Ilmavoimien taistelun johtamisesta

Teksti: Ilmaoperaatiokeskuksen päällikkö eversti Tommi Heikkala Kuvat: Ilmavoimat

Ilmaoperaatioiden nopea aikajänne ja dynaamisuus asettavat ilmapuolustuksen johtamiselle muiden puolustushaarojen taisteluiden johtamisesta poikkeavia vaatimuksia. Ilmapuolustuksen on kyettävä reagoimaan tapahtumiin minuuteissa. Ilmapuolustuksen toiminta-alue on valtakunnallinen ja johtamisessa tulee nopean reagoinnin lisäksi kyetä varmistamaan myös toiminnan jatkuvuus. Suomessa ilmapuolustuksen ja ilmaoperaatioiden johtaminen on tätä kirjoitettaessa ollut Ilmaoperaatiokeskuksen vastuulla reilut puoli vuosikymmentä. Olen tyytyväinen saadessani mahdollisuuden kertoa toiminnastamme Pilven Veikon lukijakunnalle. On selvää, että tällä medialla tapahtuva ”perehdyttäminen” ei voi mennä kovin syvälle yksityiskohtiin, mutta pyrin seuraavaksi kuvaamaan toimintaperiaatteitamme sekä nykyisen verkottuneen johtamisen monimuotoisuutta.

Järjestelmä, jolla ilmatilannekuva Suomessa muodostetaan ja jaetaan sekä johdetaan Ilmavoimien tulenkäyttöä, tunnetaan nykyisin lyhenteellä IITVJ (Ilmavoimien integ-

roitu tiedustelun, valvonnan ja johtamisen järjestelmä).

Tulenkäytön johtamisen näkökulmasta järjestelmä kytkee yhteen ilmapuolustuksen sensorit, aselavetit ja käyttäjät. IITVJ:n tarkoitus on jakaa reaaliaikainen ilmatilannekuva kaikille verkon jäsenille, jotta heidän tehtävänsä toteuttaminen olisi mahdollisimman tehokasta, sekä heidän kykynsä suojautua, väistää ja selviytyä seuraavaan tehtävään olisi aina tilanteeseen optimoitua. Kansainvälisesti tällaisesta järjestelystä käytetään usein ”sensor to shooter” tai ”sensor to effector” -termejä. IITVJ:n osalta ”sensor to shooter” -ominaisuus on vain osa kokonaisuutta. IITVJ mahdollistaa myös verkotetun sensorioperoinnin sekä verkotetun johtamisen. Toisin sanottuna järjestelmään kytkettyjä sensoreita, lähettimiä, vastaanottimia tai johtamiseen käytettäviä johtokeskuksia ja niissä olevia positioita kyetään operoimaan paikkariippumattomasti. Tällainen verkottunut johtamisjärjestelmä mahdollistaa ilmapuolustuksen toiminnan sekä selviytymiskyvyn aivan uudella tavalla. Paikkariippumaton johtamiskyky mahdollistaa toimintojen hajauttamisen siten, että kokonaisuuden tunnistaminen sen ulkopuolelta on kovin epätodennäköistä. Tämä luonnollisesti parantaa järjestelmän selviytymiskykyä erilaisten haitallisten vastatoimien osalta.

Ilmapuolustuksen toimintakenttä on laajentunut viimeisen kymmenen vuoden aikana käsittämään ilmatilan lisäksi myös avaruus- sekä kybertoimintaympäristön. Avaruustoimintaympäristö vaikuttaa ilmapuolustukseen monella eri tavalla. Avaruus on kaupallistunut 2010-luvulla siten, että aikaisemmin vain valtiollisten toimijoiden pelikenttä on muuttunut entistä enemmän erilaisten liiketalouden ehdoilla toimivien yritysten toiminta-alueeksi. Paikka, aika ja navigointisovellukset käyttävät yhä useammin avaruuteen sijoi-

Ruska 2020 -harjoituksen alkutilanne.

Integroitu ja hajautettu johtaminen. Verkostoituminen mahdollistaa tilannetiedon kokoamisen ja johtamisen erilaisiin johtamispaikkoihin.

tettuja toimintoja. Osa tietoliikenneyhteyksistä perustuu satelliittipohjaiseen tiedonsiirtoon. Toimintojamme tarkkaillaan ja me kykenemme tarkkailemaan muiden toimintoja avaruudesta. Asiaa voi pohtia Googlen meille kaikille ilmaiseksi tarjoamien satelliittikuvien kautta. Mikäli on mahdollista jakaa ilmaiseksi noin tarkkaa tietoa, mitä onkaan saatavilla, mikäli tuotteesta on valmis maksamaan? Avaruuden ”arkipäiväistyttyä” on selvää, että maanpuolustuksen toimijoiden

Puolustusvoimain ylipäällikkö, Tasavallan presidentti Sauli Niinistö vierailulla Ilmaoperaatiokeskuksessa. Kuvassa vasemmalla puolustusvoimain komentaja Timo Kivinen ja oikealla ilmavoimien komentaja Pasi Jokinen.

tulee pysyä tietoisena siitä, milloin voi olla valvovan silmän alla ja milloin voi liikkua muiden näkemättä. Tämän tiedon tulee olla osa ilmatilannekuvan ja varoittamisen menettelyitä. Ilmavoimien avaruustoiminta perustuu useisiin kumppaneihin, joista kaupallisten kumppaneiden lisäksi merkittävimpänä mainittakoon yhteistyö US SPACECOMin kanssa.

On sanomattakin selvää, että IITVJ:n operointi ja ylläpito vaatii myös kybertoimintaympäristön huomioimista. Tietoliikenteen digitalisaatio mahdollistaa monia asioita, mutta muodostaa samalla toimintaympäristön, jonka turvallisuudesta on pidettävä erittäin tarkasti huolta. Yhtenä IITVJ:n operointiin liittyvänä toimintona on käyttämiemme tietoliikenneverkkojen kybervalvonta. Kybervalvonta pyrkii varmistamaan johtamisjärjestelmän käytettävyyden tunnistamalla siellä olevan toiminnan ja toimijat, sekä huolehtimalla salaamiseen käytettävien algoritmien ts avaimien tehokkuudesta ja ajanmukaisuudesta.

”Kansainvälinen puolustusyhteistyö vahvistaa Suomen puolustuskykyä. Yhteistyössä korostuvat uhkaympäristön muutokseen, sotilaallisiin suorituskykyihin, tilannetietoisuuteen ja kriisitilanteiden yhteistoimintaan liittyvät kysymykset. Suomi vahvistaa puolustusyhteistyötä sekä kehittää yhteistoimintakykyä keskeisimpien kumppanien kanssa kaikkia Suomeen vaikuttavia turvallisuustilanteita varten.” - VNPS 2021 Kansainvälinen yhteistyö on luonnollinen osa Ilmavoimien nykypäivän toimintakenttää. Suomella on useita kansainvälisiä kumppaneita, joiden kanssa yhteistoimintaa harjoitellaan osana Ilmavoimien harjoitustoiminnan kokonaisuutta. Suomen ja Ruotsin välinen yhteistyö niin suunnitelmien kuin harjoitustoiminnan osalta on ollut esillä julkisuudessa selvästi eniten viime vuosina. Ilmavoimat toimii aktiivisesti myös muiden kumppaneiden kanssa. Kansainvälisen yhteistoiminnan tavoitteena on saavuttaa yhteensopivuus toimintamenetelmien ja johtamisvälineiden osalta. On ilo todeta, että 2000-luvun aikana tehdyt päätökset esimerkiksi Link16-järjestelmään siirtymisestä tai imperial- mittayksiköiden ja englanninkielisen radiopuhelinfraseologian käyttöönottamisesta ovat osoittautuneet viisaiksi valinnoiksi. Kykymme toimia yhdessä muiden läntisten ilmavoimien kanssa on erittäin hyvällä tasolla. Olemme tällä hetkellä tilanteessa, jossa osaamme itse määrittää ne tärkeät menettelytavat, jotka tulee tehdä kansainvälisesti yhteensopivasti. Nämä tulee erottaa niistä, jotka operaatioalueemme asettamista vaatimuksista johtuen on tehokkaampaa tehdä Suomen toimintaympäristöön räätälöidyllä tavalla.

Ilmaoperaatiokeskuksen toimintakenttä koostuu pääsääntöisesti aikaisemmissa kappaleissa mainitsemieni kokonaisuuksien suunnittelusta ja toimeenpanosta. Noin seitsemän toimintavuoden jälkeen voin todeta IOK:n perustamisen olleen myös eräs niistä pitkänäköisistä päätöksistä, jotka eivät ole helppoja tehdä, mutta ”maksavat itsensä takaisin”. Ilmapuolustuksen ja ilmaoperaatioiden johtaminen on erittäin monimuotoinen kokonaisuus. On ensiarvoista, että ilmapuolustuksen ylin johtopaikka ja toiminnasta vastaava komentaja työskentelevät samassa paikassa. Tällä tavalla vuorovaikutus niin iloista, kuin murheista on mahdollista ja toiminta vastaa komentajan odotuksia.