Suunnittelussa ja johtamisessa tarvitaan yhteensopivia malleja, jotka on sovitettava suomalaiseen toimintaympäristöön. Satakunnan lennoston komentaja eversti Aki Heikkinen varmistaa yhteistyökuvioita ruotsalaisen Gripen-osaston kanssa Ruska21-harjoituksessa Pirkkalassa syyskuussa 2021. Kuva: Ilmavoimat
Ilmavoimien operatiivinen suunnittelu ja johtaminen sekä suoja operatiivisesta näkökulmasta Teksti: Ilmavoimien valmiuspäällikkö eversti Vesa Mäntylä Operatiivinen suunnittelu, operaatioiden toimeenpano ja johtaminen on yhteispeliä. Kuvaan tässä artikkelissa yleisellä tasolla, miten Ilmavoimien operatiivinen suunnittelu- ja johtamisprosessi antaa perusteet joukkojen taistelulle. Ilmaoperaatioiden mahdollistamiseksi koko muu Ilmavoimien ja laajemmin ilmapuolustusjoukkojen toiminnan peruste pitää suunnitella ja käskeä joukoille ennen varsinaisten ilmaoperaatioiden toimeenpanoa. Tukikohdan käyttöönotto tai ilmatorjuntajoukkojen ryhmittäminen uudelle operointialueelle ei käy hetkessä ja edellyttää puolustushaarojen ja viranomaisten yhteistoimintaa. Suunnitteluprosessi Hyvällä suunnitelmalla päästään koordinoidusti haluttuun lopputulokseen. Ilmavoimat saa suunnitteluperusteet operatiiviselle suunnittelulle Puolustusvoimain komentajalta. Rinnakkaisena suunnitteluprosessina Ilmavoimat tuottaa oman operatiivisen suunnitelmansa Pääesikunnan ohjauksessa. Suunnitteluperusteissa ovat keskeisiä Ilmavoimien tehtävät ja komentajan toimivalta. Ilmavoimien operaatiosuunnitelman perusteiden analyysissä tarkastellaan erityisesti annetun tehtävän päämäärää, miksi päämäärä on itselle tärkeä ja miksi vastustaja haluaa estää päämäärän saavuttamisen. Suunnittelussa tuotettujen operaatiolinjojen, joiden päätepiste on edellä mainitut päämäärät, kyetään jäsentämään annettu operatiivinen tehtävä halutuiksi vaiheiksi ja alatehtäviksi. Näin hahmottuu kokonaisuus, jossa yhdistyy päätehtävä sekä Ilmavoimien ja ilmapuolustuksen tehtävät
Ilmaoperaation suunnitteluun ja johtamiseen sisältyy tilanteen arviointi, päätöksenteko sekä käskytys. llmavoimien komentaja kenraalimajuri J.F. Lundqvist tukikohtakäynnillä 19.6.1944. Lentorykmentti 3:n komentaja everstiluutnantti ”Eka” Magnusson (vas) ja Hävittäjälentolaivue 24:n komentaja ”Joppe” Karhunen keskustelevat tilanteesta. ”Lunkka” seuraa ”Pelle” Soveliuksen (oik) selvitystä. Viikon kuluttua 26.6.1944 Magnusson nimitettiin Mannerheim-ristin ritariksi numerolla 129. Perusteluiksi päätöksessä mainittiin: ”Everstiluutnantti Magnussonin erinomaisen johtajataidon ja koulutuksen ansioksi on laskettava ne tulokset ja menestykset, mitkä hävittäjälentäjämme ovat saavuttaneet ylivoimaista vihollista vastaan käydyissä raivokkaissa ilmataisteluissa. Hänen johtamansa hävittäjälentäjät ovat tähän mennessä saavuttaneet lähes 800 ilmavoittoa, joista nyt käynnissä olevan hyökkäyksen aikana 175.” SA-kuva.
13
