Magazine Äyräväinen Oy:n uutislehti – Joulukuu 2021
Etätyöt ja opiskelijat Vuosi 2021 on pikkuhiljaa loppumassa. Vuosi, joka tulee jäämään historiankirjoihin monestakin eri syystä. Korona-aika alkoi Suomessa maaliskuussa 2020. Siitä on siis tosiaankin kohta jo 2 vuotta. Tuona aikana on viranomaisten puolesta laadittu lukuisia erilaisia toimintaohjeistuksia, joiden pohjalta me olemme päivittäneet myös omia ohjeistuksiamme. Etätyöt aloitettiin heti alussa hyvin vahvasti ja kotoa käsin työskentelyn osuus on yhä melko suuri. Vaikka tässä ennemmin tai myöhemmin palataankin jonkinlaiseen normaaliin, niin etätyöt pysyvät varmasti mukana tavalla tai toisella vielä hyvin pitkään. Suunnittelu on tiimipeliä Yhdessä projektissa on useampia eri suunnittelijoita ja heidän kykynsä toimia tiimissä on onnistumisen kannalta avainasemassa. Etätyö on tuonut omat haasteensa esimerkiksi nuorten suunnittelijoiden mentorointiin. Aiemmin toimistolla oli helppoa vain kävellä toisen luokse kysymään neuvoa, mutta miten tuo onnistuu, kun kaikki ovat omissa kodeissaan. Sovitaan Teams-kokous? Onneksi hyvällä suunnitelulla näistä haastavista etätyöajoistakin on selvitty kunnialla! Erikoisajan vaikutus kesätöihin Äyräväinen Oy on useampana vuonna ottanut opiskelijoita töihin kesäksi. Usein on käynyt niin onnekkaasti, että opiskelijat ovat jatkaneet meillä kesän yli vielä seuraavaan talveen ja tehneet lopputyönsä meillä. Tämä on ollut hyväksi havaittu tapa saada uusia työntekijöitä ja pidämme siitä mielellämme kiinni. Vuosi 2021 oli kuitenkin poikkeus, se ensimmäinen vuosi hyvin pitkään aikaan, ettei opiskelijoita otettu kesätöihin. Syykin oli yksinkertainen, toimistolla ei ollut kokeneempia suunnittelijoita avustamassa. Kesällä 2022 palataan kuitenkin toivottavasti vanhaan ja opiskelijat palaavat taas kesätöihin.
Mitä Tampereella tapahtuu? Tampere on ollut viime aikoina paljon esillä. Raitiovaunulinjat saatiin valmiiksi ja avattiinpa siellä uusi jäähallikin. Nyt siellä on myös Äyräväinen Oy. Kyllä, luit oikein, Äyräväinen Oy on rantautunut Tampereelle. Tällä hetkellä Tampereen toimipisteellä on tarjolla sähkösuunnittelua, mutta tavoitteena on laajentaa palvelutarjontaa myös LVIA:n puolelle.
................##
Toiminta Tampereella on lähtenyt hyvin liikkeelle ja alla olevassa onkin Sanna ja Juhani Eerilä terveiset: https://www.ayravainen.fi/blogi/mita-tampereella-tapahtuu/
Energia ja ympäristö Äyräväinen Oy ajattelee ympäristöä, siksi olemmekin auditoineet itsellemme Ekokompassi-ympäristöjärjestelmän vuoden 2020 lopulla. Ekokompassia rakentaessamme saimme ympäristölupauksen, joka liitettiin osaksi laatujärjestelmäämme. Ympäristötyö on kuitenkin jatkuvaa ja Ekokompassin avulla olemme muuttaneet toimintatapojamme ja toimistokäyttäytymistämme. Suunnittelussamme olemme ottaneet energia-asiat vakavasti huomioon jo pidemmän aikaa. Pidämme velvollisuutenamme tuoda asiakkaillemme jatkuvasti esille uusia tapoja vähentää energiankulutusta. Erittäin rauhallista ja rentouttavaa joulunaikaa. Henri Airaksinen Toimitusjohtaja
Ari Järvenoja – Kiinteistöpäällikkönä Helsingin Paraatipaikalla
Vasemmalla Äyräväisen varatoimitusjohtaja Markku Lilja, oikealla A. Ahlström Kiinteistöt Oy:n kiinteistöpäällikkö Ari Järvenoja
INSider – Ari Järvenoja Joulukuun INSformation-numeroon olemme saaneet INSider-vieraaksemme Ari Järvenojan A. Ahlström Kiinteistöt Oy:stä. Ari Järvenoja toimii Ahlströmillä kiinteistöpäällikkönä ja hän vastaa mm. Eteläesplanadi 14 -kiinteistön ylläpidosta, korjauksista ja on tietenkin kiinteästi mukana rakennuksen kehityshankkeissa. Vaikka Ari Järvenoja on ollut Ahlströmin palveluksessa vasta kolme vuotta, hän on päässyt sisään Ahlströmin maailmaan todella hyvin. Mikäli Eteläesplanadi 14 kiinteistönä on tullut jo tutuksi, osaa Ari Järvenoja kertoa sujuvasti myös kaikesta muusta, mitä Ahlströmillä on tarjolla – mutta tämän palstan rivit loppuisivat hyvin nopeasti kesken, jos lähtisimme luettelemaan yrityksen koko tarjonnan, niin pysytellään tällä erää vain tuolla Esplanadilla.
Arvokiinteistö Eteläesplanadi 14 Eteläesplanadi 14 on arvokiinteistö Helsingin ydinkeskustassa. Rakennuksen tiloissa toimii asianajotoimisto, useita kivijalkamyymälöitä, Ahlströmin omat toimistotilat, kuuluisa ravintola Savoy – jossa myös tuo edellissivun valokuva on otettu – sekä myös Savoy-teatteri! Rakennuksen sijainti on ensiluokkainen ja korkea laatu on nähtävissä kaikkialla, niin myös Savoyn tarjoamissa makunautinnoissa. Lämmin suositus tälle 8. kerroksen ravintolalle, josta löytyy myös itse Mannerheimin nurkkapöytä sekä marsalkkaa aikoinaan palvellut puhelinlinja ja puhelin. Ari Järvenoja osasi myös kertoa rakennuksen katolla kesäisin toiminnassa olevista mehiläispesistä, joiden lisäksi sieltä löytyy omenapuu ja marjapensaita. Järvenoja huomautti myös, että Esplanadin puut eivät valuta kesähelteillä mahlaa maahan siksi, koska mahlankeräävät ovat silloin kovassa vauhdissa.
Vain paras on kyllin hyvä Eteläesplanadi 14 on poikkeuksellinen rakennus myös siksi, että se on edelleen alkuperäisen rakentajan omistuksessa. Nykypäivänä se ei ole itsestään selvää! Kun omistaja on pysynyt samana, se on tietenkin mahdollistanut pitkäjänteisen kehitystyön, jossa vain paras on kyllin hyvä. Järvenoja voi allekirjoittaa tämän, sillä hän on päässyt seuraamaan Eteläesplanadi 14:sta jatkuvaa kehittymistä ihan paraatipaikalta. Huolto ja ylläpito Totta kai rakennus tarvitsee huoltoa ja ylläpitoa pysyäkseen priimassa. Eteläesplanadi 14:sta tämäkin puoli on hoidettu mallikkaasti, ja pitkäjänteisyys on hyve myös tässä asiassa. Edellinen huoltomies oli palveluksessa 16 vuotta ja nykyinenkin on ollut hommissa jo useamman vuoden. Lämmin kiitos Ari Järvenojalle yhteistyöstä. Asiansa osaavien ihmisten kanssa on aina ilo työskennellä! Markku Lilja Varatoimitusjohtaja
Helsingin päärautatieasema uudistuu Kun yhdistetään yli satavuotias ikoninen arkkitehtuurin helmi ja 2000-luvun talotekniikka, ei suunnittelusta puutu haasteita Eliel Saarisen suunnittelema, vuonna 1919 valmistunut Helsingin päärautatieasema on maailman rakennusarkkitehtuurin helmiä. Kulttuurihistoriallisesti arvokas, rakennusperintölailla suojeltu rakennus on nähnyt monenlaisia vaiheita ja muutoksia eri aikakausina. Kaikkien tuntemaa, vilkkaasti liikennöityä maamerkkiä uudistetaan parhaillaan palvelemaan yhä paremmin nykyajan tarpeita ja määräyksiä.
– Ratkaisu tehdään usein yhteistyössä, jotta vaikutuksia voi tarkastella monelta kantilta, toteaa sähkösuunnitteluyksikön päällikkö Jiri Jokinen.
Päärautatieaseman uudet tilat Äyräväinen Oy sai kunnian suunnitella päärautatieaseman Länsisiipeen lipunmyynnin uudet tilat, keskushallin kioskit ja muita toimistoja liiketiloja. Suurin asemalle tehty muutos oli ilmanvaihtokonehuoneen siirtäminen kellaritiloista täysin uusiin tiloihin ullakolle, vastaamaan nykyajan ilmanvaihdon tarpeita ja määräyksiä.
– Ei näissä kohteissa ole helppoja ratkaisuja, aloittaa LVI-suunnittelija Mika Kapanen.
Kun yhdistetään yli satavuotias rakennustaiteen taidonnäyte ja 2000-luvun talotekniikka, ei suunnittelusta puutu haasteita. Talotekniikan suunnittelun kaikissa kohteissa käytetään IFCmallinnusta, mutta erityisesti ilmanvaihtokonehuoneen kohdalla sen merkitys korostui. Yllätyksiltä ei voi välttyä Suunnittelutiimi on ollut projektin onnistumisen kannalta avainasemassa. Tiimin jäsenten mukaan lopputuloksen mahdollisti hyvä yhteystyö ja kommunikaatio eri suunnittelualojen välillä. Loistavasta valmistelusta huolimatta vanhassa rakennuksessa ei voi välttyä yllätyksiltä – ja sen suunnittelutiimikin toteaa yhteen ääneen. – Yllättävässä tilanteessa korostuu hyvä yhteistyö ja jokaisen suunnittelualan osaaminen, sanoo suunnittelujohtaja Pasi Heiskanen.
Kollegat tekemisen tukena Kun kaikki TATE-suunnittelu on tullut Äyräväiseltä, on ollut helppoa turvautua kollegaan pienimissäkin asioissa. Näin syntyvät parhaat lopputulokset ja mahdolliset haasteet vältetään.
– Täältäkin on löytynyt yllätyksiä, joihin on sitten yritetty löytää paras lopputulos, jatkaa sähkösuunnittelija Sanna Boginski. Energiasuunnittelun ja dynaamisen lämpötilasimuloinnin avulla saatiin autettua mm. sähkösuunnittelua, vaikka perinteisesti se on osa LVIsuunnittelua, mainitsee energiasuunnittelija Sakari Kurronen. Huolellinen suunnittelu on vasta ensimmäinen vaihe. Toteutuksen avuksi tehtiin mm. leikkauksia IFC-mallista urakoitsijan käyttöön, suunnitteluvalvontaa ja täydennyksiä suunnitelmiin. Vilkkaasti liikennöity rautatieasema on aina auki, joten erilaisia väistöjä mm. sähköjen ja ilmanvaihdon osalta jouduttiin tekemään. Korona ei ollut projektin toteutumiselle este – Ehkä tärkeimpänä oppina itselle on tullut suunnitelmien yhteensovittaminen sekä kohdekäyntien tärkeys koronasta huolimatta, sanoo sähkösuunnittelija Mika Holttinen. – Korona on korostanut kollegoiden merkitystä ja yhdessä tekemistä, vaikka on oltu etänä, toteaa automaatiosuunnittelija Ville Parttimaa.
Päärautatieaseman eri projekteissa on ollut mukana mm. LVI-suunnittelijat: Pasi Heiskanen, Mika Kapanen ja Tomi Kimari Rau-suunnittelijat: Ville Parttimaa, Anssi Apell ja Toni Kapanen Sähkösuunnittelijat: Jiri Jokinen, Sanna Boginski, Mika Holttinen, Oskari Forsman, Jani Litsilä ja Jani Rastas Energiasuunnittelijat: Sakari Kurronen ja Thai Binh Le
Aikamatka 1980-luvulta nykypäivään Ajanjakso 1980-luvulta 2020-luvulle sisälsi paljon tapahtumia, joilla oli iso merkitys niin Suomelle kuin koko maailmallekin. Tuolle ajalle osuu myös oma työurani LVI-alalla. 1980-luku Suomi eli vahvaa nousukautta ja se näkyi myös suunnittelijan pöydällä, töitä riitti. Opiskellessa vapaa-aika oli kortilla, kun hankin opintojen ohella tienestejä LVI-piirtäjänä. Valmistuttuani insinööriksi 80-luvun lopulla, kuvittelin että nyt sitä vapaa-aikaa jää – mitä vielä, rakentaminen vain kiihtyi ja ylitöitä tehtiin!
1990-luku Sain esikoiseni ja jäin äitiyslomalle, ja tuntui kuin olisin päässyt sapattivapaalle. Vauvavuoden jälkeen rakentaminen jatkui kiivaana, kunnes koitti 90-luvun lama ja rakentaminen pysähtyi lähes kokonaan. Laman kourissa firmoja kaatui ja itseltänikin meni työpaikka, mutta sillä hetkellä se ei haitannut niin paljoa, sillä olin jäämässä toiselle äitiyslomalleni. Samaan aikaan tietokoneavusteinen suunnittelu teki tuloaan. Äitiyslomani jälkeen kävin AutoCad-kurssin ja pääsin nopeasti takaisin työelämään, Cadtaidot olivat silloin kovaa valuuttaa työmarkkinoilla. Aloin tehdä vuokratyöntekijänä laiva-LVIsuunnittelua risteilyaluksiin Masa Yardsilla sekä välillä paperikoneiden putkistosuunnittelua Jaakko Pöyryllä. 90-luvun lopulla laivarakentaminen ja paperiteollisuus työllistivät hyvin. Näillä aloilla 3D-mallintaminen kuului jo suunnittelijan perustyökaluihin. 2000-luku Risteilyalusten rakentaminen alkoi hiipua Helsingissä, samoin paperikoneiden valmistus maailmalla oli minun aikani siirtyä takaisin rakennusten suunnittelun pariin. Tein hetken sprinklerisuunnittelua, mutta siirryin pian LVI-puolelle, koska siellä oli enemmän tarvetta. Ja taas mentiin, töitä riitti. Tässä vaiheessa alkoivat korostua energiansäästö ja ympäristöystävällisyys. Ylipäätään rakentamisen laatuun oli alettu kiinnittää enemmän huomiota. Tällä oli iso vaikutus LVI-suunnittelijan työhön: uusiutuvia normeja ja ohjeita piti ottaa huomioon ja uudet tekniset ratkaisut valtasivat alaa.
Nykypäivä Digiloikka 1980-luvulta 2020-luvulle on ollut valtava. Aikoinaan messuilla käydessä piti haalia kassikaupalla prosyyreitä ja toimistot pursusivat tuotemappeja. Nykyään messuilla hoidetaan vain kontaktit ja miltei kaiken suunnitteluun tarvittavan tiedon saa netistä. Paperisia suunnitelmia tarvitaan enää harvoin, tieto kulkee sähköpostien ja projektipankkien kautta. Reilu kymmenen vuotta tulee kuluneeksi Äyräväisellä LVIsuunnittelijana ja projektipäällikkönä. Haasteita ja mielenkiintoisia hankkeita on riittänyt. Hyvin mieluisaksi olen kokenut tehtäväni projektitoiminnan ja suunnittelutyötapojen kehittämisessä sekä työskentelyn nuorten suunnittelijoiden tukena. Tulevaisuus Nyt on aika antaa tilaa jälkipolville. Työt on tehty ja siirryn vapaalle vuoden vaihteessa. Hiiri kädessäni vaihtuu siveltimeen enkä tuijota enää tietokoneruutua vaan taulukanvasta. Ehkä saan siveltimenvetojakin aikaiseksi! Kiitos kaikille ihanille ihmiselle, joihin olen matkan varrella törmännyt. Urapolkuni on ollut mielenkiintoinen ja tapahtumia täynnä. Toivon kaikille hyvää jatkoa, pitäkää huolta toisistanne! Riitta Hänninen
Rakennuttamisen kiireinen loppuvuosi Vuosi lähestyy loppuaan vauhdilla ja rakennuttamisessa se tarkoittaa lukuisten hankkeiden valmistumista. Useat asiakkaamme haluavat saada hankkeet päätökseen vuoden vaihteeseen mennessä ja kustannukset kuluvalle tilikaudelle. Tämä tarkoittaa kiireistä työtahtia kaikille rakennuttamisen työntekijöille. Koronapandemia ei ole vaikuttanut kovinkaan merkittävästi toimitilasaneerauksien määrään, päinvastoin kiirettä tuntuu olevan normaalia enemmän. Kun todella monet yritykset työskentelevät enenemässä määrin etänä ja pienentävät toimitilojaan, vaatii se yleensä jonkinlaisia muutostöitä toimitiloihin ja silloin me astumme mukaan kuvaan.
Koronapandemian vaikutus näkyy ikävästi kohonneina rakennuskustannuksia sekä huomattavan pitkinä toimitusaikoina moniin rakennustarvikkeisiin. Esimerkiksi neuvotteluhuoneiden umpiovien toimitusaika voi olla jopa 8-10 viikkoa, joka on kiireisissä aikatauluissa kohtuuttoman pitkä aika. Henkilökunnan määräkin on hieman kasvanut Äyräväinen Rakennuttaminen Oy:ssä syksyn aikana, jotta voimme vastata asiakkaidemme lisääntyneeseen kysyntään. Meitä on nyt yhteensä 11 henkilöä sekä luotettavat alikonsulttimme palvelemassa asiakkaitamme. Alkuvuosi ja kevät näyttävät myöskin hyvin työntäyteisiltä niin meillä kuin koko rakennusalallakin. Iloista joulun odotusta toivottaa koko rakennuttamisen porukka!
Semu Valste Äyräväinen rakennuttaminen Oy
Yhteyshenkilömme
Henri Airaksinen
Markku Lilja
Pasi Heiskanen
Reijo Bergman
Toimitusjohtaja 040 450 8259
Varatoimitusjohtaja 040 591 2285
Suunnittelujohtaja 040 580 5678
Suunnittelujohtaja, sähkö 050 373 3521
Matti Grönroos
Jaakko Huotari
Jukka Issakainen
Yksikön päällikkö Turvatilat ja konesalit 040 626 1550
Yksikön päällikkö Yksityinen sektori 040 450 8258
Yksikön päällikkö Julkinen sektori 040 455 5008
Jiri Jokinen Yksikön päällikkö Sähkösuunnittelu 050 592 8632
Äyräväinen Oy Malminkaari 23 A 00700 Helsinki www.ayravainen.fi Äyräväinen Rakennuttaminen Oy Lars Sonckin kaari 10 02600 Espoo Joululahjoihin varatut rahat olemme lahjoittaneet Mieli Ry:lle lasten ja nuorten mielenterveyden tukemiseen.