaanmeneviä teologeja, joita pieni oikkari ei ymmärrä (ja ehkä vähän pelkääkin). HYY ei kuitenkaan ole vain ylioppilaspolitiikkaa, koska politiikan tarkoituksenahan on demokraattisesti päättää HYY:n toiminnasta, jonka piirissä jokainen opiskelija on. HYY on noin 28 000 jäsenen muodostama ylioppilaskunta, jolla on lakisääteisiä tehtäviä opiskelijoihin liittyen ja jonka jäseniä kaikkien yliopistolla opiskelevien on oltava. Se on lafka, johon jokainen maksaa kesällä jäsenmaksun. Se on lafka, joka valitsee hallopedit eli hallinnon opiskelijaedustajat. Se on lafka, joka hoitaa Helsingin yliopiston opiskelijoiden etua kansallisesti kuulumalla Suomen Ylioppilaskuntien liittoon ja vaikuttamalla siellä. Se on lafka, jonka hallituslaiset jatkuvasti lobbaavat kaupunkipolitiikassa lisää opiskelija-asuntoja ja yliopistolle päin parempaa opetusta, reilumpaa opiskelijoiden kohtelua ja sitä, että ei tehdä hallinto, vaan laatu edellä. Toisaalta se on lafka, joka järjestää isoja tapahtumia, kuten Floran päivää, ja jäsenetuja jäsenistölleen. Kaiken tämän lisäksi tämä pulju on sellainen, jonka toimintaan voi radikaalisti vaikuttaa. Äänestämällä edustajistovaaleissa voi päättäviin asemiin hankkia sellaisia tyyppejä, joilla on äänestäjän kanssa samoja ajatuksia siitä, mitä HYY on tai ainakin siitä, mitä se ei saa olla. Tulemalla itse toimintaan mukaan vaikuttaa voi toki vielä paljon enemmän. Vaalikaudella voi soittaa tai laittaa sähköpostia edaattorille, ja kertoa mielipiteensä. Ne todellakin huomioidaan. Jos tuntuu siltä, että HYY on turha ja rasittava eikä sen toiminnassa ole mitään järkeä, kannattaa varmaan itse laittaa kortensa kekoon sen toiminnan parantamiseksi, kun jokainen siitä kuitenkin joutuu maksamaan.

En ole itsekään sitä mieltä, että HYY olisi täydellinen ylioppilaskunta. Olen sitä mieltä, että monet HYY:n tarjoamat kalliit palvelut eivät tavoite opiskelijaa ja HYY:n kannattaisi fokusoida toimintaansa ja keskittyä enemmän nimenomaan ns. riviopiskelijaa koskeviin asioihin. Olen myös sitä mieltä, että kehitys kohti jäsenmaksutonta HYY:tä tai jopa HYY:tä, joka tarjoaisi jäsenilleen YTHS:n palvelut ilmaiseksi, olisi ihan freesiä. Toisaalta en ole ylikriittinen, sillä HYY:llä on myös paljon todella hyvää toimintaa, kuten edellä mainitsemani Fuksiseikkailu, hyvää edunvalvontaa ja dynaamisia tyyppejä. HYY:n toiminnassa kannattaa todellakin olla mukana tai vähintäänkin ottaa selvää, mitä kaikkea on tarjolla. Moni pykälisti muuten yllättyy siitä, että monitieteisissä tapahtumissa meno on aivan erilainen kuin Pykälässä. Suosittelen kokeilemaan! Joskus kuultu Pykälä vs. HYY -tyyppinen vastakkainasettelu on btw ihan höpöä. Myöskään väite siitä, että molemmissa ei voisi olla aktiivinen, on nykytilannetta silmällä pitäen hieman hassu. HYY:ssä aktiiviset tyypit ovat usein tai jopa useimmiten oman ainejärjestönsä aktiiveja hallituksissa asti kaikista tiedekunnista. HYY:ssä toimivalle on usein hirveän paljon hyötyä siitä, että on aine- tai tiedekuntajärjestötaustaa. Esimerkiksi HELP:n aktiiveista ei ole lääkiksen tiedekuntajärjestön eikä Pykälänkään hallituslaisia tai aktiiveja koskaan puuttunut. Eri asia tietysti on se, että yksi ihminen ei yhtä aikaa voi osallistua kaikkeen toimintaan, mutta Pykälän hulvattomasta opiskelijamäärästä riittää kyllä opiskelija tai kaksi jokaiseen kissanristiäiseen, jota HYY, Pykälä tai mikä hyvänsä taho järjestää. HYY ja Pykälä eivät myöskään toimi ns. samalla tasolla. Pykälä tekee edunvalvontaa ja toimintaa oikkareille, mutta harvoin on resursseja tai järkeäkään tehdä kokonaisvaltaisempaa edunvalvontaa isommista asioista. HYY taas yrittää pitää huolta siitä, että peruspuitteet ovat kunnossa: olisi opiskelija-asuntoja, opintotukea, maksutonta koulutusta, riittävästi resursseja ja niin edelleen. Lisäksi HYY pitää huolta opiskelijan terveydestä YTHS:n muodossa, valvoo yleisesti opiskelija etua yliopistoon päin ja järjestää monitieteisiä tapahtumia. Molemmille on paikkansa eivätkä Pykälän ja HYY:n edut lähtökohtaisesti ole ristiriidassa. Salla Viitanen Edustajistoryhmä HELP:n puheenjohtaja HYY:n edustajiston jäsen 2014–2016

INTER VIVOS 4/2016

IV:N LYHYET

INTER VIVOS KÄVI OIKEUDESSA OSA 7

MUUALLA SANOTTUA 4/2016

TEKSTI PILVI ALOPAEUS

“En voi mitään sille, että tekee tosi pahaa, kun oikeusministeri on epävarma suhteestaan kuolemanrangaistukseen. Kaipaisin aitoa idealismia.” KIMMO NUOTIO, DEKAANI, LAKIMIESUUTISET 6/2016

Sarjassa Inter Vivos käy oikeudenkäynnissä ja raportoi niistä enemmän tai vähemmän olennaisia asioita. Inter Vivos kävi tällä kertaa seuraamassa sangen dramaattista ja poliittisesti jännittynyttä oikeudenkäyntiä lukuisten (kahden) (paikallis)lehtien toimittajien istuessa yleisössä kuin virikehäkistä vapautuneet kanat orrella. Omien sanojensa mukaan ”pikku hiprakassa” (1,1 promillea) ollut kaavoituspäätökseen tyytymätön kansalainen oli käynyt mottaamassa vaalityötä tehnyttä kaupunginvaltuutettua leukaan ja kertoi saaneensa nyrkistä takaisin. Kaupunginvaltuutettu puolestaan kertoi kansalaisen ”törmänneen nyrkkiinsä” ja toisti istunnossa myös toimittajille ennen istuntoa antamansa lausunnon, että kansalainen ”pyrkii tuhoamaan hänen poliittisen uransa”. Nimettömänä pysyvä oikeuslaitoksen syväkurkku puolestaan kommentoi istunnon jälkeen Inter Vivokselle: ”Nämä olivat sitten tosiaan -40 ja -50 luvulla syntyneitä miehiä...” Lisäksi oman erityisen tunnelmansa tragediaan toi myös se, että ennen sen alkamista kansalainen kysäisi innosta pursuten Inter Vivoksen toimittajalta: ”mikä lehti, mikä lehti?” ja pettyi silminnähden vastauksesta. Näihin sanoihin, näihin tunnelmiin, Helsingin käräjäoikeus hiljenee.

INTER VIVOS 4/2016

“Perustutkinto ei enää vastaa kansainvälisen markkinan vaatimuksia. Tästä on osoituksena yhä tavanomaisempi opiskelu ulkomaisissa yliopistoissa.” MATTI KURKELA, LAKIMIESUUUTISET 5/2016 “Philippe Maurice syyllistyi nuorena omaisuusrikoksiin - ja kolmeen murhaan. Maurice vältti giljotiinin, kärsi 20 vuoden kakun ja ryhtyi sittemmin menestyksekkäälle tutkijanuralle.” TOMMI USCHANOV, YLIOPISTO 6/2016

OIKEUDELLISET INNOVAATIOT TEKSTI ILKKA KUMPULA VIELÄ KUVIOISSA:

KUUMA NYT:

EHKÄ KEHITTEILLÄ:

Tuntilaskutus. Laskutustapa joka perustuu työhön käytettyyn aikaan, ei sen arvoon. Jatko epävarmaa nyt, kun trendinä on toimintojen tehostaminen. Asiakkaita saattaa alkaa häiritä se, ettei tuntilaskutus kannusta ainakaan nopeuteen.

Smart contract. Sopimus muutetaan koodiksi ja koodi asetetaan sopimusosapuolten saataville esimerkiksi Blockchain -teknologian avulla. Miksi? Sopimus voidaan automatisoida vaikka siten, että maksu vapautuu ehtojen täytyttyä. Voi sekä tehdä sopimuksista varmempia että leikata kustannuksia.

Herkules 2050. Ylivertainen tuomarialgoritmi, joka on loputtoman viisas ja tuntee oikeuslähteet täysin. Löytää tapauksissa aina oikeusjärjestyksen eheyden kannalta parhaan ratkaisun. Ks. tekoäly, koneoppiminen.

IV LEIKKAA 4/2016 Sarjassa keksimme vaihtoehtoisia kohteita koulutuksesta tehtäville leikkauksille. • • • • •

Presidentti-instituutio Kotihoidontuki Paperiset viranomaisten kirjeet Lakikirjoihin painettavat kuolleet kirjaimet Syrjäytyneiden määrä

INTER VIVOS 4/2016

IV:N LYHYET

PYKÄLÄN TILAT

Alaviite 4/1965. Pykälä hankki ensimmäisen oman huoneistonsa huhtikuussa 1965 Vironkadulta. 130 000 markan lainan takasi Pykälän inspehtori Matti Ylöstalo, ja rahaa kerättiin myymällä vetorahoja muun muassa tasavallan presidentti Urho Kekkoselle. Lähde: Korpiola, Mia: Ystäviä, politiikkaa ja oikeustieteen opintoja. Pykälä ry 19352010. (Edita 2010)

INTER VIVOS 4/2016

PHUKSIKYSELY 2016: TULOKSET TEKSTI JAAKKO SEPPÄNEN

Inter Vivos kävi perinteiseen tapaan Punssikahveilla kartuttamassa alustavia tietoja mystisestä ihmislaumasta, jota phukseiksikin kutsutaan. Ensimmäisen koulupäivän ja viinin juovuttamat ensimmäisen vuoden opiskelijat pääsivät phuksikyselyssä avautumaan sukupuoli-identiteetistään, sisäänpääsystään ja juridisista esikuvistaan. Alla kootusti havaintoja kyselyn tuloksista. 1. MIEHET OVAT KATOAVA LUONNONVARA. Kyselyyn vastasi 71 naista ja 14 miestä. Tulos osoittaa, että miehet ovat kovaa vauhtia kuolemassa sukupuuttoon, ja että mieslajin ekologiseen lokeroon pyrkii kovaa vauhtia tunkeutumaan uusia – tai vähemmän uusia – eliölajeja, kuten eläimiä (vastanneista 22), kännisiä (vastanneista 15) sekä phukseja (vastanneista 1). Inter Vivos elättelee jälleen toiveita siitä, että binaaristen jaotteluiden aika olisi ohi, ja uudet opiskelijat pääsisivät toteuttamaan sukupuoli-identiteettiään vailla menneisyyden painolastia. Toivottavasti kehitys ei ota takapakkia syksyn aikana, vaan ulottuvuus- ja sonniaistoimikuntiin toivotetaan tervetulleeksi kaikenlaiset eliöt biologisista tai sosiaalisista ominaisuuksista riippumatta. 2. PÖHINÄÄ LUVASSA! Vaikka varsin moni näyttää edelleen pääsevän tiedekuntaan isin lompakon turvin, vielä suurempi osa ei tyytynyt valmiiksi annettuihin vaihtoehtoihin, vaan sisään tiedekuntaan oli päästy mitä mielikuvituksellisimpien syiden vuoksi: yksi oli käynyt hallinto-oikeudessa korottamassa pääsykoepisteitään, toinen oli uudelleensyntynyt Jeesus ja siksi kaikkivoipa, kolmannella oli 14

INTER VIVOS 4/2016

lapsi ja siksi kaipuu oikeisiin töihin, ja olipa joku käynyt ihan pääsykokeessakin. Tällaisen luovuudenpuuskan tyrmäämänä Inter Vivos uskoo vahvasti, että uudesta phuksisukupolvesta on kehittymässä ennennäkemättömän innovatiivinen porukka. On lisäksi huomioitava, että hämmentävän moni on tiedekuntaan päästäkseen tehnyt intiimimpää tuttavuutta itse herra dekaanin kanssa. Ei toisaalta ihmekään, sen verran salskeasta herrasmiehestä näet puhutaan! 3. NOSTALGIAA VAI KÄNNIMOKAILUA? Viimeisenä kysymyksenä tiedusteltiin phuksien juridisia esikuvia. Vastauksia tarkasteltaessa ihmetys oli suuri, kun voittajaksi nousi klassikkolakinainen Ally McBeal. Empiiristen havaintojen perusteella kyse saattoi kuitenkin olla pelkästä kännilipsahduksesta, sillä varsin moni näytti sohivan puolisokeana McBealin ruutuun merkintää, joka olisi verbaalisen hehkutuksen perusteella tarkoitettu Suits-sarjasta tutulle Mike Rossille. Sarjan suosiosta kertoo sekin, että vastausvaihtoehtoihin oli lisätty niin Specteria kuin Pearsoniakin. Anneli Auer ja Jari Aarnio löytyivät niin ikään eräiden phuksien esikuvalistalta – arvoitukseksi jää, millä puolella lakia aikovat nämä tulevat lakimiehet seistä.

MATALAN KYNNYKSEN VAPAAEHTOISTYÖTÄ TEKSTI EVELIINA SYRJÄNEN

Inter Vivos haastatteli tällä kertaa pykälistiä, joka antoi meille mahdollisuuden kuulla kokemuksestaan vapaaehtoistyön parissa. Päällepäin haastattelumme aihetta ei voisi huomata, sillä vastapäätäni kahvilassa istuu kaksi nuorta naista, jotka voisivat olla ketä tahansa ystävyksiä. Nämä ystävykset ovat kuitenkin tavanneet Amigo-mentorointiohjelman kautta. Amigo on Helsingin diakonissalaitoksen järjestämä, vapaaehtoisvoimin toimiva ohjelma, jossa nuorella on mahdollisuus saada mentorikseen luotettava aikuinen, jonka kanssa viettää yhdessä aikaa ja saada elämään uutta näkökulmaa. Gradua vaille valmis opiskelija Laura Varjokari halusi löytää vapaa-ajalleen uusia aktiviteetteja. Aiempina opiskeluvuosina hän on toiminut aktiivisesti muun muassa Pykälän ja ELSAn toiminnassa, mutta lopulta halusi löytää myös uudenlaisia ajanviettotapoja työnteon ohelle. - Kävin muutama vuosi sitten vapaaehtoistoiminnan messuilla Vanhalla ylioppilastalolla ja sieltä bongasin Helsingin diakonissalaitoksen Amigo-ohjelman ja ajattelin, että tässäpä onkin mun uusi harrastus, Varjokari kertoo ensikosketuksestaan Amigo-ohjelmaan. Vapaaehtoisen näkökulmasta Amigo-ohjelma alkaa lyhyellä yhteisellä koulutustilaisuudella, joka ei sido vielä mihinkään. Tämän jälkeen pidetään myös henki-

INTER VIVOS 4/2016

lökohtainen haastattelu, jossa on tarkoituksena varmistaa, että henkilö todella on valmis sitoutumaan vuoden kestävään mentorointiprojektiin. Mentoroitavat ovat usein henkilöitä, joille voi olla vaikea muodostaa sosiaalisia kontakteja ja siksi olisikin tärkeää, että mentorilla olisi itsellään hyvät lähtökohdat vapaaehtoisvuoden aloitukseen. Varjokari haluaakin korostaa, että mentoriksi ryhtyessä on hyvä punnita, ettei vuoden sisällä ole muuttamassa tai lähdössä vaihtoon. Ohjelman voi päättää kesken vuoden, jos tulee yllättäviä tilanteita, mutta mentoroinnin kannalta olisi aina ihanteellista, jos koko vuosi saataisiin vietyä loppuun asti. Muutoin Varjokari näkee Amigo-ohjelman helppona tapana aloittaa vapaaehtoistyö – se kun ei sido mihinkään tiettyihin kellonaikoihin tai mihinkään tiettyyn tekemiseen. Tapaamisajankohdat ja yhteinen tekeminen ovat täysin mentorointiparin yhdessä päätettävissä, mikä tekee Amigo-ohjelman vapaaehtoistyöstä joustavaa ja avaa monia mahdollisuuksia. Varjokarin mentoroitava Raakel kertoo itse lähteneensä mukaan ohjelmaan siskonsa suosituksesta, kokeilemaan jos mentorointi voisi olla hänellekin avuksi. Vapaaehtoinen mentori ja nuori yhdistetään pienen profiloinnin jälkeen, jotta henkilöillä olisi muutamia yhteisiä puheenaiheita ja tutustuminen olisi siten helpompaa. Varjokari ja Raakel tapasivat ensimmäisen kerran smoothieilla. - Just sellasta perus, mitä nyt kavereiden kanssa yleensäkin. Päätetään vähän lennossakin, että mitä tehdään, Raakel kertoo. - Ollaan kahviteltu, kirppareilla ollaan pyöritty, lounaalla ja jäätelöllä ollaan käyty. Leffassa ja kissakahvilassakin, Varjokari valaisee kulunutta vuotta ja lisää, että tekeminen on täysin parin yhdessä valittavissa, eikä siihen ole mitään ohjeistusta – tärkeintä on tutustua toiseen ja pitää hauskaa yhdessä. – Yhdellä toisella mentorointiparilla on yhteisenä juttuna tennis, Varjokari heittää esimerkkinä. Vuoden kestävä mentorointi on parhaimmillaan molemmille mahdollisuus tutustua uuteen ihmiseen ja samalla se tarjoaa mentoroitavan elämään turvallisen aikuisen ja henkilön jonka kanssa voi puhua esimerkiksi tulevaisuudensuunnitelmista tai ihan vain päivien kulusta. Varjokarin mukaan mentorin tulisi olla helposti lähestyttävä henkilö, joka lähtee mukaan avoimin mielin. - Lähtökohtaisesti pitäisi olla se halu ja kyky sitoutua vuodeksi. Ja tietysti olisi hyvä olla sellainen sosiaalinen henkilö, kun nämä ohjelman mentoroitavat nuoret ovat monesti ehkä sosiaalisesti rajoittuneempia, jolloin pitäisi pystyä herättelemään keskustelua ja muuta.

Mutta tämä on kuitenkin helppo tapa lähteä tekemään vapaaehtoistyötä, kun ei ole sidottu esimerkiksi mihinkään tiettyihin kellonaikoihin tai määriin. Ja harvalla meistä on niin paljon kavereita, etteikö uusille olisi aina tilaa, Varjokari miettii. Raakel lisää, että mentorin on hyvä ottaa huomioon, että mentoroitavat ovat hyvin erilaisia ja pitää olla varautunut kohtaamaan todella ujokin henkilö. – Eli pitää olla kärsivällinen ja kiltti ja oikeasti halua siihen työhön -- Ei saa ärsyyntyä, jos mentoroitava onkin sulkeutunut tyyppi, hän summaa. Raakelin ja Varjokarin vuosi on tulossa päätökseensä kesäkuussa. Siitä huolimatta he aikovat pitää edelleen yhteyttä. - Kyllä minusta on mukava jatkossakin tietää, mitä Raakelille kuuluu, vaikka mentorointi loppuukin, Varjokari pohtii ja lisää itse jatkavansa mentorina uuden mentoroitavan kanssa. Raakel odottaa jo syksyllä alkavia uusia opintoja, mutta on samaa mieltä siitä, että olisi mukava pitää yhteyttä jatkossakin. Hänestä kuluneen vuoden aikana parasta on ollut se, että on saanut tutustua ihmiseen, jonka kanssa voi vaihtaa kuulumisia, jos siltä tuntuu. Varjokari yhtyy tähän ja lisää, että tämä toiminta on ollut hieno mahdollisuus tutustua ihmisiin niin sanotusti oman kuplan ulkopuolelta. Varjokari haluaa kannustaa kaikkia harkitsemaan vapaaehtoiseksi ryhtymistä. Etenkin miespuolisista vapaaehtoisista on pulaa, mutta naisiakaan ei ole liikaa. Hän huomauttaa, että Amigo-ohjelma on matalan kynnyksen vapaaehtoistyötä eikä loppujen lopuksi sido liikaa, minkä vuoksi se onkin esimerkiksi opiskelijalle loistava mahdollisuus tehdä hyvää vapaaehtoistyön kautta.

POLIITTISIA PYKÄLISTEJÄ - MITÄ HE AJAVAT JA MIKSI? TEKSTI LAURI LINNA Tänä syksynä olevat Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan (HYYn) edustajistovaalit ovat paljastaneet jälleen kerran, että poliittiset intohimot eivät täysin ole kadonneet pykälistien keskuudesta. Siinä missä Pykälä ry on mukana puoluepoliittisesti sitoutumattomassa HELPn vaalirenkaassa, useat pykälistit ovat lähteneet muille edustajistovaalilistoille ehdolle. Lisäksi on moni pykälisti myös pistänyt itsensä likoon niin kunnalliseen kuin valtakunnalliseenkin politiikkaan. Päätimme ottaa selvää joidenkin poliittisilla listoilla edustajistovaaleissa ehdolla olevien pykälistien näkemyksistä opiskelijapolitikasta ja lähestyvistä vaaleista.

ELISA GEBHARD - OPISKELIJADEMARIT - OSY Mikä sai sinut mukaan opiskelijapolitiikkaan? “Yhteiskunnalliset asiat ovat kiinnostaneet minua aina. Opiskelijapolitiikkaan lähdin tietysti kaverin innostamana, ja akateemishenkinen yliopistopolitiikka vei heti mukanaan. Maailmanparantajan asenne on ollut motivaattorina monessa ja tällä hetkellä toimin Suomen opiskelijademareiden puheenjohtajana, ja leipätyökseni työskentelen eduskuntaryhmässä.” Mikä sinulle edustajistovaaleissa on tärkeintä? Mitkä ovat teemasi vaaleissa?

kiksi oikeuspoliittisia kysymyksiä opiskelijat pääsevät toivottavasti pohtimaan luentosaleissa mahdollisimman paljon. Politiikkaa ylipäätään on turha vierastaa, sillä se on yhteiskunnassamme selkein vaikuttamisen paikka. Toki puolueen toiminta ei ole ainoa tie yhteiskunnalliseen aktiivisuuteen, vaan kansalaisjärjestökentällä yleisesti on tilaa juridiikkaa ymmärtäville.”

TARIK AHSANULLAH - KANSALLISET YLIOPPILAAT, KOKOOMUS Mikä sai sinut mukaan opiskelijapolitiikkaan? “Heti yliopistolle tullessani lähdin aktiivisesti selvittämään mitä kaikkea opiskelijajärjestöillä on tarjota. Yhteiskunnalliset asiat olivat aina kiinnostaneet minua, joten ylioppilaskunta vaikutti hyvin mielenkiintoiselta instituutiolta. Päädyin mukaan Kokoomusopiskelijoiden toimintaan, sillä olin pohtinut puolueeseen liittymistä jo lukioaikoina. Nälkä on kasvanut kovasti matkan varrella ja opiskelijapolitiikan kautta olen päätynyt muun muassa ehdolle myös ensi kevään kuntavaaleihin!” Mikä sinulle edustajistovaaleissa on tärkeintä? Mitkä ovat teemasi vaaleissa?

“Edarivaaleissa on tärkeää, että edariin saataisiin entistä kovempaa talousosaamista. HYY on rikas ylioppilaskunta, minkä vuoksi varallisuuden pitäisi koitua myös jäsenistön hyväksi entistä paremmin. Esimerkiksi jäsenmaksusta pitäisi voida luopua jollain aikavälillä kokonaan, ja tätäkin ennen se pitäisi saada laskemaan. Muita tärkeitä teemoja ovat esteettömyys ja yhdenvertaisuus ylioppilaskunnassa, joita raamittavat jo edellisen edustajiston päätökset. “

“Kokoomusopiskelijoiden kattoteemana tulee olemaan jäsenmaksuton ylioppilaskunta. Olen aktiivisesti ajanut tätä tavoitetta jo kuluvana vuonna HYYn hallituksessa omistajaohjauksesta vastaavana jäsenenä. Lisäksi ylioppilaskunnan tulee keskittää edunvalvontaresurssejaan erityisesti vaikuttamiseen Helsingin yliopistolla parantaakseen opiskelijan arkipäivää. Valtakunnallinen vaikuttaminen tulee keskittää Suomen ylioppilaskuntien liitolle. Tällä kertaa äänestetään ensimmäistä kertaa kokonaan sähköisesti ja odotan äänestysprosentin nousevan roimasti!”

Miten pykälistejä voisi saada kiinnostumaan enemmän politiikasta?

“Oikkareille yhteiskunnalliset asiat varmasti ovat tärkeitä, sillä opintoala on läpensä yhteiskunnallinen. Esimer-

“Politiikalla sanana on turhan ikävä kaiku. Juristipiireissä pelätään myös liikaa ns. poliittista leimautumista. INTER VIVOS 4/2016

TARIK AHSANULLAH

ROMAN BELETSKI

ELISA GEBHARD

ALEXANDER HOLST

Osittain tämä on ymmärrettävää, kuuluhan ainakin osaan juristiammateista oleellisesti puolueettomuus. Toivoisin kuitenkin laajempaa ymmärrystä siitä, että puolueiden sisällä ehdokkaat voivat olla hyvin erilaisia. Politiikkaa tulisi arvostaa enemmän, sillä loppupeleissä kyse on kuitenkin toiminnasta, jolla pyritään saavuttamaan parempi yhteiskunta ja elinympäristö. Juristikoulutus antaa loistavat pohjatiedot tällaiselle toiminnalle! Tietysti myös meillä poliitikoilla on vastuu tehdä sellaista politiikkaa, joka vaikuttaa kiinnostavalta ja innostavalta.”’

“Opin viime vuonna OAP:lla, että juristin tehtävä on voittaa asiakkaansa puolesta soveltaen lakeja ja muita oikeuslähteitä. Viime aikoina on kuitenkin saanut vahvan vaikutelman siitä, että näitä lakeja yritetään säätää puutteellisin tiedoin ja perustein. Siksi on mielestäni jokaisen oikkarin ja juristin asia vaikuttaa asioihin jokaisella vallanjaon osa-alueella. Koulutusleikkaukset puolestaan ovat selkeästi poliittinen päätös ja arvovalinta, minkä seuraukset näkyvät jokaisen oikkarin opinnoissa. Toivon, että viimeistään tämä herättää suurempaa kiinnostusta politiikkaan.

ALEXANDER HOLST - HYY:N VIHREÄT

LAURA KOLEHMAINEN - SITOUTUMATON VASEMMISTO

Mikä sai sinut mukaan opiskelijapolitiikkaan?

“Halu edistää opiskelijoiden asiaa, etuja ja yhdenvertaisuutta eri foorumeilla. Kiinnostusta yhteiskunnallisiin asioihin minulla on ollut jo ala-asteelta lähtien.”

“Olen aktivoitunut olemaan mieltä yhteiskunnasta joskus teininä, ja se tie on tuonut minut valtsikan kautta oikikseen. Yhteiskunnan rakenteiden opiskeleminen ja niiden ymmärtäminen innostaa politiikkaan, kun ymmärtää syitä ja seurauksia ja myös sitä, kuinka paljon väliä omilla arvoilla ja mielipiteenmuodostuksella on. Aktiivinen yhteiskunnan jäsenyys on määritelmällisesti jollain tasolla poliittista.”

Mikä sinulle edustajistovaaleissa on tärkeintä? Mitkä ovat teemasi vaaleissa? “Edunvalvonta, jolla on erityisen suuri merkitys nyt kun koulutusleikkausten seuraukset alkavat näkyä. Esimerkiksi ympäristöoikeuden kurssille ei saatu rekrytoitua opettajaa, koska tehtävä olisi ollut määräaikainen. Näistä seurauksista on pidettävä ääntä.” Miten pykälistejä voisi saada kiinnostumaan enemmän politiikasta?

INTER VIVOS 4/2016

Mikä sinulle edustajistovaaleissa on tärkeintä? Mitkä ovat teemasi vaaleissa? “Vaaleissa minulle on tärkeintä saada ihmisiä ajattelemaan niitä omia arvojaan ja mielipiteitään, ja mille ne oikeastaan perustuvat. Ihmisten herättely ja ajattelemaan haastaminen!”

LAURA KOLEHMAINEN

“Tärkeää on myös pitää HYY mahdollisimman ympäristöystävällisenä ja sen liiketoiminta vastuullisena. Samoin yhdenvertaisuus pitäisi ottaa kaikessa toiminnassa huomioon vakavissaan eikä vain koska on pakko: Heteronormatiivisuus alas ja feminismi ylös! Ylioppilasliikkeen tulisi myös olla mahdollisimman vahva yhteiskunnallinen toimija, joka ei pelkää olla rohkea arvojohtaja ja tuoda esimerkiksi kaupunkipolitiikkaan kestäviä ratkaisuja.” Miten pykälistejä voisi saada kiinnostumaan enemmän politiikasta? “Politiikka pitää määritellä laajemmin. Kun pykälistit, siinä missä muutkin kaduntallaajat, joka tapauksessa tekevät läjäpäin arvovalintoja koko ajan, täytyy vain huomata ne arvovalintojen paikat ja ottaa tietoisesti jokin kanta. Esimerkiksi yhdenvertaisuuskysymykset tulevat joka tapauksessa tutuiksi opintojen kautta; olisi lähinnä kummallista, jos pykälisti ei olisi esteettömien tilojen puolesta ja rasismia vastaan. Haluan muistuttaa, että vaikeneminen on oikeasti vahingollista eikä kovin moraalista, kuten viime aikojen uusnatsien meininki havainnollistaa.”

HILMA MÄKITALO - HEKO, KESKUSTA Mikä sai sinut mukaan opiskelijapolitiikkaan? “Opiskelijapolitiikkaan, kuten politiikkaan yleensä, minua on vetänyt ennen kaikkea mahdollisuus kehittää omia mielipiteitäni ja arvojani. Matkalla on tullut vas-

ALEKSI KARPPINEN

HILMA MÄKITALO

taan erilaisia mielipiteitä ja kunnon poliittinen debatti on aina paikallaan. Parasta on kun voi vaikuttaa omaa elämäänsä koskeviin asioihin, sekä samalla viettää aikaa samanhenkisten ihmisten kanssa.” Mikä sinulle edustajistovaaleissa on tärkeintä? Mitkä ovat teemasi vaaleissa? “HYY pitäisi saada alas norsunluutornista tavallisten opiskelijoiden tasolle. Sen viestintää ja palveluita tulisi kohdentaa paremmin ja saada opiskelijan ääni kuuluviin. Tällä hetkellä HYY tarjoaa monia palveluita, joista en ainakaan itse tiennyt aiemmissa opinnoissani mitään, enkä osannut tietoa edes kunnolla etsiä. Myös mahdollisuutta ylioppilaskunnan pakollisen jäsenyyden poistoon ei kannata unohtaa, mutta itse en nää sitä ensisijaisena keinona poistaa HYY:n toiminnan ongelmia.” Miten pykälistejä voisi saada kiinnostumaan enemmän politiikasta? “Politiikkaa ei kannata nähdä peikkona tai pakollisena pahana jolla yhteiskuntaa pyöritetään. Se luo myös usein turhan kankeita mielikuvia pönöttävistä puoluepampuista tärkeissä kokouksissa. Näistä mielikuvista pitäisi päästä eroon. Jos omaa hyviä mielipiteitä ne kannattaa tuoda rohkeasti esiin sen sijaan, että pelkäisi leimautumista ja odottaisi asioiden muuttuvan itsestään. Parhaimmillaan nuorisopolitiikka on kuitenkin mukavaa yhdessäoloa ja itsensä ja omien ajatustensa kehittämistä eikä sitä kannata ottaa liian vakavasti.”

INTER VIVOS 4/2016

SPEX-TULEE! TEKSTI LAURI LAATUNEN KUVAT ROMAN BELETSKI Syksyn saapuminen Pykälään merkitsee tietysti sitä, että Spex on täällä taas! Pykälän spex on kovatasoisuudestaan tunnettu ja täysin oikkarivoimin toteutettu interaktiivinen produktio, jossa useat kymmenet oikkarit pääsevät vuosittain toteuttamaan itseään. Tuottajien ja ohjaajien ohella tuotantojen ytimessä ovat tietysti näytelmän tähdet eli näyttelijät joiden koko syksyn hiomiaan improvisaatiotaitoja yleisö pääsee testaamaan legendaarisella omstart-huudolla, jolloin näytelmässä kuultu repliikki, laulu tai tanssi nähdään tai kuullaan uudelleen erilaisena versioina, jotka parhaimmillaan syntyvät täysin siinä hetkessä. Spex-hengen alla ovat kuitenkin myös koko tuotannon kattavat vastuuryhmät, joita vastaavat johtavat.

INTER VIVOS 4/2016

Käsikirjoittajat luovat näytelmän tekstin kevään ja kesän aikana, näytelmän musiikista vastaa bändi tukenaan taustalaulajat, puvustus ja maskeeraus eli PuMA huolehtii näyttelijöiden säihkymisestä lavalla, lavastus kasaa väsymättä näytelmän puitteet, markkinointi huolehtii spexin näkymisestä ja kuulumisesta myös ulkomaailmalle sekä näytösten käytännön avusta ja lisäksi loistavat spex-emännät pitävät tuotannon ravittuna. Spexin juoni on tarkoin varjeltu salaisuus aina läpilukubileistä ensi-iltaan eli tuttavallisemmin enskariin asti. Pieniä vihjeitä ja mainosmateriaalia kuitenkin ilmestyy vähitellen spexin sosiaalisen median kanavien kautta, joten pysykää kuulolla niin Facebookissa kuin Instagramissakin! Gloriassa nähdään!

Tule juhlistamaan valmistumistasi! Suomen Lakimiesliitto kutsuu vastavalmistuneet juhlistamaan valmistumista ja tutustumaan Lakimiesliiton toimintaan. Illan aikana • kuulet ajankohtaista tietoa nuorten juristien työllistymisestä, palkkauksesta ja uramahdollisuuksista • saat tietää mitä Lakimiesliitto tekee nuorten juristien hyväksi ja mitä sinä hyödyt liiton jäsenyydestä • tutustut toisiin vastavalmistuneisiin kollegoihin sekä Lakimiesliiton toimijoihin Tulossa olevat tilaisuudet: 2016 06.10. 17.11. 16.12. Turku 19.12.

2017 23.02. 23.03. 11.04. 04.05. 13.06.

Tilaisuudet järjestetään Helsingissä, Lakimiesliiton Ylähuoneella yleensä kello 17.00 alkaen. Tilaisuuksissa ruoka- ja juomatarjoilu. Lisätietoa vastavalmistuneiden tilaisuuksista ja ilmoittautumisesta: jasenrekisteri@lakimiesliitto.fi

INTER VIVOS 4/2016

INTER VIVOS KÄVI TUTUSTUMASSA EDUSKUNNAN KIRJASTOON:

-HAASTATTELUSSA JOHTAVA TIETOASIANTUNTIJA ERIKA BERGSTRÖM! TEKSTI PETRA PENTZIN KUVA HANNE SALONEN

Erika Bergström on Helsingin yliopistosta vuonna 2006 valmistunut oikeustieteen lisensiaatti, joka on työskennellyt oikeudellisen tiedonhallinnan parissa ensin kymmenen vuotta Roschier asianajotoimistossa ja vuodesta 2008 alkaen Eduskunnan kirjastossa. KOULUTUS? Valmistuin oikeustieteen kandiksi vuonna 1998, mutta innostuin työelämässä hetken oltuani jatko-opinnoista. Valmistuin oikeustieteen lisensiaatiksi vuonna 2006. Peruskoulutukseni on juridiikan puolelta, mutta kirjastoalan osaamista olen syventänyt suorittamalla lyhyempiä kursseja, esimerkiksi tietojohtamisesta ja EU-tiedonlähteistä. Työelämä vaatii jatkuvaa kouluttautumista ja uusien asioiden oppimista. Esimerkiksi vuonna 2014 osallistuin valtiohallinnon JOKO- johtamiskoulutuksen. MITEN PÄÄDYIT OPISKELEMAAN OIKIKSEEN? Minulla ei ollut ennen abi-vuotta selkeää kuvaa siitä mitä haluan opiskella. Hain oikeustieteelliseen tiedekuntaan kirjoitusten jälkeen, koska ala kiinnosti ja vaikutti sellaiselta, jolta on mahdollista työllistyä moniin erilaisiin tehtäviin. Sillä tiellä edelleen ollaan. MINKÄLAINEN TYÖHISTORIA SINULLA ON? Työskentelin asianajotoimisto Roschierin kirjastossa jo opiskeluaikana, mutta pian valmistumiseni jälkeen minulle vapautui oikeusinformaatikon paikka. Työskentelin teknologia- ja immateriaalioikeusryhmässä, jossa hoidin myös tavaramerkkiasioihin liittyviä asiakastoimeksiantoja. Roschierilla pääsin osallistumaan oikeudellisen tiedonhallinnan maailmaan yritysjuridiikan näkökulmasta yhdessä Suomen suurimmista asianajotoimistoista ja opin näinä vuosina erittäin paljon. MITEN PÄÄDYIT EDUSKUNNAN KIRJASTOON TÖIHIN? Minua ovat aina kiinnostaneet kaikki oikeudelliseen tiedonhallintaan liittyvät asiat ja erityisesti erilaiset kehit-

tämisprojektit, joiden tavoite on parantaa oikeudellisen tiedon saatavuutta. Jäädessäni äitiyslomalle Roschierilta huomasin, että Eduskunnan kirjastossa oli oikeudellisen tiedon johtavan tietoasiantuntijan virka auki. Eduskunnan kirjaston asema oikeudellisena keskuskirjastona sekä läheisyys eduskuntatyöhön herättivät kiinnostukseni ja hakuilmoituksen tehtävänkuvauksessa oli juuri niitä asioita, jotka minua ammatillisesti kiinnostavat. Hain paikkaa, tulin valituksi ja aloitin työt johtavana tietoasiantuntijana vuoden 2008 toukokuussa. MITÄ HYÖTYÄ OIKEUSTIETEELLISESTÄ KOULUTUKSESTA ON EDUSKUNNAN KIRJASTOSSA ERITYISESTI? Oikeustieteen opinnoista on suuri hyöty täällä! Juridisissa tiedonhauissa pystyn jäsentämään ja analysoimaan kysymystä sekä ymmärtämään oikeudenalojen väliset suhteet kokonaisvaltaisemmin. Juridinen metodi ja oikeuslähteiden monipuolinen käyttö ovat sellaisia välineitä, jotka helpottavat vastausten löytymistä. Myös aineistovalinnoissa ja aineiston sisällönkuvailussa koulutuksestani on hyötyä. Minun lisäkseni Eduskunnan kirjastossa työskentelee kaksi muuta juristia tietoasiantuntijoina. Myös heidän työtehtävissään oikeudellinen tieto on keskiössä. Kuitenkin kaikki muutkin kirjaston työntekijät vastaavat kirjaston asiakaspalvelussa oikeudellisen tiedonhaun peruskysymyksiin. MINKÄLAISIA HARJOITTELUMAHDOLLISUUKSIA EDUSKUNNAN KIRJASTOLLA ON OPISKELIJOILLE? Meillä oli tänä kesänä tarjota kokopäiväinen ja palkallinen (n. 1600e/kk) harjoittelujakso kolmelle korkeakouluopiskelijalle. Paikat sijoittuivat tietopalveluun, arkistoon ja kokoelmapalveluihin. Tänä kesänä tietopalvelun korkeakouluharjoittelija on oikiksen maisterivaiheen opiskelija. Harjoittelu on yksi varteenotettava vaihtoehto oikeustieteen opiskelijalle, vaikka ei olisikaan suuntautumassa kirjasto- tai tietopalvelualalle valmistumisen jälkeen. Oikeuslähteiden tuntemus ja tehokkaat tiedonhakumenetelmät ovat hyödyksi kaikessa juristityössä. INTER VIVOS 4/2016

MINKÄLAISIA PALVELUITA KIRJASTOLLA ON OIKEUSTIETEEN OPISKELIJOILLE JA HENKILÖKUNNALLE? Meillä on ensinnäkin ainutlaatuiset kokoelmat juridista kirjallisuutta. Hankintapolitiikkamme mukaan hankimme kotimaista oikeudellista kirjallisuutta hyvin kattavasti. Ulkomaisen oikeuskirjallisuuden painopistealueet ovat valtiosääntöoikeus, EU-oikeus ja kansainvälinen oikeus sekä vertaileva oikeus, mutta ajankohtaisista aiheista hankitaan aineistoa myös muilta oikeudenaloilta. Oikeustieteellisen tiedekunnan kurssikirjoista meillä on kokoelmissa yleensä yksi lainakappale ja yksi käsikirjakappale, emme siis ole kurssikirjakirjasto. Meiltä löytyy myös hyvä kokoelma virallisaineistoa muun muassa valtiopäiväasiakirjat, valiokunnissa kuultujen asiantuntijoiden lausunnot ja komiteamietinnöt. Toinen hyödyllisimmistä palveluistamme ovat tiedonlähdekoulutukset, jotka ovat avoimia ja maksuttomia kaikille. Niitä järjestetään joka syksy ja kevät. Aikataulut löytyvät kotisivuiltamme. Koulutukset ovat 90 minuutin mittaisia peruskoulutuksia siitä, miten tietoa haetaan eri lähteistä. Räätälöityjä koulutuksia järjestetään muun muassa ministeriöiden virkamiehille ja talon omalle väelle. Edari on myös hyvä työskentelytila. Meiltä löytyy hiljainen lukusali ja muita rauhallisia luku- ja työskentelypaikkoja. Meillä on iso ryhmätyöhuone, joka on kaikkien asiakkaiden varattavissa kahdeksi tunniksi kerrallaan. Kirja- ja mikrofilmiskannerit ja rajallinen määrä tulostusta ovat kaikkien maksuttomassa käytössä. Graduvaiheen opiskelijoille tarjoamme myös henkilökohtaisia tiedonhaunopastuksia. Opiskelija käy tunnin ajan yhdessä tietoasiantuntijan kanssa läpi omaan tutkimusaiheeseen liittyviä aineistoja. Kaikkea tietoa ei haeta valmiiksi, vaan tarkoituksena on opastaa opiskelija oikean tiedon lähteille ja näyttää miten tarvittava aineisto parhaiten löytyy. TERVEISIÄ INTER VIVOSIN LUKIJOILLE? Mietin kuinkahan moni opiskelija on löytänyt Eduskunnan kirjaston tietoasiantuntijoiden laatimien lakihankkeiden tietopakettien äärelle? Niihin on koottu yhteen paikkaan saatavilla olevaa tietoa valmistelussa olevista lakihankkeista ja muista ajankohtaisista asioista. Tietopaketeista on hyötyä niin opiskelijalle kuin aiheita opettaville. 26

INTER VIVOS 4/2016

Liikkeenjohdon konsultti nauttii loogisesta ongelmanratkaisusta ja vauhdikkaasta työtahdista Kun Laura Pirhonen, 27, pohti lukiolaisena tulevaisuuden urakuvioitaan, oli hänellä mielessä useita eri vaihtoehtoja. Oikeustieteellinen tiedekunta veti pisimmän korren juuri monipuolisten uramahdollisuuksien vuoksi. Tällä hetkellä hän työskentelee junior associatena McKinseyllä. Laura opiskeli Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa painottaen erityisesti yhtiö-, arvopaperi- ja vero-oikeutta. Myöhemmin hän suoritti Aalto-yliopistossa kauppatieteiden puolella kandidaatintutkielman pääaineenaan laskentatoimi. Kävipä nuori nainen tekemässä myös vaihtoopintoina Thaimaassa sivuaineen kansantaloustieteessä. ”Ensimmäistä kertaa tutustuin McKinsey’hin Next Generation Women Leaders – Suomen-seminaarin yhteydessä. Tajusin silloin, että liikkeenjohdon konsultointi on mahdollinen uravaihtoehto myös juristeille. Työn monipuolisuus, jatkuva tiimityö sekä ongelmanratkaisuhaasteet kuulostivat kiehtovilta. Laura kertoo, että McKinsey’llä työskennellään eri kokoisissa projektikohtaisissa tiimeissä. Tyypillinen päivittäin yhdessä työskentelevä tiimi koostuu projektipäälliköstä ja 1-3 tiimiläisestä. Tiimi tekee maanantaista torstaihin töitä asiakkaan tiloissa, yhdessä asiakkaan kanssa. Perjantai on kotitoimistopäivä. Junior associaten vastuulla tiimissä voi olla

esimerkiksi asiantuntijoiden haastatteleminen tai synergia-etujen mallintaminen excelissä, ja oivallusten esitteleminen asiakastapaamisissa. Kokemuksen kertyessä vastuu ja asiakaskontaktit lisääntyvät. McKinseyn Helsingin toimistolla juristit työskentelevät ns. generalistikonsultteina, kuten suurin osa muistakin firman konsulteista. Tehtävät voivat siis vaihdella vaikkapa tehdaslinjan optimoinnista due diligence -projektiin. Laura on viihtynyt McKinsey’llä monipuolisten työtehtävien parissa todella hyvin. ”Konsultointi verrattuna esimerkiksi asianajotyöhön tuo päiviini enemmän ihmisiä papereiden sijaan, enemmän kansainvälisyyttä ja vaihtelevuutta työtehtäviini. Omista projekteistani noin 70 % on sijoittunut ulkomaille. Lisäksi saan hieman käyttää jopa kaipaamaani matematiikkaa.” Tuoretta oikkaria Laura neuvoo kokeilemaan rohkeasti erilaisia työpaikkoja jo opintojen aikana, niin löytää varmemmin alan, josta nauttii valmistumisen jälkeen. Eikä kannata unohtaa myöskään opiskeluajoista nauttimista: ”Mahtavinta opiskelussa olivat syksyt Pykälän Spexissä. Sieltä olen löytänyt monta rakasta ystävää ja saanut elämäni parhaat naurut”, hän muistelee.

Laura, Jesse ja Zache ovat kaikki juristitaustaisia TEKSTI LAURA HEINONEN konsultteja McKinseyn Helsingin INTER VIVOS 4/2016 Syksyn internship -ohjelman haku nyt käynnissä! www.mckinsey.fi (valitse Internship FAQs). toimistolla.28

GRADUN AIHETTA VALITSEMASSA TEKSTI JOSE SARANPÄÄ Helsingin yliopiston oikeustieteen opiskelijoiden viimeisen vuoden ponnisteluna on 60 opintopistettä kantavat syventävät opinnot, joista 40 opintopistettä koostuu OTM-tutkielmasta. Tuttavallisemmin gradutyönä tunnettu 60-80 sivuinen dokumentti on jo pistemääränsä perusteella merkittävä ja kykenevä aiheuttamaan stressiä halki tiedekuntarajojen (ks. HS Mielipide 27.8.2016: Puolisoni on tehnyt gradua jo seitsemän vuotta - vitkuttelu koettelee perheemme taloutta). Oman mausteensa soppaan tuo gradun asema opiskelijan laajimpana ja viimeisenä työnä ennen siirtymistä työelämään. Siksi opiskelijoiden keskuudessa sen merkitys saattaa saada varsin laajatkin mittasuhteet jos ajatellaan oikeanlaisen gradun olevan edellytyksenä tiettyihin ammatteihin. Tämän innoittamana päädyin laatimaan kyselyn, jolla pyrin selvittämään tutkielmansa jo suorittaneiden juristien mietteitä ovatko opiskelijoiden pelot aiheellisia. Periaatteessa OTM on niin sanottu virkatutkinto, eikä sillä pitäisi olla merkitystä mistä opiskelija lopputyönsä kirjoittaa. Useammat oikeudelliset alat edellyttävät kuitenkin laajempaa pohjatietoa tietystä aihekokonaisuudesta, minkä vuoksi valmis perehtyminen alaan voi osoittautua työnantajan kannalta suotuisaksi. Tämän johdosta kysely myös rajattiin gradun aiheen ja oikeudenalan ympärille. Tarkoituksena oli siten tarkastella miten vanhemmat juristit kokevat tutkielman ensinnäkin vaikuttaneen heidän omaan uraansa ja toisaalta vastavalmistuvaan juristiin yleensä. KYSELYN LAATIMINEN JA OTANTA Kysely koostui seuraavasta viidestä kysymyksestä. • • • • •

Miltä oikeudenalalta kirjoitit OTM-tutkielmasi? Mitä aihetta se käsitteli? Mikä on tämänhetkinen työtehtäväsi (esim. asianajaja tai yrityslakimies)? Onko OTM-tutkielmasi aiheesta ollut mielestäsi apua työssäsi? Oliko OTM-tutkielman aiheella mielestäsi merkitystä hakiessasi valmistumisen jälkeen töitä? Vaikuttaako mielestäsi OTM-tutkielman aihevalinta nuoren lakimiehen työllistymiseen ja työtehtäviin?

Ensimmäiset kaksi kysymystä ovat lyhyesti vastattavia kun taas kysymykset kolme ja neljä olivat monivalintoja, joihin saattoi vastata joko kolmella valmiiksi annetulla vastauksella (kyllä, jonkin verran, ei) tai omin sanoin vapaakentässä. Viides kysymys oli luotu selkeästi avoimempaan pohdintaan, mutta vastaaja saattoi vastata siihen myös lyhyesti parilla sanalla. Osaksi tämän joustavuuden takia allekirjoittanut katsoi myös testin otannan olevan mielellään laajemmassa kontrollissa. Näin ollen kysely päädyttiin lähettämään ainoastaan muutamiin suurempiin Helsingissä toimiviin asianajotoimistoihin sekä pääkaupunkiseudun alueen käräjäoikeuksiin, syyttäjälaitoksiin ja Helsingin hallinto-oikeuteen. Kysely toimitettiin myös tiedekunnalle, Oikeusministeriöön sekä Verohallinnolle, joista ainoastaan Verohallinnolta saapui pari vastausta. Kyselyyn mukaan otetut asianajotoimistot olivat erityisesti liikejuridiikkaan erikoistuneita toimistoja, joista valtaosa löytyy myös Inter Vivoksen mainoksista. Päätökset edellämainittuihin alueellisiin ja toimistojen välisiin rajauksiin tapahtuivat kuitenkin lopulta allekirjoittaneen toimesta melko mielivaltaisesti. Kyselyyn tuli yhteensä 69 vastausta tuomioistuimien henkilöstöiltä, syyttäjiltä, Verohallinnolta sekä asianajotoimistoilta. Julkiselta puolelta kyselyyn vastasi yhteensä 19 syyttäjää sekä 6 tuomaria, 2 käräjänotaaria sekä 2 Verohallinnon tarkastajaa. Yksityistä puolta edustaneesta 40 vastanneeesta, jotka pääosin ilmoittivat toimivansa lakimiehinä tai associatena asianajotoimistossa. Oheisessa kaaviossa on joitain titteleitä on toki yhdistetty hieman karkeammin lukijaa helpottamaan. Esimerkiksi tuomarin nimikkeen alle on ahdettu julmasti niin käräjätuomari, käräjänotaari kuin laamannikin. Toisaalta jotkut vastaajista olisivat mahtuneet jopa kahteen kategoriaan, kuten myös asianajajina toimivien osakkaiden tapauksessa. Tälläisissä tilanteissa on katsottu kuitenkin perusteellisesti jättää ko. Edustajat vain yhteen kategoriaan. Vastauksissa on myös jätetty huomiotta se, että monet associate-tittelillä toimivat juristit saattavat olla joka tapauksessa myös asianajajia, jolloin heidän määränsä olisi itse asiassa huomattavasti merkittävämpi. Nämä virhemarginaalit on syytä huomioida kaaviosta.

INTER VIVOS 4/2016

TUTKINNOT AMMATTIEN TAKANA Tämän artikkelin yhtenä suurimpana kiinnostuksen kohteena oli tarkastella miten eri ammattikuntien välillä gradu-tutkielmat vaihtelevat. Opiskelijoiden mielikuvissa saattaa vahvasti vaikuttaa siltä, että kaikki syyttäjät ovat kirjoittaneet tutkielmansa rikosoikeudesta, tuomarit prosessioikeudesta ja asianajajat sekä lakimiehet omalta spesifiltä erikoisaloiltaan. Tehdyn kyselyn pohjalta tällä mielikuvalla on myös perusteensa, sillä valtaosa vastaajista edusti kaavamaisesti nykyammattiaan: Valtaosa syyttäjien vastauksista puhui rikosoikeudellisen tutkielman puolesta ja tuomarien taustalla oli usein prosessioikeus. Asianajajien ja lakimiesten vastaukset taas heijastelevat paljon näiden erityisalaa, sikäli kun tämä erikoisala oli kakkoskysymyksessä ilmoitettu: Esimerkiksi litigaatio-ryhmässä työskennelleet lakimiehet ja asianajajat ovat kirjoittaneet lähtökohtaisesti aineensa prosessioikeuden saralta, vero-oikeuteen erikoistuneet juristit taas finanssioikeudesta. Näiden tuloksien perusteella lienee kuitenkin turha tehdä liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Ryhmistä löytyy myös selkeitä poikkeuksia ja vastauksien joukosta löytyi myös tutkielmansa esimerkiksi kansainvälisestä oikeudesta tai oikeushistoriasta laatineita juristeja työskentelemässä edellä esitetyissä tehtävissä. Perusteltua lieneekin tarkastella asiaa kokonaisuutena ja kysyä kuvannollisesti heiluttaako koira häntää vai häntä koiraa? Esimerkiksi syyttäjinä työskentelevät lienevät päätyneet valitsemalleen uralle omasta kiinnostuksestaan rikosoikeuteen, joka on parhaimmillaan saattanut alkaa jo fuksivuonna. Kiinnostuksen vuoksi he ovat siten luonnollisesti myös valikoituneet rikosoikeuden projektiin jo opiskeluaikana: “Olen aina ollut kiinnostunut rikosoikeudesta ja jo opiskeluaikana tiesin haluavani syyttäjäksi. Mielenkiinto oikeudenalaa kohtaan oli siis ratkaiseva tekijä.”

INTER VIVOS 4/2016

TUTKIELMAN AIHEEN MERKITYS TYÖSSÄ JA TYÖHÖN HAKIESSA Kyselyn monivalintatehtävän perusteella noin kolmannes (30,4 %) katsoo, ettei OTM-tutkielmalla ole ollut merkittävää apua heidän työssään. Reilu kaksi kolmannesta vastaajista katsoo, että heidän gradun aiheesta on ollut ainakin jonkin verran hyötyä heille työelämässä. Ammatillisen jakautumisen perusteella vastauksista ei voitane tehdä kovinkaan merkittäviä johtopäätöksiä. Jokaisessa ammattiryhmässä löytyi kohtalaisesti vastaajia sekä aiheen merkittävyyden puolesta että vastaan. Lienee kuitenkin syytä huomioida, että kustakin ryhmästä enemmistö on katsonut

gradusta olleen ainakin jonkin verran apua näiden nykyisessä pestissään. Esimerkiksi ainoastaan 8/19 syyttäjistä sekä vain neljännes yksityisen puolen juristeista arvioi, ettei OTM-tutkielmasta ole ollut apua näiden työssä. Neljännen kysymyksen kohdalla harvempi katsoi enää gradun aiheen vakaasti vaikuttaneen näiden valmistumisen jälkeiseen työllistymiseen. Avoimien vastauksien takaa löytyy myös näkökulma aihevalinnan vaikutukseen: Yhdelle aihe toimi lähinnä keskustelun avauksena, toisella oli työpaikka valmiina jo ennen valmistumista. JURISTIEN MIETTEITÄ TUTKINNON VAIKUTUKSESTA Viidennen kysymyksen kohdalla siirryttiin vastaajan subjektiivisista kokemuksista heidän näkemykseensä hypoteettisen vastavalmistuneen juristin graduvalinnan vaikutuksesta. Vastanneiden näkemykset tutkielman aihevalinnasta jakautuvat karkeasti kolmeen ryhmään. Ensimmäinen ryhmä katsoi, ettei tutkinnon aiheella ole juurikaan merkitystä tulevan työpaikan suhteen. Tämä ryhmä vaikutti painottuvat hieman ehkä enemmän julkisen puolen juristien (tuomari, syyttäjä, tarkastaja) puoleen. “Ei. Itse tosiaan pohdin gradussani (etenkin konsernin sisäisten) vakuuksien kohtaloa konserniyhtiöiden konkurssissa, mutta olen valmistumisestani lähtien tehnyt työkseni teknologiaoikeutta. En ole edes nähnyt vakuussopimuksia käytännössä.” “Ei. Varmasti tietyt graduaiheet kiinnostavat tiettyjä yhtiöitä tai asianajotoimistoja, jolloin ovet saattavat aueta jo graduntekovaiheessa tai pian sen jälkeen. Oikeasti graduaiheella ei kuitenkaan ole merkitystä.” “Olen itse työskennellyt niin tuomioistuimen, työmarkkinajärjestön kuin asianajotoimiston palveluksessa ja missään ei ole kyselty graduaiheesta mitään kuin korkeintaan yleisen mielenkiinnon tähden. Myöskään työoikeudesta en ole tehnyt kuin pakollisen aineopintotentin ja silti olen päätynyt työoikeusjuristiksi.” “Ei vaikuta”

Toinen ryhmä vuorostaan katsoi, että tutkinnon merkitys on työelämään tuo olennaisesti esille sekä hakijan kiinnostuksen kyseistä oikeudenalaa kohtaan että hakijan pohjatiedot oikeudenalasta, kuten EU- tai finanssioikeudessa. Tämä ryhmä koostui erityisesti lakimiehistä ja asianajajista, jotka työskentelivät tämänkaltaisisten tehtävien parissa. Toisaalta myös osa syyttäjistä ja tuomareista totesi auskultointiin hakemisen olevan helpompaa, mikäli on tehnyt tutkielmansa rikos- tai prosessioikeudesta. “Kyllä. Nykyään se osoittaa paljon tietyn oikeudenalan kiinnostuksesta, jota rekrytoinnissa painotetaan. Isoon asianajotoimistoon on vaikea päästä, mikäli gradu ei käsittele konkretiaa ja liikejuridiikkaa (vrt. valtiosääntöoikeus tms.)” “Projektin (tai millä nimellä sitä nykyään kutsutaankaan) aine voi vaikuttaa hyvinkin paljon rekrytoinnissa. Esim. rikosoikeuden projekti voi avata ovia harjoittelupaikkoihin mm. syyttäjälaitoksessa. Ja harjoittelun jälkeen on helpompi saada syyttäjän sijaisuuksia jopa suoraan valmistumisen jälkeen. Muutaman vuoden syyttäjäkokemuksella taas alkavat auskultointipaikat aueta, jonka jälkeen syyttäjän sijaisuudet ja pikku hiljaa virka alkavat häämöttää. Mutta tietenkin vain, jos olet hoitanut työsi koko ajan hyvin ja tehokkaasti. Myös kiinnostava tutkielman aihe voi auttaa saamaan työhaastattelussa mielenkiintoisia keskusteluja aikaan ja näin jättämään hakijan paremmin rekrytoijan mieleen.” “Kyllä. Olen tällä hetkellä tietosuojaan ja it-oikeuteen erikoistunut lakimies. Kirjoitin ON-tutkielmani IToikeudesta ja graduni tietosuojasta. Kirjoitukset olivat välittömästi yhteydessä siihen, että minulle tarjottiin nykyisestä työpaikastani paikkaa. Kirjoitukset ovat myös luoneet hyvän pohjaosaamisen alalle, mikä on auttanut myös käytännön töissä.” Kolmas vastanneiden ryhmä asettuu vastaavasti näiden väliin. Tämän ryhmän vastanneilla useimmat katsovat, että tutkinto vaikuttaa henkilöiden valintaan positiivisesti. Usein kuitenkin tutkinnon arvosanaa pidettiin käsiteltävää aihetta merkittävämpänä.

INTER VIVOS 4/2016

“Työllistymisessä ratkaisee eniten kokonaisuus. Mikäli OTM-tutkielman aihepiiristä on apua suunnitelluissa työtehtävissä, voi siitä saada hieman lisäpontta esimerkiksi valintaprosessissa. Esimerkiksi kahden tasavahvan hakijan tilanteessa voi se, joka on tehnyt työtehtäviin liittyvän tutkielman tulla valituksi. Tietyn työtehtäviin liittyvän aihepiirin tuntemus voi myös helpottaa omaa työssä suoriutumista.” “Parhaassa tapauksessa voi vaikuttaa paljonkin ja auttaa oikean työn löytymisessä kuten itselläni, mutta ei välttämättä myöskään toisaalta estä jos muutoin laajaa kokemusta ja osaamista ym. siitä mihin hakeutuu valmistumisen jälkeen. Eli OTM-tutkielman aihe tuskin vaikuttaa missään vaiheessa negatiivisesti, mutta voi parhaassa tapauksessa osoittaa erityistä kiinnostuneisuutta kyseistä tehtävää kohtaan ja auttaa siten erottumaan muista hakijoista.” “Ei ratkaisevaa, mutta on osa omaa henkilöbrändäystä ja on parhaimmillaan kun tukee kaikkea muuta tekemistä. Hyvän aiheen valinta kertoo jotain henkilöstä, mutta myös panostus ja suoriutuminen itse gradun kirjoittamisessa. Itse katson rekrytoinneissa erityisesti graduarvosanaa. Jos henkilö hutiloi gradunsa, kysymys kuuluu, miten hän suhtautuu muihin vaativiin työtehtäviinsä? On toki mahdollista että tälle löytyy hyvä selitys, mutta tätä vastaan asiaa on hyvä arvioida.” “Ei välttämättä, en usko, että se monissakaan paikoissa on tärkein rekrytointivaltti, mutta toki aiheellaan voi näyttää esimerkiksi vankan kiinnostuksen jotakin oikeudenalaa kohtaan.” “Ei välttämättä. Olennaista on kai se, mistä oikeudenalasta on kiinnostunut. Tällöin suorittaa paljon opintoja tuolta alalta ja myös hakeutuu töihin sellaisiin tehtäviin.” “Kyllä sillä uskoakseni jonkinlaista merkitystä voi olla, koska paperilla erot vastavalmistuneiden työnhakijoiden välillä ovat usein pienet. Tällöin pienikin erottautumiskeino voi olla ratkaiseva. Toisaalta OTM-tutkielman aihevalinta ei varmasti sulje keneltäkään ovia.” “Käsitykseni mukaan tutkielman merkitys riippuu siitä kokonaisuudesta, jolla vastavalmistunut lakimies hakee töitä. Mitä enemmän muita meriittejä ja muista hakijoista erottavia tekijöitä, esimerkiksi opintojen aikaista työkokemusta tähän kokonaisuuteen kuuluu, sitä vähemmän merkitystä tutkielmalla on. Myös työnantajan profiili luonnollisesti vaikuttaa siihen, millaisen merkityksen tutkielma saa.”

INTER VIVOS 4/2016

JOHTOPÄÄTÖKSET Allekirjoittaneen hieman mielivaltaisesta otannasta huolimatta kyselyn vastauksista voitanee hahmottaa jonkinlaista säännönmukaisuutta tutkielman merkityksestä. On syytä nostaa ainakin kaksi kyselyn pohjalta merkillepantavaa havaintoa. Ensinnäkin vastausten perusteella selkeä pääsääntö vaikutti olevan, että OTM-tutkielman aihe kulki linjassa vastaajan nykyisen ammatin kanssa: Tuomareilla oli usein taustalla prosessioikeuden, syyttäjillä rikosoikeuden ja verohallinnon tarkastajilla finanssioikeuden sekä yksityisen sektorin juristeilla oman sektorinsa tutkielma-aiheita. Viidennen kysymyksen avoimissa vastauksissa tutkielman aihe olikin lähtökohtaisesti nostettu esimerkiksi omasta kiinnostuksesta alaan. Usein ura lähteekin opiskeluaikaisesta kiinnostuneisuudesta oikeudenalaan, joka johtaa tiettyyn projektiin valikoitumiseen ja tästä edelleen ensimmäiseen työpaikkaan. Esimerkiksi syyttäjän urasta saatetaan haaveilla jo pääsykokeissa, M&A:sta taas excursion jälkeen. Samanlainen kiinnostuminen heijastuu kaikilla aloilla ja gradun aihekin voi lopulta olla syvempi katsaus kiinnostavaksi osoittautuneeseen seminaari- tai notaarityöhön. Johtuuko kiinnostus sitten kiinnostuksesta oikeudenalaan vai siitä seuraavaan ammattiin muistuttanee kuitenkin “muna vai kana”-arvoitusta. Vaikkei kuitenkaan paloa vaikkapa insolvenssioikeuteen ei opiskellessa ole ehtinyt syntyä, ei tarvitse kuitenkaan huolestua. Toiseksi nimittäin vastauksista nousee esille, ettei gradun aihevalinnalla per se ole kuitenkaan kovin suurta merkitystä. Poikkeuksen vaikuttaa muodostavan laajaa pohjatietoa vaativat oikeudenalat. Muutoin aihevalinta tarjonnee työnantajalle lähinnä hahmotelman vastavalmistuneen omasta kiinnostuksesta ja halukkuudesta työskennellä kyseisellä alalla. Merkitys kuitenkin kasvaa, kun muutoin symmetristen työhakemusten keskellä. Painoarvoa asetetaan kuitenkin myös työkokemukseen ja erityisesti tutkielman arvosanaan. Puolihuolimattomasti laadittu tutkielma vaikuttaakin katsottavan selkeästi väärä oikeudenalaa merkittävämmäksi puutteeksi hakijan kiinnostuksesta.

Bird & Bird & Trainee

Haluatko työskennellä yhdessä Suomen johtavista asianajotoimistoista, kansainvälisessä työympäristössä osaavien ihmisten ja monipuolisten työtehtävien parissa? Tarjoamme oikeustieteen opiskelijoille työpaikkoja Junior Trainee- ja Traineeohjelmissa Helsingin toimistossamme. Trainee -ohjelma on opintojen loppuvaiheessa oleville opiskelijoille tarkoitettu neljän kuukauden kokoaikainen mahdollisuus työskennellä asianajotoimistossa ja tutustua lakimiesten työtehtäviin. Traineena avustat lakimiehiämme monipuolisesti toimeksiannoissa laatimalla esimerkiksi selvityksiä ja juridisia asiakirjoja. Junior Trainee -ohjelma on tarkoitettu opintojen

alkuvaiheessa oleville opiskelijoille, ja työ on osa-aikaista. Lisätietoja paikoista saat osoitteesta www.twobirds.com/fingraduates ja Paragraaffin Oikkaripörssistä.

Seuraa meitä: www.twobirds.com Bird & Bird Finland Bird & Bird @twobirdsFI

KUUKAUDEN PYKÄLISTI ALEKSI SALMINEN, 27-V! TEKSTI PETRA PENTZIN KUVAT ROMAN BELETSKI

Aleksi on vuoden 2015 joulukuussa valmistunut teologian maisteri, joka opiskelee tällä hetkellä oikiksessa 3.vuotta.

INTER VIVOS 4/2016

MIKSI OIKIKSEEN?

HENKILÖ, JOTA IHAILET?

”Pohdin alanvaihtoa ääneen ollessani syksyllä 2013 opiskelijavaihdossa Emory Universityssa Atlantassa, USA:ssa. Sikäläisille maisterivaiheen opiskelijoille koko ajatus toisesta tutkinnosta tuntui mielettömältä! Miten Jenkeissä voisikaan opiskella kahta viiden vuoden tutkintoa, kun lukuvuosimaksut liikkuvat 20 000 ja 50 000 dollarin välillä. Suomi tuntui Yhdysvalloista käsin varsinaiselta hattara-onnelalta.” ”Viime aikoina olen tullut miettineeksi paljon tulevaisuuden opiskelijoita. Kuinka pitkään nykyisenkaltaiset mahdollisuudet kouluttautumiseen tulevat Suomessa jatkumaan? Opintotuen lainapainotteisuus, lukukausimaksut ja pääsykokeista luopuminen vaikuttavat suuntauksilta, jotka tulevat hankaloittamaan kaltaisteni mahdollisuuksia muuttaa opintojensa ja sitä kautta koko elämänsä suuntaa.”

”Oma äiti, joka on aina kannustanut minua ja kahta sisarustani eteenpäin, rohkaissut opiskelemaan ja tarttumaan uusiin haasteisiin. Äiti oli silmää räpäyttämättä tukemassa oikikseen hakemista, vaikka minulla oli jo yksi yliopistotutkinto melkein valmis eikä tähän tiedekuntaan noin vaan päästä. Se, että on aina voinut luottaa kotoa tulevaan tsemppaukseen, on ollut henkisesti iso juttu.” PARAS JURISTI-VITSI? ”Mikä ero on Jumalalla ja juristilla? Jumala ei luule olevansa juristi.”

SAIT VIIME KEVÄÄNÄ ILKKA KONTULA-SÄÄTIÖN PALKINNON OPINTOMENESTYKSEN ANSIOSTA. ONKO SINULLA JOTAIN HYVIÄ VINKKEJÄ MUILLE OPISKELIJOILLE OPISKELUTEKNIIKKAAN LIITTYEN? ”Palkinnonsaajia oli varsin iso joukko, ja jokaisella on varmasti ollut oma tapa opiskella. Tehokas ajankäyttö lienee joka tapauksessa olennaista. Itse olen yrittänyt, aiemmista opinnoistani poiketen, suunnitella kurssit ja ajankäytöt mahdollisimman pitkälle etukäteen. Joskus kursseja on päätynyt ahnehtimaan, ja tulokset ja stressitaso ovat olleet sitten sen mukaisia.” ONKO OIKKAREILLA JOTAIN OPITTAVAA TEOLOGEILTA? ”Oikiksessa on keskimäärin tosi motivoitunutta ja kunnianhimoista porukkaa. Useimmat todella panostavat opiskeluun ja yrittävät tehdä, jos ei aina hyviä, niin ainakin hyvältä näyttäviä töitä. Teologian puolella taso oli selvästi vaihtelevampaa. Toisaalta oikista leimaa teologiseen verrattuna tietynlainen kovuus ja suorituspaineet. Teologi-porukassa ei juuri puhuta CV-merkinnöistä eikä tulevista kuukausipalkoista.” ”Yhteistäkin löytyy, sillä molemmat tiedekunnat kuuluvat Helsingin yliopiston alkuperäisiin tiedekuntiin. Vanhan ja perinteisen alan edustajia leimaa ehkä tietynlainen konservatiivisuus, josta molemmat tiedekunnat tuntuvat yrittävän murtautua parhaillaan ulos. Oman kokemukseni mukaan teologit ovat usein jopa innokkaampia haastamaan nykytilan verrattuna oikkareihin, jotka ainakin opintojen alkuvaiheessa usein ottavat asiat annettuina. Henkilökohtaisesti mainittu konservatiivisuus tuntui toisaalta mukavan kotoisalta ja osaltaan helpotti uusien opintojen aloittamista.”

INTER VIVOS 4/2016

HEIKIN PALSTA OIKISLAISTEN POLIITTINEN AKTIIVISUUS

KUINKA JÄÄDÄ JURISTINA KÖYHÄKSI

Hei Heikki!

Heikki!

Näin erilaisten vaalien jälleen lähestyessä (HYYn edarivaalit ja kuntavaalit) kysyisin miten oikeustieteellisen opiskelijat saisi kiinnostumaan enemmän politiikasta? Nykyään kansanedustajistakin vain harvalla on oikeustieteen tutkintoa eikä hallituksessa ensimmäistä kertaa ainoatakaan juristia. Pelottaako politiikka vai mikä karkoittaa alamme opiskelijoita politiikasta?

Usein juristit pohtivat sitä miten saada mahdollisimman paljon rahaa. Mutta jos haluaisikin ammattitaitoisena juristina ja alan töitä tehden jäädä mahdollisimman köyhäksi - mitä kannattaisi silloin työkseen tehdä? Onko tutkijan uralle varteen otettavia vaihtoehtoja?

-Passiivisuutta ihmettelevä Hei Passiivisuutta ihmettelevä, sääli sinänsä, ettei poliittista aktiivisuutta ole enempää. Kaukana ovat ajat, jolloin tiedekunnan kokousta ei oltu saada kokoon, koska niin suuri osa professoreista oli hallituksen kokouksessa tai eduskunnan istunnossa. Viimeinen valtakunnanpolitiikassa vaikuttanut Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan professori lienee ollut Kai Kalima, joka vaikutti Helsingin kunnallispolitiikassa pitkään ja oli myös kansanedustajana 1980- ja 1990-lukujen taitteessa. Yksi selitys voisi olla, etteivät juristit enää ole ainoa yhteiskunnallisesti koulutettu ryhmä vaan kilpailijoita on tullut kuvaan mukaan etenkin toisen maailmansodan jälkeen ja viimeistään ns. suurten ikäluokkien käytyä koulunsa 1970-luvulta alkaen. Näin siis tavallaan pitikin käydä. Toisaalta on kuitenkin niin, etteivät muidenkaan tiedekuntien professorit juurikaan vaikuta politiikassa. Kysymys taitaa olla osaltaan yliopiston professorin tehtävien muutoksesta: aikaa ei enää juuri ole, kun opetusja tutkimuspaineet ovat aivan toista luokkaa kuin ennen. Harvalla on enää myöskään puolisoa, joka huolehtisi kodista ja sallisi professorin omistautua harrastuksilleen. (Ennen kuin joku vetää ehtii vetää herneen nenäänsä, todettakoon, etten itse haikaile tuollaisten järjestelyjen perään.)

-Köyhäilijä Hyvä Köyhäilijä, en viitsisi juristeista puheen ollen edes vitsin vuoksi puhua köyhistä. Huonoimminkin palkatuissa juristin ammateissa päädytään helposti yli 5 000 euron bruttokuukausipalkkaan. Sen ylle sijoittuu noin 10 % väestöstä, mitä usein pidetään hyvätuloisuuden määritelmänä. Lakimiesten keskipalkka pyörii noin 6 000 eurossa, ja Lakimiesliiton suositus vastavalmistuneelle on tänä vuonna 4030 / kk. Eli se köyhyydestä - varataan termi niille, joilla oikeasti on tiukkaa. Lakimieskoulutuksen hankkineiden kannattaa siis miettiä rahan sijaan sitä, minkälaisissa työtehtävissä viihtyisivät parhaiten ja miten koulutuksen kautta saadun hyvän saisi kiertämään takaisin yhteiskuntaan ja maapallolle.

Pykälän inspehtori Heikki Pihlajamäki vastaa palstalla oikkarin mieltä askarruttaviin kysymyksiin. Lähetä kysymyksesi Heikille: intervivios@pykala.fi tai Pykälän nettisivuilla olevalla lomakkeella.

INTER VIVOS 4/2016

PERHONEN

erhonen hyvästeli kesän haikein siivin mutta tuntokarvat innosta täristen, kun takuuvarma merkki syksystä oli taas täällä. Pienin ennakkoluuloin Perhonen liihotti kohti uusia juoruja, eihän syksystä nyt mitään tulisi väärissä tiloissa. Lopulta ne perinteikkään punssinhuuruiset kinkerit eivät pettäneet tänäkään vuonna ja myös Perhosen on tunnustettava uusi koti varsin mukavasti toimivaksi! Auringon laskettua hiipi yksi jos toinenkin puuma esille. Perhonen kovasti myös nautti voidessaan seurata suloäänisen eks-tilaneidon ja sporttisen järjestäjänuorukaisen bakteerikannan vaihtoa, eikä kakkoseksi jäänyt missään nimessä muuan mehiläisen tavoin kukasta kukkaan hyppinyt herrasmies. Ja jo vain tuntokarvat värähtivät kun Perhonen näki viime vuodelta huudellun mussukkaisen kaksikon oikeasti yhdessä! <3 Vaan kyllä illan kohokohdaksi voitaneen kruunata saniteettitiloihin suunnanneen phuksipojan löydös. Vessan oven avatessaan hänen kuului kohdanneen kaksi vuosikurssilaistaan erityisen läheisissä tunnelmissa. Ah nuorta rakkautta ensisilmäyksellä! Ilta kantoi perhosen korviin myös varsin hupaisan huhun hallituksen pesunkestävyyttä välittömästi tutustumisvisiitillään testanneesta hieman pahoinvointisesta neitokaisesta. Onneksi nämä kahvit juodaan vain kerran vuodessa! Lakimiesliiton infosta Perhonen tahtoisi kovasti tietää, millaista maksua vastaan oli legendaarinen Sillistila saatu taas pykälistien haltuun. Mutta onnekas sattuma 10 vuoden porttikiellon lyhentyminen muutamaan kuukauteen oli jokaiselle paikalla olijalle. Vähemmän onnessaan lienee ollut eräs roteva vaaleahiuksen phuksi, jota saanee kuitenkin tähtäystaidoistaan kiittää. Laatoitus osui näet nätisti suoraan tanssilattian viereiseen jätesäkkiin, eikä se lopulta aina niin positiivisen nuorukaisen menoa näyttänyt haittaavan. Sitä hyvää puolestaan esitteli vapaapäivästään ilon irti ottanut yleisasioiden kapteenineito, jonka paita ei pysynyt millään päällä tanssilattialla. Vauhtia täynnä olleen PhuksiViikon viimeisiä päiviä vietettiin pikkusiskojemme kanssa. Potkupallonpeluussa Pykälän oma joukkue oli voitokas ja kotiintuliaisina mukaan tarttui niin poika kuin ikuisesti mieleen painuvat muistot kentän laidalla kyynelehtivistä Codexfaneista. Nähtiinpä joukossa myös yksi takinkääntäjä, joka Pykälän ylivoimaisuuden edessä taipui toteamaan kaikkien huulilla olleet sanat: “Codex on niin lame!”. Voi mitä urheilujuhlan riemua! Seuraavana päivänä revanssia otettiin välittömästi yhteisissä bileissä. Voitokas

INTER VIVOS 4/2016

ilta ei ainakaan ollut flipin kuningattarelle, niin moni nuorukainen kun tuntui kehuvan paremmilla kupin keikauttamistaidoillaan. Kiljavalta todistetusti ei jää jäljelle muuta kuin kertomuksia, ja tänä vuonna ne olivatkin harvinaisen maukkaita! Perhonen arvaa, että minnet ovat ainakin hukassa vauhdikkaasti iloiseen mökkimielialaan päässeiltä emänniltä ja toivoo, että yö vei mukanaan muistot kyseenalaisen karmivasta vaatemausta myös kaikilta kanssamökkeilijöiltä. Tarinat kertovat, että rakkautta tiettävästi saivat tahoillaan ainakin suloinen kamerapoju sekä reissun kuokkavieraihin lukeutuva kirjastoa huoliva nuorukainen. Vaan eipä valinnanvara ollut phuksipojissakaan yhtään sen huonompi, ja codex-bileiden jatkoilla guliksen kainaloonsa kaapannut muumineiti oli vaikeuksissa päätöksensä kanssa. Loppujen lopuksi kokeiltua taisi tulla yhden jos toisenkin mökkeilijän suutelutaidot. Sen sijaan toiselle hallituksen phuksivastaavalle ei tuntunut uusi vuosikerta maistuvan, niin vahvasti vältteli hän innokkaan nuorukaisen lannistumattomia lähentely-yrityksiä. Aamun sarastaessa muistojen lisäksi poissa olivat myös kaksi mökkeilijää, joista onneksi molemmat löytyivät lopulta turvassa. Perhonen jännittyneenä kuitenkin yhä odottaa tietoa Kiljavalta takaisin sivistyksen pariin johtaneen taksimatkan rahallisesta arvosta. Syksyn avajaisissa oli tarjolla jälleen kuplivaa enemmän kuin riittävästi ja se näkyi myös illan tunnelmassa. Pykälistit pistivät jalalla koreasti näissä syksyn fiineimmissä illanistujaisissa ja Perhonen ylpeänä tarkasteli joukon edesottamuksia. Erästä nuorta artistia kovasti muistuttava phuksipoika näkyi lähekkäin niin vanhemman tieteenharjoittajan kuin myös sisarjärjestömme edustajan kanssa. Vaan eipä ollut ainoa! Jopa hurmoksellisuuteen asti yltyvää bakteerikannan vaihtoa tuntui näkyvän joka puolella. Erään pariskunnan menoa tiskiä vasten ei saanut lannistumaan edes baarimikkojen paheksuvat katseet. Ja mikä olisikaan ilta ilman tanssimista på bordet. Hämärästi perhonen myös muistaa aamuyön pikkutunneilla jakaneensa taksin erään ujoja vilkaisuja toisiinsa suunnanneen parivaljakon kanssa. Alkusyksy näyttää lupaavalta, ja ei hätää, Perhonen skippaa talviunet tänäkin vuonna ja liihottaa kohti tulevaa talvea, vauhdikkaampia juhlia ja toivottavasti entistäkin mehevämpiä juoruja! Me näemme taas pian! <3 Perhonen

INTER VIVOS 4/2016