Inter Vivos 3/2021

INTER VIVOS Pykälä ry:n jäsenlehti

3/2021

INTER VIVOS 3/2021 4 PÄÄKIRJOITUS 6

BONUS PATER FAMILIAS

7

EXPERTO CREDITE

8

HALLITUKSEN PALSTA

10

OPINTOEDUNVALVONNAN PALSTA

12

PÄIVIN PALSTA

14

TOTILLA TAVATAAN

16

OPISKELUA VIATTOMUUDEN AIKAAN, VANHASSA MAAILMASSA

18

KEKKOSEN VIIMEINEN SANA - KOVAA KRITIIKKIÄ YLIOPISTOA KOHTAAN

25

KILPAILUOIKEUDEN MURROS

28

PHUKSIVIIKKO 2021

30

UNOHTUMATON KANSAINVÄLITÖN VIIKKO

34

PUNSSIKAHVIEN PHUKSIGALLUP 2021

38

KESKINKERTAINEN OIKKARI

40 RUOKAVINKKEJÄ 44

2

SIHTEERI KUULUSTELEE

INTER VIVOS 2/2021

16

18

28

30 PYKÄLÄN TOIMISTO

JULKAISIJA

SÄHKÖPOSTIOSOITE

Pykälä ry

intervivos@pykala.fi

PÄÄTOIMITTAJA

ILMOITUSMYYNTI

Mannerheimintie 3 B, 00100 Helsinki +358 9 278 5003 (katso tarkemmat tiedot aukioloajasta nettisivuiltamme)

Lauri Teräsvuori lauri.terasvuori@pykala.fi

Yrityssuhdetoimikunta yrityssuhdetoimikunta@pykala.fi

Lehti saa HYYn järjestölehtitukea.

TAITTO

MEDIATIEDOT

Marika Nieminen marika.nieminen@pykala.fi

www.pykala.fi/julkaisut/mediakortti PAINO

KANNEN KUVA

Kuvagalleria

Mail & Print Partner Oy

INTER VIVOS 2/2021

3

PÄÄKIRJOITUS:

AINEJÄRJESTÖTOIMINNAN UUDET PELISÄÄNNÖT? Tuomas Niskakangas kirjoitti HS Vision esseessään 4.9.2021 maailmantalouden uusista pelisäännöistä. ”Maailmantaloudessa ei pitänyt olla juuri toivoa jäljellä, kun koronapandemia sekoitti sen. Elämme kuitenkin poikkeuksellisen pitkässä noususuhdanteessa, joka näyttää vain jatkuvan ja jatkuvan. Se on mahdollista ainoastaan siksi, että maailmantalouden pelisäännöt ovat menneet kokonaan uusiksi.”

Maailmantalouden lisäksi koronapandemia on muuttanut muitakin pelisääntöjä. Jalkapallossa vaihtoja saa nykyään tehdä kolmen sijasta viisi, eikä tästä poikkeussäännöstä ole muutosta vanhaan. Työnteon on huomattu luonnistuvan myös kotoa tai muusta etätyöpisteestä käsin. Pelisääntöjen uudistuminen on ollut tavanomaista nopeampaa poikkeuksellisten aikojen seurauksena.

Myös ainejärjestötoiminnan pelisäännöt ovat menneet sekaisin. Toiminnan kulmakivi, ”miksi keksiä pyörää uudestaan?” -periaate koki kolauksen, sillä useita vuosia käytetty pyörä oli soveltumaton uudessa maastossa liikkumiseen. Enää ei ole voitu katsoa, miten asiat on tehty ennen, sillä vertailukohtia ei ole ollut. Ainejärjestötoimintaan on perinteisesti kuulunut niin monien lankojen hallitsemista ja muuttujien selvittämistä, että improvisoinnille tai ajatustyöskentelylle on harvoin ollut aikaa.

Koronapandemian aikana aikaa on kuitenkin ollut. Jälkikäteen voi tosin todeta, että tilanteen ja erityisesti sen aikataulun ollessa niin epäselvä, oli haastavaa luoda pitkäaikaisempia suunnitelmia, Pykälän omia exit-suunnitelmia.

Tämä on ollut haastavaa alan ammattilaisillekin, joten parempaa suoriutumista ei liene voi vaatia Pykälältä ja sen toimijoilta.

Ainejärjestötoiminnan pelisäännöt ovat kuitenkin edelleen murroksessa. Vuosia kestänyt jatkuvuuden virta on hetkeksi keskeytetty, sillä hyvin perinteiseksi muodostunutta

4

INTER VIVOS 2/2021

vuosiaikataulua ei ole puoleentoista vuoteen pystytty noudattamaan. Jokaista tapahtumaa on arvioitava erikseen, uudelta kantilta, sillä vanhojen tapojen kopiointi ei joko ole mahdollista tai tarjoa parasta mahdollista lopputulosta.

Vuosijuhlia suunnitellaan nyt viidenteen eri ajankohtaan ja paikkaan, kansainväliseltä viikolta puuttuu kansainvälisyys ja kevään tapahtumia on siirretty syksyyn uusilla aikatauluilla.

Varsinaisesti uusia pelisääntöjä ei yksittäistapahtumista huolimatta ole luotu.

Suunta koronan jälkeiselle ajalle onkin avoin.

Mennäänkö vanhalla hyväksi todetulla pyörällä, kun jälleen siirrytään tavanomaiseen maastoon?

Vai keksitäänkö täysin uusi liikkumismuoto?

Sen näyttää loppuvuosi ja sen myötä valitut uudet ainejärjestötoimijat.

Hyvää syksyä kaikille!

Lauri Teräsvuori Päätoimittaja

Haluatko olla mukana rakentamassa parempaa työ- ja liike-elämää?

EY tarjoaa uramahdollisuuksia opiskelijoille, vastavalmistuneille ja kokeneille ammattilaisille monipuolisesti liikejuridiikan eri osaalueilta, esim. yritysjärjestelyiden, yhtiö- ja työoikeuden sekä tietosuojan parissa.

Meillä saat vastuuta ja pääset käsiksi monipuolisiin tehtäviin kansainvälisessä työympäristössä.

Haemme jatkuvasti eri alojen osaajia kasvavaan joukkoomme!

Lisätietoja EY:n tarjoamista mahdollisuuksista ja avoinna olevista työja harjoittelupaikoista löydät urasivuiltamme osoitteesta: ey.com/fi/careers

EY Careers Finland

eyficareers

BONUS PATER FAMILIAS:

VANHAT X PHUKSIT IV:n julkaisuhetkellä hallituskauteni alkaa olla lopuillaan ja menneitä vuosia reflektoidessa voin todeta, että elämä ei aina mene kuten suunnittele. Olen toiminut viimeisen kahden vuoden aikana Pykälän hallituksessa taloudenhoitajana ja nyt puheenjohtajana. Tarkoituksena oli viettää riemukkaita opiskeluvuosia täynnä tapahtumia, vuosijuhlia ja kanssakäymisiä niin Pykälistien kuin muidenkin oikkarijärjestöjen jäsenten kanssa samalla tehden töitä Pykälän eteen, jotta muutkin jäsenet saisivat Pykälältä yhtä paljon kuin se on antanut minulle.

Pari kuukautta sujui suunnitellusti, mutta yhtäkkiä korona valtasi tilan niin otsikoista, puheenaiheista kuin vapaa-ajastammekin.

Tapahtumia peruuntui, luennot siirtyivät etäilyksi ja paljon odotetuista oikkarijärjestöjen vujuista järjestettiin vain 1/7 juuri ennen kriisin alkua. Pykälähommista hävisivät bileet ja tapahtumat, mutta duunit jäivät – tai oikeastaan koronan takia lisääntyivät. Suuressa mittakaavassa asiaa ajatellessani huomaan jälleen näiden omien ongelmieni ja vastoinkäymisteni olevan melko mitättömiä. Korona ei ole vaikuttanut pelkästään meihin jokaiseen vain henkilökohtaisella tasolla vaan myös rakkaaseen yhdistykseemme ja sen rakenteisiin.

Vuoden 2020 phuksien saapuessa saimme Puppe-hallituksen kanssa järjestettyä syyskuun tapahtumat muokattuina, jotta phuksit pääsivät tutustumaan toisiinsa. Tämä oli helpotus, koska etenkin ensimmäisten kuukausien aikana luodaan ensimmäiset kaverisuhteet ja kontaktit, jotka ovat parhaimmillaan elinikäisiä. Tänä vuonna onnistuimme samassa ja poikkeavana järjestönä järjestimme phuksitapahtumat. En kuitenkaan ole valmis taputtamaan itseäni selkään kummankaan vuoden osalta, sillä molemmilla kerroilla tapahtumat järjestettiin vain phukseille henkilömäärien rajoittamiseksi, eikä vanhoja päästetty paikalle.

Se, että vanhat eivät pääse tapahtumiin ei ole vain vanhoilta pois, vaan myös phukseilta ja koko yhdistykseltä. Alkuun on sujuvaa tutustua omaan tutoriporukkaan ja vuosikurssiin, mutta vanhojen ollessa pois tapahtumista tutustuminen jää tähän. Tällöin oman vuosikurssin 6

INTER VIVOS 2/2021

kuplaan on helppo jäädä ja äärettömän moni potentiaalinen ystävyyssuhde jää syntymättä sekä monta loistavaa tyyppiä tapaamatta. Kun vuosikursseilla ei ole aitoa mahdollisuutta tutustua toisiinsa aiheuttaa tämä kahtiajakoa vuosikurssien välillä ja päässä saattaa alkaa pyöriä ajatus ”kehtaakohan tapahtumaan X mennä, jos siellä on vaan vanhoja/phukseja?” tai ”voinko liittyä tuon porukan keskusteluun, kun itse olen vanha/phuksi?”. Kehtaa ja voi, sillä pykälisti on pykälisti, vuosikurssiin katsomatta.

Artikkelini kirjoittamisen hetkellä rajoituksia on hieman löyhennetty ja kaikille pykälisteillä avoimia tapahtumia on jo onnistuttu järjestämään. Pykälässä on laajasti eri toimintoja ja bileiden lisäksi etenkin kerhot ja Spex ovat loistavia paikkoja tutustua uusiin pykäläkavereihin ykkösistä ännännen vuoden opiskelijoihin. Pykälän suurin vahvuus, ja paras asia mitä Pykälä voi tarjota, on sen jäsenet. Pykälällä on yli tuhatlukuinen jäsenistö, jossa on tyyppejä laidasta laitaan. Käyttäkää tätä hyväksenne ja tutustukaa toisiinne, vanhemmat tieteenharjoittajat nuorempiin ja toisin päin.

Uusia kiinnostavia pykälistejä on kaikkialla ja kaikilla vuosikursseilla. Nyt on täydellinen hetki tutustua tuleviin työkavereihin, uuteen ystävään tai kuka tietää esimerkiksi tulevaisuuden puolisoon. Osallistukaa siis laajasti teitä kiinnostaviin toimintoihimme, liittykää valiokuntaan, olkaa jossain Spexin tiimissä, osallistukaa kerhotoimintaan tai opintopiireihin ja ennen kaikkea tutustukaa teille uusiin Pykälisteihin – itse ainakin aion näin tehdä.

Tutustumisiin!

Teemu Lehti Hallituksen puheenjohtaja

EXPERTO CREDITE:

EDUNVALVONTA – MITÄ SE OIKEASTAAN TODELLISUUDESSA ON? Nyt kun uudet phuksitkin ovat päässeet opintoihin ja Pykälän toimintaan kiinni, on hyvä kerrata hieman sitä, mikä on yhdistyksemme tärkein tehtävä.

Edunvalvonta voi tuntua käsitteenä vieraalta, vaikka se koskettaakin läheisesti jokaista meistä. Jokaisella pykälistillä on mahdollisuus saada oma näkemyksensä opetuksesta tai muusta opintoihin liittyvästä asiasta välitettyä eteenpäin, vaikka ei konkreettisesti johtoryhmissä tai muissa päätöksiä tekevissä toimielimissä istuisikaan. Kaikki yhdistyksen jäsenet ovat aina lämpimästi tervetulleita keskustelemaan ajankohtaisista opintoasioista Opintovaliokunnan kokouksiin, ja lisäksi edunvalvontavastaaville sekä allekirjoittaneelle voi aina laittaa viestiä niin sähköpostitse, puhelimitse kuin vaikkapa Opinto-Ketunkin kautta.

Kuluneen vuoden aikana olemme olleet muun muassa mukana oikeustieteellisen alan itsearvioinnissa ja lukuisissa kokouksissa, kirjoittaneet kannanottoja, järjestäneet kyselyjä ja seuranneet ajankohtaisia opintoasioita. Kantavina teemoina on ollut opiskelijoiden hyvinvointi, yhdenvertaisuus ja opetuksen laadun kehittäminen.

Pitkään jatkuneet poikkeusolot ja etätyöskentely ovat jättäneet jälkensä opiskelijoiden jaksamiseen ja opetus ei luonnollisesti ole voinut vastata sitä, mitä se normaalioloissa olisi. Odotettavissa on, etteivät kaikki koronan vaikutukset opiskelijoiden hyvinvointiin ja mielenterveyteen näy välittömästi. Nähtäväksi jää myös se, kuinka irralliseksi yliopistoyhteisöstä suurimmaksi osaksi etänä ensimmäiset opintovuotensa suorittaneet kokevat itsensä. On helpotus, että tilanne näyttäisi nyt etenevän siihen suuntaan, että kaikki opetus voitaisiin järjestää normaalisti viimeistään keväällä.

toteutumisessa niin tiedekunnan sisällä kuin valtakunnallisestikin. Samat mahdollisuudet suorittaa opintoja, samat arviointikriteerit ja sama vaikeustaso tulisivat olla itsestäänselvyys kaikessa opetuksessa ja kaikkien oikeustieteen opiskelijoiden välillä. Erityisen tärkeänä asiana on korostunut myös koronan jälkeiseen aikaan liittyvä niin sanottu hybridimalli, jossa hyödyntäisimme lähiopetuksen ja etäopetuksen hyviä puolia laadukkaan ja joustavan opetuksen takaamiseksi.

Edunvalvonta tulee jatkumaan aktiivisena myös loppuvuoden ja ensi vuonna uudet toimijat pääsevätkin antamaan oman panoksensa toimintaan. On kuitenkin tärkeää muistaa, että edunvalvonnan tehokkaan toteutumisen varmistamiseksi jokaisen yhdistyksen jäsenen mielipide ja näkemys on tärkeää saada kuuluviin.

Haluan kannustaa jokaista olemaan aktiivinen epäkohtia huomatessaan ja laittamaan viestiä matalalla kynnyksellä – yhdessä varmistamme sen, että opiskelijat tulevat huomioiduksi jatkossakin!

Riina Rönkkö Opintovastaava

Olemme edunvalvontatyössä nostaneet esiin epäkohtia opiskelijoiden yhdenvertaisuuden INTER VIVOS 2/2021

7

HALLITUKSEN PALSTA:

JÄRJESTÖTOIMINTA ON KIVAA Joskus kuulee sanottavan, että järjestötoiminta kulminoituu vain nakkihommiin bileissä ja aamuyön loppusiivoukseen Pykälässä.

Sitä se joskus varsinkin bilevaliokunnissa on, mutta näistä huolimatta voin sanoa käsi sydämellä, että Pykälän toimintaan mukaan lähteminen antaa enemmän kuin ottaa. Järjestötoiminta on oikeasti erityisen hauskaa ja tarjoaa erityisen mahdollisuuden solmia uusia ystävyyssuhteita ja edistää järjestömme toimintaa.

Itse lähdin phuksivuotenani hirveällä innolla mukaan kaikkeen, mitä Pykälällä oli tarjota.

Phuksitoimikunnat, valiokunnat, valmennuskurssit ja kerhot sekä hallitus ovat kaikki antaneet aivan uskomattomia kokemuksia, joihin ainakin allekirjoittaneen opiskelijaelämän anti vahvasti nojaa. Haluankin kannustaa kaikkia, niin phukseja kuin vanhojakin, lähtemään rohkeasti mukaan kaikkeen, mikä yhtään tuntuu kiinnostavalta. Ehkä hieman kliseisesti tässä pätee aforismi, että ihminen usein katuu enemmän asioita, joita on jättänyt tekemättä.

Itse vielä neljäntenä vuotenanikaan en meinaa saada tästä hommasta tarpeekseni. Yhteisöllisyys, ystävyyssuhteiden luonti ja hyvä meininki vievät yhä mukanaan. Yleisvaliokunnan puheenjohtajana pidän toiminnan suurimpana plussana sitä, että kourallinen ihmisiä hitsautuu yhteen tiiviiksi porukaksi, joiden kanssa on aina ilo järjestää bileitä, lähteä viikonlopuksi mökille tai laulaa kurkku käheäksi bileiden lopuksi ”My heart will go on”:ia. Aamuviiden ovivuorojen syväluotaavat keskustelut, tapahtumien kommelluksien kertaaminen kokouksissa ja oman kädenjäljen näkeminen bilejärkässä tekevät pakollisista nakkihommista mukavia. Alkusyksyn tapahtumissa onkin allekirjoittaneelle ollut aivan äärimmäisen palkitsevaa nähdä, miten ihmiset ovat nauttineet olostaan ja eläneet niitä hetkiä, joita kiikkustuolissa voi myöhemmin muistella.

Ehdolle esimerkiksi valiokuntavaaleissa asettuminen saattaa tuntua jännittävältä, ja itse 8

INTER VIVOS 2/2021

muistan käsieni tärisseen vaalipuhetta pitäessäni. Lopulta kuitenkin kaikki ovat näistä tilanteista aina selvinneet ja palkkiona on saanut unohtumattomia hetkiä muiden pykälistien kanssa. Vaikka haluttu pesti ei alkuun aukeaisi, Pykälä tarjoaa lukemattomia eri kerhoja ja toimintaa, joihin mukaan lähtemällä näitä samoja asioita voi jokainen itselleen saada. Jokaiselle löytyy kyllä Pykälästä se oma paikka ja mukavaa ajanvietettä pänttäämisen vastapainoksi. Mikäli mahdollinen virka tai kerho on herättänyt orastavaa kiinnostusta, voi vanhempaa konkaripykälistiä aina nykäistä hihasta ja kysellä hommasta tarkemmin. Rohkeasti vain mukaan, sillä järjestötoiminta on kivaa!

Susanna Kankainen Hallituksen yleisvastaava

Ambitious minds working together makes all the difference.

JOIN US We’re thinking ahead for the next 120 years.

That’s where we need you. dittmar.fi/careers

OPINTOEDUNVALVONTATOIMIKUNNAN PALSTA:

HUOMIOITA OPETUKSEN LAADUSTA OPISKELIJOIDEN NÄKÖKULMASTA Opetuksen laatu näkyy opiskelijoille monin eri tavoin. Yksi saattaa pitää kurssia onnistuneesti järjestettynä, toinen taas ei. Totuus lienee usein jossain näiden välimaastossa.

Keväällä 2021 toteutetussa opintokyselyssä pykälistien vastaukset liittyen tiedekunnan opetukseen olivat melko ennalta-arvattavia. Otan tässä kirjoituksessa opintokyselystä esille muutamia nostoja pohtiakseni, mistä osatekijöistä opiskelijan käsitys opetuksen laadusta rakentuu.

Opintokyselyyn vastanneista pykälisteistä yli puolet pitivät tiedekunnan opetusta korkeatasoisena. Tässä on vuoden 2020 opintokyselyyn verrattuna tapahtunut muutosta parempaan, sillä tuolloin vain noin kolmasosa piti opetusta korkeatasoisena. Avoimissa vastauksissa korostui erityisesti tyytyväisyys etäluentojen toteutukseen sekä mahdollisuuteen katsoa luentoja jälkikäteen tallenteilta. Tämä saattaa olla yksi osatekijä, jonka takia tulokset olivat edellistä vuotta korkeammalla. Tiedekunnan vastaus tähän opiskelijoiden tyytyväisyyteen oli se, että tallenteita ei enää jatkossa tehdä, sillä näin varmistetaan opetuksen laatu. Lisäksi ensi keväänä opetusta ollaan suunnittelemassa siten, että kurssit tai sen eri opetuskerrat pidetään joko lähi- tai etäopetuksena (ei hybridinä).

Hämmästellessäni tiedekunnan linjausten perusteluja Twitterissä, Turun yliopiston julkisoikeuden professori Janne Salminen kertoi, että hän aikoo tehdä normaalien luentojen lisäksi vielä erilliset tallenteet. Uskon, että moni opiskelija, joille tavalliset luennot eivät sovi opetusmuotona, olisivat tällaisista järjestelyistä enemmän kuin kiitollisia. Tähän verrattuna toivoisin tiedekunnaltamme vielä hieman enemmän kykyä katsoa linjauksia uudelleen opiskelijoiden näkökulmasta huomioiden työskentelytapoihin kohdistuvat muutostarpeet myös yliopisto-opiskelussa.

10

INTER VIVOS 2/2021

Akateeminen opetus ei saisi olla vain yhden muotin varassa. Pykälistien mielestä eniten oppimista tukevia opetusmuotoja ovat luennot, esseet/tehtävät sekä itsenäinen opiskelu. Vain alle neljäsosa piti nykymuotoista pienryhmäopetusta oppimista tukevana. Pienryhmien suhteen edunvalvontatoimikunta on esittänyt alkuvuodesta ratkaisuehdotuksenaan, että tiedekunnassa tulisi pohtia pienryhmien tilalle korvaavia ja vaihtoehtoisia suoritustapoja, kuten vertaisarvioitavia oikeustapaustehtäviä tai esseitä. Näin tulisi huomioitua monenlainen oppijuus.

Opintokyselyn huolestuttavimmat tulokset liittyivät arvostelukäytäntöihin sekä mahdollisuuteen vaikuttaa opetukseen. Nämäkin osatekijät ovat tärkeitä opiskelijan muodostaessa käsitystään opetuksen laadusta. Lähes 90 % vastaajista piti tiedekunnan arvostelukäytäntöjä jossain määrin epäyhdenmukaisina. Erityisesti Moodle-tenttien vaativuustason koettiin vaihtelevan kurssien välillä ja jopa yksittäisen kurssin tenttikertojen välillä. Moni myös kertoi, ettei Moodle-tenttien perusteella mitattu osaaminen vastaa heidän osaamistasoaan. Lisäksi suurin osa vastanneista pykälisteistä (98,4 %) koki, ettei heillä ole mahdollisuutta vaikuttaa opetukseen. Palautteen antaminen opetuksesta on kuitenkin helpottumassa, sillä yliopisto on ottanut käyttöön syksyn aikana uuden kurssipalautejärjestelmän, jonka kautta opiskelijat voivat antaa suoraan palautetta opettajalle – aika näyttää, mikä vaikuttavuus järjestelmällä on.

Opiskelijoita pyydettiin antamaan myös kokonaisarvosana tiedekunnan toiminnasta.

Painotettu keskiarvo vastausten perusteella oli 2,48 (asteikolla 0–5). Kokonaisarvosanassa ei ole tapahtunut viime vuoteen verrattuna juurikaan muutoksia. Arvosana kertonee siitä, että opiskelijat ovat yhtäältä tyytyväisiä tiedekunnan opetukseen, mutta toisaalta näkevät paljonkin kehittämisen varaa tietyissä osa-alueissa.

Pelkästään opintokyselyn perusteella tiedekunnan opetuksen laadusta ei voida tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Siitä puuttuu esimerkiksi opettajien näkökulma, joka voi olla perustellustikin erilainen. Opiskelijapalautteen huomioiminen pitää kuitenkin olla yksi tärkeimmistä opetuksen laadun mittareista eikä sitä voida täysin ohittaa. Lisäksi opetuksen laatua pitäisi lähestyä paljon kokonaisvaltaisemmin jo kurssin esitteen informaation selkeydestä lähtien aina kurssin arviointiin saakka. Tähän väliin mahtuu mitä vaihtelevimpia kurssien suoritustapoja ja opetustilanteita.

Heräsikö sinulle ajatuksia tiedekunnan opetuksesta? Otamme mielellämme vastaan palautetta ja kehitysideoita liittyen edunvalvontatyöhön. Edunvalvontatoimikunnan tavoittaa sähköpostiosoitteesta opintoedunvalvonta@ pykala.fi, henkilökohtaisesti etunimi.sukunimi@pykala.fi sekä Facebookissa Opinto-Ketulle viestiä laittamalla.

Jere Mattila Koulutuspoliittinen vastaava 2021 Pykälän edunvalvontatoimikunta

Lopuksi on muistutettava yliopiston perustehtävistä, eli tutkimuksesta ja siihen perustuvasta opetuksesta. Helsingin yliopiston laadunhallintaa koskevien linjausten mukaisesti laadulla tavoitellaan korkeatasoisia tutkintoja, huippututkimusta sekä yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Toisaalta opiskelijan näkökulmasta laatu voi tarkoittaa yksinkertaisimmillaan sitä, että jokaista kohdellaan tiedeyhteisössä oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti.

INTER VIVOS 2/2021

11

PÄIVIN PALSTA:

MIKÄ ON UUTTA NORMAALIA PANDEMIATILANTEEN JÄLKEEN? Oikein hyvää ja reipasta syksyn alkua kaikille opiskelijoille. Itse olen aina pitänyt syksystä – silloin on kiva palata töihin, aloittaa innokkaasti uusia projekteja ja palata kesän jälkeen arkirutiineihin.

Tuskin viime syksynä lukukautta aloittaessamme olisimme voineet arvata, että covid-19-pandemia kiusaa meitä vielä tänäkin syksynä. Pandemiasta johtuneet muutokset ovat vaikuttaneet uusien ja vanhojen opiskelijoiden elämään sekä arki- ja opiskelurutiineihin.

Etäopetus on tuonut opiskeluun joustavuutta, kun opintoja on voinut tehdä verkossa. Samalla se on vähentänyt henkilökohtaisia kontakteja, mikä voi pitkään jatkuessa myös heikentää opiskelumotivaatiota.

Onneksi tänä syksynä paluu normaaliin vaikuttaa jo todennäköisemmältä, kun rokotekattavuus on lisääntynyt. Nähtäväksi kuitenkin jää, mikä ylipäätään tulee olemaan pandemiaajan jälkeinen normaali: siirrymmekö takaisin vanhaan ”saliopetukseen”, otetaanko käyttöön hybridiopetus tai pidetäänkö osa kursseista ainoastaan verkossa.

Kaikissa vaihtoehdoissa on hyvät ja huonot puolensa. Kuulemani mukaan hybridiopetuksessa eli lähi- ja etäopetuksen yhdistelmässä paikalla ei opettajan lisäksi juuri opiskelijoita ole ollut. Puhuminen tyhjälle salille tai yhdelle tai kahdelle opiskelijalle muiden seuratessa verkossa mustien laatikkojen takaa ei ole kovin vuorovaikutteinen tilanne, vaikka toki asiantunteva puhuja pystyy tällöinkin pitämään hyvän esityksen. Vuorovaikutuskin onnistuu, jos opettaja käyttää uuden teknologian mahdollistamia fasilitointityökaluja ja jos verkko-opiskelijat aidosti osallistuvat opetukseen. On kuitenkin verrattain yleinen ilmiö, että esimerkiksi ryhmäkeskustelujen alkaessa monet osallistujat häipyvät linjoilta kokonaan.

Samanaikaisessa lähi- ja etäopetuksessa on joskus vaikea ottaa huomioon sekä paikalla että 12

INTER VIVOS 2/2021

etänä olevia opiskelijoita, ja myös tekniikka ja yhteydet saattavat aiheuttaa ongelmia. Lisäksi läsnäolijoiden kysymykset ja kommentit eivät aina välity verkossa olijoille. Toisaalta läsnäolijat eivät välttämättä koe luontevaksi kysellä ja keskustella, jos anonyymit ihmiset voivat seurata heidän toimintaansa.

Tämä saakin miettimään, olisiko opetus jatkossa parempi toteuttaa selkeästi joko lähi- tai verkko-opetuksena ilman hybridimuotoa.

Verkko-opetukseen voi osallistua mistä päin maailmaa tahansa, ja fasilitointimahdollisuuksia on monia.

Ehkä myös luentotallenteiden käyttäminen yleistyy. Tällöin ei kuitenkaan päästä vuorovaikutukseen, vaan kyse on lähinnä yksipuolisesta tiedon syöttämisestä vastaanottajille.

Ehkä pandemiatilanteen jälkeen osaamme antaa aikaisempaa enemmän arvoa yhteisöllisyydelle ja yhdessä tekemiselle. Suosittelen osallistumaan lähiopetukseen ja muihinkin ”livenä” pidettäviin tapaamisiin ja tilaisuuksiin. Niissä voi tulla yllättäviä ja positiivisia kohtaamisia, jotka piristävät päivää ja parhaassa tapauksessa kantavat hedelmää vielä tulevaisuudessakin.

Opiskelkaa innokkaasti, mutta muistakaa myös elää ja nauttia elämästä. Ei kannata verrata itseään muihin tai kiirehtiä ”alan töihin” vain siksi, että kuvittelee kaikkien muidenkin tekevän niin. Työntekoon on vielä kosolti aikaa. Vaikka suomalaisten on useita kertoja todettu olevan maailman onnellisin kansa, suhtaudumme usein melko ankarasti itseemme ja vaadimme itseltämme liian paljon. Tulevaisuuden työelämässä tarvittavia ”soft skills” -taitoja voi hyvin kehittää myös olemalla aktiivinen erilaisissa opiskelijajärjestöjen toiminnoissa sekä harrastustoiminnassa. Opiskeluaikana ei myöskään ole kiirettä erikoistua, vaan kannattaa opiskella avoimin mielin erilaisia kursseja ja oppiaineita.

Tutkintomme on erittäin monipuolinen yleistutkinto, ja erikoistumista ehtii jatkaa työelämässä. Juristina voi päätyä vaikka vihkijäksi Ensitreffit alttarilla -ohjelmaan!

Bird & Bird is an international law firm which supports organisations being changed by technology or the digital world. You can find our 29 offices in 20 countries across Europe, the Middle East, Asia-Pacific and North America. We are a diverse and equal workforce of altogether 2900 lawyers and other professionals working together as one firm. Our lawyers work in an array of practice areas, complemented by our industry-focused sectory groups.

Our Trainee programmes in Finland Junior Trainee

Associate Trainee

Thesis Trainee

Our Junior Trainee programme is designed for students who are at the early stage of their law studies. As a Junior Trainee you can easily combine your work and studies by working part-time. Your main duties will include diverse office work.

Our Junior Trainee programme is a great opportunity for you to gain treasured work experience alongside your studies.

Our Associate Trainee programme consists of five to six months during which you will work as a full-time Trainee. The purpose of the programme is to offer you an opportunity to try your wings in practicing business law.

You will work for various practice groups assisting the firm’s lawyers in diverse and challenging assignments. During the second half of your traineeship, you will have the opportunity to specialize in one or two practice groups.

Writing a master’s thesis can be a challenge, but with the right kind of support it might turn out to be an inspirational process. With us it might also be a door opener to our global network. As a Thesis Trainee you will have the firm’s extensive knowledge services as well as support from our experts across all juridications at your fingertips.

For more information, please visit our careersite: twobirds.attract.reachmee.com

TOTILLA TAVATAAN:

WANHA NORMAALI Istuskelin vastikään eräänä lauantaiaamuna Hakaniemen kauppahallissa aamiaisella. Olin tilannut yläasteen valinnaisen ranskan taidoillani croque monsieur -leivän ja pienen kahvin.

Keskityin ihmettelemään väenpaljoutta, sillä Hakaniemen tori oli pullollaan ihmisiä ja kauppahallissakin oli tungosta. Olo oli hieman epätodellinen, sillä en ole sitten maaliskuun 2020 ollut ulkona syömässä kuin muutaman kerran.

Tätäkö on Uusi Normaali?

Oikeustieteellisessä syksyllä 2020 aloittaneilla – ja muutenkin koronan aikaan opiskelleilla – on kyllä takanaan aika armoton vuosi. Elämän pienet perusmukavuudet on viety: ei ole ollut pääsyä kirjastoon, luennot on peruttu eikä Pykälässäkään ole ollut ns. kreisibailausta. Koronaeristyksen varjo tulee olemaan pitkä. Tämä voivottelu ei kuitenkaan ole pääpointtini tässä tekstissä.

Vaikka en erityisemmin pidä vanhojen muistelusta (vrt. sukujuhlissa se 65-vuotias eno, joka myös haki joskus oikeustieteelliseen ja vauhkoaa nyt kannabiksen dekriminalisoinnista), niin kyllä ajat olivat toiset, kun itse olin phuksi. Silloin matkustettiin raitsikkavaunulla Kaivoshuoneelle hippoihin ja remuttiin aamuun asti. Tapahtumia ylipäänsä järjestettiin ja normaali sosiaalinen kanssakäyminen oli mahdollista.

Ehkäpä juuri siksi aiemmin täysin tavalliset näyt tuntuvat omituisilta. Ihmismassat kauppahallissa, Helsingin kaupunginteatterissa ja kulmakuppilassa ovat kaikuja siitä menneisyydestä, jonka piti olla Wanhaa Normaalia. On rohkaisevaa nähdä ilmiöitä, joiden piti väistyä Uuden Normaalin tieltä. Siis esimerkiksi toisen ihmisen hymy, kun ”kertakäyttöinen” kirurginen kasvomaski ei enää peitä kasvoja. Tai suodatinkahvi ja lämmitetty kinkkuleipä siellä Hallikahvilassa paikan päällä.

Voisiko Uusi Normaali olla vähän niin kuin 14

INTER VIVOS 2/2021

Wanha Normaali? Tarkoitan sellaista arkea, jossa kulttuuri, hyvinvointi ja ihmisten vapaus ovat lähtökohta eivätkä pakollinen paha, jota rajoitetaan neljän viikon periodeissa. Ja jossa poliittiset johtavat eivät ihan joka viikko uhkailisi, että kohta laitetaan ravintolat säppiin, jos ette sairasta vähemmän. Se sellainen Wanha Normaali, jossa puhe (Uudenmaan) rajojen sulkemisesta poliisin ja puolustusvoimien vahtiessa olisi vain perussuomalaisten märkä päiväuni eikä yleisesti hyväksytty välttämättömyys.

Nyt kun tässä uskaltauduin haaveilemaan, niin voitaisiinko ehkä sopia, että ei enää sanottaisi ”Uusi Normaali”? Että olisi vain normaali? Jos vaikka Kotimaisten kielten keskus ja Marinin johtama valtioneuvosto voisivat yhdessä tehdä periaatepäätöksen siitä, että ”Uusi Normaali” on nyt kielletty sananparsi. Sitten Pauli Rautiainen voisi huomauttaa, että tätä maata pitäisi rakentaa lakeja säätämällä eikä ohjauskirjeillä aluehallintovirastoille. Ja me kaikki nauraisimme makeasti ja tanssisimme kukkapelloilla kuten Sound of Musicissa.

Se Hallikahvilan paahdettu leipä maistui muuten paremmalta kuin yksikään toinen leipä koronan aikana. Kahvikin kelpasi.

Totti Hämäläinen

Täydellinen etu: Kauppalehti Digi 0 € Tilaa Kauppalehti Digi nyt Pykälä ry:n opiskelijajäsenetuna ajalle 13.9.2021–31.5.2022 hintaan 0 €. Tilaus päättyy automaattisesti.

Tee tilaus osoitteesta: kl.fi/pykala21

OPISKELUA VIATTOMUUDEN AIKAAN, VANHASSA MAAILMASSA TEKSTI KIMMO NUOTIO

Aloitin opinnot tiedekunnassa syyskuussa 1981.

Tasavallan presidentti Urho Kekkonen jäi samoihin aikoihin sairauslomalle ja erosi pian tämän jälkeen virastaan. Helsingin Sanomien toimittajien kirjoittama Tamminiemen pesänjakajat paljasti salaisuudet Kekkosen ajan lopun suhmuroinneista. Oli vaikea mieltää, mitä tulisi Kekkosen jälkeen. 1970-luvulla politiikka oli tuotu kouluihinkin. Pikkuvanhat 14-vuotiaat esittivät kuka porvaria, kuka sosialistia. Kun tulimme yliopistolle, oli helpotus, että politiikka ei ollut enää muodikasta.

Ainejärjestö Pykälän rooli varmaankin oli paljon pienempi kuin nykyään, joskin tähän mielikuvaan saattoi vaikuttaa se, että olin kotoisin Helsingistä enkä tuntenut niin suurta tarvetta verkottua osakunnissa tai ainejärjestössä. Nykyisenkaltaisia vuosijuhliakaan ei vielä järjestetty. Pykälästä käytiin ostamassa luentomonisteita ja sen sellaisia. Domuksella luettiin, ja Porthani-

16

INTER VIVOS 2/2021

assa ja keskustan muissa tiloissa käytiin luennoilla. Jokaisella oli opintokirja, johon haettiin merkinnät.

Opetuksen taso oli vaihteleva. Oli tosi hyviä luennoitsijoita, mutta myös sellaisia, jotka eivät panostaneet opetukseen juuri lainkaan. Nuo ääripäät ovat jääneet parhaiten mieleen. Aineopinnot oli rakennettu tenteistä muodostuvaksi kokonaisuudeksi, ja opetus tuki tenttiin valmistautumista. Korvaavat luennot olivat suosittuja, koska niillä sai yleensä korvattua yhden kysymyksen tentissä. Joissakin oppiaineissa annettiin niin hyviä pisteitä luentojen perusteella, että tentin suorittaminen ilman niitä oli käytännössä tehty mahdottomaksi. Koska siihen aikaan ei ollut tehokkaita kanavia opiskelijoiden keskinäiseen tiedonvälitykseen, käytännössä moni törmäsi yllätyksiin.

Itsenäistä kirjoittamista tutkinnossa oli tosi vähän. Muistan elävästi esineoikeuden kurssin,

jossa opiskelijat saivat tehtäväkseen laatia oikeustapausanalyysin jonkin osoitetun Korkeimman oikeuden ratkaisun pohjalta. Oma tapaukseni oli 1920-luvulta ja se koski syytinkioikeutta, eli sitä, että vanhemmat olivat pidättäneet itselleen oikeuden tiettyyn ylläpitoon luovuttamastaan tilasta, eläkkeitähän ei vielä siihen aikaan tunnettu. Kysyin ensin asiakirjoja Korkeimman oikeuden kirjaamosta. Kävi kuitenkin ilmi, että näin vanhat asiakirjat oli jo siirretty Valtionarkistoon, nykyiseen Kansallisarkistoon. Siellä sitten istuin kauniissa lukusalissa historiantutkijoiden ympäröimänä.

Tuomioistuinharjoittelu suoritettiin yksinkertaisesti menemällä valittuina aamuina Helsingin raastuvanoikeuteen. Raastuvanoikeuden tilat olivat Senaatintorin kulmassa ihan valtioneuvoston linnan vieressä. Mitään teknologisia hienouksia ei siellä ollut. Istuntosalien ovilla oli juttulistat ja niiden mukaan asianosaiset kutsuttiin sisään.

Kun jälkeenpäin noita aikoja ajattelen, tuntuu siltä, että ne olivat monessa suhteessa vanhan maailman viimeisiä aikoja. Valmistumiseni aikoihin vuonna 1986 Tshernobylissa sattui vakava ydinvoimalaonnettomuus, mikä sysäsi Neuvostoliiton heikkenemisensä loppuvaiheeseen.

Mikkelin panttivankidraama jätti minuun vastaavan jäljen. Poliisi oli perustanut Karhu-ryhmän, mutta sen toiminta oli vielä amatöörimäistä. Viattomuuden aika oli päättynyt. Uudesta ei vielä tiedetty.

Edellisessä kirjoituksessa Juha Raitio kuvaili heräämistään eurooppaoikeuden kysymyksiin.

Näistä tulisi hänen elinikäinen missionsa. Opiskeluaikoinani Euroopan talousyhteisön tai Euroopan vapaakauppasopimuksen kysymykset olivat vielä hyvin pieniä, marginaalisia asioita.

1980-luvun kokemukset tekivät minusta myöhemmin opetuksen kehittäjän. Olen myös halunnut kairata linnunpöntönreikäämme maailmaan avarammaksi.

CONSTANTLY LOOKING FOR TALENT – CARE TO JOIN US? Berggren is a full-service IP law firm providing development opportunities and professional challenges for lawyers who share our passion for intellectual property rights, technologies and brands. In addition to IPR, we focus on ICT, contracts, public procurement, privacy, marketing law and litigation.

Read more about Berggren Legal and our career stories from our website www.berggren.eu.

BerggrenGroup

company/berggren-group

berggren.group

berggren_suomi

KEKKOSEN VIIMEINEN SANA – KOVAA KRITIIKKIÄ YLIOPISTOA KOHTAAN TEKSTI JA KUVAT BINGA TUPAMÄKI TUTKIMUS JATKUU ELÄKKEELLÄKIN Helsingin oikeustieteellisen tiedekunnan professoreista taas yhden on aika poistua. Oikeushistorian ja roomalaisen oikeuden professori Jukka Kekkonen eläköityy marraskuussa. Kekkonen korostaa joutuvansa eläkkeelle, koska professorien eläkkeet ovat lakisääteisiä, eikä niissä ole mitään nokan koputtamista. Koska Kekkonen täyttää lokakuussa 68 vuotta, hänen on julkisten alojen eläkelain nojalla seuraavan kuun alusta luovuttava professorin paikastaan 26 vuoden jälkeen.

Kekkonen ei ole itse innostunut professorien yläikärajoista, koska maailmalla tiedeyhteisössä on tavallista, että viroissa ollaan pidempään kuin mitä virallisesti vaaditaan. Suomessakin tehdään emeritussopimuksia, mikä tarkoittaa töiden jatkumista yliopistolla. Niin kauan kuin virtaa riittää, tutkijan into jatkuu.

Kekkonen pohtii eläköitymisen hyviksi puoliksi muun muassa sen, että tietyt vastuut vähenevät tai jäävät kokonaan pois. Hallinnolliset asiat voivat olla raskaita, koska ne vievät paljon aikaa ja resursseja. Kekkonen toimii Helsingin yliopiston hallituksessa ja on toiminut siellä pidempään kuin kukaan muu Suomessa. Hän on ollut siellä hallituksen perustamisesta eli vuoden 2010 yliopistouudistuksesta lähtien. Vaikka hallitustyö on antoisaa ja opettavaista, se on myös äärimmäisen raskasta, kun käsitellään laajoja taloudellisia ja hallinnollisia esityksiä.

Työ tutkimuksen parissa yliopistomaailman konkarilla jatkuu ”vähentymättömällä raivolla”, siteeraa Kekkonen omaa opettajaansa ja edeltäjäänsä Heikki Ylikangasta. Kekkonen on ennättänyt tehdä jo yhden tutkimussopimuksen sekä hän suunnittelee saattavansa Suomen ja Espanjan sisällissotien työnsä kansainvälisille markkinoille. Lisäksi Kekkonen valittiin Taideyliopiston hallitukseen 2022–2026. Uusi virityksiä kehkeytyy aina lisää, eikä oma elämäntyö pääty yhteen päivämäärään.

On pidettävä mielessä, etteivät kaikki professorit jatka tutkimustaan eläkkeellä. Erityisesti luonnontieteissä voidaan olla riippuvaisia yliopiston tarjoamista laboratorioista tai muista tiloista sekä jotkut saavat huokaista helpotuksesta, ettei tarvitse enää ottaa stressiä tutkijan publish or perish -mentaliteetista. Kuitenkin Kekkosen mukaan useammat jatkavat tavalla tai toisella, ja jos ei ihan loppuelämää, niin ainakin noin seuraavat 3–5 vuotta. Joskus eläkeiällä saadaan jopa tieteelliseen tuotannon helmiä valmiiksi.

Aktiiviset tutkijat ovatkin yleensä kaikista pitkäikäisimpiä – kenties uteliaisuus ja into tutkimukseen pitää hyvin elossa?

Eläkkeestä huolimatta Kekkonen on aikeissa jatkaa tutkijana vielä varsin aktiivisesti. Esimerkiksi hän jatkaa oppilaidensa ohjaamista tutkijakoulutuksessa samalla tavalla kuin ennen. Hänellä on noin 20 väitöskirjaohjattavaa, joka on Kekkosen mukaan liikaa, mutta heistä vain noin puolet tekevät väitöskirjaansa aktiivisesti ja saattavat valmistua lähitulevaisuudessa.

INTER VIVOS 2/2021

19

Kekkonen on nähnyt yliopistomaailmaa 1970-luvulta lähtien, kun hän pääsi oikeustieteelliseen opiskelijaksi vuonna 1972. Perustutkinnon hän teki alle 3 vuodessa ja kouluttautui edelleen lisensiaatiksi 1978, varatuomariksi 1980 ja tohtoriksi 1987. Sittemmin hän on ollut aktiivinen tiedeyhteisössä uransa alkuajoilta lähtien.

Kekkosella on ollut jo kauan paljon sanottavaa yliopiston kehityksestä. Hän antoi myös vuonna 2016 Inter Vivokselle haastattelun, jossa arvosteli uudistuksia yliopistomaailman hengen vastaiseksi. Lehden kannessa verrattiin yliopistojen johtamistapaa Pohjois-Koreaan, Kekkosen muotokuvan saattelemana. Hän ei ole koskaan ujostellut mielipiteitänsä, vaan päinvastoin julistaa kritiikkiänsä tämänkin haastattelun aikana toimistonsa ovi täysin auki.

Hän on opettanut oikeushistoriaa professorina myös Lapin yliopistossa 1990, ennen kuin vuonna 1995 hänet valittiin Helsingin yliopistoon professoriksi. Vuosina 1998–2003 hän toimi rikos- ja prosessioikeuden sekä oikeuden yleistieteiden laitoksen johtajana ja 2004–2009 oikeustieteellisen tiedekunnan dekaanina. Vielä yliopiston vuoden 2010-2021 hallituspestin lisäksi Kekkosella on ollut lukuisia luottamustehtäviä samojen teemojen parissa. Kun puhutaan yliopistoista, opetuksesta ja hallinnosta, Kekkosen kanssa kokemuksen saralla kilpailee harva, jos kukaan.

Kekkonen lausuu huolenaiheekseen vallan keskittämisen ja yliopistojen johtajavaltaisuuden.

Kekkonen kuvailee itseään demokratia-aktivistiksi, joka on pyrkinyt olemaan urallaan demokratian väsymätön puolustaja niin tutkimuksessa kuin käytännössä. Kekkonen kokee, että yliopiston päätöksenteossa valta on keskitetty eikä kaikkien mielipidettä kuunnella yhdenvertaisesti. Nykyinen malli on sopimaton yliopistolle ja se rapauttaa koko yhteisöä. Kekkonen on erittäin huolissaan tulevaisuudesta, koska pitäisi löytyä sellainen tahtotila, jossa järjestelmään pesiytyneet virheet halutaan korjata.

YLIOPISTON VALTAONGELMA

20

INTER VIVOS 2/2021

Konkreettisesti Kekkonen esittää, että valtaa on vähennettävä rehtorilta ja dekaaneilta. Valtaa on poistettava myös yliopiston hallitukselta. Vastaavasti valtaa voitaisiin siirtää yliopistokollegiolle, josta voitaisiin tehdä yliopiston ”eduskunta” tai sitten valtaa pitäisi hajauttaa ja vain luottaa pienempiin yksiköihin yliopiston sisällä. Rahoitus voitaisiin antaa 5–10 vuodeksi yksiköille ja ne olisivat vapaita toteuttamaan tehtäviään autonomisesti. Näin esimerkiksi toimivat monet menestyvät suuryritykset, kuten Nokia parhaina aikoinaan.

Vallan keskittäminen näkyy siinä, että kaikki päätökset tehdään ylätasolla. Kekkonen kuvailee, että kukaan ei pääse itse osallistumaan hänen toimialaansa koskeviin päätöksiin juuri millään tavalla. Yliopistojen perustuslaillinen autonomia on kaventunut. Kekkonen ei ole enää saanut opettaa viimeisen viiden vuoden aikana siten kuin hän olisi halunnut.

ISO PYÖRÄ ON PEDAGOGISTA TOTALITARISMIA Käytännön esimerkkejä keskusjohtoisista uudistuksista ovat nk. Iso pyörä -uudistus opintorakenteeseen sekä oikeushistorian peruskurssin siirtäminen ensimmäisestä vuodesta kolmanteen vuoteen. Iso pyörä on puhuttanut paljon, ja se lyhyesti sanottuna tarkoittaa sitä, että pelkkien tenttien suorittamisen sijaan opintopisteitä tulee kerätä kurssien osasuoritusten avulla. On ilmoittauduttava erikseen kurssin pienryhmään ja välikuulusteluun sekä suoritettava myöhemmin loppukuulustelu. Opintojaksoja on haluttu yhdenmukaistaa ja luoda opiskelijoille valmiiksi suunniteltu polku opintoihin, joista poikkeaminen on vaikeaa – sekä opiskelijan että opettajan näkökulmasta.

Kekkonen on kirjoittanut laajemmin kuluttajatutkimuksen professori Visa Heinosen kanssa Iso pyörä -uudistuksesta artikkelin, jossa kuvaillaan isoa pyörää pedagogisena totalitarismina.

Ison pyörän filosofian mukaan on olemassa vain yksi tapa opettaa ja sen mukaan pyritään kaikkien alojen opetus järjestämään samalla kaavalla.

Uuden opetusjärjestelmän tavoitteena on tehdä opiskelijoille lukujärjestys, joka aina kertoo, milloin mitäkin opiskellaan ja miten. Oppiaineiden monipuolisuutta ei tunnusteta tai hyväksytä, vaan kaikkien tulisi seurata virallisia ohjeita.

Iso pyörä on ollut keskittämisen tulos ja vastakkainen opettajien omien mielekkäiden opetustapojen ja ajatusten kanssa. Kekkonen linjaa, että isoa pyörää edustavat arvot – tasapäistäminen, yhdenmukaistaminen ja suuruuden ihannoiminen – ovat kaikki yliopistolle vaarallisia ideoita.

SYYNÄ YLIOPISTOLAKI JA MINISTERIÖ Vaikka Kekkonen on moittinut rehtoreita ja dekaaneita, hän myöntää, ettei vastuu ole yksinään heidän harteillaan. Suurin syy yliopiston huonoon kehitykseen on opetus- ja kulttuuriministeriön ylimmät virkamiehet, jotka suunnittelevat näitä asioita. Ministerit ovat vaihtuneet, mutta viime aikoina ei ole valittu sellaista henkilöä, joka olisi syvällisemmin ymmärtänyt sivistysyliopiston merkitystä ja luonnetta.

Kekkosen mielestä vuoden 2010 yliopistolakiuudistus on ollut huonon kehityksen alku ja juuri. Uuden yliopistolain suuntaan mentiin selvästi jo Kekkosen toisella dekaanikaudella. Yliopiston johtoa haluttiin kouluttaa ja tätä varten palkattiin erilaisia konsultteja, jotka halusivat muuttaa yliopiston työntekijöiden ajattelutapaa.

Kekkonen hymähtäen toteaa, että mahtoi olla kaikista uudelleen koulutettavista dekaaneista lahjattomin, koska häneen konsultaatio ei tehonnut lainkaan. Kekkosen mielestä itsenäisen

INTER VIVOS 2/2021

21

ajattelun kehtona toimivaa yliopistoa ei voi johtaa kuin makkaratehdasta, mihin konsulttien näkemykset olisivat soveltuneet yliopistoa paremmin.

Kekkonen muistelee, että uuden yliopistolain läpimeno oli täpärällä ja esimerkiksi perustuslakivaliokunta teki vuonna 2009 erinomaisen esityksen tarvittavista muutoksista. Mikäli tämä esitys olisi mennyt läpi, yliopistolaissa olisi paljon parannuksia. Ehdotus kuitenkin jyrättiin poliittista syistä, jotta Vanhasen II hallitus ei olisi kaatunut.

Toisaalta Kekkonen painottaa, että mikäli rehtori ja dekaani osoittaisivat akateemista ja yliopistoon kuuluvaa kriittisyyttä sekä kansalaisrohkeutta, niin tilanne ei olisi välttämättä näin huonosti. Yliopistot ovat itse syyllisiä ahdinkoonsa, koska he ovat alistuneet sellaisiin toimiin, joita vastaan olisi tullut taistella.

Yliopiston sisällä tehtiin vuonna 2016 leikkauksia Sipilän hallituksen takia, ja leikkaukset kohdistuivat rajusti henkilöstöön. Yksikään dekaani ei asettunut vastustamaan sitä, mitä rehtori oli määrännyt. Rehtori teki nämä leikkaukset hallituksen siunauksella ja ajatuksena oli ”leikata kerralla kunnolla”.

Kekkonen naurahtaa, ettei yleensä turkulaisia kehu, mutta Turun yliopistossa hoidettiin asiat mallikkaammin kuin mitä Helsingissä. Turussa yliopiston hallitus oli antanut rehtorille velvoitteen esittää kolme erilaista skenaariota henkilöstöleikkauksista: leikataan paljon, vähän tai ei ollenkaan. Lievin vaihtoehto toteutui Turussa, ja vaikka se ei ollut helppoa, asiat hoidettiin paljon tyylikkäämmin. Tragikoominen loppu tälle tarinalle oli, että Turun yliopisto sai Helsingin entisen rehtorin Jukka Kolan omakseen, joka oli ollut vastuussa Helsingin leikkauksista.

YLIOPISTOJEN KULTA-AIKA Yliopistojen kannalta Kekkonen sanoo, että parasta aikaa on ollut 1990-luvun alusta vuoteen 2010. Yliopistoja demokratisoitiin 1990-luvun alussa niin, että yliopistoille tuli kolmikantajärjestelmä. Ennen vallitsi professorien diktatuuri, jota Kekkonen ei suinkaan ihannoi tai halua takaisin. Kolmikanta oli kohtuullinen kompromissi, jossa professorit, keskiryhmät ja opiskelijat yhdessä toimivat päätöksentekijöinä.

Yliopiston kultakauden ytimenä oli se, että valta kasvoi alhaalta: yhteisö – käytännössä professorit – valitsivat dekaanin keskuudestaan. Kekkonen sanoo olevansa omalla dekaanikaudellaan

yhteisönsä valitsema dekaani, mikä kasvatti hänen vastuutaan niistä ihmisistä, jotka hänelle tämän luottamuksen antoivat.

Vuoden 2010 jälkeen tilanne on Kekkosen mukaan de facto kääntynyt niin päin, että dekaanit kokevat olevansa vastuussa ylemmälle taholle: rehtorille ja ministeriölle. Vaikka entinen malli ei ollut täydellinen, oli siinä sentään olemassa paine alatasoilta ylätasoille, koska pystyttiin puuttumaan heti johtamisen ongelmiin. Nykyisessä järjestelmässä voi olla hyviä rehtoreita ja dekaaneita, mutta mikäli näin ei ole, tilanne voi muuttua nopeasti huolestuttavaksi. Uudistuneet rakenteet sallivat sen, että vallankäyttö on nopeampaa kuin ennen, eikä vasta-argumentteja kuunnella.

Kekkonen korostaa, että vallan punnukset painavat paljon demokratian vaakakupissa. Vaaka voi heilahtaa epämieluisaan suuntaan ja arveluttaviin lopputuloksiin, mikäli ne asetetaan liikaa yhteen kohtaan. Aikaisemmin Kekkonen ajatteli hallinnollisen puolen vain sotkevan tutkijoiden ja opettajien arvokasta työtä, mutta dekaanina ollessaan Kekkonen oppi ymmärtämään enemmän hyvän hallinnon merkitystä ja haluaa nyt saada tasapainon näiden välille.

REKRYTOIMINEN HUONONA ESIMERKKINÄ Kekkonen linjaa, että ylhäältä päin tuleva ohjailu, mikromanageeraaminen ja käskytys ovat tuhoisia yliopiston ilmapiirille. Erityisen pahoja ne ovat rekrytoinneissa ja vastaavissa henkilöstöpäätöksissä. Ei ole Kekkosen mukaan yliopistolle sopiva toimintatapa, jossa johtajat valitsevat alaisensa tavalla, jossa tutkimukselliset, tieteelliset ja opetukselliset meriitit eivät ole ensisijaisina kriteereinä.

Esimerkiksi professorien rekrytoinnit eivät ole koskaan olleet helppoja, mutta ennen kuitenkin hakijoiden kesken vertailtiin huolellisesti, kuinka paljon hakijalta on tullut julkaisuja ja millaisia ne olivat laadullisesti. Tämän lisäksi painoi opetuskokemus ja hakijan soveltuvuus kyseiseen virkaan.

Sen sijaan nyt henkilövalinnat tehdään epämääräisemmin kokonaisvaltaisen harkinnan

perusteella, jossa painaa muun muassa se, onko jollain kansainvälisiä verkostoja ja onko hän kykeneväinen tuomaan rahoitusta yliopistolle.

Kekkonen ajattelee, että yliopiston pitäisi olla tiukasti tieteen ja tutkimuksen kannalla ja sen perusteella jakaa paikkoja – vain näin saamme parhaimmat tutkijat keskuuteemme.

Kekkosen mukaan tieteelliset meriitit olivat ensisijaisia ja ne toimivat konkreettisina mittareina rekrytoinnille. Nykyinen palkkaaminen muistuttaa Kekkosen mielestä enemmän poliittista nimitystä, koska kriteerit ovat liian joustavia.

Kekkonen toteaa, että nykyään valitaan johtajan mielestä paras, mutta ei vanhojen tieteellisten meriittien mittareilla ansioitunein. Tämä on omiaan aiheuttamaan moraalikatoa – jotkut tohtoriopiskelijat pohtivat, satsatako tutkimukseen vaiko johtajien kanssa verkostoitumiseen.

VIIMEINEN SANA Yliopiston jatko mietityttää Kekkosta lähes päivittäin. Hän haluaa uskoa, että on aina mahdollista muuttaa asioita, mutta on pidettävä huolta, että korjausliike tapahtuu ennen kuin asiat ehtivät mennä vielä huonompaan suuntaan. Demokratiavajeeseen ja vallan keskusjohtoisuuteen on puututtava nopeasti.

On pidettävä kiirettä, koska nykyinen järjestelmä tuottaa uusia professoreja ja opiskelijoita, jotka eivät ole kokeneet parempia aikoja. Sellaisia aikoja, kun henkilöstö voi paremmin ja työtyytyväisyys oli korkeammissa lukemissa.

Aikoja, kun yliopistossa sai tutkia, opiskella ja opettaa itsenäisesti pelkäämättä ylemmän johdon keppiä. Nämä ajat saattavat unohtua, mikäli epäkohdista ei jakseta pitää ääntä.

Kekkonen muistuttaa, että tänä vuonna Helsingin yliopistolla on vaalivuosi ja uuden hallituksen on määrä aloittaa taas. Näin ollen mahdollisuuksia on, jos oikeisiin paikkoihin saadaan oikeat ihmiset kantamaan huolta. Nyt kun Kekkonen joutuu poistumaan pöydästä, hän toivoo yliopiston johtotehtäviin uutteria demokratian puolustajia. ∎

INTER VIVOS 2/2021

23

MAINOS

Oikeustieteen opiskelija Siiri Rajapuron vinkit tiedonhakuun: DIGITIETOA ON KÄTEVÄ KÄYTTÄÄ Verkkotentissä, etäopiskelussa ja harjoitustyön tekemisessä saatat tarvita monia eri lähteitä: esitöitä, säädöstekstejä ja kirjoja. Painettujen kirjojen metsästäminen kuluttaa hermoja, ja lisäksi printtikirjaa käyttävä joutuu kovan paikan eteen, kun aikapaineen alla pitää plärätä tieto kirjoista. Kun käytät Verkkokirjahyllyä ja Suomen Lakia, voit pitää tiedon auki ruudullasi useassa ikkunassa – ja lisäksi hyödyntää hakutoiminnallisuutta.

LÖYDÄ OLENNAINEN Verkkokirjahyllyn kirjojen ja päivittyvien hakuteosten lukunäkymässä voit halutessasi säilyttää sisällysluettelon tekstin rinnalla, jolloin teoksen sisältö hahmottuu hyvin ja pysyt kärryillä siitä, missä kohdassa liikut. Teoksissa on tekstin sisäisiä linkkejä, jotka näyttävät sinulle tekstisisältöön liittyvän lainkohdan Suomen Laki -palvelusta – ja vastaavasti toisin päin.

AIKAKONE VIE HISTORIATIETOON Jos haluat selvittää aiemmin voimassa olleen lainsäädännön tilan, Suomen Laki -palvelun ainutlaatuisen Aikakoneen avulla näet säädökset sellaisina kuin ne olivat jonain valitsemanasi ajanhetkenä.

Me autamme sinua menestymään opinnoissasi ja urallasi.

SUOMEN LAKI -HAKUPALVELU: aina ajantasainen lainsäädäntö, ainutlaatuinen Aikakone, oikeuskäytäntö ja esityöt VERKKOKIRJAHYLLY: kirjat ja päivittyvät hakuteokset – kätevästi diginä Palvelut ovat rajoituksetta käytettävissäsi yliopiston verkossa.

Kysy lisää opiskelijakirjastostasi!

SUOMEN LAKI -kirjat ja kaikki muu Alma Talentin kirjallisuus -40 % osoitteessa shop.almatalent.fi koodilla OIKPYETU.

MAINOS

Oikea tieto oikeaan aikaan.

KILPAILUOIKEUDEN MURROS

Nopea teknologinen kehitys ja kilpailuoikeus – esimerkiksi ilmastonmuutokseen tai eriarvoisuusiinäpä vasta parivaljakko oikeustieteelle ja lainden kasvuun. Tämän vuoksi valtiollisen sääntelyn säätäjille. Nykypäivän kilpailuoikeuden ongelmat tarve lienee välttämätön, eikä ajatus markkinoiden kytkeytyvät varsinkin suuriin teknologiayhtiöihin. ”absoluuttisesta vapaudesta” ole enää täysin perusSuhteessa teolliseen vallankumoukseen eräänä teltu. keskeisenä muutoksena voidaan pitää sitä, ettei teknologioiden läpimurto usein vaadi suuria inMonet oikeusoppineet ovat nostaneet päänsä pinvestointeja tai työvoimaa. Lähtökohtaisesti tätä on nalle ja esittäneet kilpailuoikeudellisen huolensa pidettävä terveenä kilpailulle, kun markkinoille suuria teknologiayhtiöitä kohtaan ja todenneet, pääsemisen kynnys on matalampi. Tosiasiallisesti ettei markkinavetoinen ajattelumalli enää toimi. tilanne on kuitenkin eri, sillä alun perin ”helppo” Tekstissä käsitellyt esimerkit ovat vain pintaraamarkkinoille pääsy on taannut suurille yrityksille paisu kilpailuoikeuden murrokseen kytkeytyvistä lähes globaalin monopoliaseman. Tältä osin voikysymyksistä, joihin liittyvää keskustelua tulemdaan puhua niin sanotusta first mover advantagesme seuraamaan suurella mielenkiinnolla. Viime ta. viikolla osana Kertun Kepittäjäisten seikkailullista iltaa kuulin, että monet kanssaopiskelijat ovat pohToisin sanoen ensimmäiseksi markkinoille tulleen tineet samoja aiheita ja ilmeisesti EU-oikeuden yrityksen tosiasiallinen valta-asema saattaa nousta seminaareissa on valmisteilla monia mielenkiinniin merkittävästi, ettei uusilla yrityksillä ole käytoisia graduja! tännössä mahdollisuutta kilpailla jo vahvan markAnton Odabasi kinan aseman saavuttaneita yrityksiä vastaan.

Problematiikka voidaan yhdistää alustatalouden nopeaan kehitykseen, minkä osalta ongelma on kumulatiivinen, sillä kriittisen markkina-aseman saavuttamisen jälkeen yritysten on myös mahdollista skaalata liiketoimintaansa sen alkuperäisen ydinalueen ulkopuolelle (esim. Amazon).

Nykypäivän teknologiayritysten kohdalla trendi on ollut se, että yrityskaupat tapahtuvat usein silloin, kun ostettava yritys ei ole laajentunut kovinkaan suureksi, eli kauppa perustuu sen potentiaaliin. Lopulta ongelmana onkin se, ettei esimerkiksi EU-kilpailuoikeus, jossa yrityskauppojen valvonta perustuu yritysten kokonaisliikevaihtoon, kykene huomioimaan edellä kuvattua tilannetta, eikä estämään mahdollisten tulevien monopolien syntymistä.

Kilpailuoikeudessa esiintyvä problematiikka on vahvasti yhteydessä taloustieteeseen ja erityisesti 1980-luvulta alkaneeseen uusliberalismin nousuun, jossa on kysymys siitä, että markkinoiden sääntelyä on vapautettu ja kaupan esteitä purettu.

Ideologian keskiössä on yksilöiden yritteliäisyyden ja osaamisen vapauttaminen tiukasta valtiollisesta sääntelystä. Valtion tehtävänä tulisi ainoastaan olla vakauden, turvallisuuden ja luottamuksen ylläpitäminen. Vaikka uusliberalismissa on monia hyviä puolia, voidaan uusliberalismia kritisoida siitä, ettei sillä pystytä tehokkaasti vaikuttamaan INTER VIVOS 2/2021

25

PHUKSIVIIKKO 2021 TEKSTI OONA VEHMAS, MILJA HYPPÖNEN, TANELI LANTTA / TAPIO VALVE, SARI ORAVAINEN KUVAT KUVAGALLERIA Tänä vuonna orientaatioviikkoa päästiin kaikesta huolimatta viettämään jo suhteellisen tavanomaisissa merkeissä ja jälleen uusi phuksivuosikurssi saatettiin Pykälän kotoisaan huomaan.

Seuraavaksi seuraa seuraavaa, eli päiväkohtainen reportaasi tämän vuoden orientaatioviikon kulusta – Pykälän toimijoiden kynästä.

PUNSSIKAHVIT (OONA VEHMAS)

Kauan odotettu opiskelijaelämä starttasi käyntiin orientaatioviikon tiistaina järjestetyillä legendaarisilla Punssikahveilla. Railakkaiden etkojen jälkeen tutorit saattelivat uudet tulokkaat ensimmäistä kertaa kotiin – Pykälään, jossa tavarahissin jäykän oven takaa avautui YVK:n loihtima satumaa. Vanhemmat tieteenharjoittajat olivat saapuneet sankoin joukoin esittelemään phukseille Pykälän toimintaa ja sen tarjoamia aktiviteetteja. Kerhot, valiokunnat sekä muut suuret, kauniit, perinteikkäät ja uunituoreet toimijat viihdyttivät phukseja rasteillaan kosiskellen lähtemään mukaan toimintaan. Oli se sitten urheilu, chillaaminen, musikaaliproduktio tai kansainvälinen toiminta, jokaiselle phuksille löytyi varmasti jotakin! Ilta jatkui aina aamun pikkutunneille asti ja oli monellakin tapaa ikimuistoinen: phuksit mittelöivät ensimmäistä kertaa kuningaslajeinakin tunnetuissa flipissä ja beer pongissa, kokivat ensimmäisen Volgansa ja pääsivät vihdoin kailottamaan kaikille, kuinka “meistä tuli oikkareita”.

FLUNKY BALL-TURNAUS (MILJA HYPPÖNEN)

Pykälän Aalto Y.C:n järjestämä historian ensimmäinen Flunky BALL-turnaus pelattiin orientaatioviikolla Kaisaniemen puistossa.

Viikon ainoa kerhon järjestämä tapahtuma sai alkunsa tapahtumakalenterissa tyhjillään ammottavasta keskiviikosta, jonka kohdalle piti keksiä jotain. Inspiraatio tapahtuman sisällöstä sai alkunsa kesällä paljon pelatusta ”kenkä” -nimelläkin tunnetusta pelistä, jossa kaksi joukkuetta pelaavat toisiaan vastaan yrittäen saada kenkää heittämällä tyhjän skumppapullon kaadettua. Pelin alussa jokainen pelaaja ottaa eteensä 0,33 l kokoisen vapaavalintaisen hiilihapollisen pelijuoman, jota pääsee tyhjentämään aina pullon kaatuessa. Pelin voittaa joukkue, jonka juomat ovat ensimmäisenä tyhjät.

Turnaus aloitettiin lohkoista, joista voittajajoukkueet pääsivät jatkamaan pelejä virallisessa sarjassa eteenpäin. Samaan aikaan Kaisaniemessä pelattiin kuitenkin myös rennompia otteluja, joissa voittajilla ei aina ollut niin väliä. Tapahtumassa oli kaiken kaikkiaan erittäin hyvä tunnelma, ja turnauksen voittajat päätyivätkin suomalaisille tuttuun tapaan kosteisiin voitonjuhliin Mantalle.

Voitonjuhlien jälkeen siirryttiin pienen ruokatauon jälkeen tapahtuman jatkoille Pykälän kerhotiloihin. Kuten itse turnaus, myös jatkot järjestettiin Aallon hallituksen voimin alusta loppuun saakka. Jatkoilla pelattiin tuttuja juomapelejä, kuten flippiä ja beer pongia. Tämän lisäksi aamuyöhön asti jaksaneet osallistujat laittoivat vielä flunky ball -taitonsa koetukselle pelatessaan turnauksen Aallon hallitusta vas-

28

INTER VIVOS 2/2021

taan. Myös jatkot sujuivat hyvässä hengessä uusiin ihmisiin tutustuen. Kunnes jälleen kohtaamme, kaikki kyytiin ja köydet irti! #aalloilla FUDISCUP (TANELI LANTTA JA TAPIO VALVE)

Torstaina orientaatioviikolla vuoronsa sai YVK:n urheiluvastaavien järjestämä perinteinen Fudiscup, joka järjestettiin Helsingissä Väinämöisen kentällä yhteistyössä asianajotoimisto Roschierin kanssa. Tapahtumaan oli tilattu kaunista säätä, upeat tarjoilut ja rentoa meininkiä, joita kaikkia myös riitti yllin kyllin. Päivän ohjelmaan kuului hyväntuulista ja urheiluhenkistä jutustelua niin vanhojen kuin uusien opiskelijoiden kesken, Roschierin tarjoamien herkkujen ja virvokkeiden nauttimista sekä tietysti jalkapalloa. Uutena vivahteena phuksien kesken järjestettiin myös rangaistuspotkukilpailu, jossa parhaat phuksit palkittiin.

Tämän lisäksi tuttuun tapaan yleisöllä oli mahdollisuus kilpailla keskenään pallotutkassa, jossa selvitettiin, kenen potku on kovin.

Tapahtuma huipentui Pykälän ja Codexin väliseen jännittään jalkapallo-otteluun, joka tiukan pelaamisen jälkeen päättyi Pykälän joukkueen voittoon. Voittajille oli maineen ja kunnian lisäksi tarjolla muun muassa Roschierin sponsoroimaa samppanjaa. Päivän päätteeksi suunnattiin urheiluhenkisille jatkoille Pykälän kerhotiloihin, ja riemukkaat voitonjuhlat jatkuivat aamuun asti.

PHUKSIPIKNIK (SARI ORAVAINEN)

Orientaatioviikon perjantain huipensi tänä vuonna jo toista kertaa järjestetty Phuksipiknik. Tapahtuman kaava on varsin yksinkertainen: lähdetään porukalla puistoon, nautitaan hyvästä juomatarjoilusta (lue ”bönthöbuffasta”) sekä vielä paremmasta musiikista. Tästä huolimatta tapahtumaa järjestäneelle ulkoasiainvaliokunnalle Phuksipiknikin toteuttaminen oli kaikkea muuta kuin helppo nakki. Jo alkuviikosta säätiedotuksia seurattiin kauhunsekaisin tuntein, kun vettä luvattiin tulevan kaatamalla ja tuulen nopeudeksi arvioitiin 21

metriä sekunnissa. Myöskään itse tapahtumapäivä ei ollut haasteita vailla, vaan kapuloita UAV:n rattaisiin asettivat muun muassa oharin tehnyt pakukuski, epäkuntoiset sähköt sekä bändin soittimia useaan otteeseen uhanneet sadekuurot. Mutta kaikesta selvittiin ja jengi viihtyi!

Tapahtuman startattua paikan päälle saatiin innokkaan phuksivuosikurssin lisäksi ensimmäistä kertaa orientaatioviikolla todellinen yleisöryntäys myös vanhempia tieteenharjoittajia. Ilta alkoi rennolla tutustumisella ja seurustelulla juhlakansan kesken, mutta todelliseksi kohokohdaksi muodostui vähemmän yllättäen tapahtuman yllätysesiintyjän asteleminen Kaivopuiston lavalle. Tällä kertaa jo legendan maineen ansainnut Sex, apparently pääsi yllättämään phuksien lisäksi jopa vanhemmat pykälistit uudella kokoonpanollaan.

Tuttuun tapaan SexA antoi lavalla jälleen parastaan ja yleisö villiintyi. Keikan päätyttyä ilmassa leijui enää yksi kysymys: ”Missä on jatkot?” No jatkot löytyivät tietysti Pykälästä, jossa osa vieraista viihtyi vielä pitkälle aamuun asti. Näin orientaatioviikko saatettiin kunniakkaasti päätökseen! ∎

UNOHTUMATON KANSAINVÄLITÖN VIIKKO TEKSTI OLIVER PIETILÄ JA ELSA OLLIKKA KUVAT ARTTU VALKEALAHTI, ANNI KUJALA, TEEMU HAKALA JA ELSA OLLIKKA Jotta syyskuusta ei varmasti uupuisi juhlintaa ja hauskaa ohjelmaa, järjesti Pykälä oman Kansainvälittömän Viikkonsa viikolla 37. Tämä Nordic Weekinäkin tunnettu spektaakkeli on huikea tapahtuma, jossa eri pohjoismaisten oikkareiden opiskelijajärjestöt hostaavat ja järjestävät vuorotellen ohjelmaa toisilleen. Tätä show’ta organisoi yhteistyöjärjestö, Nordiska Sekretariatet, jonka 11 jäsenjärjestöä ovat Pykälä, Codex, Lex, Artikla ja Justus Suomesta, Uppsala ja Tukholma Ruotsista, Oslo ja Bergen Norjasta, Århus Tanskasta sekä Orator Islannista.

Vaikka maailma on hiljalleen avautumassa, jouduttiin tänäkin vuonna poikkeamaan perinteistä, ja järjestetty tapahtuma olikin KansainVÄLITÖN Viikko! Pykälän oman mahtavan Int. Sek. Arttu Valkealahden johdolla pystyimme järjestämään kansainvälisiä viikkoja imitoivan spektaakkelin upeassa Helsingissä. Saimmekin vierailijoita kaikista viidestä Suomen oikiksesta tutustumaan omaan kotikaupunkiimme. Uudet tuttavuudet ympäri Suomen olivatkin viikon parasta antia! Oli mahtavaa päästä juhlimaan oikkareiden kanssa, jotka eivät ole tottuneet Pykälän flippi-intoon ja jotka toivat uusia biisejä

tanssilattian pyörteisiin. Tutustuminen muihin pohjoismaisiin kanssaopiskelijoihin jäi vielä valitettavasti toiseen kertaan, jota tämän kansainvälittömänkin viikon hauskuuden jälkeen jään odottamaan erittäin innoissani.

Vaikka kansainväliset vieraat jäivät uupumaan, kansainvälistä fiilistä viikolta ei kuitenkaan puuttunut, sillä Nordiska Veckorien tavat tulivat nopeasti tutuksi näin ensikertalaisillekin. Hauskaan omaan KV-kulttuuriin kuuluvat kielisekoitukset, välihuudahdukset sekä omanlaatuinen sitsikaava, jossa esitettiin uupuvia ainejärjestöjä.

Nämä aluksi vähän kummalliselta tuntuvat perinteet toivat tapahtumaan KV-viikkojen suolan. Tavanomaisesti viikot osuvat kunkin ainejärjestön juhlaviikoille, jolloin kokonaisuuden kruunaisivat vuosijuhlat sekä sillis. Tänä vuonna vuosijuhlat jouduttiin siirtämään myöhempään syksyyn, joten viikkojen järjestämisessä jouduttiin käyttämään vähän luovuutta. Esimerkiksi Helsingin keskustan viime vuonna ensimmäistä kertaa vallannut Kossukierros oli tänäkin vuonna niin iso menestys, että perinnettä jatkettaneen myös kansainvälisten vieraiden saapuessa Helsinkiin. Kansainvälittömille Viikoille kuitenkin mahtui myös perinteisiä ohjelmanumeroita, kuten Hytte-mökkireissu sekä järjestävää tahoa kiittelevä Bubblis, jotka toivat matkakuumeisimmallekin KV-konkarille hymyn huulille.

Historian toinen Kansainvälitön Viikko toteutettiin tuttuun tapaan ulkoasiainvastaavan sekä viikkoa varten kootun toimikunnan saumattomalla yhteistyöllä. Maailman tilanteen oltua ei niin suotuisa, myös Pykälän kansainvälistä viikkoa on jouduttu siirtämään useaan otteeseen paremman tilanteen toiveissa. Phuksitapahtumista selvittyä päädyimme kokoustamaan Pykälään, jossa useat ihmiset totesivat ”Tähänhän on enää viikko!”. Vaikka aikaa oli vähän, oli Arttu (taustavoimin) hoitanut valmisteluja jo pitkään ennen toimikunnan mukaan tuloa ja aikaa oli

30

INTER VIVOS 2/2021

juuri tarpeeksi, että saimme kaiken tarvittavan hoidettua ennen vieraidemme saapumista.

Toimikuntalaiset jaettiin halukkuuden perusteella erilaisiin tiimeihin, kuten nametag-, hytte-, kossukierros- ja sponsoritiimeihin. Lisäksi toimikuntalaisista pyritään aina löytämään hosteja vieraille, ja tänä vuonna niitä löytyikin enemmän kuin tarpeeksi. Itse olin mukana nametag-, kossukierros- ja hyttetiimissä.

Viikko lähti käyntiin pienimuotoisten, mutta riittävänkin railakkaiden etkojen muodossa toimikuntalaisemme Petran luona kerhotiloissa.

Iltaan kuului toisiimme tutustumista muun muassa erilaisten juomapelien ja kv-viikoilta tuttujen biisien siivittämänä.

Varsinainen startti viikolle saatiin keskiviikkona HPP Asianajotoimiston järjestämässä Welcome -tilaisuudessa, joka positiivisella tavalla ajan hengestä poiketen järjestettiin HPP:n tiloissa.

Viikon teemana oli tänä vuonna ”Data & Privacy – Cybersecurity in a Digital Era” ja tämän mukaisesti saimme kuulla HPP:n Kari-Matti Lehden pitämän vaikuttavan luennon aiheesta.

Lisäksi saimme nauttia Int.Sek. emerita Inka Sajakosken ja Int.Sek. emeritus Jesse Viljasen piristävästä isännöinnistä sekä mahtavista tarjoiluista.

railakkaat sitsit Pykälän emäntien maittavien kokkailujen kera, tanssia, laulua, erilaisia pelejä – saunomista unohtamatta. Aamuyöllä nukkumaan menneille koitti piristävä herätys ja pelastavan aamupalan jälkeen lähdimme takaisin kohti Helsinkiä. Mellandödin jälkeen vuorossa oli viikon teemaan liittyvä Roschierin luento, jonka jälkeen lähdimme Night People Groupin tarjoamaan yllätykseen Wallikseen. Siellä vuorossa oli Kyrö Distilleryn upea maistelu, jossa saimme kuulla maailmallakin tunnetun suomalaisen ruistislaamon huikeista tuotteista sekä pääsimme nauttimaan mitä herkullisimmistä drinkeistä.

Upean yllätyksen jälkeen oli aika vetää haalarit jalkaan ja lähteä viime vuonna lanseeratulle

Welcome -tilaisuuden jälkeen osallistujilla oli aikaa ladata hetki akkuja, jonka jälkeen suunnattiin Pykälän kerhotiloihin. Kerhotiloilta lähdimme busseilla kohti Hytteä mökkikuntien keitaaseen, Kirkkonummelle. Reissuun kuului INTER VIVOS 2/2021

31

Kossukierrokselle, jossa vieraat pääsivät nauttimaan toimikuntalaisten pitämistä rasteista Helsingin keskustassa. Rasteilla nähtiin mahtavaa heittäytymistä, ja rastinpitäjänä pääsi myös ehdottomasti nauttimaan. Kierroksen jälkeen vietimme vielä jatkot Pykälässä.

Perjantai potkaistiin käyntiin Borenius Asianajotoimiston luennolla, jonka jälkeen lähdimme Boreniuksen tarjoamaan yllätykseen. Tällä kertaa sporttisessa hengessä pääsimme nauttimaan Billebeino Padel -hallissa pelailusta sekä valmentajan vinkeistä. Virkistävän kokemuksen jälkeen vietimme sitsietkoja Pykälässä, jossa tarjolla oli notkuva pöytä erilaisia juomia. Illalla oli vuorossa kv-sitsit, jossa teemana oli ”Vujut after dark”. Etkojen aikana osallistujat pääsivät pistämään ykköset päälle ja mahtavat iltapuvut sekä mitaleja kilisevät frakit valtasivatkin kerhotilojen käytävät odottavassa tunnelmassa.

Sitsikellon kolahtaessa tupa oli täynnä ja ulkoasiainvaliokunta oli valmiina pistämään parasta iltaa varten. Sitseillä kuultiin mielenkiintoisia

puheenvuoroja ja lauluja. Muutamien tuntien päästä päästiin viettämään jatkoja, joiden loppua oli vaikea nähdä.

Lauantaina koitti viikon huipennus, kun vuorossa oli Bubblis. Osallistujat pääsivät kiittämään Arttua viikosta muun muassa erilaisten tuliaisten ja laulujen muodossa. Paikalla oli myös lennosta kaikki pohjoismaiset ainejärjestöt, joita vieraamme esittivät. Bubbliksen jälkeen juhlat jatkuivat jonnekin sunnuntain puolelle ja viimeisetkin mehut saatiin irti osallistujista.

Kokonaisuudessaan viikko oli täynnä mielenkiintoista ja hauskaa ohjelmaa, jonka kruunasi viime vuoteen verrattuna luksukselta tuntuvat muiden ainejärjestöjen osallistujiin tutustuminen. Itselleni tämä oli ensimmäinen viikko, jolle osallistuin, mutta satavarmasti ei viimeinen.

Kansainväliset vieraat tähän lisättynä muodostaa varmasti unohtumattomimpia kokemuksia, joita opiskeluaikoina voi muodostaa. Tiivistettynä: rankkaa, mutta järjettömän hauskaa. ∎

Learn from the best The Roschier name stands out. It’s a quality standard, a seal of approval, proof of a business operating at the highest level.

At Roschier, you will get to learn from the best and develop daily. You will be working in a group of talented and inspiring professionals, dedicated to driving the future of the legal profession. Every day, we challenge ourselves to improve.

Apply today — and start at the top.

roschier.com

PUNSSIKAHVIEN PHUKSIGALLUP 2021 TEKSTI JA STATISTIIKKA MARI ROUHIAINEN JA MARIKA NIEMINEN Helsingin yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta on Suomen johtava oikeustieteellinen tutkimus- ja koulutusyksikkö, joka kouluttaa tulevia juristeja ja tuottaa korkeatasoista oikeustieteellistä tutkimusta.

Tutkimuksessa hyödynnettiin tiedonkeräysmetodina nk. tukkimiehen kirjanpitoa, joskin toimitus on muovannut tutkimustulokset lukijaystävällisempään muotoon phuksien epämääräisten pysty- ja vinoviivamerkintöjen vuoksi.

Inter Vivosin toimitus jalkautui syksyn ensimmäisiin ja legendaarisimpiin phuksibileisiin punssikahveille. Toimituksen tehtävänä oli kartoittaa olennaista tietoa uusista opiskelijoista, ja tuottaa luotettavaa statistiikkaa phuksien ajatusmaailmasta.

Tutkimustulosten hyödyntäminen on sallittua, mikäli lähdemateriaaliin viitataan asianmukaisesti.

TOIMISTO, VIRASTO VAI TUOMIOISTUIN?

LUKUVUOSI ALKAA, VALITSE 2!

43 %* 41 %* 16 %*

VASTAUKSISTA SOSIAALINEN ELÄMÄ

HEI, TUTKIMUSKIN ON VAIHTOEHTO!

VASTAUKSISTA HYVÄT ARVOSANAT VASTAUKSISTA RIITTÄVÄT YÖUNET

TUOMIOISTUIN

* Käytetty tutkimusmetodi ei mahdollista erilaisten vastausyhdistelmien analysointia.

TOIMISTO

VIRASTO

MIKÄ SEURAAVISTA KUVAA SINUA PARHAITEN?

34

INTER VIVOS 2/2021

SUPER JEES <3

EI KIITOS

PESÄNHOITAJA

JÄTTEBRA! HIRMUINEN

MÄRKÄ

INNOSTUNUT

YLVÄS VOITTAMATON

KIVA GUCCI

27 % 28 % 33 % 12 %

JEE

HYVÄ

YLIFANTASTINEN

PESÄNSELVITTÄJÄ

PARAS!

IHANA

PESÄNJAKAJA

MIKÄ FIILIS?

WARM

Uusi työsopimus takataskussa?

Käydään epäselvät ehdot läpi yhdessä.

Lakimiesliiton työ- ja virkasuhdeneuvonta maksutta käytössäsi jo opiskeluaikana.

Ota maksuttomat urapalvelut haltuun! www.lakimiesliitto.fi

Yrityskaupat – mistä on kyse ja mikä on juristien rooli?

Liikejuridiikkaan erikoistuneet asianajotoimistot kuten Hannes Snellman näkyvät toisinaan uutisissa yrityskauppoihin liittyvien tapausten osalta. Opintojen aikana saattaa kuitenkin jäädä epäselväksi, minkälainen rooli asianajotoimistoilla sekä juristeilla on yritysjärjestelyprosesseissa. Kysyimme M&A-tiimissämme työskenteleviltä Oliverilta, Agdalta, Akilta ja Annakaisalta minkälaisia tehtäviä juristeilla sekä asianajotoimistoilla yrityskaupoissa on, sekä minkälaiset taidot ovat eduksi, mikäli havittelee uraa M&A:n parissa.

Oliver Vesterlund, minkälainen rooli asianajotoimistoilla on yrityiskaupoissa?

“Asianajotoimistojen rooli yrityskaupoissa on moninainen, mutta niiden perimmäisenä tehtävänä on toimia oman asiakkaansa etujen mukaisesti. Ne usein koordinoivat yrityskauppaprosessin kulkua ja varmistavat sen lainmukaisuuden sekä avustavat kaupan osapuolia neuvotteluissa ja due diligence -prosessissa.

Oikeudellisen due diligence -prosessin tarkoituksena on käydä ostokohde huolellisesti läpi ja arvioida mahdollisia kaupan kohteeseen liittyviä oikeudellisia riskejä. Esiin nousseet riskit huomioidaan kauppakirjassa ja kaupan kohteen arvostuksessa. Asianajotoimiston rooli vaihtelee aina edustettavan osapuolen aseman ja yrityskaupan luonteen mukaan. Myyjää edustavalla asianajotoimistolla on erilaiset tehtävät kuin ostajaa edustavalla ja esimerkiksi julkisissa ostotarjouksissa asianajotoimistoilla on korostunut rooli arvopaperimarkkinaoikeuden vaatiman esitteen laatimisessa.”

Oliver Vesterlund Associate M&A | Helsinki

Agda Vähä-Piikkiö, minkälaisia tehtäviä nuoret juristit pääsevät yrityskauppatapauksissa tekemään?

“Yrityskauppaprosessissa nuori juristi pääsee tyypillisesti avustamaan juridisessa due diligence -tarkastuksessa, eli kaupan kohteen tarkastuksessa. Due diligence -tarkastuksen tarkoituksena on selvittää, mitä kohdeyritys ja sen liiketoiminta pitävät sisällään ja minkälaisia vastuita ja riskejä, jotka voivat vaikuttaa kaupan ehtoihin, näihin liittyy. Osana tätä prosessia nuori juristi käy läpi kohdeyhtiön sopimuksia ja muuta dokumentaatiota, ja toisinaan prosessi tarjoaa hyvinkin mielenkiintoisen läpiluotauksen tietyn toimialan lainalaisuuksiin.

Varsinkin suuremmissa yrityskaupoissa järjestelyyn liittyvä sopimuspaketti voi lisäksi olla hyvinkin massiivinen kauppakirjoineen, liitännäissopimuksineen ja kaikkine liitteineen.

Nuori juristi pääseekin tyypillisesti avustamaan myös tämän sopimuspaketin valmistelussa.

Kokemuksen hieman karttuessa rooli sopimusten valmistelussa usein kasvaa, jolloin pääsee mukaan esimerkiksi sopimusneuvotteluihin. Nuori juristi pääsee yrityskauppaprosessissa tyypillisesti myös avustamaan osapuolten välisessä kommunikaatiossa sekä käytännön järjestelyissä sopimusten allekirjoitukseen ja kaupan toteutukseen liittyen.”

Agda Vähä-Piikkiö Associate M&A | Helsinki

Aki Salmela, minkälaiset piirteet ovat eduksi M&A-juristille?

“Lähes kaikki M&A -juristin työtehtävät liittyvät jollain tasolla tietyn yhtiön liiketoimintaan ja siinä esiintyvään oikeudelliseen seikkaan. Tapaukset ovat harvoin samanlaisia ja mistä muusta olisikaan uusien asioiden oppimisessa etua, kuin aidosta kiinnostuksesta kyseiseen asiaan. Siten aito kiinnostus ja ymmärrys asiakkaan liiketoiminnasta sekä yhtiöstä on iso etu M&A -juristin päivittäisessä työssä. Toimeksiannot ovat usein projektiluonteisia, missä suurena apuna on kyky organisoida asioita nopeastikin, sekä asettaa aikatauluja ja pitää niistä kiinni. Töitä tehdään yleensä tiimeissä, joten tiimityötaidot ovat välttämättömiä, eikä kuuluisasta pelisilmästäkään haittaa ole.”

Aki Salmela Associate M&A | Helsinki

Annakaisa Sutinen, mikä on parasta yrityiskaupoissa? ”Yrityskaupoissa parasta on, että meillä on yhteinen tavoite, jonka eteen koko tiimi tekee töitä ja että koemme yhdessä onnistumisen tunteita, kun jokin vaikea oikeudellinen ongelma saadaan ratkaistua tai jokin projekti saadaan vietyä onnistuneesti päätökseen.”

Annakaisa Sutinen Associate M&A | Helsinki

KESKINKERTAINEN OIKKARI

TERVETULOA IHANA KAMALA NORMAALI ARKI! Syksy on vihdoin saapunut ja huhujen mukaan rokotteiden voimin osa oikkareista on jo päässyt pyörimään Porthanian pyöröovista live-luennoille! Myös opiskelijatapahtumiin on päässyt vihdoin ihan fyysisesti paikan päälle osallistumaan. Voi juku miten fantastisen upeaa!

Itse kukin on jo kuitenkin pitkän aikaa ehtinyt sammaloitumaan pieruverkkarit jalassa kotisohvalle… Tai ketäpä tässä yritän sumuttaa; ilman pöksyjä niille etäluennoille on tullut osallistuttua, kamerassa kun näkyy vain yläosa, jos edes kameraa vaivautuu laittamaan päälle.

Mutta niin, mitä tässä nyt pitäisi edes päälleen pukea ihmisten ilmoille lähdettäessä? Tästä ei tosiaan kannata ottaa stressiä! Ketään tuskin kiinnostaa mitä olet päällesi laittanut, koska kaikki keskittyvät itseensä ja omaan vaatekriisiin. Muista nyt kuitenkin edes jotain pukea.

Plussaa siitä, jos onnistut valitsemaan vaatteet sään ja tilaisuuden vaatimalla tavalla.

Polttavampi kysymys on se, mitenkä pitäisi pystyä pääsemään takaisin kiinni arkeen, joka tapahtuu muulta kuin kotoa käsin. Pitäisi ehtiä opiskelemaan, pystymään käymään opiskelijatapahtumissa, tekemään töitä, harrastamaan, nukkumaan, syömään jotain järkevää ja järjestämään aikaa läheisille. Muistikuvat ”normaaleista” ajoista ovat jo tämänkin vanhan päässä hämärtyneet, mutta kaivellaanpas hieman.

Ihan alkuun todettakoon, että ellei vuorokaudessasi ole 30 tuntia, joista sinun ei tarvitse käyttää nukkumiseen yhtäkään, et luultavasti ehdi tehdä siltikään kaikkea edellä lueteltua joka päivä.

Joku ehkä sanoisi tässä kohtaa, että aikatauluttaminen on kaiken a ja o. Varmasti toimii jollekin, mutta itse en ainakaan jaksa elämääni suorittaa. Opiskelijaelämä vaatii priorisointia, joten valitse itsellesi tärkeimmät asiat. Kaikkea 38

INTER VIVOS 2/2021

ei yksinkertaisesti tarvitse ehtiä tekemään. Vanhan neuvona ehdotan kuitenkin priorisoimaan nukkumisen silloin, kun se on mahdollista.

Kummasti helpottaa kaikkien muiden asioiden hoitamista, kun on levännyt riittävästi.

Priorisointijärjestystä voi myös tarpeen tullen muuttaa. Et esimerkiksi ole surkea kumppani, jos hetkellisesti päätät opiskelijaelämäsi alussa panostaa opiskelijatapahtumiin enemmän aikaa kuin kumppaniisi. Opiskeluaika on kuitenkin aika lyhyt hujaus.

Mutta mitenkä pitäisi keretä harrastamaan, kun koko ajan on jotain tapahtumia? Noh ei sitä phuksina niin paljon tullutkaan harrastettua omalla kohdalla, mutta voihan sitä valita toisinkin. Opiskelijatapahtumissa on yllättävän kivaa silloinkin, kun ei ryyppää ja erityisen kivaa on seuraavana aamuna, kun ei tarvitse kärsiä kohmelosta. Joka tapahtumaan ei tarvitse ehtiä, vaan voi valita vain kiinnostavimmat.

Myöhempinä vuosina tutuksi on tullut 24h auki oleva kuntosali, joka on mahdollistanut treenaamisen salikärpäsen puraistessa.

Näkisin, että tärkeintä on järjestää aikaa sellaisille asioille, jotka tukevat omia tavoitteita ja hyvinvointia. Rankka duuni ja opiskelu vaatii vastapainoksi rankat huvit!

Keskinkertainen oikkari on pakina-, avautumistai seuranhakupalsta, jonne voi kirjoittaa joko omalla nimellä tai nimimerkillä. Lähetä oma tekstisi toimitukselle osoitteeseen intervivos@ pykala.fi.

Jalkauta

kirjoista ammennettu oppi käytäntöön Haasta itsesi liikejuridiikan saralla Merilampi Case tulee taas uudistettuna, kevennettynä, parempana.

Merilampi Case on soveltavaan liikejuridiikkaan keskittyvä oikeustapauskilpailu, jossa työparit ratkovat aidontuntuista asiakastoimeksiantoa.

Merilampi Case on suunnattu kaikille oikeustieteen opiskelijoille ja kilpailu käydään suomen kielellä.

Tuomaristoon kuuluu Merilammen edustajia sekä Suomen liike-elämän vaikuttajia.

Pääset harjoittelemaan juridista kirjoittamista, tiimityöskentelyä sekä esiintymis- ja argumentointitaitojasi. Saat palautetta alan ammattilaisilta, pääset verkostoitumaan ja kuulemaan riidanratkaisujuristin työstä.

Kilpailun voittajapari saa yhteensä 2.000 euron suuruisen stipendin sekä puolen vuoden osa-aikaisen harjoittelupaikan traineena Merilammella.

Myös paras haastaja sekä muut finaaliin selviytyneet osanottajat palkitaan.

Merilampi Case on erinomainen tilaisuus päästä näkemään pieni otos riidanratkaisun maailmasta. Sopivan haastavan (ja paikoitellen ehkä myös elämänmakuisen) kuvitteellisen toimeksiannon parissa työskentely on mahdollisuus jalkauttaa kirjoista ammennettu oppi käytännön argumentaation tasolle.

Sen lisäksi, että kyse on arvokkaasta oppimiskokemuksesta, parhaimmillaan osallistuminen voi myös poikia

tulevaisuutta silmällä pitäen hyviä kontakteja sekä uramahdollisuuksia.

Joidenkin osalta kokemus saattaa jopa sytyttää intohimon riidanratkaisutyötä kohtaan.

Hermanni Nevanperä.

Vuoden 2016–2017 kisan voittaja ja nykyinen riidanratkaisujuristimme

Merilampi Case

Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan 14.11.2021 mennessä. www.merilampi.com

Kannekirjelmien ja vastausten kirjoittaminen

Riidanratkaisujuristin työ ja suullinen argumentointi

8 parasta paria jatkaa

Ennakkotehtävän palautus

2021

Marraskuu

4 parasta paria jatkaa

Semifinaali & finaali

Vastausten palautus

Joulukuu

2022 Tammikuu

Helmikuu

Maaliskuu

RUOKAVINKKEJÄ TEKSTI JULIA HÖYHTYÄ KUVAT JULIA HÖYHTYÄ

Kana dumplingit (10-12 kpl) Tarvitset: Taikina: 1,8 dl jauhoa 0,6 dl vettä 2 rkl punajuuripyreetä 1 rkl etikkaa ripaus suolaa Täyte: 200g kanan jauhelihaa iso kourallinen kevätsipulia 2 valkosipulin kynttä silputtuna 2 tl silputtua inkivääriä vihreä chili silputtuna 2 rkl seesamiöljyä 2 rkl soijaa 1 rkl hunajaa suolaa ja pippuria maun mukaan Dippi: Soijaa Ripaus seesamiöljyä Ripaus etikkaa 1 rkl sokeria ripaus jauhettua anista suolaa ja pippuria Tee näin: Lisää pannulle vesi, pyree ja etikka ja keitä. Kun seos alkaa kuplia, lisää jauho.

Keitä 30 sekuntua ja siirrä sitten lautaselle. Sekoita kuumaa seosta tasaiseksi. Peitä liinalla ja anna levätä 20 minuuttia.

Tee täyte sekoittamalla kaikki aineet yhteen.

40

INTER VIVOS 2/2021

Jaa seos 10-12 osaan ja käytä kaulinta kaulitaksesi niistä suht. ohuita pyöreitä lättyjä.

Täytä lätyt täytteellä ja rypytä reunat yhteen.

Höyrytä esim. höyrytyskattilassa n. 15 min tai kunnes kana on kypsää.

Sekoita dipin aineet.

Parsakeitto (2 annosta) Tarvitset: 1 nippu (500g) tuoretta valkoista parsaa 2 dl vettä 2 dl valkoviiniä 1 kasvisliemikuutio 2 rkl sokeria 3 salottisipulia 3 rkl voita 1 rkl oliiviöljyä 2 dl kuohukermaa pippuria suolaa tarpeen mukaan Tee näin: Kuullota sipulia öljyssä ja voissa matalalla lämmöllä puoli tuntia tai kunnes sipulit ovat erittäin pehmeitä ja karamellisoituneita.

Lisää viini, vesi ja liemikuutio sekä kuorittu, kuutioitu (josta myös irrotettu puumainen kantaosa) parsa. Keitä 10 min tai kunnes parsa on kypsää. Anna hieman keittyä kasaan.

Lisää kerma ja mausta. Soseuta.

Tarjoile esim. leivän ja omenan sekä yrttien kera.

INTER VIVOS 2/2021

41

Falafelit & lisukkeet Tarvitset: Falafelit (30 kpl): 1 tlk (380 g) kikherneitä suolaliemessä 1 pieni sipuli 2 valkosipulia 2 dl persiljaa silputtuna 1 kananmuna 1 dl korppujauhoja 3 rkl sitruunamehua 2 tl juustokuminaa 1 tl suolaa 1 tl kurkumaa 1 tl curryjauhetta 1/2 tl chilijauhetta öljyä paistamiseen Jogurttikastike: 400 g turkkilaista jogurttia iso kourallinen ruohosipulia tai persiljaa 2 rkl silputtua valkosipulia 2 tl hunajaa 1 rkl sokeria 3 rkl sitruunamehua 2 rkl oliiviöljyä suolaa maun mukaan Tomaattikastike: 5 tuoretta tomaattia, joista poistettu siemenet silputtuna 1 valkosipulin kynsi silputtuna 1 vihreä chili silputtuna 2 rkl limemehua 2 rkl oliiviöljyä suolaa maun mukaan

42

INTER VIVOS 2/2021

Tee näin: Sekoita jogurttikastikkeen aineet keskenään.

Sekoita tomaattikastikkeen aineet keskenään ja soseuta sauvasekoittimella. Laita jääkaappiin maustumaan.

Valuta kikherneet. Mittaa kaikki ainekset tehosekoittimen tai monitoimikoneen kulhoon ja sekoita tasaiseksi.

Kumoa taikina kostutetulle leikkuulaudalle.

Muotoile taikinasta tanko ja jaa se 30 palaan.

Muotoile palat pyöryköiksi.

Paista öljyssä kypsiksi.

Keitä riisiä, jonka keitinveteen on lisätty reippaasti kurkumaa.

Tarjoile falafelit riisin ja kastikkeiden sekä salaatin kera.

“Olen oppinut valtavasti liikejuridiikasta, mistä saan kiittää mielenkiintoisia toimeksiantoja sekä innostavaa ja lämminhenkistä tiimiä.”

-- Harjoittelija, kevät 2021

LUE LISÄÄ HARJOITTELUOHJELMISTAMME: WWW.CASTREN.FI/FI/ URAPOLKU/OPISKELIJAT

KESTÄVIÄ MENESTYSTARINOITA

SIHTEERI KUULUSTELEE Sihteeri kuulustelee on kaikkien tuntema perinteinen Inter Vivosin palsta. Jos olet kuitenkin juonut muistisi, niin tarkoituksena on kysellä pykälistien kuulumisia päivän polttavista aiheista. Usein kysymykset saattavat olla yhtä hämmentäviä ja vaikeita kuin velvarin tentissä. Toivon kysymysten ja vastausten herättävän hedelmällistä ja rakentavaa keskustelua Pykälän jodel-kanavalla.

Tämän numeron tulikokeeseen on vapaaehtoisesti (lue: assistenttini Johanna Taipaleen kannustamana) ilmoittautunut peräti viisi innokasta ja tuoretta phuksia, jotka urheasti uhrasivat kallisarvoista aikaansa kiperiin kysymyksiin vastaamalla.

Näihin kysymyksiin sihteeri halusi vastauksia tällä kertaa: 1. Mikä sai sinut hakemaan oikikseen?

2. Kerro fiiliksistäsi, kun sait tietää, että pääsit oikikseen.

3. Mitä sinulle jäi käteen phuksiviikosta?

4. Millaiset olisivat sinun unelmatreffit? keustieteen kandidaatti ja maisteri (3v+2v)”.

2. Fiilis oli hyvä, tietenkin, mutta myös häkeltynyt ja epäuskoinen. Olin jo ehtinyt valmistautua välivuoteen selaamalla avoimia työpaikkoja milloin mistäkin marketista. Avattuani Opintopolun ja saatuani tiedon opiskelupaikasta, lopetin CV:n hinkkaamisen, soitin äidille ja kävelin Alkoon (sihteerin huomautus: Alko on kiva paikka, josta voi ostaa alkoholijuomia).

Elviira ”Matti &” Teppo, Phuksi '21 1. Jo pikkulapsena huomasin, että (lähes) kaikki tuntemani aikuiset ovat joka päivä useita tunteja “töissä”. Ikävuosien karttuessa totesin, että joutuisin pian itsekin selvittämään, mikä “töissä” oikein on ja miten sinne pääsee. Kävi ilmi, että “töistä” saa rahaa, ja jos haluaa tienata enemmän rahaa kuin R-kioskin myyjä (no shade, olen itsekin ollut sellainen), tarvitsee useimmiten “koulutuksen”. Kirjoitin kandiohjelmien nimiä paperilapuille, kiinnitin ne tikkatauluun, heitin tikkaa ja se osui lappuun, jossa luki “Oi44

INTER VIVOS 2/2021

3. Vasempaan käteen jäi taksikuitti ja oikeaan lähes tyhjä salmaripullo. Jos minulla olisi enemmän kuin kaksi kättä, niihin olisi luultavasti jäänyt haalarimerkki, dagen efterin pakastepizza ja velkakirja (maksettava Nukkumatille). Käsien puutteesta johtuen jouduin laittamaan edellä mainitut kangaskassiini, joka valitettavasti hukkui Pykälän narikassa sadan muun Marimekkokassin mereen ja katosi jonkun muun matkaan.

4. Mielestäni treffeillä käyminen uusien ihmisten kanssa tuntuu kamalan kiusalliselta asetelmalta, sellaiselta “tässä näin yritetään nyt väsätä ja esittää jotain sellaista mitä kulttuurimme yleisesti mieltää romanttiseksi”. Se tuntuu jotenkin performanssilta. Tämänhetkiset unelmatreffit olisivat kauppareissu poikaystävän kanssa, leipä on nimittäin lopussa.

kua, jonka prosenttiluku pyöristyy sataan eikä 90:een (sihteerin huomautus: peruskeskiviikkopäivä).

Konkreettisemmalla tasolla phuksiviikosta jäi käteen liikennemerkki (joka tosin palautettiin asianmukaiselle paikalleen) .

Arvo ”Kas” Lahti, Phuksi '21 1. Lukion lähestyessä loppua tajusin, ettei se jatku ikuisesti. Näin ollen aloin kuumeisesti miettiä, miten haluan loppuelämäni viettää.

Opiskelumahdollisuuksia tutkiessani huomasin, että lakiteksteissä on usein varsin hyvä juoni, joten oikeustiede ja juristin ura alkoivat kiinnostaa. Vanhempani ja lukioni orientoijat suosittelivat Ranskaa opiskelumaaksi, joten Helsingin oikis muodostui nopeasti selkeäksi tavoitteeksi.

2. Fiilikseni olivat niin mahtavat, että sain viikon kuumeen. Angiinasta toivuttuani palasin tarkistamaan sähköpostini, jolloin tajusin, ettei hyväksymisviesti ollutkaan kuumeen aiheuttama hallusinaatio. Tätä seurannut onnellisuus on tosin jo vaihtumassa epätoivoksi huomattuani, että hyvästä juonestaan huolimatta lakikirjat ovat aamuöisin osittain raskastakin luettavaa.

4.Unelmatreffit ovat käsite, jonka määritelmää useat tärkeät ajattelijat antiikin filosofeista kotimaisiin mäkihyppääjiin ovat pohtineet.

Mielestäni unelmatreffit ovat subjektiivinen käsite, jonka toteutumiseen täytyy kuitenkin noudattaa eräitä universaaleja pääsääntöjä.

Treffittäjän täytyy muistaa, että kaikki (opiskelijat) rakastavat ns. ”mäkkisafkaa”. Näin ollen muut ravintolat voi unohtaa ja treffit on hyvä aloittaa viehättävästä ja tunnelmallisesta Kampin McDonalds-ravintolasta. Treffeillä on syytä huolehtia myös viihteestä: aivan ehdoton kestosuosikki on Rautantientorilla järjestettävä päivittäinen haitarikonsertti, joka jatkuu tunnetusti aamusta iltaan, joten kiirettä ei varmasti tule, vaikka ruokailu venähtäisi.

Musiikin jälkeen on tärkeää myös antaa silmien ja muiden aistien nauttia kulttuurista. Elokuviin ei pidä mennä, sillä liput ovat kalliita.

Kokonaisvaltaisempi kulttuurikokonaisuus saavutetaan ottamalla Lasipalatsilta raitiovaunu 10 suuntaan Pikku Huopalahti 15 minuuttia ennen HIFK:in kotipelin alkua Nordiksella.

Niin lämmintä (lue: hikistä) ja romanttista (lue: juopunutta) tunnelmaa ei voi sanoin kuvailla. Näitä väljiä ohjeita noudattaen jokaisesta meistä tulee hetkessä romantikko, jonka unelmatreffeille haluaisi kuka vain.

3. Phuksiviikkomme oli mahtava! Tärkein viikon muistoista oli ehdottomasti kansainvälisesti merkittävän ja vuotuisen Flunkyball-turnauksen voitto, jonka finaalissa tuomarit joutuivat turvautumaan jalkapallosta tuttuun VARtarkistukseen useampaan otteeseen. Tästä huolimatta Kristallinen Volga jyräsi pääosin kyseenalaisia keinoja käyttäen turnauksen ylivoimaiseen voittoon. Voittoa juhlistettiin asianmukaisesti uimalla joukkueen ja sen kannattajien kanssa Mantalla sekä nauttimalla erään puheenjohtajan kuuluisaa andorralaista herkINTER VIVOS 2/2021

45

-opettajille, mm. vastaustekniikanopettajalle Eerolle, johon olen sittemmin tutustunut hallituksen sihteerinä.

3. Odotin phuksiviikkoa suurella innolla etukäteen. Phuksiviikko oli juuri niin huippu kuin olin kuvitellut ja vielä vähän enemmänkin. Oli mahtavaa päästä tapaamaan uusia ihmisiä livenä ja bilettämään Pykälään. Porukka vaikuttaa tosi mukavalta, enkä malta odottaa kaikkiin tutustumista. Uusien kavereiden ja hyvien muistojen lisäksi phuksiviikosta jäi käteen myös infernaalinen krapula, mutta phuksiviikko oli sen arvoinen.

4. En ole suuri romantikko, joten en ole kauheasti asiaa ajatellut. Jos pitäisi äkkiä jotain heittää niin varmaan benji-hyppy ja sen jälkeen jätskille.

Lumi ”Kola” Zhong, Phuksi '21 1. Jäin lukion jälkeen välivuodelle miettimään sopivaa alaa, koska mikään ei kiinnostanut tarpeeksi. Harkitsin aineopettajan ammattia, mutta työskenneltyäni vuoden koulussa, tajusin, etteivät hermoparkani kestäisi sitä pidemmän päälle. Mietin pitkään myös valtiotieteitä, mutta kuulin työllistymisnäkymien olevan valtiotieteellisestä valmistuville heikot. Työttömyyspäivärahalla ei pystyisi rahoittamaan shoppailuaddiktiotani, joten suljin pois valtiotieteet (sihteerin huomautus: that’s a lot of damage). Lopulta tajusin, että oikis oli koko ajan ollut ”se oikea”, koska lempiharrastuksiini kuuluvat pilkun viilaaminen ja väittely. Kun olin keksinyt hakea oikikseen, ilmoittauduin Pykälän valmennuskurssille (iso kiitos ja suositus) jo samana iltapäivänä. Valtavan lukuurakan ja elämäni stressaavimman kokeen jälkeen pääsin ilokseni sisään tiedekuntaan.

2. Kun sain tiedon opiskelupaikasta, olin ihan superonnellinen (sihteerin huomautus: onko tämä se #blessed?). Luettuani uutiset meinasin pyörtyä ja käteni tärisivät vielä tunteja uutisten saamisen jälkeen. Ensimmäisenä soitin vanhemmille, ja seuraavaksi tieto lähti kaikille kavereille ja valmennuskurssitutorille sekä

46

INTER VIVOS 2/2021

3. Phuksiviikosta käteen jäi tyhjä taskumatti ynnä maksa, joka oli keltaisempi kuin… noh jokin hyvin keltainen. Tietenkään tämä ei ollut ainut asia mitä käteen jäi. Sain myös paljon hyviä muistoja, joita ei todellakaan juotu pois viimeistään phuksiaisten aikana. Näitä muistoja kuitenkin on niin roimasti, etten ajan säästämiseksi ilkiä yhtäkään mainita.

Elias ”Kilju” Haavisto, Phuksi '21 1. Noh sitä oltiin Jaakon kans menos ruokalaan, tuumailtiin siinä sitten uravalintoja ja tultiin siihen päätelmään, että Kelan kanta-asiakkuus voi rahoittaa perjantaikaljat, mutta entäs torjantai viskit? Tajuttiin siinä sitten, että tulevaisuuden haaveemme pitkäaikaistyöttömyydestä ei toimisi, joten luonnollisesti kirjasimme kaikki alat (paitsi tietysti kauppiksen) lappuihin ja heitettiin arvalla. Oikis sieltä sitten tuli, joten sinne haettiin.

4. Unelmarehvit (sihteerin huomautus: rehvit tarkoittaa Hämeenkyröksi treffejä) olisivat tietenkin Hämeenkyrössä, ensin mentäisiin Kosken voimaan yksille, josta jatkaisimme raktorikyydein suoraan Haverin kultakasinolle, jossa voisimme mukavasti hävitä opintotukieni rippeet. Kasinolta siirryttäisiin Oskun farmille, jossa voitaisiin heinäladossa nauttia paikallisia herkkuja, kuten pernalooraa, joka on raikasta sekä ravitsevaa vaikka pelkkänään. Ilta päättyisi ideaalisti kiljutynnyrin tyhjentämiseen, olettaen toki, ettei sitä olisi tyhjennetty jo opiskelijapaikansaantijuhlissa…

2. Sitä oli jo toivosta luovuttu. Varasija 18 kolahti kovaa ja oli palattava Hämeenkyröön Oskun farmille heinätöihin. Sitä siinä kuitenkin heinäkuun viimeisinä viikkoina oltiin Oskun kanssa raktoriajelulla kun vastaan pölähti kylän älykkö, itse Pena-Petteri Järvensivu (joka oli siis päässyt peruskoulusta lävitsekin). Pena siinä tiedusteli, että millekäkös varasijalle sitä jäätiin. Enpä sitä enää muistanut, joten hurautettiin raktorilla kotio, käynnistettiin vanha kunnon tiatokone ja kas, ei oltukaan enää varasijalla, vaan olikin hyväksytty sisään. No siitähän vasta riemu ratkesi. Kaivettiin isoisotaatan vanhat kiljutynnyrit esille ja juhlistettiin koko kylän kesken tapahtumaa… noh kiljuhan oli mennyt vanhaksi, jonka johdosta vasen silmä ei enää näe ja oikeakin kuulee huonosti.

INTER VIVOS 2/2021

47

tulee hylsy tai sitten joudun tsägällä jonnekin muuttamaan kauas pois. Elikkä nähtyäni opintopolussa, että minulle tarjotaan opiskelupaikkaa Helsingin Yliopiston oikeustieteellisestä tiedekunnasta, luulin sen olevan vitsi. Päivitinkin opintopolkuani pari kertaa ja totesin, että hei mähän pääsin Stadiin. Soitin ekana äidille, isälle, kavereille ja YVK:n urheiluvastaavalle Tapio Valvelle, joka sattui olemaan Pykälän valmennuskurssilla tutorinani, sekä tulevalle Pykälän hallituksen puheenjohtajalle Eero Hirvimäelle, joka toimi meidän kurssin vastaustekniikan opettajana, sekä omalla tavalla tutorinamme myös.

3. Phuksiviikko oli ihan mahtava. Tutustuin moneen mahtavaan tyyppiin, joiden kanssa toivon mukaan tulemme olemaan vielä pitkään kavereita. YVK:n ja UAV:n loistotapahtumat olivat myös ihan parasta. Sisu on turha. Käteen jäi skumppapullo ja viiden päivän darra.

Fortuna “Onni” Namputu, Phuksi '21 1. Itselläni ei koskaan ollut mitään lapsuuden unelmaa juristina työskentelemisestä, eikä edes minkäänlaista juristiesikuvaa. Lukion jälkeen keskityinkin pitkälti jalkapallon pelaamiseen ja jossain vaiheessa totesinkin, että olisi kivaa saada jokin kunnon tulonlähde.

Joskus lukion jälkeen olin harkinnut jopa kauppista, varmaankin kun teini-ikäisenä Wolf of Wall Street vaikutti niin hyvältä elokuvalta tai sitten olin lapsena lyönyt pääni johonkin kovaan. Onneksi aikuistuin ja myöhemmin katsottuani Suitsia muutaman jakson verran päätin, että hei mähän haen oikikseen.

2. Aivan hullu päivä! Omalla kohdallani pääsykoe ei ollut mennyt niin hyvin kuin olisin halunnut, enkä siksi odottanut tulosten julkaisua innolla. Tulosten julkaisupäivänä kaverini, joka on kylteri Aallossa kuitenkin päätti törkeästi häiritä kotirauhaani noin kello yksi päivällä ilmoittamalla että kauppiksen pääsykokeen tulokset on julkaistu. Siinä oli sitten loppupäivä pilalla, stressasin kotona noin parin tunnin ajan ja päivittelin opintopolkua.

Olin valmistautunut pahimpaan ja “tiesin” että 48

INTER VIVOS 2/2021

4. Unelmatreffit minun kanssani olisi ikimuistoinen viikonloppumatka jonnekin etelän lämpöön. Aamiainen sängyssä, päivällä jotain kivaa aktiviteettia ja illalla 3 ruokalajin illallinen kuudentoista Michelinin tähden ravintolassa.

huippumotivoituneita kurssilaisia ja olla menossa mukana. Harvemmin herkistyn, mutta kun iloisia uutisia alkoi tippua, ei kurssilaisten unelmien toteutumisesta aiheutuneen ilon tunteella ollut mitään rajaa.

3. Phuksiviikko aiheutti itselleni paljon jännitystä etukäteen (erityisesti KäJä oli kova). Hallituksen kanssa jouduimme tekemään vaikeita päätöksiä siitä, miten orientaatioviikon järjestäisimme. Itse olen aina ollut opiskelijatapahtumien kannalla hyvin vahvasti ja oli ihanaa nähdä, kun jengi viihtyi. Uudella vuosikurssilla näyttää olevan hyvä meininki, jonka toivon jatkuvan vielä usean vuoden ajan <3.

Eero Hirvimäki, 4. vuoden phuksi 1. Itselleni juristin ura ei ollut koskaan suuri lapsuuden unelma. Jossain vaiheessa kuitenkin tajusin, että rahaa ei saa seinästä, vaan elannon turvaamiseksi olisi ehkä järkevää hankkia ammatti. Erityisesti siksi, että huomasin olevani lahjaton kuin juutalainen joulu.

Pitkään asiaa mietittyäni päädyin lopettamaan jalkapallon pelaamisen ja hakemaan kouluun.

Oikis tuntui ylivoimaisesti eniten omalta valinnalta ja siitä huolimatta, että parikymppisenä pojankoltiaisena en liioin ollut tehnyt fiksuja elämänvalintoja, olen tästä valinnasta todella kiitollinen. Kaikki on sujunut tähän mennessä huomattavasti paremmin kuin osasin odottaa ja olen matkalla törmännyt lukuisiin upeisiin ihmisiin.

4. Tempparien 24h-treffit tietty. Noh ei ehkä sittenkään, vaikka tempparien katselu taitaa silti olla itselle lähin kokemus treffeillä käymisestä vuosiin. Treffailu kuulostaa korvaani aina hiukan kiusalliselta. Toisaalta olen aina ollut hiukan epätoivoinen romantikko (epätoivoista ei voi painottaa liikaa), jonka vuoksi treffit jo hyvin tuntemani tyypin kanssa kuulostavat jopa ihan siedettävältä, ainakin ajatuksen tasolla. Itse pidän kaikenlaisista extempore-jutuista, joten jotain yllätyksiä treffien olisi hyvä sisältää.

Painottaisin ehkä kuitenkin upeiden treffien sijasta enemmän treffiseuraa, sillä paperilla surkeatkin treffit ihanan tyypin kanssa voivat kääntyä unelmatreffeiksi. Jos nyt jotain pitäisi sanoa niin vaikka yllätyksenä tuleva kynttiläillallinen, jota seuraisi kävely lämpimässä tihkusateessa tai jotain muuta semiällöä.

2. Fiilis oli kyllä aivan uskomaton! En ollut lukiossa läheskään parhaita oppilaita, mutta valmennuskursseilla huomasin, että tästähän saattaa tullakin jotakin. Kyseessä oli ensimmäinen hakukertani, joten en uskaltanut asettaa kovin korkeita odotuksia itselleni. Sekavissa tunnelmissa tehdyt soitot perheelleni ja ystävilleni saatuani tulokset ovat edelleen rakkaita muistoja itselleni ja tykkään niitä edelleenkin muistella.

Tänä vuonna fiilis oli tosin ehkä vielä huikeampi, kun sain tietää usean kurssilaisen saavuttaneen opiskelupaikan. Oli mahtavaa seurata INTER VIVOS 2/2021

49

PwC:llä töissä – haastattelussa:

Saana Naumanen

Saana Naumanen • •

Aloittanut opinnot 2015, valmistui 2021 Aloitti marraskuussa yritysverotuksen tiimissä (CTG:ssä), toukokuussa 2021 siirtyi Legaliin, molemmissa finanssialan asiakkaiden parissa

Traineeksi PwC:lle?

•

Veropalveluiden trainee-hakumme on syksyisin, lakipalveluiden haku vuodenvaihteessa.

•

Traineemme ovat yleensä opintojensa puolessa välissä olevia opiskelijoita, joilla on opinnoissaan sopiva väli trainee-jaksolle.

Mikä sai sinut hakeutumaan juuri oikikseen?

Mikä on ollut mieleenpainuvinta PwC:llä?

Harrastin nuorena kilpaurheilua, jossa parasta oli itsensä haastaminen ja uuden oppiminen.

Halusinkin samaa myös työuraltani. Juridiikka muuttuu ja kehittyy jatkuvasti yhteiskunnan muuttuessa, joten ala tarjoaa koko ajan uusia mielenkiintoisia haasteita, joihin tarttua.

Korona-aika on luonnollisesti vaikuttanut työskentelyyn paljon, mutta PwC:llä on järjestetty monia hauskoja etätapahtumia, esimerkiksi virtuaalinen pubivisa ja after ski -tapahtuma. Mieleenpainuvin tapahtuma tähän asti on kuitenkin ollut virtuaaliset kesäjuhlat, jossa kokkailimme kolmen ruokalajin menun huippukokin johdolla kotiin toimitetuista raakaaineista.

Harkitsin pitkään monen vaihtoehdon välillä, mutta kirjoittaminen ja laajojen kokonaisuuksien analysointi olivat omia vahvuuksiani ja sitä kautta lopulta juuri oikeustiede tuntui omalta vaihtoehdolta. Oikeustieteen opiskelu avaa monia erilaisia ovia ja tutkinnolla on mahdollisuus työllistyä laajalti erilaisiin tehtäviin muutenkin kuin juridiikan parissa.

Miten päädyit PwC:lle?

Kiinnostuin vero-oikeudesta ja nimenomaan finanssialaan liittyvästä verotuksesta jo opintojen alussa sen haastavuuden vuoksi, mutta työskentelin aluksi muiden oikeudenalojen parissa. Kuulin useilta entisiltä kollegoiltani hyvää PwC:n verotiimistä ja ajatus PwC:stä jäi mietityttämään. Lopulta viimeisenä opintovuonna vaihto-opiskelun kariuduttua koronavirukseen, päädyin hakemaan töitä nopealla aikataululla ja huomasin PwC:n traineehaun juuri auenneen.

Päätin tarttua heti mahdollisuuteen ja laitoin hakemuksen vetämään.

Miten uratoiveisiisi on vastattu PwC:llä?

Minulle oli jo alusta asti selvää, että haluan keskittyä eniten finanssialan verotukseen, joten pääsin tekemään siihen liittyviä hommia heti työsuhteeni alusta asti. Pääsin myös nopeasti mukaan muihin itseäni kiinnostaviin projekteihin esimerkiksi kirjoittamaan erilaisia hakemuksia viranomaisille.

Kiinnostuin työsuhteen edetessä yhä enemmän finanssialan sääntelystä ja huomasin, että siihen keskittyvä tiimi löytyisi saman talon sisältä lakipuolelta. Päädyin hakemaan tiimiin ja kun tulin valituksi, esihenkilöni ja HR-puoli auttoivat minua paljon, jotta siirtyminen eri tiimiin saman talon sisällä sujuisi mahdollisimman helposti.

Olemme myös järjestäneet pienemmillä porukoilla epävirallisia after work -tilaisuuksia sekä yhteistä urheilua koronarajoitusten sallimissa rajoissa.

Ehdin myös osallistua yhteen live-tapahtumaan, PwC:n viinikerhon viininmaisteluun, jossa pääsi tutustumaan PwC:n väkeen eri puolilta taloa.

Minkä vinkin antaisit opintojen alkuvaiheessa olevalle nuoremmalle itsellesi?

Tartu rohkeasti eteesi tuleviin mahdollisuuksiin.

Opiskeluajasta kannattaa ottaa kaikki irti ja kokeilla ennakkoluulottomasti erilaisia mahdollisia urapolkuja. Kannustan myös etsimään sellaisen työn, joka aidosti kiinnostaa ja kuuntelemaan omia fiiliksiä.

Millaista PwC:llä on työskennellä ja millainen työilmapiiri on?

PwC:llä on töissä erittäin mukavaa ja asiantuntevaa porukkaa. Pääsin heti osaksi tiimiä ja olen löytänyt mukavia työkavereita koronaajasta huolimatta.

Mitä odotat PwC:llä työskentelyltä jatkossa?

Olen aina haaveillut ulkomailla työskentelystä ja PwC:llä ulkomaankomennus onnistuu myös globaalin PwC-ketjun sisällä. Olemmekin keskustelleet jo tiimiläisteni sekä esihenkilöni kanssa mahdollisesta ulkomaankomennuksesta, johon on suhtauduttu erittäin kannustavasti.

Lisäksi PwC lanseerasi juuri niin kutsutun Junior poolin, jossa on mahdollista mennä mukaan toisen yksikön projektiin ja tutustua tällä tavalla itselle tuntemattomiin ihmisiin!

Seuraa PwC Suomea somessa ja saat tiedon avoimista työ- ja harjoittelupaikoista.

Palveluksessamme on vuosittain yli 200 traineeta.

Lue lisää meistä: pwc.fi

@PwC_Suomi

Ota urallasi loikka ylöspäin.

Haluaisitko saada mielenkiintoisia työtehtäviä mukavassa työympäristössä ja olla osa sitoutunutta ja kansainvälisesti arvostettua tiimiä?

Veikko Myller: ”The Bull”

Olemme Suomen johtavia liikejuridiikkaan erikoistuneita asianajotoimistoja ja etsimme jatkuvasti joukkoomme opintojensa eri vaiheissa olevia opiskelijoita.

Jos kiinnostuit, lue lisää ja lähetä hakemus osoitteessa www.ww.fi/careers.

Autamme sinua ottamaan loikan kohti huippuammattilaisuutta.

www.ww.fi