imetyksen lohtukirja
Suoria mutta keskustelua jarruttavia kommentteja ovat “en voinut imettää” tai “imetys on minulle arka asia”. Kahdenkeskisessä keskustelussa voi toivoa, että toinen kuuntelee, eikä neuvo, ja sitten kertoo imetyksestä vain sen verran kuin hyvältä tuntuu. Voi myös tokaista suoraan: “puhutaan imetyksestä joskus toiste”. Ylenpalttisen imetysvalistuksen saa keskeyttää. Ihmiset tarkoittavat yleensä hyvää ryhtyessään neuvomaan ja kyselemään vauvanhoidosta. Aina löytyy joku, joka huolestuu jostain liikaa, erityisesti ensimmäisen lapsen hoivan yksityiskohdista. Näitä neuvojia riittää tasapuolisesti myös imettäville äideille. Kun esikoinen täyttää vuoden, koko suku huokaisee helpotuksesta ja alkaa luottaa vanhempien kykyyn hoitaa lastaan, ja seuraavien lasten hoitamista suku seuraa jo rauhallisesti kauempaa. Imetystä ympäröi aluksi varovaisuuden muuri, sillä siitä voi puhua avoimesti vasta sen kokeneelle. Konkarit varovat hukuttamasta odottajaa tietotulvalla, pettyneet eivät halua pelotella, eikä juuri synnyttäneeltä uskalleta udella liikaa. Niinpä vapaa keskustelu alkaa vasta äidin omasta aloitteesta. Joulukorttien pysähtyneet imetyskuvat ovat kaukana äänten, käsien ja ihon tuntemusten tulvasta, jota imetys oikeasti on. Imetys pakenee sanoja, minkä vuoksi moni uusi äiti tuntee olevansa yksin sellaisten tunteiden kanssa, joita on kuitenkin kokenut moni: hämmennys, epävarmuus, kärsimättömyys. Kun omat äitipuhekaverit löytyvät, jokaisen äitisukupolven täytyy repiä varovaisuuden muurin vuoksi syntyneet imetysmyytit uudelleen ja uudelleen auki. Ja niin on hyvä. “En pettynyt imetykseen. Ensimmäisen lapsen kanssa koin kuitenkin imetyksen paljon aiempia mielikuvia hankalammaksi. Imetys ei ollutkaan ikiaikaisen luonnollista ja helppoa, vaan kivuliasta ja sotkuista akrobatiaa vaikeissa asennoissa. Ensimmäisten viikkojen jälkeen kipu onneksi katosi, maidon ylituotantokin helpotti ja itselle sopivat imetysasennot löytyivät. Hyvin harvoihin imetyshetkiin vieläkään liittyy pyhää mystiikkaa, vaikka koenkin rintamaidon kätevimpänä tapana vauvan ruokkimiseen ja rauhoittamiseen.”
Mistä apua imetyspettymyksestä puhumiseen?
Neuvola ja perheneuvola; Imetystukipuhelin ja imetystukiryhmät; ystävät ja sukulaiset; asialliset, luottamukselliset nettikeskustelut; tukinet.net.
Mistä luotettavaa imetystietoa jälkipuinnin avuksi?
Imetysohjaajakurssin, imetysohjaajakouluttajakoulutuksen tai IBCLC-tutkinnon suorittaneet kätilöt ja terveydenhoitajat; alle 5-10 vuotta vanha imetyskirjallisuus ja -tutkimukset, nettisivustot, englanniksi esimerkiksi mobimotherhood.org ja lowmilksupply.org/. Imetysohjaajakouluttajakoulutus ja IBCLC-tutkinto ovat WHO:n imetysohjauksen kouluttaja- ja asiantuntijatutkinnot. IBCLC on kansainvälisesti tunnettu ja arvostettu erityissairaanhoidon tasoinen imetyksen asiantuntijakoulutus, jonka voivat suorittaa terveydenhuollon ammattilaiset. Diane West & Lisa Marasco: The Breastfeeding Mother’s guide to making more milk, 2009.
– 114 –