Inter Vivos 1/2021

INTER VIVOS Pykälä ry:n jäsenlehti

1/2021

INTER VIVOS 1/2021 4 PÄÄKIRJOITUS 5

BONUS PATER FAMILIAS

6

EXPERTO CREDITE

7

HALLITUKSEN PALSTA

8

OPINTOEDUNVALVONNAN PALSTA

10

HELPIN PALSTA

11

TOTILLA TAVATAAN

12

PÄIVIN PALSTA

14

POIKKEUKSELLINEN PHUKSIVUOSI

16

MIKÄ IHMEEN DISCORD?

18

PYKÄLISTI JA HYY

19

KESKINKERTAINEN OIKKARI: HUIJARISYNDROOMA

20 RUOKAVINKKEJÄ

2

22

ONNITTELUT VALMISTUMISESTA HELINÄ TEITTINEN!

24

SIHTEERI KYSELEE

INTER VIVOS 1/2021

19

20

22

24 PYKÄLÄN TOIMISTO

JULKAISIJA

SÄHKÖPOSTIOSOITE

Pykälä ry

intervivos@pykala.fi

PÄÄTOIMITTAJA

ILMOITUSMYYNTI

Mannerheimintie 3 B, 00100 Helsinki +358 9 278 5003 (katso tarkemmat tiedot aukioloajasta nettisivuiltamme)

Lauri Teräsvuori lauri.terasvuori@pykala.fi

Yrityssuhdetoimikunta yrityssuhdetoimikunta@pykala.fi

Lehti saa HYYn järjestölehtitukea.

TAITTO

MEDIATIEDOT

Marika Nieminen marika.nieminen@pykala.fi

www.pykala.fi/julkaisut/mediakortti PAINO

KANNEN KUVA

Teemu Hakala

Ellington Printing Oy

INTER VIVOS 1/2021

3

PÄÄKIRJOITUS:

VOIKO ARKEA RAKASTAA? Noin puoli vuosikymmentä sitten äidinkielen ylioppilaskirjoituksissani kirjoitin esseen aiheesta ”Voiko arkea rakastaa?”. Tällaiset filosofis-psykologiset – jopa yltiöhumanistiset – esseeaiheet ovat sittemmin vaihtuneet rikosoikeudellisen tahallisuuden alarajan selvittämiseen ja oikeustieteelliseen näkökulmaan. Ottamatta kantaa esseiden kirjoittamiseen, on äidinkielen esseeaiheeni edelleen ajankohtainen. Myös itse arki on muuttunut viidessä vuodessa huomattavasti lukiolaisen elämästä akateemiseen vapauteen. Arkea onkin hyvä pysähtyä pohtimaan erityisesti näinä poikkeuksellisina aikoina.

Lukiolaisen viikko muodostuu koulupäivien täyttämistä arkipäivistä ja lähtökohtaisesti vapaista viikonlopuista. Arkipäivät on helppo tarkastaa lukujärjestyksestä; viikonloppuna päivät muistaa siitä, kuinka paljon on aikaa jäljellä valonnopeudella eteen tulevaan maanantaihin.

Samoin aikuisena arki yleensä muodostuu työpäivistä ja viikonlopusta – jos ei pahemmin joudu kelmuttamaan. Väliin jää yliopisto-opinnot, joiden aikana arki, viikonloput, loma ja työ menettävät helposti merkityksensä – kaikki päivät ovat melko samanlaisia eikä eroa arjen ja loman välille ole helppo tehdä. Juhlien sijoittuessa keskelle viikkoa, on viikonloppuna tehtävä töitä ja opiskeltava. Omat vapaapäivänsä voi pitää vaikkapa tiistaina ja keskiviikkona, varsinkin, jos opiskelua ei rytmitä luennot ja pienryhmät.

Olen itse elänyt tähänastiset opiskeluvuoteni vähät välittämättä viikonpäivistä tai arjen ja vapaapäivien erottamisesta. Kalenterini on täyttynyt erinäisistä Pykälä-aktiviteeteista ja vapaa-ajallani olen pyrkinyt opiskelemaan. En ole varsinaisesti harrastanut mitään, sillä Pykälä on tarjonnut monenlaista täytettä elämääni. Säännöllisen päivärytmin ja rutiinin tilalla on ollut kalenterin aktiivinen päivittäminen tulevista menoista.

Noin vuosi sitten kalenterini kuitenkin tyhjeni yllättäen pandemian keskeyttäessä Pykälän toi-

4

INTER VIVOS 1/2021

minnan. Erityisesti keväällä tilanne oli selkeä: toimintaa ei tule olemaan. Siirryin Pykälän täyttämästä elämästä sosiaalisen etäisyyden ottamiseen. Opin nauttimaan säännöllisistä rytmeistä, rutiinista ja jopa opiskelusta, kun siihen pystyi keskittymään ja tekemään omalla tahdillaan.

Etäopinnot, vähentyneet menot ja lisääntynyt omassa seurassa oleminen voivat opettaa paljon myös normaalioloja varten. Omia työskentelytapoja, elämän prioriteetteja ja arkea on hyvä pysähtyä välillä pohtimaan ja miettiä, onko tyytyväinen omaan elämäänsä ja tekemiinsä valintoihin. Itseään kannattaa kuunnella, sillä oma hyvinvointi on elämän kulmakiviä. Sosiaalisten kontaktien vähentyessä hyvinvointia saattaa joutua rakentamaan erilaiselta kantilta, minkä vuoksi itsereflektio ja itseensä keskittyminen ovat erityisen tärkeitä.

Joka tapauksessa myös poikkeusolojen tunnelin päässä näkyy valoa. Vaikkei se vielä olisi valoa kohti normaalioloja, on se vähintään auringon valoa, joka johdattaa meidät kohti lähestyvää kevättä ja kesää. Akkuja kannattaa jo ladata varmuuden vuoksi täyteen; normaalioloissa kalenteri jälleen täyttyy erinäisistä menoista, Pykälän aktiviteeteista, kavereiden näkemisestä tai asiakastapaamisista. Lopulta arkea kannattaa rakastaa tai vähintään opetella siihen, koska arjesta ei koskaan pääse eroon. Siksi se kannattaa rakentaa omaa hyvinvointia tukevaksi.

Hyvää kevättä!

Lauri Teräsvuori Päätoimittaja

BONUS PATER FAMILIAS:

MITÄ SINÄ HALUAT? Jodelin palstoilla kysellään usein kiperiä kysymyksiä, kuten ”onko tsuppailu välttämätöntä”, ”kannattaako arvosanoihin panostaa” ja ”kannattaako järjestötoimintaan lähteä mukaan”, joihin odotetaan tyhjentäviä vastauksia. Ainut oikea vastaus on kuitenkin: ”se riippuu”. Kuten ihmisillä yleensä, myös oikkareilla on vain tietty määrä aikaa päivässä ja päiviä elämässä. Kaikkea ei pysty tekemään samaan aikaan eikä kaikkea voi priorisoida. Priorisointi nimenomaan tarkoittaa asioiden järjestämistä tärkeysjärjestykseen. Prioriteetti onkin syystä yksikkö, ei monikko. Kun kaikki on tärkeää, mikään ei ole tärkeää.

Elämää voisi kuvailla – kuten kuulemma myös työsuhdetta – tyhjänä säiliönä. Kun sen täyttää nyrkin kokoisilla kivillä, vaikuttaa säiliö olevan hyvinkin pian täynnä. Tosiasiallisestihan säiliö ei kuitenkaan ole läheskään täynnä, vaan kaatamalla säiliöön soraa, asettuu sora kivien väliin jääneisiin koloihin. Toimenpiteen voi luonnollisesti uusia kaatamalla säiliöön hienoa hiekkaa.

Vertauksessa kivet edustavat luonnollisesti elämämme kulmakiviä, asioita, jotka ovat meille kaikkein tärkeimpiä. Hyviä esimerkkejä ovat muun muassa terveys, perhe, ystävät ja unelmien toteuttaminen. Tärkeimpänä opetuksena vertauksessa on oikea priorisointi. Jos ei keskity omiin elämän kulmakiviinsä ja pidä huolta, että asettaa ne ensimmäisenä säiliöön, eivät ne enää sinne soran ja hiekan jälkeen mahdu.

Koronatilanne on ollut raskas, ja maailma on muuttunut huomattavan paljon verrattain lyhyessä ajassa. Tämän lisäksi monet ovat juuri aloittaneet opintonsa, valmistumassa tai kokevat muita murroksia elämässään. Juuri tällaiset tilanteet ovat hyviä itsereflektoinnin hetkiä.

Itsereflektio on tärkeätä nimenomaan siksi, että priorisointi olisi mahdollista. Jos elämänsä täyttää toissijaisilla pikkuasioilla ja sivuseikoilla, eli vertauksessamme soralla ja hiekalla, ei tärkeimmille ja merkittävimmille asioille enää jää tilaa. Siinä missä itsereflektointi on tarpeellista tärkeiden asioiden

tunnistamiseksi ja priorisoinnin mahdollistamiseksi, vain jatkuva itsereflektio avaa tien onneen, koska prioriteetit muuttuvat ajan saatossa.

Esimerkiksi omalla kohdallani olen muuttanut prioriteettejani jo phuksivuonnani. Kun pääsin oikikseen, suurimpana prioriteettinani oli valmistua. Kysyttyäni itseltäni haluanko ennemmin valmistua nopeasti vai nauttia opiskelijaelämästä ja luoda uusia ihmissuhteita, kääntyikin tilanne päälaelleen. En enää stressannut valmistumisesta, koska tiedostin saavani jotain vielä arvokkaampaa vastineeksi myöhäisemmästä valmistumispäivästä, enkä enää pakottanut itseäni käymään kahta kurssia samaan aikaan. Heti kouluun päästyäni aloin myös innokkaasti hakemaan tsuppipaikkaa.

Itsereflektion jälkeen päätin jälleen painottaa ainutkertaista opiskelijaelämää CV-merkinnän sijaan ja jatkoin liukuvamman työajan töissä.

Keskustelut muun muassa tsuppailun tarpeellisuudesta ja arvosanoista keskittyvät lähes poikkeuksetta muiden näkökulmasta rakennettuihin odotuksiin. Keskustelussa ponnahtaa usein esiin työnantajien odotukset hyvistä arvosanoista tai valmistuneen työkokemuksesta trainee-jaksoilta. Omia opintoja, töitä ja muuta elämää koskevia päätöksiä ja priorisointeja tehdään pitkälti näiden – muiden asettamien – odotusten pohjalta. Kysymys on kuitenkin sinun elämästäsi, sinun säiliöstäsi ja sinun prioriteeteistasi. Muiden odotukset on hyvä tiedostaa, mutta ne ovat täysin toissijaisia helposti unohtuvan ja kaikkein tärkeimmän kysymyksen rinnalla: mitä sinä haluat?

Teemu Lehti Hallituksen puheenjohtaja

INTER VIVOS 1/2021

5

EXPERTO CREDITE:

OPINTOVASTAAVAN KATSAUS UUTEEN VUOTEEN Vuosi 2021 on alkanut jo tutuksi tulleella tavalla etäopiskelun parissa. Vaikka etänä opiskelu ei itsessään olisikaan juurikaan normaalia tilannetta raskaampaa, moni on selvästi uupunut tilanteen myötä. Vähäiset ihmiskontaktit, kirjastojen ja muiden tilojen sulkeminen sekä siitä johtuva jatkuva kotona oleminen kuormittavat ja tekevät opintojen suorittamisesta aikaisempaa haastavampaa. Arjesta puuttuvat rutiinit, eikä opiskelukavereita pääse tapaamaan ainakaan fyysisesti.

Tästä huolimatta olemme kuitenkin pärjänneet vaikeassa tilanteessa hienosti ja jokainen voi sen ansiosta olla itsestään ylpeä. Rokotteet antavat toivoa normaalitilaan siirtymisestä, ja keväinen aurinko paistaa päivä toisensa jälkeen hieman pidempään. Toivon, että jokainen pykälisti jaksaa ponnistella vielä hetken, sillä mikäli ennusteisiin on luottaminen, niin ennen pitkää pääsemmekin jo takaisin Porthaniaan! Kannustan myös jokaista jakamaan parhaat vinkkinsä kotona opiskeluun ja arjen piristämiseen; ainakin itselleni on osoittautunut hyväksi ratkaisuksi rakentaa erillinen toimiva työpiste ja noudattaa myös etätyöskentelyssä jonkinlaista aikataulua ja rutiineja.

Vaikka moni kaipaakin jo takaisin luentosaleihin ja kirjastoon, on etäopiskelussa myös hyvätkin puolensa, jotka olisi ehdottoman opiskelijaystävällistä säilyttää myös takaisin normaalitilaan siirryttäessä. Poikkeuksellinen globaali tilanne on antanut meille uusia näkökulmia ja taitoja niin opiskeluun kuin myös muihinkin elämän eri tilanteisiin ja siten avannut oven myös opetuksen kehittämiseen aivan uudenlaisella tavalla.

Olemme opiskelijoina kovin moninainen joukko erilaisia oppijoita. Meillä on kaikilla myös omat haasteemme opiskelussa: joku ei välttämättä opiskele omalla äidinkielellään ja joku toinen taas saattaa kokea luentojen etenevän hieman liian nopeasti. Joillakin kursseilla jo käytössä olevat luentotallenteet mahdollistavat opiskeli6

INTER VIVOS 1/2021

jalle opiskelun räätälöimisen itselleen sopivaan tahtiin. Opiskelijan mahdollisuuksia osallistua luennoille joustavoittaisi myös se, jos luennoille olisi mahdollista osallistua luentosalissa istumisen lisäksi esimerkiksi streamin välityksellä. On äärimmäisen tärkeää huomioida yliopistossa opiskelevien erilaiset elämäntilanteet ja järjestää – mikäli mahdollista – opetus sellaisella tavalla, että jokaisella on siihen esteettömästi mahdollisuus osallistua.

Opiskelijalähtöisessä opetuksessa avainideana onkin vastata jokaisen opiskelijan yksilöllisiin tarpeisiin. Pidänkin erityisen toivottavana, että opetustamme kehitettäessä nämä asiat huomioitaisiin ja että pyrittäisiin säilyttämään poikkeustilasta normaalitilaan siirryttäessä niitä elementtejä, jotka ovat osoittautuneet toimiviksi.

Haastavasta tilanteesta huolimatta odotan innolla tulevaa vuotta opintovastaavana ja olen varma, että edunvalvonnassa tulee nousemaan esiin paljon tärkeitä teemoja kevään edetessä.

Niin valtakunnallisesti kuin myös oman tiedekuntamme sisällä on tärkeää huomioida jatkuvasti muutkin ajankohtaiset aiheet ja edunvalvonnan kokonaiskuva, vaikka pääpaino olisikin vielä toistaiseksi etäopetuksen toteutuksessa.

Toivotan vielä lopuksi kaikille paljon tsemppiä opintoihin, kyllä valoa näkyy jo tunnelin päässä!

Riina Rönkkö Opintovastaava

HALLITUKSEN PALSTA:

MITEN PALAUDUMME PANDEMIASTA? YLE julkaisi keskiviikkona 29.1.2020 uutisartikkelin otsikolla ”Suomen ensimmäinen koronavirustartunta varmistui, THL: Tapaus valitettava, mutta ei odottamaton”. Artikkelissa kerrottiin, kuinka Wuhanista kotoisin oleva turisti oli kolme päivää sitten alkanut oireilla ja kuinka tartunnalle mahdollisesti altistuneita oli yhteensä noin 15. Samassa artikkelissa oli jälkeenpäin arvioituna hyytävällä tavalla turhaksi rauhoitteluksi osoittautunut lausunto: ”Kiinan ulkopuolisiin tapauksiin on liittynyt äärimmäisen vähän jatkotartuntoja, THL muistuttaa”.

Muistan itse tässä vaiheessa ajatelleeni suunnilleen niin, että onhan näitä pandemioitaollut lähimenneisyydessäkin, eikä niistä mitään konkreettista haittaa ole silloin aiheutunut. Ei tulevarmaan aiheutumaan nytkään, pohdin.

Samanlainen kuvitelma tuntui olevan suurimmalla osalla ihmisistä. Saimme pykälänpunaiset haalarit, kun YLE:n artikkelista oli kulunut vähän yli viikko. Ai että sitä fiilistä.

Tasan viikko haalaribileistä eteenpäin yritin saada aamuyöllä nukuttua bussissa, joka oli Pikkulaskiaisen jäljiltä matkalla Turusta Helsinkiin. Bussi oli täynnä jotakuinkin samanlaisen projektin äärellä kamppailevia pykälistejä, kyltereitä ja prodekolaisia. Olisinpa tässä vaiheessa tiennyt, että olen juuri viettämässä koko kevään viimeisiä hetkiä haalarit päällä.

Olisin varmaan väkisin pitänyt yllä Logomossa jatkoilla pauhanneen Aviciin ”Levels” -biisin tunnelmaa, vaikka tiesinkin alle kuuden tunnin päästä olevani jo Sauronin valvovan silmän alla.

Pikakelataan helmikuuhun 2021. Pikkulaskiaisen jälkeen kaappiin laitetut haalarit käväisivät pikaisesti päällä syksyn 2020 phuksiviikolla, jonka jälkeen ne pääsivätkin takaisin samankaapin hyllylle. Tällä hetkellä näyttää vahvasti siltä, että ne myös pysyvät siellä vähintään ensisyksyyn saakka, vaikka pääministeri Sanna Marin väläyttikin Turun Sanomien haastat-

telussa uskovansa, että koronarajoituksia voidaan alkaa purkamaan jo ennen kuin Suomen rokotekattavuus saavuttaa 70 prosentin rajapyykin. En uskalla uskoa ennen kuin näen.

Mikäli rajoitukset isoilta osin ensi syksyyn mennessä puretaan, olemme kaiken tämän tuloksena opiskelijayhteisönä todella ison haasteen edessä.

Miten palaudumme pandemiasta? Tilanne tulee olemaan tämä: meillä on vuosikurssi, jolta vietiin puolet phuksivuodesta, vuosikurssi, joka on käytännössä jäänyt kokonaan paitsi omasta phuksivuodestaan ja näiden lisäksi täysin uusi kasa opiskelijoita, jotka odottavat tapahtumiin pääsemistä todennäköisesti enemmän kuin yksikään aikaisempi vuosikurssi, vanhempia pykälistejä unohtamatta. Tuleviin tapahtumiin tulee olemaan ennennäkemätön tungos. Ratkaisuja tähän ongelmaan onkin huomattavasti vaikeampi listata. Ehkä lyömme lekan kerhotilojen ison salin takaseinään ja laajennumme lounaissuuntaan? Ehkä valiokunnatideoivat ja järjestävät triplamäärän tapahtumia? Tai ehkä pystytämme viereiselle Flow-festivaalien tapahtuma-alueena tunnetulle Suvilahden betonikentälle koko syksyksi oman festivaaliteltan?

Oli ratkaisu mikä hyvänsä, on niitä jo aktiivisesti pohdittava ja sellainen lopulta löydettävä.

Annan toki edellä esitellyt ideat ilmaiseksi yhdistyksen käyttöön, mutta uskon siihen, että keksimme vielä vähän parempiakin. Yhden asian toivon kuitenkin olevan jo tässä vaiheessa selvää. Pykälä tulee palautumaan pandemiasta yhdessä.

I’ve got a good feeling.

Teemu Hakala Tiedotusvastaava

INTER VIVOS 1/2021

7

OPINTOEDUNVALVONTATOIMIKUNNAN PALSTA:

TERVEISIÄ EDUNVALVONNASTA! Uusi vuosi, uudet kujeet – ja uusi palsta Inter Vivosiin! Tällä palstalla on jalo tarkoitus: pitää Pykälän jäsenet ajantasaisena siitä, mitä edunvalvontarintamalla tapahtuu. Edunvalvontatyöstä iso osa on jäsenistölle melko näkymätöntä vaikutus- ja lobbaamistyötä, joka tapahtuu pitkälti sähköpostien, kokouksien ja erilaisten tapaamisten muodossa. Kainona toiveenamme onkin, että kirjoittamalla Inter Vivosiin voimme tuoda jäsenistön tietoon enemmän sitä, mitä, milloin ja missä edunvalvontatyötä tehdään ja miten opiskelijoiden huolia ja murheita viedään tiedekunnan suuntaan.

Edunvalvontatoimikunta toimii osana opintovaliokuntaa, mutta muodostaa myös oman, itsenäisen kokonaisuutensa. Edunvalvontatoimikuntaan kuuluvat edunvalvontavastaavat (3kpl), opintovastaava ja edellisen vuoden opintovastaava. Tämä tarkoittaa vuonna 2021 sitä, että edunvalvontatoimikuntaan kuuluvat edunvalvontavastaavat Jere Mattila (KOPO-vastaava),

KOPO-VASTAAVA JERE Olen Jere, tämän vuoden koulutuspoliittinen vastaava, eli tuttavallisemmin KOPO-vastaava.

Kun Oskari ja Sofia keskittyvät ensisijaisesti tiedekuntaan ja koulutusohjelmiin liittyviin asioihin, minulle jäävät pääasiassa valtakunnalliset asiat ja kannanottojen laatiminen. Opetuksen kehittäminen kuuluu enemmän tai vähemmän jokaisen edunvalvontavastaavan tehtäviin.

Olennainen osa tehtäviäni on seurata yhteiskunnallista keskustelua ja poliittisia hankkeita. Tarvittaessa valmistelen Pykälän kantoja esille nouseviin teemoihin yhdessä edunvalvontatoimikunnan kanssa.

Muutamia 8

INTER VIVOS 1/2021

Oskari Ruohonen (ON-vastaava), Sofia Selkämaa (OTM-vastaava), Riina Rönkkö (opintovastaava 2021) ja Saara Palo (opintovastaava 2020).

Edunvalvontatoimikunta kokoustaa säännöllisesti ja lisäksi edunvalvonnan kuulumisia käsitellään opintovaliokunnan kokouksissa (jotka ovat kaikille avoimia, tervetuloa!).

Tässä ensimmäisessä numerossa esittelemme itsemme, vastuualueemme ja mihin asioihin haluamme kiinnittää huomiota edunvalvonnassa 2021. Tulevissa numeroissa kirjoitamme vuorotellen edunvalvonnan kuulumisia, tarkoituksenamme tuoda edunvalvontaa näkyvämmäksi opiskelijatasolla. Kuten aina, meidät tavoittaa yhteisestä sähköpostiosoitteesta opintoedunvalvonta@pykala.fi ja henkilökohtaisesti etunimi. sukunimi@pykala.fi. Lisäksi meidät saa kiinni Facebookista lähettämällä viestiä Opinto-ketulle. erityisesti KOPO-vastaavalle tuttuja ikuisuusaiheita ovat opiskelijavalinnat, sisäänottomäärät ja opintojen maksuttomuus. Pyrin osaltani pitämään huolen myös siitä, että toimikunnan tekemä edunvalvontatyö tehdään näkyväksi niin opiskelijoille kuin tiedekunnan ulkopuolellakin.

Kannustankin jokaista pykälistiä rohkeasti osallistumaan keskusteluun esimerkiksi Twitterissä. Oikeustieteen opetuksen kehittämisestä ja oikeudellisista teemoista kiinnostuneille hyviä aihetunnisteita ovat mm. #oikis, #oikeustiede ja #juristitwitter. Löydät Pykälän Twitteristä käyttäjänimellä @Pykalary.

ON-VASTAAVA OSKARI Toimin tänä vuonna edunvalvontatoimikunnassa vastuualueenani ON-koulutusohjelmaan liittyvä edunvalvonta. Viime vuonna toimin KOPO-vastaavana, ja koska kiinnostus edunvalvontaa kohtaan on edelleen suurta, päätin jatkaa tänä vuonna edunvalvontatoimikunnassa toises-

vampaa.

sa roolissa. ON-vastaavan tehtävä vaikutti kiinnostavalta ja sopivalta, koska uskon, että minulla on koulutusohjelman kehittämiseen paljon annettavaa ja ennen kaikkea olen hyvin kiinnostunut tekemään jokaisen opiskelijan arjesta ja opiskelusta suju-

Keskeisiin tehtäviini kuuluu erityisesti opintokyselyn järjestäminen kaksi kertaa vuodessa, yhteistyössä muun edunvalvontatoimikunnan, sekä Codexin ja Justuksen kanssa. Tämän lisäksi toimin opiskelijaedustajana ON-koulutusohjelman johtoryhmässä, ja pyrin myös sitä kautta edistämään opiskelijoiden etua tiedekunnassa.

Pyrin myös tarvittaessa olemaan yhteydessä mahdollisten ongelmatapausten tiimoilta esimerkiksi opetushenkilökuntaan tai koulutussuunnittelijoihin.

Suurimpana yksittäisenä teemanani keväälle pidän erityisesti etäopetuksen toimivuuden parantamista. Viime kevät ja vielä syksykin meni täysin ymmärrettävästi harjoitellessa, mutta kun tilanteen kanssa on eletty jo vuosi, pitäisi homman alkaa toimia. Etäopetuksen laatu ja esimerkiksi tenttien vaatimustaso ovat vaihdelleet liian rajusti, ja tähän tulee saada muutos.

Minuun voi ottaa yhteyttä kaikissa ON-koulutusohjelmaan liittyvissä ongelmissa tai kysymyksissä. Parhaiten minut saa kiinni sähköpostilla osoitteesta ON-vastaava@pykala.fi.

OTM-VASTAAVA SOFIA Olen Sofia ja toimin tänä vuonna yhtenä edunvalvontavastaavista. Sisäisen työnjakomme mukaan vastuulleni jää erityisesti maisterivaiheen edunvalvonta, johon koenkin erityistä paloa!

Hain mukaan tähän toimintaan, sillä huolimatta jo kypsästä neljännestä (ei sentään ännännestä) opiskeluvuodesta huolimatta rinnassani sykkii

edelleen sydän Pykälälle ja intoa riittää vielä yhteisen hyvän rakentamiseen.

Kuten jo totesin alussa, vastuullani on maisterivaiheen edunvalvonta. Koen olevani tähän ideaalissa vaiheessa, sillä puuhailen jo itsekin maisteriopintojen parissa. Maisterivaiheessa pakollisia kursseja on enää vähän ja suurin huomio on projektissa, johon opiskelija muun muassa kirjoittaa gradun. Tästä syystä yhtenä pääpainopisteistäni onkin projekteihin keskittyminen: millaisia projekteja tarjotaan, milloin niitä tarjotaan ja millä kriteereillä niihin haetaan. Yksittäisinä teemoina projekteihin liittyen voisi nostaa sen, että projektihaun kriteerit saataisiin läpinäkyviksi ja jokaiselle opiskelijalle mieluinen projektipaikka. Projektien ulkopuolelta haluaisin keskittyä myös maisterivalinnaisten tarjontaan: millaisia valinnaisia tarjotaan, ovatko ne mielekkäitä ja pääsevätkö opiskelijat haluamilleen kursseille. Yhtenä rajaavana tekijänä on totta kai resurssit, mutta haluaisin mahdollisuuksien mukaan kannustaa tiedekuntaa ajattelemaan myös valinnaisten suhteen luovasti: esimerkiksi monissa muissa tiedekunnissa hyödynnetään laajalti itsenäisesti suoritettavia verkkokursseja, vertaisarviointeja tai nauhoitettuja luentoja samankaltaisten resurssiongelmien ratkaisuun.

Konkreettisina toimina keväällä on osaltani ainakin opintokyselyn toteuttaminen yhdessä Oskarin kanssa (johon tulee uutena IBL- ja GGLopiskelijoille suunnattu kysely sekä perinteiseen opintokyselyyn lisättävä erillinen osio koskien maisterivaihetta). Lisäksi syksyn opetustarjonta lyödään lukkoon keväällä, johon keskittyy omalta osaltani tietysti maisterivaiheen opintotarjonta. Lisäksi toimin varsinaisena jäsenenä IBLjohtor yhmässä ja varajäseninä GGL- ja OTMjohtoryhmissä.

Jos tulee mitä tahansa liittyen maisterivaiheen opintoihin, tiedätte kenelle laittaa viestiä!

INTER VIVOS 1/2021

9

HELPIN PALSTA:

ELÄMÄÄ (ETÄ)EDUSTAJISTOSSA Uusi toimintavuosi ylioppilaskuntamme uusille edaattoreille on alkanut mielenkiintoisten etänä kampanjoitujen, mutta kokonaisuutena HELPin kannalta loistavasti sujuneiden vaalien jälkeen. Perinteisestä kalenterivuotta noudattavasta järjestötoiminnasta poiketen pääsimme käytännön kokoustamiseen kiinni jo ennen vuodenvaihdetta joulukuussa. Ennen ensimmäistä suurelta tuntuvaa edustajiston kokousta, eli edaria, uusi edustajisto, eli kaikki 60 koko HYYn opiskelijoiden mandaattia käyttävää edaattoria, perehtyi toimenkuvaansa kolmessa verkkoperehdytyksessä. Ensimmäisessä osassa käsiteltiin edustajiston toimintatapoja ja tulevan vuoden agendaa ja toisessa koulutuksessa syvennyttiin vaikuttamisen paikkoihin ja keinoihin. Kolmannessa iltakoulussa vielä opimme HYYn taloudesta sekä Ylvan toiminnasta ja tulevaisuudennäkymistä.

No mutta, sitten niihin edareihin! Edaattoriura korkattiin heti kahdella edustajiston Zoomissa pidetyllä kokouksella joulukuun aikana.

Ensimmäisen edarin sisällöistä nostettakoon HYYn vuoden 2021 hallituksen valinta sekä tavoiteohjelman hyväksyminen muutoksineen.

Tavoiteohjelmasta ja siihen halutuista muutosesityksistä nousi antoisaa keskustelua, eikä lukuisten puheenvuorojen ja äänestysten edari edes venynyt villeimpien veikkausten mukaan yli puolenyön (vain 5,5h kokous!).

Joulukuun toisesta edarista maininnan arvoisia päätöksiä ovat ylioppilaskunnan uuden talousjohtajan sekä puheenjohtajiston valinta sekä monien talousasioiden vahvistaminen koskemaan tulevaa vuotta. Hyväksyttiin niin Ylvan sijoitus- ja riskipuitteet kuin talousarvioesitys ja jäsenmaksun summakin!

Pitkä joululoma kului, ja koitti odotettu vuosi 2021 sekä tammikuun edari. Edustajiston osalta odotukset kohdistuivat viime syksynä työstetyn 10

INTER VIVOS 1/2021

Omistajastrategian vahvistamiseen sekä Linjapaperin päivittämisprosessin aloittamiseen lähetekeskustelulla. Eri ryhmät ja yksittäiset edaattorit saivat kertoa toiveistaan niin vuonna 2017 kokoon kasatun linjapaperin sisällöistä sekä päivittämistyöskentelystä. Kevään tulevien kokousten aiheita ovat muun muassa uuden Keskipitkän aikavälin taloussuunnitelman sekä tilinpäätösten vahvistaminen ja HY:n hallituksen opiskelijajäsenten valinta.

Elämä edustajistossa on kokonaisuudessaan ollut vaalien alla pohdiskellun kaltaista: kiinnostavan vaikuttavaa sekä nopeatempoisen antoisaa, tosin muutamalla nettiongelmalla ja äänestysjärjestelmän takkuamisella höystettynä.

Eikä edaattoriarki ole ollut pelkästään itsestään ruudun äärellä istumista, sillä muita ryhmäläisiä on päässyt näkemään HELPin ryhmäkokouksissa ennen varsinaisia edareita (tosin vain virtuaalisesti). Kokousten aikanakin ryhmächatit vilkkuvat eri välilehdissä, kunhan saa järjesteltyä kaiken oleellisen näkyville ruudulle – tai mieluiten kahdelle.

Lisää edustajistoelämää ja ajankohtaisuuksia löydät HELPin sometileiltä, instagramista @edustajistoryhmahelp ja Facebookista luonnollisesti Edustajistoryhmä HELP -sivulta.

Helppiläisten puolesta vaikuttavaa alkuvuotta toivottaen, Riikka Kokko Edustajistoryhmä HELP:n tiedottaja

TOTILLA TAVATAAN:

PÖTYÄ PÖYTÄÄN, PUOLUEET Tavan takaa riidellään, onko oikein sanoa perussuomalaisia äärioikeistolaiseksi puolueeksi.

Taloustieteilijät ovat arvioineet perussuomalaisen talouspolitiikan linjan vasemmistolaiseksi, mikä sekoittaa pakkaa entisestään. Kostoksi Jussi Halla-aho on kutsunut vihreitä ääriliikkeeksi.

Eräällä tavalla eduskunta onkin ääriään myöten täynnä, ja äänestäjät ovat äärettömän kyllästyneitä. Mitä vaihtoehtoja leimakirveille ja äärietuliitteelle voisi olla?

Ehkä Suomen puoluekenttä pitäisi uudistaa vastaamaan niitä asioita, jotka suomalaisille ovat oikeasti tärkeitä. Ensimmäisenä olisi syytä perustaa laskiaispullahillopuolue ja laskiaispullamantelimassapuolue eli tuttavallisemmin hillosilmät ja mantelinmaiskuttajat. Ennen kuin tyrmäät ajatuksen täysin päättömänä, mietipä uudestaan!

Hillosilmät puolustaisivat vimmalla tukia kotimaiselle marjastukselle, ja taustavaikuttajina puolueessa olisi elintarviketeollisuuden edustajia. Toisin sanoen jäljet johtavat sylttytehtaaseen.

Puolueen vaalislogan olisi tässä konservatiivisessa keskustapuolueessa tietysti vanhoilliselta kuulostava ”Oletko sinä mies vai marjanpoimija?”

Toinen luontainen jako tapahtuisi joulutorttujen kohdalla. Konservatiivisen torttuideologian kannattajat hyväksyvät vain luumuhillolla kuorrutettuja tähtitorttuja. Tämä sanamuoto ilmenee ikivanhasta reseptikirjasta, josta kaikki muukin Pyhä Totuus löytyy. Hieman pehmeämpi puolue olisi luumuhilloruusut, joiden joulua ei pilaa se, vaikka joulutorttu ei olisikaan tähden muodossa – tärkeämpää on solidaarisuus joulutorttujen välillä. Nämä kaksi puoluetta, luumutähdet ja luumuruusukkeet, voisivat aika ajoin muodostaa hallituksen.

suostu yhteistyöhön. Muiden joulutorttupuolueiden on vaikea nähdä yhteistä arvopohjaa gorgonzolaviikunahillotorttujen kanssa. Niiden mukaan kyseisen pienpuolueen ehdotukset ulkomaisten marjojen sulkemisesta Suomen torttukulttuurin ulkopuolelle rikkoo Suomea koskevia kansainvälisiä sopimuksia.

Oppositiossa kohtaloaan voivottelisi kansallinen juustoliitto, joka kipuilee luumutähtien ja luumuruusukkeiden hallitustaipaleella, eikä sille heru kannatusta. Juustoliitto ei tunnu saavan rivejään kasaan, sillä saman puolueen alla majailevat perinteikkäät uunijuustot, yritteliäät maitojuustot, työssäkäyvät juhannusjuustot ja nuoret Eurooppa-myönteiset leipäjuustot. Puolueella on hieman porvarillinen maine juuston heittämisestä katolle, eikä puolueen kuntavaalislogan ”Aikainen lintu madon nappaa – mutta vasta toinen hiiri saa juuston” sytytä äänestäjiä.

Noh, ehkä haaveeni vallankäytön keskittämisestä elintarvikkeiden ympärille ei toteudu ihan lähipäivinä. Tästä huolimatta on tärkeää, että jokainen äänestää tulevissa kuntavaaleissa. Kunnissa ja kaupungeissa päätetään keskeisimmistä elämäämme liittyvistä asioista. Jokaisen ääni on merkityksellinen.

Jopa niiden, jotka eivät pidä mantelimassasta laskiaispullissa.

Totti Hämäläinen

Kolmantena olisi pienpuolue gorgonzolaviikunahillojoulutortut, joiden kanssa kukaan ei INTER VIVOS 1/2021

11

PÄIVIN PALSTA:

INSPEHTORIN KEVÄTTERVEHDYS: ETÄOPISKELUA VUODEN AJAN – MITEN YLLÄPIDÄN OPISKELUMOTIVAATIOTA? Tämän lehden julkaisuaikana tulee kuluneeksi vuosi siitä, kun siirryimme covid-19-pandemian vuoksi etäopiskeluun. Kukapa olisi tuolloin arvannut, että pandemian aiheuttamat rajoitukset tulevat kestämään näin pitkään.

Etäopetusta edellyttävä tilanne on vaatinut opiskelijoilta erilaisia opiskelutaitoja kuin aikaisempi läsnäoloon pohjautuva opiskelu. Opetuksen kuunteleminen verkosta on monen kohdalla johtanut multitaskingiin, jossa luennon kuuntelemisen ohella hoidetaan sähköposteja, yritetään lukea tenttiin, tehdään kotitöitä ja viestitellään kavereille.

Moni sortuu multitaskingia yrittäessään multipaskingiin, jossa tehdään samanaikaisesti montaa asiaa paskasti. Tälle ilmiölle tyypillistä on, että se ”Uuvuttaa tekijänsä, mistään ei tule valmista ja se keskeneräinenkin on ihan paskaa.” (- Joni Jaakkola, Twitter).

Tehokkaassa etäopiskelussa korostuvat suunnitelmallisuus, systemaattisuus, päämäärätietoisuus ja itsesäätelytaidot. Kannattaa noudattaa jonkinlaista päivärytmiä ja miettiä, mikä on tärkein opiskelutehtävä ja varata sille aikaa. Muun muassa näitä tekijöitä käsittelinkin edellisessä kirjoituksessani.

12

INTER VIVOS 1/2021

Entä miten ylläpitää opiskelumotivaatiota tilanteessa, jossa elävän elämän kontaktit opiskelukavereiden ja opetushenkilökunnan kanssa ovat vähäiset, ja päivittäinen elämänpiiri on rajoittunut pitkälti kotioloihin?

Motivaatiossa on kyse toimintaa suuntaavista, ylläpitävistä ja estävistä tekijöistä.

Motivaatio-sanalla viitataan käyttäytymistä virittävien ja ohjaavien tekijöiden järjestelmään, jossa vietit, tarpeet, halut ja sisäiset yllykkeet ohjaavat päämääräsuuntautunutta toimintaa. Myös palkkiot tai rangaistukset voivat toimia motiiveina. Monen ihmisen helmasynti on välittömän mielihyvän tavoittelu, vaikka se saattaa estää myöhemmän, paljon tärkeämmän tavoitteen saavuttamisen.

Motivaatio voidaan jakaa sisäiseen ja ulkoiseen. Sisäisestä motivaatiosta on kysymys, kun opiskelija opiskelee siksi, että oppiminen itsessään on mielekästä ja palkitsevaa.

Ulkoisella motivaatiolla tarkoitetaan tilannetta, jossa opiskelija opiskelee ulkoisten palkkioiden toivossa tai "sanktioiden" pelossa. Ulkoiset motiivit voivat perustua suoranaiseen pakkoon tai toiminnan tärkeyden ja hyödyllisyyden ymmärtämiseen. Ulkoisia motiiveja voivat olla esimerkiksi valmistuminen arvostettuun, mieluisaan tai hyvin palkattuun ammattiin, arvonannon osoitukset muilta ihmisiltä, opintolainahyvityksen saaminen tai opintotukikuukausien loppuminen. Ulkoisen motivaation vuoksi aloitettu opiskelutehtävä voi muuttua sisäi-

seen motivaatioon perustuvaksi esimerkiksi silloin, kun ulkoisen pakon vuoksi tiettyä opintokokonaisuutta suorittamaan ryhtynyt opiskelija innostuukin aiheesta sekä kokee toiminnan palkitsevaksi ja oppimisen mielekkääksi. Useat ihmiset eivät pysty parhaimpaansa pelkästään sisäisen motivaation vuoksi, vaan ulkoinen motivaatio toimii lisätehosteena.

Tapaamiset opiskelukavereiden kanssa innostavat ja mahdollistavat vertaistuen saamisen. Niitä kannattaa ehdottaa omaaloitteisesti ja aktiivisesti. Graduntekijöiden kannattaa pyytää ohjauspalaveria, jos ajatus kiertää kehää tai työ ei muusta syystä edisty.

Onnistuneesti saavutetut osa- tai välitavoitteet lisäävät motivaatiota. Siksi kannattaakin pilkkoa opiskelu pienempiin osakokonaisuuksiin. Itselläni oli opiskeluaikana tavoitteena lukea tenttiin 100 sivua joka päivä. Lukeminen oli hidasta, koska asia oli uutta. Kävimme kaveriporukalla tauolla 15–20 sivun välein ja aika usein keskustelimme tauon aikana siitä, mitä olimme lukeneet, tai mitä jonkun aineen tenteissä oli aiemmin kysytty. Jos luin päivän urakan nopeasti, pääsin palkinnoksi aikaisemmin harrastusten tai kavereiden pariin. Jos taas vitkuttelin, jouduin tinkimään vapaa-ajastani. Tiettyyn kellonaikaan alkava harrastus toimi hyvänä ulkoisena motivaattorina suorittaa opiskelupäivä tehokkaasti. Tässä toki auttoi sekin, että minun opiskeluaikanani ei ollut kännyköitä eikä internetiä.

vän tekemisestä seuraa. Tavoitteen voi myös visualisoida vaikka näkemällä itsensä mieluisassa työpaikassa työn touhussa. Kannattaa sopia tapaamisia opiskelukavereiden kanssa ja luoda itselleen pientä painetta asettamalla välitavoitteita. Siistiin työtilaan ja hyviin opiskeluvälineisiin kannattaa satsata, jos se suinkin on mahdollista. Illalla voi listata muutaman pienen seuraavan päivän aikana tehtävän asian, joiden tekeminen sitten tuottaa onnistumisen tunteen.

Aloittaminen on usein vaikeinta, ja tehtävä sujuu monesti ennakoitua paremmin, kun siihen vain ryhtyy.

Kannattaa olla itselleen armollinen. Jokainen kärsii joskus motivaation puutteesta ja vitkuttelee sellaisiinkin tehtäviin ryhtymistä, joiden tekemisestä on itselleen ilmeistä hyötyä. On suotavaa rentoutua välillä ja olla murehtimatta opinnoista. Kun ei opiskele, kannattaa nauttia vapaa-ajasta hyvällä mielellä eikä harmitella sitä, että ei tee sillä hetkellä mitään hyödyllistä. Sen sijaan, että miettisi, mitä kaikkea taas jäi tekemättä, voi iloita niistä pienistäkin asioista, joita on saanut tehtyä.

Opiskelu etenee sitä paremmin, mitä useampia sisäisiä ja ulkoisia motivointitekijöitä tehtävien suorittamiseen liittyy. Mielenkiintoiseksi koetut ja hyvin edistyvät opinnot vahvistavat jo itsessään motivaatiota.

Jos motivaation löytäminen on vaikeaa, kannattaa miettiä, mitä hyvää tietyn tehtä-

INTER VIVOS 1/2021

13

POIKKEUKSELLINEN PHUKSIVUOSI TEKSTI MILJA HYPPÖNEN KUVAT MILJA HYPPÖNEN JA RONJA FLINK Jos joku olisi vuosi sitten kertonut minulle, miltä ensimmäinen yliopistovuoteni tulee näyttämään, uskallan väittää, etten olisi uskonut. Keväällä pääsykokeeseen poikkeuksellisissa oloissa valmistautuessa uskottelin itselleni, että opiskelupaikan saatuani myös maailmantilanne tulee normalisoitumaan ja kaikki phuksivuodelle asetetut odotukset tulevat täyttymään. No, kuten jokainen varmasti tietää, näin ei valitettavasti käynyt. Elämme edelleen tilanteessa, jossa tulevasta ei ole varmuutta. Kun nyt talven pian kääntyessä kevääksi väläytellään tietoa tulevan syksyn mahdollisesta etätoteutuksesta, täytyy itsestään kaivaa viimeinenkin motivaation ripe, etteivät ajatukset käänny epätoivon puolelle.

tuva opiskelu mahdollistavat aikatauluttamisen joustavasti omien menojen mukaan, ja moodletenteissä painopiste on soveltavampi kuin perinteisissä salitenteissä. En usko, että ilman etätoteutusta olisin tehnyt näinkään paljon työvuoroja entiseen työpaikkaani, saati olisi lähdössä tulevalla viikolla Rukalle nauttimaan talvesta.

Ennen marraskuussa tapahtunutta rajoitusten tiukentamista etäopiskelu oli mahdollista toteuttaa kirjastossa. Tämä oli erittäin palkitsevaa, sillä kirjasto-opiskelu mahdollisti selkeämmän aikatauluttamisen ja sosiaaliset kontaktit esimerkiksi unarilounaiden parissa. Opiskelinkin syksyllä suurimmaksi osin kirjastossa, mutta niiden sulkeuduttua lähes kaikki toiminta on siirtynyt yksiön seinien sisään. Olen onnekkaassa asemassa, sillä syksyn orientoitumisen yhteydessä tutustuin joukkoon ihmisiä, joita saan tänä päivänä kutsua ystäviksi. Kaveriporukan yhteiset aamupalat, opiskeluhetket tai lukutauot niin yhdessä kuin Facetimenkin välityksellä tuovat piristystä päiviin ja auttavat jaksamaan tänä poikkeuksellisena aikana.

Tähänastisen phuksivuoteni aikana olen opiskelumielessä käynyt Porthaniassa kaksi kertaa. Ensimmäinen kerroista oli orientaatioviikolla ja toinen heti pian sen jälkeen, joten todettakoon, että vaikka Porthanian pyöröovet vertauskuvallisesti aukesivatkin kevään yhteishaun seurauksena, konkreettisesti tämä ei tapahtunut. Yksiössä päivittäisin puurtaminen saattaa välillä tuntua ylitsepääsemättömän raskaalta ja jopa turhauttaa. Siitä huolimatta etäopetuksessa on tietysti myös hyvät puolensa.

Luentojen tallentaminen ja läppärin välillä tapah-

VAPAA-AIKA

MILJA HYPPÖNEN

Vallitsevista olosuhteista huolimatta päätin syksyn alussa, että osallistun kaikkeen mahdolliseen, mitä Pykälässä järjestetään. Orientaatioviikon upeiden ulkotapahtumien lisäksi ehdin syksyn aikana osallistua muun muassa historian ensimmäisen kansainvälittömän viikon toimikuntaan, phuksisitseille, phuksiaisiin, syyskiljavalle sekä erinäisiin bondailuihin niin valiokuntien kuin kerhojen järjestäminä. Tämä kaikki oli minulle kullan arvoista, sillä tapahtumien kautta pääsin mukaan Pykälän toimintaan ja sain käsityksen siitä, mitä kaikkea normaali vuosi pitäisi sisällään. Olen päässyt mukaan myös haalaritoimikuntaan, vuoden 2021 ulkoasiainvaliokuntaan emännän roolissa sekä viimeisimpänä (muttei suinkaan vähäisimpänä) FCC Flippiin. Vaikka tapahtumasuunnittelu ja järkät ovat tällä hetkellä täysin jäissä, antaa mukanaolo kuitenkin toivoa tulevasta.

Olen äärettömän kiitollinen siitä, että minulla on ollut mahdollisuus tähän kaikkeen, mutta samaan aikaan surullinen siitä, että kaikilla tilanne ei ole ollut sama. Koronavuoden yksi ikävimmistä tosiasioista on se, että phuksien ryhmäytyminen

14

INTER VIVOS 1/2021

RONJA FLINK MILJA HYPPÖNEN

porukassa on jäänyt alusta asti täysin vajaaksi.

Kokoontumisrajoitusten mukaan toimiminen ei ole yksinkertaisesti mahdollistanut yli kahdensadan phuksin kokoontumista samaan paikkaan.

Olen kuitenkin luottavaisin mielin sen suhteen, että koronatilanteen hellittäessä saamme phuksien kesken nämä menetetyt kuukaudet takaisin ja pääsemme vielä kaikki tutustumaan toisiimme.

Vuosikurssimme on erittäin aktiivinen ja täynnä huikeita tyyppejä, joten olen varma, että huolehdimme korvaavien tapahtumien myötä ryhmäytymisestä sekä siitä, että jokainen tulee löytämään oman paikkansa ja porukkansa Pykälässä.

Kun korona marraskuun alussa pysäytti totaalisesti kaikki pienenkin joukon tapahtumat, täytyi luovuus viedä jälleen seuraavalle tasolle. Vaikka Zoom-tapahtumat saattavat äkkiseltään kuulostaa vain epätoivoiselta yritykseltä korvata normaalit tapahtumat, väitän, että paremman puutteessa niistä voi saada revittyä vaikka mitä irti. Tähän mennessä olen osallistunut erinäisiin Zoom-bondailuihin ja -kokouksiin, eikä niistä ole jäänyt hauskuutta puuttumaan. Toki myönnän, että vaihtaisin Zoom-tapahtumat mahdollisuuden tullessa silmänräpäyksessä normaaliin arkeen, mutta pandemiatilanteen koskettaessa meitä kaikkia täytyy jokainen kivi kääntää ja ottaa ilo irti myös vaihtoehtoisista tavoista. Zoomissa tapahtuva hengailu mahdollistaa auttamatta myös osallistumisen kauempana tai vaikka karanteenissa oleville, joten ne ovat tapahtumia mistä kenenkään ei tarvitse jäädä paitsi.

taa aikaa koronan jälkeen. Syksyllä tälle keväälle suunnitellut tapahtumat näyttävät siirtyvän jälleen eteenpäin ja kevään normaalin kaavan tapahtumat siirtyvän ensi syksylle. Vaikka aika, jossa elämme onkin epävarmaa ja turhauttavaa, minulla on vahva usko siihen, että maailmantilanteen palautuessa jälleen normaaliksi jokainen phuksivuotensa vuonna 2020 aloittanut tulee saamaan nämä menetetyt kuukaudet takaisin. Pidetään siis usko yllä ja pysytään positiivisina - koronatilanne helpottaa vielä! ∎

Koronasta huolimatta kulunut vuosi on opiskelupaikan vastaanottamisesta lähtien ollut elämäni paras. Yhteisöllisyys, joka syntyy samanhenkisen joukon löytäessä toisensa, on jotain aivan käsittämättömän suurta. Tästä syystä en malta odotINTER VIVOS 1/2021

15

MIKÄ IHMEEN DISCORD? Kello lyö 4:30 perjantaisena aamuna samalla, kun poistun äänikanavalta suunnatakseni unten maille. Miten tässä menikin taas näin myöhään? Takana on reilut yhdeksän tuntia pelailua ja satunnaista keskustelua pykälistiporukalla Pykälän omalla Discord-kanavalla.

Ehkä unirytmin uhraaminen on kuitenkin tämän arvoista, sillä olihan se erittäin hauskaa.

Säännölliseksi muodostuneet torstai-iltaiset pelailut ovatkin saaneet oman paikkansa kalenterissani. Ei liene yllätys, että oikkariporukassa suurinta suosiota ovat nauttineet erilaiset sosiaaliseen deduktioon ja loogiseen päättelykykyyn pohjautuvat pelit, kuten Among Us ja Secret Hitler (joka pahimmillaan noin kolmen ja puolen tunnin jatkuvan väittelyn, vääntelyn ja kääntelyn jälkeen saa aivot uskomattomaan umpisolmuun). Mutta myös rennompaa meininkiä on tarjolla Jackboxin kaltaisten partypelien muodossa, mikäli mairitteleva mainospuheeni ei jostain kumman syystä herättäisikään palavaa kiinnostusta tuomioistuimen ulkopuoliseen väittelyyn ja valehteluun.

16

INTER VIVOS 1/2021

Kanavassa olisi kuitenkin potentiaalia täyttää vallitsevan tilanteen raivaamia aukkoja useammankin pykälistin almanakoista. Tämän tietopaketin tarkoituksena onkin edistää kanavan kasvua ja lisätä sen aktiivisuutta. Tiesitkö, että Pykälä tarjoaa myös tällaista toimintaa? Tiesitkö, että myös sinä olet lämpimästi tervetullut mukaan? Tiesitkö ylipäätään, että Pykälällä on oma Discord-kanavansa?

Siis mikä Discord?

Discord on ilmainen pikaviestintäohjelma, jonka kautta käyttäjät voivat puhua ja chattailla keskenään. Kuvittele Teams tai Slack, mutta ehkä hieman rennommalla ilmeellä ja sisällöllä. Tai Jodel, mutta oikeasti järkevänä keskustelualustana. Nimestään huolimatta Discord on erittäin toimiva tapa yhdistää yhteisön tai järjestön jäseniä etenkin silloin, kun fyysiset tapaamiset ovat kortilla. Discordissa keskustelua käydään nimimerkkien takaa, eikä omaa hen-

kilöllisyyttä ole mikään pakko paljastaa kenellekään.

En ole koskenut reaalimaailmaan sitten ala-asteen, voinko silti osallistua?

Mitä siellä voi sitten tehdä?

Totta kai. Kaipaan kaltaisiani, tervetuloa.

Mitä ikinä internetin ihmeellinen maailma meille nykypäivänä tarjoaakaan. Videopelit, lautapelit, seurapelit, jutustelu, ryhmätyöt, turnaukset ja jopa leffojen/sarjojen katselu on mahdollista porukalla. Discordin roolina on toimia yhteyden muodostavana linkkinä sinun ja muiden pykälistien välillä teidän tehdessä mitä ikinä sitten teettekin. Toiminnan suunnittelu ja kiinnostuneiden kartoittaminen taas käy chatin kautta vaivattomasti.

Eli siis taas jotain klikkijuttuja?

Mitä tarvitsen?

Internet-yhteydellä varustetun laitteen, mieluiten tietokoneen tai läppärin, sekä jonkinlaisen kauniin äänesi välittävän mikrofonin. Avoin mieli ja positiivinen asenne ovatkin jo bonusta.

Siinäpä kaikki.

Ei. Kaikille avoin ja tervetullut ilmapiiri on tärkeysjärjestyksessä ylimpänä. Jos vähänkään kiinnostaa hypätä menoon mukaan, hypätkää.

Mieluummin poistan koko kanavan kuin ylläpitäisin jonkinlaista klikkikulttuuria.

Olen suunnittelemassa X:ää, voinko hyötykäyttää Discordia?

Ehdottomasti, kanava on koko järjestön yhteinen ja nimenomaan järjestön toimintaan tarkoitettu. Jos kaipaatte tietoteknistä apua tai tukea tapahtuman järjestämisessä, laittakaa minulle viestiä. ∎ LAASTI

En ole koskenut peleihin sitten ala-asteen, voinko silti osallistua?

Totta kai. Peli-iltojen sisältö ja mahdolliset laitevaatimukset ovat suunniteltu nimenomaan niin, että jokainen voisi niihin osallistua. Itse pelien säännöt ja niksit opetetaan myös tarvittaessa. Ja vaikkei videopelit kiinnostaisi yhtään, on tarjolla lisäksi perinteisiä lautapelejäkin.

LIITY MUKAAN VAIKKA HETI! DISCORD.GG/WTZJCMKEYH INTER VIVOS 1/2021

17

PYKÄLISTI JA HYY TEKSTI TUOMAS AHO

Äänestitkö edustajistovaaleissa? Jos vastasit kysymykseen ”kyllä” hienoa! Jos taas vastasit kysymykseen ”ei”, ei se mitään. Kuulut harmillisen suurilukuiseen joukkoon pykälistejä, jotka jättivät äänestämättä. HYY on toimija, joka jää monelle pykälistille valitettavan kaukaiseksi. Tämä tapahtuu siitä huolimatta, että meistä jokainen on pakkojäsenyyden myötä Pykälän ohella myös HYYn jäsen. Voin rehellisesti sanoa, että tilanne oli sama myös allekirjoittaneella ennen valintaani HYYn hallitukseen vuodelle 2021. Tiesin kyllä sen, miten HYY toimii, sekä sen, miten Pykälä hyötyy HYYstä.

En kuitenkaan kokenut sitä itselleni kovin läheiseksi toimijaksi vietettyäni koko opiskeluaikani yksinomaan Pykälän eri toimielimissä ja kerhoissa. HYY ei aina näy kovin konkreettisesti Pykälän kaltaiselle isolle ja omat tilat omistavalle tiedekuntajärjestölle tai sen jäsenille. Silti HYY vaikuttaa meistä jokaisen opintoihin tavalla tai toisella.

Pykälän ensisijainen tehtävä on opiskelijoiden edunvalvonta, jota hoitaa Pykälässä OVK. Itse koen, että HYYn suurin anti pykälistille on se, miten HYY tukee OVK:ta sen tehtävissä. Suomen suurimpana ylioppilaskuntana HYY on ihannetilanteessa turboahdettu edunvalvontakoneisto, jolla on pääsy myös niihin pöytiin, joihin tiedekuntajärjestöllä ei aina ole. Viimeksi tämä näkyi käytännössä viime keväänä, jolloin HYY teki töitä sen eteen, ettei aloituspaikkojen määrää Helsingissä nostettaisi ainakaan resursseja kasvattamatta. Samoin HYY taisteli sen puolesta, että tiedekunnat saavat halutessaan järjestää pääsykokeet koronaturvallisella tavalla täyden todistusvalinnan sijasta. Tiivistäen voisi

siis sanoa, että Pykälän oma edunvalvonta keskittyy tiedekunnan tasolle ja HYYn vastaava yliopisto- ja valtakuntatasolle. Tämä myös edistää tiedonkulkua tulevista päätöksistä Pykälälle.

Muita asioita, joissa HYY tukee tiedekunta- ja ainejärjestöjä, on myös jokavuotinen tuutorien kouluttaminen, jossa HYY kantaa kortensa kekoon perinteisellä tuutorseikkailulla.

Toki HYY tekee myös paljon muuta kuin pelkkää edunvalvontaa. HYYn kiinteistötalous, tuttavallisemmin Ylva, omistaa lukuisia kiinteistöjä Helsingin keskustasta, joiden tuotoilla rahoitetaan ylioppilaskunnan toimintaa ja tavoitellaan HYYn jäsenmaksuttomuutta vuoteen 2025 mennessä. Osana Ylvaa toimii myös Unicafe, joka lienee lounaspaikkana tuttu vähintään lähes jokaiselle pykälistille. Itse toimin kuluvana vuonna HYYn hallituksessa nimenomaisesti hallituksen Ylva-vastaavana ja Ylvan hallintoneuvoston puheenjohtajana.

Edellä mainittujen lisäksi HYY toimii toisinaan aktiivisesti poliittisena toimijana myös yliopiston ulkopuolella, joka herättää monesti vahvoja tunteita puolesta ja vastaan. Vaikka itse koenkin HYYn roolin ensisijaisesti yliopiston sisäisenä toimijana, sen toiminta kuvastaa edustajiston mielipiteitä ja linjauksia, jonka takia kannustankin jokaista pykälistiä lähtemään mukaan ylioppilaskunnan toimintaan ja vaikuttamaan aktiivisesti ylioppilaskunnan ja yliopiston asioihin. Opiskelijoiden asemaa voi muokata haluamaansa suuntaan vain toimimalla aktiivisesti muutoksen eteen. ∎ Yllä oleva teksti ei ole HYYn virallinen kannanotto, vaan edustaa ainoastaan kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä.

KESKINKERTAINEN OIKKARI

HUIJARISYNDROOMAN SYÖVEREISSÄ KUVA PIXABAY / MYRIAMS PHOTOS Jokainen oikkari varmasti muistaa sen onnenhetken, kun sai kuulla päässeensä Helsingin oikeustieteelliseen. Se oli hetki, jolloin tunsi seisovansa maailman huipulla ja kaikki ovet tuntuivat avautuvan.

Pudotus siltä huipulta oli kuitenkin joillekin valtava; ensimmäiset julkisoikeuden tentit eivät sujuneet toivotulla menestyksellä, eikä oikein kavereitakaan ole löytynyt. Jodelista selviää, että kaikille muille on tipahdellut tenteistä helppoja vitosia lukematta, maailman paras kaveriporukka muodostui jo heti ensimmäisellä viikolla ja kaiken kukkuraksi töidenkin löytäminen on ollut aivan helppo nakki. Oikkariressukka tajuaa ehkä ensimmäistä kertaa elämässä olevansa ihan p***a.

Nihkeästi alkaneen phuksisyksyn takia päähän iskee jyskyttävä pelko siitä, milloin Helsingin yliopisto ilmoittaa sisään hyväksynnän olleen virhe ja opiskelupaikka perutaan. Miten voi olla, ettei haaveideni opiskelupaikassa menestykään ja yllättäen tuntuu, ettei osaakaan mitään, vaikka kuvitteli tämän olevan se mun juttu?

Luultavasti kyse ei edes ole siitä, että olisi tosiasiallisesti huono. Tuntuu vain siltä, että kaikki muut ovat parempia. Oikeustieteelliseen tullaan

läpi sellaisen seulan, jossa pärjäävät ne, jotka ovat motivoituneita tai lahjakkaita opiskelijoita.

Jotkut jopa molempia. Ei ihme, jos tällaisessa joukossa tuntee jäävänsä jalkoihin. Ne entiset koulujensa priimukset saattavatkin olla oikiksessa vain keskinkertaisia opiskelijoita.

Sitten kun kohdalle osuu vihdoin se ensimmäinen hyvä arvosana tentistä, niin Jodelin Pykälä-kanava täyttyy kommenteista, kuinka tämä tenttikierros oli naurettavaa läpsyttelyä ja tiedekunnan on vallannut arvosanainflaatio. Pilalla.

Niinpä tosiaan, pakkohan sen on olla tuuria, jos onnistuu saamaan hyvän arvosanan.

Koko oikiksen läpi rämpiminen tuntuu välillä vain loputtomalta taistelulta huijarisyndroomaa vastaan. Harvoin, jos koskaan tuntuu siltä, että on riittävän hyvä. Vaan kyllähän se niin on, että jos läpi pääsee, niin silloin on aivan riittävän hyvä. Ja vaikka ei pääsisi, niin tentit voi aina uusia.

Keskinkertainen oikkari on pakina-, avautumistai seuranhakupalsta, jonne voi kirjoittaa joko omalla nimellä tai nimimerkillä. Lähetä oma tekstisi toimitukselle osoitteeseen intervivos@ pykala.fi.

INTER VIVOS 1/2021

19

RUOKAVINKKEJÄ TEKSTI JULIA HÖYHTYÄ KUVAT JULIA HÖYHTYÄ

Lämpimänpaahteinen tomaattikeitto paprikalla & chilillä

ja timjamilla. Paahda, kunnes kasvikset ovat saaneet hyvin väriä, mutta älä polta niitä liian tummaksi.

Tarvitset: (useampi syöjä, isohko annos) -2 pakettia kirsikkatomaatteja -1 punainen paprika -1 sipuli -5 valkosipulin kynttä -1 punainen chili -3 tl oliiviöljyä suolalla ja pippurilla maustettuna + tuoretta timjamia hyppysellinen -1 purkki tomaattimurskaa -1 dl kasvislientä -2 dl kuohukermaa -suolaa, parikamaustetta ja pippuria

2. Lisää paahdetut kasvikset kattilaan. Lisää sekaan purkki tomaattimurskaa ja kasvisliemi.

Kiehauta.

Tee näin: 1. Paahda uunissa 200 asteessa kirsikkatomaatteja, paprikaa, pilkottua sipulia, pilkottuja valkosipulin kynsiä ja silputtua punaista chiliä siten, että kasvikset on pyöritelty ensin oliiviöljyssä, joka on maustettu suolalla, pippurilla

20

INTER VIVOS 1/2021

3. Lisää kuohukerma. Mausta paprikamausteella, pippurilla ja tarvittaessa suolalla. Soseuta sauvasekoittimella tasaiseksi.

4. Ripottele tarjoillessa päälle oliiviöljyä, yrttejä ja tuoreita kirsikkatomaatteja.

Laskiaispullat kinuskitäytteellä Tarvitset: (aineet useampaan pullaan) -tuoreita pullia (itsetehtyjä tai esipaistettuja pakasteesta, jotka paistat itse) -kermavaahtoa TAI kinuskimoussea -tomusokeria Kinuskitäytteeseen: -2 dl fariinisokeria -2 dl kuohukermaa

Valinnainen kinuskimousse: -1 ½ dl kuohukermaa -1 dl fariinisokeria -2 dl kuohukermaa -3 rkl vaniljakreemijauhetta Tee näin: Kinuskitäyte Mittaa fariinisokeri ja kerma kattilaan. Keitä välillä sekoitellen 10-15 minuuttia, kunnes kinuski paksuuntuu. Jäähdytä hyvin, kunnes kylmää. Levitä puolikkaan pullan päälle.

Valinnainen mousse Mittaa kuohukerma ja fariinisokeri kattilaan.

Kuumenna, kunnes seos kiehahtaa, mutta älä keitä sen kauemmin. Jäähdytä kylmäksi. Vaahdota kuohukerma. Vatkaa kylmä kinuskikastike vaahdoksi. Yhdistä vaahdot keskenään.

Sekoita joukkoon vaniljakreemijauhetta sen verran, että täyte muuttuu sopivan paksuksi (n. 3 rkl). Laita kermaa pullan väliin kinuskin päälle. Vaihtoehtoisesti voit käyttää myös tavallista kermavaahtoa pullan välissä.

Ripottele päälle tomusokeria ja nauti!

Vodkapasta mozzarellalla Tarvitset: (4 hlö) -pastaa neljälle -1 sipuli -2 valkosipulin kynttä -puolikas punainen chili -2 rkl oliiviöljyä -2 rkl paseerattua tomaattia -1 purkki tomaattimurskaa (esim. maustettua, kuten yrtti) -suolaa ja pippuria -2 tl struunamehua

-2 rkl vodkaa -2 dl kuohukermaa -1 rkl sokeria -kourallinen tuoretta basilikaa -buffalomozzarellaa päälle Tee näin: 1. Keitä pastaa neljälle. Jätä sivuun keitinvettä.

2. Silppua sipuli, valkosipulin kynnet ja puolikas chili pieneksi ja kuullota oliiviöljyssä.

2. Lisää paseerattu tomaatti sekä tomaattimurska. Anna ”karamellisoitua” pannulla n. 5 min.

3. Mausta suolalla, pippurilla ja sitruunamehulla.

4. Lisää vodka sekä kuohukerma. Lisää sokeri.

Anna hautua pari min.

5. Lisää 1/2-1 dl pastan keitinvettä (jos koostumus löysää, puolikas riittää, jos taas paksua niin lisää kokonainen desi).

6. Hauduta hetki ja lisää sitten pilkottu tuore basilika.

7. Lisää pasta ja sekoita. Tarjoile mozzarellan kanssa.

INTER VIVOS 1/2021

21

ONNITTELUT VALMISTUMISESTA HELINÄ TEITTINEN! HAASTATTELU LAURI LAATUNEN KUVAT RUBY NGUYEN JA TUOMAS RUDANKO

Pitkän linjan pykälisti Helinä Teittinen valmistui taannoin joulukuussa 2020 oikeustieteen maisteriksi. Helinä aloitti opintonsa vuonna 2014 ja on varmasti erityisesti monelle hieman vanhemmalle pykälistille tuttu toiminnastaan hallituksen opintovastaavana ja opintovaliokunnan puheenjohtajana 2016 sekä hallituksen puheenjohtajana 2017. Lisäksi Helinä on toiminut muun muassa yleisvaliokunnassa emäntänä vuonna 2015, Helsinki Law Review’n toimittajana ja varapäätoimittajana sekä tiedekuntatuutorina.

Mahtuipa opiskeluaikaiselle uralle myös vuoden kestänyt vaihto Münchenissä, kaksi työharjoittelua ulkomailla sekä visiitti Bergenin KV-viikolle 2015. Onkin ehdottomasti siis paikallaan reflektoida hetki ja kysellä Helinältä fiiliksiä kuluneista vuosista sekä valmistumisesta.

22

INTER VIVOS 1/2021

Onnea valmistumisesta! Miltä nyt tuntuu?

Kiitokset! Tuntuu vanhalta ja viisaalta.

Samanaikaisesti olen ehtinyt jo käydä läpi muutaman kriisin siitä, että nyt ei enää noin vain kokeillakaan uusia juttuja, singahdella ulkomaille tai käydä bileissä keskellä viikkoa.

Opiskeluaikojen nostalgisointi alkoi siis ennemmin kuin arvasinkaan.

Oletko aina haaveillut juristin urasta vai oliko oikikseen päätyminen pikemminkin monen sattuman takana?

Pienenä haaveilin itse asiassa luokanopettajan urasta, kun perheessä on ollut taipumusta siihen suuntaan. Lukiossa kuitenkin mietin asiaa uudelleen todeten, että luokanopettajan ura ei sittenkään ole minua varten. Pragmaattisena lukiolaisena lähestyin uravalintakysymystä sitä

kautta, missä vahvuuteni ovat (lukemisessa ja kirjoittamisessa) ja millaiset työnäkymät tutkinnolla saavuttaa.

Millainen graduprosessisi oli? Nautitko vai hajositko?

Loppupeleissä gradun kirjoittaminen oli minusta mukavaa ja palkitsevaa, vaikka aika hyvin sitä sai myös esimakua siitä, millaisia riittämättömyyden ja itseinhon tunteita sitä voi akateemisessa työssä kohdata. Väänsin gradua pääosin töiden ohella (mitä en oikein voi suositella kellekään). Ollessani harjoittelussa Brysselissä, Euroopan syksyisessä koronakeskuksessa, hyödynsin lockdownin aiheuttaman virikkeettömyyden tilan ja kirjoitin gradun valmiiksi – juuri sopivasti ennen tutkinnonuudistuksen siirtymäajan päättymistä!

Mitä jäät kaipaamaan opiskeluajoilta? Mitä taas et jää kaipaamaan?

Erityisellä lämmöllä muistelen opiskeluaikojen yhteisöllisyyttä – Pykälässä tapasi kavereita noin vain paikalle menemällä ja Unarissa, Unisportilla ja kirjastossa törmäsi lähes poikkeuksetta tuttuihin. Lisäksi oli hienoa, kun opiskelijana oli mahdollista kokeilla erilaisia juttuja: lähteä vaihtoon tai käydä harjoittelussa vuoroin yksityisellä ja vuoroin julkisella sektorilla.

Valmistuneena on puolestaan mukavaa, kun vapaa-aika on aidosti vapaata eikä ole ainainen huono omatunto siitä, että ei ole lukemassa tenttiin. Hiljattain olen innostunut käymään

ranskan tunneilla, mihin into ei opiskeluaikana yrityksistä huolimatta oikein riittänyt. Lisäksi duunikuviot ovat kiinnostavampia, kun tulee ihan vain tutkinnon ansiosta otetuksi vakavammin.

Kerro muutamia mieleenpainuvimpia muistoja ajoiltasi Pykälässä ja tiedekunnassa?

Erityisesti vuonna 2016 meillä oli hallituksen kokouksen jälkeen tapana jäädä aina hengailemaan Pykälään. Usein venyi niin pitkäksi, että jäimme yöksi Pykälään ja lähdimme sitten vasta seuraavana päivänä Pykälästä eteenpäin. Elävästi muistuu mieleen myös se, kun Codexilla tanssahtelin bileissä vähän turhan rajusti niin, että nilkka murtui. Minulle oli kuitenkin tärkeää päästä Pykälän kympille, joten juoksutapahtumassa linkutin kyynärsauvojen kanssa Töölönlahden kertaalleen ympäri.

Missä näet itsesi kymmenen vuoden kuluttua?

Vaikea kysymys. Jotenkin sitä toivoisi, että olisi kymmenen vuoden kuluttua töistään edelleen yhtä innoissaan kuin nyt ja että toisaalta osaisi ja uskaltaisi toteuttaa myös muita kuin työliitännäisiä unelmia.

Mitä valmistuneen ja viisaan vinkkejä antaisit meille nuoremmille pykälisteille?

Opiskelijana kannattaa kokeilla kaikkea mahdollista, mikä innostaa, sillä valmistuneena haahuilu pitää suorittaa jo paljon hillitymmin.

Korona-aikana tämä vaatii kuitenkin kurjaa kyllä aika paljon luovuutta ja pitkää pinnaa - eli isosti voimia, pykälistit! Voin vain kuvitella, miten ainutlaatuisia opiskelijabileet sitten ovat, kun tämä outo ajanjakso loppuu. ∎

INTER VIVOS 1/2021

23

SIHTEERI KUULUSTELEE Sihteeri kuulustelee on kaikkien tuntema perinteinen Inter Vivosin palsta. Jos olet kuitenkin juonut muistisi, niin tarkoituksena on kysellä pykälistien kuulumisia päivän polttavista aiheista. Usein kysymykset saattavat olla yhtä hämmentäviä ja vaikeita kuin velvarin tentissä. Toivon kysymysten ja vastausten herättävän hedelmällistä ja rakentavaa keskustelua Pykälän jodel-kanavalla.

Tämän numeron tulikokeeseen on vapaaehtoisesti ilmoittautunut muutama Strutsihallituksen jäsen (ja YPJ), jotka urheasti uhrasivat aikaansa kiperiin kysymyksiin vastaamalla.

Näihin kysymyksiin sihteeri halusi vastauksia: 1. Mikä on lempioluesi?

2. Hallitusvuotta on kulunut pari kuukautta. Mikä on yllättänyt ja millä stressitasolla olet tällä hetkellä?

3. Miten olet pyrkinyt lievittämään stressiä?

4. Seurustelisitko mieluiten teekkarin, lääkisläisen, kylterin vai oikkarin kanssa?

Maria Lonnakko, hallituksen jääkaappivastaava 1. Mikä tahansa alle viisi euroa maksava tuoppi, kunhan sitä voi nauttia kahta samaan aikaan.

2. Stressitaso on tällä hetkellä tasolla 2/12 ja epäilen, että vuoden lopussa se on kohonnut tasolle 12/12. Tähän asti virka on kuitenkin ollut kutakuinkin sitä, mitä odotinkin.

3. Olen pyrkinyt lieventämään stressiä pitämällä arjen ja juhlan balanssissa: rankat duunit vaativat rankat huvit.

4. Seurustelisin tietysti mieluiten jonkun kanssa, kenellä on ihana persoona, alanvalinnasta viis <3 24

INTER VIVOS 1/2021

Jesse ”Jésus” Viljanen, seniori, yhdistyksen puheenjohtaja 1. Olut ei varsinaisesti kuulu juomavalikoimaani, mutta Coronaan olen kyllä tutustunut jo vuosia sitten.

2. Pykälän suhteen stressitasot ovat edelleen matalalla. Ohjaksissa on hyvä jengi, niin mikäs tässä. Kummempia yllätyksiäkään ei ole tullut vastaan tai minun korviini.

3. Mä hiihdän, kun ei ole tilaisuuksia, joissa tarjota salmaria.

4. Oikkari sen olla pitää. Tai pitänee varmaan sanoa, että juristi.

Arttu Valkealahti, hallituksen raittiusvastaava 1. Kotimainen lager. Unpopular opinion: kaikki bulkkilagerit on yhtä hyviä.

2. Eipä ole sen suurempia ylläreitä tullut eteen!

Stressitaso hallitustyöskentelylle on ominaisesti korkeahko aika ajoin.

3. Lento Verdanskiin on aina hyvä.

4. Asianajajani on kieltänyt minua vastaamasta tähän kysymykseen.

3. Stressin lieventämisessä olen pyrkinyt priorisoimaan tärkeitä asioita elämässäni ja jättämään kiireen keskellä edes pieniä hetkiä, jotka pyhitän vain itselleni. Kyseessä voi olla puolen tunnin sauna tai kahden päivän mökkireissu ilman mitään elektroniikkaa (puhelinkin jää autoon), jolloin voi nollata luonnon keskellä.

4. "You don't sh*t where you eat" on hieno sananparsi, jonka opin mukaan oikkarit eivät olisi vaihtoehto. Valitettavasti tämä muodostuu ongelmaksi jos ei muuta tee kuin syö, eli tässä tapauksessa tapaa vain oikkareita. Kehen muuhun sitä sitten ihastuisi tai kenen kanssa styylaisi? Tässä hypoteettisessa tilanteessa suljen oikkarit surutta pois, jotta kumppanilla olisi erilainen työelämä ja perspektiivi. Samoin teekkarit jäävät ulos, koska hehän ovat kaikki tunnetusti miehiä. Lääkisläisen ja kylterin välinen kamppailu on tiukka, mutta myönnettäköön, että hoiva-aloihin usein yhdistettävät luonteenpiirteet, kuten muista välittäminen ja huolta pitäminen kuuluvat oman unelmanaisen luonteenpiirteiden listalle.

Yleistävään kysymykseen siis yleistävä vastaus: lääkisläinen.

Teemu ”lyhyesti vastaava” Lehti, hallituksen El Jefe 1. Erinomainen kysymys! Vaihtelee tilanteesta riippuen. Kun on parilla, vie Aecht schlenkerla rauchbier (urbock!) voiton, mutta sitsipöydässä kesän tuloa pohtiessa se on kaamea valinta.

Myös oluen lämpötilalla on merkitystä. Siinä missä vasta avattu, kylmä, Komandor on juomakelpoista, ei sitä lämpöisenä ja väljähtäneenä erota edes kusivedestä. Paras olut on siis joka tilanteeseen mukautuva, kylmänä ja lämpöisenä dokattavaksi tai nautittavaksi sopiva keskiketterä. Paras elintarvike riippuu kaupasta ja hintatasosta, mutta voittajaksi nostaisin laajalti saatavan ja edullisen Sandelsin.

2. Yhden koronan katkuisen hallitusvuoden tehneenä hallitustyö ei ole tuonut mukanaan sen ihmeempiä yllätyksiä. Alkuvuosi oli tapahtumien peruuntumisesta huolimatta kiireinen, mutta nyt helpottaa ja stressitaso on varmaan ainut ykkönen, jota en aio keväällä korottaa.

INTER VIVOS 1/2021

25

Teemu ”Hakis” Hakala, hallituksen it-tukihenkilö 1. Fat Lizard – Bikini Top American Wheat.

Kausituotteena se tuo väistämättä kesän mieleen. Välitän kuitenkin lähinnä vain siitä, että tilaan yhden enemmän kuin Mapu.

2. Vähän tällainen ”surprised pikachu” -meme, mutta hallitus, työt, koulu ja bändijutut on ollut kyllä raskasta yhdistää etäaikanakin. Stressitaso psykoosimittarilla mitattuna asteikolla 1 (ei psykoosia) – 5 (psykoosit tulilla) sanoisin, että hyvä medium+ (4).

3. Käväisin juuri porukoilla viikon tuulettumassa ja olen yrittänyt nauttia niistä kivoista jutuista, kuten studiolla olemisesta. Asiasta puhuminen myös oikeasti auttaa.

4. Ehdottomasti oikkarin. Oikkarius vaatii keskimäärin tietynlaista ajatusmaailmaa ja on erittäin kivaa, kun ne kohtaavat.

Myös sihteeri vastaa aina kaikkiin kysymyksiin, kuten varmasti tiesitkin jo.

1. Sihteerin lempiolut kuvaa myös häntä itseään. Pehmeä, vahva ja märkä. Kyseessä on totta kai Sandels. Shoutout myös Lidl:n Olut-oluelle.

2. Yllätyksenä on tullut ehkä kaikenlainen pieni sälä, mitä viran hommiin kuuluu. Virkani on hyvin kiireinen keväällä ja olenkin huomannut hiuksieni tippuvan päästäni. YRSU:n loistavat tulokset kuitenkin piristävät!

3. Hankin vähän aikaa sitten stressipallon ja hotjoogailen usein Teemun kanssa. Pyrin myös harrastamaan ankaraa ryyppäämistä aina kun ehdin.

4. Kaikki vaihtoehdot kuulostavat aivan liian älykkäiltä minulle. Teekkarit osaavat laskea, joka pelottaa minua. Lääkisläiset taas olisivat varmaan huolestuneita terveydentilastani ja nalkuttaisivat alkoholinkäytöstäni, joka lasketaan korkeintaan sosiaaliseksi etanolin nauttimiseksi! Vedän ehkä mieluummin kotiin päin enkä mene pimeälle puolelle (kylterit).

26

INTER VIVOS 1/2021

Ambitious minds working together makes all the difference.

JOIN US We’re thinking ahead for the next 120 years.

That’s where we need you. dittmar.fi/careers

Ota urallasi loikka ylöspäin.

Haluaisitko saada mielenkiintoisia työtehtäviä mukavassa työympäristössä ja olla osa sitoutunutta ja kansainvälisesti arvostettua tiimiä?

Veikko Myller: ”The Bull”

Olemme Suomen johtavia liikejuridiikkaan erikoistuneita asianajotoimistoja ja etsimme jatkuvasti joukkoomme opintojensa eri vaiheissa olevia opiskelijoita.

Jos kiinnostuit, lue lisää ja lähetä hakemus osoitteessa www.ww.fi/careers.

Autamme sinua ottamaan loikan kohti huippuammattilaisuutta.

www.ww.fi