4
HIMA 1 | 2022
Ajassa
MIKÄ ON PARASTA HELSINGISSÄ?
Meri on parasta Helsingissä ”HELSINGISSÄ PARASTA ON MERI ,
jonka rannoilla olen viettänyt vuorotteluvapaalla ollessani paljon aikaa auringon laskuja ja nousuja ihastellen, lukien, torkkuen ja eväitä syöden. Kaupunkipyörät ovat oman polkupyörän ja joukkoliikenteen
l isäksi mainio tapa liikkua ja löytää ”uusia” paikkoja Helsingistä. Helsinki on rakas kotikaupunkini, vaikka juureni ovat syvällä Kotkassa, josta muutin Helsinkiin 36 vuotta sitten.” Silja Muuri-Möykky, Hekan asukas
KUVA ISTOCK
koululainen pärjää jo itsenäisemmin. Jokaisella perheellä on kuitenkin omat sääntönsä ja tarpeensa, Kiuru sanoo. Moni rajoittaa mielellään lapsen somekäyttöä joko ruutuaikaa rajoittamalla tai erilaisten estosovellusten avulla. Selkeää ohjetta siihen, mikä on lapselle sopiva määrä somen käyttöä ei kuitenkaan ole. – Jos ruutuaikaa on kokonaisuudessaan liikaa, se voi ilmetä ärtyneisyytenä tai unettomuutena. Tällöin kannattaa pohtia, olisiko digilaitteiden ja somen käyttöä syytä rajata sivuun esimerkiksi illan viimeisiksi tunneiksi, Kiuru sanoo. Pi Mäkilä
Ruutuaika kuriin? •
Turvallisesti somessa ja muut sosiaalisen median sovellukset kuuluvat erottamattomasti monen lapsen arkeen. Tai jos eivät kuulu, viimeistään alakouluiässä ne ovat tuttuja vähintäänkin osalle luokkakavereista. Kun ”kaikki muutkin” kaverit tuntuvat olevan somessa, houkutus liittyä joukkoon voi olla suuri. Vaikka sosiaalisessa mediassa p iilee vaaran paikkoja, ei somea kannata pelätä. Mannerheimin Lastensuojeluliiton mediakasvatuksen asiantuntijan Inka Kiurun mukaan aiheesta kannattaa keskustella lapsen kanssa ikätasoisesti ja lapsen toiveita kuunnellen. – Sosiaalisen median käytön opettelu on vähän kuin pyörällä ajamisen opettelua. Aluksi vierelle tarvitaan apupyörät ja aikuinen, joka auttaa tarvittaessa takaisin pystyyn. Hyvä kesTIKTOK, SNAPCHAT, INSTAGRAM
kusteluyhteys on kaiken A ja O. Kun se on kunnossa, lapsen on helpompi ottaa puheeksi, jos hän törmää somessa johonkin pelottavaan tai hämmentävään, Kiuru sanoo.
katsoa, miltä someprofiili näyttää muille käyttäjille. Samalla on hyvä kerrata, ettei vieraisiin ihmisiin kannata luottaa liian helposti, eikä yksityisiä asioita kannata jakaa.
ENNEN SOMEKÄYTÖN ALOITTAMISTA on syytä
KIURU KEHOTTAA NOSTAMAAN
sopia yhdessä pelisäännöt. Lapsen kanssa kannattaa sopia tarkkaan mitä sovelluksia käytetään ja mihin tarkoitukseen ne sopivat. – Lisäksi on hyvä muistuttaa, että somessa pätevät samat kaveritaidot kuin reaalimaailmassakin. Somessakaan ei saa kiusata, ja aikuiselle kannattaa kertoa, jos jokin asia harmittaa tai ahdistaa, Kiuru lisää. Pelisääntöjen lisäksi on hyvä muistuttaa lasta siitä, mitä sosiaaliseen mediaan kannattaa laittaa. – Lapsen kanssa voi vaikka y hdessä
esiin myös sosiaalisen median positiivisia puolia. – Sosiaalinen media on k uitenkin lapsille ensisijaisesti kiva paikka, jossa voi pitää yhteyttä kavereihin. Keskusteluyhteys vanhempien ja lapsen välillä pysyy usein helpommin auki, kun asioista puhuu positiiviseen sävyyn. Kiuru huomauttaa, että sosiaalisen median käyttöä kannattaa ajatella paitsi ikätasoisesti myös oman perheen sääntöjen mukaan. – Alakoululainen voi tarvita somen kanssa paljonkin aikuisen tukea, ylä-
•
•
•
Lapsen päivittäistä ruutuaikaa voi rajata erilaisilla sovelluksilla, joiden mahdollisuudet riippuvat laitteesta ja sen käyttöjärjestelmästä. Osassa laitteista on valmiit toiminnot ruutuajan rajaamiseen. Tällöin riittää, että rajoitukset kytketään päälle. Jos valmiita rajoituksia ei ole, kännykkään voi ladata erillisen ruutuaikasovelluksen. Ruutuaikaa ja sosiaalisen median sovellusten käyttöä rajoittavat sovellukset voivat olla hyvä työkalu silloin, kun lapsi vasta opettelee digitaitoja. Vanhemman kannattaa kuitenkin muistaa, että lapset oppivat kiertämään rajoituksia, ja someen voi päästä myös esimerkiksi kaverin kännykkää käyttämällä. Ruutuaikaa tärkeämpää on seurata, että lapsen päivään mahtuu muita lapsen kehitystä tukevia asioita, kuten unta, ulkoilua, liikuntaa ja käsillä tekemistä.
