Ilmavoimien strategia – Pohjolan parasta ilmavoimaa

Ilmavoimien strategia

– Pohjolan parasta ilmavoimaa

Teksti: Ilmavoimien operaatiopäällikkö, eversti Timo Herranen

Strategia on kokenut inflaation. Siitä on kirjoitettu aina sotataidon strategi sun Tsusta nykypäivän liike-elämän scott Steinbergiin. Strategiaa sovelletaan yhteiskunnan COVID EXIT:iin, pörssiyhtiöiden kehittämiseen ja paikallisen puulaakijalkapalloseuran toimintaan, perhe-elämään ja voittajan esille kaivamiseen itse kenestäkin. Inflaatiosta huolimatta strategialle on tilaus.

Meillä Ilmavoimissa strategia on yksinkertaisesti kuvaus siitä, mitä pidämme tärkeänä, mihin olemme menossa, miksi ja mitä meidän on tehtävä, jotta pääsemme sinne. Ohjaamme strategialla kehittämistä ja toimintaa ja kerromme ilmavoiman tarinan myös uusille ilmavoimalaisille ja sidosryhmille. Strategiamme lähtee arvoista, tunnistaa vaikuttavat muutostekijät ja nojaa neljään tärkeään tukipilariin, joiden kehittämiseen laitamme suurimmat panoksemme. Se tähtää siihen, että Suomella on Pohjolan parhaat ilmavoimat.

Arvot – toiminnan ydin

Aloitan siitä, mihin uskomme ja mitä pidämme tärkeänä, eli arvoista. Ne muodostavat ajattelutapamme perustan, jota sovellamme kaikessa tekemisessämme.

Me uskomme siihen, että työllämme on merkitys. Merkityksen kokeminen on tutkimusten mukaan erityisen tärkeää meitä nuoremmille sukupolville. Usein se voittaa rahallisen kompensaation kilpailussa osaavasta henkilöstöstä.

Tunnistamme sen, että ilmapuolustus on joukkuepeliä. Tarvitsemme joukkueiden joukkueen, joka tähtää yhdessä samaan maaliin. Siksi yhdessä tekeminen ja yhteistyökyky ovat meille välttämättömiä. Tämä pätee niin ilmavoimissa, puolustusvoimissa ja kotimaisten ja kansainvälisten kumppaneiden kanssa.

Toimintamme on perustunut aina korkeaan ammattitaitoon ja kehityshakuisuuteen. Erityisesti aikoina, jolloin kalustomme on ollut teknisesti toimintaympäristöä jäljessä. Tutkimme uusia asioita, kehitämme ja innovoimme uutta, opimme omista ja toisten virheistä ja harjoittelemme oppimaamme, jotta pystymme ylläpitämään vuosien varrella hankkimamme osaamisetumatkan.

Talvi- ja jatkosodan sotalentäjät ovat meille esikuvia rohkeudessa, jota tarvitaan niin ilmataistelussa kuin päätöksenteossa, omien ajatusten esille tuomisessa ja havaittuihin epäkohtiin puuttumisessa. Siksi olemme sisällyttäneet rohkeuden tärkeimpien arvojemme joukkoon.

Kannamme vastuumme yhteiskuntaa, ympäristöä ja toisiamme kohtaan päivittäin. Toteutamme esimerkiksi lakisääteiset tehtävämme niin, että niistä aiheutuva ympäristöhaitta on mahdollisimman pieni.

Pohjolan parasta ilmaoperaatiokykyä

Ilmaoperaatiokyky on se, millä menestymme. Ilmaoperaatiokyvyn perustan muodostavat tänäkin päivänä keskitetty johtaminen ja hajautettu tukeutuminen sekä korkea toimeenpanovalmius.

Ilmavoimat on aina ollut korkean valmiuden joukko. Sotateknologian ja taistelutapojen kehitys on viimevuosina korostanut valmiuden merkitystä entisestään. Ylläpidämme todelliseen kykyyn perustuvan, oikein mitoitetun valmiuden joka päivä. Valmius on kyettävä osoittamaan todeksi 365/24/7 ilmatilan valvonnalla ja vartioinnilla ja kyvyllä tarpeen mukaan nostaa toimintavolyymiä nopeasti. Tämä edellyttää oikeata tulkintaa toimintaympäristöstä ja tilanteesta – tilanneymmärrystä sekä valmiudellista asennetta, joka näkyy jokaisen ilmavoimalaisen toiminnassa. Se edellyttää myös riittävää määrää tehtäväkelpoista kalustoa ja tehokkaita materiaalitoimintoja.

Toimintaympäristötietoisuuden ja valvonnan kehitys avaruuden, keinoälyn ja miehittämättömien ilma-alusten myötä tarkoittaa sitä, että yksikään paikallaan oleva kohde ei ole pitkään turvassa. Tähän vastaamme hiomalla joukkojemme liikkuvuuden ja ketteryyden huippuunsa. Huolehdimme siitä, että ilmapuolustuksemme kestää taistelut eikä romahda missään tilanteessa.

Ilmavoiman perusominaisuuksia ovat nopeus, ketteryys ja suuren voiman kohdistaminen tietylle alueelle. Tämän hyödyntämisessä meitä auttaa kykymme johtaa ilmaoperaatiot keskitetysti verkottuneella ja taistelunkestävällä ilmaoperaatiokeskuksen ja muiden johtokeskusten ja paikkojen muodostamalla järjestelmällä. Varautumisella huolehdimme siitä, että emme myöskään lamaannu kyberuhkien tai osakokonaisuuksien kokiessa tappiota taistelussa.

Vaikka olemme valmiita puolustamaan maatamme omin voimin kaikilta ilmasta tulevilta uhkilta, ovat kansainväliset yhteistyökumppanimme arvokkaita ilmaoperaatiokykymme kehittämisessä ja ylläpitämisessä. Kehitymme harjoittelemalla jatkuvasti kyvykkäiden kumppaneiden kanssa ja samalla varmistamme sen, että pystymme koordinoimaan ja yhteensovittamaan toimintaamme tilanteen sitä edellyttäessä.

Hävittäjät yhdessä ilmatorjunnan kanssa mittaavat ulos koko ilmapuolustuksen suorituskyvyn. Riippumatta loppusuoralla olevan HX-hankkeen kalustovalinnasta, HX nostaa koko puolustusjärjestelmän suorituskykyä uudelle tasolle. Se vastaa muun muassa kehittyvän tilannetietoisuuden ja vaikuttamiskyvyn myötä vuosikymmenen lopun toimintaympäristön asettamaan teknologiahaasteeseen.

Hankkeen myötä muodostuvan kyvyn täysimääräinen hyödyntäminen edellyttää koko puolustusjärjestelmää koskevaa määrätietoista kehittämistä, jonka pohjana on muutostarve – tai oikeammin muutosmahdollisuusanalyysi. Tällä hetkellä oleva analyysi täydentyy kalustovalinnan myötä.

Vuosia kestävä käyttöönotto sisältää muun muassa infrastruktuurin ja johtamis- ja tilannekuvajärjestelmien, koulutuksen, materiaalitoimintojen ja osaamisen kehittämisen. Esimerkiksi simulaatiomahdollisuuksien kehitysnäkymät ovat huimat ja ilmavoimilla on jo nyt näyttöjä keinotekoisten oppimisympäristöjen ja simuloitujen kykyjen käytöstä osana päivittäistä lentokoulutusta. Käyttöönoton johtamisella huolehdimme siitä, että kokonaisuus kehittyy ja toisaalta siitä, että henkilöstömme ei pala loppuun sekä toisaalta siitä, että alueelliset ja paikalliset olosuhteet tulevat huomioiduksi.

Ilmapuolustusta kehitetään tasapainoisesti

Teknologian kehitys avaruuden hyödyntämisestä, keinoälystä ja koneoppimisesta, robotiikasta kyberiin ja hypersoonisiin aseisiin haastaa meidät kilpailussa parhaudesta. Sen sijaan, että kehittäisimme suurvaltailmavoimien lailla kaikkea, pyrimme priorisoimaan kehittämisen niin, että lopputulos muodostaa tasapainoisen kokonaisuuden, missä yksikään puute ei estä vahvuuksien hyödyntämistä.

HX:n rinnalla kehitämme ilmatorjuntaa, johtamisjärjestelmäämme, joukkorakenteitamme sekä toimintatapojamme. Johtamisjärjestelmän evolutionaarisella kehittämisellä vastaamme kasvaviin vaatimuksiin liikkuvuudelle, taistelunkestävyydelle, tiedonsiirtokapasiteetille ja tiedon jaolle. Tämä on HX:n ohella toinen laaja kehittämiskokonaisuus, joka koskettaa koko Ilmapuolustusta. Seuraamme myös tiiviisti avaruudessa tapahtuvaa kehitystä. Avaruus on ja tulee olemaan keskeinen tekijä kaiken sodankäynnin kannalta. Vaikka Suomi on pieni maa, on meillä kapea-alaista, mutta erittäin korkeaa kotimaista osaamista, jota hyödynnämme kehittämisessä kotimaisen teollisuuden ja myös reservimme kanssa yhteistyössä.

Kehittämisemme ei saa painottua vain teknologiaan. Analysoimme ilmaoperaatiokokonaisuuden toimintaa ja tuloksia harjoituksissa ja määritämme havaintojen perusteella kehittämisen painopisteet. Kyseenalaistamme ja tutkimme toimintatapojamme keräämällä dataa, simuloiden, mallintaen ja testaten ja hiomme taktiikoita huippuunsa Richard Lorentzilta opituin periaattein, katsoen kokonaisuutta, mutta keskittyen myös yksityiskohtiin matemaattisen tarkasti. Joukkojemme osaamista ylläpidämme alati monipuolistuvien ja teknologiaa hyödyntävien koulutuksen ja harjoitusten avulla.

Johtaminen – jotain vanhaa, jotain uutta

Johtaminen on murroksessa kehittyvän teknologian ja yhteiskunnallisten trendien myötä. Innovaatioon, kasvuun ja kehittämiseen perustuvissa yrityksissä on jo vuosia käytetty toimintamalleja, joissa perinteisestä johtamisesta ollaan siirrytty organisaation itseohjautumiseen johtajan toimiessa lähinnä rekrytoijana ja yhtiön kasvoina. Olemme ilmavoimissa tunnistaneet sen, että teknologia mahdollistaa uusia toimintatapoja ja sen, että uusimpia työelämään siirtyviä sukupolvia motivoivat erilaiset asiat ja toimintatavat kuin meitä aikanaan. Meillä toimintaa ohjaa kuitenkin vaatimus poikkeusolojen toimintakyvystä, jonka vuoksi emme voi hyödyntää yritysmaailman trendejä sellaisenaan.

Ilmavoimissa säilytämme keskitetyn johtamisen mallin ja hyödynnämme avoimuutta, läpinäkyvyyttä ja dialogia henkilöstön ja henkilöstöryhmien välillä. Tähtäämme ihmisläheiseen ja tasa-arvoiseen johtamiseen ja ylläpidämme ilmapiirin, jossa virheet uskalletaan tunnustaa ja niistä oppia. Hyväksymme myös sen, että olemme kaikki persoonia ja kohtaamme toisemme yksilöinä. Tämä ei poista sitä, että tiukassa paikassa toteutamme tehtävät tinkimättä ja itsenäisesti, parhaalla mahdollisella tiedolla ja tavalla tähdäten yhteiseen päämäärään.

Laadussa on meidän voimamme

Me ilmavoimissa uskomme omaan tekemiseemme ja tunnemme siitä ylpeyttä. Uskomme siihen, että pystymme olemaan Pohjolan parhaita siinä mitä teemme. Vastaamme ympäristön haasteeseen kehittymällä jatkuvasti ja kannamme vastuumme.

Sen minkä teemme, teemme kunnolla. Qualitas Potentia Nostra!

Sen minkä teemme, teemme kunnolla.

Teema – Ilmavoimien taistelu