Pahikset piilossa

teksti Meri Rova

KUVAT: SHUTTERSTOCK Suomalaiset saavat ruokavaliostaan yhä liikaa suolaa, sokeria ja kovaa eli tyydyttynyttä rasvaa. Piilosuolasta, piilorasvasta ja piilosokerista puhutaan silloin, kun näitä ainesosia ei pysty havaitsemaan elintarvikkeista paljain silmin. Mitä nämä piilopahikset oikein ovat ja miten ne vaikuttavat terveyteemme?

Suolaa, suolaa, vähemmän suolaa

Tiesitkö, että jopa yhdeksällä kymmenestä suomalaisesta aikuisesta suolan saanti ylittää suositukset? Miehet saavat suolaa keskimäärin 9,5 grammaa vuorokaudessa ja naiset 6,9 grammaa, kun suositus on alle viisi grammaa, siis teelusikallinen.

Ruokasuolassa eli natriumkloridissa oleva natrium on elimistölle välttämätön aine, jota tarvitaan nestetasapainon säätelyyn ja lihasten ja hermoston normaaliin toimintaan. Liika natrium kuitenkin rasittaa elimistöä ja nostaa verenpainetta. Kohonnut verenpaine puolestaan lisää sydänsairauksia ja nostaa aivohalvauksen riskiä. Korkealla verenpaineella on yhteys myös muistisairauksiin. Sen vuoksi suolan saantiin kannattaa kiinnittää huomiota.

Keskimäärin kolmannes saamastamme suolasta kertyy makkaroista ja leikkeleistä ja toinen kolmannes leivästä ja viljatuotteista. Lisäksi piilosuolaa löytyy monista juustoista, liemivalmisteista, maustekastikkeista ja suolaisista naposteltavista.

Tarkkaan etsimällä kaupoista löytyy kuitenkin myös vähäsuolaisia vaihtoehtoja. Ruoanlaitossa osan suolasta voi korvata muilla mausteilla, kuten pippureilla ja yrteillä. Suola onkin pitkälti tottumuskysymys, sillä vähäsuolaiseen ruokaan sopeutuu noin parissa viikossa.

Sokerin määrä voi yllättää

Siinä missä varsinkin miehet syövät liikaa suolaa, näyttää sokeri maistuvan etenkin naisille. Naisista jopa kolmasosa saa liikaa lisättyä sokeria, miehistä viidennes. Keskimäärin ruokavaliostamme löytyy sokeria (sakkaroosia) 40 grammaa eli noin puoli desiä päivässä.

Lisättyä sokeria piilee esimerkiksi makeisissa ja kekseissä, hilloissa, sokeroiduissa juomissa ja maustetuissa jogurteissa ja rahkoissa.

Piilosokeri reikiinnyttää hampaita samalla tavalla kuin näkyväkin sokeri. Sokeri sisältää myös kohtuullisen paljon energiaa, eli se lihottaa. Lihominen puolestaan lisää riskiä lukemattomille muille sairauksille, kuten diabetekselle ja sydän- ja verisuonisairauksille.

Hedelmissä, marjoissa ja kasviksissa oleva luontainen sokeri on monella tapaa terveellisempää kuin

TERVEYSVERO TUKEMAAN KANSANTERVEYTTÄ

Sosiaali ja terveysalan järjestöt ovat jo pitkään ajaneet terveysveron käyttöönottoa Suomessa. Terveysverolla tarkoitetaan sitä, että elintarvikkeita verotettaisiin niiden terveellisyyden mukaan. Raskaimmin vero iskisi epäterveellisiin tuotteisiin, joissa on liikaa sokeria, suolaa tai kovaa rasvaa. Sen sijaan kasvikset, hedelmät ja vihannekset olisivat verottomia.

Asiassa päästiin pieni askel eteenpäin, kun hallitus päätti tämän syksyn budjettineuvotteluissaan muokata nykyistä virvoitusjuomaveroa terveysperusteiseen suuntaan. Muutosten on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2023. Tarkoitus on, että vaiheittain valmistellaan veromalli, joka koskisi myös muita tuoteryhmiä. Terveysvero siis etenee, vaikkakin hyvin hitaasti.

Toteutuessaan terveysvero olisi hyvä keino vaikuttaa ihmisten ostokäyttäytymiseen, minkä lisäksi se kannustaisi tuottajia ja teollisuutta valmistamaan entistä terveellisempiä elintarvikkeita. Pitkällä tähtäimellä terveysverolla olisi positiivisia vaikutuksia meidän kaikkien terveyteen.

Lue lisää: soste.fi/terveysvero/

Lisää tietoa sydänmerkistä löydät osoitteesta sydanmerkki.fi

lisätty sokeri, eikä sitä ole syytä vältellä. Päinvastoin silloin oheistuotteena saa monia hyödyllisiä vitamiineja, hivenaineita ja kuitua.

Kovaa rasvaa kekseissä

Elintarvikkeissa oleva piilorasva on pääosin kovaa rasvaa. Eniten kovaa piilorasvaa saamme liharuoista, maito- ja lihavalmisteista sekä suolaisista ja makeista leivonnaisista. Esimerkiksi keksit voivat sisältää yllättävän paljon kovaa rasvaa.

Omassa arjessa kovan rasvan saantia voi vähentää vaihtamalla maidot, juustot ja leikkeleet vähärasvaisiin ja käyttämällä kermaa ja voita vain harvoin. Viinerin tai pasteijan sijaan kannattaa valita perinteinen pulla ja keksin tilalle pähkinöitä tai hedelmä.

Pehmeät rasvat hellivät verisuonia ja edistävät sydänterveyttä. Niitä saat napsimalla päivittäin erilaisia pähkinöitä ja siemeniä, syömällä pari kertaa viikossa rasvaista kalaa ja vaikkapa avokadoa. Leivän päälle kannattaa valita pehmeä kasvirasvalevite ja ruoanlaittoon ja salaatin joukkoon esimerkiksi rypsiöljyä.

Sydänmerkki kertoo paremmasta valinnasta

Sillä, mitä poimimme ostoskärryihin, voi olla yllättävän suuri vaikutus terveyteemme. Kiireisen ruokakori täyttyy helposti valmisruokapakkauksista ja erilaisista välipalatuotteista, eikä tuoteselosteiden tutkiminen välttämättä houkuta nälkäisenä.

Onneksi on olemassa Sydänmerkki. Se auttaa tavallista kuluttajaa tekemään terveellisempiä valintoja. Merkin voi löytää ruokapakkausten kyljestä. Sydänmerkin voivat saada tuotteet, joissa rasvan laatu on hyvää eli pehmeää, ja suolan sekä sokerin määrä on maltillinen. Myös kuidun määrällä on merkitystä.

Mille tahansa tuotteelle ei sydänmerkkiä myönnetä. Kriteerit perustuvat tutkittuun ravitsemustietoon. Puolueeton asiantuntijaryhmä kehittää kriteereitä jatkuvasti tieteen ja ruokavalikoiman kehittyessä. Tiesitkö, että Sydänmerkki on EU:ssa rekisteröity ravitsemusväite ja ainoa symboli Suomessa, joka kertoo tuotteen ravitsemuksellisesta laadusta?

Meri Rova työskentelee tiedeviestinnän asiantuntijana Oulun yliopistossa. Hänellä on myös terveydenhoitajan koulutus ja hän on väitellyt lääketieteellisestä tiedekunnasta tohtoriksi vuonna 2005.