Saukko hurmaa LAPSET JA AIKUISET

Iisalmen uuden uimahallin, Saukon lasten kahluualtaassa käy aurinkoisena kevätpäivänä iloinen vilske.

Sisarukset Mila, Mijo ja Minja polskivat yhdessä. Vettä suihkuavat hauskat koristeet houkuttelevat. Äiti Merita Javanainen seuraa pientensä touhuja vieressä.

– Olemme nyt tutustumassa Saukkoon ensimmäistä kertaa ja vaikuttaa kyllä tosi hienolta, Javanainen sanoo.

– On valoisaa ja avaraa ja pukuhuoneissakin hyvin tilaa.

Samaa sanoo Mari Eskelinen, joka on viereisessä matalassa opetusaltaassa lastensa Hugon ja Magnuksen kanssa.

Saukon valmistumista odotettiin perheessä jo innolla.

– Meillä on aina ollut tapana käydä lasten kanssa paljon uimassa ja aika monta kertaa lapset jo kyselivät, että joko sinne uuteen pääsee!

– Olimmekin sitten heti jo maaliskuun koeuinnissa mukana, Eskelinen kertoo.

Lapsille ehti vanhakin uimahalli tulla tutuksi, sillä molemmat kävivät siinä vauvauinnissa.

Eskelistä houkuttelee myös syksyllä käynnistyvät allasjumpat.

– Kuntosaliakin toivon pääseväni vielä käyttämään. Onhan tämä nyt todella hieno paikka ja iso parannus entiseen.

Lapsia ja nuoria asiakkaita uusista altaista houkuttavin on uusi hyppyallas. Hyppytornista voi hypätä kolmesta metristä tai ponnahduslaudalta metrin korkeudelta. – Hyppypaikat eivät vain voi ihan koko ajan olla vapaasti avoinna, kos-

Saukon uimahallirauha

Valvomossa ollaan tarkkana. Päivi Roivaisella ja Katja Huttusella on seurattavana nyt lähes tuplasti enemmän valvontakameroiden kuvia kuin entisessä uimahallissa.

Iisalmen uusi uimahalli Saukko n Valmistui keväällä 2023 ja avautui yleisölle 3.4.2023 n Kustannukset noin 14 miljoonaa euroa. n Kokonaispinta-ala 5000 neliötä. n Tavoitellaan noin 180 000 käyttäjää vuodessa. n Henkilökuntaa noin 10. n Yritykset: Kahvio ja fysioterapeutti. n Tiloissa myös liikuntapalvelujen toimisto ja hyvinvointi- ja osallisuuskoordinaattorin työpiste. n Valmistui keväällä 2023. n Allasosastossa: 6-ratainen kuntouintiallas, monitoimiallas, lasten opetusallas, hyppyallas, erillinen poreosasto ja pienten lasten kahluuallas. n Liikuntasali, kuntosali, kokoustilat. n Saunat: naisten ja miesten saunat, höyrysaunat, kaksi erillistä tilaussaunaa. ka tornia käytettäessä sitä käytettäessä valvojan on aina oltava paikalla, uinninohjaaja Katja Huttunen ja liikunnanohjaaja Päivi Roivainen kertovat.

Hyppyaltaan tilannetta seurataan ja sen mukaan toimitaan, miten valvonta pystytään järjestämään. Asiakkaat ovat tilanteen hyvin ymmärtäneet.

Jokainen halukas sinne kyllä varmasti uimahallikäynnillään hyp-

Iisalmen Saukko-uimahallissa jokaiselle on tilaa liikkua omana itsenään ja oman kehon tarpeisiin vastaten – saukkomaisella leikkisyydellä, uteliaisuudella ja liikkeessä pitävällä innostuksella. Lisäksi tässä laumassa kaikille annetaan ihmeen hyvät mahdollisuudet olla elämänsä kunnossa. Jotta kaikki voisivat nauttia liikunnan ilosta ja iloisista kohtaamisista, Saukko julistaa uimahallirauhan.

Saukon uimahallirauhan julistus n Meitä on kaikenkarvaisia tapauksia, kaikki ainutlaatuisia yksilöitä. Jaamme yhteisen kauniin reviirin, jossa kaikille on tilaa ja rauhaa temmeltää. n Lähestymme lajitovereita aina sympatialla ja kiltteydellä. n Tutkimme uteliaina ympäristöä työntämättä kuonoamme liian lähelle muita. Annamme lajitovereiden leikkiä arvostelematta heitä. n Suhtaudumme toisten kolhuihin ja kommelluksiin kunnioittavasti. Pidämme lajitovereita pinnalla kannustamalla heitä myös elämän ristiaallokossa. n Teemme sopivasti tuttavuutta, mutta emme nuuski muiden asioita. n Suljemme myös itsemme pehmoiseen halaukseen aina tarvittaessa. pimään pääsee, Roivainen sanoo. Allasosaston työntekijöille uusi, paljon entistä suurempi uimahalli on merkinnyt isoja muutoksia työympäristöön ja toimintatapoihin.

Vanhassa uimahallissa altaita oli neljä, nyt niitä on kuusi.

Samoja toimintoja kuin aiemminkin on myös uudessa, nyt vain omissa altaissaan, Huttunen kertoo. – Valvonnan kannalta tilanne on nyt paljon entistä parempi. Valvomo on nyt korkealla ja näkyvyys altaille on hyvä. Uutta tekniikkaakin on, kuten useampia valvontakameroita. Erilaiset altaat toivat uusia entistä monipuolisempia mahdollisuuksia myös ohjattujen tuntien järjestämiseen.

Uimahalliuudistus oli kaupungin suunnitelmissa jo yli vuosikymmenen ajan.

Alkuperäinen suunnitelma oli peruskorjata nykyinen halli. Kuntokartoituksessa selvisi kuitenkin, että korja- usaste olisi ollut korkea, peräti 89 prosenttia, joten uuden rakentaminen osoittautui mielekkäämmäksi.

Uuden suunnittelussa nähtiin yhtenä keskeisenä periaatteena esteettömyys ja siinä tehtiin yhteistyötä Iisalmen Vammaisneuvoston kanssa.

Uusi halli on energiatehokas ja käytössä on muun muassa aurinkosähköjärjestelmä.

Uimahallin katsotaan olevan tärkeä panostus asukkaiden fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin.

Sillä ajatellaan olevan merkittävä rooli koko alueen elinvoimaisuuden säilymisessä.

Uimahallin kävijämäärä on kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja Pekka Partasen mukaan asetettu 180 000 vuositasolle.

– Pääsiäislauantai oli uimahallihistorian ennätys. Kello 11– 18 oli yhteensä 1300 asiakasta, Partanen kertoo.

– Asiakkaat pääsevät tutustumaan ja nauttimaan kevään ja kesän aikana omatoimisesti uusista palveluista. Joitakin ohjattuja toimintoja käynnistetään loppukeväästä, mutta pääsääntöisesti ohjatut toiminnot käynnistetään syksyllä 2023.

Hallissa tehdään vielä kevään ja kesän aikana joitakin esille tulleita toiminnallisuuteen liittyviä parannuksia, joten joissakin palveluissa saattaa olla katkoksia.

– Uuden uimahallin merkitys alueen asukkaiden hyvinvointiin ja toimintakykyyn tulee olemaan merkittävä. Saukko tukee kaiken ikäisten ihmisten liikkumista ja sosiaalista kanssakäymistä, edistää terveyttä ja lisää sekä fyysistä että henkistä hyvinvointia.

Hallin investointi hyväksyttiinkin paljolti näillä perusteilla kuntarahoituksen myöntämän yhteiskunnallisen rahoituksen piiriin, Partanen kertoo.

Yhteiskunnallinen rahoitus

Iisalmen uuden uimahallin rakentamiselle myönnettiin yhteiskunnallista rahoitusta. Sitä voi saada investointihankkeille, joilla on positiivisia vaikutuksia ympäristöönsä ja yhteisölleen. Periaate on, että investoinnin tulee edistää yhdenvertaisuuden, yhteisöllisyyden, hyvinvoinnin tai alueen elinvoiman toteutumista. Rahoitettavien hankkeiden on kuuluttava johonkin Kuntarahoituksen yhteiskunnallisen rahoituksen viitekehyksen osa-alueista, joita ovat asuminen, hyvinvointi ja koulutus. Hankkeiden soveltuvuuden yhteiskunnallisen rahoituksen viitekehyksen ehtoihin arvioi puolueeton asiantuntijoista koostuva arviointiryhmä.