INSformation 6/2023

Nykytilanneselvityksillä selviää rakennuksen kunto

Rakennus on monimutkainen. Ja jottatuon monimutkaisen rakennuksen talotekniikkatoimisioikein, tuleesiitä pitääjatkuvastihuolta. Harva ostaa auton ja ajaasillä niin kauan, kun se toimii ilman moottorin jatkuvaaja säännöllistähuollattamista.Jakuten auto, on rakennuskininvestointina suuri, miksi siis toimia sen kanssa eri tavoin?

Äyräväinen Oy on tehnyt kuluneiden vuosien aikana lukuisia rakennusten taloteknisiä nykytilanneselvityksiä. Olemme pureutuneet kiinteistöjen taloteknisiin järjestelmiin ja tutkineen niiden toimintaedellytykset. Nykytilanneselvityksissä käymme ensimmäiseksi suunnitelmat lävitse, määräykset ja ohjeet ovat muuttuneet vuosien varrella, joten käymme läpi, miten esim. suunnitellut ilmamäärät vastaavat nykyisiä ohjeita. Inhimillisten virheiden mahdollisuus suunnitelmia laatiessa on myös mahdollista, siksi on hyvä tarkistaa aluksi suunnitelmien oikeellisuus. Suunnitelmien tarkastuksen jälkeen jalkaudumme kiinteistöön ja tarkistamme vastaako toteutus suunniteltua. Varsinkin peruskorjauskohteissa voi rakentamisen aikana tulla rakenteita avatessa erilaisia yllätyksiä, jolloin on otettu nopeasti käyttöön joku vaihtoehtoinen ratkaisu. Samalla kierroksella on hyvä myös tarkastaa, ettei tilojen käyttötarkoitus ole oleellisesti muuttunut. Vuosien varrella, ja toiminnan muuttuessa, on saattanut tulla tarvetta esimerkiksi pienryhmähuoneille, joten nekin on hyvä käydä lävitse. Nykytilanneselvityksen avulla saadaan pohjatieto sille, mitä muutoksia tarvitaan, jotta päästään haluttuun lopputulokseen.

Talotekniikkasuunnittelumme on jaettu nykyään kolmeen osaan. Äyräväinen Oy:llä on erilliset yksiköt julkisessa rakentamisessa, yksityisessä rakentamisessa sekä turvatiloissa ja konesaleissa. Kaikissa kolmessa yksikössä on LVI- ja sähkösuunnittelun asiantuntijat, jotka ovat erikoistuneet oman yksikkönsä tyypillisimpiin rakennuskohteisiin. Julkisessa rakentamisessa tyypillisimpiäkohteita ovat koulut ja päiväkodit, yksityisellä puolella toimitilat, hotellit ja kauppakeskukset sekä turvatiloissa ja konesaleissa konesalit ja maanalainen rakentaminen, erityisesti olemme olleet vuosien varrella mukana lukuisisten väestönsuojien suunnittelussa.

Rakennusautomaation osalta pureudumme kohteeseen vielä tarkemmin. Rakennusautomaatioasiantuntijamme käyvät rakennusautomaation toiminnan läpi tarkasti, melkeinpä piste pisteeltä. Tämä on ensiarvoisen tärkeää koska rakennusautomaation rooli kiinteistön toiminnan kannalta on ensiarvoisen tärkeää, eritoten sisäilman ja energian kulutuksen kannalta. Sillä varmistamme sen, että ilmanvaihtokoneilla on järkevät käyttöajat ja LTO-patterit toimivat oikein, näin saadaan isoja hyötyjä. Tällä myös parannetaan viihtyisyyttä ja saadaan energiasäästöjä.

RAU-koordinaattorimmeAnssi Apell kertoo tämän julkaisun myöhemmässä osiossa omia ajatuksiaan rakennusautomaation kehityksestä menneiltä ajoilta nykyhetkeen. Anssi auttaa teitä tarkastamaan kiinteistöjenne nykytilanteen, joten ei kannata arkailla tarttua toimeen ja ottaa yhteyttä häneen.

TAMPERE

Tampereen yksikkö on lähtenyt hyvin käyntiin ja yhteistyö on jatkuvaa. Meiltä olikin Helsingistä iskuryhmä mukana toukokuussa järjestetyssä Äyräväinen Tampereen asiakastilaisuudessa. Mutta siitä, sekä Tampereen toiminnasta kertoo tarkemmin Sanna Eerilä. Yleisesti ottaen voisin kuitenkin mainita, että Äyräväinen Tampereelta saa emoyhtiön avustuksella kaikki samat palvelut kuin Helsingistäkin.

Rentouttavaa juhannusta kaikille!

Henri Airaksinen Toimitusjohtaja Äyräväinen Oy

ÄYRÄVÄINEN OY 1973 2023

50 Vuotta asiakkaiden hyväksi

Yrityksemme on palvellut asiakkaitaan jo 50 vuotta.

Vietämme merkkivuotta työn merkeissä, mutta myös

pienesti juhlien henkilöstömme sekä

tytäryhtiöidemme kesken.

Iloksemme voimme todeta olevamme yksi harvoista yrityksistä, joka on selvinnyt nämä vuosikymmenet itsenäisenä ja elinvoimaisena.

Alku

Historiamme alkaa itse asiassa jo kymmenen vuotta aiemmin.

Vuonna 1963 nuoret DI:t Osmo Äyräväinen ja Matti Toijala perustivat yhteisen nimiään kantaneen LVI-suunnittelutoimiston.

Kymmenen vuotta myöhemmin he päättivät jakaa toimiston kahtia ja niin alkoi Äyräväinen Oy:n tarina – tosin silloin Lämpöinsinööritoimisto Äyräväinen Ky nimisenä.

Työntekijöitä oli alkuvuosina muutama lukumäärän kohotessa ensin kymmeneen ja sitten 80-luvun loppupuolellajo lähes kahteen kymmeneen.

Vakioasiakkaina olivat Rakennushallitus, Suomen Pankki, Helsingin kaupunki, Puolustushallinto ja Kaunialan sotavammasairaala. Alusta lähtien maanalainen rakentaminen ja erilaiset turvatilat olivat ominaisia monille suunnittelukohteillemme.

Työn tekemisestä

Pomo sopi, suunnittelijat tekivät ensin skissejä ja sen jälkeen piirsivät lyijykynällä naruviivaimen avulla pohjat ja kaaviot. Lopuksi piirtäjät tussasivat.

Korjaukset tehtiin partakoneen terällä joko kiroillen tai hammasta purren.

Kaikki pomoa lukuun ottamatta olivat avokonttorissa Maunulan Petaksen tiellä. Ja sisällä poltettiin tupakkaa. Astmaatikolle hankittiin pieni lattialla seisova ilmanpuhdistin.

Uutta tietoa saatiin kursseilta ja laitetoimittajien käynneiltä. Iltatilaisuudet olivat suosittuja.

Henkilökunnan autoistuminen tapahtui vasta myöhemmin ja se näkyi illanvietoissa.

Tietotekniikkaa edustivat taskulaskimet, jotka korvasivat laskutikut.

Rakentamismääräykset ja niiden ohjeet määrittävät suunnittelua ja rakentamisen vaatimuksia.

Aikataulut olivat löysempiä ja suunnittelijoiden auktoriteetti nykyistä suurempi.

Rakennuttajakonsultteja ei juurikaan ollut vaan tilaajien omat organisaatiot huolehtivat rakennuttamisesta ja valvonnasta suunnittelijoiden avulla.

Ensimmäinen oma toimitila hankittiin yhteistyössä Issakainen arkkitehtien ja Insinööritoimisto Veikko Vahvaselän kanssa Helsingin Lassilasta. Kaupintie 8 oli työpaikkana vuosina 1983–1990.

Tilaa oli 209 m² ja henkilöitä 10–15.

Äyräväisen perustaja, Osmo Äyräväinen

ATKja alanyhteistyö

80-luvun puolivälissä alkoi tulla merkkejä tietokoneiden tulosta kaiken tyyppiseen suunnittelutyöhön. Mitään ohjelmia erikoissuunnitteluun ei ollut. Seitsemän LVI- ja osin sähkösuunnittelussa toimivaa yritystä perustivat yhteisen Cadins Oy:n kehittämiseen, tiedon hankintaan ja koulutukseen.

Monia ohjelmia teetätettiin ja muun muassa Progmanin perustaja Mauri Susilahti aloitti uransa tekemällä ohjelmia meille.

Suunnittelukeskus Oy:n jäätyä pois yhteistyöstä jäljelle jäivät ne kuusi yritystä, jotka 1990 muuttivat nykyiseen toimitaloommeMalminkaari 23:ssa. Yhteistyössä rakennutettiin oma toimitalo.

90-luvun lama

Kahdeksankymmenluvun loppu oli positiivista kasvun aikaa. Suomi siirtyi suunnitelmataloudesta markkinatalouteen. Kaikilla oli kova halu kasvaa ja menestyä. Sijoittamisvinkkejä jaettiin radiossa ja televisiossa. Osa kollegatoimistoistamme hankki 1000 m² tilat, vaikka tarve oli 200 m².

Huonostihan siinä kävi. Kuudesta toimistosta ainoastaan kaksi, Hepacon ja me, selviytyi ilman konkurssia. Sittemmin Rambollillemyyty Tuomi-yhtiötpystyi jatkamaan, mutta konkurssin kautta. Ja kiinteistöyhtiö meni myös nurin. Velkaisista osakkaista tuli vuokralaisia. Syvin lama oli vuosina 1993–1994. Meillä pyöri säännölliset lomautukset ja kokonaisväkimäärä pieneni noin kymmeneen henkilöön. Mutta lamasta selvittiin ja laman jälkeen maailma muuttui ratkaisevasti.

Lamastanormaaliin liiketoimintaan Laman varjo ulottui melkein vuosikymmenen loppuun. Oli vaikea saada kannattavaa liiketoimintaa eikä kilpailu oikein toiminut. Kaikki vain yrittivät selvitä seuraavaan vuoteen. Vähitellen rakentaminen elpyi ja suunnittelua

kaivattiin taas laajasti.

Mekin olimme oppineet, että työtämme pitää myydä ja markkinoida. Uutta oli myös se, että työstä tehdään tarjoukset ja sopimukset. Olimmemyös tajunneet, että kilpailussa isoja ja pieniä vastaan, on erikoistuttava. Liiketoiminnan kehittämistä aloitettiin konsultti Reino Partasen kanssa v. 1997. Tämä kehitystyö, joka perustui kohderyhmäerikoistumiseen, jatkui aina v.2019 asti. Oheistuotteena syntyi auditoitu laatujärjestelmämme ja systemaattisen toiminnan kehittämismalli, jota noudatetaan edelleen.

Uusi vetäjäja uusia tulokkaita

Yhtiön perustaja Osmo Äyräväinen sairastui vakavasti 1990luvulla ja kuoli lokakuussa 1997. Minä olin tullut kesätöihin 1980 ja valmistuttuani 1982 vakituisesti. Toimitusjohtajuusja operatiivinen vastuu siirtyivät minulle v. 1993.

Minulla oli suurena apuna silloin tekninen johtajamme Unto Hakkarainen, jonka kanssa kehitimme liiketoimintaa. Unto oli meillä v.1975–2015.

Yrityksen hallinnosta vastaava Anne Aurila aloitti v. 1988 piirtäjänä ja siirtyi myöhemmin toimistoassistentin rooliin vastaten hallinnostamme.

Nykyisistä henkilöistämme Pasi Heiskanen ja Jari Kärki aloittivat v. 1990 opintojensa päätyttyä. Nykyinen toimitusjohtajamme Henri Airaksinen tuli taloon v.1998.

TeknisestälaskennastaCADiin

Olimmeoppineet tekemään teknisiä laskelmia erilaisilla mitoitusohjelmilla, mutta pohjat ja kaaviot tehtiin edelleen käsin. 90-luvun alkupuolella saatiin ensimmäiset autocadin piirtosovellukset ilman teknistä laskentaa. Niiltä ajoilta on sanonta ”onko kiire vai tehdäänkö cadillä”. Mutta siitä opittiin.

Muutama vuosi myöhemmin siirryttiin aluksi Elvikseen ja sen jälkeen kehittyneenpään Magicad maailmaan. Ja opittiin se, että pomoilta ja isompien projektien vetäjiltä piti ottaa cad pois. Suunnittelun johtaminen ja suunnittelu piti eriyttää.

Samaan aikaan otettiin käyttöön projektisuunnittelu ja seuranta. Yhtenäistettiin tarjoustoimintaa, alettiin ylläpitää referenssilistoja sekä seurattiin tarjousten läpimenoja ja yhtenäistettiin sopimusten hallintaa. Toisin sanoen pelkän projektitoiminnan tekemisen lisäksi haluttiin hallita ja seurata koko liiketoimintaa.

Kasvun aika2000-luvulla

Liikevaihto alkoi hiljalleen kasvaa ja kannattavuus parantua 2000-luvun alkupuolella.

V. 2006 liikevaihto oli 1M€ ja sitä seurasi pitkä ajanjakso, jolloin kasvua oli 15 % vuodessa. 3 M€ liikevaihto saavutettiin v. 2014 ja 5 M€ rikkoutui v. 2021. Samaan aikaan väkimäärä kasvoi 20 henkilöstä 50 henkilöön.

Toiminnanlaajeneminenmuille suunnittelualoille

Rakennusautomaatio oli pitkään LVI-suunnittelun osana ilman erikoisosaajia. Aluksi joku suunnittelijoista erikoistui muun suunnittelun ohessa tekemään myös säätökaavioita, mutta 2000-luvullatuli ilmiselväksi tarve erillisille automaatiosuunnittelijoille. DDC, LON ja monimutkaiset järjestelmähallinnat edellyttivät jatkuvaa kouluttautumista ja uusien tuotteiden tuntemusta. Yhden automaatiosuunnittelijan kautta on meillä nykyisin 5 rautaista rakennusautomaation ammattilaista.

Energialaskenta on aina kuulunut osana LVI-suunnitteluun. Kiristyneiden viranomaisvaatimusten ja laskennan auktorisointien myötä on meillekin tullut erillinen energiaryhmä. Se laskee energiaa, kannattavuuksia sekä simuloi sopivia ratkaisumalleja päätöksenteon pohjaksi.

Rakennuttaminen ja valvonta tuli meille tyyliin ”carpe diem”. Meillä aikoinaan suunnittelijana ollut Timppa Seppälä halusi palata meille, mutta ei suunnittelijaksi vaan rakennuttajakonsultiksi. Lyhyen ajan kuluttua hänen edellinen työnantajansa ulkoisti loputkin rakennuttamistehtävissä olleet henkilöt meille. Meille oli hetkessä syntynyt 5 henkilön rakennuttamisorganisaatio.

Sähkösuunnittelu alkoi samalla tavalla sattuman kauppana. Tuttu sähkösuunnittelija halusi vaihtaa työnantajaa ja eräs asiakkaamme ehdotti hänen palkkaamistaan meille. Lyhyen ajan sisällä muutama muukin henkilö kyseli mahdollisuutta tulla mukaan. Meillä olikin äkkiä 5 suunnittelijan joukko. Parissa vuodessa tuo määrä sitten kasvoi 15 henkilöön.

Aluetoimistotjatytäryhtiöt

80-luvun lopulla CADINSD-yhteistyön myötä hankittiin yhdessä muutaman kollegatoimiston kanssa yritykset Oulusta ja Rovaniemeltä. Laman vuosikymmenellä Oulun yrityksen edellinen omistaja osti helsinkiläiset ulos, mutta Rovaniemi jäi. Muiden osakkaiden konkurssien myötä siitä kehittyi meidän Rovaniemen toimipisteemme. Se alkoi paikallisen suunnittelulegendan Vesa Huhtalan ja hänen assistenttinsa voimin ja laajeni vuosien saatossa 10 hengen suunnittelutoimistoksi.

90-luvun alussa ostimme Kontestin, joka oli pieni omistajavetoinen LVI-alan suunnittelutoimisto. Tästä ostosta meille jäi pari vuotta sitten eläköitynyt Matti Häkkinen, mutta ei muuta kerrottavaa.

Paremmin on onnistuttu 2020-luvulla.

Rakennuttaminen ja suunnittelu ovat riskiprofiililtaan ja toiminnoiltaan niin erilaisia, että ne päätettiin erottaa toisistaan. Äyräväinen Rakennuttaminen aloitti v. 2019.

Henkilökuntaa on 14 ja liikevaihto yli 1,7 M€.

Vanha yhteistyökumppanimme Veikko Vahvaselkä Oy oli vuosien saatossa kutistunut Helsinki-Tampere-napaisiksi pieneksi toimistoksi. Omistajat halusivat myydä yrityksensä meille. Kauppa tapahtui v. 2020 loppuvuodesta. Helsingin toiminnot fuusioitiin meille ja Tampereelle jäi 3 hengen tehonyrkki. Toimintaa jatkamaan värvättiin tamperelaiset

Juhani ja Sanna Eerilä.

Vuotta myöhemmin saimme tietää, että tamperelainen, niin ikään pitkään toiminut Sol-Air Oy oli myynnissä. Tästä tehtiin kauppa v. 2021. Yrityksellä oli Toni Salosen johdolla5-6 työntekijää ja liikevaihtoa puolisen miljoonaa. Vuoden 2023 alusta Sol-Air muutti

nimekseen Äyräväinen Tampere Oy ja Veikko Vahvaselkä Oy fuusioitiin siihen 1.4.2023.

Yhtiöjärjestelyt2015 ja 2019

Vuonna 2015 vanha Äyräväinen Oy jakautui kolmeen osaan. Helsingin toimintoja jatkaa nykyinen Äyräväinen Oy. Rovaniemi yhtiöitettiin ja myytiin myöhemmin. Se on nykyisin Granlund Rovaniemi Oy. Mikko Äyräväiselle jäi myös Äyräväinen Invest Oy.

Vuonna 2019 yhtiön enemmistöomistus (80 %) siirtyi kolmikolleHenri Airaksinen, Pasi Heiskanen ja Markku Lilja. Samassa yhteydessä yhtiön toimitusjohtajaksi nimitettiin Henri Airaksinen. Mikko Äyräväinen jatkaa 20 % vähemmistöosakkaana v. 2024 loppuun ja toimii hallituksen puheenjohtajana.

ÄyräväinenOy tänään

Äyräväinen Oy on tänä päivänä itsenäinen ja kotimainen kasvava toimija, jonka palvelut kattavat koko talotekniikkasuunnittelun ja rakennuttamisen.

Konserniin kuuluvat emoyhtiö Äyräväinen Oy, Äyräväinen Tampere Oy ja Äyräväinen Rakennuttaminen Oy.

Kokonaisvahvuutemme on 80 henkilöä ja liikevaihtoa teemme yli 8 M€. Malminkaari 23:ssa aloitimme 260 m² tilassa ja nykyisin meillä on käytössämme 1000 m². Tytäryhtiömme toimivat Espoossa ja Tampereella.

ÄyräväinenOy 2030

Tulevaisuuttamme raamittavat vahvuutemme.

• Jatkuva kehitys

• Asiakkaidemme kuuleminen ja heidän liiketoimintansa tarpeiden ymmärtäminen

• Aikataulussa pysyminen ja sovittujen asioiden tekeminen

• Motivoitunut henkilöstö

Näiden avulla toimii itsenäinen ja edelleen vahvistunut Äyräväinen Oy vielä 2030 luvuilla.

Äyräväisen 50-vuotisjuhlat

Kuten ehkä jo havaitsit tämän lehden aiemmilta sivuilta, saavutti Äyräväinen Oy jo 50 vuoden rajapyykin. Mielestämme ihan kunnioitettava saavutus. Mikko Äyräväisen historiikki kannattaa lukea, Mikko valottaa hyvin, miten ajat ovat vuosien saatossa muuttuneet.

50-vuotissynttäreiden merkeissä kokoonnuimmeYrjönkatu 18:aan entisen Helsingin Suomalaisen tyttökoulun juhlasaliin. Tilat toimivat tänä päivänä juhlakäytössä ja olivat puitteiltaan arvokkaat. Kävi myös ilmi, että joukostamme löytyi henkilö, joka on tehnyt samoihin tiloihin ja taloon sähkösuunnittelun – kahteenkin otteeseen. Sähköt toimivat hyvin. Itse juhla koostui puheista, erinomaisesta ruoasta, musiikista ja tietenkin puheensorinasta. Äyräväinen Oy ja tytäryhtiöt Espoosta ja Tampereelta olivat kaikki hyvin edustettuina juhlissa. Vaikka sisäinen yhteistyö on meillä toimivaa, ei mikään vedä vertoja tapaamiselle ihan perinteisesti kasvotusten. Parhaat keskustelut syntyvät kuitenkin näin.

Juhlissa oli myös livebändi. Kun muistaa, että keskimäärin juhlijat olivat kuitenkin insinöörejä, niin tanssimisen määrä oli huomattava. Loppuillasta tanssimisen intensiteetti oli luonnollisesti suurempi kuin juhlien alkumetreillä. Bändi lopetti esiintymisen ja samalla juhlien virallisen osuuden suomalaisten tämän päivän suosikkiesiintyjän Käärijän kappaleeseen Cha Cha Cha. Yllättävän moni osasi sanat, vaikka eivät sitä julkisesti tunnustakaan. Juhlijat siirtyivät ennalta valittuun jatkopaikkaan iloisissa merkeissä. Muutamaa tuntia myöhemmin osalle tuli yllätyksenä ulkona vallitsevan valon määrä, kun ravintolan ovesta astui viimein ulos. Kesäyön hienouksia.

Kiitos kaikille juhliin osallistuneille ja erityinen kiitos juhlien järjestäjille!

Markku Lilja

Varatoimitusjohtaja

Arvomme

Vuosiasitten yrityksemmetyöntekijätvalitsivatyhdessä yrityksellemmearvot. Arvoiksi valikoituivatvastuullisuus,jatkuva kehittyminenja asiakkaan menestyminen.Katsotaanpa mitä arvot meille merkitsevät.

Vastuullisuus

Vaikka vastuullisuutta ei aktiivisesti ajattelisikaan, niin se näkyy päivittäisessä tekemisessä monin tavoin.

Vastuullisuus on meille sitä, että olemme vastuussa itsemme ja oman työmme kehittämisestä sekä tehdyn työn laadusta. Jokainen meistä on vastuussa yrityksemme menestymisestä, asiakkaan luottamuksen syntymisestä sekä säilymisestä.

Olemme vastuussa työtovereidemme työhyvinvoinnista ja työn tuottavuudesta.

Luonnollisesti olemme vastuussa myös ympäristöstä. Esimerkkinä käytössämme on Ekokompassi ympäristöjärjestelmä, jota noudattamalla kannamme osaltamme vastuuta ympäristöstä.

Ennen kaikkea olemme vastuussa omista asenteistamme. Hyvä asenne takaa, että kaikki arvomme toteutuvat päivittäisessä tekemisessämme.

Jatkuvakehittyminen

Toinen valitsemamme arvo on jatkuva kehittyminen, joka tarkoittaa kehittymistä niin tiiminä kuin yksilöinä.

Pidämme huolta jatkuvasta kehittymisestä etsimällä jatkuvasti uutta tietoa, pysymällä ajan hermolla ja mukautumalla ajan haasteisiin. Parhaita tapoja kehittyä on oppia kollegoilta. Hyödynnämme muiden tietoa ja olemme aina valmiita jakamaan omaa tietoamme muille. Edellytys kehitykselle on halu tehdä yhä parempaa yhteistyötä projekteissa sekä yrityksen sisäisesti, että hankkeiden muiden osapuolien kanssa.

Erittäin tärkeää on myös oppia virheistä; sekä omista, että muiden. Toisaalta virheiden tekemistä ei ole syytä kuitenkaan pelätä. Laatujärjestelmämme mukainen toiminta ja jatkuva kommunikointi muun suunnitteluryhmän kanssa varmistaa, että mahdolliset virheet löydetään ennen suunnitelmien julkaisua.

Yksi jatkuvan kehittymisen peruspilareista on antaa palautetta arvostavasti ja ottaa palaute vastaan oppimistilanteena.

Asiakkaanmenestyminen

Toimintammeperustuu suurelta osin pitkiin ja vakaisiin asiakassuhteisiin. Vuosien varrella olemme oppineet, että pitkä asiakassuhde ja luottamus vaatii rehellisen, avoimen ja riittävän kommunikoinnin asiakkaan kanssa.

Talotekniikka on merkittävä osa tilojen viihtyvyyttä. Esimerkiksi toimitilojen vuokraaminen on huomattavasti helpompaa, kun tilat on varustettu huonekohtaisella jäähdytyksellä. Tästä syystä koemme, että teemme omalta osaltamme merkityksellistä työtä asiakkaan menestyksen eteen.

Olemme aina valmiita tekemään parhaamme asiakkaan ongelmien ratkaisemiseksi. Tällöin opimme ja kehitymme itsekin.

JaakkoHuotari

Yksikön päällikkö (LVIA)

Yksityinen sektori

040 450 8258

Jiri Jokinen

Yksikön päällikkö (SÄH)

Yksityinen sektori

050 592 8632

Muutosjoustavuus taloteknisissä järjestelmissä

Rakennuksenmuutostarve

Muuttuvilla kaupunkialueilla toimii alueen asukkaita palvelevia kunnallisia toimintoja. Alueen ihmisten ikäjakauma muuttuu koko ajan ja näin syntyy eri tarpeita kunnallisille toiminnoille. Kasvavalla alueella saattaa alkuun asua perheitä, joissa on pieniä lapsia. Tässä tapauksessa alueelle laaditaan tarveselvitys, jossa todetaan alueen tarvitsevan päiväkotia. Seuraavaksi käynnistyy hankesuunnittelu, jonka pohjalta saadaan päiväkoti lopulta valmiiksi.

Muutaman vuoden päästä päiväkoti-ikäiset lapset ovat jo kouluikäisiä. Alueelle tarvitaan koulu, päiväkodillekin on toki edelleen tarvetta, koska alueen perheiden lapsilukumäärä jatkaa kasvamistaan.

Lähdetäänkö alueelle rakentamaan uutta koulua ja päiväkoti jää ennalleen? Päiväkodin käyttöaste ja lapsimäärä on kuitenkin huomattavasti pienempi kuin joitain vuosia sitten tarveselvitystä tehdessä.

Kuinka tilanteeseen voisi reagoida? Kustannustehokkuus tulisi olla tärkeä kriteeri tässä tilanteessa.

Tilanne voi tietysti elää toisinkin päin. Koulusta päiväkotiin…

Rakennuksenkäyttötarkoitusjaelinkaari Muuntojoustavassa rakentamisessa on hyvä pyrkiä ennakoimaan elinkaaren tarpeet. Se minkä tyyppisissä käyttötarkoituksissa rakennuksen on toimittava, helpottaa elinkaarisuunnittelua. Koulurakennus on hyvä esimerkki muuntojoustavasta rakennuksesta. Rakennuksessa on suuret yhteiset tilat ruokailua varten, kattava ammatillinen keittiö, sali - joka luo mahdollisuuden moneen erilaiseen toimintaan.

Koulussa on runsaasti erikoisaineiden tiloja, joita kehittämällä saadaan kattava muuntokehys.

Rakennuksen luonteeseen sopivasti koulu on muunnettavissa kevyillä muutoksilla päiväkodiksi tai toisinpäin, koska tämä voi olla muuttovoitollisen nuoren asuinalueen kannalta luontevaa, tämä on myös helppoa ennakoida elinkaarta suunniteltaessa.

Muuntojoustavuus teknistentilojen TATE-järjestelmissä Rakennuksen sielu on eri järjestelmien keskukset; lämmönjakohuone, IV- konehuone, sähköpääkeskus, valvomo ja teletila sekä mahdollisesti myös rakennuksessa sijaitseva muuntamo.

Näiden kaikkien siirtäminen tai paikan vaihtaminen on kustannusmielessä kannattamatonta. Teknisten tilojen tilat ja järjestelmät tulisi olla suunniteltu muuntojoustavastisiten, että rakennuksen maksimi ilmamäärien käyttö on huomioitu mitoitettaessa. Elinkaaren aikaisissa käyttötarkoituksissa tiedetään se, miten monta neliötä kutakin henkilöä varten tulee varata tilaa ja tätä kautta saadaan mitoitettua niin sanottu maksimiarvo ilmanvaihdolle. Mikäli määräykset pysyvät samana ja ilmanvaihto esimerkiksi on mitoitettu tämän mukaan, vähenee riski teknisten tilojen muutostarpeille. Voidaan siis ajatella, että teknisten tilojen sijoittelu ja niiden pinta-alan mitoitus on ratkaisevassa asemassa kustannustehokkaassa muuntojoustavassa suunnittelussa.

Teknistenjärjestelmiensijoittelujarunkoreitit

Rakennuksen pääreiteille on hyvä valita alueet ja runkoreitit, joissa voidaan kuljettaa päärunkoja. Päärunkojen osalta varaukset tarvitaan vaakasiirtymille ja pystysiirtymille.

Mitä vähemmän tarvitaan vaakasiirtymiä sitä tehokkaampaa, on tilankäyttö koko

rakennuksen elinkaaren ajan. Eniten tilaa vievä on ilmanvaihtokanavisto. Mikäli ilmanvaihdon saa suunniteltua hajautetulla järjestelmällä, saadaan vältettyä suuria tilaa vieviä vaakasiirtymiä. Tämä myös mahdollistaa hyvän mahdollisuuden tehdä

aluekohtaisia muutoksia ilman että tulee suuria poikittaisia runkoja, jotka heikentävät mahdollisuutta helppoihin muutoksiin.

Rakennuksentyyppi ja käyttötarkoitus

Rakennusten käyttötarkoituksella on kuitenkin joissain tapauksissa rajaaviakin vaikutuksia. Esimerkinomaisesti majoituskäyttö on paloteknisesti rajaava, koska majoitustilat tulee olla kanavoitu omilla rungoillaan konehuoneesta saakka ja huonekohtaisesti tulee olla savua rajoittavat pellit, mikäli ei voida käyttää kuristavia päätelaitteita. kuristavien päätelaitteiden käytössäkin ovat omat rajoituksensa, jolloin ne eivät tule vaihtoehdoksi.

Valaistuksen osalta kouluissa ja päiväkodissa on eri käyttötaso valaistukselle.

Päiväkodissa lapset toimivat paljon lattianrajassa ja koulussa pulpettitasolle tarvitaan standardien mukainen valotaso. Valaistuksen suunnittelu säädettäväksi tulee olla lähtökohtana muutosjoustavassa suunnittelussa.

Modulaarinenajattelu

Modulaarisessa ajattelussa tekniikka on jaettu tilakohtaisesti lohkoihin. kuhunkin lohkoon sijoiteltu tarvittava tekniikka, valaisimet, ilmanvaihto pistorasiat ja lämmitys.

Tällöin väliseinien muutokset ovat pienemmillä kustannuksilla tehtävissä.

Muuntojoustavuus osana nykypäivän muuttuvia rakentamistarpeita

Muuntojoustavuus on rakennuksen elinkaaren hyvää ennakointia. Kun laitteistot ovat mitoitettu siten että ne ovat säädettävissä ja mahdollisesti suurempiakin tehoja saatavissa niin ei tule mittavia muutostöitä.

Muuntojoustavuus on hyvää rakennuksen elinkaaren hallintaa ja ennakointia.

Jukka Issakainen

Yksikön päällikkö (LVIA)

Julkinen sektori

040 455 5008

Henri Malassu

Yksikön päällikkö (SÄH)

Julkinen sektori

040589 6647

Konesalien lyhyt historia

Ensimmäiset konesalit näkivät päivänvalon noin vuonna 1940, kun maailman ensimmäinen ohjelmoitava tietokone ENIAC rakennettiin. ENIAC painoin 30 tonnia ja tarvitsi 167 neliömetriä tilaa. ENIAC ei siis ollut yksittäinen, nykyaikaisen näköinen tietokone, vaan useista fyysisestieri laitteista koottu kokonaisuus. ENIAC tietokonetta käytettiin muun muassa atomipommin rakentamiseen tarvittujen laskelmien tekemiseen.

Myös myöhäisemmät konesalit olivat usein valjastettu sotilaalliseen käyttöön. Turvallisuus oli isossa roolissa, kun suunniteltiin ja rakennettiin uusia keskuksia. Usein keskuksissa oli vain yksi ovi, eikä lainkaan ikkunoita.

Nykyisin konesalien turvallisuus on yhtä tärkeää kuin alussa. Internet, pilvipalveluissa sijaitsevat tiedostot, matkapuhelinverkot ja valtion toiminnot ovat sen verran tärkeitä palveluita, että ketä tahansa ei tiloihin sovi päästää. Edelleen konesaleja rakennetaan ikkunattomiin tiloihin, tärkeimpiä jopa maanalaisiin luoliin. Lisäksi kulunvalvonta ja videovalvonta saleissa ja niiden aputiloissa on arkipäivää.

1960 luvulla transistorit syrjäyttivät tyhjiöputket ja IBM toi markkinoille uuden tietokoneen, TRADIC:n. TRADIC:nkaltaisilla laitteilla tehdyillä laskelmilla saatiin ihminen kuuhun. TARDIC oli vielä kuten ENIAC, painoi tonneja ja täytti useita huoneita. Konesalit olivat vain yhtä tietokonetta varten rakennettuja tiloja. Nämä uudet koneet olivat kuitenkin edeltäjiään huomattavastihelpommin ohjelmoitavia eri käyttötarkoituksiin, ja tietokoneiden suosio kasvoi myös yksityisillä markkinoilla.

Aikaiset konesalit olivat äärimmäisen monimutkaisia. Tarvittiin valtavia jäähdyttimiä ja puhaltimia pitämään koneet käyttölämpötilassa, ja salissa risteili kilometrikaupalla kaapelia, joilla yhdistettiin koneita toisiinsa. Aikoinaan tehokkaasta jäähdytyksestä huolimatta johdot kuumenivat usein aiheuttaen jatkuvia laiterikkoja ja joskus jopa tulipaloja.

Nykyisinkin konesalit ovat äärimmäisen monimutkaisia ja jäähdytys on suuressa roolissa konesaleja rakennettaessa. IT-laitteiden tehot kasvavat vuosivuodelta ja ne tuottavat toimiessaan suuret määrät lämpöä.

Jäähdytystä käytetäänkohdennetummin kuin ennen, laitteet on jaettu kuuma- ja kylmäkäytäviin, joilla estetäänkuuman ja kylmä ilman sekoittuminen, joka puolestaan parantaa merkittävästi energiatehokkuutta ja takaa laitteistolle paremmat olosuhteet. Konesaleissa on usein myös tehokkaat kaasusammutus-tai korkeapainevesisumusammutusjärjestelmät palojen varalta, vaikka nykyisin laitteistosta aiheutuvat palot ovatkin varsin harvinaisia.

1980 luvulle tultaessa tietokoneet olivat pienentyneet merkittävästi ja markkinoilla oli jo useita erilaisia henkilökohtaisia tietokoneita. Internet tuli osaksi tavallisten ihmisten elämää vuonna 1993 ja konesaleja alkoi putkahdella kiihtyvällä tahdilla ympäri maailmaa. Reitittimiä, kytkimiä, palvelimia ja loputon määrä valokuitua asennettiin saleihin. Konesalien käyttötarkoitus muuttui. Aiemmin konesalilla tarkoitettiin yhtä tietokonetta, nyt konesaleihin asennettiin laitteistoja, jotka palvelivat tuhansia ja tuhansia tietokoneita.

Konesaleista tuli kriittisiä valtioiden turvallisuuden, internetin infrastruktuurin ja taloudellisen tuottavuuden takaamiseksi. Insinöörit kehittivät järjestelmiä, ratkaisuita ja toimintatapoja kiivaalla tahdilla ympäri maailmaa.

Järjestelmien vikaherkkyyttä vähennettiin asentamalla kahdennettuja järjestelmiä laiterikkojen varalta sekä varavoimakoneita ja UPS laitteistoja verkkosähkökatkojen varalta.

2000 luvulle tultaessa yritykset tarvitsivat huippunopeita internetyhteyksiä ja tietojärjestelmien jatkuvaa toimintaa. Pienille ja keskisuurille yrityksille ei kuitenkaan ollut taloudellisesti järkevää rakentaa omia konesaleja. Kansainväliset jättiyritykset kuten Google ja Amazonryhtyivät rakentamaa valtavia datakeskuksia, joista yritykset voivat ostaa kipeästi tarvitsemiaan palveluita. Näiden datakeskusten ITlaitteiden tarvitsema sähköteho liikkuu useissa kymmenissä megawateissa ja viansietokyky on hiottu äärimmilleen. Huippuluokan datakeskus lupaa asiakkailleen, että sen palvelut ovat käytössä 99,995 % vuodesta. Tämä tarkoittaa, että palvelut eivät ole käytössä vain 24 minuuttia vuodesta.

Äyräväinen on tehnyt konesalisuunnittelua jo vuosia. Alan kehitys on ollut huimaa ja eri ratkaisuiden trendit ovat ehtineet muuttua tässä ajassa moneenotteeseen. Jatkuva uusien ratkaisuiden etsiminen ja alan uusimpien käänteiden seuraamien on osa vakiintuneita toimintatapojamme. Mikä tahansa onkaan uuden sukupolven datakeskus tai konesali, on Äyräväinen mukana sitä suunnittelemassa ja toteuttamassa

Matti Grönroos

Yksikön päällikkö (LVIA)

Turvatilat ja konesalit

040 626 1550

RAU ennen ja nyt

Aikoinaan 1900-luvun alussa painetta, virtausta ja lämpötilaa säädettiin kentällä manuaalisesti paikallisten osoitinlaitteiden avulla kahvasta kääntämällä. Transistorin keksiminen (Bellin 1947) vauhditti mikroprosessorisäätöjen kehittymistä, mutta rakennusautomaatiojärjestelmistä ei ollut vielä tietoakaan. Ne kehittyivät ja tulivat yksinkertaisina käyttöön pääasiassa 1970-luvulla. Tuolloin säädöissä käytettiin yleisesti pneumatiikkaa, mutta tiedon siirto säätöpiirin ulkopuolelle ei ollut mahdollista tai ainakaan kätevää. Tästätarpeesta syntyitalovalvontajärjestelmät, joissa tietoja siirrettiin prosessista sisään ja ulos sähköisin analogiaviestein. Liitynnät koottiin ruuhkapaikkoihin asennettaviin valvonta-alakeskuksiin, joista oli yhteys valvomoon. Tämä rupeaa jo kuulostamaan tutulta rakennusautomaatiolta.

Kun tänä päivänä puhutaan rakennusautomaatiojärjestelmistä konesalimaailmassa, joiden historiasta Mattikin edellisessä kirjoituksessa kertoi, perinteinen asetelma valvonta-alakeskuksista ja valvomosta ei enää riitä. Äly ei enää sijaitse pelkästään valvonta-alakeskuksissa ja valvomossa.Äly ja automaatio on hajautettu laitekohtaisille säätimille, rakennusautomaation tehtävä on nivoa nämä osajärjestelmät yhteenja hallita kokonaisuutta. Pneumatiikka on unohdettu ja tiedonsiirrossa analogiaviestit ovat vähenemäänpäin väyläratkaisujen ja IoT:ntullessa tilalle. Lisäksi rakennusautomaatio ei ole enää pelkästään LVI-prosesseja varten, vaanintegraatio muihin järjestelmiin avaa lukuisia mahdollisuuksia (esim. sähkö-, palo- ja kulunvalvontajärjestelmät ympättynä yhteenvalvomoon). Kun järjestelmiä integroidaan ja liitetään internetiin, täytyy tietoturvanolla kohdallaan. Mm. juuri konesaleissa toimintavarmuus ja turvallisuus ovat ensisijaisen tärkeitä asioita, joka samalla myös tekee

ReijoBergman

Yksikön päällikkö (SÄH) / Suunnittelujohtaja

Turvatilat ja konesalit 050373 3521

rakennusautomaatiojärjestelmistä huomattavasti monimutkaisempia tavanomaiseenympäristöön verrattuna. Pitää miettiä vikatilanteiden vikatilanteita ja järjestelmän toimivuutta laiterikkojen sattuessa. Ja tämä kaikki monimutkaisuus pitää sisäistää jo suunnitteluvaiheessa.

Nykyisin rakennusautomaatiojärjestelmät usein toteutetaanpilvipalvelupohjaisena (paitsi supersalaiset ja -kriittiset kohteet, joille internet on myrkkyä), eli järjestelmä pyörii itsekin jossain konesalin serverillä. Tähänpäälle saadaan rakennettua tekoälyä ja analytiikkapalveluita, jotka tekevät toiminnasta vieläkin fiksumpaa ns. ”rivikoodilla” tehtyynjärjestelmään verrattuna. Ja miksei hienoa järjestelmää samalla liitettäisiin osaksi energiamarkkinoita vaikkapa myymällä konesalin tuottamaa lämpöä lämpölaitokselle ja osallistumalla sähkön kysyntäjoustoon, automaation ohjaamana.

Näitä seikkoja luettelemalla rupeaa ymmärtämään, kuinka monisyiseksi ja hienoksi tekniikkalajiksi rakennusautomaation toteutus (ja suunnittelu) on muodostunut. Listaa voisi jatkaa ja varmastitälläkin hetkellä on olemassa monta automaatioon liittyvää innovaatiota ja tekniikkaa, joista en ole kuullut mitään... vielä. Tässä kehityksessä on mielenkiintoista olla mukana.

Anssi Apell Koordinaattori, projektipäällikkö Rakennusautomaatiosuunnittelu

Tampereen kuulumisia

Äyräväinen Tampere Oy:n alkukesä fuusion jälkeen on lähtenyt vauhdikkaasti käyntiin. Jääkiekon MM-huuman jälkeenkin Tampereelta löytyy elämää. Tekemistä riittää niin yhteisten toimintojen luomisessa kuin perussuunnittelutyössäkin. Olemme palkanneet kaksi kesäharjoittelijaa Tampereen AMK:sta ja haemme aktiivisesti työsuhteeseen kokemusta omaavan sähkösuunnittelijaa.

Pidimmetoukokuun alussa napakan asiakastilaisuuden, jossa esittelimme yhtiötä ja palvelujamme. Tilaisuudessa kerroimme olemassa olevan talotekniikan mallintamisen mahdollisuuksista ja hyödyistä kiinteistölle. Esittelimme yhtiömme kiinteistöjen toimivuustarkastelujen palvelumallia. Saimme myös katsauksen rakentamisen kustannuskehityksestä ja tulevan MRL 2025 vaikutuksista rakentamiseen. Aiheet kirvoittivat mukavasti keskusteluja. Kiitos osallistuneille!

Rakentamisen ja elinkaarikustannusten kasvaessa onkin syytä kiinnittää huomiota talotekniikkasuunnitteluun. Käyttökustannusten kannalta on olennaista, että suunnittelu vastaa käyttäjän tarvetta ja on kustannustehokas juuri suunniteltavaan kiinteistöön. Rakennuksen energiankulutus muodostaa myös suurimman yksittäisen osan rakennuksen käytönaikaisesta hiilijalanjäljestä. Elinkaarisuunnittelulla voidaan arvioida ja minimoidakiinteistön elinkaaren tuottama hiilijalanjälki. Tästä kaikesta ja muista palveluistamme kertovat mielellään lisää LVI- ja sähkötekniikan asiantuntijat Tampereen toimistolla.

Ollaan yhteydessä!

SannaEerilä

Toimitusjohtaja

Äyräväinen Tampere Oy

050 316 1224

Toni Salonen

Yksikön päällikkö (LVI) Äyräväinen Tampere Oy 040 515 6444

Juhani Eerilä Yksikön päällikkö (SÄH) Äyräväinen Tampere Oy 040 726 6675

Yhteyshenkilömme

ÄyräväinenOy

Malminkaari 23 A

00700 Helsinki

www.ayravainen.fi

ÄyräväinenTampereOy

Näsilinnankatu 26

33200 Tampere

Käyntiosoite: Kauppakatu 13 B, 5. krs

ÄyräväinenRakennuttaminenOy

Lars Sonckin kaari 10

02600 Espoo