Magazine Äyräväinen Oy:n uutislehti – Joulukuu 2023
PAKKANEN KIRISTYY – MENENKÖ SIIS SAUNAAN? Mikä on tämän hetken kuuma peruna kahvipöytäkeskusteluissa? Mitä koko Suomi tuntuu nyt seuravan? Vastaus on sähkön hinta.
Moni on jo ladannut puhelimeensa applikaation, mistä näkee tämänhetkisen sähkön hinnan. Ja loput ovat joko parhaillaan lataamassa sitä tai ainakin harkitsevat sen tekemistä. Ja tuon applikaation antaman tiedon perusteella tehdään päätöksiä mitä tehdään milloinkin, pestäänkö tänään pyykkiä vai ei. Tai lämmitetäänkö illalla sauna vai ei. Tämä muutos on tullut nopeasti, ei ole kaukaakaan siitä, kun sähkön hinta oli Suomessa niin edullinen, ettei monikaan miettinyt asiaa oikeastaan yhtään. Kaiken takana on energiankulutuksen vähentäminen, ei ole järkeä, eikä oikeastaan enää haluakaan, kuluttaa energiaa turhaan. Yksittäinen asukas voi omilla kulutustottumuksillaan vaikuttaa omaan kulutukseensa, pyykin pesemisen sekä saunan lämmittämisen ajankohtiin, mutta harvalla on osaamista rakennuksen energiankulutuksen sekä talteenottojärjestelmien optimointiin. Mutta ei hätää, sitä varten on asiantuntijoilta, joilta voi kysyä apua.
Äyräväinen Oy on tehnyt energiasuunnittelua jo pitkään. Uudisrakennusten osalta energiatehokkuuden suunnittelu on helpompaa, niissä pystytään oikeilla järjestelmävalinnoilla ohjaamaan suunnittelua jo alkuvaiheessa oikeaan, energiatehokkaampaan, suuntaan. Mutta myös peruskorjauskohteissa energiasuunnittelu nousee jatkuvasti yhä suurempaan rooliin. Tämä on osittain seurausta energiamääräysten muuttumisista, mutta iso osa on myös seurausta asenteissa tapahtuneesta muutoksesta. Tämän seurauksena ohjelmistokehitys energiasuunnittelun aputyökaluissa on ollut nopeaa ja niiden käyttö vaatii käyttäjältä yhä enemmän ja enemmän ammattitaitoa ja osaamista. On hyvä muistaa, että ohjelmistot ovat kuitenkin vain aputyökaluja, ohjelmistojen käyttäjä on ammattilainen. Energia-asiantuntijamme Thai Binh Le kertoo tämän julkaisun myöhemmässä osassa vähän tarkemmin energiasuunnittelusta.
Mutta rakennuksen energiatehokkuuden suunnittelussa, kuten koko muussakin suunnitteluprosessissa, on lähtötietojen merkitys todella suuri. Energiasuunnittelu tulee tehdä suunnitteluprosessin alkuvaiheessa, jolloin lyödään lukkoon valinnat. Ja jos lähtötiedot ovat vaillinaiset, tai pahimmassa tapauksessa jopa väärät, ovat lopputuloksetkin vääriä. Me Äyräväinen Oy:ssä olemme tiedostaneet tämän ja painotamme kaikessa tekemisessämme avoimuutta sekä yhteydenpidon ja tiedon jakamisen tärkeyttä. Puhumattakaan aikatauluissa pysymisen tärkeyttä. Olemme tiedostaneet sen, että olemme yksi osa kokonaisuutta, jonka tavoitteena on saada valmiiksi energiatehokas sekä käyttäjälleen turvallinen ja toimiva rakennus. Julkisen sektorin yksinpäälliköillämme on tähän hyviä ajatuksia ja ideoita. Mutta antaa Henrin ja Jukan kertoa niistä tarkemmin.
................##
Äyräväinen Oy on toiminut alalla nyt 50 vuotta, Itse aloitin Äyräväinen Oy:ssä vuonna 1998. Työntekijöitä on tällä aikajänteellä ollut täällä Malmilla useita, vuonna 1998 täällä oli henkilömäärä 10, nyt se on n. 50. Tähän mahtuu monta tarinaa, emmekä me kaikki ole onneksi samasta muotista valettuja. On tärkeätä tiedostaa sekä työnantajan että myös työntekijän, toiveet työtehtävien suhteen. Suunnittelutoimistosta löytyy kyllä erilaisia rooleja, yhteistä niille on se, että kaikki ovat kokonaisuuden kannalta tärkeitä.
Lumen keskeltä hyvää joulua toivottaen!
Henri Airaksinen Toimitusjohtaja Äyräväinen Oy
ULKOLÄMPÖTILAN LASKIESSA ENERGIA-ASIAT PALAUTUVAT MIELEEN Tätä kirjoitettaessa ulkona on pakkasta ja lunta maassa. Energian hintojen muutokset, eniten sähkön hintojen, tuovat pientä painetta takaraivoon muistuttaen taas energiatehokkuuden merkityksestä. Omassa kodissa huomio alkaa siirtymään sisälämpötilojen tarkasteluun, suihkussa käyntien pituuksiin, saunomiskertoihin, pörssisähkön päivittäiseen tuntihinnoitteluun ja vähän kaikkeen, millä on merkitystä energiankulutuksessa. Sama asia, mutta huomattavasti isommassa mittakaavassa koskee tietenkin myös isompia rakennuksia.
Olen aikaisemminkin kirjoittanut samasta aiheesta ja jatkan edelleen. Rakennuksissa, joissa energia-asiat ovat kunnossa, on käyttäjien hyvä olla ja työskennellä. Lämpötila on sopiva, valaistus on riittävällä tasolla ja sisäilman laatu on mitä parhain. Ja mikä parasta, energiaa ei silti kulu ylenpalttisen paljon. Tottahan toki pakkasella lämmitykseen kuluu enemmän energiaa kuin lämpimämmillä keleillä, mutta ei mahdottomasti. Kiitos mm. tehokkaan lämmöntalteenoton ja energiatehokkaan lämmitysjärjestelmän. Jos taas on käynyt niin onnettomasti, että rakennuksen energia asiat ovat huonolla tolalla, eivät lähtökohdat ole hyvät. Jotta saavutettaisiin samanlaiset olosuhteet kuin naapurin paremmassa rakennuksessa, pitää energiaa käyttää paljon enemmän. Tämän taas tarkoittaa rahanmenoa. Runsas rahanmeno taas ehkä houkuttelee tinkimään olosuhteista, jolloin kenelläkään ei ole kivaa.
Energiatehokkaassa rakennuksessa ei siis tarvitse tinkiä olosuhteiden laadusta, kun taas energiatehottomassa kiinteistössä pitää tinkiä joko olosuhteista tai tiliotteen viimeisen rivin numerosta. Energiansäästötoimenpiteet, eivät aina ole halpoja, mutta lähestulkoon aina ne ovat kuitenkin järkeviä. Takaisinmaksuaika on yksi energiansäästötoimenpiteiden kannattavuusmittari, se pystytään laskemaan. Pitäisin kuitenkin tärkeämpänä, että energiansäästötoimenpiteiden avulla hyviä olosuhteita pystytään ylläpitämään huomattavasti pienemmillä kuluilla kuin ennen toimenpiteitä. Joskus paras ratkaisu voi tietenkin olla uuden rakentaminen. Varsinkin, jos rakennus on muutenkin tiloiltaan ja toiminnoiltaan osoittautunut toimimattomaksi. Ja silloin kaikki tehdään alusta lähtien oikein, myös energiatehokkuuteen liittyvät ratkaisut.
Energiatehokkuus ei tarkoita järjestelmien monimutkaisuutta. Päinvastoin. Käyttäjän kannalta kaikkein parhaiten pystytään hyödyntämään järjestelmiä, jotka ovat toiminnoiltaan yksinkertaisia ja ymmärrettäviä. Tällöin ne ovat myös kaikkein luotettavimpia ja toimintavarmimpia. Äyräväisen suunnittelijoille on tähdennetty, että kaikki asiat, mitä suunnittelemme, meidän pitää myös itse ymmärtää, miten ne toimivat. Tämä ohjenuora kaikessa yksinkertaisuudessaan johtaa automaattisesti toimiviin järjestelmiin. Energioiden hallinnassa on potentiaalia monimutkaisuuteen, mutta me uskomme yksinkertaisuuteen.
Markku Lilja Varatoimitusjohtaja Äyräväinen Oy
KOHDE-ESITTELY: Pohjois-Haagan ala-aste, funktionalistinen romantikko
Koulullamme, kuten rakkaalla lapsella on ollut monta nimeä. Nimi oli ensin Tolarin kansakoulu ja sittemmin Tolarin ala-aste. Nykyisin rakennus tunnetaan nimellä PohjoisHaagan ala-aste. Tämän teoksen arkkitehtinä on ollut Martti Välikangas. Koulu valmistui alun perin vuonna 1956. Uusi koulu sai arvoisensa alun, kun itse tasavallan presidentti Urho Kekkonen tuli puolisonsa kanssa vihkimään koulun, kuitenkin vasta vuonna 1958. Koulussa on ollut muitakin aikansa suurhenkilöitä, tosin oppilaina. Opin ahjossa tietojaan ja taitojaan ovat kartuttaneet niin Dave Lindholm kuin Hurriganes-yhtyeen basisti Cisse Häkkinen. 1950-luku oli koulurakentamisen kannalta varsin aktiivista aikaa. Siirtoväen ja maaltamuuton seurauksina koulujen tarve oli kova. Vuosikymmenen aikana uusia kouluja valmistui pelkästään Helsinkiin 35 kappaletta. Pohjois-Haagan koulussa voi nähdä niin funktionalismin, kuin 1940-luvun romanttishenkisiä piirteitä. Funktionalismin kauden päättyessä sotien jälkeen, myös arkkitehti Välikankaan muotokieli kääntyi yleisen suunnan mukaisesti romanttisemmaksi. Tolarin koulu on tästä mallikelpoinen esimerkki. Luokkatilat ovat tyypillisiä aikakautensa opetustiloja. Käytävät saavat valoisan ilmeensä päätyseinien suurista kauniista ikkunaseinistä, sekä eteläisen päädyn portaikon yhteydessä olevasta lasitiiliseinästä. Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston julkaisussa Opintiellä (2004) rakennus on merkitty kuuluvaksi kaupungin arvokkaimpien koulurakennusten joukkoon 1 +, arkkitehtonisten, historiallisten ja kaupunkikuvallisten arvojen sekä säilyneisyyden suhteen. Kohteemme edustaa korkealuokkaista arkkitehtuuria niin ulko- kuin sisätiloiltaan. Muodoiltaan ja materiaaliltaan tyylikäs koulu on hallittu kokonaisuus ja siinä on runsaasti harkittuja yksityiskohtia.
Koulun peruskorjauksen suunnittelu aloitettiin vuonna 2014 hankesuunnittelulla. Moninaisten vaiheiden kautta peruskorjauksen toteutussuunnittelu päästiin aloittamaan 2018. Peruskorjaus valmistuikin ja koulussa päästiin jälleen aloittamaan koulutyö alkuvuodesta 2023. Aikanaan koulu sai ensimmäisen ilmeensä hieman nopeammin. Kun koulu ensimmäisen kerran otettiin käyttöön 30.8.1956 koulu rakentui yhdessä vuodessa. Koulun talotekniikka oli tuolloista tavanomaista hyvää tasoa. Koulu sai lämpönsä öljykattilasta ja oppilaat saivat ammentaa tietoa lämpimissä tiloissa tyylikkäiden valurautapattereiden lämmittäessä tiedonjyviä. Ilmanvaihdon hoiti koneellinen poistoilmanvaihto. Vesija viemärijärjestelmät kuuluivat tietenkin mukavuuksiin. Peruskorjauksessa rakennuksen bruttopinta-alaksi saatiin noin 7 700 brm2.
Mitä uudistuneesta koulusta löytyy? Peruskorjauksen koettaessa koulua lisä varusteltiin. Kouluun tehtiin kaksi laajennusosaa. Pohjoisosaan tuli liikuntasiipi ja nivelosan yhteyteen tehtiin uudet uudentyyppiset avoimen oppimisympäristön tilat. Tässä vaiheessa oli sopiva hetki yhdistää kerrokset hissillä toisiinsa. Koulussa on ajan muotoja ja rakennuksen arvoja kunnioittava koneellinen ilmanvaihto, näin ollen uudisosan tiloissa saadaan nauttia S2 mukaisesta ilmanvaihdosta. Uudet ilmanvaihtokoneet ovat pääosin huomaamattomasti ullakolle rakennettu, siten että rakennus on saanut pitää omat ylväät linjansa ja tyylikkäät valoisat ikkunansa. Rakennuksesta tuli tyylikäs ja se säilytti arvokkuutensa kuin myös kauniit yksityiskohtansa. Uusi talotekniikka kunnioitti vanhaa romantiikkaa, uudella hienostuneella ilmeellään. Täällä on uusien aikansa suurhenkilöiden hyvä opiskella ja varmasti myös opettajien tarjoilla heille opin helmiä opintiellään.
On kunnia saada tehdä töitä tällaisten aikansa taideteosten ja hienojen kohteiden kanssa. On mieluista, että tilaaja valitsee meidät tekemään kohdetta ja luottaa siihen, että saamme vaalittua rakennuksen arvoja sen vaatimalla tavalla sekä tuomaan sinne tekniikan tämän päivän tasolle.
Jukka Issakainen Yksikön päällikkö (LVIA) Julkinen sektori
URAPOLKU SUUNNITTELIJANA Meillä tyypillinen projektiryhmä koostuu projektipäälliköstä ja suunnittelijoista. Lisäksi projekteissa saatetaan välillä tarvita tietyn osa-alueen erikoisosaamista, jolloin projektiin otetaan avuksi henkilö, jolla on vankka kokemus kyseisestä aihealueesta. Tällainen erikoisosaaminen syntyy vuosien saatossa kokemuksen kautta, ja onneksemme Äyräväiseltä on tähän mennessä löytynyt aina osaamista ratkaista vaikeimmatkin haasteet. Suunnittelutoimistoissa tyypillisenä urapolkuna nähdään monesti eteneminen suunnittelijasta projektipäälliköksi. Kuitenkaan insinöörialoilla johtotehtäviin siirtymisen ei tarvitse olla itsestään selvä tavoite. Vaikka talotekniikkasuunnittelussa projektipäällikötkin ovat vahvasti järjestelmien suunnittelussa mukana, on erinomainen vaihtoehto jatkaa kehittymistä suunnittelijana. Projektipäällikkönä on aina oltava hankkeen kokonaisuuden päällä, jolloin tuntemus järjestelmien pienistä yksityiskohdista voi jäädä pintapuoliseksi. Suunnittelijana on mahdollisuus kehittyä nimenomaan tekniikan vahvaksi ammattilaiseksi. Ja sehän sopii tekniikasta kiinnostuneen insinöörin luonteelle. Vaikka suunnittelijamme pääsevät tekemään laajasti kokonaisvaltaista suunnittelua, vahvuudet ja mielenkiinnon kohteet kehittyvät eri ihmisille eri tavalla. Näin ollen eri osa-alueiden erikoisosaaminen jakautuu luontevasti.
Monelle introvertille insinöörille on varmasti mukavampi painia pääosin tekniikan ja tuttujen työkavereiden kesken kuin olla vahvasti kiinni asiakaspinnassa. Pitää kuitenkin muistaa, että suunnittelijankin on oltava aktiivisesti yhteydessä muihin suunnitteluryhmän jäseniin, laitetoimittajiin ja lähtötietojen hankkimiseksi myös muihin tahoihin, joten yksinäiseksi ”CAD:in vääntäjäksi” ei suunnittelijana jää. Välillä työmaakokouksien ja varsinkin tietomallikokouksien luonteva osallistuja on projektipäällikön sijaan suunnittelija, joka toteutettavat järjestelmät on suunnitellut. Projektin kokonaisuutta ohjannut projektipäällikkö ei välttämättä tiedä miksi esimerkiksi juuri tietty reitti tai suunnitteluratkaisu on valikoitunut.
On myös muistettava, että suunnittelijan rooli on äärettömän tärkeä itse projektille, mutta myös suunnittelutoimistolle. Suunnittelija tekee työmäärällisesti suurimman osan projektin tehtävistä, joten on erittäin tärkeää, että projekteissa ja suunnittelutoimistoissa on asiansa osaavia ja päteviä suunnittelijoita. Alan ja osaamisen kehittymisen vuoksi onkin arvokasta, että toimistossamme on tekniikasta kiinnostuneita rautaisia ammattilaisia. Äyräväisellä panostamme työntekijöiden osaamisen kehittämiseen ja tavoitteemme on, että kaikilla on monipuolisia ja riittävän haastavia työtehtäviä, jolloin työn tekeminen on mielekästä. Koko talotekniikkasuunnittelun suola meillä onkin, että pääsee suunnittelemaan niin monenlaisia rakennuksia ja järjestelmiä erilaisten ihmisten parissa ja näin mahdollisuus oppia uutta säilyy jokaisella työntekijällämme halutessaan, vaikka eläkeikään asti.
Jaakko Huotari Yksikön päällikkö (LVIA) Yksityinen sektori 040 450 8258
Jiri Jokinen Yksikön päällikkö (SÄH) Yksityinen sektori 050 592 8632
LÄHTÖTIETOJEN MERKITYS RAKENNUSHANKKEISSA Lähtötiedot ovat projektin tärkeä perusta Asia, joka nousee jokaisessa hankkeessa ensimmäisenä esiin. Ilman lähtötietoja hankkeen tehokas aloittaminen on mahdotonta. Syntyy harhaluuloja ja väärinkäsityksiä, kuka tekee mitäkin ja lopulta kukaan ei tee mitään. Seuraavassa kokouksessa asiat ovat vieläkin täysin auki ja projektin ensimmäiset stepit ovat vieläkin ottamatta. Tarvittavien lähtötietojen määritys ei aina ole helppoa. Hankkeen vetäjäkään ei välttämättä aina ymmärrä, mitä kaikkea tietoja tarvitaan talotekniikan osalta, eivätkä kaikki suunnittelualatkaan ymmärrä toistensa tarpeita. Tällöin kommunikaation merkitys korostuu.
Puhtaalta pöydältä aloittaminen Projektin alussa onkin hyvä aloittaa aivan perusteista, vaikka se toisinaan vieraalta tuntuukin, kun alan ammattilaisia olemme ja helposti kuvittelemme, että kyllä tästä nyt pitäisi jo suunnitelmia syntyä vähäisilläkin lähtötiedoilla. Kannattaako suunnittelun aloitus mahdollisesti väärinymmärretyillä lähtötiedoilla ja joidenkin erinäisten aikaisemmin käytyjen sähköpostikeskustelujen edelleen lähettämisellä? Onko kustannustehokkaampaa ensin palata hankkeen alkuhetkeen ja kerrata se asia kaikille hankkeessa oleville, miksi ja minkä vuoksi hanke on ylipäätään käynnistetty?
Projektin haltuun ottaminen Perusteisiin palaamisen jälkeen projekti on ns. otettu haltuun. Tästä käynnistyy suunnittelijan oma hahmottaminen, mitä ollaan tekemässä ja jo olemassa olevien lähtötietojen jäsentäminen. Laatia niistä omat muistiinpanot ja työlista. Laatia oma lähtötietoluettelo, mitä vielä tarvitaan, jonka pohjalta tehdä toimenpiteet näiden eteen.
Lähtötietojen kyseenalaistaminen Tätäkin on syytä tehdä. Suinkaan tällä ei tarkoiteta, että lähdetään ketään arvostelemaan, jos jossain aikaisemmin kirjatussa on ristiriitaa havaittavissa. Oman suunnittelualan asiantuntijana on huomioitava asioita, joita omassa työssään tulee eteen. Mikäli jotkut esitetyt toiveet ja tarpeet osoittautuvat turhan hankaliksi, kalliiksi tai mitä vaan ja näihin pystyy esittämään omaa mahdollisesti järkevämpää ratkaisua, on tässä vaiheessa projektia hyvä avata suunsa ja toimia asiassa ammattilaisen tavoin, jonka vuoksi asiakas on sinut hankkeeseen mukaan halunnut.
Lähtötietojen selvitys Kysymysten esittäminen on äärimmäisen tärkeää lähtötietojen hankinnassa. Talotekniikan osalta pitää myös muistaa, että kysymyksiä ei lähdetä esittämään turhan teknisessä muodossa. Ei pidä sotkeutua pelkästään oman alan termistöön ja kuvitella, että kaikkihan sen ymmärtää. Tässä tilanteessa kysymys patteristoon vastaamiseen saattaa mennä aikaa, kun asiaa ei ole ymmärretty riittävästi, jotta kysymyksiin osattaisiin vastata oikein.
Laadukkaan lähtötietoluettelon tai listan tekeminen on suositeltavaa. Pidettävä homma reiluna puolin ja toisin! Järkevää myös osoittaa itse omassa luettelossaan tai listassaan, ketä osapuolta lähtötietotarve koskee. Liikaa ei voi korostaa sitä seikkaa, että suunnittelijan on hyvä pitää kirkkaana mielessään tekniset asiat ja niiden toiminta sillä tavoin esitettynä, jotta kaikki osapuolet nämä asiat ymmärtävät. Varsinkin asiakkaan ja käyttäjän suuntaan. Huomioitava myös muutosjoustavuus, jota ei välttämättä juuri siinä hetkessä tule ajateltua. Asiakkaan toiminta on tärkeää suunnittelijan ymmärtää ja heittäytyä ajatuksissaan myös käyttäjän rooliin ja saatava sitä kautta parhaat suunnitteluratkaisut toteutettua.
Äyräväinen Oy:n visio Tämä yllä oleva ajatus on ollut viimeisen vuoden korkealla meidän työskentelytavoissamme. Haluamme toimia alan ammattilaisina ja tuottaa asiakkaalle lisäarvoa meidät hankkeeseen valittuaan. Tätä asiaa turvaamme sisäisillä koulutuksilla ja jo oman toimintamme arvoissa seisoo jykevästi slogan jatkuva kehittyminen. Omilla koulutuspäivillämme tämä asia oli tänä vuonna isosti esillä ja toimenpiteitä ja työkaluja laadittiin yhteisesti, jotta olemme jatkossa vieläkin tehokkaammin hankkeen alussa tekniikan asiantuntijoina tuottamassa parhaita suunnitteluratkaisuja asiakkaallemme kustannustehokkaasti aikataulussa pysyen. Ryhdikäs ja tehokas aloitus tekee hankkeesta mieluisan ja turvallisen kaikille!
Kiitokset menneestä vuodesta kaikille yhteistyökumppaneille!!!
Jukka Issakainen Yksikön päällikkö (LVIA) Julkinen sektori 040 455 5008
Henri Malassu Yksikön päällikkö (SÄH) Julkinen sektori 040 589 6647
KONESALEJA KORJAAMASSA Rittalin 2021 tekemän tutkimuksen mukaan jopa 30 % Suomen konesaleista on huonolla hoidolla.
Luku tuntuu isolta, ja suurin osa ”ongelmasaleista” lienee olevan erilaisten yrityksien omia, maksimissaan muutaman laitetelineen kokoisia huoneita, joissa tilaturvallisuuden, jäähdytyksen, sähkönsyötön ja varmennettujen sähköjärjestelmien ratkaisut on hoidettu parhaan ymmärryksen ja budjetin mukaan ”vähän sinnepäin”.
Ei ole lainkaan harvinaista, että Äyräväiseltä pyydetään apua pienen tai hieman isommankin konesalin korjaamistai perusparannusprojektiin. Usein asiakkaalle on tullut tarve korjata sali laiterikkojen tai jopa käyttökatkojen takia. Yleisimmät ongelmat LVI puolella löytyvät jäähdytyksestä. Etenkin vanhemmissa saleissa ei olla osattu joko ollenkaan ajatella IT laitteiden jäähdytystä, tai jäähdytysilmanjaosta on tullut sekavaa, kun vanhoja laitteita on purettu ja uusia asennettu vuosien saatossa. Laitteita on asennettu ”miten sattuu” siten, että toinen laite puhaltaa kuumaa ilmaa suoraan toisen laitteen ilmanottoaukkoihin. Kylmä / kuumakäytävä ajattelu on menetetty ja jäähdytysilmajakotavasta on tullut sekoittavaa. Tämä tarkoittaa sitä, että tilaa joudutaan pitämään tarpeettoman kylmänä, ja ilmaa joudutaan puhaltamaan suuria määriä, jotta IT-laitteistolle taataan
optimaaliset toimintaolosuhteet. Tämä tekee jäähdyttämisestä tehotonta. Pahimmassa tapauksessa jäähdytyslaitteet käyvät täydellä teholla ja silti osa laitteista kokee ikäviä ”hot spotteja”, eli saa liian kuumaa jäähdytysilmaa, josta seuraa eri laitteistojen käyttöaikojen lyhentymistä ja jopa laiterikkoja. Toisinaan tulee vastaan saleja ja laitetiloja, joissa akustot ja IT laitteet on asennettu samaan tilaan. Mikäli IT laitteiden jäähdytys on toteutettu kuumakäytävänä, ratkaisu toimii, mutta jos akustoja on asennettu tilaan, jossa on ”sekaisin” oleva ilmajäähdytys tilanne on epäedullinen. Esimerkiksi suljetun lyijyakun käyttöikä lyhenee 50 % jokaista 10 °C:n käyttölämpötilan nousua kohden. Tämän takia koko tilaa joudutaan pitämään vieläkin kylmempänä. Myös vanhat AC puhaltimet ja pumput, ON/OFF säädöt ja vapaajäähdytyksen hyödyntämättömyys ovat omiaan huonontamaan jäähdytyksen hyötysuhdetta.
Vanhoissa konesaleissa sähköjärjestelmätkin alkavat usein olla elinkaareensa päässä, tai järjestelmiä on uusittu vain osittain aina tarpeen tullessa, esimerkiksi kun on tullut tarve rakentaa uutta IT kuormaa. Normaalitilanteessa verkkosähkön perässä kaikki onkin kunnossa, mutta verkkokatkotilanteessa voikin konesalin sähkönjakelu pettää, kun kohteen kuormat siirtyvät varavoimakoneen perään, ja olemassa oleva varavoimakone ei jaksa enää ottaa kuormaa hoitaakseen. Onkin tärkeää pitää huolta konesalien infran kokonaiskapasiteetista niin varmennettujen sähköjärjestelmien kuin jäähdytysjärjestelmienkin osalta. Myös järjestelmien säännöllisestä huollosta ja koestamisesta on pidettävä huolta. Varavoimakoneiden osalta varavoima-automatiikka alkaa usein vanhetessaan aiheuttaa ongelmia, verkonvaihto ei onnistu, katkaisijat tai kontaktorit ovat jumissa tai verkkotahdistus pielessä.
Yksi isoimmista huollon ja koestamisen kohteista on konesalien katkottomasta sähkönjakelusta huolehtivat akustovarmennetut laitteistot, kuten UPS laitteet tai tasasähköjärjestelmät akustoineen. Järjestelmät käsittävät paljon tehoelektroniikan komponentteja, joita ei välttämättä vian sattuessa ole heti varaston hyllyssä saatavilla. Nämä järjestelmät ovatkin erittäin tärkeä pitää säännöllisen huollon piirissä ja hyvässä kunnossa, koska pelkällä varavoimakoneella ei voida katkotonta sähkönsaantia toteuttaa. Konesaleissa olisikin tärkeää toteuttaa säännöllisesti niin sanottuja ”black out” testejä, joissa voidaan todentaa konesalien toiminta sähkökatkotilanteissa sekä ennalta ehkäistä mahdollisia vikatilanteita. Black out testit onkin hyvä ottaa huolto-ohjelmaan mukaan olemassa olevissa kohteissa, jos näitä ei ole koskaan tehty sekä myös heti uusien konesalien valmistuessa ottaa tavaksi. Näin voi konesalin palveluntuottaja nukkua yönsä rauhassa, kun tietää järjestelmien olevan kunnossa oikeasti! Varsin oleellinen yksityiskohta jokaisessa konesalissa ja laitetilassa on olosuhdevalvonta. Olosuhdevalvonnan avulla salin käyttäjä pääsee helposti seuraamaan salinsa eri taloteknisten järjestelmien toimintaa ja olosuhteita salissa. Olosuhdevalvonta piirtää käyrää lämpötiloista, ilmankosteuksista, laitteiden käyntiajoista ja tehoista, tai mistä vain mitä järjestelmään keksitään liittää. Kerätyn tiedon avulla käyttöhenkilökunta saa arvokasta tietoa laitteiston toiminnasta ja pystyy ennaltaehkäisemään laiterikkoja sekä optimoimaan energiankulutusta. ”Tuuliajolla” olevista saleista puuttuu olosuhdevalvonta kokonaan tai se on varsin puutteellista, jolloin ensimmäinen viesti rikkoutuneesta taloteknisestä laitteesta on usein IT laitteen hajoaminen ja tuotannon ainakin osittainen keskeytyminen. Äyräväisellä on vuosien kokemus konesalien parannusprojekteista. Olemme korjanneet ja tehostaneet useiden pienten laitetilojen ja isompien konesalien toimintaa eri puolilla Suomea.
Matti Grönroos
Yksikön päällikkö (LVIA) Turvatilat ja konesalit 040 626 1550
Tony Nylund
Yksikön päällikkö (SÄH) Turvatilat ja konesalit 041 504 7092
SUUNNITTELUJOHTAJAN ROOLISSA ÄYRÄVÄISELLÄ Toimimme tukihenkilöinä toimistossamme projektipäälliköille ja suunnittelijoille. Pyrimme siihen, että organisaatiossamme on aina pitkän kokemuksemme tuoma apu kaikille tarjolla. Kannustamme avoimuuteen haasteiden kohdatessa, kenenkään ei tarvitse yksin ratkoa vaikeita asioita. Koemme tärkeäksi jakaa työyhteisössämme projektien ilot ja huolet, sillä yhteiset onnistumiset kannustavat kaikkia parempaan suoritukseen ja pitävät hyvää työmotivaatiota yllä. Tällä myös varmistamme, että asiakas menestyy ja kokee turvalliseksi toimia meidän kanssamme. Suunnittelun laadun varmistaminen toimistossamme on erityisen tärkeä osa työtämme. Projektin vetovastuuseen valitsemme aina sopivimman projektipäällikön, joka on vastuussa suunnitteluryhmän suunnittelusta, suunnittelun etenemisestä sekä sitä kautta hyvän lopputuloksen saavuttamisesta. Jotta laadullisesti myös päästään hyvään lopputulokseen, projektipäällikkö tarvitsee aikaajoin meitä suunnittelujohtajia tuekseen.
Me teemme itsekin paljon varsinaista projektityötä. Tällöin suunnittelujohtajan vaatimat tukitoiminnot aika-ajoin kärsivät, mutta pääsääntöisesti tiedostamme missä vaiheessa mikäkin projekti on ja kuinka resurssoinnit projekteissa toimivat, jotta aikataulutavoitteet saavutetaan. Suunnittelujohtajalla pitää aina olla aikaa kuunnella ja keskustella, olipa sitten kyseessä asiakas tai oman organisaation henkilö, se kuuluu toimenkuvaamme.
Reijo Bergman
Sähkösuunnittelun suunnittelujohtaja 050 373 3521
Pasi Heiskanen
LVIA-suunnittelun suunnittelujohtaja 040 580 5678
AUTOMAATIO ON LAKI Tämä on muistutus: tänä päivänä laki velvoittaa varustamaan rakennukset automaatio- ja ohjausjärjestelmällä niissä rakennuksissa, joiden lämmitys / ilmastointijärjestelmän teho on yli 290 kW (ks. Finlex: 733/2020). Tämä ei koske asuinrakennuksia. Laki on tullut voimaan marraskuussa 2020 ja järjestelmien pitää olla kunnossa viimeistään 31.12.2024, eli vuoden päästä! Saattaa ensi vuonna urakoitsijoiden puhelimet piristä ja autot vaihtua hienompiin, kun järjestelmiä ruvetaan rakentamaan kiireellä.
asiasta kuulleetkaan. Samassa laissa on määrätty myös rakennusten varustamisesta sähköautojen latauspisteillä, joka on siivittänyt sanan leviämistä myös automaation osalta. Tietysti sähköautojen latauspisteet ovat mielenkiintoisempia ja ne ovat saaneet suuremman huomion. Mutta laki on laki. Vaikka järjestelmiä nyt parannettaisiinkin vain ”pakon edessä”, kyllä tästä sivutuotteena syntyy hyviä asioita mm. energiansäästön, paremman hallittavuuden, vikakeikkojen vähentymisen ja jopa paremman sisäilman muodossa.
Meidän suunnittelupöytämme kautta kulkevat hankkeet jo lähtökohtaisesti täyttävät tämän vaatimuksen, mutta kyllä tämä asia on hyvä tiedostaa. Varmasti Suomen maassa on monta kiinteistöä ja niiden omistajaa, jotka eivät ole
Anssi Apell
Koordinaattori, projektipäällikkö Rakennusautomaatiosuunnittelu 040 450 9284
ENERGIAN MALLINNUS JA SIMULOINNIN TÄRKEYS ENERGIAHALLINTAJÄRJESTELMÄSSÄ Energiajärjestelmän tehokkuus ja kestävyys ovat muuttuneet entistä tärkeämmäksi osaksi energiankulutuksen ja käyttökustannusten säästöpotentiaalin hakemisessa. Simulointityökalulla mallinnettu energiajärjestelmä on yksi tehokas tapa saavuttaa energiasäästön tavoitteet. Energiasimulointityökalut ovat tietokoneohjelmistoja, joiden avulla analysoidaan ja optimoidaan rakennusten energiankäyttöä. Simuloinnissa ohjelmaan syötetyistä alkuarvioista muodostuvia rakennusten energiamalleja arvioidaan matemaattisilla algoritmeilla, ja simuloinnista syntyvien tulosten perusteella päätetään energiajärjestelmän toteutustapa. Energiamallin simulointia hyödynnetään rakennusten energiatehokkuuden ennustamisessa erilaisessa skenaariossa. Esimerkiksi, simulointiohjelmalla voidaan selvittää sääolosuhteiden, laitteiden käyttötapojen ja ihmisten toimintatapojen vaikutusta energiankulutukseen. Sen lisäksi, simulointityökaluja voidaan käyttää myös rakennusten suunnittelussa simuloimalla erilaisia suunnitteluvaihtoehtoja. Lopullinen toteutusratkaisu päätetään vertailemalla vaihtoehtoisten energiantehokkuutta. Integroitumalla automaatiojärjestelmään, energiankulutuksen reaaliaikaisia datoja saadaan simulointityökalusta. Näin rakennuksen energiankulutusta voidaan seurata jatkuvasti, mikä auttaa energianjärjestelmän hallinnassa. Äyräväisellä energian simulointia ja mallinnusta on tehty hyvin pitkään ja laskentatarpeen jatkuvasti lisääntyessä tätä varten perustettiin vuonna 2018 oma energianosasto. Energian simuloinnissa käytämme mm. Riuska ja IDA ICE ohjelmistoja. Maalämpökaivojen suunnittelussa käytämme EEDsimulointiohjelmistoa. Nämä ohjelmat ovat tarkkoja parhaan suunnitteluratkaisun saavuttamiseksi. Simulointityökaluilla tehdään YMa1010/2017 mukaisia sisäolosuhteiden tarkasteluja, vertaillaan erilaisia sisäilmastoluokituksen mukaisia sisäilman laatuja ja varmistetaan LVI-järjestelmän laitteiden teknisiä arvoja kuten maalämpöpumpun mitoitusarvot. Simulointityökalut ovat apuna, kun haetaan määräysten mukaisia vähimmäisenergianvaatimuksia parempia energialukuja ja valitaan sopivat lämmityksen pääjärjestelmät energiamuotoselvityksen kautta.
Thai Binh Le
LVI-suunnittelija Äyräväisen energiaosasto
TAMPEREEN KUULUMISIA Revit-pohjaisen talotekniikkasuunnittelun edelläkävijä, yli 10 vuoden kokemuksella Revitin käyttö mullisti 2010-luvun alussa toisessa Äyräväinen Tampere Oy:n edeltäjässä, Sol-Air Oy:ssä, talotekniikan suunnitteluprosessit. Ohjelmaan tutustumisen, uudenlaisten käyttöominaisuuksien oppimiseen ja käyttömahdollisuuksien hiomisen jälkeen suunnittelijamme alkoivat olemaan sitä mieltä, että AutoCad-ympäristössä ei haluttu tehdä kuin ne pakolliset projektit.
Kaikkien suunnittelualojen laatimien materiaalien saaminen yhteen ja samaan projektiympäristöön, jossa oma varsinainen suunnittelu- ja tietomallinnustyö suoritetaan, koettiin yhdeksi suurimmaksi ohjelmiston eduksi. Enää ei myöskään tarvinnut kikkailla eri järjestelmäsisältöisten kerrostiedostojen kanssa connection nodeineen. Jo nämä kaksi asiaa olivat niin merkittäviä edistysaskelia siihen tutuksi tulleeseen perinteiseen ”cadimaailmaan”, että ei suunnittelijoita juurikaan tarvinnut houkutella käyttämään Revitin mahdollistavaa uutta käyttöympäristön toimintamallia. Pikakelaus 10 vuotta eteenpäin, Revitillä tehtyjä projekteja on satoja ja miltei jokainen LVIprojekteistamme suoritetaan Revit-ympäristössä. Fuusion myötä ammattitaitomme Revit-ohjelmistoon, mahdollistaa myös toisen fuusioituneen puoliskon Veikko Vahvaselkä Oy:n sähkösuunnittelun asiantuntijoiden kouluttamisen ko. ohjelmiston käyttöön. Varovaista innostusta on havaittu myös heidän keskuudessaan. Käytännön hyödyt suunnittelijoille Yhden projektitiedoston ja ns. suoraan yhdistelmämalliin suunnittelun lisäksi, ohjelmisto mahdollistaa lukuisia muitakin käytännön hyötyjä suunnittelijoillemme. Jokainen suunniteltu komponentti on käytettävissä useilla eri tavoilla laadunvarmistuksessa ja suunnitelmien havainnollistamisessa. Projektiin suunnitelluista komponenteista saadaan luotua reaaliajassa päivittyviä taulukkoja, vaikka pohjakuvien kylkeen lisäinformaation tuomiseksi. Käytännön esimerkkinä Excel-tyyliset taulukot ilmanvaihtosuunnitelmiin, joissa on esitetty halutun rakennusosan päätelaitteiden tyypit, äänitasot, painetasot, säätöarvot ja vaikka heittopituudet ja suutinasettelut. Tietosisältö voidaan muokata juuri sellaiseksi laajuudeksi kuin halutaan ja mikä parasta, jos ja kun projektiin tulee muutoksia, päivittyvät taulukoiden tietosisällöt reaaliajassa natiivimalliin tehtyjen muutosten mukaiseksi. Toisin sanoen, taulukot tietosisältöineen vastaavat aina suunniteltua kokonaisuutta.
Vastaavaa tekniikkaa voidaan käyttää myös laadunvarmistukseen. Otetaan esimerkiksi lämpimän käyttöveden kiertojohdon suunnittelun oikeellisuuden tarkistus. Suunniteltujen kiertojohto-osuuksien pituudet, lämpöhäviöt, virtaamat ja putken virtausnopeudet ovat kaikki tarkistettavissa yhden automatisoidun taulukon avulla, helppoa ja kätevää. Ja jos kyseinen taulukkotarkastus ei tunnu joka tilanteeseen hyvältä tavalta tarkastella omaa aikaansaannostaan, voidaan ohjelmistoon visualisoida vastaavia ”tarkastusnäkymiä”, niiden laatimiseen on oikeastaan vain mielikuvitus rajana. Erilaisiin näkymiin tehtyjen sääntöjen ja suodattimien avulla voidaan projektista nostaa havainnollistaen esiin vaikka hieman liian tiukat kanavointihaarat tai ne vesipisteet, joiden lämpimän veden odotusaika ei ole halutulla tasolla. Nämä käyttömahdollisuudet helpottavat ja virtaviivaistavat omien suunnitelmien tarkastusta, laadunvarmistusta ja muutenkin kokonaisuuksien optimointia teknisesti ja taloudellisesti järkevimmiksi.
Käytännön hyödyt työmaalle ja tilaajalle Suunnittelussa on tärkeää, että järjestelmät on suunniteltu niin kuin ne pystytään asentamaan. Vielä tärkeämpää olisi toimittaa työmaalle sellainen materiaali, että se mietitty asennusvalmis suunnitelmakokonaisuus olisi myös työmaalla tiedossa ja luettavassa muodossa. Useita tunteja hinkattu IV konehuoneen tai teknisen tilan suunnittelu kaikkine yhteensovituksineen ei välttämättä aukea joka osaalueeltaan perinteisten paperitasokuvien (viivaviidakkojen) perusteella sille urakoitsijalle, joka sitten pahimmassa tapauksessa miettii työmaalla itse miten nämä kaikki härvelit tänne oikein saadaan mahtumaan. Tämän vuoksi visualisoimme suoraan Revitistä jo niihin valmiisiin paperitulosteisiin projektiot 3D-havainnekuvina alueista, jotka haluamme ehdottomasti varmistaa saavuttavan myös asentajan. Tätä esitystapaa voidaan hyödyntää paperitulosteisiin kerros- tai aluekohtaisesti niin laajasti kuin halutaan. Perinteisille viipaleleikkauksillekin on vielä paikkansa, mutta näin on mahdollista visualisoida laajemman alueen järkevä asennusjärjestys ja jo valmiiksi mietityn, sekä yhteensovitetun suunnittelukokonaisuuden havainnollistaminen työmaalle. Pyrimme näin minimoimaan ”mistä, minne ja missä korkeudessa ja järjestyksessä” -pohdiskeluja työmaalla. Samalla toki vähenee myös ne urakoitsijan soitot siitä, että ”miten olette tämän oikein ajatelleet?”. ”Kun onhan me ajateltu, mutta…” ”No, laitan sinulle kuvakaappauksen sähköpostiin”. Suunnittelijana helposti unohtuu, että työmaalla ei IFC-malleja liiaksi vielä nykypäivänä pyöritellä. Revit mahdollistaa lisäksi hyvin tarkan tietomallinnustason, joka helpottaa rakennuksen määräluettelointia ja yhteensovittamista. Massa- ja komponenttilistoja pystytään toteuttamaan monin eri tavoin urakoitsijan ja tilaajan toiveiden mukaisesti. Tietomallimme on mahdollista saada erittäin tarkalla massatarkkuudella, jopa kannakointijärjestelmistä lähtien. Jos joku käyttämämme tuote ei löydy valmiista tuotekirjastosta, mallinnamme sen tarvittaessa datasisältöineen todellisilla mitoilla. Tekstin sävystä voisi päätellä, että tämä oli maksettu mainos. Ei, tässä oli 2010-luvun LVI-suunnittelijan rehellisiä ajatuksia ohjelmiston hyödyistä ja pieni läpileikkaus siitä, mitä kaikkea lisäarvoa me talotekniikkasuunnittelijat voimme Revittiä käyttäen luoda kaikille rakennusprosessin sidosryhmille ja itsellemme suunnittelijoina. Me Äyräväinen Tampere Oy:ssa tarjoamme taloteknistä suunnittelua ja -konsultointia sekä energiasuunnittelua. Tutustu lisää www.ayravainentampere.fi.
Jukka Teikari LVI-suunnittelija Äyräväinen Tampere Oy
Sanna Eerilä Toimitusjohtaja Äyräväinen Tampere Oy 050 316 1224
Toni Salonen Yksikön päällikkö (LVI) Äyräväinen Tampere Oy 040 515 6444
Juhani Eerilä Yksikön päällikkö (SÄH) Äyräväinen Tampere Oy 040 726 6675
Yhteyshenkilömme
Henri Airaksinen Toimitusjohtaja 040 450 8259
Markku Lilja Varatoimitusjohtaja 040 591 2285
Pasi Heiskanen Suunnittelujohtaja 040 580 5678
ÄYRÄVÄINEN OY
TOIVOTTAA RAUHALLISTA JA TUNNELMALLISTA JOULUA!
Äyräväinen Oy Malminkaari 23 A 00700 Helsinki www.ayravainen.fi Äyräväinen Tampere Oy Näsilinnankatu 26 33200 Tampere Käyntiosoite: Kauppakatu 13 B, 5. krs www.ayravainentampere.fi Äyräväinen Rakennuttaminen Oy Lars Sonckin kaari 10 02600 Espoo