Historia ulottuu 1600-luvulle KIRKONKYLÄSTÄ KIRKONSALMI

Asumisen vuosikymmenet Iisalmen Kirkonkylällä on liian suppea rajaus koko Kirkonkylän ajanjaksosta – vuosikymmenten sijasta pitäisi mieluummin puhua asumisen vuosisadoista, niin pitkä historia Iisalmen kirkonkylällä on.

Iisalmen pitäjä perustettiin vuonna 1627. Kuningas Kustaa II Aadolf oli jo kymmenkunta vuotta aiemmin määrännyt Viipurin piispaksi Olavi Elimauksen ja käskenyt tätä etsipään uusille kirjoille sopivia paikkoja.

Elimaeus määräsi, että Kuopion pitäjän pohjoisin osa on muodostettava omaksi Iisalmi-nimiseksi kirkkopitäjäksi.

Ensimmäinen kirkko tuolle mantereen puolelta matalahkolle, mutta vesistön puolelta korkealle kunnaalle nousi vuonna 1627 .

Palaneen ja sittemmin liian pieneksi rakennetun kirkon jälkeen järjestyksessään kolmas kirkko valmistui samalle mäelle vuonna 1779. Ja palvelee edelleen seurakuntalaisia.

Kirkonkylä on siis alun perin kuninkaallisen seurakunnan maita. Alueella asui seurakunnan maata viljelleitä torppareita, joita olivat muiden muassa Lindmanit, Bovellanit, Jauhiaiset ja Kastarit

Suomensodan aikaisessa kartassa nykyisen terveyskeskuksen kohdalle on piirretty yksi torppa, Vanhapiha. Pänninsaaren pohjoispään kohdalla ovat ilmeisesti Kettulan torppa ja lähempänä kirkkoa Peltolan ja Sirviön torpat. Se on sitä kirkonkylää, jonka ympärille rakentui Iisalmen maalaiskunnan keskus 1800-luvulla. Siellä, missä oli ihmisiä, oli myös palveluja. Vuoden 1920 pitäjänkartassa on jo selvä merkki kaupankäynnistä, sillä karttaan on merkitty Putkola. Sillä paikalla aloitti jo 1800-luvun lopulla toimintansa Kärkkäinen&Putkonen Oy:n kauppahuone, jolla oli maantien poskessa kaksi pienoista aittapuotia.

Tällaisena kirkonkylä säilyi sotiin saakka. Sotien jälkeen kirkonkyläläisten kauppa-asiat ja ruokaostok- set hoidettiin Kellbergin kaupalla ja 1960-luvulla oli Huttusen Ainon ja Paavon pitämä sekatavara- ja lihakauppa Huttusten päärakennuksen päädyssä, sitä jatkoi myöhemmin kauppias Pulkka Kaupunkiin päin kuljettaessa löytyivät Lihakunnan teurastamon omistamalla sekatavara- ja lihakauppa, joka sijaitsi teurastamon yläpuolella, likimain maalaiskunnan paloasemaa vastapäätä. Lisäksi nykyisen meijerinkadun kulmauksessa sijaitsi myös Laaksosen kauppa, jota Putkinotkoksi kutsuttiin.

Kirkonkylän aluetta alettiin rakentaa sotien jälkeen 1940-luvun lopulla. Valtakunnan asutusasianosaston päällikkönä toiminut Veikko Vennamo osoitti rajakarjalan siirtolaisille ja rintamamiehille rintamamiestontteja myös seurakunnalta lohkotuille maille.

Näin esimerkiksi rintamamiestalot alkoivat nousta Kirkonsalmentien päähän - ensimmäiset jo heti 1940-luvun lopulla.

Vuonna 1952 haluttiin kaupungin rakennussuunnitelmaa laajentaa, ja pian se kattoi koko Kirkonkylän alueen. Sen jälkeen taloja alkoi nousta lisää. 1950-luvun aikana edellisen jatkeeksi kohti kaupunkia nousi lisää rintamamiestaloja molemmin puolin Kirkonsalmentietä.

Vuonna 1958 astui voimaan rakennuslaki, joka poisti kaupunkien ja maalaiskuntien välillä olleet aikaisemman eroavaisuudet.

Sen jälkeen Kirkonsalmentien varrella olevat kerrostalot rakennettiin 1960-luvulla, samoin koko Kirkonsalmentien varsi 1960- ja 1970-luvuilla. 1980-luvulla Rantalan Pappilan itä- puolella olleet pellot kaavoitettiin ja rakennettiin.

1980-1990-luvujen vaihteessa kaupungin vuokrataloyhtiö Petterinkulma rakensi lisää kerrostaloja ja opiskelija-asuntoja Kirkonsalmentien alkupäähän.

Vuosituhannen lopulla Kirkonsalmen alue alkoi olla jo täyteen rakennettu. Siellä täällä on edelleen muutama tontti, lisäksi uudisrakentamista on edelleen noussut vanhojen rakennusten tilalle.

Vuosituhannen vaihteen jälkeen rakentaminen siirtyi vesistön vastarannalle, minne kaupunki kaavoitti Kirkonsalmen länsirannan alueen vuonna 2009.

Mutta olipa oma koti kummalla puolen salmea tahansa, kirkonkyläläiset ja kirkonsalmelaiset tietävät kyllä, mikä on Iisalmen paras paikka asua. Vaikka koulu on siirtynyt Mansikkaniemelle ja tontti annettu kaupalliseen käyttöön, on Kirkonsalmi säilyttänyt viehätyksensä asuinalueena. Oman erityispiirteensä alueelle antaa se, ett vaikka vuosikymmeniä on eletty useita, Iisalmen kirkonsalmella asuu edelleen niitä kirkonkylän lapsia, jotka asuvat edelleen lapsuutensa maisemissa. No, minnekäpä sitä kukaan kotoaan lähtisi. Varsinkin jos koti on niin hienolla alueella kuin Iisalmen Kirkonsalmi.

Teksti on osa Iisalmen Omakotiyhdistyksen Asumisen vuosikymmenet -videosarjan Kirkonsalmen videon käsikirjoitusta. Video valmistui syksyllä 2022.