


Rajatorpantie 8, 01600 Vantaa, Äyräväisen uusi osoite. Tuota olen nyt iskostanut itselleni muutaman viikon. Mutta kuinkahan monta kertaa tulen vielä kirjoittamaan tuon väärin, vähän niin kuin ”vanhasta muistista”. Tunnustetaan nyt tässä sekin, että olen käynyt jo pari kertaa autolla ottamassa vauhtia Malmilta kääntyäkseni vaan ajamaan kohti Myyrmäkeä. No, ihmekös tuo, Äyräväinen oli kuitenkin ollut Malmilla samassa talossa melkein 35 vuotta ja itsekin aloitin Äyräväisellä siellä vuonna 1998. Eli jonkun aikaa ehdin tottua työmatkaan.
Näiden vuosien aikana ovat suunnittelu ja suunnittelun toimintatavat muuttuneet melkoisesti. Vanhan ajan ”koppikonttorit” eivät ole enää nykyaikaa, nyt haetaan enemmänkin tiimitiloja ja Teams-koppeja. Malmin toimistomme oli ihan kiva ja hyvällä sijainnilla, mutta aika tekee tehtävänsä. Ja tässä tapauksessa aika oli ehtinyt ajaa siitä jo hieman ohikin. Edessä olisi ollut muutostöitä, jotta olisimme saaneet Malmin toimistostamme toimivamman.
Täällä Virtatalossa tilamme olivat ensi kertaa paikalla käydessämme, sanotaanko vaikka nätisti, hieman vanhanaikaisessa kunnossa. Mutta meille kerrottiin heti alussa, että niihin on mahdollista tehdä mittava perusparannus. Ja mikä parasta, pääsimme itse mukaan tilojemme suunnitteluun. Yksikön päällikkömme Jaakko Huotari ja Jiri Jokinen olivat mukana suunnitteluprojektissa, ja he avaavat tuolla myöhemmin vähän tarkemmin sitäkin, miten se projekti eteni. Mutta koska en tietenkään malttanut pysyä täysin sivussa projektista voin ottaa siihen vähän kantaa. Lopputuloksena saimme todella viihtyisät sekä toimivat tilat, aivan kuten tämän julkaisun kuvista voidaan todeta. Lisäksi täytyy vielä erikseen kiittää kaikkia projektissa mukana olleita, yhteistyö sujui mutkattomasti ja helposti.
Pidimme 24.5.2024 tuparit Vantaalla asiakkaillemme ja yhteistyökumppaneillemme. Paikalle tuli mukavasti porukkaa ja oli mukava tavata henkilöitä muutenkin kuin töiden merkeissä. Kiitokset kaikille paikalla olleille. Oli mukava nähdä muutenkin, kun kokouksissa ja työmailla.
Kesäterveisin,
Henri Airaksinen
Toimitusjohtaja
Äyräväinen Oy
Reilu vuosi sitten huomasimme Helsingin Uutiset -lehdessä ilmoituksen, että Malminkaari 23 aiotaan purkaa ja tilalle rakentaa 16 kerroksinen asuinrakennus. Uutinen yllätti meidät täysin. Myöhemmin keskusteluissa rakennuksen omistavan tahon kanssa selvisi, että kaavamuutos aiheesta oli tosiaankin laitettu vireille. Eli rakennus, jossa toimistomme oli, menisi jollain aikataululla purkuun. Aikaisintaan onneksi parin vuoden kuluttua ilmoituksesta, joten aikaa toimenpiteisiin olisi.
Äyräväinen Oy oli ollut Malminkaari 23:ssa yli 30 vuotta. Jokaiselle työntekijällemme reitti toimistollemme oli varmasti tuttu ja todennäköisesti osalle Äyräväinen oli valikoitunut työpaikaksi oman kodin läheisyydestä – tai koti työpaikan läheltä. Mutta muutto olisi siis edessä. Vaikka ensimmäinen ajatus oli harmistus, niin aika pian aloimme näkemään myös erinomaisen mahdollisuuden ottaa aimo loikka Äyräväisen historiassa eteenpäin.
Alkoi aktiivinen uuden toimipaikan etsiminen. Tarjontaa oli paljon eri puolilla pääkaupunkiseutua. Meillä oli kuitenkin pari tärkeää kriteeriä uudelle toimistolle. Ensimmäinen oli hyvät kulkuyhteydet, siis junarata ja bussiyhteydet. Tämän kriteerin täytti moni kohde, johon tutustuimme. Toinen kriteeri oli riittävä määrä parkkipaikkoja. Vaikka kannatamme julkisen liikenteen käyttöä, niin joudumme työssämme kuitenkin jatkuvasti käymään suunnittelukohteissamme. Helsingin keskustan kohteet tavoittaa nopeasti junalla, mutta pääkaupunkiseudullakin on aivan eri asia ajaa kohteeseen autolla 20 minuuttia kuin mennä julkisilla 1 t 20 minuuttia. Ja sama matka takaisin. Parkkipaikkojen määrää on määrätietoisesti vähennetty pääkaupunkiseudulla, joten tämän kriteerimme täyttyminen näytti tuottavan haasteita.
Kolmas kriteerimme oli, että tilojen tuli olla paremmat kuin entiset, sekä toiminnoiltaan että laatutasoltaan. Kaikki kolme kriteeriä täyttyivät erinomaisesti Virtatalossa Myyrmäessä. Juna- ja bussiyhteydet ovat toimivat ja liikenneyhteydet yleensäkin hyvät. Parkkipaikkoja saatiin järjestymään toivomamme määrä. Ja sitten ne tilat. Ne ovat erinomaiset. Tiloihin tehtiin ennen muuttoa täydellinen peruskorjaus ja samalla pääsimme vaikuttamaan tilaratkaisuihin myös itse. Apunamme oli myös sisustussuunnittelija. Insinööreinä meille ei tuottanut vaikeuksia suunnitella omien tilojemme talotekniikkaa. Näin jälkeenpäin voidaan kuitenkin hyvin todeta, että tilojen yleinen kauneus on enemmän sisustussuunnittelijan kuin insinöörin ansiota. Onneksi meitä osaajia on moneksi.
Tätä kirjoittaessani olemme olleet uusissa tiloissamme jo puolitoista kuukautta ja kotiutuneet erinomaisesti. Eivätkä ainoastaan omat tilamme, vaan koko Virtatalo palvelee toimintaamme hyvin. Täällä on Äyräväisen hyvä suunnata kohti tulevaisuutta ja kehittyä edelleen, kun perusasiat ovat kunnossa.
Tervetuloa käymään!
Varatoimitusjohtaja Äyräväinen Oy
Viime vuoden syyskuussa saimme jälleen pöydällemme mielenkiintoisen projektin –omat tulevat toimitilamme. Tilanne oli normaalista poikkeava, sillä tällä kertaa käyttäjä olimme me, joten lähtötiedot suunnitteluun oli hankittava oman yrityksemme sisältä.
Tilojen sähkötekniikka oli suurelta osin alkuperäistä; vuodelta 1988, joten totesimme, että järkevintä olisi uudistaa alkuperäinen tekniikka, jotta vältytään remonteilta tulevina vuosina.
Suunnittelun alkuvaiheessa aloimme sähkösuunnittelijamme Oskarin kanssa pohtimaan suunnittelun suuntaviivoja ja seikkoja, jotka tukisivat parhaiten toimintaamme ja arvojamme.
Selvää oli, että tilojen on oltava paitsi toimivat, mutta myös viihtyisät ja tukea työssä jaksamista, joten valaistukseen tulisi ehdottomasti panostaa. Nykymaailmassa energiatehokkuuskin on tärkeää.
Työssä jaksamisen kannalta tärkeää on riittävän tehokas, mutta kuitenkin miellyttävä valaistus. Tähän ohjaa tietysti jo sisävalaistusstandardikin. Valaisimiksi valikoituikin valopinnaltaan mahdollisimman suuret ja myös ylävalolla varustetut valaisimet, jolloin häikäisevyys olisi mahdollisimman pieni. Himmennettävyys on myös tärkeää, sillä osa pitää työskentelystä hämärämmässä kuin toiset.
Lyhyen pähkimisen jälkeen totesimme, että valaistuksen ohjaukseen paras vaihtoehto on keskitetty DALI-järjestelmä. Järjestelmällä saavutettaisiin himmennettävyyden lisäksi monia etuja kuten älykäs läsnäoloon perustuva valaistuksen ohjaus, jolla saavutetaan merkittäviä energiasäästöjä, mutta voidaan parantaa myös turvallisuutta ohjaamalla kahvinkeittimien pistorasiat jännitteettömäksi, kun toimistolla ei ole havaittu liikettä esimerkiksi kahteen tuntiin.
Monipuolisella valaistusohjausjärjestelmällä voidaan myös luoda erilaisia tunnelmia eri tilanteisiin. Meillä tämä tarkoittaa erityisesti taukotilaamme, jossa mahdolliset juhlatilaisuudet ja pizzaperjantait pääosin vietetään.
LVI-tekniikan osalta pystyimme onneksemme toteamaan heti nykytilannesuunnitelmat nähtyämme, että tarvittavat muutostyöt tulevat olemaan vähäisiä. Ilmanvaihdon osalta muutokset rajautuivat lähinnä neuvotteluhuoneisiin sekä vetäytymistiloihin. LVIprojektipäällikkömme Kim oli aktiivisesti mukana suunnittelussa. Hankkeen yhteydessä ilmavirrat säädettiin Sisäilmastoluokituksen S2-luokan mukaisiin arvoihin. Tilojen jäähdytys oli toteutettu kattavasti puhallinkonvektoreilla, joten muutoksia ei tarvittu. Ainoastaan yhteen uuteen neuvotteluhuoneeseen jouduttiin asentamaan uusi puhallinkonvektori, koska tila oli aiemmin ollut varasto. Taukokeittiöiden ja wc-tilojen yleisilme viimeisteltiin uusilla vesikalusteilla.
Projektin aikana kävi mielessä myös, että miten käyttäjät ottavat tilat vastaan. Onhan kyseessä tekniikan suhteen vaativin mahdollinen käyttäjäkunta; yli 50 alan ammattilaista, joilla varmasti on mielipiteitä, miten tilat olisi suunniteltava. Huoli oli kuitenkin turha ja vastaanotto on ollut erinomainen ja palaute on ollut positiivista. Tuntuu jopa, että yleinen ilmapiiri on ollut aiempaa parempi ja henkilökunta on ollut entistäkin enemmän lähityössä.
Jaakko Huotari
Yksikön päällikkö (LVIA)
Yksityinen sektori 040 450 8258
Jiri Jokinen
Yksikön päällikkö (SÄH)
Yksityinen sektori 050 592 8632
Koulun keittiöiden ja ruokaloiden merkitys koulurakennuksille on itsestään selvä.
Ne luovat puitteet kouluruokailuille niin oppilaille kuin muullekin henkilökunnalle.
Näillä tiloilla on kuitenkin muitakin käyttömahdollisuuksia, minkä mahdollistaa hyvin tehty tilasuunnittelu.
Koulut voivat vuokrata näitä tiloja ulkopuolisille mm. kokouksia ja erilaisia keittiötoimintoja varten, mikä pitää tiedostaa jo tilasuunnittelun alussa.
TATE-tavoitteet keittiössä
Taloteknisellä suunnitelulla saadaan koulukeittiölle luotua hyvät ja miellyttävät toimintaolosuhteet. Talotekniikan päätehtävä on keittiölaitteiden toimivuuden mahdollistaminen ja hyvät sisäilmaolosuhteet. Oikea sijoittelu ja tarpeisiin sopivat keittiölaitteet ovat myös yksi tärkeimmistä tekijöistä toimivassa koulukeittiössä.
Ennakointi suunnittelussa
Useasti keittiöt sijoitellaan rakennusten maantasaisiin kerroksiin huoltoliikenteen parantamiseksi. Näiden tilojen alapuolella ovat kouluissa usein kellarikerrokset. Alkumetreillä on tärkeää kiinnittää huomiota keittiön rakenteisiin sekä käydä läpi keittiölaitteet, joita tarvitaan halutunlaisen koulukeittiön toiminnassa. Kun nämä sekä keittiön malli ja paikka ovat tiedossa, alkaa keittiölaitteiden sijoittelu.
Keittiölaitteiden sijoittelun suunnittelussa on tärkeää, että rakennesuunnittelija ja keittiölaitesuunnittelija tekevät tiivistä yhteistyötä. Tämä estää suunnittelun päällekkäisyyden ja varmistaa, ettei suuria lattiakaivoja ja kaatoaltaita vaativia laitteita sijoiteta kantavien rakenteiden, kuten palkkien, kohdalle.
Keittiöiden viemäröintien suunnittelun on hyvä alkaa jo ennen, kuin keittiön tilaratkaisut ja rakennuksen perustamistavat on lukittu. Muussa tapauksessa voi seurauksena olla, että viemärisuunnittelun alkaessa käy ilmi, ettei keittiökalusteita voida sijoittaa suunnitelluille paikoille. Pahimmillaan tämä selviää vasta reikävarauksia tehtäessä, mikä aiheuttaa suuria muutoksia ja vaatii useiden ratkaisujen uudelleensuunnittelua.
Riittävän tehokas ilmanvaihto Ilmanvaihdon mitoitus tehdään riittäväksi keittiölaitteiden aiheuttaman lämmön ja kosteuden poistamiseksi. Huomiota on myös kiinnitettävä siihen, että ruuan kuumennuksen yhteydessä syntyvät tuoksut eivät pääse leviämään keittiöstä naapuritiloihin.
Ilmamäärät keittiössä lasketaan keittiölaitteiden sähkötehoista, yhtäaikaisuuskertoimista ja tietenkin tapauskohtaisella keittiölaitteiden käytölle ominaisten piirteiden tunnistamisella.
Oikein suunniteltu ilmanvaihto lisää työskentelymukavuutta ja estää kosteuden kertymisen pintojen päälle. Joskus on tarpeen tehdä tilaan myös jäähdytys, jotta saadaan ylläpidettyä sopivat työskentelyolosuhteet.
Painesuhteet
Keittiöissä pitää olla oikeat painesuhteet. Painesuhteissa oleellista on, että keittiö on alipaineessa ruokalaan verrattuna, jolloin keittiöstä ei kulkeudu ruoan valmistuksessa syntyneitä tuoksuja. Oikeanlaisella ilmavirtojen suunnittelulla pysyvät painesuhteet hallinnassa.
Tarpeenmukainen ilmanvaihto keittiössä
Kaikkien keittiön ilmanvaihtolaitteiden ei tarvitse koko ajan toimia mitoituksellisesti huipputehollaan. Ilmanvaihdon määrän tulee olla synkronissa käytössä olevien keittiölaitteiden kanssa. Jotta ilma laatu ei heikkenisi liikaa laitteen toiminnan päättyessä, on hyvä määrittää myös jälkihuuhteluaika. Useampi keittiölaite voi olla toiminnassa saman aikaisesti. Yhtäaikaisuuskertoimien avulla voidaan määrittää ilmavirrat ja IV-koneet niin, että tilavaraukset saadaan tehtyä kerralla oikein.
Ulkopuolinen käyttö
Keittiön voivat olla myös ulkopuolisessa käytössä normaalien kouluaikojen ulkopuolella. Tämä voidaan toteuttaa erilaisilla tila- ja lukitusratkaisuilla. Mahdollisesti voidaan rakentaa myös erilaisia mittarointiratkaisuja tätä varten.
Sähköjärjestelmät
Ammattikeittiöissä sähköasennuksilla on vaatimuksia, jotka eroavat tavanomaisista sähköasennuksista. Näillä vaatimuksilla varmistetaan turvallisuus, tehokkuus ja toiminnallisuus keittiöympäristössä, joka altistuu erilaisille rasituksille ja käyttöolosuhteille.
Sähköturvallisuuden osalta huomioitava erityisesti:
• IP-luokitukset
• ´Maadoitukset ja potentiaalintasaukset
• Oikosulkusuojat ja vikavirtasuojat
• Kaapeloinneissa mahdolliset korkeat lämpötilat
• Palovaroittimet ja savuilmaisimet (lämpö vai savu)
• Hätäkatkaisijat ja niiden sijoittelu
Kuormituksen ja toimivuuden kannalta huomioitava:
Valaistus ja sen merkitys keittiöissä:
• Hyvä työvalaistus on tärkeää. Valaistuksen on oltava riittävän kirkas ja suunnattu siten, että se estää varjojen muodostumisen työskentelyalueille.
• Valaistuslaitteiden on oltava suojattuja kosteudelta ja rasvalta, ja niissä on järkevä käyttää energiatehokkaita ratkaisuja, joten LED-valaisimet ovat järkevä valinta.
• Tehokkaat sähkölaitteet → mietittävä tarkasti laitteiden yhtäaikaisuutta ylimitoituksen välttämiseksi
• Suuritehoiset laitteet omille virtapiireilleen kuormituksen tasaamiseksi ja ylikuormituksen estämiseksi
• Riittävä määrä pistorasioita → ei liian suuria ryhmiä ylikuormituksen vuoksi
• Huolto ja ylläpito → helppo pääsy sähköasennuksille
• Laadukas dokumentointi → ylläpidettävä tarkkaa dokumentointia laiteluetteloista ja niiden huoltohistoriasta
Säännökset ja standardit:
• Sähköasennusten tulee noudattaa SFS 6000 -standardisarjan vaatimuksia.
Jukka Issakainen
Yksikön päällikkö (LVIA)
Julkinen sektori
040 455 5008
Henri Malassu Yksikön päällikkö (SÄH)
Julkinen sektori 040 589 6647
Malmin toimisto jäi taakse ja Äyräväinen muutti uusin tiloihin Vantaan Virtataloon.
Verottajan vanhoihin tiloihin remontoitiin meille hienot uudet tilat. Uusien tilojen suunnittelussa otettiin jo alussa huomioon turvaluokiteltuja projekteja varten tarvitsemamme tilat, joissa voidaan turvallisesti käsitellä turvallisuusluokiteltua materiaalia aina TL III – Luottamuksellinen tasoon saakka.
Toimisto on suunniteltu siten, että koko toimisto pois lukien erityiset asiakaskäyttöön tarkoitetut tilat ovat ns. hallinnollista aluetta, joissa voidaan käsitellä turvallisesti TL IV – Käyttö rajoitettu luokituksen mukaista materiaalia. Työtilat ovat äänieristettyjä ja työpisteet on varustettu tietoturvasuojilla, jotka varmistavat, että ohikulkijat eivät näe mitä näytöllä tapahtuu.
Hallinnollisen alueen sisäpuolella käytössämme on Malmiltakin tuttu turvahuone kassakaappeineen ja murtosuojaseinineen. Tilassa voidaan säilyttää ja käsitellä TL III – Luottamuksellinen luokituksen mukaista materiaalia. Turvahuoneessa on myös tulostimet, joilla voidaan tulostaa turvaluokiteltua materiaalia.
TL IV tason tietoa säilytetään täysin muusta maailmasta erillään olevalla palvelimella ja sitä käsitellään siihen yhdistetyillä työasemilla. TL III tason tietoa säilytetään turvahuoneessa olevilla erillisillä kovalevyillä kassakaapissa. TL III tason työasemia ei yhdistetä edes TL IV verkkoon.
Toimistollamme onnistuu hienosti myös turvaluokiteltujen palaverien pitäminen. Toimistomme asiakasneuvottelutila on äänieristetty, tila on lukittavissa sisältäpäin ja näköyhteys muihin tiloihin on estetty. Turvaluokiteltuja palavereita pidettäessä älylaitteet jäävät tietysti tilan ulkopuolelle.
Äyräväinen on jo pitkään ollut vahvasti mukana toteuttamassa kriittistä infraa erilaisten tietoja viestijärjestelmien, laitetilojen, väestönsuojien ja johtokeskusten muodossa, joten meille sekä asiakkaillemme on itsestään selvää, että tällaisten kohteiden tiedot eivät joudu asiaankuulumattomien henkilöiden käsiin.
Turvallisuus on myös asennekysymys. Tiukat turvallisuusmenettelyt aiheuttavat suunnittelupöydälläkin vaivaa, kun ei voida käyttää tavanomaisia tiedonjakotapoja tai kokoustaa kätevästi etätoimistolta tai konttorilta, mutta oikealla asenteella selvitään. Äyräväisellä turvaluokiteltujen hankkeiden parissa työskentelevää henkilökuntaa koulutetaan paitsi toimimaan ohjeistuksen mukaan, myös asennoitumaan turvallisuusasioihin oikealla tavalla. Osana jokaisen uuden työntekijän perehdytystä kuuluu koulutus turvaluokitellun materiaalin käsittelystä, tuli uusi työntekijä toimimaan näiden kanssa tai ei.
Uudet tilat on jo saatu joidenkin asiakkaiden puolesta auditoitua ja ne, jotka eivät ole vielä ehtineet, ovat tervetulleita tutustumaan uusiin tiloihin!
Matti Grönroos
Yksikön päällikkö (LVIA)
Turvatilat ja konesalit
040 626 1550
Tony Nylund
Yksikön päällikkö (SÄH)
Turvatilat ja konesalit
041 504 7092
Me suunnittelujohtajat vastaamme osaltamme meillä yhteisesti sovittujen arvojen toteutumista yhteisössämme korkea laatuisen lopputuotoksen aikaansaamisessa ja sitä mukaa korkean asiakastyytyväisyyden tavoitteessa. Olemme yhdessä koko henkilöstön voimin valinneet jo vuosia sitten arvoiksemme vastuullisuuden, jatkuvan kehittymisen ja asiakkaan menestymisen.
Valitsemamme arvot ohjaavat vahvasti toimintaamme ja koko henkilöstömme on niihin kiitettävällä tasolla sitoutunut. Olemme iloksemme huomanneet, että arvot on valittu oikein, koska ne ovat pidemmän aikaa peilautuneet meille hyvinä laadullisina lopputuotoksina. Tämän ansiota myös asiakastyytyväisyytemme on pysynyt korkealla tasolla.
Vastuullisuus on jokaisen henkilöstömme jäsenen jatkuvia valintoja ja toimia, joilla vaikutetaan mm. työyhteisömme toimivuuteen, -viihtyisyyteen, korkeatasoisiin työn laadun suorituksiin ja lopputuloksiin.
Jatkuvan kehittämisen tavoitteena yrityksessämme on pitää henkilöstön osaamistaso, yhteistyökyky ja työ- sekä asiakastyytyväisyys korkealla tasolla. Opimme jatkuvasti läpiviedystä projekteista ja niiden asiakaspalautteista sekä omasta sisäisestä palautteesta. Sitä mukaa kehitämme jatkuvasti toimintaamme parempaan suuntaan. Jatkuva kehitys on tärkeää koska suunnittelualan vaativuus kasvaa koko ajan ja meidän on pysyttävä ajan hermolla koko yhteisömme voimin.
Asiakkaan menestyminen sisältää asiakkaan tarpeiden tunnistamisen, toimeksiannon haasteiden selvittämiset, riittävät ja avoimet keskinäiset kommunikointiyhteydet sekä ymmärryksen, että työ tehdään asiakkaan menestyksen eteen. Reagointinopeus toimeksiannon haasteeseen on usein merkittävä tekijä asiakkaan menestymiselle ja siihen meillä Äyräväisellä todellakin panostetaan.
Ymmärrämme, että arvot itsessään eivät ole myyntituote, vaan arvoista syntyvä kokonaisvaltainen toiminta. Toiminta koostuu todella monesta asiasta ja se vaatii jokaisen yrityksemme jäsenen sitoutumisen, jotta vallitseva ympäristömme, asiakastyytyväisyys ja kaikki muu toimintaamme liittyvä yksityiskohta säilyy korkeatasoisena.
Yhteisesti valitsemissamme arvoissa kiteytyy siis pitkälle koko toimintamme kannalta erittäin tärkeitä asioita, jotka ohjaavat edelleen toimintaamme oikeaan suuntaan menestyksekkäästi sekä meidän että asiakkaan kannalta.
Reijo
BergmanTöitä ei kannata viedä kotiin – tai ainakaan kesämökille. Mökillä on tarkoitus irtautua työstressistä, turhasta teknologiasta ja kiireen tunnusta, joten parempi kun mökkiä ei ole varustettu stressaavilla automaatiojärjestelmillä. Tulisi kuitenkin vain seurattua järjestelmien toimivuutta ja optimoitua asetusarvoja, jos tämmöinen RAU-järjestelmä mökiltä löytyisi. Ja aina kun jossain olisi vikaa, ensimmäisenä syyttäisin huonosti toimivaa automaatiota, aivan kuten talotekniikkapiireissä on totuttu.
Tosin tähän yksioikoiseen ajatteluun saattaa ajaa se, että mökit, joita pääsen käyttämään, eivät ole peräisin tältä vuosisadalta (hyvä jos edelliseltäkään). Hienoin mökiltä löytyvä sähkövempain on paristokäyttöinen suihku, josta tulevan veden lämpötila vaihtelee 8–100°C välillä riippuen siitä, kuinka tarkkaavaisella (selvällä) mielialalla saunan lämmitysvastuussa ollut henkilö on sattunut olemaan…
Toisaalta nyt kun ajattelen asiaa uudestaan, olisihan se kätevää, jos pystyisin nappia painamalla viilentämään/lämmittämään mökin valmiiksi mukavaan lämpötilaan, kun yötä vasten saavun pienten lasten kanssa mökille. Ja voisi siitäkin olla hyötyä, että saisin vikailmoituksia teknisistä ongelmista, kuten vesivuodosta, sähkökatkosta tai putkien jäätymisvaarasta, ennen kuin suurempaa vahinkoa ehtisi muodostumaan. Ehkä mökkiautomaatio ei tarkoitakaan sitä, että mökin perinteinen rauhallinen tunnelma menetetään, vaan se voi tehdä mökkeilystä entistä mukavampaa ja huolettomampaa.
Mökkiautomaation suunnittelu ei ole Äyräväisen päätoimialaa, mutta se voisi olla mukavaa vaihtelua luolahankkeiden rinnalle, jotka ovat aina niin hämäriä, kosteita ja kylmiä hankkeita. Ottakaahan yhteyttä, jos jollain on näin hulppea mökki suunnitteilla ja sinne tarvitaan innovatiivisia MAU (=mökkiautomaatio) ratkaisuja!
Koordinaattori, projektipäällikkö
Rakennusautomaatiosuunnittelu 040 450 9284
Sisälämpötilan hallinnalla on merkittävä rooli sisäolosuhteiden suunnittelussa. Korkeasta lämpötilasta johtuvaa väsymystä, hikoilua ja pahoinvointia ei aina voida torjua ensisijaisesti aurinkosuojaratkaisuilla. Näissä tilanteissa tarvitaan yleensä jäähdytyslaitteita, jotka kuluttavat paljon sähköä, varsinkin helteisellä säällä. Tällä hetkellä tilojen jäähdyttämiseen on käytössä noin 2 miljardia ilmastointilaitetta ympäri maailmaa (IEA 50, space cooling). Rakennusten lisääntynyt jäähdytystarve on kasvattanut sähköenergian kysyntää ja samalla nostanut voimalaitosten piikkitehon kapasiteettia.
IEA:n mukaan jäähdytysenergiantarve on kasvanut kolminkertaiseksi vuodesta 1990 lähtien. Ilmastonmuutoksen seurauksena pitkittyneet hellejaksot ovat aiheuttaneet uusia korkeita lämpötilaennätyksiä, jotka tekevät sisäolosuhteiden hallinnasta haasteellisempaa.
Energiankulutuksen kannalta on erityisen tärkeää löytää keinoja energiatehokkaisiin jäähdytysratkaisuihin, esimerkiksi rakentamalla passiivisia suojausratkaisuja, asettamalla tavoitesisälämpötilaksi 24–25 °C ja parantamalla jäähdytyslaitteiden kylmäkerrointa.
Thai Binh Le LVI-suunnittelija
Äyräväisen energiaosasto
Vaikka työtilanne Pirkanmaalla on ollut koko alkuvuoden välttävä, saimme kokea keltaisen kevään. Tarkemmin sanoen ”torilla tavattiin”, nimittäin kuuluisalla Nokian Pirkkalaistorilla BC Nokian voittaessa historiallisen Suomen mestaruuden koripallossa. Tästä voikin vain päätellä, että Nokian vahvistuksia löytyy toimistolta muutama, sillä taisi Tapparakin jonkin pokaalin pokata.
Tämän jälkeen olemme saaneet kuulla lisää hyviä uutisia, sillä taantuman on julistettu olevan ohi ja EKP:n on arvioitu laskevan korkojaan kuluvalla viikolla (vk 23). Pientä piristymistä rakennushankkeiden aloituksessa onkin havaittavissa. Tästähän ei voi seurata kuin kipollinen uusia projekteja ensi syksynä!
Keväällä vahvistimme sähkötiimiämme, kun seuraamme liittyi uusi sähkösuunnittelija Ossi Alapiha. Ossi on kolmen vuoden suunnittelukokemuksen omaava nuori ja idearikas sähköinsinööri.
Kokonaisvahvuutemme on tällä hetkellä 13 henkilöä, kutakuinkin puoliksi sähkö- ja LVI-ammattilaisiin jakautuneena.
Kevät on pohdittu myyntiä ja markkinointia, niin kuin varmasti on moni muukin yritys joutunut tekemään. Suunnittelukohteet ovat nyt tiukassa, eikä hintojen polkeminen ole mieleistä. Suunnittelun tekeminen alle kiinteiden kustannusten ei ole liiketoimintaa laisinkaan. Haluamme edelleen panostaa laatuun, aikatauluissa pysymiseen ja pitkään asiakaskumppanuuteen. Meiltä saakin pitkällä ja monipuolisella suunnittelukokemuksella toteutettua LVIAJ- ja sähkösuunnittelua, energiasuunnittelu jakonsultointipalveluja sekä muita talotekniikan asiantuntijapalveluita.
Yhtä lämpöistä kesää kuin loppukevätkin toivottaen, Sanna Eerilä
Sanna Eerilä
Toimitusjohtaja
Äyräväinen Tampere Oy
050 316 1224
Toni Salonen
Yksikön päällikkö (LVI)
Äyräväinen Tampere Oy
040 515 6444
Juhani Eerilä
Yksikön päällikkö (SÄH)
Äyräväinen Tampere Oy
040 726 6675
Henri Airaksinen
Toimitusjohtaja
040 450 8259
Markku Lilja
Varatoimitusjohtaja
040 591 2285
Pasi Heiskanen
Suunnittelujohtaja
040 580 5678
Äyräväinen Oy
Rajatorpantie 8
01600 Vantaa
www.ayravainen.fi
Äyräväinen Tampere Oy
Näsilinnankatu 26
33200 Tampere
Käyntiosoite: Kauppakatu 13 B, 5. krs www.ayravainentampere.fi
Lars Sonckin kaari 10 02600 Espoo