Inter Vivos 2/2021

INTER VIVOS Pykälä ry:n jäsenlehti

2/2021

INTER VIVOS 2/2021 4 PÄÄKIRJOITUS 5

BONUS PATER FAMILIAS

6

EXPERTO CREDITE

8

HALLITUKSEN PALSTA

10

OPINTOEDUNVALVONNAN PALSTA

12

TOTILLA TAVATAAN

13

PÄIVIN PALSTA

14

RIKOSOIKEUDEN KURSSI DIGITALISAATION KÄRJESSÄ – TERVETULOA MOOC!

20

MIKÄ IHMEEN PYKÄLÄ-VIIKKO?

24

VUOSIJUHLAT PÄHKINÄNKUORESSA

26

HAALARIBILEET VUOSIMALLIA 2021

27

PIKAOPAS HAALARIMERKKIEN OMPELUUN

28 ETÄSITSIRAPORTAASI! 30

DINOSAURUS ELÄMÄN TIELLÄ

32

KUULUTKO KERHOON?

34

ONNEA VALMISTUMISESTA OLGA LARINKARI!

40 RUOKAVINKKEJÄ

2

43

SIHTEERI KUULUSTELEE

47

SIHTEERI KUULUSTELEE - EMERITUS EDITION

INTER VIVOS 2/2021

14

20

30

34 PYKÄLÄN TOIMISTO

JULKAISIJA

SÄHKÖPOSTIOSOITE

Pykälä ry

intervivos@pykala.fi

PÄÄTOIMITTAJA

ILMOITUSMYYNTI

Mannerheimintie 3 B, 00100 Helsinki +358 9 278 5003 (katso tarkemmat tiedot aukioloajasta nettisivuiltamme)

Lauri Teräsvuori lauri.terasvuori@pykala.fi

Yrityssuhdetoimikunta yrityssuhdetoimikunta@pykala.fi

Lehti saa HYYn järjestölehtitukea.

TAITTO

MEDIATIEDOT

Marika Nieminen marika.nieminen@pykala.fi

www.pykala.fi/julkaisut/mediakortti PAINO

KANNEN KUVA

Teemu Hakala

Ellington Printing Oy

INTER VIVOS 2/2021

3

PÄÄKIRJOITUS:

ETÄILY – UUSI NORMAALI VAI POIKKEUSVAIHE? ”Etäilyä” ei välttämättä voida pitää vakiintuneena suomen kielen ilmaisuna, mutta siitä on tullut vakiintunut toimintatapa pandemia-ajan elämässämme. Etätyöt, etäopinnot, etäsitsit ja etäkokoukset ovat täyttäneet elämäämme.

Kontaktia ystäviin pidetään etäyhteyksin, ja luennoilla takariviin istuminen kaverin kanssa on vaihtunut suljetun mikin ja kameran takana tapahtuvaan opiskeluun.

Sosiaalinen media on edesauttanut etäyhteydenpitoa jo ennen pandemiaakin.

Sosiaalinen media ei kuitenkaan ole nopeudestaan ja helppoudestaan huolimatta korvannut kasvokkain tapahtuvaa ihmisten näkemistä. Pitkään jatkuneesta korona-ajasta huolimatta perustarve nähdä muita ihmisiä perinteiseen tapaan ei varmastikaan ole muuttunut.

Etätöistä on löydettävissä enemmän positiivisia seikkoja kuin yhteydenpidosta etäyhteyksin.

Toisille oma rauha, lyhentynyt työmatka ja oman arjen helpompi rytmittäminen on sopinut paremmin. Toisaalta toiset haluaisivat työpaikalle pois kodin nurkista tapaamaan kollegoita. Vaihtelu virkistää, mutta etätyösuosituksen jatkuessa toista vuotta kollegoiden näkeminen kahvihuoneessa saattaisi piristää ja työskentelykin voisi olla tehokkaampaa satunnaisista häiriöistä huolimatta. Hyvillä työolosuhteilla voi vaikuttaa etätöiden mielekkyyteen paljon. Omakotitalosta yhden huoneen työhuoneeksi varaamalla pääsee luultavasti mielekkäämpään lopputulokseen kuin yksiössä päivästä toiseen notkumalla. Myös työmatkojen mahdollisesta vähentymisestä on puhuttu. Varmasti yhä useammat neuvottelut pystytään jatkossa hoitamaan etäyhteyksin pandemia-aikana luotujen toimintamallien avulla, mutta tarvetta kasvokkain tehtäville neuvotteluille se ei ole kokonaan poistanut.

Etäopinnotkin tarjoavat uusia mahdollisuuksia.

4

INTER VIVOS 2/2021

Luennolle voi osallistua juuri heränneenä ja haluamastaan paikasta. Ellei kurssilla ole ryhmätöitä, muita osallistujia ei tarvitse nähdä tai heidän kanssaan olla tekemisissä. Toisaalta opiskelusta tulee hyvin tasapaksua, yksinäistä puurtamista. Yliopisto usein painottaa, kuinka opiskelijat ovat osa tiedeyhteisöä. Omassa yksiössä tietokoneen ruutua tuijottaessa ei tunne olevansa osa mitään yhteisöä. Usein opiskelukin on mielekkäämpää, kun pystyy keskustelemaan muiden osallistujien kanssa kurssin teemoista esimerkiksi lounaalla luennon jälkeen. Monta aspektia oppimisesta jää etäopinnoissa sivuun puhumattakaan muiden ihmisten näkemisen mielenterveydellisistä vaikutuksista. Kuten etätöiden kohdallakin, on etäopinnoissa tärkeää hyvät opiskeluolosuhteet. Toiset ovat myös tottuneet opiskelemaan kotona paremmin kuin ne, joille kirjasto on ollut oppimisen miljöö.

Etätapahtumat eivät ole päässeet samalle viivallekaan etätöiden ja -opintojen kanssa.

Tapahtumien perusajatuksena on kuitenkin nähdä kanssaopiskelijoita erilaisten askareiden parissa. Etätyö- tai etäopiskelupisteellä Helan gårin laulaminen ylhäisessä yksinäisyydessä tietokoneen ruudulle saattaa tuntua kiusalliselta vielä muutamankin oluen jälkeen.

Etäily on tarjonnut monenlaisia mahdollisuuksia myös pandemian jälkeiseen aikaan.

Vaihtoehtojen tarjoamista tulisi jatkaa myös tulevaisuudessa, sillä toisille etänä työskentely tai opiskelu saattaa sopia paremmin. Vaikka etätyösuositukset jatkuvatkin, kesällä on helpompaa nähdä kavereita perinteiseen tapaan ulkoilmassa. Toivottavasti se tarjoaa jaksamista etäilyn täyttämään arkeen.

Hyvää kesää!

Lauri Teräsvuori

BONUS PATER FAMILIAS:

ESPALLE MARS! Jodelin sisältöä seuratessa tulee usein vastaan kysymyksiä siitä, kannattaako opiskelut hoitaa loppuun, tai löytyykö työtä, jos espa ei kiinnostakaan? Yleisestä ilmapiiristä on muutenkin havaittavissa, että valmistumisen jälkeen kaikki tiet veisivät espalle, jossa suurin osa juristeista on töissä – vai onko?

Statistiikkaa tarkastellessa huomataan, että espa ei olekaan läheskään suurin juristipesäke. 2018 n. 46 % juristeista oli työllistettynä julkisella puolella (valtiolla, kunnissa jne.), kun samaan aikaan kaikki asianajotoimistot ja lakiasiaintoimistot työllistivät vain n. 17 % juristeista.

Muita työllistäjiä ovat suuret yli 50 FTE yritykset 21 %, pienet alle 50 FTE yritykset 7 %, yhdistykset 6 % ja konsulttiyritykset 3 %. Jos kuitenkin asianajotoimistoihin ja lakiasiaintoimistoihin työllistyy alle viidennes ja espalle tästä vain osa, niin miksi espa on mielikuvissa niin vahva ja suuri juristin loppusijoituspaikka?

Näen tämän mielikuvan muodostumisella kaksi pääsyytä: laajat trainee-ohjelmat ja onnistuneen markkinoinnin. Sen lisäksi, että espalle palkataan useissa sykleissä mieletön määrä harjoittelijoita ja näin edesautetaan oikkarien työllistymistä ja työelämäntaitojen kehittymistä, markkinoi espa itseään aivan eri tavalla kuin muut yritykset – valtiosta puhumattakaan. Tämä on opiskelijoiden kannalta hyvä asia, koska markkinointi avaa espan kohdalla olevia uravaihtoehtoja ja tuo niitä opiskelijoiden tietoisuuteen, excuilla viihdytään ja tarjoiluista nautitaan. Koska markkinointi on erittäin kohdistettua ja tehokasta, muiden mahdollisten tulevien työnantajien markkinoidessa merkittävästi vähemmän, muodostuu mieleen hieman virheellinen kuva työmahdollisuuksista.

Nykymaailmassa kaikki mainonta ja sisältö on kohdennettua, mikä johtaa kapeakatseisuuden lisääntymiseen. Informaatiota on vapaasti tarjolla enemmän kuin koskaan, mutta informaation laajempi tutkiminen jää helposti vähemmälle, kun vastaus syötetään sinulle suoraan.

Tämä on ilmeistä esimerkiksi poliittisessa dis-

kurssissa, jossa omalle näyttöpäätteelle ilmestyy omasta feedistä fiksulta vaikuttava kannanotto lakiesitykseen – vastakkainen kanta usein jää katsomatta. Sama efekti toistuu peilikuvana toisella puolella diskurssia. Kun katse on maalissa, eikä tietoisesti seuraa mitä ympärillä tapahtuu, pääsee varmasti perille, mutta moni mahdollisesti parempi mahdollisuus tule sivuutettua.

Jo opiskeluaikana tulee helposti lokeroitua itseänsä. Vero-opinnot olivat mielenkiintoisia, joten minusta tulee verojuristi; olin traineena M&Apraktiikassa, joten minusta taitaa tulla M&Ajuristi. Omien intohimojen tunnistaminen ja urapolun suunnittelu on tärkeää ja tarpeellista, mutta opiskelijana kukaan meistä ei ole sitoutunut mihinkään urapolkuun. Opiskeluaika on täydellinen hetki tutkia tutkintomme mahdollistamia mahdollisuuksia selvittämällä, millaista juristin työ on erilaisilla työnantajilla ja mitä tutkintomme mahdollistaa, sillä tutkintomme suorittaneille on myös vähemmän juridisia töitä tarjolla. Älkää siis kävelkö läpi oikiksen työelämään napit korvissa ja nenä näytössä tarttuen ensimmäiseen kädenlämpöiseltä tuntuvaan reittiin, vaan tutkikaa eri mahdollisuuksia ja tarkastelkaa erilaisia urapolkuja, jotta selvitätte omat mielenkiinnon kohteenne laajasti. OTM-tutkinto avaa yleistutkintona lukemattoman määrän eri ovia, mutta jos tätä ei tiedosta, jäävät nämä mahdollisuudet käyttämättä. Älkää siis ottako informaatiota sinisilmäisesti vastaan annettuna, vaan olkaa uteliaita, tutkikaa ja pohtikaa – siitä maailma aukeaa.

Teemu Lehti Hallituksen puheenjohtaja

INTER VIVOS 2/2021

5

EXPERTO CREDITE:

HENGITYSHARJOITUKSIA JA TSEMPPITOIVOTUKSIA – OTETAANKO OPISKELIJOIDEN ONGELMAT TOSISSAAN? Hyvinvointi on epäilemättä täysin yksilöllinen tuntemus ja mahdoton täydellisesti määritellä, mutta voisi sanoa opiskelijan voivan hyvin silloin kun oma jaksaminen riittää vaivatta sekä opintoihin että muuhun elämään, mukaan lukien harrastukset ja muu vapaa-ajan toiminta.

Jokaisen on syytä välillä pysähtyä miettimään, toteutuuko tämä omalla kohdalla.

Opintokyselyissä nousee jatkuvasti esiin opiskelijoiden uupuminen ja tämä on ennestään korostunut poikkeustilan aikana. Poikkeustila ja etäopiskelu näyttäisivät jakavan opiskelijat kahteen ryhmään – toiset kokevat poikkeustilan mahdollistavan opintojen suorittamisen aikaisempaa tehokkaammin ja nopeammin ja toiselle ryhmälle opintojen suorittamisesta on tullut lähes mahdotonta. Tämä on täysin ymmärrettävää, sillä vaikka etäopiskelu olisikin järjestetty verrattaen hyvin, on tilanne silti jo itsessään äärimmäisen haastava ja raskas. Oman osansa tilanteen haastavuuteen tuo myös yksinäisyys, ihmiskontaktien vähäisyys ja yhteisöllisyyden tunteen puuttuminen. Opiskelu ja usealla myös työt jatkuvat, mutta arkea ei pääse tasapainottamaan itselleen mielekkäillä asioilla samalla tavoin kuin aiemmin.

On siis täysin oikeutettua, että opiskelijat ovat näkyvästi vaatineet konkreettisia toimia uupumusriskin ehkäisemiseksi ja myös Pykälä on allekirjoittanut usean muun opiskelijajärjestön kanssa kannanoton aiheesta. Sellaisia toimia, joilla voisi olla merkittävä vaikutus opiskelijoiden tilanteen parantamiseksi ovat esimerkiksi opintotukikuukausien määrän kasvattaminen ja mielenterveyspalvelujen saatavuuden parantaminen. Mitkään toimet eivät kuitenkaan luonnollisesti itsessään poista koko ongelmaa.

Vaikka opiskelijoiden hyvinvointi on teemana ollut todella pinnalla koronapandemian ajan, on siitä tärkeää puhua myös takaisin normaaliin siirryttäessä. Oikeustieteen opiskelijat ovat 6

INTER VIVOS 2/2021

korkeassa uupumusriskissä. Tähän voivat osaltaan vaikuttaa esimerkiksi arvosanapaineet ja opintojen haastavuus. Resurssien riittävyys ja opiskelijalähtöisyys opetuksessa muodostavat pohjan uupumusriskin vähentämiselle ja korkealaatuinen opetus ja hyvinvoivat opiskelijat ovat tavoite, jota kohtaan tulee aktiivisesti pyrkiä. Kehitys ei saa katketa, vaan näiden teemojen tulee jatkuvasti ohjata päätöksentekoa.

Yksi merkittävimmistä asioista on kuitenkin ottaa opiskelijoiden ongelmat tosissaan. Tsemppitoivottelut ja hengitysharjoitukset eivät saa olla vastaus uupuneen opiskelijan avun hakemiseen.

Mielenterveysongelmia ei saa myöskään kohdella tabuna, vaan avoin keskustelu ja tietoisuus madaltavat kynnystä hakea apua jo ennen kuin tilanne on edennyt pidemmälle.

Onneksi opiskelijoita on myös kuultu ja tarjolla on ollut erilaista tukea ja muun muassa webinaareja hyvinvointiteemalla – pienetkin asiat ovat ehdottoman tärkeitä vaikka pääpaino täytyykin olla valtakunnallisissa toimissa. Myös omalla käyttäytymisellään voi kuitenkin vaikuttaa omaan jaksamiseensa paljon. Itsensä toisiin vertaaminen voi olla todella vahingollista ja unohdammekin usein olevamme yksilöitä erilaisissa elämäntilanteissa. Kun tilanne on näinkin vaikea, on tärkeää olla itselleen armollinen ja laittaa oma jaksaminen etusijalle. Suorituspaineita ja arvosanapaineita kokiessaan on syytä muistaa, että opiskelu tapahtuu vain itseään varten ja pelkkä kurssien läpäisykin on jo äärimmäisen hyvä saavutus.

Riina Rönkkö Opintovastaava

OIKKARI - LIITY KASSAAN JO OPINTOJEN AIKANA

ME TURVAAMME SELUSTASI, JOS ET HETI TYÖLLISTY VALMISTUMISESI JÄLKEEN saat n. 1500 € / kk

työttömyysturvaa, kun olet kassan jäsen

KUN PALKKA ON 2500 € / KK

saat n. 720 € / kk

työttömyysturvaa, jos et ole kassan jäsen

VOIT LIITTYÄ, KUN OLET TYÖSSÄ.

JÄSENMAKSU VAIN 59 € / VUOSI. WWW.LAKIMIESTENTK.FI

HALLITUKSEN PALSTA:

ENITEN V*TUTTAA KAIKKI En olisi reilu vuosi sitten uskonut, että maailman meno jatkuisi edelleen samanlaisena. Itselläni Wolt-tilaukset ovat vuoden aikana kasvaneet tasaiseen tahtiin, herätykseni ovat siirtyneet myöhemmäksi riippuen siitä, milloin päivän ensimmäinen zoom-luento alkaa, ja kerran kvartaalissa tapahtuva siivoukseni tapahtuu nykyään puolen vuoden välein. Tässä sitä nyt taas ollaan ja toivotaan, että kesällä voisi jopa tehdä jotain hauskaa.

Ei ole mukavaa olla taas tässä tilanteessa. Tuntuu siltä, että aina, kun uskaltaa vähänkin toivoa pandemian loppumista ja paluuta normaaliin, viedään matto alta hyvinkin nopeasti. Rakas isäni on aina tykännyt sanoa, että ”Leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä”. Ennen tämä oli hauska vitsi, mutta nyt ensimmäistä kertaa elämässäni huomaan ajattelevani samalla tavalla. Opiskeluajan viettäminen zoomissa tai jollain muulla alustalla on kaikin puolin masentavaa, enkä ole vähään aikaan jaksanut ajatella, että enää vain pari kuukautta, koska tuollainen ajatusmaailma on tuottanut jo turhan monia pettymyksiä.

Olen ihmetellyt jo pitkään, miksi mediassa ei puhuta opiskelijoiden hyvinvoinnista juuri lainkaan. Yksiön seinät alkavat ahdistamaan koko ajan enemmän ilman tapahtumia, harrastuksia ja opiskelijakavereita. Sitten kun kerran opiskelijoista puhutaan niin viestinä on, että ”jaksaa, jaksaa”. Sami Hedbergiä lainatakseni ”Mitä jos ei vittu jaksa?”. En tiedä johtuuko tämä siitä, että myös valtion tasolla on ajateltu, että parin kuukauden päästä tämä on jo ohi, joten on resurssien tuhlaamista keksiä väliaikaisia ratkaisuja lyhyelle ajalle. Vai johtuuko ideoiden puute siitä, että opiskelijat ovat poliitikoiden silmissä väliinputoajia eli eivät lapsia, joista tarvitsee huolehtia, mutta eivät myöskään lähtökohtaisesti töissä käyviä veronmaksajia?

Poikkeusolot ovat jatkuneet jo vuodenpäivät, mutta oikeastaan mitään konkreettista valtio ei ole tehnyt opiskelijoiden hyvinvoinnin eteen. Kelan tuet ovat joustavampia, mutta en 8

INTER VIVOS 2/2021

tiedä kuinka paljon se lopulta lämmittää opiskelijoita. Vuodessa voisi kuvitella saavan vähän enemmän aikaan. Yliopistonkaan ratkaisut eivät ole auttaneet. Osa tenteistä on aikarajoiltaan niin mahdottomia, että niiden tekeminen yksin tarkoittaa hylättyä tai huonoa arvosanaa.

Tämä ei ainakaan omaa motivaatiotani opiskeluun ole nostanut. Lisäksi tuntuu aika absurdilta, että osa proffista ei viitsi edes luentojaan tallentaa. Tiedekunnan joustamattomuus ja pelisilmän puute ei tosin ole aikaisempien tempauksien perusteella mikään yllätys.

Pykälän hallituksen kanssa olemme painineet edellä mainittujen ongelmien kanssa luonnollisesti paljon. Haluaisimme pystyä tarjoamaan paljon enemmän kuin pelkkiä etätapahtumia, mutta valitettavasti emme ole keksineet parempia ratkaisuja siitä huolimatta, että olemme usein miettineet päämme puhki tämän ongelman ratkaisemiseksi. Kannustan jokaista ottamaan kaiken irti Pykälästä yhteisönä, vaikka Pykälän yhteishenki pelkästään jodelia lukemalla ei vaikuta kaikkein kannustavimmalta. Totuus on kuitenkin omien kokemuksien perusteella täysin vastakohta jodelin luomista mielikuvista.

Itselleni Pykälän toiminta ja pykälistit ovat suuri voimavara jaksamiseni kannalta sekä poikkeusoloissa että ihan normaalissakin tilanteessa.

Myönnän, että korona-aika ei ole ollut helppoa minulle ja kaipaan monia asioita elämääni. Toisaalta olen jo vanhempi opiskelija ja ehtinyt tavata useita mahtavia ihmisiä opiskeluaikanani, jotka toimivat minulle kullanarvoisena vertaistukena, missä tahansa tilanteessa.

Voin vain kuvitella, kuinka pulassa olisin tällä hetkellä, jos opiskelisin nyt vasta ensimmäistä vuotta. Yhteisössämme harvemmin halutaan puhua elämän haasteista tai ongelmista.

Oikkarit ovat kilpailuhenkistä sakkia ja usein ainakin minusta tuntuu siltä, että kaikilla muilla menee paremmin. Muut menestyvät koulussa paremmin, saavat parempia työpaikkoja ja tekevät paljon siistejä juttuja vapaa-ajalla.

Vaikka tuntuisi, että muilla menee elämässä hyvin, niin muistakaa, että jokaisella on silloin tällöin myös vaikeampia hetkiä. Uskaltakaa puhua ääneen omista haasteistanne.

Olkaa myös anteeksiantavaisia itseänne kohtaan. Aina ei tarvitse olla täydellinen. Aina ei ole pakko edes onnistua. Kannustan myös ottamaan opiskeluelämästä kaiken irti, vaikka sitten etämuodossa. Pykälässä jokainen jäsen on aina tervetullut järjestämään erilaisia tapahtumia ja etätapahtumistakin on oikeasti mahdollista saada piristystä omaan viikkoon. Lähtekää siis rohkeasti itse järkkäämään tai esittäkää ideanne eteenpäin, jotta pyörät saadaan pyörimään. Itse olen huomannut, että Pykälän toiminta antaa monin kerroin takaisin sen, mitä toiminnalle itse antaa.

en samalla puuta, että vihdoinkin taidamme olla pandemian kanssa ainakin voiton puolella. Silloin kun tämä on vihdoin ohi, niin ottakaahan kaikki menetetyt opiskeluvuotenne kirien takaisin. Itse en ainakaan malta odottaa paluuta opiskelijaelämään tässä upeassa yhteisössä. Muistakaa myös, että Pykälä on olemassa jäsenistöään varten sekä normaalissa tilanteessa että poikkeusoloissa.

Eero Hirvimäki Hallituksen sihteeri

Lopuksi haluan vielä sanoa aikaisemmasta pessimistisyydestäni huolimatta koputta-

INTER VIVOS 2/2021

9

OPINTOEDUNVALVONTATOIMIKUNNAN PALSTA:

MIKÄ IHMEEN DIGEST – OPINTOEDUNVALVONTAA KÄYTÄNNÖSSÄ Oletko koskaan miettinyt, miten käytännössä opintoedunvalvonnan asiat etenevät tiedekunnassa? Jos olet – ja vaikka et olisikaan – toiveisiisi on vastattu! Opintoedunvalvonnan tämänkertaisessa palstassa on esittelyssä eräs projektimme. Toivottavasti sitä kautta valottuu myös tarkemmin, millainen on opiskelijoilta lähtevän idean elämänkaari tiedekunnassa.

Itse projektista: edunvalvontatoimikunta ehdotti tiedekunnalle, että siirtyisimme osittain notaarivaiheen pienryhmissä DiGest-vertaisarviointijärjestelmän käyttöön, ja mikäli se koettaisiin hyväksi ratkaisuksi, sen käyttöä laajennettaisiin myös muille notaarivaiheen kursseille.

MIKÄ IHMEEN DIGEST?

DiGest-järjestelmä on matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa kehitetty Moodle-pohjainen vertaisarviointiin pohjautuva järjestelmä.

Järjestelmä on alun perin kehitetty varsin samankaltaisiin ongelmiin, joita on noussut esiin myös oikeustieteellisen tiedekunnan notaarivaiheen opinnoissa. Ongelma on, että kandivaiheen (meillä notaarivaiheen) kurssit ovat usein massakursseja, joilla opiskelijat tekevät isoja määriä viikoittaisia tehtäviä. Opiskelija ei kuitenkaan lähes koskaan saa palautetta tekemistään töistä, ja tämä aiheuttaa närää opiskelijoissa eikä ole myöskään pedagogisesti järkevää.

DiGestin toiminta pähkinänkuoressa: opiskelija palauttaa tehtävät pdf-muodossa Moodleen viikoittain deadlineen mennessä. Tämän jälkeen Moodle arpoo opiskelijalle automaattisesti kahden muun opiskelijan tehtävät tarkastettavaksi.

Opiskelija antaa vastauksille mallivastauksen perusteella pisteitä ja sanallisen arvion. Pisteitä opiskelija saa sekä tekemästään tehtävästä että riittävän huolellisesti laaditusta vertaisarvioinnista. Lisäksi opiskelija tarkastaa omat tehtävänsä. Mikäli opiskelijan saamat kolme pisteytystä (kaksi vertaisarviointipisteytystä ja itsearvioin10

INTER VIVOS 2/2021

ti) poikkeavat liikaa toisistaan (kriteerit voidaan asettaa kurssikohtaisesti), ohjaaja tekee oman arvionsa opiskelijan tehtävistä. Kun arvioinnit ovat valmiit, ohjaajat julkaisevat pisteet.

MIKSI EHDOTIMME SITÄ?

Opintokyselyissä nousee vuodesta toiseen esille se, että a) palautetta ei saada tarpeeksi tehdyistä töistä ja b) pienryhmien nykyistä toteutusta ei koeta pedagogisesti järkeväksi. Ideaalimaailmassa jokaisen opiskelijan tai opiskelijaryhmän tekemän kirjallisen työn tai vastauksen tarkistaisi tietenkin tiedekunnan henkilöstöön kuuluva opettaja, mutta koska resurssit pakottavat ideaalimaailman puolelta realisteiksi, tulee etsiä luovia ratkaisuja ongelmiin.

Järjestelmällä olisi nähdäksemme monia hyötyjä: 1. itsearviointi pakottaa opiskelijan tarkastelemaan kriittisesti sekä omaa että muiden ratkaisuja, 2. opiskelija melkein pakostakin oppii jotain tarkastellessaan mallivastauksen valossa omaa ja muiden ratkaisuja, 3. opiskelijan oppimisen jaksotusta tukevat viikoittaiset tehtävät ja 4. opiskelija saa kaivattua palautetta työstään ja oppii sekä antamaan että vastaanottamaan palautetta. Lisäksi järjestelmän käyttöönotto vapauttaisi resursseja muualle: tällä hetkellä kurssin vetäjä arvioi kaikki pienryhmätehtävät, joita saattaa olla satoja per kurssi. Jos vetäjän ei tarvitsisi tehdä tätä, niin tältä vapautuvia resursseja voitaisiin allokoida esimerkiksi siihen, että opiskelija saisi muista, arvosanallisista kirjallisista töistään kunnollista palautetta.

Vertaisarvioinnin käyttöä usein vastustetaan sillä argumentilla, että ei haluta, että oma arvosana riippuu vertaisten arvioinnista. Ymmärrämme tämän hyvin – emmekä ole tätä ehdottamassakaan. Tällä hetkellä pienryhmät arvioidaan hyväksytty-hylätty, joten kenenkään kurssiarvosana ei määräytyisi vertaisarvioinneista. Toki aina kannattaa pohtia myös sitä, voisiko pienryhmistä saada esimerkiksi muutaman pisteen tenttiin tai muunlaisen porkkanan – eräänlaisena motivaattorina tehtävien tekemiselle.

nan puolelta mielekkääksi ja meille sopivaksi, olisi seuraavana askeleena ensi vuonna joillain notaarivaiheen kursseilla järjestelmän kokeileminen ja siitä palautteen kerääminen.

Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan puolella opiskelijat ovat olleet tyytyväisiä DiGest-järjestelmään. Kun keväällä 2016 järjestelmää pilotoitiin Todennäköisyyslaskenta I ja Tilastollinen päättely I - kursseilla, 85 % opiskelijoista kannatti järjestelmää. Vaikka ala on aivan erilainen, niin kuten jo alussa kuvattiin, ongelmat ovat samanlaisia. Tämä tukee sitä, että myös meillä tulisi vähintään kokeilla vastaavanlaista järjestelmää. Emme ole ehdottamassa pienryhmistä luopumista (matematiikalla tosin osalla kursseista on luovuttu pakollisista laskupajoista DiGestin myötä), vaan niiden mielekkyyden parantamista.

Lisää tietoa DiGestistä ja mm. tekstissä esitellyt tiedot siitä, luvut ja niin edespäin löydät täältä: https://www2.helsinki.fi/fi/matemaattis-luonnontieteellinen-tiedekunta/digest-formaattilaskuharjoituksiin

Heräsikö ajatuksia? Otamme (tässäkin) asiassa mielellämme palautetta ja kehitysideoita vastaan! Meidät tavoittaa tavalliseen tapaan opintoedunvalvonta@pykala.fi, henkilökohtaisesti etunimi.sukunimi@pykala.fi sekä Facebookissa Opinto-Ketulle viestiä laittamalla.

Edunvalvontatoimikunnan puolesta Sofia Selkämaa

MITEN ETENEE?

Asia lähti liikkeelle edunvalvontatoimikunnasta. Ensiksi pallottelimme ideaa – sopisiko tämä järjestelmä meille? Mitä etuja/haittoja siitä on?

Tämän jälkeen laadimme asiasta lyhyen, sivun mittaisen ehdotuksen tiedekunnalle, missä esittelimme järjestelmän pääpiirteissään ja perustelut sille, miksi se tulisi ottaa käyttöön oikeustieteellisessä.

Tätä tekstiä kirjoittaessa on projektimme siinä vaiheessa, että meillä on sovittuna tapaaminen yhdessä tiedekunnan edustajien (varadekaani (opetusasiat) Sakari Melander, opintoasianpäällikkö Johanna Harju ja ylipistonlehtori Jaana Norio) kanssa. Jos idea koetaan myös tiedekunINTER VIVOS 2/2021

11

TOTILLA TAVATAAN:

IDEOLOGIAN SOKAISEMA Koronakevät on tuntunut yhdeltä pitkältä tiedotustilaisuudelta. Hallitus on todennut yhtäältä poikkeusoloja ja toisaalta julistanut sulkutiloja niin monella eri tavalla, että ainakin allekirjoittanut on ollut syksystä lähtien täysissä poikkeustiloissa ja sulkuoloissa. Jos sanaa ”sekametelisoppa” ei olisi jo varattu makealle kiisselille, niin tästä saisi sille uuden merkityssisällön. On näet niin, että puhuminen ja kirjoittaminen ovat ajatuksen jatketta. Kun ajattelee epäselvästi, myös ulosanti on epäselvää. Hallitus on käyttänyt koronakriisissä merkittävää valtaa sekä puheilla että teoilla.

Vallankäyttöön tulee voida kohdistaa myös kritiikkiä. Hälytyskellojen tulisi soida erityisesti silloin, kun vedotaan, että ”tilannetta ei pidä politisoida”. Kun joku haluaa kieltää politisoinnin, hän yrittää sanoa, että on olemassa jokin Oikea Tapa™ ratkaista asia. Jos asiaa ei ratkaista Oikealla Tavalla, tilanne alistetaan irvokkaasti keskustelun alaiseksi ja riskinä on, että päätökseksi muodostuu huonompi ratkaisu.

On vaarallista, että yhteisiä päätettäviä asioita pidetään lähtökohtaisesti jotenkin ei-ideologisina ja pelkästään mekaanisina ratkaisuina. Vastakkainasettelu on ilmeinen: politisoiva taho harrastaa ideologista hapatusta, kun taas oma mielipide on järkevä, puhtaan looginen johtopäätös.

Oikeustieteessä samankaltainen lähestyminen muistuttaa luonnonoikeudellista ajattelua: että lait ovat annettuja luonnon perustotuuksia tai jumalallisia ilmentymiä.

Kaikki politiikka on pohjimmiltaan ideologista.

En ole kuullut peruskoulujärjestelmästä, jonka metsälinnut olisivat rakentaneet oljista ja heinästä. Nykyisen terveydenhuoltolain eduskunnalle toi peruspalveluministeri Paula Risikko eikä Jeesus Nasaretilainen. Kuntavaalien siirtämisen yhteydessä perussuomalaisten kritiikki tuomittiin päätöksen politisoinniksi. Mitäpä muuta vaalien järjestäminen on kuin poliittista 12

INTER VIVOS 2/2021

toimintaa? Etenkin kun ratkaisun tosiasiassa tekivät puoluesihteerit ja puolueiden puheenjohtajat.

Puhuessa koronarokotusjärjestyksestä ja rajoitusten purkamisesta, sanotaan ettei ratkaisuja saisi politisoida vaan päätöksentekijöiden tulisi noudattaa asiantuntijoiden suosituksia. Onko siis olemassa yksi Oikea Tapa™ rokottaa ihmiset ja purkaa ravintoloiden rajoituksia? Keitä ovat nämä asiantuntijat, joiden (keskenään ristiriitaisia) suosituksia tulisi yksimielisesti noudattaa?

Ekonomistit, lääkärit, juristit, poliisi, yrittäjät, ympäristötieteilijät vai hallintotieteilijät?

Terveyteen liittyvät kysymykset ovat usein tulenarkoja, mutta ei keskusteluja ole aikaisemminkaan leimattu politisoinniksi. Esimerkkeinä mainittakoon alkoholipolitiikka, vanhustenhuollon tila, terveydenhuollon asiakasmaksut tai kannabiksen laillistaminen. Mikä on asiantuntijan suositus näihin kysymyksiin? Jotenkin miellän, että yhteiskunnallisissa päätöksissä on kyse tasapainottelusta eri intressiryhmien etujen välillä. Kun puhutaan päätöksien politisoinnista, keskustelua yritetään vaientaa.

Tieteellistä tietoa tarvitaan päätöksenteon tueksi. Tällöin kuitenkin pitää tunnustaa oma ideologisuutensa ja se, miten asioita arvottaa. Onko tärkeämpää yksilön terveyden suojaaminen vai kansantalouden tasapaino? Entä eri maakuntien välinen yhdenvertaisuus vai pahimpien kriisialueiden auttaminen?

Totti Hämäläinen

PÄIVIN PALSTA:

PALAUTTEEN VASTAANOTTAMISTA KANNATTAA OPETELLA Onko korjaavan palautteen vastaanottaminen vaikeaa? Saako kritiikki veresi kiehumaan ja kyseenalaistamaan palautteen antajan ammattitaidon ja motiivit? Kun on panostanut seminaarityön tai gradun kirjoittamiseen, saattaa kritiikki tuntua jopa henkilökohtaiselta loukkaukselta. Opinnoissa, työelämässä sekä yksityiselämässäkin on hyödyllistä tarkastella omaa toimintaansa objektiivisesti ja hyödyntää saamaansa palautetta. Siksi palautteen vastaanottamista kannattaa tietoisesti opetella.

On inhimillistä, että korjausehdotusten saaminen tuntuu kurjalta, jos on käyttänyt paljon aikaa tekstin kirjoittamiseen ja ollut siihen itse tyytyväinen. Mielenkiinto on ehkä siirtynyt eteenpäin seuraavaan tehtävään, eikä vanhan työn hiominen enää kiinnosta. Saattaa myös tuntua siltä, että palautteen antaja ei ole ymmärtänyt asioita oikein, tai että hän on kommentoinut tekstiä liian pintapuolisen tarkastelun pohjalta. Pitäisi kuitenkin muistaa, että rakentavan palautteen tarkoituksena on se, että vastaanottaja voi muokata työtään paremmaksi ja saavuttaa tavoitteensa. Palaute mahdollistaa kehittymisen sekä kirjoittajana että oikeuden asiantuntijana.

Jos palautteen vastaanottaminen tuntuu hankalalta, tulisi kuitenkin muistaa, että palautteen antaja on käyttänyt aikaa juuri sinun työsi lukemiseen ja kehittämisehdotusten pohtimiseen. Lähtökohtaisesti hänen tarkoituksenaan on ohjata ja auttaa – ei loukata tai vähätellä tekemisiäsi. Jos kritiikki tuntuu murskaavalta, kannattaa hengähtää hetki. Voimakkaan tunnekuohun ja ensireaktion aikana ei kannata lähettää palautteen antajalle tulikivenkatkuista ”vastinetta”. On parempi kiittää palautteesta ja ilmoittaa, että palaa asiaan, kun on perehtynyt

palautteeseen tarkemmin.

Kriittiseenkin palautteeseen kannattaa suhtautua avoimesti ja pyrkiä ymmärtämään sen antajan näkemyksiä. Palautteen antajalta tarkempien perustelujen pyytäminen tai keskustelu erilaisista vaihtoehdoista palautteen hyödyntämiseksi voi olla kannattavaa. Myös toinen mielipide esimerkiksi opiskelu- tai työkaverilta voi olla hyödyllistä.

Hyvin rakennettu palaute on tarpeeksi täsmällistä, ja korjausehdotusten lisäksi siinä tuodaan esiin myös työn onnistuneita puolia. Hyödyllinen palaute ei anna valmiita ratkaisuja – vaikka opiskelija niitä joskus toivookin – vaan saa ajattelemaan ja hahmottamaan eri vaihtoehtoja.

Palautetta prosessoidessa on hyvä muistaa, että ihmisellä on tapana kiinnittää kriittiseen palautteeseen enemmän huomiota kuin positiiviseen niiden määrästä huolimatta.

Jos asiaa rauhassa harkittuasi olet joistakin asioista eri mieltä, voit perustella kantasi ja toimia oman näkemyksesi mukaisesti. Kyse on sinun työstäsi, joka osoittaa sinun näkemyksesi tarkasteltavana olevasta asiasta.

Se, joka osaa vastaanottaa palautetta voi välttyä monelta turhalta konfliktilta ja itsesääliltä.

Rehellisyys ja itsekriittisyys voi kuitenkin olla vaikeaa, etenkin, kun sydämessä tietää palautteen osuneen oikeaan. Rakentavan palautteen jälkeen on kypsää ja ammattimaista pohtia ratkaisuja ja kertoa, mitä on tehnyt puheena ol-

leen asiaintilan korjaamiseksi.

Palautteen vastaanottaminen vaatii nöyryyttä ja itsereflektiota. Kyky ymmärtää ja hyödyntää kritiikkiä voi kuitenkin olla juuri se ratkaiseva asia, joka auttaa kehittymään paremmaksi kirjoittajaksi tai työelämän ammattilaiseksi. Kyky, joka mahdollistaa kehittymisen seuraavalle tasolle.

Päivi Korpisaari

INTER VIVOS 2/2021

13

RIKOSOIKEUDEN KURSSI DIGITALISAATION KÄRJESSÄ – TERVETULOA MOOC! TEKSTI BINGA TUPAMÄKI KUVA TEEMU HAKALA JA BINGA TUPAMÄKI Vuosi 2021 toi mukanaan täysin uuden tavan opiskella oikeustiedettä. Miten toimii alun perin koodaajien suosiossa ollut MOOC rikosoikeuden opiskelussa ja mitä siltä voidaan odottaa? Olemme saaneet MOOC-kurssin kantaisät kommentoimaan yleisimpiä aiheesta herääviä kysymyksiä.

INNOVATIIVINEN RIKOSOIKEUDEN KURSSI Mennyt vuosi on ollut opiskelun kannalta vallankumouksellinen, ainakin digitalisaation näkökulmasta. Oikeustieteellinen tiedekunta on aiemmin ollut kiinni perinteisessä opiskelussa, jossa on painotettu fyysistä läsnäoloa kursseilla sekä vielä fyysisempää lakikirjojen raahaamista tenttisaliin. Tiedekunnalla on ollut paljon sopeutumista opetuksen äkillisessä digitalisaatiossa.

Rikosoikeuden peruskurssi on ollut tunnettu siitä, että sen toteutus on hieman vaihdellut vuosikerrasta toiseen. Esimerkiksi joitain vuosia sitten rikosoikeuden tentti suoritettiin vaihtoehtoisesti suullisena, jossa opiskelijaryhmät valmistautuivat etukäteen annetun oikeustapaustehtävän avulla. Ryhmät muodostettiin siten, että vuorollaan yksi ryhmä oli valmistellut vastaukset ja toinen ryhmä opponoi vastausta.

Lisäksi jokaiselta kysyttiin muutama kysymys rikosoikeuden yleisistä opeista.

Hyviä puolia tässä toteuttamistavassa oli esimerkiksi se, että tentti painotti yhteistyökykyä ja vuorovaikutustaitoja, joita työelämässäkin vaaditaan, sekä se, että tentin arvosana oli saatavilla nopeasti suorituksen jälkeen. Suulliset tentit kaatuivat lopulta siihen, miten paljon resursseja ne veivät, varsinkin kun vuoden 2017 koulutusohjelman uudistus (nk. ”iso pyörä”) muutti täysin sen, miten oikeustieteellisessä nykyään opiskellaan. Tilaa erityisjärjestelyille ei ollut, koska nyt kurssit ovat useimmiten pakattu kuukauden mittaisiin opintojaksoihin.

Koulutusohjelman uudistuksen jälkeen rikosoi-

keuden kurssiarvosana muodostui kahdesta esseestä. Vuorossa oli kokeilu sellaisesta mallista, jossa tenteistä luovuttiin kokonaan. Esseetehtävien kovaa painotusta perusteltiin sillä, että tiedekunnassamme on ylipäätänsä liian vähän kirjallisia töitä ennen notaarin tutkielmaa. Suurelle osalle toisen vuoden opiskelijoista rikosoikeuden esseet ovat olleet ensimmäinen kosketus tieteelliseen kirjoittamiseen.

Kahden esseen kirjoittaminen ei kuitenkaan varmistanut sitä, että rikosoikeuden kurssi tarjoaisi opiskelijalle monimuotoisen kokonaiskuvan oikeudenalasta. Kokonainen vuosikurssi osasi kyllä kertoa rikoksen rakennemalleista tai ehdollisista vankeuksista, mutta mitään formaalia vaatimusta yleisestä osaamisesta ei ollut.

Palautetta uudesta toteuttamistavasta oli tullut molempiin suuntiin: osa opiskelijoista piti esseistä, kun taas toiset toivoivat muutakin. Rikosoikeuden kurssin vetäjät päätyivät etsimään kompromissia.

Rikosoikeuden konkarit Dan Frände ja Sakari Melander vaihtamassa kuulumisia ja pohtimassa MOOCkurssin onnistumisia.

INTER VIVOS 2/2021

15

MOOC-KURSSIN TAUSTOISTA

SUORITUSTAPA JA MOTIIVIT

Esseiden aiheuttamat puutteet haluttiin korjata tämän vuoden kevätlukukautena, ja siksi rikosoikeuden kurssiin tehtiin taas muutoksia. Kahden esseen sijaan kurssitehtäviin kuuluivat yksi essee tarkemmasta aiheesta, Moodle-tentti koko tenttialueesta sekä MOOC-kurssi rikosoikeuden perusasioista. Luennot ja pienryhmät toteutettiin samanlaisina, toki koronan pakottamin etätyökaluin.

Helsingin oikeustieteelliselle tiedekunnalle rikosoikeuden MOOC on ensimmäinen lajiaan.

MOOC koostuu kuudesta osasta, jotka kaikki käsittelivät rikosoikeuden perusteita. Aineistona kurssilla toimii teksti, joka on tiivistelmä Sakari Melanderin kirjasta Rikosoikeuden peruskysymyksiä sekä lyhyet videot, joissa selitetään keskeiset asiat selkeästi ja yksityiskohtaisesti.

Uudistetun kurssin eri tehtävistä eniten huomiota sai MOOC-kurssi eli massiivinen avoin verkkokurssi (Massive Open Online Course).

MOOC-formaatin ydinajatuksena on, että kaikilla on vapaa pääsy verkkokurssin suorittamiseen. MOOC voidaan nähdä nykyaikaisena vastauksena avoimen yliopiston kysynnälle.

Ensimmäiset MOOC-kurssit järjestettiin Pohjois-Amerikassa 2000-luvun alussa. Ne ovat saavuttaneet nopeasti suosiota niiden resurssitehokkuuden ansiosta ja nyt MOOC-kursseja tarjoaa suuri osa maailman yliopistoista.

MOOC ei ole suomalaisessakaan tiedeyhteisössä täysin uusi asia, vaan esimerkiksi Helsingin yliopistojen tietojenkäsittelyn laitos ja Aaltoyliopisto ovat hyödyntäneet tätä konseptia jo pitkään. MOOC on ollut esimerkiksi koodauskursseilla tehokas suoritustapa.

16

INTER VIVOS 2/2021

Jokaisen osan lopussa pitää suorittaa monivalintatehtävä, josta läpipääsyn raja oli saada 50 % kokonaispisteistä. Kurssi arvostellaan asteikolla hyväksytty–hylätty. Mikäli MOOC-kurssia ei suorita osana tutkintoa, kurssin opintopisteet (2 op.) on mahdollista hakea avoimen yliopiston kautta.

Nimenomaan rikosoikeuden perusteiden muuttamista MOOC-formaattiin perusteltiin rikosoikeuden kansantajuisuudella ja yleisellä mielenkiinnolla rikosjärjestelmää kohtaan. Mediassa rikokset ovat monesti uutisia, jotka keräävät huomiota. Rikosoikeus on perinteisesti ollut sellainen oikeudenala, johon jokaisella on ollut jotain sanottavaa. ”Yleinen oikeustaju” osoittautuukin paljon mutkikkaammaksi kuin kiistattomaksi faktaksi, jonka pitäisi olla täysin selvä, esimerkiksi kalliolaisen pubin huutoäänestyksessä.

Rikosoikeuden MOOC-kurssi on tarkoitettu kaikille rikosoikeudesta kiinnostuneille, eikä sen suorittaminen edellytä aikaisempaa osaamista

rikosoikeudesta tai oikeustieteestä. Rikosoikeus on monille helppo ensiaskel oikeudelliseen ajatteluun, jossa päätöksenteko on aina erilaisten oikeuksien punnintaa. Lisäksi MOOC-kurssin tehtävänä on olla myös osa rikosoikeuden laajempaa peruskurssia, joka kuuluu tällä hetkellä tiedekuntamme opiskelijoiden toisen vuoden kevään opintokokonaisuuteen.

MOOC-KURSSIN PIONEERIT Tohtorikoulutettava Esko Yli-Hemminki on vastannut kurssin toteutuksesta yhdessä rikosoikeuden professori Sakari Melanderin kanssa.

Rikos- ja prosessioikeuden professori Dan Frände on ollut myös yksi tärkeistä taustavaikuttajista ja muun muassa kääntänyt MOOC-kurssin materiaalit ruotsiksi.

Sakari Melander vastaa kieltävästi niihin epäilyihin, että tiedekunnalta tai yliopistolta ylipäätänsä olisi tullut painetta tehostaa opintoja tai muuttaa kursseja avoimemmaksi. Toki Suomessa, puhumattakaan maailmalla, on huomattavissa laajempi trendi MOOC-kurssien suuntaan, mutta tässä tapauksessa ei ole ollut painetta miltään suunnalta, että juuri oikeustieteen opinnot pitäisi saada MOOC-villitykseen mukaan.

Melander ei halua ottaa kaikkea kunniaa itsel-

leen, mutta myöntää, että ensimmäinen ajatus MOOC-kurssista tuli häneltä itseltään.

Ideaa lähdettiin siten kehittämään täysin omaehtoisesti, ja yhdeksi keskeisimmäksi tekijäksi Melander nostaa Yli-Hemmingin panoksen MOOC-alustan eteen. Yli-Hemminki on ollut kiinnostunut rikosoikeudesta ja tekee väitöskirjaansakin rikosoikeuden filosofiasta. Hänet palkattiin joitakin vuosia sitten opetusavustajaksi tiedekuntaan, minkä jälkeen hän jatkoi tutkimusavustajana. Yli-Hemminki sai projektisuunnittelijan paikan, kun sattumalta Melander kuuli varadekaanien kokouksessa, että yliopisto tarjoaa jatkuvan oppimisen rahaa tiedekunnille.

Melander laittoi innokkaana pyörät pyörimään tekemällä ehdotuksen siitä, että tiedekuntaamme palkattaisiin projektisuunnittelija ensimmäistä MOOC-kurssia varten.

Kun Yli-Hemminki siirtyi projektisuunnittelijan tehtäviin, avoimen verkkokurssin käytännön toteutus sai alkunsa. Melanderin mukaan MOOC-kurssi olisi helposti jäänyt ajatusvaiheeseen, jos osaavaa henkilöä ei olisi saatu palkattua kokoaikaiseksi verkkoalustan kehittäjäksi.

Yli-Hemminki oli päävastuussa sekä MOOCkurssin sisällöstä että teknisestä toteutuksesta.

Informaatio kulkee kätevästi Porthanian käytävillä.

INTER VIVOS 2/2021

17

MOOC-KURSSIN PROJEKTISUUNNITTELIJA Yli-Hemmingin mukaan tarkoituksena on ollut tehdä kurssi, joka voisi olla sekä osa tiedekunnan rikosoikeuden opetusta että tarjota yliopiston ulkopuolisille ihmisille mahdollisuuden oppia rikosoikeuden perusteet. ”Vastuuikäraja tiedetään, sakko ja vankeus tunnetaan rangaistuslajeina sekä osa tunnusmerkistöistä osataan nimetä. Näin rikosoikeuteen on jokin tarttumapinta, vaikka ei olisi aiheeseen muuten perehtynyt”, Yli-Hemminki kommentoi.

Toisaalta Yli-Hemminki pohtii sitä, että ennakkokäsitykset luovat myös haasteen, koska osa niistä ei pidä paikkaansa. Rikosoikeuteen saattaa liittyä myös vahvoja tunnepohjaisia mielipiteitä. Voi esimerkiksi olla vaikea ymmärtää, että on olemassa rankaisemista parempia keinoja puuttua rikollisuuteen ennakolta.

18

INTER VIVOS 2/2021

Kriittisemmästä näkökulmasta katsottuna MOOC-kurssi voidaan nähdä uhkana opiskelijoiden kokonaisuuden hahmottamiselle.

MOOC-kurssi on vain osa rikosoikeuden peruskurssia, eikä siinä ole mitään vaatimusta suoritusajankohdalle. Lähiopetus ja pienryhmät ovat täysin erillään MOOC-kurssista. Käytännössä lukiolainen voi suorittaa MOOC-kurssin avoimesta yliopistosta jo vuosia ennen kuin edes pääsisi tiedekuntaan.

Yli-Hemminki lähestyy asiaa ennemmin mahdollisuutena, koska se tarjoaa opiskelulle paljon vapautta. Luentokurssin ja välikuulustelun kirjallisuusvaatimusten on tarkoitus syventää aikaisemmin opittua tietoa. MOOC-kurssilta saadut perustiedot tukevat näitä. Rikosoikeuden opetuksen on tarkoitus olla jaksoittain syventyvä kokonaisuus.

MOOC-kurssi on otettu vastaan varsin hyvin ainakin MOOCin kautta annetun palautteen

perusteella. Vapaus ja uudenlainen opetusmuoto saivat kiitosta. Vaikka epävirallisella Pykälän Jodel-kanavalla tuli muutama – luultavasti huumorimielessä – heitto siitä, kuinka ”maallikot” pääsevät kurssille, ei Yli-Hemmingin tietoon ole tullut suurissa määrin kriittisiä kommentteja toteuttamistavan avoimuudesta.

Vuonna 2019 oikeustieteellisen aloittaneiden vuosikurssi sai olla koekaniineina MOOCkurssin testausvaiheessa, koska se sisällytettiin tämän kevään rikosoikeuden kokonaisuuteen.

Yli-Hemminki sanoo, että vaikka haasteena oli testiversion viimeistelyn jääminen kesken aikataulusyistä, suuremmilta ongelmilta vältyttiin. ”Tämä näkyi opiskelijoille esimerkiksi ikävinä kirjoitusviheinä muutamissa monivalinnoissa.

MOOC kuitenkin viimeisteltiin helmikuussa palautteen ja kokemusten perusteella”, Yli-Hemminki jatkaa.

MOOC on luultavasti tullut jäädäkseen. ”Verkko-opetukselle on varmasti kysyntää vielä koro-

na-ajan jälkeenkin. Se tarjoaa vapautta opiskeluajan ja -paikan suhteen. MOOCin etuna on myös muiden kuin tiedekunnan opiskelijoiden (esim. lukiolaisten) mahdollisuus nähdä millaista olisi opiskella oikeustiedettä”, Yli-Hemminki perustelee.

Samalla hän muistuttaa, että MOOC ja muut verkko-opetusmuodot voivat kuitenkin olla vain osa tutkinnosta. Verkkokursseista puuttuu esimerkiksi opetuksen vastavuoroisuus, jonka perinteinen luento-opetus mahdollistaa. Myöskin syvemmän osaamisen tai soveltamiskyvyn opettaminen ja mittaaminen verkkokurssilla on haastavaa, koska opetus- ja suoritusmuodot ovat rajalliset. ”MOOCit voivat tarjota johdatuksia oikeudenaloihin nyt ja tulevaisuudessa, mutta syventyminen eri oikeudenaloihin vaatii myös muita opetus- ja suoritusmuotoja”, Yli-Hemminki painottaa.

Tältä näyttävät onnistuneen kurssin kasvot!

INTER VIVOS 2/2021

19

MIKÄ IHMEEN PYKÄLÄ-VIIKKO?

TEKSTI AURORA IDÄNPÄÄN-HEIKKILÄ JA SOFIA SELKÄMAA

Otetaan pieni ajatusleikki: koronaa ei ole, ja viikoljaa tässä vaiheessa, että jaottelu on keinotekoinen la 15 on päästy juhlimaan ainutlaatuista, legendaaja tehty vain pedagogisista syistä. rista Pykälä-viikkoa. Vanhempia pykälistejä alkaa tässä vaiheessa jo hiukan hymyilyttää mieleen Seuraavaksi seuraa esimerkinomainen havainnolnousevat muistot, kun taas ainejärjestömme uulistus tyypillisen Pykälä-viikon ja Pykälän kv-viidempien vahvistusten kulmat saattavat kohota ihkon aikataulusta viikonpäivä kerrallaan. metellessä, että mikäs kumma se tämä tämmöinen on? Ei hätää, mikäli konsepti ei ole sinulle tuttu, MAANANTAI - PYKÄLÄN KYMPPI rakas lukija. Tämän artikkelin on tarkoituksena täyttää tiedonjanoisimpienkin, vielä Pykälä-viikko Pykälä-viikko alkaa perinteisesti maanantaina Py-neitsyytensä menettämistä odottavien pykälistien kälän kympillä, jossa mitataan pykälistien kevään informaatiotarve, ja kannustaa lähtemään mukaan kisakunto myös kestävyyden osalta. Kisa kierretähän iloitteluun heti, kun se vain on mahdollista. tään Töölönlahden ympäri, jossa runsaat kannustusjoukot kannustavat niin kovimpia juoksijoita Näin alkuun lyhyesti muutama käsitemäärittely. kuin fiilistelijöitäkin maaliin saakka. Perinteisesti Pykälä-viikolla juhlitaan Pykälän syntymäpäiviä kärkiajat ovat lähennelleet puolta tuntia, mutta perinteisesti juuri viikolla 15 huhtikuussa. Koska tärkeintä on tietysti ollut maaliinpääsy – kertookyseessä on SUURIN JA KAUNEIN, juhlitaan Pypa legenda erään pykälistin kerran osallistuneen kälää luonnollisesti kokonaisen viikon ajan. Viikon kymppiin myös kainalosauvoilla konkaten. Pyvoi jakaa kahteen osa-alueeseen: Pykälä-viikkoon kälän kymppi on oiva tapa aloittaa juhlaviikko ja toisaalta Pykälän kansainväliseen viikkoon (kvhaastamalla itsensä juoksemaan ja vapauttamaan viikkoon) eli Nordic Weekiin, joka kokoaa Helsinendorfiinejä – onhan juokseminen parasta, mitä kiin oikkareita kaikista Pohjoismaista pykälistien voi ihminen tehdä, ainakin jos on erästä vanhaa vieraaksi. Nämä kaksi tapahtumarallia nivoutuvat urheiluvastaavaa uskominen. lomittain kokonaisuudeksi, joka tunnetaan Pykälä-viikkona. Tapahtumat ovat pitkälti yhteisiä ja TIISTAI - KICK-OFF § & KANSAINVÄLISTEN VIEideana on juhlistaa kevättä ja rakasta ainejärjestöRAIDEN SAAPUMINEN ämme porukalla. Haluammekin muistuttaa lukiVirallisesti Pykälä-viikko alkaa tiistaina, kun KickOffin myötä potkaistaan juhlat käyntiin. Näissä juhlissa on vuosien varrella nähty muun muassa Juhani Tamminen ja taikuri, eikä skumppaakaan ole kyseisistä kekkereistä puuttunut. Täytyyhän rakasta ainejärjestöä juhlia kunnolla! Kick-Off toimii myös kansainvälisen viikon alkusysäyksenä, kun niin skandinaaviset kuin sisarainejärjestöjemmekin oikkarit viettävät ensimmäistä iltaansa Helsingissä. Mikä olisikaan parempi tapa tutustua vaikkapa islantilaisiin kollegoihimme kuin karaokeduetto tai tanssibattle?

KESKIVIIKKO – KEVÄTKILJAVA

Syyskiljavan valoisampaa sisarusta eli kevätkiljavaa vietetään perinteisesti Pykälä-viikon ja Pykälä Nordic Weekin keskiviikkona. KV-vieraiden keskuudessa tämä mökkireissu tunnetaan nimellä “hytte”, joka tarkoittaa skandinaavisilla kielillä mökkiä. Tämä vauhdikas puolivuorokautinen 20

INTER VIVOS 2/2021

keä ei tästä suunnistuksesta puutu, ainakaan jos on kv-vierailta kysyminen!

Studia Iuridica puolestaan tarjoaa pykälisteille myös asiapitoisempaa sisältöä kaiken juhlinnan lomaan. Tämän paneelityyppisen keskustelun aihe on aina päivänpolttavan ajankohtainen, esimerkiksi tänä vuonna Studia Iuridicassa keskusteltiin juristin roolista kriiseissä. Tapahtumassa on usein nimekkäitä puhujia, kuten tänä vuonna oikeuskansleri Tuomas Pöysti, Boreniuksen Managing Partner Casper Herler sekä valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen. Tapahtuman järjestää opintovaliokunta OVK. PERJANTAI - KANSAINVÄLISET SITSIT ELI NORDIC SITTNING

sisältää syyskiljavan tapaan sitsi-illallisen pohjoismaisella tvistillä, saunomista ja aamuun asti vietettävät jatkot. Kevätkiljava on myös yksi Pykälän Emäntien suurista taidonnäytteistä, ja he pitävätkin mökkeilijöiden mahat kylläisinä aamusta iltaan toinen toistaan maukkaammilla annoksilla.

Mikäli haluat suorittaa opiskeluaikanasi mahdollisimman monta Kiljavaa tai vähintäänkin Pykäläviikon kunniakkaasti kokonaisuudessaan, suosittelemme ponnekkaasti lähtemään tälle retkelle suomalaiseen perinnemaisemaan!

Pykälän kansainvälisen viikon perjantaina ikiihana ulkoasiainvaliokunta eli UAV pääsee näyttämään kyntensä erikoisosaamisalueellaan sitsien järjestämisessä. Nämä vauhdikkaat kaikille pykälisteille avoimet kv-sitsit ovat niin kansainvälisille vieraille kuin suomalaisille oikkareillekin Nordic Weekin yksi ehdoton kohokohta, kun kaikki paikalla olevat ainejärjestöt pääsevät esittäytymään toisilleen ja kiittämään kv-viikon järjestelyistä.

KV-toimikunta saakin tässä vaiheessa isot aplodit aherruksestaan kansainvälisten vieraiden eteen ja illan tunnelmassa on aimo annos pohjoismaista yhteishenkeä eli Nordic lovea!

TORSTAI - APPROT JA STUDIA IURIDICA

Approilla tarkoitetaan opiskelijamaailmassa baarikierrosta. Perinteiden mukaan Pykälä-viikolle on aina sattuneesta syystä osunut mukaan myös joko Bileinsinöörien järjestämä Hesarin appro taikka kyltereiden oma Hukkaputki. Sattumaa vai hyvin suunniteltua yhteistyötä? Joka tapauksessa Pykälää on juhlittu myös poikkitieteellisen appron merkeissä, sillä kyllähän kunnioitettavan, yli 80-vuotiaan vanhuksen ikä herättää juhlafiilistä myös muissa kuin bolognanpunaisissa haalareissa! Pykälän kansainvälisen viikon osalta myös kansainväliset oikkarivieraamme osallistuvat tiimeittäin tähän seikkailuun, ja jokainen kv-vierastiimi saa pykälistin matkaoppaakseen. Amazing Race -henINTER VIVOS 2/2021

21

na rodeohärkäkin... Pykälistille Sillis on ehdottomasti oikiksen parasta aikaa, sillä siellä kaikilla on hymy huulilla ja juhlafiilis katossa. Sillis onkin oiva lopetus rakkaan ainejärjestömme synttäriviikolle.

Sunnuntaina eftereftersilliksen eli jatkojenjatkojen jälkeen joudumme valitettavasti sanomaan hyvästit ja “Ses i Norden” pohjoismaisille vierailemme!

MUKAAN JÄRJESTÄMÄÄN PYKÄLÄ-VIIKKOA JA KANSAINVÄLISTÄ VIIKKOA!

LAUANTAI - VUOSIJUHLAT

Viikon virallisimman juhlan viittaa kantaa Pykälän vuosijuhlat, joka on perin arvokas tilaisuus kutsuvieraineen ja miljöineen. Juhlaan pukeudutaan asiaankuuluvasti frakkiin tai mitä kauneimpiin mekkoihin eikä juhlista puutu riemua, naurua tai juhlatunnelmaa. Tilaisuudessa kuullaan puheita niin puheenjohtajalta, kutsupuhujalta kuin pykälisteiltäkin, palkitaan ansio- ja kunniamerkein pykälistejä sekä julistetaan Vuoden opettaja ja Vuoden pykäläteko. Juhlissa syödään kolmen ruokalajin illallinen ja nostetaan maljoja koko monisatapäisen juhlakansan voimin. Tämä on usealle pykälistille vuoden kohokohta – eikä syyttä!

Pohjoismaiset oikkarivieraamme, jotka tunnistat kilisevistä mitaleista juhlapuvuissa, pääsevät myös nauttimaan kanssamme juhlahumusta. Myös pohjoismaisen yhteistyön eli Nordiska Sekretariatetin presidentistön edustajalla on tapana pitää juhlapuhe vuosijuhlillamme.

Pykälä-viikon aktiviteeteista huolehtii Pykälä-viikkotoimikunta ja kansainvälisen viikon eli Nordic Weekin järjestelyistä puolestaan KV-toimikunta.

Toimikuntiin voi liittyä jokainen pykälisti matalalla kynnyksellä Pykälä-infon ohjeiden mukaisesti, ja toimikuntalaisuus onkin oiva tapa tutustua toisiin pykälisteihin vuosikurssirajat ylittävästi.

Toimikunnissa on mahdollisuus tuoda esiin uusia tapahtumaideoita ja aikaisempina vuosina onkin järjestetty lisäksi esimerkiksi brunsseja, erilaisia excuja ja muita aktiviteetteja juhlaviikon kunniaksi.

Vallitsevan maailmantilanteen vuoksi näitä huikeita seitsenpäiväisiä bakkanaaleja ei ole voitu hetkeen viettää. Toivommekin että sinä, rakas lukija, lähdet heti tilanteen salliessa mukaan järjestämään tätä ikimuistoista synttärijuhlaa. Takaamme, että vielä vanhainkodissakin muistelet opiskeluajoistasi juuri niitä loputtoman aurinkoisia ja juhlantäyteisiä Pykälä-viikkoja! ∎

SUNNUNTAI - SILLIS

Pykälä-viikko huipentuu tietenkin akateemiseen silliaamiaiseen eli legendaarisen PYKÄLÄN SILLIKSEEN isäntien järjestämänä. Jos vujuilla pistettiin jalalla koreaksi valssin merkeissä ja siemailtiin sivistyneesti viiniä, niin Silliksellä eli Pääpäivänä vedetään haalarit jalkaan ja tanssikin vaihtuu Volgaan. Näistä juhlista on voinut vuosien varrella bongata esimerkiksi elämänpeli-Jonnen, alpakoita, pomppulinnan ja pallomeren. Olipa eräänä vuon-

PSSST! VUJUISTA LISÄÄ SEURAAVALLA AUKEAMALLA >> 22

INTER VIVOS 2/2021

Creative talents working together makes all the difference

Thinking Ahead Since 1899

LIITY MUKAAN

JOIN US

VAIKKA HETI! DISCORD.GG/WTZJCMKEYH

VUOSIJUHLAT PÄHKINÄNKUORESSA TEKSTI VUOSIJUHLAMARSALKAT 2021

Pykälä-viikko on jo melkein oven takana, eli odottamassa kesälomilta palaavia pykälistejä heti syyskuussa! Onkin taas aika suunnata katseet yhdistyksemme vuoden upeimpaan tapahtumaan eli Pykälä ry:n vuosijuhliin. Tänä vuonna vietämme rakkaan yhdistyksemme 86. vuosijuhlia lauantaina 18.9.2021. Juhlaan osallistuu perinteiseen tapaan niin nykyisiä pykälistejä, seniorijäseniä kuin akateemisia arvovieraitakin.

Vuosijuhlat ovat yhdistyksemme vuoden arvokkaimmat juhlat, joissa perinteillä on suuri merkitys. Pukeutumiseen sekä etikettiin liittyy monia pieniä ja suurempia sääntöjä, joista on hyvä niin ensikertalaisten oppia kuin vuosijuhlakonkareidenkin saada muistutusta!

1 § PUKEUTUMISESTA Vuosijuhlien pukukoodina on täyspitkä iltapuku, frakki tai tumma puku. Pukukoodista ei ole syytä poiketa, ja turvallisinta onkin ottaa mallia viime vuosina nähdystä pukuloistosta! Vujut ovat hyvä tilaisuus panostaa ja laittautua viimeisen päälle. Miesten on kuitenkin hyvä huomata, ettei smokki ole etiketin mukainen vaihtoehto.

Naisilla tulisi olla juhlakampaus, jonka voi loihtia itse, kaverin avulla tai kampaajan tuolissa.

Vinkki: Tsekkaa Pykälän jäsenetuihin kuuluvat kampaajat, usein vuosittain tulee myös erityistarjouksia Pykälä-viikon lähestyessä!

Juhla-asun kruunaa akateemisissa tilaisuuksissa käytettävä Pykälän nauha, jonka voi ostaa itselleen Pykälän toimistolta. Miehillä nauha asetetaan kulkemaan oikean olkapään päältä rinnan yli alas vasemmalle. Naisilla nauha kulkee päinvastoin vasemmalta oikealle tai se voidaan asettaa ruusukkeena iltapuvun vasemmalle rinnukselle. Vuosijuhlissa pukukoodiin kuuluu myös akateemisista saavutuksista ansaitut akateemiset kunniamerkit.

VINKKI: KÄY KATSOMASSA PYKÄLÄN KUVAGALLERIASTA KUVIA VIIME VUOSIEN VUOSIJUHLALOOKEISTA!

24

INTER VIVOS 2/2021

2 § PÖYTÄOSUUTTA EDELTÄVÄSTÄ AJASTA Vaikka useat saattavat aloittaa illan viettämisen jo ennen juhlapaikalle siirtymistä, on hyvä muistaa, että vuosijuhliin tulee saapua ajoissa.

Pöytäosuus alkaa klo 19:00, joten ennen pöytiin siirtymistä kannattaa varata tarpeeksi aikaa esimerkiksi valokuvien ottamiseen, meikin korjailemiseen ja muiden juhlavieraiden kanssa rupatteluun juhlapaikalla tervetuliaismaljan ohella.

Paikalla onkin ammattivalokuvaaja ikuistamassa unohtumatonta iltaa. Myös istumapaikka kannattaa tarkastaa hyvissä ajoin juhlapaikalta löytyvästä pöytäkartasta, jotta siirtyminen pöytiin juhlan alkaessa sujuu vaivattomasti.

VINKKI: TULE PAIKALLE AJOISSA JA VARMISTA PARHAAT KUVAT!

3 § PÖYTÄOSUUDESTA Virallinen pöytäosuus alkaa, kun airueet kantavat liput sisään juhlasaliin. Juhlavieraat kunnioittavat lippusaattuetta seisomalla pöytänsä vieressä lippua kannettaessa, ja istuutumalla vasta kun airueet ovat poistuneet. Pöytään istuutuessa mies tarjoaa oikealla puolella istuvalle avecilleen tuolin ja istuutuu itse vasta tämän jälkeen.

Juhlan juontamisesta vastaavat vuosijuhlamarsalkat. Heidät tunnistaa pykälänpunaisista, rinnan yli kulkevista leveistä marsalkkanauhoista.

Marskit kertovat käytännönjärjestelyistä ja illan kulusta, mutta laulamisen he jättävät akateemisten pöytäjuhlien tavoin laulunjohtajien vastuulle. Ennen illan ensimmäistä laulua ohjelmassa on marsalkkojen tervehdys, dekaanin puheenvuoro sekä hallituksen puheenjohtajan puhe.

Alku- ja pääruuat nautitaan laulujen, tervehdysten ja puheiden lomassa. Pääruuan jälkeen koittaa tauon aika, jonka voi hyödyntää niin nenän puuteroimiseen, taukodrinkin siemailuun kuin vieraiden kanssa seurusteluunkin.

Tauon loppuessa siirrytään takaisin pöytiin ja vuorossa on muun muassa lisää puheita, ansiomerkkien jakamista sekä vuoden Pykälä-teon paljastaminen. Syömisen ja laulamisen ohessa

juhlavierailla on tapana taitella lautasliinasta punssikorvat ja asettaa ne päähän. Illan ohjelmaan kuuluu vielä jälkiruoka, punssin tarjoilu sekä marsalkoiden kiitokset. Pöytäosuuden jälkeen on aika suunnata tanssilattialle, jossa pääsee esittelemään valssiaskeliaan orkesterin tahdissa.

VINKKI: PUNSSIKORVIEN TAITTELUA JA VALSSIASKELEITA PÄÄSET KOKEILEMAAN LÄHEMPÄNÄ VUOSIJUHLIA JÄRJESTETTÄVÄSSÄ ETIKETTI- JA TANSSIKOULUTUKSESSA, LISÄTIETOA MYÖHEMMIN!

4 § JATKOISTA Ilta ei suinkaan pääty juhlapaikalle, vaan bussikuljetus johdattaa juhlijat Pykälän kerhotiloihin viettämään jatkoja. Jatkoja varten juhla-asun voi vaihtaa hieman rennompaan, naiset esimerkiksi pikkumustaan ja mataliin kenkiin. Jatkoilla tanssijalan vipattaminen on taattua, sillä juhlat on tunnettu hyvästä menostaan pikkutunneille asti. Jatkoilta lähtiessä voikin muutaman tunnin yönunien jälkeen alkaa valmistautua odotettuun sillikseen!

VINKKI: MUISTA VARAUTUA JATKOILLE VIILEÄMMÄLLÄ VAATETUKSELLA, TROPIIKKI EI ANNA ARMOA!

∎

INTER VIVOS 2/2021

25

HAALARIBILEET VUOSIMALLIA 2021 TEKSTI MILJA HYPPÖNEN KUVA VEERA HYTTINEN “Jos lukeminen alkaa tuntua puulta ja kaipaat lisämotivaatiota kevään aikana, kuvittele sitä hetkeä, kun pääset ensimmäistä kertaa vetämään bolognan punaiset haalarit jalkaan muiden oikkareiden ympäröimänä.” Lause, jonka varmasti lähes jokainen oikikseen hakeva on kuullut jossain hakuprosessinsa vaiheessa. No, ensi kosketus haalareihin ei varmastikaan jättänyt ketään meistä kylmäksi, mutta toteutui hyvin eri tavalla kuin normaalisti.

Haalaritoimikunta laittoi pyörät pyörimään lokakuussa sponssien etsimisen muodossa. Samaan aikaan suunnittelut käynnistyivät niin tilaustiimin, rissevastaavien kuin juomatiiminkin osalta. Optimistisesti syksyllä ajateltiin, että koronatilanteen on täytynyt helpottua kevään spektaakkeliin, Haalaribileisiin mennessä. Talven edetessä päätimme, että yritämme viimeiseen asti toteuttaa bileet perinteisessä muodossa. Tästä syystä saapuneita ei haalareita ei jaettu heti, vaikka näin jälkiviisaana onkin helppo todeta, että odotuttaminen oli turhaa.

Haalarit jaettiin vihdoin maaliskuussa ja jaon yhteydessä phuksit saivat Lakimiesliiton sponsoroimana Noccoa, karkkia, pringlesejä sekä legendaariset LML:n sillislasit. Jako järjestettiin koronaturvallisesti ulkotiloissa ja sujuikin ongelmitta.

26

INTER VIVOS 2/2021

Vaikka kukaan meistä ei jodelia luekkaan, haluan nostaa esiin oletetun opiskelijakollegani kommentin ennen haalaribileitä. “Onko pakko laittaa haalaribileissä kamera päälle. En millään jaksaisi nousta ylös sängystä”. Uskon puhuvani koko haalaritoimikunnan puolesta, jos sanon, että tämän kommentin nähtyäni ajatuksiin nousi hetkeksi kauhukuvat sadasta mustasta ruudusta ja tilanteesta, jossa kukaan ei halua osallistua järjestettyyn ohjelmaan. Ilokseni voin kuitenkin todeta, että bileet sujuivat jopa odotettua paremmin.

Bileet alkoivat mahtavien phuksikapteeniemme vetämällä hauskalla Kahoot -visailulla ja jatkui HTK:n toimesta “tuo mulle”-pelillä breakoutroomeissa. Ainakin omalta osaltani voin todeta, että breakout-room ohjelma oli onnistunut – sopiva yhdistelmä hauskuutta ja sekoilua sekä rauhallisempaa keskustelua ja jengiin tutustumista.

Tämän jälkeen oli virallisen haalarivalan aika, jolloin phuksit saivat luvan kanssa vetää haalarit ensimmäistä kertaa jalkaan. Phuksikapteenit onnistuivat etäilystä huolimatta tekemään valasta ikimuistoisen hetken jokaiselle linjoilla olleelle. Haalarivalan jälkeen oli vuorossa rennompaa ohjelmaa breakout-roomeihin jakautuneina ja ohjelmassa oli esimerkiksi sanaselityspeli sekä muita juomapeliksi muuntautuvia pelejä.

Tähän loppuun minun on ilo kertoa, että Zoombileissäkin luvattu haalaribileitä korvaava Phuksit20-tapahtuma on tulossa. Uutisia lukiessa herää jälleen toivon kipinä tulevaa kohtaan, joten olemmekin varanneet Pykälän kerhotilat 30.7.2021. Phuksit20 poppoo voi siis alkaa valmistautumaan hetkeen, jolloin pääsemme ensimmäistä kertaa yhdessä bilettämään haalarit jalassa, kääntämään flippikuppia ympäri sekä yksinkertaisesti tutustumaan toisiimme koko porukan kesken. Pysykää kuulolla! ∎

PIKAOPAS HAALARIMERKKIEN OMPELUUN TEKSTI JA KUVAT MARIKA NIEMINEN JA MARI ROUHIAINEN Merkkien ompeluun tarvitset: - ompelulankaa, sitä voi käyttää joko kaksinkertaisena tai varautua paksummalla langalla - terävä ja melko ohut neula: helpompi läpäistä haalarimerkit

Kovalla työllä ansaittu Pykälistimerkki sijoittuu haalarissa oikeaan reiteen. Sitä ei kuitenkaan saa ommella, vaan se kiinnitetään haalariin hakaneuloin. Olemme kuulleet, että merkin saa ommella kiinni vasta valmistumisen jälkeen..

VINKKI: VARAA VUOSITTAISILLE TAPAHTUMILLE TILAA; ESIMERKIKSI SAMAN APPRON ERI KUNNIAMERKIT NÄYTTÄVÄT HYVÄLTÄ YHDESSÄ!

Lakimiesliitolta saatu merkki on monella sijoitettuna siihen hihaan, joka jää haalaria vyötärölle sidottaessa päälle!

Merkin reunan yli menevä napakka ommel toimii parhaiten, tyylitelläksesi voit valita langan joko merkin reunan tai haalarin värissä!

VINKKI: HAALARIN LENKKEIHIN VOIT LAITTAA ROIKKUMAAN VAIKKA PULLONAVAAJAN, TASKUMATIN TAI SKUMPPALASIN!

TIESITKÖ TÄMÄN HAALARIETIKETISTÄ?

- Saat käyttää vain omaa, valalla pyhitettyä haalaria. Haalaria ei myöskään tule lainata kaverille!

- Haalarit voi pestä vain, kun ne ovat omistajallaan päällä.

- Selän logoa ei tule peittää, vaan haalari kiedotaan vyötärölle niin, että merkki näkyy!

INTER VIVOS 2/2021

27

ETÄSITSIRAPORTAASI! PYKÄLÄN ETÄSITSIT 17.3.2021 Keskiviikkona 17.3.2021 vietettiin Pykälän ensimmäisiä etäsitsejä. Sitseille ilmoittauduttiin yksin ja osallistujat jaettiin etukäteen pienempiin ryhmiin. Osa sitsaajista vietti iltaa pienissä porukoissa, mutta se ei lopulta haitannut toteutusta. Ensimmäiseksi olimme yhteisessä päähuoneessa, jossa perinteiseen tapaan sitsit aloitettiin esittelemällä illan (pää)laulunjohtajat, herrat Eero Hirvimäki ja Teemu Lehti. Käytän termiä (pää)laulunjohtajat, sillä yhteensä sitseillä oli laulunjohtajia 11 kappaletta (jokaisessa ”breakout-roomissa” 1-2). Esittelyjen jälkeen laulettiin tietenkin ensimmäiset sitsilaulut ja skoolattiin, ainakin itseni ja laulunjohtajaparini Marian toimesta, kera kuivan suomalaisen valkoviinin. Helan går.

Ensimmäisen yhteisen osuuden jälkeen sitsiryhmille jaettiin kiertosuunnat, joiden perusteella he koko sitsien ajan siirtyivät breakout-roomista toiseen. Näissä huoneissa sitsaajia odottivatkin toinen toistaan ammattitaitoisemmat laulunjohtajat, jotka ottivat ohjat illan ohjelman toteutuksesta. Ohjelmahan oli sinänsä hyvin vapaa.

Jokaiseen laulunjohtajien huoneeseen liittyi kerrallaan kaksi ryhmää ja vain sitsien ensimmäisessä ja viimeisessä huoneessa kohtasivat samat ryhmät (tai se oli ainakin kaunis ajatus). Huoneissa laulunjohtajilla oli muun muassa valmiita puheenaiheita ja kysymyksiä sitsaajille, joiden avulla keskustelut saatiin todella mukavasti jokaisen ryhmäparin kohdalla liikkeelle.

Keskustelu huoneissa oli mahtavan aktiivista.

Laulunjohtajana oli todella hauskaa jutella illan aikana kymmenien uusien ja vanhojen tuttujen kanssa. Osallistujat pääsivät ainakin omasta mielestäni todella mukavasti tutustumaan toisiinsa sekä kuulemaan esimerkiksi perusteluja sille, tuleeko sauna lämmittää 60, 80, vaiko 100-asteiseksi. Lisäksi huoneissa myös asiaankuuluvasti laulettiin sitsilauluja aina kun jutustelulta ehdittiin. Huoneissa oli yhteensä enintään 6-8 sitsaajaa + laulunjohtajat, jolloin keskustelu oli oikeasti mahdollista. Aina tietyin väliajoin breakout-roomeista palattiin päähuoneeseen kuuntelemaan Hirvimäen ja Lehden epäkoherentte-

28

INTER VIVOS 2/2021

ja jorinoita ja laulamaan yhdessä etäyhteydellä kaikkien aikojen kaoottisimpia sovituksia laulukirjamme rakkaista kappaleista.

Sitsit kruunasi Julia Höyhtyän laatima etäsitsimenu. Menu sisälsi valmistusohjeet kolmen ruokalajin illalliseen, jonka sitsaajat pääsivät valmistelemaan kotonaan ennen sitsien alkamista. Alkupalana oli avocadobruschettaa, pääruokana uuniragupastaa ja jälkiruokana valkosuklainen limemascarponevaahto marjoilla.

Menusta löytyi ainesosien ja valmistusohjeiden lisäksi tietenkin mallikuvat valmiista annoksista. Oli ilo nähdä, että useat sitsaajat olivatkin valmistaneet itselleen sitsimenun nautittavaksi.

Reseptejä myös kehuttiin kovasti pitkin iltaa.

Pykälän etäsitsit olivat ainakin järjestävän puolen näkökulmasta menestys. Tapahtuma sai (ymmärrettävästi) osakseen spekulatiivisia kommentteja konseptin toimivuudesta, mutta mielestäni kaikki meni paremmin kuin uskalsin toivoa. Osallistujia oli useita kymmeniä ja heistä kaikki tuntuivat nauttivan illasta. Eiväthän kotona istuttavat sitsit voi mitenkään korvata Pykälässä vietettyjä, mutta tapahtuma oli mukava valopilkku muuten aika synkkään kevääseen.

Tietenkin sitsien aikana oli myös satunnaisia teknisiä ongelmia, mutta niistä selvittiin vaivattomasti.

Varsinaisen osuuden jälkeen osa sitsaajista jäi vielä nauttimaan toistensa seurasta esimerkiksi erilaisten juomapelien lomassa. Allekirjoittanut joutui valitettavasti aikaisempien sitoumusten (lue: Chelsean ja Atlético Madridin kohtaamisen Mestarien Liigan neljännesvälierien toisessa osaottelussa) vuoksi poistumaan tuossa vaiheessa linjoilta, mutta kuulemani perusteella ilta jatkui vielä pitkään. Tahdonkin omasta ja muiden järjestäjien puolesta kiittää ennakkoluulottomasti tapahtumaan osallistuneita pykälistejä todella paljon. Meillä oli hauskaa!

Teemu Hakala

KKO:2021 Eri ainejärjestöjen tapahtumavastaavien kanssa zoomailtuamme heräsi ajatus ainejärjestöjen yhteisestä etätapahtumasta. Idea oli mielestäni loistava. Vaikka pandemian hampaat ovat vaikuttaneet merkittävästi ainejärjestöjen tapahtumiin, ainejärjestöjen väliset tapahtuneet ovat loppuneet lähes täysin. Pyörittelimme ajatusta, ja aluksi tarkoituksena oli järjestää beerpong turnaus. Tästä kuitenkin luovuttiin käytännön toteutuksen haasteiden takia. Ajatukseksi muodostuikin melko nopeasti sitsaaminen.

Kaikkien kaupunkien oikkareiden sitsit eli KKO:2021-sitsit kokosivat 10. huhtikuuta kaikkien ainejärjestöjen oikkarit yhteisten etäsitsien äärelle. Jokaisessa järjestössä oli ennen tätä myös sitsattu etänä, joten tässä projektissa paljon huomiota vaativat toimiviksi havaittujen käytänteiden ja erilaisten sitsiperinteiden yhdistäminen yhdeksi toimivaksi kokonaisuudeksi. Perinteiden yhdistämisen lisäksi mietitystä aiheutti 150 tietokoneen yhdistäminen yhteen etätapahtumaan - mielellään vielä siten, ettei koko järjestelmä välittömästi kaadu.

Tapahtumavastaavien kanssa hahmottelimme sitsien raamit. Halusimme tapahtuman punaiseksi langaksi perinteisen sitsikaavan, mutta aikaa tuli jättää tavallisten sitsien tavoin myös uusiin ihmisiin tutustumiselle. Kun hahmotelma breakout-roomeista ja päähuoneen ohjelmasta oli valmis, oli vuorossa tapahtuman julkaiseminen ja lipunmyynti. Tapahtuman suosio todellakin yllätti. Pykälän kiintiö täyttyi sekunneissa ja lopulta sitsit olivat muutoinkin loppuunmyydyt.

Itse tapahtumapäivänä istahdimme laulunjohtajaparini ulkoasiainvastaava Artun kanssa koneen ääreen, ja hetkeä myöhemmin Zoom alkoi täyttyä. Helan gårin sävelet ja sitä seuraava hörppy pyöräyttivät sitsit toden teolla käyntiin.

Osallistujat arvottiin puolen tunnin välein uu-

siin breakout-roomeihin. Huoneissa keskustelu soljui omalla painollaan, ja minusta parasta oli ehdottomasti päästä tutustumaan myös muiden paikkakuntien oikkareihin. Laulunjohtajaparini kanssa järjestimme myös keskustelun ja satunnaisten laulujen ohella myös jotakin ohjelmaa.

Jotkut sitsien perinteiset ohjelmanumerot olivat käytännön syistä mahdottomia toteuttaa (vaikka ajatus etäkossuskabasta olisikin sikäli houkutteleva). Tilalle ideoitiin etätoteutukseen paremmin soveltuvaa ohjelmaa, kuten ”tuo mulle”peli, jossa jokainen pääsi lähistöltään etsimään esineitä aina lumesta lakikirjoihin. Sitsikansa viihdytti myös toinen toisiaan. Esimerkiksi eräs turkulainen esitteli muille hänen omaa oluen valmistamistaan, joka hänellä oli keittiössään käynnissä.

Breakout roomien välissä pääsimme toden teolla koettelemaan zoomin kantokykyä ja jokainen ainejärjestö vastasi vuorollaan ohjelmanumeron järjestämisestä koko porukalle. Ohjelmana olivat mm. ainejärjestöjen yhteislaulut, vesiputous ja kahoot-tietovisailu. Pykälä esitti laulunjohtajiensa johdolla ”Livet är härligt” kappaleen höystettynä Pykälän ulkoasiainvastaavien esittämillä lisäsäkeistöillä. Sitsit päättyivät Judican sitsit perinteisesti päättävään ”My heart will go on” kappaleeseen, jonka tunteikas tulkitseminen vei selvästi sitsikansan (ja allekirjoittaneen) mukanaan.

Sitsit olivat mielestäni kaiken kaikkiaan onnistuneet, ja toivottavasti monella osallistujalla oli hauskaa. Mielestäni etäsitsailu on ollut hauska tapa pitää yllä opiskelijaelämää Pykälässä ja varsin matalan kynnyksen toimintaa päästä bondailemaan muiden kanssa kotisohvalta käsin.

Toivon toki, että pääsemme syksyllä taas kokoontumaan yhdessä Pykälään. Kuitenkin sitä odotellessa: nähdään taas etätapahtumissa!

Susanna Kankainen

INTER VIVOS 2/2021

29

DINOSAURUS ELÄMÄN TIELLÄ TEKSTI JUHA RAITIO

Laitan autoradion kovemmalle ja lisään kaasua Itäväylällä. Kuuntelen kasari-nimistä radiokanavaa. Juontaja Minna O spiikkaa väliin mukavia tarinoita siitä, millaista oli nuoruus 1980-luvulla Jyväskylässä nuoren naisen näkökulmasta. Hymähdän aikalaisena. Sieltähän minäkin olen, aika ja paikka täsmää. Vaimo on samanikäinen kuin minä. Jyväskylässä tavattiin. Tuon Minna O:n jutut tuntuvat kai siksi niin kotoisilta. Minna O soittaa tuttuja slovareita ja 35 vuotta katoaa jonnekin. Palaan muistoista nykyaikaan ja isän hommiin. Poikani nousee auton kyytiin Kulosaaressa ala-asteelta ja suljen radion. Hän on saanut tarpeekseen ”dinosaurusten” musiikista.

Ollaan elävien kesken, inter vivos.

Avaan kotona sähköpostit. Vaihdan proffan rooliin. Koneen ääressä odottaa mukava yllätys. Pykälästä pyydetään kirjoittamaan juttu Inter Vivokseen. Saan luvan muistella menneitä. Täältä pesee. Ilmoitan, etten kirjoita akateemista artikkelia oikeusvaltiosta tai mistään muustakaan.

Vaihdan genreä.

Pohditaanpa ensin opiskelun muuttumista.

Opiskeluaika 1980-luvun oikiksessa oli varsin vapaata nykyiseen opiskeluun verrattuna. Meillä ei ollut paljon pakollisia luentoja. Kavereilta kuuli, mille luennoille kannatti mennä, mille ei.

Luentomuistiinpanoja oli saatavilla kavereilta.

Pääasiassa opiskelu oli lukusaleilla lukemista.

Domuksella C-salin katto vuoti sateella ja siellä oli ämpäreitä lattialla. Porthaniassa oli usein aika täyttä, mutta hyvät penkit ja rauhallista.

Aika iso osa ajasta kului kahvilassa kaveriporukoissa – ainakin minulla. Aineopintotenttien järjestyksen saattoi valita vapaammin kuin nykyisessä periodimallissa. Mikä tärkeintä, syventävien opintojen projektin tai auskultointipaikan saamiseksi ei ollut merkitystä aineopintojen arvosanojen keskiarvolla.

Minulle tuo vanhanmallinen vapaampi opintokulttuuri sopi loistavasti ja se olikin yksi mer-

30

INTER VIVOS 2/2021

kittävä syy oikeustieteelliseen hakeutumiseen.

Olen usein miettinyt, lähtisinkö enää hakeutumaan nykyiseen oikikseen, jos olisin nuori. En ole lainkaan varma. Vierastan nykyisen opintoputken koulumaisuutta, täyteen pakattua kalenteria kussakin periodissa. Työn, harrastusten ja opintojen yhteensovittaminen on nykyisin paljon hankalampaa kuin ennen, mitä monet teidän esimiehistänne asianajotoimistoissa tai muissa juristiyhteisöissä eivät ehkä tiedosta, jos ovat minun laillani olleet vapaamman aikakauden juristiopiskelijoita. Joka kerta kun kuulen teidän puhuvan koulusta viitaten oikikseen mietin, että mikä on mennyt pieleen. Tiedekunta ei ole koulu, law school. Vai olisiko niin, että opiskelijan näkökulmasta koulu onkin osuva ilmaus liian koulumaiselle opintoputkelle?

Palaan muistoissani opiskeluaikani loppuvaiheisiin. Ysärillä tuli lama. Hieman samankaltaisella tavalla havahduin silloin muuttuneeseen todellisuuteen kuin nyt kuluneen vuoden aikana pandemia-ajan etäelämään. Karu arki oli edessä vähän yllättäen. Opiskelijaelämä sai jäädä. Valmistuin, mutta töitä oli vaikea saada. Jonotin vuoden auskultointipaikkaa ja jatkoin opintoja.

Maailmalla isoja asioita alkoi tapahtua. Berliinin muuri murtui, Itä-Eurooppa kapinoi, Neuvostoliitto hajosi ja Eurooppa alkoi yhdentyä. Tartuin tilaisuuteen ja aloin lukea uutta orastavaa oikeudenalaa, eurooppaoikeutta. Scorpions lauloi Winds of Change- kappaleessaan ajan henkeä ilmentäen seuraavasti: “Listening to the wind of change The world is closing in Did you ever think That we could be so close, like brothers” Intouduin tavoittelemaan eurooppalaisempaa Suomea YYA-ajan jälkeen. Olin mukana ELSA Helsingin toiminnan alkuvaiheissa, vaikkakaan

en sittemmin ollut siinä aktiivinen. Pidin Euroopan unionin jäsenyyttä tavoiteltavana asiana. Kun idänkauppa oli romahtanut, oli lähestyttävä länttä.

Ehkä se toisi työpaikkoja myös. Helsingin yliopistoon perustettiin eurooppaoikeuden professuuri vuonna 1995 viideksi vuodeksi ja minä pääsin vs. assistentiksi.

Ensin tuli ETA-jäsenyys, sitten EU-jäsenyys ja lopulta euroa alettiin käyttää valuuttana markan asemesta. EU laajeni itään ja etelään. Nykyinen kylmän sodan jälkeinen EU alkoi saada muotonsa talousyhteisön ja poliittisen unionin yhdistelmänä. Tähän liittyi uuden luominen, integraation syveneminen ja laajeneminen, rajojen ylittäminen.

Monet 1990-luvun tai 2000-luvun alun uudistukset ovat sittemmin osoittautuneet ehkä liiankin idealistisiksi. Korjausliikkeitä on jouduttu tekemään etenkin euron suhteen.

Entä nyt? Pitäisikö tästä nuoruuteni idealismista luopua? Olen edelleen eurooppalaisuuden puolestapuhuja, vaikka EU kohdannut viime aikoina monia ongelmia. Minulle nuoruuden idealismi konkretisoituu ennen muuta EU:n arvopohjan puolustamisena. Teen oman osani Helsinki Rule of Law Forumissa. En pidä vihapuheesta, valeuutisista enkä äärinationalismista, joka on kuin pakoa 1930-luvulle. Ovatko nykyisin asenteet koventuneet? En ole varma. Panen toivoni teihin nuoriin, sillä yhdenvertaisuus vaikuttaa monelle olevan tämän ajan avainsana. Yhdenvertaisuus on tavoittelemisen arvoinen asia, johon voin kytkeä idealismini.

Tässä olen juuri valmistunut juristiksi toukokuussa 1993. Otatin kuvan Fabianinkadulla sen kunniaksi ja ajattelin, etten enää palaa Porthaniaan. No, toisin kävi.

Olen teiltä opiskelijoilta oppinut, että elämässä pitää katsoa eteenpäin. Nuorelle se on luontaista, sillä elämää on paljon edessäpäin. Jotenkin vain aina lipsahdan jorisemaan menneistä ajoista, nyt tosin ihan luvan kanssa. Välillä tosin minäkin vaihdan kasari-kanavan Novaan tai johonkin muuhun.

Eteenpäin elävän mieli.

Stay safe! ∎ INTER VIVOS 2/2021

31

KUULUTKO KERHOON? TEKSTI PAULI TAKKI KUVA PETRA SALOVAARA

”Kerho tai kerhotoiminta on yleensä harrastusluonteista. Kerho on vapaa-ajan pienimuotoinen ryhmä, joka voi olla joko vapaa-aloitteinen tai esimerkiksi koulun, seurakunnan, yhdistyksen, kunnan tai poliittisen järjestön ohjaama ryhmä. Aiemmin kerhoa kutsuttiin klubiksi.” Näin kuvaa vapaa tietosanakirja Wikipedia sitä, mikä kerho on. Myös Pykälän kerhot täyttävät tämän määritelmän liput liehuen, mutta muutaman lisäsanan painattaminen paperille asian tiimoilta tuntui viisaalta.

32

INTER VIVOS 2/2021

”Jaahas, taasko tätä kerhopakotusta”, kysyy kokenut tieteenharjoittaja ja kääntää sivua.

No, ei aivan. Poikkeusaikana opiskelunsa aloittaneille voisi toki olla paikallaan esitellä vielä uudemman kerran Pykälän eri kerhoja laajasti. Punssikahveilla nimittäin phukseihin on aika-ajoin haastavaa tehdä lähtemätöntä vaikutusta ainakaan muistijäljen muodossa. Jos haluat perehtyä eri pykälän kerhoihin, laita navigaattoriin osoitteeksi https://pykala.fi/yhdistys/kerhot/. Seuraavassa on pikemmin tarkoituksena avata kerhotoiminnan luonnetta yleisesti.

LAHJAKASTA PORUKKAA Pykälän kerhot ilmentävät sitä, kuinka lahjakasta ja värikästä sakkia oikeustieteen opiskelijat lopulta ovat. Tällaisia kuvauksia ei välttämättä ensimmäisenä nouse esille, kun haetaan yhteistä nimittäjää ihmisille, jotka aikovat tehdä uransa juridiikan ja lakipykälien parissa. Joukosta löytyy entisiä suomalaisen urheilun huippulupauksia, uskomattomia laulajia, nettipokerin puoliammattilaisia ja paljon muuta. Ihan paperillakin monen urheilukerhon turnausmenestys on ollut kivenkovaa ja tästä sietää kantaa ylpeyttä.

Se, että omaa rakasta harrastustaan on mahdollista jatkaa opiskelujen aikana muiden kanssamielisten kanssa, on lahja. Harvalla alalla tämä samassa mittakaavassa on mahdollista.

HYVÄ HETKI HARRASTAA Toisaalta moni Pykälän kerho liity mitenkään aikaisempaan harrastustaustaan. Myöhäisen erikoistumisen lajeja riittää esimerkiksi erilaisten juomapelien muodossa.

Opiskeluaika elämänvaiheena suosii tällaista puuhastelua. Nuorempana intoa riitti kaikenlaiseen, mutta fasiliteetit ja resurssit olivat melko rajalliset. Vanhempana näitä varmasti riittäisi, mutta aikaa ja energiaa ei moneen ylimääräiseen asiaan heru.

Nyt on optimaalinen aika toteuttaa itseään enemmän tai vähemmän järkevien ideoiden muodossa ja tähän kerhotoiminta voi tarjota alustan. Ja tärkeintähän on tietysti hyvä seura. Uusia tuttavuuksia saa varmasti jokainen, joka mukaan uskaltautuu.

MISTÄ HOMMA LÄHTEE KÄYNTIIN? Kerhojen perustamiselle voi olla monia syitä. Itse olen nähnyt asian hyvin yksinkertaisesti; Jos itse joka tapauksessa aikoo tehdä jotain kivaa, voi siinä samassa melko pienin vaivoin ottaa mukaan kanssaopiskelijoita.

Esimerkiksi Välimeren purjehdus onnistuu omien kavereiden kanssa mainiosti, mutta tätä ehtii tehdä myöhemminkin. Miksipä sitä ei pyytäisi pykälistejä mukaan, kun se vielä pari vuotta on mahdollista. Omien harrastusten ja visioiden fasilitointi johtaa siihen, että kavereidenkin opiskeluaikaan tulee jotain lisäarvoa.

Harvoin kerhot mistään hyvästä ideasta lähtevät. Esimerkiksi vanhin kerhomme sai alkunsa, kun pykälistien piti päästä kynän kuntailtoihin juhlimaan. Eikä kerhon perustaminen ole kovinkaan monimutkainen juttu. Ensin kannattaa istua alas jonkinlaisen porukan kanssa. Sitten pitää miettiä, mitä halutaan tehdä. Toimintasuunnitelma kasaan, some pystyyn ja viesti pykäläinfoon – siinä aletaan olla hyvässä vauhdissa. Ohjeet kerhon perustamiselle löytyvät niin ikään nettisivuilta. Kun toiminta on ajettu ylös, saattaa jonkin verran aikaa mennä esimerkiksi tapahtumien suunnittelun, budjetin pyörittämiseen ja tuotteiden ideointiin. Tällaisetkaan taidot tuskin ovat haitaksi myöhemmässä elämässä.

Jos olet sitä mieltä, että jotain Pykälästä vielä puuttuu, voi tämä olla yksi vaihtoehto toimintamme kehittämiseen.

On myös hyvä muistaa, että tälläkään rintamalla asiat eivät hoida itse itseään. Nostaisin siis ison maljan kaikille niille coacheille, pelaajille, ohjaajille, hallituslaisille ja muille kerhomaailman puuhamiehille, jotka viitsivät pyhittää aikaansa muidenkin viihtyisyyden ja hauskanpidon eteen. Teette meidän opiskeluajasta parempaa. ∎

SONJA SILVENNOINEN

ONNITTELUT VALMISTUMISESTA OLGA LARINKARI! HAASTATTELU LAURI LAATUNEN KUVA SONJA SILVENNOINEN JA ROMAN BELETSKI

Alkuvuodesta oikeustieteen maisteriksi valmistunut Olga Larinkari ehti olla viiden ja puolen opiskeluvuotensa aikana monessa mukana. Olga aloitti uransa toimimalla toimihenkilönä legendaarisessa vuoden 2016 ulkoasiainvaliokunnassa ja tämän jälkeen tie vei Spexissä näyttelemisen ja opintovaliokunnan sihteerin pestin kautta hallitukseen, jossa Olga toimi opintovastaavana ja OVK:n puheenjohtajana vuonna 2018.

34

INTER VIVOS 2/2021

Nuoremmat pykälistit muistanevat Olgan myös erityisesti hänen ajastaan valovoimaisena phuksikapteenina 2019–2020.

Kaiken tämän päälle Olga ehti lisäksi toimia muun muassa tiedekuntatuutorina, lukuisissa eri toimikunnissa sekä valmennuskurssien avustavana kurssipäällikkönä ja käydä vaihdossa Moskovassa. Inter Vivos päättikin tiedustella Olgalta fiiliksiä näin mittavan ajanjakson tultua päätökseen.

ONNEA VALMISTUMISESTA OLGA! MILTÄ MAAILMA NÄYTTÄÄ NYT VALMISTUNEEN JURISTIN SILMIN? Kiitos paljon! Maailmantilanne on nyt toisena koronakeväänä näyttänyt ajoittain jo hieman lohduttomaltakin. Näin juuri valmistuneena siinä on kuitenkin myös jotain kiehtovaa.

Kun yhteiskunnalliset ongelmat ja rikollisuus kasvavat tällaisina epävarmoina aikoina, näen edessäni entistä konkreettisempana sen, miksi oikikseen alun perin hainkin – jotta näihin ongelmiin voisi käytännön tasolla vaikuttaa.

Valmistumisessa oikeustieteen maisteriksi tähän maailmantilaan on siis motivoivaa haastetta ja se tuo puhtia työmentaliteettiin. Toivon aidosti voivani työni avulla vaikuttaa siihen, että yhteiskuntarauha säilyy myös jatkossa.

Olen myös todella iloinen siitä, että olen heti valmistumisen jälkeen päässyt tekemään sellaisia työpaikoissa töitä, jotka tukevat tätä agendaani..

MITEN ALUN PERIN PÄÄDYIT HAKEMAAN OIKIKSEEN JA OLIKO SINULLA JOTAIN VAIHTOEHTOISIA SUUNNITELMIA? Uravalintaani ohjasi se, että voisin vaikuttaa jollain tapa yhteiskunnallisiin asioihin. Olen kuitenkin aina ollut melko käytännönläheinen ihminen, ja oikiksessa houkutteli ongelmanratkaisu- ja päätöksentekokyvyn käyttäminen yksittäistapauksissa. Tykkään myös esiintymisestä, jota juristina voi ja pitääkin tehdä. Jos oikis olisi ollut poissuljettu vaihtoehto, olisin abina voinut nähdä itseni tulevaisuudessa myös psykologian tai yhteiskuntatieteiden, esimerkiksi kriminologian ammattilaisena.

MINKÄLAISIA TUNTEMUKSIA SANA ”GRADU” HERÄTTÄÄ TÄSSÄ VAIHEESSA?

tutkimusmenetelmiin. Näin ollen opin todella paljon uutta sekä oikeustieteestä että muista tieteenaloista. Tuon hymyn taustalla on kyllä koronatilanteen, suljetun kirjaston ja täysipäiväisen etätyön takia myös muutama kyynel ja hikipisara.

KERRO MUUTAMISTA IKIMUISTOISISTA HETKISTÄSI PYKÄLÄSSÄ JA TIEDEKUNNASSA? Näihin hetkiin kuuluu laidasta laitaan huippumuistoja. Phuksivuodesta muistuvat mieleen ihan omankaltaiset hetket jännityksestä luennoilla, tenteissä ja Pykälän bileissä. Pykäläaktiiviaikojen muistikuvien kohokohdat ovat varmaankin useiden tapahtumien järjestämisestä esim. OVK:n kanssa, vuosijuhlat ja päättömät reissut ympäri pääkaupunkiseutua, Suomea, Latviaa ja parhaimmillaan EteläEurooppaa.

Yliopiston osalta parhaimmat muistot liittyvät hetkiin, kun koin opintoedunvalvonnassa onnistuneeni ja kehitystä tapahtui. Opiskeluun liittyen ikimuistoisin hetki lienee edelleenkin se, kun en päässyt orientaatiokurssia läpi. Noh, tässä sitä nyt ollaan!

MINKÄ KOET OLLEEN KAIKEN KAIKKIAAN OPISKELUAIKOJEN ISOIN ANTI? Hieman kliseinen, mutta ainoa mahdollinen vastaus: ihmiset ympärilläni. On ollut etuoikeus tutustua niin kokeneempaan juristikuntaan kuin kanssaopiskelijoihin. Ilman heitä minulla ei olisi tätä osaamista, ajatusmailmaa ja näkökulmia, joita minulla nyt valmistuneena juristina on.

Ammatillisen näkökulman lisäksi kavereista ja yhteisöstä on ollut suunnatoni apu myös siihen, että olen ylipäänsä saanut opiskelut pakettiin.

Ensimmäiseksi pintaan nousee hymy kasvoille; olihan se aikamoinen projekti.

Rohkaistuin tutustumaan graduvaiheessani myös oikeustieteelle perinteisesti hieman tuntemattompiin materiaaleihin ja INTER VIVOS 2/2021

35

MISSÄ NÄET ITSESI KYMMENEN VUODEN KULUTTUA, JA MITÄ TEET SILLOIN? Uran suhteen toivon olevani rikosoikeuden parissa työskentelevä ammattilainen, joka on kerryttänyt jo itsevarmuutta ja ammattitaitoa työskennellessä tiettyjen erityisalojen asiantuntijana. Toivon, että säilytän tahtoni toimia aktiivisesti myös päätyön ulkopuolella, vaikuttaa asioihin ja ”parantaa maailmaa” elämäntilanteestani riippumatta. Lisäksi reilun 10 vuoden kuluttua näen itseni ehdottomasti Pykälän 100. vuosijuhlilla juhlimassa rakasta tiedekuntajärjestöäni vanhojen ja uusien pykälistikavereiden kanssa!

INTER VIVOS 2/2021

Täysin suoraviivaiset ohjeet siitä, mihin kannattaa opiskeluaikana aikaansa käyttää, ovat mielestäni turhan ehdottomia; meitä pykälistejä on montaa sorttia ja mielenkiinnonkohteita vähintäänkin yhtä paljon! Varmana vinkkinä onkin se, että kuunnelkaa omia innostuksen kohteita niin opiskeluiden, järjestötoiminnan kuin työelämän osalta. Olen itse monesti mennyt massan mukana, mutta erityisen tyytyväinen olen niistä päätöksistä, jotka tein uskallettuani tarttua omiin salaisiin haaveisiini ja toiveisiini. Oman hyvinvoinnin lisäksi tällaisista päätöksistä on konkreettista hyötyä tulevaisuudessa. Aito innostus omia valintoja ja osaamistaan kohtaan ei voi jäädä keneltäkään työnantajalta huomaamatta. ∎

ROMAN BELETSKI

36

MITÄ VALMISTUNEEN JA VIISAAN VINKKEJÄ ANTAISIT MEILLE NUOREMMILLE PYKÄLISTEILLE?

KESKINKERTAINEN OIKKARI

VALOA TUNNELIN PÄÄSSÄ KUVA PIXABAY / SHELL_GHOSTCAGE Jo yli vuoden ajan olemme joutuneet eristäytymään yksin koteihimme koronapandemian vuoksi. Valmiiksi jo stressaava oikisopiskelu muuttui – jos mahdollista – vieläkin stressaavammaksi, kun hauskat opiskelijatapahtumat ja lounashetket opiskelutoverien kanssa jäivät pois. Kaverien hymyilevät naamat vaihtuivat mustiksi Zoom-näytöiksi. Eipä olisi aikoinaan uskonut miten paljon UniCafen iänikuisia kalapuikkoja kermaviilikastikkeella voikaan kaivata. Tai no ehkä kaipuu kalapuikkoja kohtaan ei ole niin kova kuin kaipuu ihmiskontakteihin ja mahdollisuuksiin vuodattaa puolitutuille Portsun käytävillä tuntojaan opiskelujen etenemisestä.

Pandemia on kuitenkin avannut meille uudenlaisia mahdollisuuksia ja kehittänyt luovuuttamme. Meille on mahdollistettu esimerkiksi sitsaaminen kotisohvalta. Aika upeaa! Mikä parasta, sitsien jälkeen ei tarvitse pohtia, millähän kulkuvälineellä pääsisi kotiin. Myös tiedekunta on ottanut harppauksia uuteen suuntaan etäopiskelun myötä. Professorit ovat keksineet uusia tapoja mitata opiskelijoiden osaamista etänä. Pelkistä monivalintojen kauhutenteistä on päästy eteenpäin: joillakin kursseilla saa kuvata videon esseen sijaan ja olenpa ollut kurssilla, jossa esseen sanamäärän sai puolittaa, jos teki sarjakuvan tai taideteoksen esseen aiheeseen liittyen.

Etäopiskelu on mahdollistanut sen, ettei opiskelu ole sidottuna tiettyyn paikkaan. Eihän se tunkkainen luentosali nyt oikeasti ole niin 38

INTER VIVOS 2/2021

kummoinen paikka. Päivien lämmetessä on oikeastaan aika mukavaa, että luentoa voi seurata vaikka mökin riippukeinusta.

Etäaika tuo myös etäaikojen ongelmat. Jokainen on varmasti tähän mennessä kokenut tai vähintään todistanut etäluennoilla mikkien ja videokameroiden temppuilut. Itsekin unohdin mikkini päälle bussissa, jolloin muut luennolla saivat kuunnella bussin kuulutuksia maskipakosta. Myönnettäköön, että tämä moka sai korvat hieman punehtumaan. Nolotusta helpotti kuitenkin, kun Helsingin Sanomat tällä viikolla uutisoi, että kanadalainen kansanedustaja esiintyi täysin alasti kesken maan parlamentin edustajainhuoneen istunnossa. Moka-asteikolla olenkin siis oikeastaan ihan noviisi. Tässä kyllä totisesti eletään unohtumattomia aikoja siinä mielessä, että eihän tällaisia mokia tapahdu normaaliaikoina, kun ollaan lähiopetuksessa ja istunnoissa paikan päällä.

Siitäkin huolimatta, että etäily on avannut uusia ovia, niin innolla odotan paluuta tavalliseen arkeen rokotteen voimin. Siellä ne approt, vujut, opiskelijalounaat ja salitentit edessä häämöttävät. Keväistä toivoa täynnä siirrän katseeni jo kohti syksyä!

Keskinkertainen oikkari on pakina-, avautumistai seuranhakupalsta, jonne voi kirjoittaa joko omalla nimellä tai nimimerkillä. Lähetä oma tekstisi toimitukselle osoitteeseen intervivos@ pykala.fi.

RUOKAVINKKEJÄ TEKSTI JULIA HÖYHTYÄ KUVAT JULIA HÖYHTYÄ

Alkupala vaahdotetulla fetalla

Savulohibruschetta

Tarvitset: -pieniä perunarieskoja (esim. lepuska) -tuoretta ruohosipulia tarjoiluun -valitsemiasi pähkinöitä (esim. saksanpähkinöitä) tarjoiluun -oliiviöljyä tarjoiluun Vaahdotettu feta: -200 g ns. aitoa fetajuustoa (ei salaattijuustoa) -200 g maustamatonta tuorejuustoa -voit halutessasi lisätä massaan myös tuoreita yrttejä tai muita mausteita

Tarvitset:

Tee näin: Soseuta vaahdon aineita sauvasekoittimella muutama minuutti tai laita muutamaksi minuutiksi tehosekoittimeen. Massasta pitäisi tulla kuohkeaa.

Laita vaahtoa rieskojen päälle ja koristele pähkinämurulla, ruohosipulilla ja tilkalla oliiviöljyä.

Täyte: (täytettä tulee paljon) -200 g savulohta -250 g valkosipuli/yrttituorejuustoa -100 g creme fraichea -kourallinen tuoretta ruohosipulia silputtuna -1 punainen paprika silputtuna -puolikas punasipuli silputtuna -1 rkl sokeria -suolaa ja pippuria maun mukaan -valkosipulimaustetta maun mukaan -1-2 rkl sitruunamehua Muuta: -moniviljaleipää tai saaristolaisleipää -oliiviöljyä paistamiseen Tee näin: Sekoita täytteen aineet hyvin.

Sivele leipiä oliiviöljyllä ja ripottele päälle suolaa.

Paista leivät uunissa 180 asteessa, kunnes ne saavat väriä.

Levitä päälle savulohitäytettä ja koristele tuoreella ruohosipulilla.

40

INTER VIVOS 2/2021

koneen käydessä ja lopuksi sekoita joukkoon juusto, suola ja pippuri. Voit myös sekoittaa kaikki aineet sauvasekoittimella.

Laita ciabatan/patongin päälle vuohenjuustoa/ levitettä sekä pestoa. Koristele tuoreella basilikalla.

Aasialaistyylinen kanasalaatti

Leipäset punaisella pestolla ja vuohenjuustolla Tarvitset: Pesto: -100 g aurinkokuivattuja tomaatteja -1 iso valkosipulin kynsi -3 rkl pinjansiemeniä -n. 2 dl oliiviöljyä -1 dl parmesaania -suolaa ja pippuria maun mukaan Muuta: -ciabattaa tai patonkia -tuoretta basilikaa -pannulla nopeasti paistettua vuohenjuustoa tai vuohenjuustolevitettä Tee näin: Sekoita muut peston aineet paitsi öljy ja juusto tehosekoittimessa. Lisää sitten öljy hiljalleen

-400 g marinoitua kanaa (esim. yrtti) -puolikas punasipuli viipaloituna -150 g cashewpähkinöitä -2 nektariinia ja/tai 1/3 verigreippiä ja/tai muuta hedelmää, kuten mangoa -iso kourallinen tuoretta korianteria tai muuta yrttiä -2 avocadoa -salaattia neljälle -oliiviöljyä paistamiseen Mangokastike: -200 g kermaviiliä -200 g mangososetta -2-3 tl srirachaa (maun mukaan) -1 rkl sokeria -suolaa ja pippuria -1 rkl limemehua -1 valkosipulin kynsi silputtuna -1-2 tl savupaprikamaustetta (maun mukaan) Tee näin: Pilko salaattiin tulevat hedelmät ja kasvikset.

Laita kulhoon/lautasille.

Paista kana oliiviöljyssä. Paista cashewpähinät kanasta jääneessä öljyssä siten, että pähkinät saavat hieman väriä.

Valmista kastike sekoittamalla kaikki aineet yhteen lusikalla.

Tarjoile salaatti kastikkeen kanssa.

INTER VIVOS 2/2021

41

SIHTEERI KUULUSTELEE Sihteeri kuulustelee on kaikkien tuntema perinteinen Inter Vivosin palsta. Jos olet kuitenkin juonut muistisi, niin tarkoituksena on kysellä pykälistien kuulumisia päivän polttavista aiheista. Usein kysymykset saattavat olla yhtä hämmentäviä ja vaikeita kuin velvarin tentissä. Toivon kysymysten ja vastausten herättävän hedelmällistä ja rakentavaa keskustelua Pykälän jodel-kanavalla.

Tämän numeron tulikokeeseen on vapaaehtoisesti ilmoittautunut yksi jäsen jokaisesta valiokunnasta, jotka urheasti uhrasivat aikaansa kiperiin kysymyksiin vastaamalla.

Näihin kysymyksiin sihteeri halusi vastauksia: 1. Mikä on lemppari juomapelisi?

2. Mikä on Pykälän paras valiokunta?

3. Miten olet saanut ajan riittämään valiokuntatoimintaan opintojen, mahdollisten töiden ja muiden menojen ohella?

4. Pitäisikö suojaikärajaa sinusta laskea, nostaa vai pitää ennallaan?

Sari "Sarichard" Oravainen UAV:n varapuheenjohtaja 1. Olen pohtinut tätä kysymystä viime aikoina paljon ja todennut pitäväni oikeastaan kaikista juomapeleistä – saahan niissä sentään juoda.

Päivä lähtee hyvin käyntiin muutamalla erällä pokemonia, flippi on loistavaa ajanvietettä (jyrkässä) nousussa, kun taas erinäiset korttipelit mahdollistavat myös rennon jutustelun kanssapelaajien kesken.

2. Helppo. Tähän kysymykseen on yksi ainoa oikea vastaus ja se on tietysti UAV eli ulkoasiainvaliokunta. Pykälän suurimpana ja kauneimpana valiokuntana UAV tarjoaa jäsenistölle sitä, mistä muut valiokunnat voi42

INTER VIVOS 2/2021

vat ainoastaan haaveilla. UAV:n osaaminen sitsijärkässä on kansainvälistä huippuluokkaa, eikä edes UAV:n ikiomana final bossina tunnettu nurmijärveläinen aggregaatti mahtanut valiokunnalle viime syksynä mitään.

Lisäksi UAV-viikkoTM on täysin ainutlaatuinen seitsemän päivän verran armotonta mayhemia sisältävä konsepti, joka herättää vuosittain suurta innostusta myös UAV-alumneissa. Korostaisin myös, että UAV on ainoa valiokunta, jolla on oma – ultimaattisen hieno – valotaulunsa, joka varmasti herättää kateuden tunnetta jokaisessa pykälistissä phuksista vanhempaan tieteenharjoittajaan. Lyhyesti: never stop the UAV ja kohta vedetään taas! (sihteeri approves this message) 3. Yllättävän hyvin! Etäaikana tämä on tietysti helpompaa tapahtumien vähäisyyden vuoksi, mutta suuremmilta ajankäyttöongelmilta vältyin jo ennen sitä. Valitettavasti sana ”ei” taitaa kuitenkin puuttua sanavarastostani ja löydän itseni opintojen, töiden ja valiokuntatoiminnan lisäksi yleensä yhtä aikaa myös ainakin neljästä eri toimikunnasta ja lähes yhtä monesta kerhosta härväämästä yhtä sun toista. Mutta kivoille jutuille on aina järjestettävissä aikaa!

4. Jätän rikoslain säännösten oikeasuhtaisuuden arvioinnin asiantuntijoille.

Taneli ”Phuksifresh” Lantta YVK:n urheiluvastaava 1. Juomapelien kirjohan on valtava enkä pidä yhden ehdottoman suosikin valitsemista suotuisana; vaikuttaahan juomapelin toimimiseen ja hauskuuteen niin itse pelaava porukka kuin pelin tarkoituskin. Päihtymistarkoitukseen sopii loistavasti sekä suuren suosion saavuttanut Pokemon että perinteiset korttipelit, kuten bussikuski ja f*ck the dealer. Flippi taas toimii erinomaisesti tunnelman nostamiseen ja tuo juhliin – enemmän tai vähemmän leikkimielistä – kilpailullisuutta. Haluaisin kuitenkin nostaa erikseen esille myös urheiluvastaavan rooliin täydellisesti sopivan pelin, minuuttikaljan, joka on eittämättä myös oma vahvuuteni. Pelissä viehättää erityisesti sen vaatima kova fyysinen kunto ja suorituskeskeisyys.

Tämän takia peli onkin löytänyt tiensä pysyvästi myös urheiluvastaavien perehdytykseen.

2. Kysymykseen ei ole yhtä tyhjentävää vastausta, sillä kaikki Pykälän valiokunnat muodostavat yhdessä timanttisen kokonaisuuden. Itselläni löytyy hyviä kokemuksia sekä UAV:n kansainvälisestä (lue: kansainvälittömästä) toiminnasta että yleisvaliokunnan tapahtumista. Oma preferenssini suuntautuu kuitenkin lopulta urheiluvastaavien, Pykälän seksikkäimmän viran, kotiin. YVK. 3. Näin korona-aikana normaalista valiokuntatoiminnasta on ollut vaikeaa saada selkeää kuvaa toiminnan ollessa lähes täysin pysähdyksissä. En siis pysty vastaamaan kysymykseen uskottavasti oman kokemuksen perus-

teella, sillä minkäännäköistä ongelmaa ajan löytämiselle ei vielä ole ollut. Uskoisin kuitenkin aikaa löytyvän myös jatkossa, kun toiminta hiljalleen palautuu normaaliksi.

4. Seitsemäntoista taisin itse olla, kun ensimmäisen kerran onnisti. Suoritushan nyt ei ollut kovinkaan kummoinen vaan pienellä liioittelullakin korkeintaan rimaa hipova jännityksen ja hermostuksen täyteinen iltapäivä. Tämä johtui lähinnä stressin tuomasta edellisten yöunien menetyksestä ja nuoren miehen kokemattomuudesta; puhumattakaan ajanvarauksen tuomasta ehdottomuudesta.

Huonosta jälkipalautteesta ja kritiikistä huolimatta voin kuitenkin sanoa päässeeni läpi ja onhan pääasia tietysti, että sain. Ja vielä ensimmäisellä yrityksellä. Tämän jälkeen tietysti vanhemmille tekstiviesti onnistumisesta ja loppupäivä saavutuksesta ylpeilyä kavereille.

Vaikka itse olen säästynytkin suuremmilta vastoinkäymisiltä muutamia sakkoja lukuun ottamatta, on kuitenkin selvää, että varsinkin nuoret miehet ovat erittäin taipuvaisia rikkomuksiin ja onnettomuuksiin juuri kokemattomuuden ja heikon riskinottokyvyn takia. Tämän takia olenkin ehdottomasti sitä mieltä, että nykyinen lainsäädäntö, joka sallii ajokortin saamisen poikkeusluvalla 17-vuotiaana varsin löyhillä perusteilla, ei ole toimiva ja lisää vaaratilanteiden määrää liikenteessä. Toisaalta joissain tapauksissa ajokortin saaminen aikaisemmin tuo myös merkittävää lisähyötyä nuoren elämään. Ratkaisu voisi siis olla esimerkiksi ajokortin saamisperusteiden kiristäminen ja tuoreiden kuljettajien ajamisen rajoittaminen vain päiväsaikaan.

Veera ”Kirjastotäti” Ahokas OVK:n kirjastovastaava 1. Menestykseni juomapeleissä on yleisesti ottaen heikkoa. Buffalo-sääntö unohtuu minulta heti. Tähtäystarkkuuteni ei riitä beer pongiin.

Pelkästään Häkkisen ajattelusta tulee huono olo. Mutta poikkeus tähän sääntöön on flippi, jossa olen yltänyt minulle epätyypillisen hyviin suorituksiin. Tämän vuoksi en ikinä kyllästy flipin pelaamiseen, vaikka kuppi lentelisikin toisinaan minne sattuu.

INTER VIVOS 2/2021

43

2. Jokainen valiokunta hoitaa Pykälässä kunnialla oman tärkeän tonttinsa, mutta OVK ja sen edunvalvonta opiskeluasioissa, mielenkiintoiset tapahtumat sekä totta kai (Jodelin huhuista huolimatta) koko jäsenistölle tarkoitetun Pykälän kirjaston pyörittäminen ansaitsevat erityismainintansa!

3. Aikatauluttamalla ja to do -listoilla! En selviäisi ilman fyysistä kalenteria ja ympäriinsä ripoteltuja post it -lappuja, joiden avulla pysyn perillä siitä, mitä pitikään tehdä milloinkin.

Ensikosketukseni valiokuntatoimintaan oli vuoden 2020 lyhyen kevään ja vielä lyhyemmän syksyn ajan emäntänä toimiminen. Opintojen, töiden, muiden menojen ja kirjaston kanssa jongleeraus on ollut jo helpompaa kuin opintojen, muiden menojen ja 20 kilon jauhopussin kanssa oli. Harjoitus tekee siis mestarin!

4. Aivokapasiteettini on tällä hetkellä liian kovilla hallintomenettely- ja hallintoprosessioikeuden tehtävien kanssa, jätän tähän vastaamisen Ilkalle.

Ilkka ”Adonis” Toropainen YSV:n yrityssuhdevastaava 1. Juomapeleistä ehdoton lempparini on flippi.

Kokeilin lajia ensimmäisen kerran sihteerin kattoterassilla punssietkoilla. Onnistuin alusta lähtien jokaisella yrityksillä ja lajin helppous viehätti. Lajina flippi on loistava. Se opettaa vastuun kantamista, tiimityöskentelyä, paineensietoa sekä heikompien ottamista huomioon. On myös todettava, että jokainen flipissä menestyvä voittaa muut myös muissa lajeissa kokonaisvaltaisen juomapeliosaamisensa ansiosta. Erityisesti pidän ystävieni kanssa kauniina kesäyönä kehittämästämme flipin vari44

INTER VIVOS 2/2021

aatiosta, jossa etenkin häviäjäjoukkue pääsee tuomaan itsensä kunnolla esille. Muista juomapeleistä baseball on ehdoton suosikkini.

Laji vaatii hyvää fyysistä suorituskykyä monella eri osa-alueella.

2. Pykälässä on kaksi valiokuntaa, joita ilman Pykälä ei olisi tuntemamme Pykälä. Tärkeimpänä pidän yleisvaliokuntaa, sillä se pitää sisällään urheiluvastaavien virat ja järjestää bileet.

Urheiluvastaavat pitävät vuodesta toiseen yllä Pykälän seksikkyyttä. Urheiluvastaavien roolin hahmottamisen apuna voi käyttää vertausta brittihoviin tai Hollywood-tähtiin. He ovat suuren ihailun kohteena päivästä toiseen. Samalla moni pyrkii olemaan samanlaisia kuin he.

Toisaalta ilman yrityssuhdevaliokunnan tuomia massiivisia rahavirtoja olisivat tapahtumat hyvin erilaisia, ja hallituskin saattaisi joutua tekemään jotain (sihteerin huomautus: viimeinen kohta sisältää absurdin ja kuvitteellisen tilanteen).

3. Hyvin.

4. Minulla ei ole riittävää asiantuntemusta vakuuttavaa kannanottoa varten. Pidän kuitenkin nykyisen 16 vuoden ikärajan lisäksi seksuaalirikoslainsäädännön uudistuksessa käsiteltävää erityistä 12 vuoden suojaikärajaa perusteltuna. Ehdotus toisi parannuksen nykytilaan, jota esimerkiksi Jussi Tapani on kritisoinut ongelmalliseksi. Ehdotuksen mukaan uusi suojaikäraja parantaisi alle 12-vuotiaiden suojaa, sillä raja olisi täysin ehdoton. Tällä taattaisiin, että vapaaehtoisuuteen ei voitaisi vedota millään tavalla, ja kyse olisi aina yhdynnän tapahduttua raiskauksesta törkeän hyväksikäytön sijaan.

Eero Hirvimäki Entinen UAV:n toimihenkilö ja YSV:n yrityssuhdevastaava 1. Tämä on yllättävän vaikea kysymys, joka riippuu pitkälti omasta fiiliksestä ja, onko kyseessä alkuillan nousuhumala vai ihan perinteinen loppuillan meininki. Päihtymistarkoituksessa allekirjoittaneen yksi lemppareista on tietysti Pokemon drinking game, josta ei koskaan jännitystä puutu. Toisaalta, silloin kun haluan saada adrenaliinin oikein kunnolla virtaamaan, on paikallaan vanha kunnon flippi tai pykälistien keskuudessa ei niin tunnettu stack the cup. Mökillä rakastan pelata vanhaa kunnon kaljapiiloa.

2. Kaikki eivät välttämättä tiedä, mutta hallituksen sihteeri johtaa yhtä valiokuntaa ei niin johtavan kuuloisesta nimestä sekä johtamistaitojen puuttumisesta huolimatta. Sihteeri johtaa Yrityssuhdevaliokuntaa ja minulla on nyt jo toinen vuosi menossa YSV:ssa.

Tämä on niitä hetkiä, kun järki sanoo yhtä ja sydän toista. YSV:ssa on ollut huikeita tyyppejä, mahtavia kokemuksia ja (suoja)työpaikkaa hakiessa YSV:ssa toimimisesta ei ainakaan ole ollut haittaa. Phuksivuoden ulkoasiainvaliokunta on kuitenkin kuin ensirakkaus, jota ei tule täysin koskaan unohtamaan. Toimihenkilön suuri vastuu oli myös opettavainen kokemus. Pyrin olemaan logiikan ja tolkun mies, jonka vuoksi kallistun YSV:n puoleen.

3. Tämä on yksi aihe, josta usein stressataan.

Stressaaminen on kuitenkin turhaa ja aika riittää elämässä niille asioille, joille haluaa

tehdä aikaa. Opiskeluaikanani olen koko ajan käyttänyt enemmän ja enemmän aikaa Pykälän toimintaan, mitä en varmasti tule koskaan katumaan. Pykälän toiminta on siirtynyt prioriteettilistallani hiljalleen ylöspäin, koska toiminta on yksinkertaisesti ollut niin hauskaa.

Kiitos siitä kuuluu ihanalle jäsenistölle ja useille mahdollisuuksille, joita Pykälä tarjoaa!

4. Kuka kysyy näin vaikeita? Tässä pitää ottaa huomioon useita eri aspekteja. Ensinnäkin ihmiset kasvavat hyvin eri tahtiin sekä henkisesti että fyysisesti. Osa nuorista voi luulla olevansa valmis näihin houkutuksiin ja tekemään päätöksiä itse. Myönnettäköön, että moni onkin hyvin aikaisessa vaiheessa yllättävän aikuistunut. Nuoret voivat kuitenkin tehdä todella huonoja päätöksiä, joilla voi olla tulevaisuuden kannalta tuhoisat seuraukset, ja jonkinlaisia rajoitteita pitää siten tietysti olla. Itseäni eivät tällaiset harrastukset kiinnostaneet kovinkaan nuorena, vaan mieluummin säntäilin pallon perässä. Toki sitten kuusitoistakesäisenä halusin olla osa porukkaa ja yritin väkinäisesti tällaisesta toiminnasta nauttia. Tulihan siitä ihan hyvä fiilis, vaikka touhu oli amatöörimäistä, nopeasti ohi enkä maustakaan juurikaan välittänyt. Yksi huomioon otettava asia on myös se, että onko kyseessä vahvempi vai vähän lempeämpi nautinto. Lempeämmät nautinnot eivät ehkä johda vakaviin seurauksiin yhtä todennäköisesti kuin vähän vahvemmat nautinnot.

Johtopäätöksenä olisin ehkä valmis laskemaan mietojen alkoholijuomien myynnin suojaikärajaa 16-vuoteen ja väkevimpien myymistä 18-vuoteen. Voin puhua järvenpääläisten nuorten puolesta ja sanoa, että täälläpäin kaljalle oli tarvetta jo 16-vuotiaana. Lisäksi tuntuihan se 18-vuotiaana tyhmältä, että Alkosta ei voinut ostaa minttushotteja, mutta baarista pystyi.

Toisaalta yksi parhaita puolia nuorena dokaamisessa oli juuri se, että se oli kiellettyä. Siinä tuntee itsensä ihan tuhmaksi pojaksi/tytöksi.

INTER VIVOS 2/2021

45

SIHTEERI KUULUSTELEE - EMERITUS/EMERITA EDITION Välittömästi ensimmäisestä Sihteeri kuulustelee -palstan julkaisusta lähtien puhelimeni alkoi piristä ennennäkemättömään tahtiin (sain jopa kaksi viestiä ja yhden snäpin 24 tunnin sisällä). Aloin pohtimaan jopa erillisen työpuhelimen hankkimista, mutta totesin tällaisen sijoituksen nettonykyarvon jäävän negatiiviseksi. Ahdistelijoina olivat, kuten arvasit, Pykälän emeritus-sihteerit, jotka uhkaillen ja lahjoen vaativat päästä osaksi Sihteeri kuulustelee -palstaa. Näköjään on joitain taitoja tarttunut mukaan yhteistyöneuvotteluista, sillä lahjonta ja uhkailu tuottivat lopulta hedelmää.

Näihin kysymyksiin sihteeri halusi edeltäjiltään vastauksia: 1. Kuinka paljon rahaa teit YRSU:n kanssa Pykälälle sinun vuotenasi sihteerinä?

2. Sihteerit tuntevat tunnetusti opiskelijoiden joukosta asianajotoimistot kaikista parhaiten, mikä on lempiasianajotoimistosi?

3. Mitä taitoja ja muistoja sihteerivuodesta jäi sinulle käteen?

4. Minne ja minkälaisen perheen haluaisit nyt tai tulevaisuudessa perustaa?

Jemina "Runosuoni" Fallenius Sihteeri vuosimallia 2017 1.Tällä asenteella mentiin: ”Ostetaan elämii, myydään unelmii.

Kaikki on kaupan kuhan hinnasta sovitaan.

Make it rain, ja tulee ihmisist taas eläimii.

Sun ystävätkään ei liiku ilman provikkaa.” ja tulos oli tietysti sen mukaisesti parempi kuin koskaan ennen.

2. Ennen piti valita nyt otan molemmat Cassu vaiko Hanski, molemmat Krogerus vaiko Borenius, molemmat Ei tarvii miettii liikoja mä otan molemmat 46

INTER VIVOS 2/2021

WW ja HPP (ihania ovat) Mulla on ne molemmat (Dittis ja Roschier) Ennen piti valita Mut nyt mä otan molemmat.

3. En oo boss lady, oon big boss.

Mitä vaan teen, kaikki aina tip top.

Käytännössä sihteerivuosi siis kehitti roimasti johtamistaitoja, neuvottelutaitoja, järjestelmällisyyttä ja huolellisuutta. Parhaimmat muistot jäi YSV:n kanssa yhteisen toiminnan suunnittelusta ja samppanjan lipittämisestä aurinkoisella terassilla YSV-mökillä.

4.Ison ja karvaisen.

Sara "Nacci" Antonacci sihteeri vuosimallia 2018 1. Aiempien konkareiden tekemän työn ansiosta meidän oli helppo jatkaa yritysyhteistyötä omana vuotenamme. Myyntiennätys piti luonnollisesti rikkoa ja siinä onnistuimme! Tiivistettynä siis paljon.

2. IYKYK. 3. Neuvottelu- ja ongelmanratkaisutaidot kehittyivät ainakin uudelle tasolle. Lisäksi pääsin tutustumaan paremmin oman alan työnantajiin.

Käteen jäi myös paljon ihania muistoja, joista yksi ihanimpia on YSV:n mökkireissu!

4. Tarkkaa suunnitelmaa ei vielä ole, mutta ideana olisi noudattaa kliseetä ”create a life you can’t wait to wake up to”. ;)

monelle tv:stä tuttu: Pearson Specter Litt. Tästä huolimatta on ihan kiva, että työskentely asianajotoimistossa ei ainakaan kokemukseni perusteella ole tosiasiassa ihan yhtä dramaattista kuin Suitsin perusteella voisi luulla.

3. Sihteerivuosi oli monella tapaa opettavainen ja ehdottomasti ikimuistoinen! Sihteerinä pääsin kehittämään neuvottelutaitojani YRSUhommissa sekä harjoittelemaan johtamistaitojani YSV:n puheenjohtajana. Lisäksi vuoden aikana opin mm. laittamaan itse tukkani vujuja varten (tämä taito tosin on varmaan jo unohtunut). Vuodesta on jäänyt paljon lämpimiä muistoja, ja jokaisessa niistä on ollut tärkeässä osassa oma hallitusporukka, Minionit <3 Yksittäisenä nostona on pakko mainita vappu Pykälälaaksossa, joka oli kaikessa rankkuudessaankin paras vappu koko opiskeluaikanani! Toivottavasti Ullis-vappu tapahtuu taas ensi vuonna.

4. Siitä huolimatta, että nykyinen sihteeri on sitä mieltä, että olen jo mummo (sihteerin huomautus: väite on epätosi, korkeintaan todella vanha sielu keski-ikäiseksi), ei minulla vielä ole lapsenlapsia. Sitten joskus, kun perheen perustaminen on ajankohtaista, toivoisin saavani kaksi lasta ja asuvani jossain kivassa kerrostaloasunnossa todennäköisesti Helsingissä – omakotitalo ja kultainen noutaja ei houkuta, vaikka se idylliseltä kuulostaakin. Mut älkää kertoko tätä sit sille kultaiselle noutajalle, jonka sitten joskus hankin.

Sara "Toinen Sara" Aho sihteeri vuosimallia 2019 1. Vuoden 2019 YRSU teki massii, cashii, tuohta ja pätäkkää niin paljon, että heikompia hirvittää. Tästä suurin kiitos kuuluu kuitenkin huippuosaaville yrityssuhdevastaaville!

2. Aika imarteleva väite, että opiskelijoiden joukosta tuntisin emerita-sihteerinä AA-toimistot parhaiten! Neukkarit ehtivät toden totta tulla tutuksi, ja neuvotteluissa tuli tavattua monen firman edustajat (jotka ovat muuten usein itsekin vanhoja pykälistejä). Koska en kuitenkaan halua ryhtyä puolueelliseksi tässäkään asiassa, tartun neutraaliin vaihtoehtoon, joka lienee INTER VIVOS 2/2021

47

Tuomas "Toinen Aho" Aho sihteeri vuosimallia 2020 1. YRSU:sta puhuttaessa tulee aina muistaa, että tarinan oikeat sankarit ovat yrityssuhdevastaavat, jotka raatavat päivästä toiseen pykälistien hyvinvoinnin ja Pykälän yrityssuhteiden eteen.

Sihteerin tehtäväksi jää lähinnä katsoa kokonaisuutta ja varmistaa, että homma toimii. Se ei kuitenkaan vastaa kysymykseen, joten todettakoon lyhyesti vastauksena, etten oikkarina osaa niin isoja numeroita.

2. Tähän ei välttämättä ole täysin yksiselitteistä vastausta. Suomi ja muu maailma on täynnä toinen toistaan upeampia asianajotoimistoja eikä yhden nostaminen kärkeen ole helppo tehtävä. Vaikka haluankin korostaa sitä, miten paljon nautin Pykälän lukuisten yhteistyökumppanien kanssa toimimisesta, on minun pakko siitä huolimatta nostaa kärkeen toimisto, jonka kanssa Pykälä ei (ikävä kyllä) tee yhteistyötä. Olen kuitenkin jo vuosien ajan saanut seurata kyseisen toimiston työskentelyä aivan lähietäisyydeltä enkä usko, että heidän tehokkuudelleen pärjää kukaan toinen. Valintani on siis Pearson Specter Litt.

3. Vuosi Pykälän hallituksen sihteerinä oli äärimmäisen opettavainen monella tapaa. Koronatilanteen räjähtäessä silmille maaliskuussa 2020 pääsimme yhdessä muun hallituksen kanssa kokeilemaan yleistä kriisinhallintaa.

48

INTER VIVOS 2/2021

Myöhemmin syksyn aikana pääsimme puolestaan harjoittamaan jossain määrin luovaa ongelmanratkaisua pohtiessamme, kuinka saada phukseja ryhmäytymään ja tutustumaan Pykälään. Voisin siis sanoa kehittyneeni ratkaisujen tekemisessä paineen alla. Parhaita muistoja ovat ehdottomasti yhteistyökumppanien kanssa käydyt neuvottelut, sekä yhteistyökumppaneihin tutustuminen tarkemmin niin hallituksen edustustehtävien, kuin myös YRSU:n johtamisen kautta.

4. Tällaiset syväluotaavat kysymykset ovat jokseenkin haastavia ihmiselle, jonka yksityiselämän suunnittelu on sillä tasolla, etten tiedä mitä söisin tänään lounaaksi. Tunnen itseäni sen verran, että voin sanoa, ettei vastaus ainakaan ole omakotitalo, kaksi lasta, kultainennoutaja ja Volvo. En pidä Volvoista ja tykkään asua kaupungissa (sihteerin huomautus: kirjoittaja asuu metron päätepysäkin lähettyvillä), jossa mahdollisuudet omakotitaloasumiseen ovat jokseenkin rajatut. Ehkäpä lopullinen vastaukseni on puoliso, jonka kanssa tukea toinen toistamme, kattohuoneisto Helsingistä, 1-3 lasta, joita kuskata vaikkapa futistreeneihin (koska näillä geeneillä lienee turha haaveilla esim. koripallosta), sekä jokin mukava saksalainen auto, vaikka Audi. Koiraa en tähän haaveeseen ota mukaan, sillä koirat tunnetusti eivät elä yhtä kauan kuin ihmiset enkä kestä ajatusta siitä, että joutuisin lopulta luopumaan jostain niin ihanasta.

Eero Hirvimäki sihteeri vuosimallia 2021 1. On ollut mukava jatkaa huipputekijöiden jalanjäljissä ja tänä vuonna olemme YRSU:n kanssa vieneet toiminnan uusille tasoille. Takataskussani sijaitsevat asianajotoimistojen edustajat tuovat minulle ns. rekalla kultaa Ruotsista.

2. Tämähän on vaikea valinta ja riippuu siitä, mitä arvostaa. Itse arvostan ilmaista ruokaa ja erityisesti ilmaista viinaa. Näiden kriteerien perusteella Borenius vie voiton upealla phuksiristeilyllään, jonka lisäksi yhteistyöneuvotteluissa vuonna 2020 saimme oikein hyvää ja täydellisen mediumia pihviä. Hyvänä kakkosena on Cassu, jonka tarjoilut ovat myös aina olleet erinomaisia ja yhteistyöneuvottelut vuonna 2020 päättyivät mukavan kosteasti Erottajalla.

Erityismaininta myös niille toimistoille, jotka ovat halunneet tukea vähemmän lahjakkaampien nuorten työllistymistä palkkaamalla minut. Yhteistyö näiden toimistojen kanssa on myös aina sujunut oikein sulavasti. Yksi erityiserityismaininta vielä Bird&Bird:lle, jossa on perinteisesti ehdottomasti kaikista mielettömin junnu- ja ”km-tiimi”, ja kiitos sille entiselle B&B-junnulle, joka keksi aloittaa nerokkaan konseptin, eli B&B:n junnumökin.

Noh, mutta vitsit vitsinä, joten totuuden nimissä pitää sanoa, että yhteistyö kaikkien yritysten kanssa on ollut oikein antoisaa ja hauskaa, jon

ka vuoksi on mahdotonta laittaa yrityksiä paremmuusjärjestykseen.

3. Itselläni toki vuosi on vielä hyvin alkuvaiheessa, mutta toisaalta iso osa työstäni yhteistyöneuvottelujen suhteen on jo tehty. Neuvottelutaitoni ovat kehittyneet ja on ollut mukava päästä tutustumaan erilaisiin työnantajiin paremmin. YSV:n kanssa olemme myös päässeet puuhailemaan kaikenlaista hauskaa, josta jää käteen totta kai huikeita muistoja.

4. Onneksi olen vastaajien joukosta nuorin, joten minulla asia ei ole vielä samalla tavalla ajankohtainen :D. Tässä asiassa olen jonkin verran perinteinen, sillä haluaisin upean omakotitalon, kahdesta kolmeen lasta, joita kuljettaa erilaisiin harrastuksiin ja ehkä pari koiraakin mahtuisi tulevaisuuden perheeseen. Ainiin, toki kumppani olisi myös mukava asia, sillä yksinhuoltajuus olisi ensinnäkin rankkaa ja toiseksi olisi hyvä, että lapset saisivat huonon esimerkin lisäksi myös hyvää esimerkkiä. Onneksi minulla ei kuitenkaan se kuuluisa kello tikitä tai ole muutenkaan vielä kiirus.

INTER VIVOS 2/2021

49

HALUAISITKO SINÄKIN KIRJOITTAA INTER VIVOKSEEN? Kiinnostaisiko kirjoittaa jostain opiskeluihin tai oikkarielämään liittyvästä asiasta? Kiinnostaisiko olla mukana Inter Vivosin toimituksessa? Inter Vivos etsii kirjoittajia sekä artikkeliaiheita seuraavaan numeroon. Vaikkei kirjoittaminen maistuisikaan, otamme mielellämme vastaan ideoita juttuja varten!

Inter Vivosin artikkelit voivat käytännössä olla mitä vain syvällisten oikeudellisten asioiden pohdinnasta viiniar vosteluihin. Juttutyypit voivat vaihdella uutisista pakinoihin. Sana on vapaa! Kirjoittaminen voi tapahtua anonyymisti tai omalla nimellä. Merkkimäärää ei ole rajoitettu Jodelin tapaan – joskin päätoimitus pidättää oikeuden sensuuriin laajemmin.

Inter Vivosin artikkeleissa on nähty niin juridiikan eri tehtävissä työskentelevien henkilöiden haastatteluita, kertomuksia Pykälän tapahtumista ja kerhoista, puujalkavitsejä sekä avautumisia oikkarin arkielämästä, ja tarkempia esimerkkejä löydät myös tästä lehdestä!

Jos sinulla on kiinnostusta kirjoittaa lehteen tai haluat ehdottaa jotain artikkeliaihetta, niin laita viestiä iv-paatoimittaja@ pykala.fi.

Inter vivoksen seuraava numero julkaistaan syksyllä, ja sen Aineistojen deadline on syyskuussa. Mitä siis odotat?

Ota askel kohti menestystä – tilaa Kauppalehti Digi 3 kk 29 €* Kauppalehti Digi seuraa talouden tapahtumia ja kertoo tärkeimmät sijoittamisen, talouden sekä työelämän uutiset. Myös kesällä.

Tilaa heti kl.fi/menesty

*norm. 102 €, etu yli 70%. Tilaus päättyy automaattisesti tarjousjakson jälkeen.

Ota urallasi loikka ylöspäin.

Haluaisitko saada mielenkiintoisia työtehtäviä mukavassa työympäristössä ja olla osa sitoutunutta ja kansainvälisesti arvostettua tiimiä?

Veikko Myller: ”The Bull”

Olemme Suomen johtavia liikejuridiikkaan erikoistuneita asianajotoimistoja ja etsimme jatkuvasti joukkoomme opintojensa eri vaiheissa olevia opiskelijoita.

Jos kiinnostuit, lue lisää ja lähetä hakemus osoitteessa www.ww.fi/careers.

Autamme sinua ottamaan loikan kohti huippuammattilaisuutta.

www.ww.fi