Ankkuritiimi auttaa

sa aletaan haastaa aikuisia. – Siinäkin tarvitaan opastusta ihan perusasioista, toisen kunnioittamisesta ja empatiasta.

Kumpulainen tekee työtä yläkoululaisten parissa ja tavoitteet ovat paljolti samat kuin alakouluilla. – Vastaan koulun yhteisöllisestä työstä, tavoitteena on taata työrauhaa, ennaltaehkäistä kiusaamista ja auttaa opettelemaan kaverin kunnioittamista. Paras kaveri ei tarvitse kaikkien kanssa olla, mutta kaikkien kanssa on tultava toimeen, Kumpulainen sanoo.

ohjatulle toiminnalle ja neuvonnalle on. Jo alakouluikäisillä on haasteita vuorovaikutuksessa, 5.–6. -luokkalaisten kanssa työskentelevä Rönkkö pohtii. Uudenlaisia haasteita ovat tuoneet myös ryhmäytymiset maahanmuuttajanuorten kanssa.

– Helposti käy niin, että syntyy erillisiä ryhmiä ja maahanmuuttajanuoret jäävät keskenään, Rönkkö kertoo. Kuudesluokkalaiset ovat iässä, jos-

Uudelle Tielle

Tiimissä toimivat poliisit Tuomas Hyvönen ja Aleksi Hartikainen, sairaanhoitaja-päihdetyöntekijä Tiina Tahvanainen ja nuorisotyöntekijä Mirva Mykkänen. Joukkoon kuuluu myös sosiaaliohjaaja, mutta paikka on toistaiseksi täyttämättä.

– Tarkoitus on puuttua varhaisessa vaiheessa esimerkiksi nuoren rikolliseen tai muuten luvattomaan toimintaan, ennaltaehkäistä sitä ja edistää hyvinvointia, Mykkänen kertoo.

– Puutumme matalalla kynnyksellä myös vaikkapa koulukiusaamistapauksiin tai holtittomaan päihteiden käyttöön, jotta kierre saataisiin poikki. Tarve on Mykkäsen mukaan ilmeinen ja töitä tiimillä riittää.

– Yhteydenottoja tulee paljon, ihan päivittäin niin poliisilta rikosasioista, sosiaalipuolelta, kouluilta, vanhemmilta tai nuorilta itseltään vaikkapa kiusaamisesta ja eritoten somekiusaaminen on viime aikoina vain kasvanut.

– Hankaluuksiin ajautuvat ovat noin 12–17 -vuotiaita, joskus nuorempiakin ja joukossa on niin tyttöjä kuin poikia, Mykkänen kertoo.

Ankkuritiimissä otetaan nuoresta koppi ja harkitaan, mikä on viisain jatkotoimi.

– Joskus riittää, että nuori käy kerran poliisin juttusilla, toiselle sairaanhoitajan tapaaminen on tärkeä päihdeongelman vuoksi.

Ankkuritiimin apu ei ole pitkäkestoista, vaan idea on, että isommissa ongelmissa nuorelle katsotaan jokin jatkosuunnitelma.

Toiminta on Mykkäsen mukaan vaikuttavaa.

– Aika tehokkaasti asioihin päästään puuttumaan ja harvemmin samat nuoret päätyvät tiimiin uudestaan. Toki on heitäkin, joilla ongelmat kasaantuvat, mutta monelle käynti vaikkapa poliisin puheilla on riittävä herätys.

Ankkuritiimin työhön kuuluvat myös muun muassa kouluvierailut ja erilaiset puhujatilaisuudet.

Ankkuritiimissä sairaanhoitaja- päihdetyöntekijän työpanosta on hiljan lisätty 40 prosentista 60 prosenttiin.

Mykkänen hyödyntää Ankkuritiimin työssään myös sosiaalipedagogisen hevostoiminnan ohjaajan ammattitaitoaan.

Aika tehokkaasti asioihin päästään puuttumaan ja harvemmin samat nuoret päätyvät tiimiin uudestaan.

Hänen työtehtäviinsä kuuluu myös ohjata harrastusten pariin Iisalmen IHME-harrastamisen mallin mukaan. Hyvänä apuna on muun muassa Nuorisopassi, joka kannustaa kokeilemaan vaikkapa liikuntalajeja maksutta.

Suosituiksi ovat tulleet muun muassa Kumpulaisen kerran viikossa järjestämänsä “relax-välitunnit”, joissa oppilaat saavat rentoutua puolen tunnin ajan.

– Otetaan esiin tyynyt ja patjat ja tehdään vaikkapa mindfulness-harjoituksia. Oppilaiden päivät ovat usein niin täysiä iltojen harrastusmenojenkin takia, että rauhoittumishetki tulee tarpeeseen, Kumpulainen kertoo.

Oppilaat innostuivat Kumpulaisen aloitteesta tuottamaan myös koulun omaa lehteä. Juhani Ahon koululehti ilmestyi huhtikuussa jo viidennen kerran.

– Nuoret kirjoittavat lehteen myös asioista, joista muuten olisi ehkä vaikea puhua.

Koulunuorisotyöntekijän työpanoksen molemmat näkevät tärkeänä.

– Oppilailla on kovia suorituspaineita ja heiltä odotetaan niin paljon, moni nuori voi todella huonosti ja tukea he todella tarvitsevat.

Jelpparin tärkein ominaisuus on kohdata nuoret sellaisina kuin he ovat.

– Tapa, jolla kohtaat nuoren, se juuri on tämän työn punainen lanka, Kumpulainen kiteyttää.

Iisalmen