Liikunta ja kulttuuri tuovat

Hyvinvointia Iisalmelaisille

Kun kaupunginjohtajan perhe muutti kymmenisen vuotta sitten Oulusta Iisalmeen kaupungin liikunta- ja vapaa-aikapalvelujen monipuolisuus yllätti positiivisesti.

– Monenlaiseen harrastamiseen on Iisalmessa hyvät mahdollisuudet ja tilanne on vain parantunut, Jarmo Ronkainen sanoo.

Liikunta- ja kulttuuripalveluissa on saatu paljon aikaan. Mukana on kaupungin tukemana iso joukko seuroja ja järjestöjä.

Saukko-uimahalli valmistui keväällä ja kulttuurikeskuksen mittava remontti etenee.

Molemmat ovat isoja ja tärkeitä hyvinvointitekijöitä varsinkin nyt, kun kunnan rooli hyvinvointiuudistuksen myötä muuttuu. Investointiohjelmasta näkee, että asukkaiden tarpeet vauvasta vaariin on otettu huomioon.

Voi puhua hyvinvointi- ja viihtyvyyspalveluista, ja niillä on merkittävä rooli kaupungin pito- ja vetovoimatekijöinä, Ronkainen arvioi.

Keväällä julkaistu Kuntaliiton taloustutkimus kertoo, että Iisalmessa viihdytään. Sen mukaan noin 80 prosenttia iisalmelaisista kokee yhteisöllisyyttä. Olosuhteisiin ollaan suht tyytyväisiä.

Sivistys- ja hyvinvointilautakunnan puheenjohtaja Tiina-Liisa Liukkosen mukaan kaupungissa on myös onnistuttu säilyttämään tasapaino kulttuurin ja liikunnan välillä. Molempiin on satsattu.

Väen väheneminen tuo haasteensa siihen, miten nykyinen taso saadaan pysymään.

On etsittävä keinot, jotta yhä useampi osallistuisi tarjolla oleviin palveluihin ihan päiväkoti-ikäisistä alkaen.

Iisalmea voi Liukkosen mukaan hyvin tituleerata koulukaupungiksi. Opetustunteja on lakisääteistäkin runsaammin.

– Korona-aika osoitti, että digivalmiudet ovat hyvät. Tämä voisi olla vahvuustekijä tulevaisuudessa, Liukkonen arvioi.

Monikansallisuuden lisääntyessä opetuksen järjestäminen muillakin kielillä on Liukkosen mukaan oma haasteensa.

Sivistys- ja hyvinvointitoimialan toimialajohtaja Kirsi-Tiina Ikonen kiittää Iisalmessa käyttöön otettua koululaisten IHME -harrastamisen mallia.

– Se antaa jokaiselle lapselle hyvät harrastamisen mahdollisuudet, Ikonen sanoo.

– Yhteistyö harrastusten toteut- tamisessa yhdistysten kanssa toimii meillä hyvin ja se on huomioitu kansallisellakin tasolla.

Yhdistykset ja seurat saavat kaupungilta korvausta ja kaupunki puolestaan laadukkaita, asiantuntevia palveluita. Ollaan win-win -tilanteessa.

Myös Elämäni kunnossa -konsepti on Ikosen mukaan hyvä malli, jossa rakennetaan uusiakin toimintatapoja yhdistäen liikuntaa ja kulttuuria.

Koulut luovat hyvinvointia monella tavalla, myös uusina liikunta-alueina ja kokoontumistiloina.

– Uudet koulut vankistavat entisestään asukkaiden kokemaa yhteisöllisyyttä.

Kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja Pekka Partanen sanoo Iisalmen panostuksen kulttuuriin ja liikuntaan kestävän hyvin myös valtakunnallisen vertailun.

– Kaupunki saa valtiolta hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen noin 400 000 euroa, mikä on valtakunnallisesti keskimääräistä enemmän suhteessa asukaslukuun, Partanen avaa.

Kunnan roolin vahvistumiseen hyvinvoinnin edistäjänä varauduttiin perustamalla muun muassa uusi hyvinvointi- ja osallisuuskoordinaattorin toimi. Hänen tehtävänään on huolehtia muun muassa siitä, että yhteistyö hyvinvointialueen ja alueen järjestöjen kanssa toimii.

Myös viime syksynä tehty päätös siirtää järjestöjen avustukset kaupunginhallitukselta sivistys- ja hyvinvointilautakunnan päätettäviksi saa kiitosta.

– Muutos oli tarpeen, sillä nyt kentän kokonaisuus nähdään selkeämmin, Partanen sanoo.

Osa avustuksista jaetaan nyt myös sopimuspohjaisina ja vastikkeellisina, mikä tuo toiminnoille jatkuvuutta.

– Toimijoita on, kaiken kaikkiaan lautakunnalla on tänä vuonna käsiteltävänään yli sata avustushakemusta, Partanen kertoo.

Kehittämissuunnitelmat, kuten hiljan valmistunut Iisalmen liikuntaolosuhteiden kehittämissuunnitelma ja Ylä-Savon kävelynja pyöräilyn kehittämisohjelma luovat hyvää pohjaa jatkaa eteenpäin.

– Lasten määrän vähetessä on jatkossa suunnattava entistä tiiviimmin alueelliseen, kuntarajat ylittävään toimintaan, Partanen arvioi

Järjestöjen ja seurojen vireä toiminta on myös kulttuurin vahvuus. Kolmannen sektorin toimivuudesta on pidettävä väkimäärän vähetessä erityisen hyvä huoli, kulttuuripalvelupäällikkö Sanna Marin sanoo.

– Kuntien on oltava tukena, että yhteistyö jatkuu ja tiivistyy.

Marin näkee, että entistä enemmän on kehitettävä pop up -tyyppisiä tapoja luoda uutta.

– Eritoten nuoret toimivat mieluummin siten kuin sitoutumalla perinteisiin yhdistyksiin.

Kulttuurikeskus on talo, jonka seinien sisälle mahtuu paljon.

– Sen olemassaololla on valtava merkitys. Remontin myötä on luvassa kulttuurikeskuksen uusi tuleminen, Marin visioi.

Hän iloitsee myös julkisen taiteen kehityksestä.

– Kaupungissa on tehty merkittäviä satsauksia muun muassa prosenttitaiteen avulla.

Kulttuurikasvatuksella on tärkeä sijansa hyvinvoinnin kivijalkana. Iisalmessa on parhaillaan menossa sekä varhaiskasvatuksen että perusopetuksen kulttuurikasvatussuunnitelmien päivitys. – Niiden avulla jokainen iisalmelainen lapsi saa mahdollisuuksia tutustua kulttuuriin ja kokea taide-elämyksiä, Marin sanoo.

Koivukujabiennaali on Marinin mukaan hieno esimerkki siitä, miten taide-elämykset voidaan tuoda lähelle asukkaita ja helposti kohdattaviksi.

Tänä kesänä on kaupungin järjestämän Koivukujabiennaalin vuoro ja esillä tulee olemaan ammattilaistaiteilijoiden teoksia.

Harrastajien järjestämä Taide kuuluu kaikille -näyttely koivukujalle on vuorossa seuraavana vuonna, jos järjestäjätaho löytyy.