Ajassa

MIKÄ ON PARASTA HELSINGISSÄ?

Meri on parasta Helsingissä

”HELSINGISSÄ PARASTA ON MERI, jonka rannoilla olen viettänyt vuorotteluvapaalla ollessani paljon aikaa auringon laskuja ja nousuja ihastellen, lukien, torkkuen ja eväitä syöden. Kaupunkipyörät ovat oman polkupyörän ja joukkoliikenteen lisäksi mainio tapa liikkua ja löytää ”uusia” paikkoja Helsingistä. Helsinki on rakas kotikaupunkini, vaikka juureni ovat syvällä Kotkassa, josta muutin Helsinkiin 36 vuotta sitten.”

Silja Muuri-Möykky, Hekan asukas

KUVA ISTOCK

Turvallisesti somessa

TIKTOK, SNAPCHAT, INSTAGRAM ja muut sosiaalisen median sovellukset kuuluvat erottamattomasti monen lapsen arkeen. Tai jos eivät kuulu, viimeistään alakouluiässä ne ovat tuttuja vähintäänkin osalle luokkakavereista. Kun ”kaikki muutkin” kaverit tuntuvat olevan somessa, houkutus liittyä joukkoon voi olla suuri.

Vaikka sosiaalisessa mediassa piilee vaaran paikkoja, ei somea kannata pelätä. Mannerheimin Lastensuojeluliiton mediakasvatuksen asiantuntijan Inka Kiurun mukaan aiheesta kannattaa keskustella lapsen kanssa ikätasoisesti ja lapsen toiveita kuunnellen. – Sosiaalisen median käytön opettelu on vähän kuin pyörällä ajamisen opettelua. Aluksi vierelle tarvitaan apupyörät ja aikuinen, joka auttaa tarvittaessa takaisin pystyyn. Hyvä keskusteluyhteys on kaiken A ja O. Kun se on kunnossa, lapsen on helpompi ottaa puheeksi, jos hän törmää somessa johonkin pelottavaan tai hämmentävään, Kiuru sanoo.

ENNEN SOMEKÄYTÖN ALOITTAMISTA on syytä sopia yhdessä pelisäännöt. Lapsen kanssa kannattaa sopia tarkkaan mitä sovelluksia käytetään ja mihin tarkoitukseen ne sopivat. – Lisäksi on hyvä muistuttaa, että somessa pätevät samat kaveritaidot kuin reaalimaailmassakin. Somessakaan ei saa kiusata, ja aikuiselle kannattaa kertoa, jos jokin asia harmittaa tai ahdistaa, Kiuru lisää.

Pelisääntöjen lisäksi on hyvä muistuttaa lasta siitä, mitä sosiaaliseen mediaan kannattaa laittaa. – Lapsen kanssa voi vaikka yhdessä katsoa, miltä someprofiili näyttää muille käyttäjille. Samalla on hyvä kerrata, ettei vieraisiin ihmisiin kannata luottaa liian helposti, eikä yksityisiä asioita kannata jakaa.

KIURU KEHOTTAA NOSTAMAAN esiin myös sosiaalisen median positiivisia puolia. – Sosiaalinen media on kuitenkin lapsille ensisijaisesti kiva paikka, jossa voi pitää yhteyttä kavereihin. Keskusteluyhteys vanhempien ja lapsen välillä pysyy usein helpommin auki, kun asioista puhuu positiiviseen sävyyn.

Kiuru huomauttaa, että sosiaalisen median käyttöä kannattaa ajatella paitsi ikätasoisesti myös oman perheen sääntöjen mukaan. – Alakoululainen voi tarvita somen kanssa paljonkin aikuisen tukea, yläkoululainen pärjää jo itsenäisemmin. Jokaisella perheellä on kuitenkin omat sääntönsä ja tarpeensa, Kiuru sanoo.

Moni rajoittaa mielellään lapsen somekäyttöä joko ruutuaikaa rajoittamalla tai erilaisten estosovellusten avulla. Selkeää ohjetta siihen, mikä on lapselle sopiva määrä somen käyttöä ei kuitenkaan ole. – Jos ruutuaikaa on kokonaisuudessaan liikaa, se voi ilmetä ärtyneisyytenä tai unettomuutena. Tällöin kannattaa pohtia, olisiko digilaitteiden ja somen käyttöä syytä rajata sivuun esimerkiksi illan viimeisiksi tunneiksi, Kiuru sanoo.

Pi Mäkilä

Ruutuaika kuriin?

• Lapsen päivittäistä ruutuaikaa voi rajata erilaisilla sovelluksilla, joiden mahdollisuudet riippuvat laitteesta ja sen käyttöjärjestelmästä. • Osassa laitteista on valmiit toiminnot ruutuajan rajaamiseen.

Tällöin riittää, että rajoitukset kytketään päälle. Jos valmiita rajoituksia ei ole, kännykkään voi ladata erillisen ruutuaikasovelluksen. • Ruutuaikaa ja sosiaalisen median sovellusten käyttöä rajoittavat sovellukset voivat olla hyvä työkalu silloin, kun lapsi vasta opettelee digitaitoja. Vanhemman kannattaa kuitenkin muistaa, että lapset oppivat kiertämään rajoituksia, ja someen voi päästä myös esimerkiksi kaverin kännykkää käyttämällä. • Ruutuaikaa tärkeämpää on seurata, että lapsen päivään mahtuu muita lapsen kehitystä tukevia asioita, kuten unta, ulkoilua, liikuntaa ja käsillä tekemistä.

RITVA MANNERMAA / HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO

LÄHIÖSSÄ TAPAHTUU

KUVA CLAIRE PARSONS, LILLA SVANSJÖN STADI SILLOIN

Pääsiäisnoitia Herttoniemessä

VIRVON VARVON TUOREEKS terveeks! Pieniä pääsiäisnoitia virvontaretkellä Herttoniemen Hiihtomäentiellä huhtikuussa vuonna 1991.

SLANGIKOULU

FLYTTIS = MUUTTO

Mun pitää hyyraa paku ens viikolla flyttistä varten. Minun pitää vuokrata pakettiauto ensi viikolla muuttoa varten.

KUVA HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO

Hurraa!festivaali kutsuu

LAPSILLE JA NUORILLE suunnattu esittävän taiteen festivaali Hurraa! levittäytyy ympäri kaupunkia 12.–20.3. Ohjelmassa on korkealaatuisia kotimaisia ja kansainvälisiä esityksiä pääkaupunkiseudun kulttuuritaloissa. Esitysten liput maksavat kuusi euroa.

Lue lisää: www.hurraa.org

KUVA EEVA RISTA / HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO

1960–1970lukujen Vuosaari

AIKA KUVIA -NÄYTTELY kertoo kuvin Vuosaaren omaleimaisen lähiöelämän synnystä. 1960–1970-lukujen kuvissa näkyy kyseisen ajan esikaupunkielämän keskeneräisyys ja viimeistelemättömyys, jonka keskellä ihmisistä välittyy ilo ja ylpeys omasta uudesta lähiöstä. Näyttelyyn on vapaa pääsy.

Lue lisää: www.vuotalo.fi > tapahtumat

1910-luvulla Pasilassa asuttiin puutaloissa. Kuvassa etualalla Maistraatinkadun ja Martankadun risteys.

PASILAN HISTORIA

Maaseudusta liikenteen solmukohdaksi

MONI TUNTEE NYKY-PASILAN vilkkaasta juna-asemastaan ja Yleisradion linkkitornista. 1800-luvun alussa alueella oli kuitenkin vain kaksi maatilaa, Fredriksberg ja Böhle.

Suomessa elettiin 1800-luvun jälkipuoliskolla teollistumisen aikaa. Fredriksbergin tilan halki rakennettiin Hämeenlinnaan johtava rautatie, joka avattiin liikenteelle vuonna 1862. Junarata ja teollistumista seurannut kaupungistuminen toivat yhä enemmän ihmisiä töihin Helsinkiin, ja alueesta muodostui hiljalleen Helsingin esikaupunki, nykyinen Pasilan kaupunginosa. enimmäkseen työläisiä. Vuosien saatossa puutalot kuitenkin rapistuivat, ja 1970- ja 80-luvuille tultaessa ne päätettiin purkaa uudenaikaisten kerros- ja toimitilojen tieltä. Samoihin aikoihin alettiin rakentaa myös Itä-Pasilan betonielementtitaloja. Pasilan vanhoista rakennuksista ovat jäljellä esimerkiksi vanha asemarakennus sekä junaradan vieressä sijaitseva, Toralinnana tunnettu tiilikasarmi. – Kaupunginmuseon kulttuuriympäristönäkökulmasta sekä Länsi- että Itä-Pasila ovat merkittäviä helsinkiläisiä kulttuuriympäristöjä, joiden arvot tulisi huomioida aluetta kehitettäessä. Visiomme on, että rakennussuojelun avulla voisimme säilyttää jälkiä kaikista kaupungin historian vaiheista, myös modernista kaupungista, kertoo Helsingin kaupunginmuseon kulttuuriympäristötiimin arkkitehti Mikko Lindqvist.

TÄLLÄ HETKELLÄ PASILAA rakennetaan ja kunnostetaan voimakkaasti. Esimerkiksi vuonna 2019 Pasilan aseman kupeeseen valmistunut kauppakeskus Tripla on liiketilojen määrällä mitattuna Pohjoismaiden suurin. Vuoteen 2040 mennessä Pasilan arvioidaan olevan noin 30 000 asukkaan ja 50 000 työpaikan kaupunginosa.