KAVI vuosikertomus 2022

KAVI VUOSIKERTOMUS 2022

MUUTOSTEN VUOSI 2022

VUOTTA 2022 LEIMASIVAT vielä alkuun koronapoikkeusajan rajoitukset, mutta vuoden mittaan niistä voitiin luopua. Koronarajoitusten aikaan Kansallisen audiovisuaalisen instituutin digitaalisten palvelujen merkitys kasvoi. Elonet ja verkkokirjaston sähköiset julkaisut palvelevat ajasta ja paikasta riippumattomasti. Elokuvapolku lisää puolestaan elokuvakasvatuksen saavutettavuutta valtakunnallisesti.

Vuoden kohokohdat liittyvät hyviin tuloksiin kaikilla tulosalueilla. Erityisesti ilahduttaa se, miten KAVI saattoi elokuvien esitystoiminnan, arkistopalvelujen, erikoiskirjaston ja tapahtumien osalta palata normaaliin. Loppuvuotta

kohti myös esimerkiksi Kino Reginan katsojamäärät palasivat lähelle aiempien vuosien tasoa. Mediakasvatuksen teemaviikot, Mediataitoviikko ja Peliviikko, tavoittivat runsaasti osallistujia. Mediakasvatusyksikön vuoden teema oli inklusiivisuus ja siihen liittyen julkaistiin yhdessä Cuporen kanssa selvitys inklusiivisesta mediakasvatuksesta.

Vuosi 2022 jää historiaan turvallisuutta ja vakautta horjuttaneiden tapahtumien vuotena. Venäjän hyökkäys Ukrainaan toi sodan Euroopan rajojen sisälle. Sota vaikutti myös Kansallisen audiovisuaalisen instituutin toimintaan, erityisesti kansainväliseen yhteistyöhön. KAVI järjesti tuenosoituksena solidaarisuusnäytöksen Ukrainalle Kino Reginassa.

Vaikea, haastava aika korostaa, miten tärkeää työtä KAVI tekee yhdessä muiden sivistyshallinnon organisaatioiden sekä sidosryhmien kanssa. Kulttuuri ja kulttuuriperintö kuuluvat kaikille. Vahvistamalla osallisuutta kulttuuriin ja kriittistä medialukutaitoa tuemme hyvän elämän edellytyksiä, yhdenvertaisuutta, demokratiaa ja koko yhteiskunnan resilienssiä.

Opetus- ja kulttuuriministeriön koko toimialan virastoja kattava konsernin kehittämishanke jätti loppuraporttinsa lokakuussa. Muutosohjelmassa KAVI ja

Taiteen edistämiskeskus (Taike) ehdotettiin yhdistettäväksi kansalliseksi Luova Suomi -virastoksi. Kumpikaan organisaatio ei nähnyt liitosta tarkoituksenmukaisena ilman Suomen elokuvasäätiötä, joka puolestaan ei pitänyt sitä omalla kohdallaan mahdollisena. Nähtäväksi jää, miten muutosohjelma etenee uudella hallituskaudella.

Vuoteen sisältyi iso muutos KAVIn johdossa, kun viraston pitkäaikainen johtaja Matti Lukkarila jäi eläkkeelle syksyllä. 29 vuotta viraston johtajana toiminut elokuvatutkija ja -asiantuntija laati lahjana elokuvien ystäville nimikkosarjan lempielokuvistaan Kino Reginan ohjelmistoon.

Aloitin itse KAVIn johtajana marraskuun alussa, joten siinä vaiheessa merkittävä osa vuoden tuloksista ja tavoitteista oli luonnollisesti jo saavutettu. Haluan omalta osaltani kiittää henkilökuntaa asiantuntevasta ja sitoutuneesta työstä näi-

den päämäärien saavuttamiseksi. Lämpimät kiitokset Matti Lukkarilalle. Kiitos tuesta ja yhteistyöstä myös sidosryhmiä edustavalle neuvottelukunnalle, jonka nelivuotiskausi päättyi joulukuussa. Uusi neuvottelukunta on asetettu toimimaan KAVIn rinnalla vuosina 2023–2025.

Riitta Vanhatalo Johtaja

KAVI JÄRJESTI 7.3. TUKINÄYTÖKSEN SOTAA KÄYVÄN UKRAINAN HYVÄKSI. NÄYTÖKSEN ALUSSA

YLEISÖ OHJASI PÄÄSYLIPPUKULUNSA SPR:N KATASTROFIRAHASTOON. ELOKUVANA NÄHTIIN

UKRAINAN SUUREN NÄLÄNHÄDÄN VUOSIIN SIJOITTUVA MR. JONES (2019). KUVA: TYTTI TOIMI.

ELOKUVA-ARKISTOINTI JA DIGITOINTI

ARKISTOTYÖN VUODEN 2022 tärkeimpiä tehtäviä olivat Museoviraston kokoelma- ja konservointikeskus Mastolaan muuttaneen oheiskokoelman järjestäminen ja asiakaspalvelutyö. Suoratoistopalvelu Elonetin sisällöntuotanto ja ylläpitotehtävät kuuluivat myös keskeisesti kokoelmien arkeen. Digitaalisten palveluiden työtä vaikeutti paitsi henkilöstön puute myös laitteiston vanheneminen, mikä aiheuttaa vakavan uhan digitointitoiminnan jatkuvuudelle. Laitekannan jatkuva ylläpito on yksikön toiminnan avainhaaste.

Kotimaisen elokuvakokoelman digitoinnissa keskityttiin pääasiassa Suomen Filmiteollisuuden studiokauden elokuviin. Osa digitoiduista elokuvista valikoitui Helsingin kaupungin museon Hakasalmen huvilan Rikoksen ja rakkauden kaduilla -näyttelyä varten. Elonet-julkaisujen joukossa oli myös muutama todellinen harvinaisuus kuten Viljo Lampelan Yhdysvalloissa 1960-luvun alussa ohjaama dokumenttielokuva The American Indian Speaks. Julkaisulupa saatiin myös Aarne Kivimäen ohjaamaan ja käsikirjoittamaan farssiin Kaksi kivaa kaveria (1944), kiitos Enok Raivosen perikunnan. Muutamia jo aiemmin digitoituja elokuvia otettiin uuteen käsittelyyn. Muun muassa Valentin Vaalan vuoden 1958 Nuori mylläri skannattiin, restauroitiin ja värimääriteltiin uudelleen.

Digitaalisten palvelujen toimintaa esiteltiin FIAF-arkistojen kansainvälisessä vuosikokouksessa Budapestissa, missä kongressin yhtenä teemana oli digitointi

ja jakelu. KAVIn digitointiprosessia ja kokoelmien avaamista verkkopalveluissa esiteltiin innokkaalle ja asiantuntevalle yleisölle.

Elokuvafestivaalit ja -tapahtumat työllistivät kokoelmia jälleen koronarajoitusten poistuttua. Elokuvia lainattiin mm. Turun Suomalaisen elokuvan festivaalille ja Tampere Film Festivalille, jonne kokoelmayksikkö kokosi kaksi Arkiston aarteet -näytöstä yhteistyössä radio- ja televisioarkiston kanssa.

VILJO LAMPELAN YHDYSVALLOISSA TEKEMÄ THE AMERICAN INDIAN SPEAKS LUKEUTUU ELONETIN TODELLISIIN HARVINAISUUKSIIN.

Elokuvatalletukset olivat lähes täysin digitaalisia, ainoastaan lyhytelokuvista saatiin perinteisiä filmikopioita. Talletuksia tuli hieman enemmän kuin aiempina vuosina (51 kpl). Lakisääteisistä talletuksista saatiin digitaalisina kopioina kokoelmiin 85 %, mikä on hyvä tulos.

Elokuvien digitointi jatkui lähes häiriöttä koko vuoden. Konservaattorit valmistelivat elokuvia digitointeihin entiseen tahtiin, ja jälkityöt onnistuivat digitaalisten palveluiden yksikössä etätöinä. Myös tarkastuskatselut verkkolevitysversioiden osalta hoidettiin verkon kautta. Filmipalveluita myytiin pääasiassa Yleisradiolle. Lisäksi muutama tuottaja digitoi omia elokuviaan KAVIssa Suomen elokuvasäätiön tukemana.

KAVI toteutti yhteistyössä Milja Mikkolan (Sodankylän elokuvajuhlat)

kanssa suomalaisten naisohjaajien lyhytelokuvien sarjan Iso-Britanniassa. Finnish/Female/Feminist Filmmakers -ohjelmassa nähtiin 1960- ja 1990-lukujen

suomalaisilta naistekijöiltä kaikkiaan kymmenen lyhytelokuvaa, jotka kaikki esitettiin 16 mm:n kopioilla. Kooste oli esillä Isle of Tireellä Skotlannissa (Sea Change Film Festival syyskuussa) ja Close-Up Film Centerissä Lontoossa, jonka näytöksessä oli läsnä animaatiotaiteilija Marjut Rimminen.

Kulttuurivaihtoon lainattiin 35 ja 70 mm:n filmikopioita pääosin eurooppalaisille FIAF-arkistoille. Kaiken kaikkiaan kokoelmista liikkui kulttuurivaihdossa 45 elokuvaa, joista kotimaisia elokuvia oli 20 kpl.

ELONET TOP 10 PITKÄT ELOKUVAT

1. Talvisota (1989)

2. Komisario Palmun erehdys (1960)

3. Tuntematon sotilas (1955)

4. Pohjanmaa (1988)

5. Sensuela (1972)

6. Päämaja (1970)

7. Nuoruuteni savotat (1988)

8. Vääpeli Körmy ja marsalkan sauva (1990)

9. Pojat (1962)

10. Porttikielto taivaaseen (1990)

TALVISOTA

OULUJOKI

ELONET

TOP 10 LYHYTELOKUVAT

1. Oulujoki (1967)

2. Tunturia ylös alas (1961)

3. Sissitaitoja kesällä (1960)

4. Parikkala-Simpele (1920-luku)

5. Turhapuroilmiö (1984)

6. Joensuu Pohjois-Karjalan pääkaupunki (1963)

7. Rautaruukin rakentaminen (1965)

8. Puolustusvoimain katsaus 68 (1943)

9. Talvisota-elokuvan kuvaukset Keuruulla (1989)

10. Sellaista on Vihdissä (1956)

ELONET TOP 10 MAINOKSET

Elonetin mainoselokuvatarjonta täydentyi eri mainosyhtiöiltä saatujen julkaisulupien ansiosta, mistä suurkiitokset kokoelmien

yhteistyökumppanina toimineelle Pepe Teirikarille.

(1981)

(1976)

3. Kesoil Testimummot (1994)

Mallasjuoma Batman (1967)

6. Jenkki Teddy Guitar (1979)

1. Maitoa maalta

2. Shell Hurricanes

4. Pommac Koris (1977)

5.

7. Finnmatkat ope (1995)

8. Halva Dr.Boys (1976)

9. Lontoon rae (1980)

10. Grandi Keidas (1979)

MAITOA MAALTA

RADIO- JA TELEVISIOARKISTOINTI

KOTIMAISTEN RADIO- JA TELEVISIOKANAVIEN ohjelmavirtaa

tallennettiin yhteensä lähes 58 teratavua. RTVA:n kokonaisdatamäärä nousi 780 teratavuun (noin 3,9 miljoonaa tuntia). Television ja radion tallennus onnistui pääosin suunnitellusti, ja viikon näytteiden tallennus sujui tasaisesti edellisvuoteen verrattuna.

RTVA:ssa varauduttiin edelleen television lähetysverkon HD-siirtymään. HD-tallennusnäytteiden arviointia jatkettiin Jutel Oy:n kanssa. Varsinaista päätöstä HD-tallennusformaatista ei vielä tehty, mutta mahdollisia vaihtoehtoja on valmiina, kun siirtymä tulevaisuudessa tapahtuu.

RTVA:n ohjelmatiedon hallintajärjestelmän MVP:n (Minimum Viable Product) osalta siirryttiin testausvaiheeseen helmikuussa. Huhtikuun lopussa hyväksytyssä versiossa metadatavirtoja tuotiin lähteistä sovitulla tavalla, ja MVP:n vaaditut järjestelmän haku-, selaus- ja toisto-ominaisuudet olivat käytettävissä. Loppukäyttäjätestaukseen saatiin opiskelijoita Oulun yliopiston informaatiotutkimuksen laitokselta. MVP:n hyväksymisen jälkeen siirryttiin työjonon määrittelyyn ja toteutukseen, mm. ohjelmien automaattiseen yhdistelyyn, jonka avulla voidaan korvata ohjelmatietojen manuaalista käsittelyä. Ohjelmatiedon hallintajärjestelmän kehitystyöstä vastaa Sofia Digital Oy.

Kehitystyön painopiste vuoden loppupuoliskolla oli luettelointityökalun kehityksessä ja runsaan metadatamassan hallinnassa. Automaatiota on kehi-

tetty lähetyksien hakutulosnäkymään ja ohjelmatietonäkymään. KAVIn teostietokannan tietoja on tuotu mukaan yhdisteltäviin tietoihin.

Luetteloijien työkalun osalta jatkettiin taustajärjestelmä- ja käyttöliittymäpuolilla. Yhteistyötä tehtiin myös Euroopan yleisradiounionin (EBU) metadatakomitean kanssa, jotta Ritva-tietokannan tietomalli saadaan yhdenmukaiseksi Ebucore-tietomallin kanssa.

BROADCASTERS-TUOTANTOYHTIÖN RTVA-TALLETUS SISÄLSI MM. MASTER-KASETIT TV-SARJASTA

”HYVÄT PAHAT JA RUMAT” (1992–1997). KUVASSA JARI SARASVUO JA SIMO RANTALAINEN.

Siili Solutions Oy:n toteuttama laadunvalvontaohjelmistoprojekti eteni sovitun aikataulun mukaisesti, ja sovellus hyväksyttiin maaliskuussa käyttöön. Ylimenoaikana käytössä oli samanaikaisesti sekä manuaalinen laaduntarkkailu että sovellus, joiden tuloksia vertailtiin keskenään. Ohjelmiston havaittiin löytävän sille määriteltyjä virheitä hyvin, minkä ansiosta sillä voitiin jo toukokuussa korvata manuaalinen tarkkailu. Automaattinen laadunvalvonta on toiminut suunnitellusti; sen avulla on pystytty havaitsemaan laatupoikkeamia, joiden rekisteröinti olisi muutoin ollut työlästä ja aikaa vievää, jopa mahdotonta.

Radio- ja televisioarkiston viime vuoden hankkeisiin lukeutuivat myös kuvantunnistusmenetelmät (videokuvasta tekstiksi) ja puheentunnistuksen kehitystyö. Videokuvasta tekstiksi -toiminnon toimittajaksi valittiin kilpailutuksen jälkeen Digital Workforce Services Oy. Työn alkuvaiheessa keskityttiin niiden videokohtausten tunnistamiseen, jossa on ohjelman tekijätietoja sekä tekstintunnistukseen ja -strukturointiin. Hyväksyntätestauksessa väliaikainen, toiminnoiltaan riittävä käyttöliittymä suoriutui tekstintunnistamisesta kohtalaisesti. Eniten toivomisen varaa löytyi optisen tekstin tunnistamisen tarkkuudesta. Kehitystyö

jatkuu, ja lopullinen sovellus valmistuu vuoden 2023 alussa.

Vuoden aikana panostettiin myös puheentunnistuksen kehitystyöhön, ja sen hankinta päätettiin toteuttaa suunnittelukilpailuna. Kilpailussa pyydetään enintään viittä osallistumishakemuksen jättänyttä ehdokasta antamaan lopullinen tarjous. Kaksi Aalto-yliopiston väitöskirjatutkijaa työskenteli elokuusta alkaen

vuoden loppuun KAVIn puheentunnistusmenetelmien kehitystyön parissa, ja he myös kehittivät suunnittelukilpailun tehtävän. Kilpailun voittajan kanssa

järjestetään neljä kuukautta kestävä ratkaisun kehitysvaihe, jossa voittaja ylläpitää ja tekee jatkokehitystä Aalto-yliopiston tutkijoiden tekemän työn pohjalta.

Hankinta toteutetaan kevään 2023 aikana.

Vuoden aikana vastaanotettiin 50 talletusta, joista puolet oli lakisääteisiä.

Näistä 40 sisälsi tv-ohjelmia, neljä radio-ohjelmia ja kuusi internetissä julkaistuja ohjelmia. Lakisääteisiä radio-ohjelmia talletettiin 10 kpl ja tv-ohjelmia

732 kpl. Vapaaehtoiset talletukset sisälsivät yhteensä 1 355 ohjelmaa. Kaikkiaan

vuoden aikana otettiin vastaan 2 077 alkuperäislaatuista ohjelmaa. Suurimmista

talletuksista mainittakoon marraskuussa lopettaneen AlfaTV:n talletukset sekä Broadcasters-tuotantoyhtiön master-kasetit tv-sarjoista ”Hyvät pahat ja rumat” (1992–1997), ”Minä ja Sarasvuo” (1995–1998) ja ”Liemessä” (2004–2006).

Paikallistelevisioaineistojen kokoelma täydentyi Oulu-TV:n säilyneellä arkistolla.

RTVA:n kokoelmapuoli osallistui KAVIn esitystoimintaan suunnittelemalla yhteistyössä kotimaisen filmikokoelman sekä digitaalisten palveluiden yksiköiden kanssa Tampereen elokuvajuhlille kaksi Arkiston aarteita -näytöstä. Näytösten teemoina olivat Tampereella keväällä järjestettyjä jääkiekon MM-kisoja ennakoinut suomalaisen jääkiekkoilun historia -näytös sekä kulttuuri- ja teollisuuskaupunki Tamperetta esitellyt näytös.

Radio- ja tv-historian tiedonkeruuta ja tallentamista jatkettiin koronatilanteen sallimissa puitteissa. Vuoden aikana toteutettiin kuusi pitkää henkilöhaastattelua radio- ja televisiokentän toimijoista.

RTVA:N VUODEN 2022 YLEISÖTILAISUUDET

KIVIKASVOJEN KULTA-AIKA

KINO REGINA, 2.4.2022

Läpileikkaus Kivikasvot Show:n Kulta-ajan 1980–1995

televisio-ohjelmista Kivikasvojen Ismo Sajakorven ja Vesa Nuotion johdolla.

YLEISÖTILAISUUS TV-OHJELMIEN

KÄÄNTÄMISESTÄ

KINO TULIO, 19.9.2022

Kuinka tv-ohjelmia käännetään ja ketkä sitä tekevät?

Entä kuinka työ on muuttunut tekniikan ja yhteiskunnan muuttuessa? 25 vuotta av-kääntäjänä työskennellyt Kaisa Vitikainen esitelmöi av-kääntämisestä, sen historiasta sekä myös sen vähemmän tunnetuista muodoista kuten kuvailutulkkauksesta, ohjelmatekstityksestä ja suoratekstityksestä.

TURKULAISEN PAIKALLISRADION

SYNTY JA MURROSIKÄ

KINO TULIO, 10.10.2022

Turkulaisissa paikallisradioissa Auran Aallot ja Radio Sata työskennellyt Markku Heikkilä kertoi yleisötilaisuudessa kokemuksistaan juontajana, päätoimittajana ja hulvattomien tempausten tekijänä paikallisradioiden pioneeriaikana vuosina 1985–1995.

KUINKA RADIOSOITTO MUUTTUU RAHAKSI? ESITTELYSSÄ GRAMEX RY.

KINO TULIO, 21.11.2022

Gramex on äänitemusiikin tekijänoikeusjärjestö, joka edustaa sekä äänitteillä esiintyviä muusikoita että äänitetuottajia. Yleisötilaisuudessa käytiin läpi mm. miten Gramex sopii korvauksista radioiden kanssa ja miten radiosoitto muuttuu rahaksi taiteilijalle ja tuottajalle. Gramexia edustivat avainasiakaspäällikkö Elmo Helokumpu ja projektikoordinaattori Anne Kujanpää.

KIVIKASVOJEN KULTA-AIKA -SHOW KINO REGINASSA TARJOILI VALITTUJA HERKKUPALOJA

LEGENDAARISESTA TV-SARJASTA (1980–1995). KUVASSA ILKKA HEMMING JA MATTI ”FREDI” SIITONEN.

AUDIOVISUAALISEN KULTTUURIN EDISTÄMINEN

KORONA ISKI KULTTUURI- ja elokuva-alaan poikkeuksellisen

kovaa, niin myös KAVIn esitystoimintaan ja sen lippulaivaan, elokuvateatteri Kino Reginaan. Elokuvanäytösten peruuttamiset ja toiminnan uudelleen käynnistämiset tuottivat huomattavasti ylimääräistä työtä pienelle ohjelmistotyöryhmälle. Ohjelmistomuutoksista ei voitu välttyä, mikä luonnollisesti näkyi yleisön sitoutumisessa Kino Reginan asiakkuuteen.

Valo alkoi kaikeksi onneksi kajastaa vastoinkäymisten jälkeen, ja epävakaat olot väistyivät tammikuun myötä. Helsingin esityssarjat voitiin viimein käynnistää 7. helmikuuta. Vaikka vuoden katsojakeskiarvot eivät yltäneet pandemiaa edeltäneelle tasolle, selkeää elpymistä oli toimintavuoden aikana jo havaittavissa.

Vuoden suosituimpia teemasarjoja olivat Akira Kurosawa, Studio Ghibli esittää, 50 vuotta sitten: elokuvavuosi 1972, HYY: Elokuva ja mielenterveys, Syntynyt 3. heinäkuuta: Tom Cruise 60 vuotta sekä Elokuvan historia. Vuoden suosituimpia elokuvia olivat Kahdeksan surmanluotia (1972), Tom Cruise-juhlanäytökset elokuvasta Top Gun – lentäjistä parhaat (1986), Naapurini Totoro (1988) sekä Solidaarisuusnäytös Ukrainalle: Mr. Jones (2019).

Keväällä toteutettiin Ateneumin kanssa sisällöllisesti painava Eino Ruutsalo -yhteistyö, ja Kino Reginan näytökset alusti aiheesta väitöskirjan tehnyt tutkija

Marko Home. Kesän tapahtumien kohokohtia olivat Riget-viikonlopputapahtuma sekä Tom Cruisen Top Gun 70 mm:n filminäytöksenä – vastaavasti kyseisen elokuvan juhlaversio nosti samaan aikaan koronasta toipuvien kaupallisten elokuvateattereiden kävijämääriä.

Kino Reginan alkusyksyn kulttuurillisesti merkittävä tapaus oli yli 5-tuntinen Kahdeksan surmanluotia Bolognan elokuva-arkiston restauroimana

35 mm:n filminä. Ukrainalaisen elokuvan päivien kanssa tehty elokuvasarja tavoitti

Suomessa asuvia ukrainalaisia, näytöksistä kolme alusti etäyhteydellä tutkija

Alona Penzii. Heimo-elokuvan näytöksessä oli etävieraana ohjaaja Miroslav

Slaboshpytskyi.

Pahanhautojat-sarja esitteli naisohjaajien kauhua ja oli syksyn menestys, samoin suosittu oli Ruben Östlundin elokuvien sarja. Talven isoimpia tapahtumia oli Loud Silents, ja tapahtumassa nähtiinkin kunnianhimoisia esityksiä. Festivaalin loppuhuipentumana Ulla Pirttijärvi & Ulda, yksi saamelaismusiikin

johtavista kokoonpanoista, kohotti musiikillaan Robert J. Flahertyn Nanookelokuvan uudelle tasolle.

Alueelliset sarjat järjestettiin kaikilla paikkakunnilla niin keväällä kuin syksyllä, joskin korona vaikutti vielä kevään sarjoihin. Syksyn kävijämäärät tuplaantuivat kevääseen verrattuna. Koululaisnäytöksiä järjestettiin Hämeenlinnassa

ja Joensuussa molemmilla esityskausilla, Kuopiossa kertaalleen keväällä. Myös

Kino Reginassa oli koulunäytöksiä jälleen pandemiatauon jälkeen. Alakouluille

ja päiväkodeille järjestettiin keväällä neljä näytöstä, joihin osallistui 600 lasta. Syyskauden koulunäytösten kohokohta oli muusikko Päivi Takalan säestämä

MARTIN SCORSESEN THE FILM FOUNDATION JA FONDAZIONE CINETECA DI BOLOGNA VALMISTIVAT MESTARITEOKSEN MIKKO NISKASEN KAHDEKSAN SURMANLUOTIA -ELOKUVASTA. RESTAUROINNIN HELSINGIN-ENSIESITYS NÄHTIIN KINO REGINASSA LOKAKUUSSA. NÄYTÖS KUULUI KINO REGINAN VUODEN SUOSITUIMPIIN.

Stan Laurelin & Oliver Hardyn komediakimara, jonka yleisössä oli myös useita musiikkiluokkia.

KAVIn Elokuvapolku (https://elokuvapolku.kavi.fi/) palvelee valtakunnallisesti koko Suomen kouluja ja oppilaitoksia. Palvelun keskeinen tarkoitus on palvella niin elokuva- ja mediakasvatuksen kuin kulttuuri- ja taidekasvatuksen osalta kouluissa tapahtuvaa opetusta. Erilaisten oppimateriaalien lisäksi palvelussa on eri ikäryhmille suunnattuja lyhytelokuvia ja pitkiä elokuvia. Suurin osa palvelun elokuvista on kotimaisia, mutta joukossa on myös kansainvälistä tarjontaa. Päivi Hartzellin Lumikuningatar-elokuvan katseluoikeudet hankittiin

uudelleen Elokuvapolun valikoimaan joulukuussa.

Elokuvien katseluoikeuksia tilattiin koululuokkiin 149 768 koululaiselle ja opiskelijalle. Lupapyyntöjä tuli eri puolilta Suomea noin 5 850 koulusta. Vuoden aikana Elokuvapolulla vieraili kaikkiaan 120 818 uniikkia kävijää.

Vuosi 2022 merkitsi KAVIn kirjastolle paluuta kohti normaalitoimintaa koronarajoitusten jälkeen. Vaikka kirjastoasioinnin elpyminen oli vielä maltillista, lähes kaikki kirjaston tunnusluvut nousivat edellisvuoteen verrattuna tuttujen asiakasryhmien (opiskelijat, tutkijat, elokuva-alan ammattilaiset) siivittämänä. Asiakas-, arkisto- ja tietopalvelun ohessa lähdettiin uudistamaan kirjaston palvelukonseptia sekä aloitettiin uusien toimitilojen suunnittelu ja muuton valmistelu.

TOP 10 ESITYSSARJAT

1. AKIRA KUROSAWA

2. STUDIO GHIBLI ESITTÄÄ

3. 50 VUOTTA SITTEN: ELOKUVAVUOSI

4. HYY: ELOKUVA JA MIELENTERVEYS

5. SYNTYNYT 3. HEINÄKUUTA: TOM CRUISE

6. ELOKUVAN HISTORIA

7. SODANKYLÄN PARHAAT – MATKAELOKUVIA

8. ROBERT BRESSON

9. LOUD SILENTS FESTIVAL 2022

10. UKRAINALAISEN ELOKUVAN PÄIVÄT

AKIRA KUROSAWA -SARJASSA NÄHTIIN MYÖS AKIRA KUROSAWAN UNET (1990).

MEDIAKASVATUS JA KUVAOHJELMAT

KORONAPANDEMIAN JÄLKEEN suomalainen mediakasvatus sai runsaasti näkyvyyttä ja kansainvälistä sidosryhmäyhteistyötä tehtiin laajalti. KAVIn asiantuntijat olivat kutsuttuina puhujina mm. Kirgisiassa, Kazakstanissa, Ukrainassa, Kroatiassa, Belgiassa ja Ruotsissa. Lisäksi mediakasvatustiimi esitteli toimintaansa italialaiselle, thaimaalaiselle, maltalaiselle ja perulaiselle delegaatiolle.

Lasten ja nuorten mediakasvatuksen osalta keskeinen toimenpide oli Uudet lukutaidot -kehittämisohjelman toteuttaminen yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen sekä mediakasvatuksen asiantuntijoista kootun työryhmän kanssa. Vuoden aikana julkaistiin uusia mediakasvatusmateriaaleja suomeksi, ruotsiksi sekä pohjois-, inarin- ja koltansaamen kielillä.

Mediataitoviikko juhlisti 10-vuotista taivaltaan näyttävästi. Teemaviikkoon ilmoittautui 1828 mediakasvatuksen ammattilaista ja sitä oli järjestämässä 49 kumppaniorganisaatiota. Viikolle tuotetuissa sisällöissä kiinnitettiin erityistä huomiota kieli- ja kulttuurivähemmistöihin sekä oppimisvaikeuksiin. Kumppaniorganisaatiot ja KAVI julkaisivat mm. selkokielisiä ja kuvallisia oppimateriaaleja mediakasvatuksen tueksi.

Peliviikko järjestettiin onnistuneesti 12. kerran. Eri puolella Suomea pidettiin 131 live- ja verkkotapahtumaa, joissa käsiteltiin monipuolisesti pelikult-

tuurin eri osa-alueita. Teemaviikkoon osallistui 88 organisaatiota ja yli 20 000 tapahtumakävijää.

Elokuvien ja televisio-ohjelmien ikärajaviestintää kehitettiin ja viestintää kohdennettiin entistä enemmän elokuvateattereille ja muille kuvaohjelmien tarjoajille. Myös mediayhteistyötä lisättiin, minkä seurauksena kuvaohjelmien ikärajat näkyivät aiempaa enemmän julkisessa keskustelussa sekä sosiaalisen median kanavissa.

Keväällä 2022 toteutettiin ikärajojen antamisessa käytettyjen luokittelukriteerien laajat päivitykset KAVIn asiantuntijoiden ja kuvaohjelmaluokittelijoiden havaitsemiin muutostarpeisiin perustuen. Kriteerien päivityksen tarkoituksena on pitää kriteerit ajantasaisina, jotta ne palvelisivat parhaiten luokittelutyötä.

Jatkossa kriteeristöä päivitetään keskitetysti kerran vuodessa yhteistyössä kuvaohjelmaluokittelijoiden kanssa.

KAVIn lakisääteistä, kuvaohjelmaluokittelijoihin kohdistuvaa valvontaa, tehtiin yhteensä 98 kertaa. Näistä KAVIn omasta aloitteesta luokiteltiin uudelleen 72 kuvaohjelmaa, perustellun yleisöpalautteen johdosta 25 ohjelmaa ja oikaisuvaatimuksen johdosta yksi kuvaohjelma. Kino Reginan ohjelmistoa varten luokiteltiin 69 kuvaohjelmaa.

VUODEN 2022 MEDIAKASVATUSFOORUMIN

TEEMANA OLI INKLUSIIVINEN MEDIAKASVATUS.

KUVA: VILLE SOHN.

TOIMINNAN MENOT VUONNA 2022

*) sis. aineet ja tarvikkeet, avustukset, käyttöomaisuuden ja muut menot

VUOKRAT 18,2 %

MUUT MENOT 5,4 %

OSTOPALVELUT 30,6 %

HENKILÖSTÖMENOT 45,6 %

TOIMINNAN TULOT VUONNA 2022

22,4 %

TULOSALUEIDEN KOKONAISKUSTANNUKSET VUONNA 2022

**) sis. palvelut

KOKOELMIEN TUNNUSLUKUJA VUONNA 2022

DIGITAALISET PALVELUT

➤ digitoitujen kotimaisten pitkien

elokuvien määrä: 25

➤ digitaalisesti varastoitu materiaali

teratavuina: 4 840

➤ kokonaismenot: 911 918 €

MUSEOKOKOELMA

➤ talletukset: 6

➤ luetteloituja esineitä yhteensä: 13 786

➤ kokonaismenot yhteensä: 356 860 €

VIDEOKOKOELMA

KOTIMAINEN FILMIKOKOELMA

➤ talletukset: 48 kpl

➤ pitkät elokuvat: yht. 1 422 elokuvaa

➤ lyhytelokuvat: yht. 34 480 elokuvaa

➤ arkistoidut kotim. elokuvat: yht. 35 969

elokuvaa

➤ kokonaismenot: 846 539 €

➤ kustannus/arkistoitu kotim.

elokuva: 23,53 €

ULKOMAINEN FILMIKOKOELMA

➤ talletukset: 9 kpl

➤ pitkät elokuvat: yht. 10 875

➤ lyhytelokuvat: yht. 25 094

➤ kokonaismenot: 427 781 €

➤ eri formaateissa (VHS, DVD, Blu-ray, muut digitaaliset tallenteet) yhteensä: 139 678

➤ kokonaismenot: 236 886 €

OHEISAINEISTOKOKOELMA

➤ kotimaisia digitoituja valokuvia: 208 174

➤ kokonaismenot: 395 386 €

LUETTELOINTI

➤ Elonet, istunnot: 968 500

RADIO- JA TV-ARKISTOINTI

➤ digitaalisesti tallennettu ohjelmavirta

teratavuina (kumulatiivinen): 779,77

➤ vuodessa tallennettu ohjelmavirta

teratavuina: 57,97

➤ kustannus/arkistoitu teratavu: 2 278,68 €

➤ kokonaismenot: 2 169 379 €

AUDIOVISUAALISEN KULTTUURIN EDISTÄMINEN

elokuvateatteri Kino Regina

➤ esitykset: 842

➤ katsojat: 28 293

➤ katsojakeskiarvo/esitys: 35

➤ subventio/esitys: 510,50 €

➤ subventio/katsoja: 14,10 €

aluesarjat (muu Suomi)

➤ esitykset: 142

➤ katsojat: 3 909

➤ subventio/esitys: 205,61 €

➤ subventio/katsoja: 7,47 €

koululaisnäytökset

➤ Kino Regina: 16

➤ katsojia: 2 740

➤ katsojakeskiarvo: 171

➤ aluesarjat: 9

➤ katsojia: 677

➤ katsojakeskiarvo: 75

MEDIAKASVATUS JA KUVAOHJELMAT

➤ julkaisujen lukumäärä: 47

➤ tiedotuskampanjat (lkm): 31

➤ yleisöpalaute ikärajat.fi-sivun kautta: 145

➤ kuvaohjelmaluetteloon ilmoitetut

ohjelmat: 11 644

➤ tilauksesta luokitellut kuvaohjelmat: 12

➤ MEKUn uudelleen luokittelemat: 108

➤ oikaisupyynnöt: 1

2023 SEINÄKALENTERIN TEEMANA OLI HAKASALMEN

NÄYTTELYSTÄ AMMENTANUT RIKOKSEN JA RAKKAUDEN

KANNEN KUVA ELOKUVASTA TUHOTTU NUORUUS (1947).