Hausjärven asukaslehti 2/2022

Hausjärven kunnan julkaisu ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. Juuri nyt pitelet käsissäsi marraskuussa ilmestynyttä, talvikauden 2022-2023 kattavaa numeroa. Seuraava numero ilmestyy toukokuussa kattaen kesäkauden.

KANSIKUVA:

Arttu Stark

JULKAISIJA Hausjärven kunta TAITTO MAK Media Oy

KUVAT Jenna Eklöf Laura Matilainen Hausjärven kirjaston arkisto Hausjärven kunnan arkisto

JUTTUVINKIT anniina.maki@hausjarvi.fi Otsikolla Asukaslehti, juttuvinkki 2.1.2023 alkaen

ILMOITUSMYYNTI anniina.maki@hausjarvi.fi Otsikolla Asukaslehti, ilmoitusmyynti 2.1.2023 alkaen

PAINO Savion kirjapaino PAINOSMÄÄRÄ 4900 kpl

LISÄTIETOJA JA ARKISTO www.hausjarvi.fi/hausjarven-kunnan-asukaslehti/

MITÄ MIELTÄ OLET ASUKASLEHDESTÄ JA SEN SISÄLLÖSTÄ?

Anna palautetta hausjarvi@hausjarvi.fi otsikolla Asukaslehti, palaute

• @hausjarvenkunta

• @hausjarvenkunta

• @hausjarvenkunta

Alkusanat

TERVE KAIKILLE

hyvinvointialueet aloittavat toimintansa vuoden alusta. Huolimatta uusien alueiden nimestä hyvinvointi jää kuntiin ja kuntalaisille. Hyvinvointityöstä tulee iso osa kuntien toimintaa.

Hyvinvointi merkitsee ihmisille varmasti hyvin erilaisia asioita. Itselleni hyvinvointi koostuu pienistä arjen asioista. Tervehtimisestä, kuulumisten kyselemisestä, yleisestä huomaavaisuudesta. Nähdyksi ja kuulluksi tulemisen kokemuksesta pienten arkisten tekojen kautta työpaikoilla, kaupoissa, siellä, missä arki ja elämä on. Turvallisen ja viihtyisän ympäristön aikaan saamiseksi tarvitaan yhteistyötä. Itselleni tärkeää on myös mielekkäät harrastukset. Harrastusmahdollisuuksien ylläpitämiseksi tarvitaan myös harrastajia ja aktiivisia toimijoita.

Kunta omalta osaltaan tarjoaa mahdollisuuksia hyvinvoinnin nostamiseen. Hausjärvellä kirjastopalvelut tulevat kaikkien luo kirjastoauton muodossa. Pääkirjastolla on myös kaikille avoimia tapahtumia. Kansalaisopisto tarjoaa kursseja myös laajasti kunnan alueella. Lisäksi myös verkkokurssien tarjonta on noussut. Nuorisopalveluiden määrää on nostettu ja erilaisia liikuntapalveluja on myös saatavilla. Nykyisisten palveluiden lisäksi on myös tärkeää seurata ajan henkeä ja kuunnella toiveita kuntalaisten suunnalta. Osallistuva budjetointi ja seuraja yhdistysavustukset mahdollistavat myös asuinympäristön ja aktiviteettien kehittämistä. Tärkeää on kehittää osallisuutta ja mahdollisuuksia vaikuttaa kunnan kaikissa tehtävissä.

Hyvinvointi tehdään yhdessä

Joonas Riihimäki Sivistysjohtaja

Sisältö 2022

rjailija Kristiina Vuori vierailee Hausjärvellä lmipöllö löysi kotinsa Hausjärveltä rveyttä talviuinnista Valkilla si Taka-Hikiän Vaari on aloittanut vaarikautensa Kunnan yhteystietodot 10 Miten sinä huolehdit omasta hyvinvoinnistasi? 12 Kylistä kajahtaa 14 Jos et tiedä mistä aloittaa, aloita Ohjaamosta! 14 Kohtaamisia kouluilla 15 Mitä on etsivä nuorisotyö?

Vipinää ja vilskettä nuorille

Hausjärven talviliikuntapaikat

Timo tamppari jatkaa ahkerointiaan tänäkin talvena

Oma tupa, oma lupa – tutustu hausjärven omakotitontteihin 24 Miten varaudun mahdollisiin häiriötilanteisiin?

Kotivara

Tosissaan, muttei vakavasti - VPK on aidosti mukava harrastus

Kunnanjohtaja todellisessa tentissä

Onko Hausjärven kansalaisopisto sinulle tuttu?

Poimintoja kevään 2023 kursseista Hausjärven kunnan kansalaisopistolla

Kurkistus kunnanvirastolle

“Metsästys on vain yksi osa luonnon kanssa seurustelua”

Kirjasto on sinun olohuoneesi

Kirjastoauto Fanny kulkee kylillä

TERVEYDENHUOLLON YHTEYSTIETOJA

Kiireellinen hoito

Kiireellisen hoidon yksikkö Pulssi77 Avoinna joka päivä klo 8-22 Kontiontie 77, 11120 Riihimäki, puh. 019 758 5600 arkisin klo 8-15 puhelu ohjautuu takaisinsoittojärjestelmään arkisin klo 15-22 ja viikonloppuisin klo 8-22 puhelimeen vastaa sairaanhoitaja

Kanta-Hämeen keskussairaalaan ensiavun yöaikainen päivystys on avoinna joka päivä 22-08 Ahvenistontie 20, 13530 Hämeenlinna puh. 116 117

Kiireetön hoito

Riihimäen seudun terveyskeskuksessa on käytössä joustava tiimimalli, jossa seutu on jaettu neljään terveyskeskusalueeseen. Takaisinsoittopalvelu on auki arkisin ma – to klo 8-15 ja pe klo 8-14.30. Viikonloppuisin palvelu on kiinni.

Tiimi 2, puhelinnumero 019 758 5841

Alue: Haapahuhta, Harjukylä, Ilomäki, Juppala, Kirjaus, Otsola, Petsamo, Riihiviita, Ryttylä, Sammalisto, Siirtola, Sipusaari, Suojala, Suokylä (ei lounaiskulma, joka kuuluu tiimille 3) Uramo

Tiimi 4, puhelinnumero 019 758 5800

Alue: Kuru, Lavinto, Maitoinen, Metsäkulma, Mommila, Monni, Nyry, Oitti, Patastenmäki, Peltosaaren pohjoisosa, Pohjankorpi, Puujaa, Selänoja, Silakkamäki, Taipale, Tienhaara, Turkhauta, Uhkola, Vahteristo.

Suun terveydenhuolto

Ajanvaraus ja –peruutus puh. 019 758 5650

Oitin hammashoitola

Kuusitie 10 – 18 12100 Oitti

Hausjärven neuvolaterveydenhoitajat

Hikiän neuvola, Hikiäntie 223, 12240 Hikiä äitiysneuvola, lastenneuvola ja perhesuunnittelu, puhelinaika ma – pe klo 8 – 12 Hanna Kaakinen puh. 019 758 5808 takaisinsoitto Oitin neuvola, Kuusitie 10 – 18, 12100 Oitti äitiysneuvola, lastenneuvola ja perhesuunnittelu, puhelinaika ma – pe klo 8 – 12 Sanna Hedman puh. 019 758 5808 takaisinsoitto Ryttylän neuvola, Ryttylän kylätalo, Kulmatie 14, 12310 Ryttylä äitiysneuvola, lastenneuvola ja perhesuunnittelu, puhelinaika ma – pe klo 8 – 12 Laura Heikkinen puh. 019 758 5808 takaisinsoitto

Päihde- ja mielenterveyspalvelut Avoinna ma-to klo 8.00-15.30 ja pe klo 8.00-14.30 (kesä-heinäkuu klo 14.00)

Puhelinpalvelu Puh. 019 758 5960, käytössämme on takaisinsoittopalvelu. Sairaanhoitajat soittavat takaisin ma – to klo 8-15.00 ja pe klo 8-14.00

Käyntiosoite: Penttilänkatu 5, J-ovi, 11100 Riihimäki

Sairaanhoitajan aamuvastaanotto Mielenterveys- ja päihdeyksikön Riihimäen toimipisteessä arkisin klo 9.00 – 10.30 ilman ajanvarausta. Muina aikoina vastaanottotoiminta vain ajanvarauksella mielenterveys- ja päihdeyksikössä Riihimäellä tai rajoitetusti lähiasemilla:

ajankohtaista

Kirjailija Kristiina Vuori vierailee Hausjärvellä

– ILMOITTAUDU MUKAAN MAKSUTTOMAAN TILAISUUTEEN

Kirjailija Kristiina Vuori kirjoittaa romaaneja Suomen historiasta ja suomalaisten naisten kohtaloista eri vuosisatoina aina keskiajalta 1600-luvulle asti. Hänen esikoisteoksensa, Näkijän tytär, oli julkaisuvuotensa 2012 myydyin kotimainen esikoisromaani. Sittemmin hänen teostensa sävy on vakavoitunut. Niiden keskiössä esiintyvät oikeasti eläneet rohkeat naiset - heidän arkielämänsä, toiveensa, pelkonsa, haasteensa ja mahdollisuutensa. Hausjärven kunnanviraston valtuustosalissa Kristiina Vuorta haastattelee tammikuun lopulla Hausjärven kansalaisopiston rehtori Mia Pätsi Tilaisuus on kaikille avoin. Kirjailijavierailu toteutetaan Hausjärven kansalaisopiston ja Hausjärven kunnankirjaston yhteistyönä. Tilaisuus pidetään torstaina 26.1.2023 klo 18:00 – 19:30 osoitteessa Keskustie 2-4, Oitti. Tilaisuus on maksuton, mutta edellyttää ennakkoilmoittautumista Hausjärven kansalaisopistoon: https://uusi.opistopalvelut. fi/hausjarvi/fi/ (ilmoittautuminen kurssinumerolla 130210) tai puhelimitse 019 758 6770 / 019 758 6771 / 019 758 6772.

Maksuttomassa tilaisuudessa kirjailijavieraana esiintyy Kristiina Vuori. Ennakkoilmoittautuminen. Kuva: Veikko Somerpuro.

HELMIPÖLLÖ

Noin räkättirastaan kokoinen helmipöllö tunnetaan eritoten sen ”hämmästyneestä” ilmeestä. Mustat silmien ympärykset, keltaiset silmät ja keltainen nokka viimeistelevät tunnuksenomaisen ilmeen.

Helmipöllön uhanalaisuusluokitus on silmälläpidettävä, rauhoitettu. Helmipöllön pahimpia vihollisia ovat viirupöllö ja kanahaukka, mutta sille suurin uhka on ennen kaikkea vanhojen havumetsien häviäminen.

Hausjärveltä löytynyt metsä tarjoaa helmipöllölle oivallisen elinympäristön sen satavuotisen puuston ja runsaan erirakenteisuutensa vuoksi. Metsästä löytyy myös jäkäläpeitteinen louhikkoalue, jonka liepeillä on suuria siirtolohkareita.

Metsähankinnan takana oleva Luonnonperintösäätiö suojelee Suomen luontoa, ensisijaisesti uhanalaista metsää. Säätiö hankkii omistukseensa luonnonalueita ja takaa niille luonnonsuojelulain mukaisen pysyvän rauhoituksen.

Helmipöllö löysi kotinsa Hausjärveltä

Luonnonperintösäätiön kampanja helmipöllön kotimetsän suojelemiseksi käynnistettiin jo vuonna 2016, jolloin kampanjan symboliksi valittiin helmipöllö. Helmipöllö on vanhojen yhtenäisten metsien sympaattinen asukas, joka on kärsinyt laajoista hakkuista ja taantunut voimakkaasti tiheiden sekametsien kadotessa.

”Helmipöllökeräykseen saatiin nopeasti varsin hyvin lahjoituksia, mutta itse suojelumetsän hankinta osoittautui haastavaksi ankarasta yrityksestä huolimatta. Kun keväällä 2022 tuli tieto myytävästä metsäpalstasta Hausjärvellä, siihen oli tartuttava”, kertoo Itä-Uudenmaan luonnon- ja ympäristönsuojeluyhdistyksen metsävastaava Jari Tolin.

Jo ensi käynnillä Hausjärven sekametsä näytti sopivalta elinpiiriltä helmipöllölle ja monelle muullekin vanhan metsän asukkaalle. Helmipöllön metsästä löytyy satavuotiasta puustoa ja runsaasti erirakenteisuutta.

”Erityisen hauska lisäarvo metsälle tuli, kun selvisi, että viime kesänä siellä tosiaan pesi helmipöllö. Todennäköisesti se oli löytänyt kodin vanhasta palokärjen kolosta, joka on nakutettu yhteen metsän lukuisista suurista haavoista”, Jari Tolin kertoo.

Pinta-alaltaan 16 hehtaarin suuruisessa hämyisessä ja tiheässä sekametsässä asustelee myös muuta arvokasta linnustoa, kuten hömötiaisia, töyhtötiaisia, kuusitiaisia, puukiipijä sekä korppi poikasineen. Tulevaisuudessa olosuhteet vanhan metsän asukeille paranevat entisestään. Pysyvän suojelun ja rauhoituksen myötä Hausjärven metsä säilyy turvapaikkana niin helmipöllölle, kuin lukuisille muillekin lajeille. Lähde ja lisätietoja: www.luonnonperintosaatio.fi

Terveyttä talviuinnista Valkilla – sauna lämpimänä maanantaisin

Tutkitusti terveyttä edistävä talviuintikausi on jälleen täällä! Sauna on lämpimänä Valkjärven leirialueella olevan talviuintipaikan yhteydessä joka maanantai aina toukokuun puoliväliin saakka klo 15:00 – 19:00. Talviuintipaikalla on puku- ja pesutilat erikseen miehille ja naisille, mutta saunatila on yhteinen.

Valkjärven avanto pysyy kovillakin pakkasilla auki pumpun avulla, joten avannossa voi käydä myös muina aikoina, kuin maanantaisin – huomaa kuitenkin, että lämmittely- ja saunamahdollisuus on tarjolla vain tuolloin. Älä mene talviuintipaikalle yksin, vaan ota aina kaveri mukaan, vaikka hän ei haluaisikaan itse kastautua vedessä.

Talviuinnin järjestää Hausjärven kunnan liikuntatoimi. Kausimaksuna laskutetaan 70 euroa kauden päätyttyä. Kevät- tai syyskauden hinta on 35 euroa. Talviuintipaikka sijaitsee osoitteessa Tulikalliontie 80. Parkkipaikkojen vähyyden vuoksi kannattaa suosia kimppakyytejä. Mukaan voivat tulla myös ulkopaikkakuntalaiset. Lisätietoja liikuntatoimistosta 040 330 6780 tai jari.kovanen@hausjarvi.fi.

AVANTOUINTI VAI TALVIUINTI?

Kuntoliikunta-, ulkoilu- ja terveysliikuntajärjestö Suomen Latu on linjannut käyttävänsä nykyisin pääsääntöisesti termiä talviuinti avantouinti -termin sijaan. Syy on yksiselitteinen: avantouintikausi on ajallisesti rajoitettu, koska siihen tarvitaan aina jääpeitteinen vesistö. Varsinkin Etelä-Suomessa on järkevämpää puhua talviuinnista, joka tarkoittaa yleensä uimista alle 10 asteisessa luonnonvedessä. Vuonna 1938 perustetun liikuntajärjestön verkkosivuilta www.suomenlatu.fi löydät hyviä vinkkejä ja kokonaisen oppaan talviuinnin aloittamiseen.

Uusi Taka-Hikiän Vaari on aloittanut vaarikautensa

Perinteikkään Taka-Hikiän vaari tai -muori –äänestyksen tulos on jälleen julkaistu. Kyseessä on pitkät perinteet omaava arvonimi, joka on annettu ensikertaa jo vuonna 1986, jolloin ensimmäiseksi Taka-Hikiän vaariksi valittiin Pauli Kuittinen Vuodesta 2018 arvonimen on voinut saavuttaa myös naishenkilö. Samana vuonna, Hausjärven kunnan 150 –juhlavuotena sekä Oitin markkinoiden 15-vuotisjuhlavuotena ensimmäisen Taka-Hikiän muorin arvonimen saikin kantaakseen Maija Virtanen Se, valitaanko kaksivuotiselle kaudelle Taka-Hikiän vaari vai Taka-Hikiän muori riippuu aina äänestyksen tuloksesta. Elokuun alussa olleilla Oitin markkinoilla yhteensä 196 :sta äänestä arvonimi lankesi 60 äänellä uudelle Taka-Hikin vaarille. Arvonimen sai kylähistoriantuntija ja aktiivinen, monessa mukana ollut kyläyhteisön jäsen Heikki Laine

P äi väk ot i S eik ka il uystävä t

Hoitopaikkaa ei tarvitse erikseen hakea , soitto meille riittää! Meillä sisarukset pääsevät samaan ryhmään iästä riippumatta ! Oma keittiö, josta maukkaat ruoat! Kodinomaiset ja turvalliset tilat ! Hyvien kulkuyhteyksien varrella Hikiässä ! Hoitomaksumme ovat samat kuin kunnallisessa päivähoidossa !

Hoitopaikan voit saada nopeasti , tai voit sopia aloituksen myöhemmälle !

Kunnan yhteystiedot

Kunnanjohtaja Pekka Määttänen 019 758 6510

Palvelupiste Monikko palvelusihteeri Jaana Laakso 019 758 6505

Maaseutupalveluyksikkö Häme

Yksikön tehtävänä on muun muassa pinta-ala ja eläintukien käsittely, myöntö ja neuvonta, vahinkoarvioinnit (peto- ja hirvieläinten sekä lintujen aiheuttamat vahingot), hukkakauravalvonta, eläintenpito- ja pitopaikkarekisteröinti.

Yhteystiedot

Maaseutupalveluyksikkö Häme Harvialantie 7b 14200 Turenki maataloustoimisto@janakkala.fi

Puhelinnumerot www.janakkala.fi/palvelut/maaseutupalvelut/ maaseutupalveluyksikko-hame/

Asiamies paikalla Oitissa vain ajanvarauksella

Vuokra-asunnot – KAS-asunnot Oy Vuokrausneuvottelija Jaana 010 287 2613 puhelinaika ma-pe klo 9-12 jaana.vuokraus@kas.fi

KUNNAN OMISTAMIEN ASUNTOJEN ISÄNNÖINTI

(hakumenettely, vuokrasopimukset, asuntojen näytöt, asuntojen kuntoon liittyvät asiat sekä irtisanomiset) Olli-Petri Halme, talonrakennusmestari 019 758 6815 olli-petri.halme@hausjarvi.fi

Tekninen toimi

Jouni Mattsson, tekninen johtaja 019 758 6810 Olli-Petri Halme, talonrakennusmestari 019 758 6815 Jukka Heikkilä, aluemestari 019 758 6816

Niina Tuominen, vs. osastosihteeri 019 758 6811 Juha Lumppio, rakennuttajainsinööri, vesilaitos 019 758 6814

Taina Kanninen, toimistosihteeri, vesilaskut 019 758 6813

Jorma Liljefors, varastonhoitaja 019 758 6831 Sirpa Virta, toimistosihteeri 019 758 6812

ELINKEINOT JA KEHITTÄMINEN KAAVOITUS

Kaavoittaja, Pekka Säteri 040 330 6041 Kaavavalmistelija, Sari Lehtiö 019 758 6562

Hausjärven kunta Keskustie 2–4 12100 Oitti

Kunnanvirasto avoinna ma–pe 9.00–15.00

Vaihde 019 758 6500 ma–to klo 8.00–16.00, pe klo 8.00–15.00

Hausjärven vikahälytys

Vesihuoltolaitoksen ja kiinteistöjen vikahälytysnumero klo 16–07 044 554 5600

hausjarvi@hausjarvi.fi tai etunimi.sukunimi@hausjarvi.fi

RAKENNUSVALVONTA

Rakennustarkastaja, Pertti Kähönen 019 758 6860 Lupavalmistelija, Tuija Lohkovuori 019 758 6861

MITTAUSPALVELUT

Maanmittausinsinööri, Antti Säteri 019 758 6557

YMPÄRISTÖTOIMI

Ympäristösihteeri, Toni Haavisto 019 758 6561

Sivistystoimi

Joonas Riihimäki, sivistysjohtaja 019 758 6710 Tuula Tamminen, varhaiskasvatuspäällikkö 019 758 6691 Heli Eklund, osastosihteeri 019 758 6711 Aija Jokinen, toimistosihteeri 019 758 6507 Koulukuraattori 019 758 6712 Sinikka Heinonen, koulukuraattori 040 131 9348 Koulupsykologi yhteys koulun rehtorin kautta Marjukka Lehtinen, varhaiskasvatuksen erityisopettaja019 758 6715

PÄIVÄKODIT

Kirkonkylän päiväkoti Kappalaisentie 55, 12210 Hausjärvi 019 758 6708

Hikiän päiväkoti Omenakummuntie 6, 12240 Hikiä 019 758 6701

Oitin päiväkoti Sykärintori 1-3, 12100 Oitti 019 758 6690

Ryttylän päiväkoti Pajatie 3A, 12310 Ryttylä 019 758 6694

YKSITYISET PÄIVÄKODIT

Päiväkoti Seikkailuystävät Vehkalukontie 1, 12240 Hikiä Karoliina Ilomäki 050 466 4003

Päiväkoti Satumaa Monninlinja 202, 05800 Hyvinkää Satu Haukka 040 705 2867

Taikametsän Maahiset Oy Kulmatie 7, 12310 Ryttylä Tanja Huuskola 045 276 7019

YKSITYISET PERHEPÄIVÄHOITAJAT

Oitti

Kaisa Malin kaisan.maili@gmail.com, 040 578 4909

Kari Malin karimalin79@gmail.com, 040 738 5982

Ryttylä

Nina Långström ninakarinlongstrom@gmail.com, 0400 507 670

Kirsi Sorsa kirsi.sorsa@outlook.com, 040 500 2494

Paula Mäkelä paula.luumi@hotmail.com, 050 406 5221

Hikiä

Sarita Mäkelä saritamckela@gmail.com, 0400 460 169

Turkhauta

Leena Salonen leena.a.salonen@gmail.com, 040 735 0577

KOULUT

Eskon koulu

Hikiäntie 223, 12240 Hikiä Niina Arola, rehtori 019 758 6717

Monnin koulu

Rajalantie 140, 05800 Hyvinkää

Ari Mäkinen, rehtori 019 758 6754

Oitin koulu

Koulunraitti 5, 12100 Oitti

Anne Mäkelä, rehtori 019 758 6750

Ryttylän koulu

Pajatie 1-3, 12310 Ryttylä Antti Niskanen, rehtori 050 571 8960

Yläkoulu ja lukio

Vartiomäentie 2, 12100 Oitti (yläkoulu) Lukiotie 7, 12100 Oitti (lukio)

Nina Hartikainen, rehtori 019 758 6720 Sanna Uotila, apulaisrehtori 019 758 6721 Mira Ikonen, koulusihteeri 019 758 6722

KIRJASTO

Sykärintori, 12100 Oitti

Anu Ylimäki, kirjastonjohtaja 050 569 1981, anu.ylimaki@hausjarvi.fi Pääkirjasto, 050 500 1585, kirjasto@hausjarvi.fi Kirjastoauto, 040 330 6792, kirjastoauto@hausjarvi.fi

KANSALAISOPISTO

Mia Pätsi, rehtori, 019 758 6770, mia.patsi@hausjarvi.fi

Päivi Nurmi, opistosihteeri, 019 758 6771, paivi.nurmi@hausjarvi.fi

Jussi Ruuttunen, musiikinopettaja, 019 758 6772, jussi.ruuttunen@hausjarvi.fi

LIIKUNTA- JA NUORISOTOIMI

Jari Kovanen, liikuntasihteeri, 040 330 6780, jari.kovanen@hausjarvi.fi

Fanny Lasala, nuoriso-ohjaaja, 040 183 9144, fanny.lasala@hausjarvi.fi

Tiina Tuominen, nuoriso-ohjaaja, 040 330 6781, tiina.tuominen@hausjarvi.fi

Perusturvatoimi

Perusturvajohtaja, Teija Suorsa-Salonen 019 758 6610

LASTENSUOJELU JA LAPSIPERHEPALVELUT

Johtava sosiaalityöntekijä, Tanja Kannonmaa 019 758 6619

Lapsiperhepalvelujen palveluohjaus- ja neuvonta 019 758 6638 ma-pe klo 9-15 Lastensuojelun virka-aikainen päivystys 019 758 6602 ma-pe klo 8-16

Kanta-Hämeen perheoikeudellinen yksikkö Kasarmikatu 23, 1. krs, 13100 Hämeenlinna 03 621 5640 ma-pe klo 10–12, ma-ti klo 13–14

TYÖIKÄISTEN PALVELUT

Johtava sosiaalityöntekijä, Arja Theis 019 758 6616 Työikäisten palvelujen päivystys kiireellisissä asioissa, ma-pe klo 9-15 040 484 5465 Sosiaaliohjaaja (työllisyyden hoito) 019 758 6628 Sosiaaliohjaaja (alle 29-vuotiaat nuoret) 019 758 6622 Sosiaaliohjaaja (kuljetuspalvelut, henkilökohtainen apu, asunnon muutostyöt) 019 758 6635 Toimistosihteeri (täydentävä toimeentulotuki) 019 758 6611

VAMMAISPALVELUT

Sosiaaliohjaaja (SHL-kuljetuspalvelut) 019 758 6635 Palveluohjaaja 019 758 6671 Paavolantien ja Jelppilän asumispalvelut, esimies Ria Hernesaho 019 758 6655

Jelppilän asumispalvelut 050 460 9064 Jelppilänkuja 1-3, 12310 Ryttylä

Paavolantien asuinryhmä 050 463 8853 Paavolantie 5 A 1, 12100 Oitti

IKÄIHMISTEN PALVELUT

Vs. vanhuspalvelupäällikkö, Riikka Sakki 019 758 6620 Iäkkäiden palvelujen virka-aikainen päivystys, ma-pe klo 8-16 019 758 6626 Palveluohjaaja (palveluohjaus, omaishoidon tuki) 019 758 6626 Palveluohjaaja (asumispalveluhakemukset, lyhytaikaishoito, intervallit, muistineuvonta) 019 758 6630

Kotihoito Palveluesimies 019 758 6660 Palveluvastaava 019 758 6547

Koivumäen asumispalvelut Kuusitie 10–18, 12100 Oitti Palveluesimies, (Kivikolu, Koppeli) 019 758 6642 Palveluesimies, (Nappala, Riiakka) 019 758 6631

Helmikoti Kuusitie 10–18, 12100 Oitti Palveluesimies 019 758 6640

Dementiakoti Lasihelmi Urheilukentäntie 6-8, 12310 Ryttylä Palveluesimies 019 758 6679

KANTA-HÄMEEN SOSIAALI- JA KRIISIPÄIVYSTYS (03) 621 7100 Sosiaaliasiamies Satu Loippo 050 599 6413 ma klo 12–15, ti-to klo 9–12 Sähköposti: satu.loippo@pikassos.fi

Miten sinä huolehdit omasta hyvinvoinnistasi?

Koronavuosien ja sotauutisten varjossa hyvinvointiin voi olla tarpeellista kiinnittää erityistä huomiota. Moni pohtii omaa jaksamistaan, minkä äärelle

Minä huolehdin hyvinvoinnistani käymällä kuntosalilla ja talviuinnissa. Lisäksi me harrastetaan 10-vuotiaan poikani kanssa jalkapalloa ja muutenkin urheillaan paljon. Käytiin juuri kulkemassa 28 kilometrin Poronpolku Lopella – sanoisin, että luonto, urheilu ja harrastukset ovat ehdottomasti hyvinvointini peruspilareita. Tottakai myös ihmiset ympärilläni, esimerkiksi työympäristö ja huiput työkaverit!

Kyllä se liikkuminen on, jolla pidän hyvinvoinnistani huolta. Pyöräilen ja käyn pururadalla hölkkäämässä tai sauvakävelyllä. Oitin pururata on mainio ja siihen nähden yllättävän hiljainen. Ennen urheilin säällä kuin säällä, mutta vanhemmiten sitä on tullut niin mukavuudenhaluiseksi, että pahimmat kelit vietän mieluummin sohvan pohjalla. Liikkumisesta ei tule tehdä itselleen stressiä, vaan tehdä sitä niin, että se tuntuu itsestä hyvältä.

Pyrin pitämään kiinni riittävästä unen määrästä, sekä levosta ylipäätään. Kylmäaltistus, eli uiminen luonnon vesissä ympäri vuoden, on pelastanut minut totaaliuupumiselta, vaikka olenkin aina ollut vilukissa, joka ui hädin tuskin kesäaikaan. Uupumuksen myötä uskaltauduin kokeilemaan kylmävesiuintia ja jäin siihen nopeasti koukkuun. Hausjärvellä on hyvät uintimahdollisuudet. Huolehdin hyvinvoinnistani myös ravitsevalla ruualla ja kehon liikkeellä; on oleellista, että keho saa mielekästä liikettä, huomiota ja aikaa. Tottakai myös sosiaaliset suhteet ja se, että voi omassa elämässään toimia omien arvojensa mukaisesti ruokkii hyvinvointia.

Elmeri Laaksonen Koululainen, 7 lk.

Minä huolehdin hyvinvoinnistani urheilemalla. Jalkapallo ja sähly saivat jäädä, kun innostuin frisbeegolfista. Siinä parasta on, että pääsee pitämään hauskaa kavereiden kanssa. Käymme pelaamassa melkein joka säällä, paitsi kaatosateella. Asun Monnissa, joten lähin frisbeegolfrata on Hyvinkäällä. Talviaikaan laskettelen.

Ari Koskinen Kauppias

Mimmu Pietilä XXL-Dance® konseptin kehittäjä Psyykkinen valmentaja

Kuva: Pete Pietilä

Kuva: Jenna Eklöf

Kuva: Jenna Eklöf

Kuva: Jenna Eklöf

Kokous- ja juhlatila HELMILILJA

Kaunis, kotoisa kokous- ja juhlatila Hausjärvellä, Oitin keskustassa Vaahteratie 13.

Juhlatilaan voi kattaa paikat pienestä porukasta aina 50 hengen tilaisuuksiin. Juhlatila ja sisäänkäynti sijaitsee katutasossa, joka mahdollistaa esteettömän kulun.

Juhlatila soveltuu yritys- ja kokouskäyttöön sekä kaikkiin perhejuhliin ristiäisistä, syntymäpäivistä aina muistotilaisuuksiin. Tilasta löytyy astiasto, äly-TV, äänentoisto sekä sähköpiano.

Tilaisuuksien somistuksesta vastaa Helmililja Hausjärvi, tarjoilun ja loppusiivouksen hoitaa yhteistyökumppanimme Pito-Piiat Ky.

kylistä kajahtaa

HAMINANKYLÄLTÄ

LÄHTENYT

KANTA-HÄMEEN KYLÄTURVALLISUUSPILOTTI ON LAAJENTUNUT YMPÄRI HAUSJÄRVEN

Haminankylältä käynnistyneessä Kanta-Hämeen kyläturvallisuuspilotissa kehitetään kyläyhteisöjen, järjestöjen ja viranomaisten yhteistyömuotoja. Tavoitteena on luoda kyläturvallisuuteen työkalu, joka tulee laajemmin kylien käyttöön koko Kanta-Hämeen alueella. Hankkeen pilottikylänä toiminut Haminankylä on esimerkillään luotsannut myös muut hausjärveläiskylät mukaan toimintaan, joka luo kaikille turvallisemman asuinpaikan. Viimeisimpinä mukaan ovat lähteneet myös Oitti ja Hikiä, joiden osalta toteutettiin kyläturvallisuuskysely lokakuun alussa. Saatuja vastauksia hyödynnetään kylien turvallisuussuunnitelmien laatimisessa ja toiminnan kehittämisessä. Kyselyn toteuttavat yhteistyössä Oitin seudun kyläyhdistys ry sekä Hikiän seudun kyläyhdistys ry. Kyselyn toteuttamisessa avustaa Ryttylän kyläyhdistys. Kyselyn tuloksia käsitellään myös mm. Haushack –kehittämistapahtuman yhteydessä sekä kyläyhdistysten omissa kokouksissa. Kanta-Hämeen kyläturvallisuuspilotti on osa Suomen Kylät ry:n valtakunnallista kyläturvallisuus 2025 -hanketta.

HAUSHACK YHTEISTYÖSSÄ HAUSJÄRVEN KYLÄTURVALLISUUSPILOTIN KANSSA

HausHack -kehittämistapahtuma Hausjärvellä haastaa innovoimaan ratkaisuja kuntien ja kylien elinvoiman ja turvallisuuden lisäämiseksi.

HausHack järjestetään yhdessä Hausjärven kyläyhdisysten (Ryttylä, Oitti, Hikiä), Hausjärven kunnan, Suomen kylät ry:n ja Hämeen kylät ry:n Hämeen kyläturvallisuuspilotin kanssa.

Elinvoimaisessa kunnassa työvoima ja työpaikat kohtaavat, julkiset ja yksityiset palvelut toimivat, ja niihin pääsy on sujuvaa. Ihmiset tuntevat toisensa ja tämä luo yhteisöllisyyttä, joka puolestaan tuo turvaa. Elinvoimainen kunta houkuttelee asukkaita ja yrityksiä alueelle.

HausHackissä kehitetään ratkaisuja elinvoimaisuuteen ja turvallisuuteen, hyödyntämällä paikallista dataa mm. Kyläturvallisuuspilotissa tehdyistä Hausjärven kylien turvallisuuskyselyistä, avoimen datan lähteistä, sekä paikallistuntemusta.

Kehityksen kohteena voi olla niin vuorovaikutuksen ja yhteisöllisyyden lisääminen, palveluiden kehittäminen, päätöksenteko, koululaisten viihtyvyys kuin varautuminen energian saannin katkoihin, tai muuhun poikkeukselliseen tilanteeseen. Lisätietoja: www.haushack.fi

HIKIÄ

AKTIIVINEN HIKIÄ

Hikiässä on aktiivista toimintaa mm. Hikiän seudun kyläyhdistyksen, Eskon koulun vanhempainyhdistyksen sekä Hausjärven Urheilijoiden järjestämänä. Lapsille ja aikuisille on järjestetty ohjattuja liikuntavuoroja viikoittain aina sählystä ryhmäliikuntaan ja pikkulasten liikkaryhmiin. Liittymällä Hikiän seudun kyläyhdistyksen jäseneksi tuet toimintaa alueen parhaaksi!

Seuraa Hikiän seudun kyläyhdistystä Facebookissa: Hikiän seudun kyläyhdistys ry

OITTI

NIITTYKUKKAKAISTALEET MUOTOUTUIVAT KIRSIKKAPUISTON KÄVIJÖIDEN, PERHOSTEN JA PÖLYTTÄJIEN ILOKSI

Oitissa odotetaan tulevana kesänä kukkaloistoa, sillä syyskuussa Kirsikkapuiston grillikodan viereen jyrsittiin kaistaleet niittykukkien siementen kylvöä varten. Alueelle voi myös kylvää omat, ylimääräiset niittykukkien siemenet – pidäthän kuitenkin huolen siitä, että et tuo alueelle vieraslajeja. Kukkaniittykaistaleista odotetaan tulevan monien perhosten ja pölyttäjien koti, minkä lisäksi kukkaniittykaistaleet tekevät Kirsikkapuistosta entistäkin viihtyisämmän.

Seuraa Oitin seudun kyläyhdistystä Facebookissa: Oitin seudun kyläyhdistys

MONNI

MONNIN JOULUMARKKINAT

Monnin koulun perinteinen joulutapahtuma järjestetään Monnin koululla 29.11. klo 18-20. Koululla on markkinatunnelmaa ja oiva mahdollisuus ostaa lahjoja pukinkonttiin. Tapahtumassa on arpajaiset, onnenpyörä, makkaran myyntiä ja paljon muuta. Myös Hausjärven nuorisotoimi on mukana tapahtumassa. Paikalla saattaa myös itse joulupukki piipahtaa.

Kuva: Oitin seudun kyläyhdistys

RYTTYLÄN KYLÄKIRJASTO KERÄÄ KÄVIJÖITÄ

KAUEMPAAKIN

Ryttylän kyläkirjaston harrastepiirit keräävät osallistujia ympäri kuntaa ja kauempaakin. Tiistaisin kokoontuvat vuorotellen kirjallisuuspiiri ja kuvataidepiiri. Neulepiirin vuoro on lauantaisin. Italiaa opiskellaan etänä viikottain. Lyhytkursseja järjestetään toiveiden ja ehdotusten mukaan.

Taidenäyttelyt vaihtuvat useamman kerran vuodessa. Marraskuun alussa avautuu Ryttylän kyläkirjastossa Rosamai Koskisen näyttely 'Tarina'. Assistenttina näyttelyn kokoamisessa on toiminut Nina Tamlander.

Näyttelytila on maksuton. Sen voi varata ottamalla yhteyttä toiminnanjohtajaan. Kannustamme ja ohjaamme uusia tekijöitä ja esittelemme mielellämme ammattilaisten töitä.

Kirjavalikoimamme täydentyy koko ajan uutuuksilla. Lainaajaksi pääsee liittymällä kirjastoyhdistyksen jäseneksi. Aikuiselta vuosi maksaa 5€ ja alle 15-vuotiaalta 1€.

Ryttylän kyläkirjasto Koulutie 14 12310 Ryttylä Kirjasto on avoinna tiistaisin ja lauantaisin klo 10-12. Kaikille avoimet ja maksuttomat harrasteryhmät kokoontuvat samoina päivinä.

Lisätietoja: www.ryttylankylakirjasto.fi

Toiminnanjohtaja Ulla-Ollila-Perälä puh. 040 7090937 sp. ulla. ope@gmail.com Facebook: Ryttylä-ryhmä

RYTTYLÄ

RYTTYLÄ-PÄIVÄ JA SEN PALAUTE OLI HYMYÄ TÄYNNÄ

”Kaikki hymyä täynnä” oli Ryttylä-päivien eräs kävijäpalaute, siinä tunnelma tiivistyikin. ”Ihana nähdä vanha koulu uudella ilmeellä”, samoin.

Ryttylä-päivä järjestettiin 13.8.2022 uudella koululla pihapiireineen. Kyläyhdistys kutsui järjestelyihin mukaan kylän muitakin yhdistyksiä. Ryttylä-päivään osallistui yli 120 henkilöä, joista ainakin 100 tutustui koulutiloihin opastuskierroksilla, joita rehtori Antti Niskanen veti ansiokkaasti. Antti Niskanen myös vastaanotti uudelle koululle aikakapselin, jonka Ryttylän kyläyhdistyksen puheenjohtaja Riku Peltonen luovutti. Aikakapseli sisältää aikaansa kuvaavaa esineistöä ja se sijoitetaan uuden koulun tiloihin siten, että se säilyy avaamattomana vuoteen 2068, jolloin tulevaisuuden koululaiset pääsevät tutustumaan historian havinaan.

Kyläyhdistys on valmistellut talviajan ohjelmaa ja siinä otetaan huomioon myös Ryttylä-päivästä saadut palautteet. Ehkä ei ihan sellaisenaan, mutta saatua palautetta arvostaen. Syntyykö tietoliikennekerho, syntyykö media-alan ryhmä, jännittävää nähdä. Ainakin tapahtumia tulee.

Lisätietoja Ryttylän kyläyhdistyksen toiminnasta osoitteesta ryttylayhdistys@gmail.com. Blogimme ilmestyy osoitteessa https:// www.ryttyla.net/blogi.

REHTORI ANTTI NISKANEN ESITTELI UUDEN KOULUN TILOJA SUUREN SUOSION SAANEILLA

ESITTELYKIERROKSILLA

Teksti ja kuva: Jenna Eklöf

Elokuussa 2022 Ryttylä-päivän yhteydessä pidetyt Ryttylän koulun opastetut kierrokset kutsuivat uuden koulun tiloihin runsain mitoin koulun tiloista kiinnostunutta väkeä.

Jo koulun tiloihin sisälle tultaessa ensimmäisenä vastassa ollut maininta kengättömästä koulusta kohautti vierailijoita, jotka kuuliaisina riisuivat kenkänsä koulun tilavassa eteisessä.

Uudesta koulusta ja sen moderneista tiloista on helppo pitää. Esimerkiksi koulun liikuntasali toimii paitsi liikunnan opetustarkoituksissa, myös yhteisenä kokoontumis- ja juhlatilana — niin koulun omalle väelle, kuin myös ilta-aikaan ja viikonloppuisin tilojen muille käyttäjille.

— Pidän tärkeänä sitä, että lapsia ei vaan istuteta penkillä, vaan asioita voidaan lähestyä toiminnallisemmin. Toki rauhoittumista ja paikallaan oloakin on, mutta nykykoulu on sen osalta joustavampi. On tutkittu, ettei istuminen ole terveellistä, rehtori Antti Niskanen huomauttaa.

— Koulusta tuli hyvä, kun sitä oli aikaa suunnitella ajan kanssa ja kyseenalaistaa jo suunniteltua.

Vanhan koulun puolelle on saumaton käynti uudelta puolelta.

— Vanhassa koulussa ollaan opiskeltu jo vuodesta 1938. Museovirasto on suojellut kohdetta ja arkkitehti on löytänyt vanhojen tilojen vaalimiseen hyviä ratkaisuja.

— Hyvä koulu ja viihtyisät opettajien taukotilat on myös hyvä rekrytointivaltti. Se kumuloituu myös lasten hyväksi. Meillä ei ole opettajakunnassa paljoa vaihtuvuutta, ja osaltaan hyvään tilanteeseen vaikuttaa tietenkin Ryttylän hyvä sijainti ja kulkuyhteydet, rehtori Antti Niskanen summaa.

ajatusten vaihtoa, ammattilaisen tuella – ilmaiseksi, anonyymisti ja ilman ajanvarausta.

Monialaiseen työntekijäryhmäämme kuuluvat muun muassa TE-asiantuntija, sosiaaliohjaus, etsivä nuorisotyö, opinto-ohjaus, asumisohjaus, nuorten terveydenhoito, suuhygienisti, ehkäisevä päihdetyöntekijä, psykiatrinen sairaanhoitaja, kuraattori, seksuaalineuvoja sekä Kelan etäpalvelu (ma-pe klo 9–15) ja ammatinvalinnan psykologin palvelut. Pyrimme tarjoamaan nuorille kaikki palvelut saman katon alta.

Autamme esimerkiksi opiskelu- tai työpaikan löytämisessä, elämänhallinnan kysymyksissä sekä omaan elämäntilanteeseen ja voimavaroihin sopivan ratkaisun ja oman polun löytämisessä. Ohjaamo auttaa asiassa kuin asiassa, eikä meiltä tarvitse tulla hakemaan tiettyä palvelua. Asiasi voi hyvin

arkinen, johon kaipaat neuvoa tai apua. Sellaisia voivat olla esimerkiksi CV:n tai työhakemuksen tekemisessä tai vaikkapa koeviikon aikataulun suunnittelussa. Olet tervetullut myös vain kahville vaihtamaan kuulumisia.

OHJAAMO RIIHIMÄEN SEUTU:

RIIHIMÄKI (Monari)

Ma ja ti klo 13.30–16.30 ja PE klo 12.00–15.00

LOPPI (Kunnantalon pääty)

Ti klo 13.30–16.30

HAUSJÄRVI (Pääkirjasto)

To klo 13.30–16.30

Voit asioida kanssamme myös sähköisesti: Puhelin, tekstiviesti & WhatsApp: 040 663 8094 Sähköposti: ohjaamo@riihimaki.fi Ohjaamot.fi-chat: www.bit.ly/ohjaamormkseutu (ma-to klo 13.30–16.30. Muina aikoina voit jättää chatin kautta yhteydenottopyynnön)

Lämpimästi tervetuloa!

Kohtaamista kouluilla

Koulunuorisotyötä tehdään jokaisella Hausjärven koululla viikoittain. Koulutyöskentelyn kulmakivinä ovat aito kohtaaminen, yhteisöllisyyden kasvattaminen, kiusaamisen ehkäisy sekä kouluviihtyvyyden parantaminen. Saat yhteyden molempiin kouluilla työskenteleviin nuoriso-ohjaajiin myös Wilman kautta.

Alakouluilla työskentelee nuoriso-ohjaaja Fanny Lasala

Maanantai: Ryttylän koulu

Tiistai: Monnin koulu

Keskiviikko: Oitin koulu

Torstai: Eskon koulu

Yläkoululla ja lukiolla nuoriso-ohjaaja Tiina Tuominen tavattavissa pääsääntöisesti tiistaisin ja torstaisin ruokavälitunneilla. Tiistaisin välituntitoiminta järjestetään yhteistyössä Seurakunnan nuorisotyön kanssa ja torstaisin yhteistyötä tehdään myös etsivän nuorisotyön kanssa lukiokahvien merkeissä

Riihimäen seudun Ohjaamo palvelee Hausjärvellä pääkirjastolla torstaisin. Ohjaamo on monialainen matalan kynnyksen palvelu- ja kohtaamispaikka alle 30-vuotiaille nuorille, nuorille aikuisille ja heidän läheisilleen. Ohjaamossa on tarjolla tietoa, neuvontaa, ohjausta ja

Mitä on etsivä nuorisotyö?

Etsivä nuorisotyö tarjoaa kaikille alle 29-vuotiaille mahdollisuuden henkilökohtaiseen ohjaukseen ja tukeen. Ensisijaisesti etsivät nuorisotyöntekijät palvelevat koulutuksen tai työelämän ulkopuolella olevia nuoria sekä niitä, jotka toivovat apua johonkin itseä askarruttavaan asiaan. Etsivät auttavat nuoria rakentamaan oman näköistä elämää – olosuhteita, joihin voi olla itse tyytyväinen ja joiden avulla voi jatkaa luottavaisin mielin eteenpäin.

ETSIVÄN NUORISOTYÖNTEKIJÄN KANSSA VOIT MIETTIÄ ESIMERKIKSI:

• tavallisia arjen tilanteita ja tekemisiä ihmissuhteita, sosiaalista elämää, vapaa-aikaa ja harrastuksia

• terveyttä, jaksamista ja mielen hyvin vointia

• opiskelupaikkoja ja työpaikkoja tai mah dollisuuksia kuntoutukseen

• raha-asioita, toimeentuloa, tukien ja etuuksien (esim. Kela) hakemista

• työttömäksi ilmoittautumista, TE-toimiston tai työllisyyspalvelujen kanssa asiointia

Etsivä nuorisotyöntekijä on rinnalla kulkija, joka auttaa selvittämään, miten ottaa seuraava askel. Mikään asia ei ole liian pieni tai liian suuri yhdessä ratkottavaksi! Jos tunnet olevasi yksin tai et tiedä keneltä jotain asiaa kysyisit, on etsivä nuorisotyöntekijä se henkilö, jonka puoleen kannattaa kääntyä. Etsiviin voi aina ottaa yhteyttä helposti, luottamuksellisesti ja ilmaiseksi. Ota rohkeasti yhteyttä!

Soita, laita viesti tai etsi meidät sosiaalisesta mediasta niin sovitaan tapaamisesta tai tule treffaamaan meitä Ohjaamolle torstaisin klo 13.30–16.30. Skannaa itsesi etsivän nuorisotyön Discord-palvelimelle qr-koodilla.

Maija Huotari

etsivä nuorisotyöntekijä 040 683 1362

jonna-maija.huotari@hyria.fi

Instagram: jmaijaetsivä

Snapchat: jmaijaetsiva

Discord: JMaija etsivä nuorisotyö#8679

Facebook: JMaija Etsivä Nuorisotyö HausjärviLoppihyria

Niina Sund

etsivä nuorisotyöntekijä 040 649 4811

niina.sund@hyria.fi

Instagram: niinaetsiva Snapchat: niinaetsiva Discord: Niina Etsivä nuorisotyö#0239

Vipinää ja vilskettä nuorille

Löydät vipinää ja vilskettä myös Hausjärven nuorisotoimen somesta! Ota seurantaan niin tiedät olla oikeassa paikassa, oikeaan aikaan! Somesta löytyy ajantasaiset aukioloajat nuorisotiloille (Ryttylä, Hikiä, Oitti) sekä tarkempaa tietoa työskentelystä kouluilla ja loma-aikoina. Nuorisotoimi järjestää myös pop up -tyylistä toimintaa ja nämäkin löytyvät helpoiten somessa seuraamalla.

Facebook: Hausjärven nuorisotoimi Instagram: hausjarvennuorisotoimi Tiktok: hausjarvennuorisotoimi Snapchat: hausjarvifanny, hausjarvitiina

liikunta

Kysy lisää

liikuntatoimistosta Liikuntasihteeri Jari Kovanen 019 758 6780, jari.kovanen@hausjarvi.fi

Huom!

Vuorohaku Valkjärven leirialueen vuokraukseen kesällä 2023 tulee taas alkuvuodesta! Muistathan varata vuorosi.

Hausjärven talviliikuntapaikat

Hausjärvellä on useita liikuntamahdollisuuksia myös talvella. Liikunta on tärkeä osa terveellistä elämäntapaa.

Hiihtoladut

Latureitit riippuvat kunkin talven lumitilanteesta. Oitti, Hikiä, Kirkonkylä

- Oitin kuntoradan latu, 2,4 km (Urheilutie, Oitti)

- Hikiän kuntoradan latu 1,3 km (Hikiäntie 223, Hikiä)

- Hikiä-Oitti-ladun lähtöpisteet Oitin urheilukentällä (Sahantie 12, Oitti) ja Hikiän matonpesupaikalla (Itätie 15, Hikiä). Ladun pituus on n. 9 km ja sen puolivälissä on taukolaavu, jossa tulentekomahdollisuus. Perinteinen ja luistelu-ura kulkevat vierekkäin.

Ryttylä

- Yhdyslatu Ryttylän koulu - Ykslampi, 1,6 km (Koulutie 14 - Riihiviidantie 616, Ryttylä), lisäksi koulun viereiselle pellolle tehdään peltolatu

- Ryttylän valaistu latu, 3,5 km, Ykslampi (Riihiviidantie 616, Ryttylä)

Monni

- Paukunharjun valaistu latu, 2 km (Monninlinja 215, Monni/ Hyvinkää) Latua ylläpitää Hyvinkään Hiihtoseura. - Paukunharjulta yhdyslatu Hyvinkään kaupungin laduille. Paukunharjun majan seinässä on latukartta.

Luistelukentät

- Eskon koulu, Hikiäntie 223, Hikiä - Monnin koulu, Rajalantie 140, Monni - Oitin koulu, Koulunraitti 5, Oitti - Yläkoulun jääalueet, Pelikuja 2, Oitti - Ryttylän koulu, Koulutie 14, Ryttylä

Avantouintipaikat

- Puujaa, Valkjärven leirialueen uimapaikka, Tulikalliontie 80. Avantouintikausi alkaa syyskuussa ja päättyy toukokuussa, sauna on lämpimänä maanantaisin 15-19, kausihinta on 70/35 €. Pesu- ja pukutilat erikseen naisille ja miehille, saunatila on yhteinen, sisä-wc:t

- Ryttylä, Ykslammin uimapaikka, Riihiviidantie 624, Ryttylän Kirin ulkoilumaja. Tiedustelut Tiina Kuusela puh. 040 573 7679.

- Ryttylä, Puujoen avanto, INRA-maja, Uimalantie 27, keittiö, takka, sauna, ulkogrilli, kesällä myös mökkivuokrausta. Tiedustelut; Sinikka Hutri puh. 040 592 6764

Pulkkamäet

- Umpistentie 86, Oitti

- Vanha soramonttu, Hikiäntie 97, Hikiä

- Ykslampi, Riihiviidantie 616, Ryttylä

Laavut ja grillipaikat

- Kallen laavu (vain talvikäytössä), Nummenpääntie 108, Oitti

- Hikiän pururata, Hikiäntie 223, Hikiä

- Mommilanjärven soutelustadion, Saitantie 1, Haminankylä

- Puujoen uimapaikka, Riihimäentie 3471, Oitti

- Umpisten laavu, Umpistentie 86, Oitti

- Ykslammin laavu, Riihiviidantie 616, Ryttylä

- Valkjärven uimaranta, Tulikalliontie 58, Puujaa

LIIKUNTATOIMEN TAPAHTUMASUUNNITELMA

Hausjärven liikuntatoimi järjestää monipuolisia liikuntapalveluja ympäri vuoden. Alla listaus vuodelle 2022 suunnitellusta toiminnasta ja tapahtumista kuukausittain.

Marraskuu

Lasten sähly- ja liikuntaryhmät Hikiällä, Oitissa ja Ryttylässä, lisätietoja koulujen kautta sekä kohdasta liikuntaryhmät ja uimakoulut.

Vesijumppa tiistaisin Tervakosken uimahallissa, linja-autokuljetus Oitti-Hikiä-Ryttylä. 1-luokkien uimakoulut.

Alakoulujen salibandyturnaus 16.-17.11.2022 Eskon koululla. Kylpylämatka Serenaan 12.11., ennakkoilmoittautuminen.

Talviuinti maanantaisin 15:00-19:00 Valkjärvellä.

Joulukuu

Lasten sähly- ja liikuntaryhmät Hikiällä, Oitissa ja Ryttylässä, lisätietoja koulujen kautta sekä kohdasta liikuntaryhmät ja uimakoulut. Vammaisten liikuntamatka.

Talviuinti maanantaisin 15:00-19:00 Valkjärvellä.

Kinkunsulatusjumpat Hikiä, Esko koulu ke 28.12. 17.30-18.30 (jumppa) ja 18.30-19.30 (venyttelyt) sekä Ryttylän koulu ti 27.12. 18.00-19.30 (jumppa ja venyttelyt) ja to 29.12. 18.00-19.30 (Lavis).

Tammikuu

Kuutamohiihto 11.1. klo 18.-20.00 Ryttylän Ykslammilla; hiihtoa, avantouintia, lumikenkäilyä, makkaran- ja tikkupullan paistoa, liukumäki. Ilmaiset tarjoilut 50:lle ensimmäiselle.

Lasten sähly- ja liikuntaryhmät Hikiällä, Oitissa ja Ryttylässä Vesijumppa tiistaisin Tervakosken uimahallissa, linja-autokuljetus Oitti-Hikiä-Ryttylä.

Hiihtokoulut esikoululaisille ja päiväkotilaisille.

Talviuinti maanantaisin 15.-19.00 Valkjärvellä.

Helmikuu

Lasten sähly- ja liikuntaryhmät Hikiällä, Oitissa ja Ryttylässä. Vesijumppa tiistaisin Tervakosken uimahallissa, linja-autokuljetus Oitti-Hikiä-Ryttylä.

Talviuinti maanantaisin 15.-19.00 Valkjärvellä. Hiihdon kunnanmestaruuskilpailut Oitissa 15.2. klo 18.00. Hiihtokoulut esikoululaisille ja päiväkotilaisille. 1-luokkalaisten uimakoulut. Ala-asteiden hiihtokilpailut Oitissa 28.2. klo 10.00.

Maaliskuu

Kallen Laturetki 5.3. klo 9:00-13.00 välillä Oitti-Kallen Laavu-Ahjola. Pilkin kunnanmestaruuskilpailut Valkjärvellä. Talviuinti maanantaisin 15.-19.00 Valkjärvellä. Hiihtokoulut esikoululaisille ja päiväkotilaisille. 1-luokkalaisten uimakoulut. Lasten sähly- ja liikuntaryhmät Hikiällä, Oitissa ja Ryttylässä Vesijumppa tiistaisin Tervakosken uimahallissa, linja-autokuljetus Oitti-Hikiä-Ryttylä.

Kuva: Jukka Heikkilä.

Timo Tamppari

jatkaa ahkerointiaan tänäkin talvena

Viime vuonna työsuhteensa Hausjärven kunnassa aloittanut Timo Tamppari jatkaa ahkerointiaan tänäkin talvena lumien peitettyä maan.

Kyseessä on latukone, joka vihittiin käyttöön nopeasti saapumisensa jälkeen helmikuussa 2022, jolloin Tamppari ehti myös debytoimaan ensimmäiset Hausjärven alueen ladut saaden työnsä jäljelle hyvän vastaanoton. Talvi 2022 – 2023 onkin latukoneelle todellinen näytönpaikka, sillä se pääsee näyttämään kyntensä kokonaisen talvikauden ajan, josta hiihdon ystävät toivovat tietenkin runsaslumista.

ODOTUS PALKITTIIN

Hausjärven kuntaan toivottiin latukonetta pitkään ja hartaasti. Kunnanvaltuutettu

Timo Silvan teki latukoneen hankinnasta aloitteen jo 15 vuotta sitten. Sama mies sai vihkiä latukoneen käyttöön 15 vuotta myöhemmin samalla, kun latukoneen nimi – Timo Tamppari – paljastettiin.

Aiemmin Hausjärven alueen hiihtoladut on vedetty moottorikelkalla, joten latukone on kalustoon merkittävä ja toivottu uudistus. Se tuo iloa ennen kaikkea hiihtokansalle, mutta myös kunnan työntekijöille, jotka voivat nauttia talvimaisemista sen hytistä käsin: jatkossa latuja ajetaan Timo Tampparin lämmitetyssä ohjaamossa ilman pilkkihaalariin sonnustautumista.

Hausjärven kunta ilmoittaa verkkosivuillaan ja Facebook –sivuillaan latujen kunnosta jälleen heti, kun maisema sonnustautuu lumivaippaan.

Uusitut reittikartat

Latukoneen hankinnasta aloitteen 15 vuotta sitten tehnyt Timo Silvan osallistui latukoneen käyttöönottoon liittyviin juhlamenoihin.

Oma tupa, oma lupa

– tutustu Hausjärven omakotitalotontteihin

Vehreän luonnon ja rauhallisen asuinympäristön Hausjärvi toivottaa sinut tervetulleeksi viihtyisille asuinalueilleen. Kunkin alueen puitteet tarjoilevat oivallisen pohjan ponnistaa, onnistua ja menestyä – elää ja asustaa. Rakentajille Hausjärvi on tullut tutuksi ripeistä otteistaan, sillä meillä Hausjärvellä ei liiemmin tarvitse lupa-asioissa odotella. Jos sinulla on unelma – toteutetaan se yhdessä Hausjärvellä!

Manassenpelto

Manassenpelto tarjoaa rakentajille kodinpohjaksi vaivatonta rakennusmaata. Se sijaitsee aivan Oitin urheilukentän, loistavien ulkoilumahdollisuuksien ja luonnon äärellä. Matka ruokakauppaan ja Oitin palveluihin taittuu Manassenpellolta muutamassa minuutissa, sillä asuinalue sijaitsee aivan Oitin palveluiden liepeillä. Oitissa lapset voivat käydä koko koulutiensä aina lukioon saakka tutussa ympäristössä. Manassenpellolta voit suunnata illan hämärtyessä lenkille valaistulle pururadalle, sekä talviaikaan muutamalla suksenmitalla kehutuille laduille. Mikäli kaipuu kaupunkiin pääsee yllättämään, kulkee Oitista junalla nopeasti lähimpiin kaupunkeihin, pääkaupunkiseudulle saakka.

Ponttikuja 1

tontit

Oletko kiinnostunut yritystonteistamme?

Ota yhteyttä

Antti Säteri p. 019 758 6557 antti.sateri@hausjarvi.fi

AO-5/368/1 1237 309/I 18 555

Ponttikuja 2 AO-5/360/1 1225 306/Iu5/6 18 375

Höyläämöntie 15 AO-5/369/7 1350 338/I 20 250 Höyläämöntie 17 AO-5/369/6 1379 345/I 20 685 Höyläämöntie 18 AO-5/367/3 1334 334/I 20 010 Höyläämöntie 19 AP-1/370/4 1403 351/I 21 045 Höyläämöntie 21 AP-1/370/3 1584 396/I 24 012

Sahurintie 7 AP-1/371/1 1367 342/Iu5/6 20 505

Sahurintie 9 AP-1/371/2 1344 336/Iu5/6 20 160

Sahurintie 11 AP-1/371/3 1302 326/Iu5/6 19 530

Sahurintie 15 AO-5/366/1 1842 461/Iu5/6 28 656

Lankkukuja 1

AP-1/370/2 1704 426/I 26 172

Lankkukuja 2 AP-1/372/1 1570 393/Iu5/6 23 760

Lankkukuja 3 AP-1/370/1 1491 373/I 22 365

Lankkukuja 4 AP-1/372/2 1353 338/Iu5/6 20 295

Lankkukuja 5 AO-5/369/5 1374 344/I 20 610

Lankkukuja 7 AO-5/369/4 1398 350/I 20 970

Lankkukuja 8 AP-1/373/1 1329 332/Iu5/6 19 935

Lankkukuja 9 AO-5/369/3 1233 308/I 18 495

Lankkukuja 10 AP-1/373/2 1378 345/Iu5/6 20 670

Lankkukuja 11 AO-5/369/2 1247 312/I 18 705

Lankkukuja 13 AO-5/369/1 1435 359/I 21 525

OSOITE KAAVAMERKINTÄ/ KORTTELI/TONTTI PINTA-ALA m2

RAKENNUSOIKEUS k-m2 /KERROSLUKU HINTA €

Jaakkolanharju ja Vehkalukko

Jaakkolanharjun ja Vehkalukon asuinalueet sijaitsevat Hausjärven Hikiällä. Alueella on hyviä rakennuspaikkoja niin pelto- kuin metsämaisemissakin, joten alueen tarjonnasta on helppoa löytää paikka omannäköiselle kodille.

Hikiällä toimii sekä kunnallinen, että yksityinen päivähoito sekä koulu. Uusi kevyenliikenteenväylä Riihimäelle saakka on juuri valmistunut ja tarjoaa mahdollisuuden liikkumiseen, jonka päämääränä voi olla vaikkapa lähikaupungin tunnelma ja vilinä. Reissuun voi myös lähteä junalla, sillä Hausjärven tyylille uskollisena rata kulkee täälläkin.

Alueen luonto tarjoaa hyvät mahdollisuudet vapaa-ajan viettoon ja esimerkiksi Hikiän maastopyöräilymahdollisuuksien pariin matkustetaan pidemmänkin matkan takaa.

JAAKKOLANHARJU

Kumpukuja 3

Kumpukuja 5

AO/110/2 2365 591/2/3kIu2/3 38 070

AO/110/1 2488 622/2/3kIu2/3 40 284

Karhinkaarre 2 AO/109/1 2180 545/Iu2/3 34 740

Lukkokuja 1 AP/100/1 2611 653/2/3kIu2/3 42 498

Lukkokuja 3

AP/100/4 1726 432/2/3kIu2/3 26 568

Hakahuhdintie 3 AO/104/3 2016 504/2/3kIu2/3 31 788

Hakahuhdintie 7 AO/104/1 1821 455/2/3kIu2/3 28 278

Hakahuhdintie 10 AO/103/10 1928 482/2/3kIu2/3 30 204

Hakahuhdintie 11 AO/105/1 1680 420/2/3kIu2/3 25 740

Hakahuhdintie 16 AO/107/1 2017 504/Iu2/3 31 806

Laukkulankuja 1

AO/107/2 2283 571/Iu2/3 36 594

Laukkulankuja 2 AO/106/1 1768 442/Iu2/3 27 324

Laukkulankuja 3 AO/107/3 1898 475/Iu2/3 29 664

Laukkulankuja 5 AO/107/4 1907 477/Iu2/3 29 826

Laukkulankuja 9 AO/107/6 2193 548/Iu2/3 34 974

Vehkalukontie 5 AO/103/6 1736 434/2/3kIu2/3 26 748

Vehkalukontie 11 AO/103/3 1915 479/2/3kIu2/3 29 970

Vehkalukko

Vehkalukontie 16

AO-5/112/1 1689 422/2/3kIu2/3 25 902

Vehkalukontie 17 AO-5/113/2 1412 353/2/3kIu2/3 21 180

Vehkalukontie 18

Vehkalukontie 20

Suppakuja 1

Suppakuja 3

AO-5/112/2 1567 392/2/3kIu2/3 23 706

AO-5/112/3 1585 396/2/3kIu2/3 24 030

AO-5/114/1 1587 397/2/3kIu2/3 24 066

AO-5/114/2 1647 412/2/3kIu2/3 25 146

OSOITE KAAVAMERKINTÄ/ KORTTELI/TONTTI PINTA-ALA m2 RAKENNUSOIKEUS k-m2 /KERROSLUKU HINTA €

OSOITE KAAVAMERKINTÄ/ KORTTELI/TONTTI PINTA-ALA m2 RAKENNUSOIKEUS k-m2 /KERROSLUKU HINTA €

Pihonkaarre

Pihonkaarre sijaitsee näppärän matkan päässä Hyvinkään keskustasta ja palveluista Hausjärven Monnissa. Pihonkaarteessa elät ja nautit luonnon läheisyydestä tinkimättä sujuvasta siirtymästä kaupungin sykkeeseen.

Alueella on sekä päiväkoti, että ryhmäperhepäiväkoti, joihin on Pihonkaarteesta alle 500 metrin matka. Kylässä on myös alakoulu (3 km). Kaiken hyvän lisäksi tavoitteena on saada tulevaisuudessa myös Monniin oma junaseisake.

OSOITE KAAVAMERKINTÄ/ KORTTELI/TONTTI PINTA-ALA m2 RAKENNUSOIKEUS k-m2 /KERROSLUKU HINTA €

Pihonkuja 1 AO-5/445/2 1707 427/Iu3/4 48 955,20

Pihonkuja 2 AO-5/444/4 1397 349/Iu3/4 39 116,00

Pihonkuja 3 AO-5/445/3 1308 327/Iu3/4 36 624,00

Pihonkuja 4 AO-5/444/3 1380 345/Iu3/4 38 640,00

Pihonkuja 5 AO-5/445/4 1519 380/Iu3/4 42 638,40

Savupirtintie 2 AO-5/445/1 1474 369/Iu3/4 41 272,00

Savupirtintie 3 AO-5/446/3 1163 291/Iu3/4 32 564,00

Savupirtintie 4 AO-5/445/6 1377 344/Iu3/4 38 556,00

Pihonkaarre 2 AO-5/444/5 1411 353/Iu3/4 39 508,00

Pihonkaarre 7 AP/442/1 2917 729/Iu3/4 89 611,20

Pihonkaarre 9 AP/441/1 4157 1039/Iu3/4 131 275,20

Eteläkaari

Helsinki - Hämeenlinna pääradan varrella sijaitseva Ryttylä kutsuu omakotirakentajia rauhalliseen ja yhteisölliseen ympäristöönsä! Eteläkaaren alue tarjoaa kaikki edellytykset kiireettömään ja luonnonläheiseen, mutta halutessa myös hyvin aktiiviseen eloon.

Ryttylästä löytyy kiireettömän, sinua ja perhettäsi palvelevan arjen avuksi uusi päiväkoti, alakoulu, kaksi kauppaa, apteekki ja loistavia mahdollisuuksia rentoutua ulkoillen tai vaikkapa tanssien! Miltä kuulostaisikaan tanssit Kolmilammin lavalla pyörähdellen, sitten kuutamouinille Ykslammin uimapaikalle pulahtaen? Jos kaipuu kaupunkiin valtaa mielen, olet tunnissa pääkaupungin sykkeessä ja kymmenessä minuutissa Riihimäen, tai viidessätoista minuutissa Hyvinkään kaupungin keskustassa.

Laihotie

Laihotie 5 AO/295/3 1488 372/I 14 880

Laihotie 7 AO/295/4 1934 484/I 20 208

Laihotie 8 AO/294/4 1218 305/I 12 180

Laihotie 10 AO/294/5 1643 411/I 16 716

Oitinharju

Oitinharjun asuinalue sijaitsee mäntyisellä Salpausselän harjualueella noin kahden kilometrin päässä Oitin keskustasta. Oitinharjun alue on juuri valmistuneen kevyenliikenteenväylän ansiosta sujuvasti saavutettavissa myös kävellen, pyörällä tai vaikkapa sähköpotkulaudalla! Myös Oitin junaseisake tarjoilee ratkaisuja näppärään liikkumiseen aina lähimpiin kaupunkeihin, kuin pääkaupunkiseudullekin saakka. Oitinharjun ulkoilumaastot ovat omaa luokkaansa. Luonto, frisbeegolfrata, sekä talviaikainen hiihtolatu houkuttelevat nauttimaan ulkoilmasta. Ja miltä kuulostaisikaan aamupuuron päälle kerätyt tuoreet mustikat – omalta takapihalta tietenkin!

OSOITE KAAVAMERKINTÄ/ KORTTELI/TONTTI PINTAALA m2 RAKENNUSOIKEUS k-m2 /KERROSLUKU HINTA €

Honkarinteentie 4 AO/270/2 1804 361/2/3kIu2/3 18 648

Honkarinteentie 10 AO/272/3 1878 376/2/3kIu2/3 19 536

Honkarinteentie 12 AO/272/2 2136 427/2/3kIu2/3 22 632

Mäntykankaantie 6 A277/3 2016 403/Iu2/3 21 192

Mäntykankaantie 11 AO/276/1 2147 429/Iu2/3 22 764

Mäntykankaantie 13 AO/276/2 2171 434/Iu2/3 23 052

Mäntykankaantie 15 AO/276/3 2371 474/Iu2/3 25 452

Mäntykankaantie 17 AO/276/4 2316 463/Iu2/3 24 792

Mäntykankaantie 19 AO/276/5 2143 429/Iu2/3 22 716

Puolukkatie 1 AO/278/3 1988 398/2/3kIu2/3 20 856 Puolukkatie 2 AO/279/3 2459 492/2/3kIu2/3 26 508

Yksittäiset ok-tontit

Hausjärvellä on tarjolla myös yksittäisiä tontteja. Olivatpa unelmasi minkä kokoisia tahansa, älä epäröi ottaa yhteyttä!

Metsätie 2, Oitti

AO/266/1 1570 236/I 12 952,50

Vaahteratie 23, Oitti AO/100/5 1647 412/Iu½ Kysy hinta

Niittytie 6, Ryttylä

AO/272/4 779 195/I 7 011

Lasimestarintie 1, Ryttylä AO/116/5 1446 289/I 7 230

Kaskikuja 3, Hikiä AO/43/3 893 223/I½ Kysy hinta

Savion kirjapaino

Miten varaudun mahdollisiin häiriötilanteisiin?

Viime vuodet ovat opettaneet meitä selviytymään pandemiasta vai olemmeko oppineet? Entä tiedämmekö kuinka toimia, jos sähköt ovat pidempään poikki tai hanasta ei tulekaan puhdasta vettä? Tai jos kantatie 54:llä tai rautateillä sattuu onnettomuus ja ilmaan pääsee ei toivottuja kaasuja, miten silloin toimimme? Kriisit voivat olla pieniä tai isoja; mutta ne on helpompi kohdata, jos on edes jollain tavoin ennakkoon varautunut. Tässä artikkelissa käymme yleisimpiä kohtia varautumisesta lävitse; samoja asioita, joita on koulutettu keväällä Hausjärven kirjaston 72-tuntia -varautumiskoulutuksissa.

Kirjoittaja: Pirkko Lokinperä, Naisten Valmiusliiton Hämeen alueneuvottelukunnan puheenjohtaja, 72-tuntia kouluttaja, Maa- ja Kotitalousnaisten jäsen.

Sähköt poikki

Kun sähköt katkeavat, moni toiminto keskeytyy. Olemme melko pitkälle riippuvaisia sähköstä. Välittömästi kotona kaikki sähköiset laitteet lopettavat toimintansa. Tämän vuoksi olisi hyvä muistaa muutama tärkeä seikka:

1. Jos olet ollut valmistamassa ruokaa, käännä hellan levyt pois päältä (jos sähkökatkos on pitkä, et välttämättä muista enää, että levy on päällä, jolloin saattaa syntyä muita vahinkoja). Tai jos olet silittämässä, niin ota silitysraudan johto seinästä irti.

2. Sähkökatkos vaikuttaa hyvin nopeasti veden tuloon ja näin ollen et pysty vetämään esim. WC:tä kuin kerran.

3. Jääkaapit ja pakasteet alkavat lämmetä. Joka kerta, kun avaat jääkaapin oven tai pakastimen kannen, päästät laitteeseen lämmintä ilmaa sisään ja kylmää ilmaa ulos. Tuotteet kyllä säilyvät jääkaapissa hyvinä pitkään, jos turhia oven avauksia vältetään. Pakasteet säilyvät usean vuorokauden sulamatta, jos pakasteen kantta ei avata.

Muutoinkin yhteiskunta lamaantuu.Hyvin pian pankkiautomaatit, huoltamot ja kaupat lopettavat toimintansa, koska kaikkiin tarvitaan sähköä. Myös puhelinverkot eivät kestä useamman tunnin sähkökatkosta, vaan linkit alkavat pudota verkosta ja näin ollen myös tietoliikenne alkaa takkuilla.

KUN SÄHKÖT OVAT POIKKI, KUINKA VALMISTAN RUOKAA?

On paljon ruokia, jotka voi syödä kylmänä. Jos kuitenkin haluat lämmintä ruokaa, valitse sellaisia ruokia, jotka on helppo lämmittää. Ongelmaahan ei tietysti ole, jos asunnosta löytyy puuhella tai takka. Tällöin hoituu myös asunnon lämmittäminen. Jos kuitenkaan tällaisia ei löydy, niin tulee miettiä muita vaihtoehtoja kuitenkin muistaen aina turvallisuus. Kotona voi käyttää pieniä retkikeittimiä tai trangioita. Ulkonakin tietysti ruuan voi valmistaa esimerkiksi grillillä (kaasun saantiin voi tulla tänä vuonna rajoitteita) tai nuotiolla.

Käytä aina ensin ruuanlaitossa tuore- ja jääkaappituotteet, muista kuitenkin, että jääkaapin ovea ei tule availla jatkuvasti, vaan rytmitä ruuanvalmistus sopiviin ajanjaksoihin. Jos pakasteet ryhtyvät sulamaan, tässä hyvä muistisääntö: ”nolla-asteiseksi sulanut elintarvike voidaan valmistaa ruoaksi kypsentämällä tai kypsentää ennen uudelleen pakastamista”.

… KUINKA PYSYN LÄMPIMÄNÄ?

Sähkön katkettua voi kodin lämpötilakin viiletä. Tämän vuoksi on hyvä varata riittävästi lämpimiä vaatteita ja peittoja. Ihminen pysyy myös lämpöisenä, kun muistaa syödä sopivin väliajoin. Ikkunat ja ovet tulisi pitää suljettuna ja tarvittaessa niitä voi tilkitä vaatteilla ja peitoilla.

Jos joudut nukkumaan viilenevässä asunnossa, pue lämpimästi päällesi, laita villasukat jalkaan ja pipo päähän. Jos omistat makuupussin, niin mene nukkumaan sinne ja sitten vielä peitot päälle. Perheenjäsenet mieluiten samaan sänkyyn nukkumaan samojen peittojen alle.

Vesikatko

Vedentulo voi estyä sähkökatkoksen tai veden saastumisen vuoksi. Jos tällainen tilanne jatkuu pitkään (vuorokausia) on viranomaisten tehtävä huolehtia vedenjakelusta esim. erikseen ilmoitettavissa vedenjakelupisteissä. Tämän vuoksi kotona tulisi olla puhdas kannellinen astia veden noutoa varten.

Ihminen pärjää muutamia vuorokausia ilman ruokaakin, mutta vesi on ihmisille ja eläimille elintärkeä ja nestettä tulee saada päivittäin. Päivittäinen puhtaan juomaveden tarve on noin kaksi (2) litraa. Tämän lisäksi ihminen tarvitsee ruuanlaittoon ja hygieniaan vettä. Näin ollen vettä tarvitaan n. 1–2 ämpärillistä henkilöä kohden.

JOS VETTÄ EI TULE TAI VESI ON SAASTUNUT

Jos etukäteen ilmoitetaan, että vedenjakelussa tulee katkoksia (esim. sähkönjakelun katkettua), voi jo etukäteen varata vettä erilaisiin astioihin. Puhdasta juomavettä (pullotettuna) olisi hyvä olla kotona varattuna joitakin pulloja yllättäviä vesikatkoja varten.

Pullotetuissa vesissä on selkeäasti merkittynä päivämäärät mihin asti ne ovat käyttökelpoisia. Omasta hanasta otettu vesi pysyy hyvänä vain muutaman vuorokauden.

Kun vedentulo katkeaa, et pysty vetämään vessaa kuin kerran, joten silloin tulee miettiä, miten toimit. Tietysti, jos pystyt saamaan vettä, vaikka järvestä tai joesta, silloinhan ei ole mitään hätää. Samoin vessan käyttöön on voinut varautua etukäteen ottamalla vettä varastoon. Jos kuitenkaan mikään näistä ei onnistu, voi ns. ”varavessan” valmistaa vaikka roska ämpäristä laittamalla siihen roskapussin. Tällainen jäte väliaikaisesti voidaan laittaa sekajätteeseen. Jos tilanne pitkittyy, tulee esim. taloyhtiöiden miettiä ratkaisut, kuinka toimitaan, sillä suurissa määrissä wc-jäte kuuluu toimittaa erikseen jätteenkäsittelyyn.

Jos taas vesi on pilaantunutta, tällöin tulee varmistaa se, ettei kukaan pääse ottamaan edes vahingossa hanasta vettä. Voit vaikka peittää hanan muovipussilla ja kietaista sen ympärille teippiä. Viranomaiset huolehtivat näissä tapauksissa tarkemmasta ohjeistuksesta veden käyttöön.

Kotivara

Meidän jokaisen tulisi varautua erilaisiin poikkeusoloihin omilla toimillamme. Sanotaankin, että ”kotitalouksien varautuminen on taitoa, tietoa ja tarvikkeita”. Edellä on kuvattu millaisia taitoja ja millaista tietoa meidän olisi hyvä hankkia ja pitää yllä. Poikkeusoloihin varautumisen tarvikkeista puhumme nimellä kotivara. Kotivara ei ole mitään erikoista vaan asioita, joita tulisi löytyä kotoa. Kuitenkaan tuotteita ei tule pakata mihinkään laatikkoon, joka otetaan esille ”sitten, kun jotain tapahtuu”. Vaan ne ovat kotitalouden jokapäiväisessä käytössä, mutta siten ettei niitä käytetä loppuun ja sitten vasta haetaan uutta. Kotoa pitäisi löytyä ruokaa vähintään kolmeksi vuorokaudeksi.

Mitä sitten kotivaraan kuuluu:

• helposti valmistettavaa ruokaa niin perheenjäsenille kuin lemmikkieläimille: esim. erilaisia purkkiruokia, kuivatuotteita (hiutaleet, myslit ym.), keksit, korput, myös mielihyvää tuottavia pähkinöitä, makeisia. Maalla voi olla myös hyvät kellarit, joihin voi varastoida perunoita ja juureksia. Pakkasista voi löytyä vaikka marjoja (on vain muistettava, ettei kantta tule aukoa jatkuvasti)

• jonkin verran pullotettua vettä (päivittäin noin 2 litraa/hlö)

• puhtaita ja kannellisia vesiastioita

• välttämättömiä lääkkeitä

• paristolla toimiva radio, taskulamppu ja näihin sopivia pattereita (viranomaiset tiedottavat radion kautta viralliset ilmoitukset, jolloin tarvitaan sellainen laite, joka ei tarvitse sähköä)

• varavirtalähde esim. puhelimen lataamista varten

• jokin laite, jolla voi lämmittää ruokaa retkikeitin/ trangia ja tulitikkuja

• jonkin verran käteistä rahaa (pankkiautomaatit eivät toimi sähkökatkoksen aikana)

• hygieniatarvikkeita (kertakäyttöhansikkaita, kosteuspyyhkeitä, käsidesiä)

• ensiaputarvikkeita (laastaria, puhdistusaineita, sidetaitoksia, mahdollisia tapaturmia varten)

• käsisammutin/sammutuspeitto Kaikenlaisessa varautumisessa meidän tulisi ottaa myös huomioon ympärillämme olevat muut ihmiset. Onko mahdollisesti meidän lähellämme esimerkiksi ikäihmisiä, sairaita tai perheitä, jossa on pieniä lapsia, jotka tarvitsisivat apua arjen häiriötilanteissa. Nämä ovat asioita, joita voi miettiä ja joista on hyvä puhua ns. normaaliaikoina.

Teksti pohjautuu 72-tuntia koulutusmateriaaliin ja lisätietoja löytyy 72-tuntia.fi osoitteesta.

Naisten Valmiusliitto ry on valtakunnallinen yhteistyöjärjestö, joka on perustettu vuonna 1997. Liiton puheenjohtajana toimii kansanedustaja Paula Risikko. Liitto yhdistää 10 naisten vapaaehtoista maanpuolustus- ja kokonaisturvallisuustyötä tekevää jäsenjärjestöä, joissa toimii yli 100 000 naista. Naisten Valmiusliitto kehittää naisten turvallisuuteen ja varautumiseen liittyviä valmiuksia koulutuksen avulla sekä lisää naisten mahdollisuuksia toimia poikkeusoloissa yhteiskunnan hyväksi. Liiton päätoimintaa ovat NASTA- ja PikkuNASTA-harjoitukset, joita toteutetaan eri puolilla Suomea. www.naistenvalmiusliitto.fi

Palokunnan päällikkö Ville Tuovinen (vas.) ja varapäällikkö Aaro Pihkala kannustavat tutustumaan avoimin mielin Ryttylän VPK:n toimintaan.

Tosissaan, muttei vakavasti - VPK on aidosti mukava harrastus

ja kuvat: Laura Matilainen

Vuodesta 2015 Ryttylän VPK:n toiminnassa mukana ollut palokunnan päällikkö Ville Tuovinen ja pyöreät kymmenen vuotta harrastuksen parissa juuri saavuttanut varapäällikkö Aaro Pihkala ovat yhtä mieltä siitä, että palokuntatoiminta on harrastus, jossa auttamisen halu ja mukava tekeminen kohtaavat parhaalla mahdollisella tavalla.

“Tämä on harrastus, jossa on oikeasti jotain mieltä ja järkeä; yhteisöllisesti merkittävää tekemistä todella mukavan porukan

kanssa. Ja mikä tärkeintä, asemalla on aina mukava käydä”, miehet toteavat lähes yhteen ääneen.

Kun kiinnostus VPK:n monipuolista toimintaa ja omien taitojen karttumista kohtaan kasvaa, palokuntatoiminta saattaa viedä kuin huomaamatta mukanaan. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että harrastukselle pitäisi pyhittää kaikkea vapaa-aikaansa - ei suinkaan.

Ryttylän VPK:n hälytysosasto harjoittelee kerran viikossa, eikä pahaa silmää tule,

vaikka ei aivan jokaikisiin treeneihin pääsisikään. Kunhan viisi harjoituskertaa yhteen kevät- tai syyskauteen täyttyy, henkilön katsotaan olevan aktiivinen harrastaja.

“Enimmillään tämä harrastus vie siis kaksi tuntia viikossa. Toimintaan hurahtaa kuitenkin helposti, joten riski siihen että aikaa kuluu enemmänkin, on tietenkin olemassa”, Pihkala nauraa.

Iältään 10-16-vuotiaista koostuva nuoriso-osasto harjoittelee puolestaan joka toinen viikko 1,5 tuntia kerrallaan.

Teksti

UUSI OSASTO TARJOAA MAHDOLLISUUKSIA KAIKILLE

Päästäkseen mukaan vapaapalokunnan toimintaan ei myöskään tarvitse olla huippukunnossa, vaan mukaan voi lähteä omien mielenkiinnon kohteiden innostamana. Vaikka hyvä kunto helpottaakin hälytysosastossa työskentelemistä, VPK on paljon muutakin kuin pelkkiä tulipalojen sammuttelua.

Juuri tähän tarpeeseen Ryttylän VPK on lanseeraamassa syksyn mittaan uutta, tukiosasto-nimellä kulkevaa jaostoa, jonka tarkoituksena on madaltaa kynnystä lähteä mukaan VPK:n toimintaan. Vaikka kynnys muutenkaan ei ole kovin korkealla, tässä jaostossa ne on kaivettu kokonaan pois, Tuovinen nauraa.

Mitään erityisvaatimuksia tukiosaston toimintaan pääsemiseksi ei ole, vaan aivan kuten muussakin VPK:n toiminnassa, se pyrkii hyödyntämään jäsenten omaa osaamista ja mielenkiintoa parhaalla mahdollisella tavalla.

“Tukiosaston ideana on mahdollistaa palokuntatoiminnan harrastaminen ilman hälytyksiin sitoutumista. Tehtäväkenttä palokuntatoiminnassa on todella laaja aina turvallisuusviestinnästä muonitukseen, ja tukiosastoon kuuluva voi halutessaan totta kai harjoitella myös hälytysosaston treeneissä”, Pihkala kertoo uusista suunnitelmista.

Jos mielenkiintoa ja tarvetta löytyy, myös erilaisia kursseja voidaan järjestää kaikille halukkaille.

AVOIMIN MIELIN KOKEILEMAAN

Tällä hetkellä Ryttylän VPK:ssa on 49 jäsentä, joista 17 kuuluu hälytysosastoon. Harrastajamäärät ovat linjassa lähialueiden jäsenmäärien kanssa, mutta enemmänkin jäseniä toimintaan kaivattaisiin mukaan.

Mukaan lähtemisen kanssa ei tarvitse arkailla, sillä VPK:n toimintaan osallistuminen on tehty erittäin helpoksi; sinun ei tarvitse kuin saapua torstain treeneihin Ryttylän VPK:lle klo 18. Jos treeneihin osallistuminen ei tunnu heti hyvältä ajatukselta, voi paikan päälle tulla ihan vain katselu- ja kuunteluoppilaaksi.

“VPK:n toimintaan kannattaa ehdottomasti lähteä tutustumaan avoimin mielin; todennäköisesti se on mukavampaa kuin etukäteen ajattelit”, Pihkala kannustaa.

Myös yksityiset tutustumiset VPK:n toimintaan onnistuvat aina tarvittaessa.

“Kannattaa tulla kokeilemaan, se ei sido mihinkään, eikä meillä ole jäsenmaksua”, Tuovinen muistuttaa.

Ryttylän VPK kannattaa ottaa suunnaksi 26.11. koko perheen voimin, kun paloasemalla vietetään kansallista Päivä Paloasemalla -päivää. Hauskan tekemisen ja toiminnan lisäksi päivän aikana vierailijat pääsevät tutustumaan keväällä paloasemalle rantautuneeseen uuteen sammutusyksikköön.

Tunnetko paloa?

Viime keväänä Ryttylän VPK sai käyttöönsä uuden, kauan kaivatun sammutusyksikön. Ville Tuovinen esittelee auton ominaisuuksia ja varustelua.

Vinkit: Näin vältät VPK:n vierailun kotona talvikaudella

Älä jätä kynttilöitä palamaa ilman valvontaa

Muista tulisijojen säännöllinen nuohous

Pidä alkusammutusvälineet kunnossa ja tarkista palohälyttimien toimivuus

Lähtövalmius VPK:lla on noin 10 minuuttia hälytyksestä, ja keikalla täytyy olla vähintää kaksi henkilöä, mieluummin enemmän.

Kunnanjohtaja todellisessa tentissä

Nuorisotoimi järjesti tempauksen, jossa nuorilta kerättiin kiperiä kysymyksiä kunnanjohtaja

myksiä kerättiin niin sosiaalisen median alustoilla, kuin myös kouluilla ja tapahtumissa. Tiukan

nan jälkeen Pekka Määttänen istutettiin aloilleen ja nuorisotoimi pääsi tenttaamaan kunnanjohtajaa haastattelussa, josta Pekka selvisi hyvin.

Kunnanjohtaja Pekka Määttänen, miten menee?

Meillä menee hyvin. Kunnassa on vuosikello, jonka mukaan mennään ja kaikki on sen suhteen hyvin. Kunnan rekrytoinnit on saatu päätökseensä ja niiltä osin työkuorma vähenee. Usein sanonkin, että hyvää yritetään, mutta priimaa pukkaa tulemaan.

Tulitko pyörällä töihin?

Yleensä kuljen kävellen töihin, koska minulla on lyhyt työmatka, jolla on hyvä kevyenliikenteenväylä. Tänään kuitenkin tulin autolla, koska aion mennä heti töiden jälkeen uimaan.

Mikä on kunnanjohtaja?

Kuntalaissa määritellään, että kunnassa tulee olla kunnanjohtaja, jonka perustehtävä on turvata peruspalvelut kuntalaisille. Peruspalveluilla tarkoitetaan esimerkiksi koulutuksen ja varhaiskasvatuksen palveluita. Kunnanhallitus ja -valtuusto tekee päätökset ja minä, eli kunnanjohtaja, johdan operatiivisesti, eli jokapäiväisistä käytännön toimista vastaten. Kuntastrategia ohjaa toimintaa.

Oletko siis Hausjärven presidentti? En ole.

Miten pääsee kunnanjohtajaksi? Kunnanjohtajan työ on julkinen virka, jota pitää hakea. Hakijan pitää olla motivoitunut ja haluta kunnanjohtajaksi, minkä lisäksi hakijalta yleensä vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto, kunta-alan kokemusta sekä mielellään johtamiskokemusta. Ensin osa hakijoista valitaan haastatteluun ja sitten tulee soveltuvuusarvioinnit. Valtuusto päättää hakijoista kuka lopulta soveltuu parhaiten juuri heidän kuntaan. Voi siis olla monia hyviä hakijoita, joista valitaan juuri se, joka ominaisuuksiltaan sopii kyseessä olevan kunnan johtajaksi.

Millaisista asioista kunnanjohtaja päättää? Kunnanjohtaja päättää esimerkiksi viraston käytöstä ja kaavojen osallistumis- ja arviointiosuuden nähtävillä olosta. Tiedotteet ja lausunnot tulevat myös kunnanjohtajan kautta. Myös merkkipäivien huomionosoitukset ja kunnanhallituksen päätösten täytäntöönpanot päättää kunnanjohtaja. Pääasiassa suuret päätökset tekee kunnan-

hallitus ja -valtuusto, kunnanjohtaja päättää pienemmistä asioista. Yleensä monet luulevat, että kunnanjohtaja päättää paljon asioita, mutta näin ei todellisuudessa ole.

Kauan kunnanjohtajan työpäivä kestää? Normaali toimistotyöaika, 7,38 tuntia, mutta päivät venyvät usein. Työhön kuuluu myös ilta- ja viikonlopputöitä.

Millaisia ideoita sinulla on Hausjärven kunnan tulevaisuudelle?

Me tarvitaan lisää rakentamista ja vuokra-asuntoihin pitää satsata varsinkin Oitissa ja Ryttylässä. Perushommaa ja investointeja tarvitaan. Työpaikkoja tarvitaan ja lisää ihmisiä. Jos saadaan lisää ihmisiä, saadaan lisää kivijalkaliikkeitä. Panostus turvalliseen liikkumiseen ja kouluihin. Lisää mahdollisuuksia! Henkilökohtaisena haaveena saada myös uimahalli Hausjärvelle.

Miksi teet tätä työtä? Mikä on kivointa ja mikä vaikeinta?

Päivät on erilaisia, pitää olla kuntalaisille ja luottamushenkilöille aikaa. Mikään päivä ei ole samanlainen, vaikka toimintaa ohjaakin

Pekka Määttäselle. Kysy

kysymysten esikarsin

vuosikello. Hiljaisempina aikoina voi tehdä valmistelutyötä. Aina pitää olla valmiudessa, ikinä ei tiedä mitä tulee tapahtumaan. Kalenteri täynnä ja järjestelyä tarvitaan. Kunnanjohtajan tulee priorisoida mikä on kunnan ja kuntalaisen kannalta tärkeää. Jos tekee vääriä valintoja priorisoinneissa, se näkyy kaikessa. Kivointa on tehdä ihmisten kanssa töitä, tuottaa kuntalaisten palveluita ja tehdä investointeja. Vaikeinta on saada rahat riittämään kaikkeen. Myös muuttovoiton saaminen on haasteellista, muutkin kunnat kun siitä kilpailevat.

Onko ympäristöasiat sinulle tärkeitä?

Kyllä ne on tärkeitä, kuntastrategiaan nostettu hiilineutraali tavoite 2035 vuoteen mennessä. Suomi on huippumaa ympäristöasioissa, edelläkävijöitä ollaan. Meidän pitäisi tehdä vielä enemmän luonnon eteen. Miettiä miten metsiä hakataan ja puistometsiä säilytetään. Kirsikkapuiston tapaiset ulkoilualueet eli lähivirkistysalueet ovat tärkeitä. Hausjärvelle on tulossa koirapuistoja, nämä ovat pieniä, mutta tärkeitä asioita. Tykkään itse mennä kansallispuistoissa. Lemppari on joko Liesjärven tai Pyhä-Häkin kansallispuisto.

Mitä aiot tehdä vähentääksesi koulukiusaamista?

Tavoitteena oli, että kunnanjohtaja olisi julistanut koulurauhan elokuussa, mutta sitä siirrettiin. Odotan että ensi elokuussa pääsen sitten virallisesti julistamaan koulurauhan, mutta julkistan sen epävirallisesti jo nyt tässä haastattelussa. Kouluille pitäisi saada enemmän vapaa-ajan tekemistä ja ohjaamista. Pihoille on nyt saatu sentään jotain, mutta yhä edelleen sitä on liian vähän. Nuorissa on valtava potentiaali ja energia, kunhan se saadaan suunnattua oikein.

Mitä kunnanjohtajat syö aamupalaksi?

Minä syön kaurapuuroa ja juon kupillisen kahvia. Kahvin sekaan tulee barista kaurajuomaa.

MP nakkikeitto?

Aijaa. No en tiedä mitä se tarkoittaa. Nakkikeitto on ihan maukas silloin tällöin syötynä. Ei kyllä kuulu ruokien top-10.

Jos olisit eläin, mikä eläin olisit?

Olisin varmaan karhu. Voimakas ja hyvät unenlahjat. Molemmat tykkäämme marjoista!

Kumpi tulee päälle, kinkku vai juusto? Keitetty kananmuna, ei juustoa eikä kinkkua. En osta moisia ollenkaan, juustoa voi joskus olla, jos muut syö. Yleensä en kyllä osta leipääkään.

Kummalle puolelle näkkäriä voi kuuluu laittaa? Toiselle puolelle!

Montako autoa sinulla on? Meidän perheessä on kaksi autoa, toinen on vaimon käytössä ja toista ajelen itse.

Lempiruoka?

Kalakeitto ja kaikki kalaruuat. Pääsääntöisesti en syö lihaa, vaan kalaa.

Kalastatko ruokaan tulevat kalat itse? Kalat tulevat Prismasta.

kansalaisopiston tarjontaa

Onko Hausjärven kansalaisopisto sinulle tuttu?

Tiesitkö, että Hausjärven kansalaisopisto on vapaan sivistystyön aikuisoppilaitos, joka järjestää opetusta myös alle 16- vuotiaille? Kansalaisopistossa on monipuolinen valikoima kursseja, joiden kesto vaihtelee yhdestä päivästä koko lukuvuoteen.

Kansalaisopistossa voit opiskella liikuntaa ja tanssia, kieliä, taito- ja taideaineita sekä muita ajankohtaisia aineita. Mikä parasta, kurssimme ovat avoimia kaikille, niin hausjärveläisille kuin muualla asuville. Matkat Hausjärven kunnan sisällä eivät ole kilometreinä kovin pitkät verrattuna esimerkiksi Pohjois-Suomen kuntiin. Toki verkkokurssit mahdollistavat sen, että niille voi osallistua mistä päin Suomea tahansa tai jopa ulkomailta.

Mitä aineetonta hyötyä sinä olet saanut osallistuessasi Hausjärven kansalaisopiston kursseille? Muutaman vuoden takaisessa julkaisussa ”Kansalaisopiston aikuisopiskelijat luokkakuvassa: kansalaisopiston merkitys kuntalaisille ja kunnalle” Jyri Manninen (2018) kirjoittaa, että kansalaisopistoissa opiskelulla on merkittäviä suoria ja välillisiä hyötyjä sekä yksilölle että yhteiskunnalle. Mannisen mukaan ”kursseille osallistuminen tuottaa suurimmalle osalle vastaajista opittujen asioiden lisäksi merkittäviä laajempia hyötyjä, kuten hyvinvointia, itseluottamusta, uutta arkeen tai työhön liittyvää osaamista ja ystävyyssuhteita”. Myös Hausjärven kansalaisopistossa opiskelijana voit oppia uusia taitoja, ylläpitää jo opittua taitoa, tutustua ja tavata muita opiskelijoita ja ylläpitää omaa hyvinvointiasi.

Kurssimme ovat kokonaiskustannuksiltaan edullisia. Lisäksi osa kursseistamme on

OPH:n tukemaa koulutusta, jolloin kurssimaksua on jo etukäteen huojennettu. Alle 18- vuotiaat saavat koko lukuvuoden kestäviltä musiikkikursseilta alennusta. Samoin kokoaikaiset opiskelijat, työttömät ja eläkeläiset saavat koko lukuvuoden kurssien opiskelijoina 30 % alennuksen.

Ennen kurssien suunniteltua alkamispäivää jännitämme toimistossa niiden toteutumista. Saammeko jokaiselle kurssille riittävästi opiskelijoita? On hienoa sekä opiskelijoiden, niitä opettavien opettajien, että kansalaisopiston kannalta, kun kurssit pääsevät toteutumaan. Aina yhtä ikävää on perua kursseja, jos niihin ei ilmoittaudu tarvittava määrä opiskelijoita viikkoa ennen kurssien alkamista.

Uutuutena kansalaisopistossamme on kielten verkkokurssien järjestäminen yhteistyössä Lopen opiston kanssa. Opiskelija voi kahdella italian kielen kurssilla suorittaa kurssin halutessaan osaamisperusteisena ja saada Koski-tietovarantoon merkinnän suorituksestaan. Opiskelijalle suoristusmerkinnästä voi olla hyötyä tulevissa tutkintoon johtavissa opinnoissa tai työhön liittyvänä täydennyskoulutuksena. Myös omaksi iloksi ja huviksi on mahdollista opiskella osaamisperusteisilla kursseilla riippumatta siitä, haluaako osaamisestaan suoritusmerkinnän vai ei. Suurin osa kursseistamme eivät toki tulevaisuudessa tule olemaan osaamisperusteisia kursseja. Kaikille kursseille, myös osaamisperusteille kursseille, saa osallistua kuka tahansa, joka on kiinnostunut oppimaan kurssilla opetettavia asioita.

Pyrimme suunnittelemaan eri kylille opetusta. Joka lukuvuodeksi suunnittelemme kurssitarjonnan erikseen, koska koetamme

sovittaa yhteen tuntiopettajien aikataulut ja käytössä olevien opetustilojemme vapaana olevat viikonpäivät ja kellonajat. Kesäkuussa ilmestyvän paperisen opinto-ohjelman ulkopuolisia kursseja suunnittelemme jonkin verran lukukausittain kysynnän mukaan. Tutustu ajan tasalla olevaan kurssitarjontaamme ilmoittautumisjärjestelmässämme: https://uusi.opistopalvelut.fi/hausjarvi/ fi/ ja löydä itsesi Hausjärven kansalaisopistosta!

Poimintoja kevään 2023 kursseista Hausjärven kunnan kansalaisopistolla

830173 Seniorijumppa, kevät (Ryttylä) 19.1.-9.5.2023, to. 14.-15.00 TeM Mia Pätsi. 30 €

110203 Luova liike – tanssi-improvisaation viikonlopputyöpaja (Oitti) 4.–11.3.2023, la 10.00–14.00 Taiteen maisteri Anna Olkinuora. 25 €

110503 Lavis®-lavatanssijumppa, kevät (Oitti) 12.1.–27.4.2023, to 17.45–18.45 Liikuntaneuvoja Tiina Kuusela. 35 €

830138 Lihashuoltoa ja venyttelyä, kevät (Ryttylä) 9.1.–24.4.2023, ma 19.40–20.30 Liikuntaneuvoja Tiina Kuusela. 35 €

830135 Kuntomaraton (Ryttylä) 8.5.2023, ma 17.30–20.30 klo 17.30-18.30, lavis klo 18.35-19.35, kuntojumppa klo 19.40-20.30 Kehonhuolto Liikuntaneuvoja Tiina Kuusela. 15 €

830156 Lempeä Flow jooga (verkkokurssi) 13.1.–3.3.2023, pe 18.00–18.45 Joogaopettaja RYT500 Hanna Liikka. 35 €

830157 Chakra yin jooga (verkkokurssi) 10.3.–28.4.2023, pe 18.00–18.45 Joogaopettaja RYT500 Hanna Liikka. 35 €

110124 Kitarasäestys (Hikiä) 16.1.–13.2.2023, ma 18.00–19.30 FM, musiikinopettaja Jussi Ruuttunen. 20 €

110127 Soittokurssi senioreille (Ryttylä) 19.1.–13.4.2023, to 18.00–19.30 FM, musiikinopettaja Jussi Ruuttunen. 30 €

110202 Teatteria ilman käsikirjoitusta - Devising-teatterin työpaja (Oitti) 29.1.–5.2.2023, su 10.00–14.00 Taiteen maisteri Anna Olkinuora. 25 €

110604 Kehitä itseäsi luovan kirjoittamisen voimin, kevät (verkkokurssi) 9.1.–3.4.2023 Hum. kand. Ulla Korhonen. 40 €

110607 Runouden intensiivikurssi verkossa (verkkokurssi) 6.–27.3.2023, ma 10.30–12.45 Hum. kand. Ulla Korhonen. 25 €

110470 Makramee (Ryttylä) 31.3.–28.4.2023, pe 17.30–19.45 Artenomi AMK, ammatillinen opettaja Leena Ruoppa. 30 €

110430 Tilkkumaraton (Ryttylä) 19.–21.5.2023 Pe 17.00–21.00, La 9.00–15.30, Su 9.00–15.30 Tekstiilialan artesaani Katri Eskelinen. 60 €

110415 Vanhojen ikkunoiden entisöinti (Oitti) 5.–15.6.2023 Ma 18.00–20.15, Ti 18.00–20.15, Ke 18.00–20.15, To 18.00–20.15 Ikkunaentisöijä Lassi Tudeer. 30 €

UUSI KESÄKURSSI 2023

Katso koko kurssitarjonta ja ilmoittautumisohjeet netistä osoitteesta uusi.opistopalvelut.fi/hausjarvi/fi/ – mukana on monipuolinen valikoima arkea ja eloa rikastuttavia harrastuksia!

810208 Makean tulisia Intian makuja (Oitti) 8.2.2023, keskiviikkona 17.00–21.00 KM, kotitalousopettaja Arja Elina Laine. 30 €

810209 Vegaanileivonta (Oitti) 11.2.2023, lauantaina 10.00–14.00 KM, kotitalousopettaja Auli Pulli. 30 €

810207 Makeat ja suolaiset piirakat juhliin (Oitti) 8.3.2023, keskiviikkona klo 17.00–21.00 KM, kotitalousopettaja Arja Elina Laine. 30 €

810212 Espanjan keittiön runsaus ja värikkyys (Oitti) 29.3.2023, keskiviikkona klo 17.00–21.00 KM, kotitalousopettaja Auli Pulli. 30 €

810213 Meksikon keittiön tulisuus (Oitti) 19.4.2023, keskiviikkona klo 17.00–21.00 KM, kotitalousopettaja Auli Pulli. 30 €

Opiskelija soittokurssilla Kuva: Jussi Ruuttunen

Kansalaisopisto

Kurkistus kunnanvirastolle

Hausjärven kunta työllistää lukuisia ihmisiä, jotka työskentelevät toimipisteillään ympäri Hausjärven. Tähän joukkoon kuuluu myös Hausjärven kunnanvirastolla tavattava, Hausjärven kansalaisopiston opistosihteeri Päivi Nurmi, joka aloitti nykyisessä työssään tammikuussa 2022.

Päivi Nurmi, mitä sinä teet työk sesi? Työskentelen Hausjärven kunnan ja Lopen kunnan kansa laisopistojen opistosihteerinä. Valtaosa viikosta kuluu Hausjär vellä, mutta työskentelen Lopella yhden tai kaksi päivää viikosta. Toimistopäivien lisäksi työhön kuuluu etätyöskentelyä ko toa käsin. Työskentelypaikkojen vaihtami nen virkistää ja luo hyvää vaihtelua.

Mistä sinun työpäiväsi opistosihtee rin roolissa koostuvat ja mitä työpäivät pitävät sisällään?

Vaikka työpäivien sisältö on saman kaltaista – ne liittyvät aina jotenkin kansalaisopiston kursseihin – työpäivät itses sään ovat vaihtelevia. Työpäivieni sisältöön kuuluu uusien kurssien perustamista, sekä kurssien parissa työskentelyä silloin, kun niihin tuleekin muutoksia. Kursseja joudutaan myös perumaan, jos kurssille ei ole ilmoittautunut riittävästi opiskelijoi ta. Vastaan myös kansalaisopiston verkkosivuista ja lehti-ilmoituks markkinoinnin osalta pohdimme, miten voisimme löytää lisää opiskelijoita ja siten varmistaa, että kurssit toteutuvat. Hausjärvellä ja Lopella on myös yhteisiä verkkokursseja. Kaikkien kuntien ja kaupunkien asukkaat ovat tervetulleita verkkokursseille, joten niihin voi ilmoittautua vaikkapa yhdessä kauempana asuvan ystävän kanssa. Lisäksi otan vastaan kurssi-ilmoittautumisia ja vastaan kurssikyselyihin, sekä avustan kurssien opettajia. Tottakai oleellista on myös varata tarvittavat opetustilat. Uusi kurssiohjelma rakentuu opettajien ja oppilaiden kurssiehdotuksien pohjalta yhteistyössä kansalaisopiston rehtorin ja päätoimisen musiikinopettajan kanssa, joten työnkuvaani kuuluu tiivis yhteistyö muiden ihmisten kanssa. Työssäni kiireisintä aikaa on syksyn aloitus, sillä silloin otamme vastaan ilmoittautumisia kursseille. Myös kevät on kiireistä aikaa, sillä silloin alamme tekemään kokonaan uutta kurssiohjelmaa, jonka julkaisemme kesäkuussa. Kaikki kansalaisopiston opettajat ovat meillä työsuhteessa, joten heille kaikille luodaan myös työsopimukset ja heitä tuetaan työsuhteessa. Olen myös tärkeässä roolissa palkka- ja laskutustietoja eteenpäin siirrettäessä. Myös opiskelijoiden laskutus kuuluu työnkuvaani. Kurssien jälkeen kysymme opiskelijoilta kurssipalautteita, ja myös opettajat pääsevät itse arvioimaan onnistumistaan kursseilla.

Mikä työssäsi on juuri nyt ajankohtaista?

Käymme paljon koulutuksissa, joita Kansalaisopistojen liitto järjestää. Juuri nyt ajankohtaista on Samaka –hanke (2021-2023), jonka tarkoituksena on kehittää kansalaisopistojen saavutettavuutta ja viestintää käyttäjälähtöisemmäksi palvelumuotoilun keinoin. Yksinkertaisuudessaan se voi olla vaikkapa sitä, että lähetämme kurssipostissa selkeät saapumisohjeet kurssipaikalle, merkitsemme kurssitilojen sisäänkäynnit ja varmistamme kulun esteettömyyden. Haluamme nyt ja tulevaisuudessa taata laadukkaita kursseja kaikille!

Tulevat konsertit ja näyttelyt

Hausjärven kansalaisopiston musiikkikurssien oppilaskonsertteihin on vapaa pääsy. Lämpimästi tervetuloa konsertteihimme!

Syksy 2022

Soitto-oppilaiden esityksiä Maanantaina 28.11.2022 klo 18.30, Eskon koulu Soitto-oppilaiden esityksiä, mm. opiston bändi Tiistaina 29.11.2022 klo 18.30, Yläkoulu (Oitti), ruokala Soitto- ja lauluoppilaiden esityksiä Keskiviikkona 30.11.2022 klo 18.30, Ryttylän koulu, ruokala

Kevät 2023

Oopperakohtauksia Oopperakurssin esitys, pianistina Ari Vakkilainen, ohjaus Jatta Stepanoff Harakkamäki. Sunnuntaina 16.4.2023 klo 18:00, Hausjärven kirkko

Soitto-oppilaiden esityksiä Maanantaina 24.4.2023 klo 18.30, Eskon koulu Soitto-oppilaiden esityksiä, mm. opiston bändi Tiistaina 25.4.2023 klo 18.30, Yläkoulu (Oitti), ruokala Soitto- ja lauluoppilaiden esityksiä Keskiviikkona 26.4.2023 klo 18.30, Ryttylän koulu, ruokala Yksinlauluesityksiä Keskiviikkona 3.5.2023 klo 19.00, Laulunopiskelijoiden konsertti, Lehtimajat

Kevätnäyttely 2023

Hausjärven kansalaisopiston kädentaito- ja kuvataidekurssien kevätnäyttely on kunnanvirastolla Kokoushuone 106:ssa 17.-21.4.2023 klo 15:00-18:00. Näyttelyyn on vapaa pääsy. Lämpimästi tervetuloa!

Metsänomistajan puolella

Juhlat ja Tilaisuudet

Varsinainen riistalaukaus on hyvin pieni ja lyhyt osa metsästystapahtumassa. Riistan löytäminen, sopivien koirien kouluttaminen ja riistaeläimen kuljetus ja jälkikäsittely ovat kaikki toimia, joissa yhteinen tekeminen korostuu.

“Metsästys on vain yksi osa luonnon kanssa seurustelua”

ja kuvat: Laura Matilainen

Luonto. Tämä sana nousee esille useaan otteeseen Hausjärven Metsästysyhdistyksen sihteerinäkin toimivan, yli 40 vuotta metsästyksen parissa toimineen Timo Nurmiluodon kanssa jutellessa. Vaikka metsästystä pidetään monesti itsenäisenä harrastuksena, Nurmiluodon mukaan harva lähtee metsälle pelkästään ampumaan - se on vain pieni osa kokonaisuutta.

“Metsästyksessä ei nykypäivänä ole kyse pelkästään saalistamisen jännityksestä, vaan yhä enemmän se on luonnossa ole-

mista. Jos haluaa metsästää, täytyy tuntea eläimet sekä ympäröivät sienet ja kasvit hyvin.”

Luonnossa täytyy todella viihtyä, jos haluaa vapaaehtoisesti istua pimeässä ja kylmässä useamman tunnin ajan odottamassa saalista. Tai “vähän hullu”, niin kuin Nurmiluoto toteaa.

Myöskään hyvän porukan tärkeyttä ei voi korostaa liiaksi. Metsästysreissut makkaranpaistoineen sekä metsästyskauden ulkopuolinen toiminta aina hirvitornien rakentamisesta talkoisiin ovat asioita, jotka

hiovat metsästysporukkaa yhteen. Myös muutaman vuoden tauon jälkeen paluun tekevät hirvipeijaiset lihasoppineen on odotettu tapahtuma, jonka avulla päästään kiittämään tämän harrastuksen mahdollistajia, eli maanomistajia.

“Parhaimmat metsästysmuistot kumpuavat niistä hetkistä, kun metsällä on oltu yhdessä hyvien ystävien tai perheenjäsenten kanssa. Keskinäinen seurustelu on ehdoton osa tätä harrastusta”, Nurmiluoto kertoo ja toteaa, että myös muiden metsästysseurojen kanssa tehty yhteistyö on

Teksti

Hausjärven Metsästysyhdistyksen sihteerinäkin toimivan Timo Nurmiluodon mukaan luonnossa viihtyminen ja yhteisöllisyys ovat tärkeässä roolissa metsästysharrastuksesta puhuttaessa.

lisääntynyt kiitettävästi.

Kun tähän yhtälöön lisätään vielä kolmas ulottuvuus, ruoanlaitto, ei ole mikään ihme, että moni metsästysseuran jäsen on viihtynyt harrastuksen parissa Nurmiluodon tavoin jo vuosikymmenten ajan.

“Moni näkee metsästyksen luomulihan hankintana, sadonkorjuuna. Riista on raaka-aine, josta saa tehtyä monipuolisesti erilaisia ruokalajeja” Nurmiluoto kertoo ja paljastaa omaksi bravuurikseen pyykeiton, jota tarjotaan aina mahdollisuuksien mukaan perheen omilla riista-illallisilla.

Perinteinen hirvijahti aloitettiin tänä vuonna lokakuun puolivälissä. Perinteisesti vuoden tärkeimpänä jahtina pidetty hirvestys on selvästi tuottanut tulosta, ja tänä vuonna hirvilupia irtosi Riistanhoitoyhdistykseltä vain kaksi kappaletta. Sen sijaan kolareita paljon alueella aiheuttavia peuroja on lupa kaataa tällä kaudella yli neljäkymmentä.

KIINNOSTUS METSÄSTYSTÄ KOHTAAN

KASVUSSA

Metsästäjäliiton mukaan Etelä-Hämeen piiriin kuuluu tällä hetkellä noin 170 metsästysseuraa, mikä tarkoittaa peräti 8200 metsästäjää. Nurmiluodon mukaan koko Etelä-Suomessa vallitsee tilanne, jossa innokkaita metsästäjiä on enemmän kuin seuroihin pystytään ottamaan. Hausjärven Metsästysyhdistyksen hieman yli 70 jäsenestä noin puolet on aktiivisia ja uusia jäsenhakemuksia on jonoksi asti.

Mielikuva metsästyksestä pelkkänä eläkeiän ylittäneiden miesten harrastuksena on selvästi haihtumassa, ja kiinnostus metsästysseuratoimintaa kohtaan on kasvanut sukupuolesta tai iästä riippumatta.

“Kaikki halukkaat eivät pääse mukaan, vaan uusien jäsenten kanssa pitää punnita muun muassa sitä, onko hakemuksen jättänyt esimerkiksi maanomistaja vai ulkopaikkakuntalainen.

Vaikka harrastus kiinnostaa, ihmisten lisääntynyt kiire on hiipinyt myös metsästykseen; kokouksiin osallistutaan useasti etänä ja talkoisiin on haasteita innostaa kaikkia jäseniä mukaan. Myös peurojen ruokinta vaatii aikaa ja porukkaa.

“Yhä enemmän on mukana niitä, jotka haluaisivat miehittää hirvitornit kuin niitä, jotka haluavat näitä torneja rakentaa. Ihmisillä on yhä vähemmän resursseja käyttää vapaa-aikaansa harrastustoimintaan”, Nurmiluoto harmittelee.

Metsässtysseurojen monipuolisesta toiminnasta huolimatta metsästys on harrastus, joka saattaa herättää toisinaan kiivasta vastustamistakin. Ratkaisuksi tähän ongelmaan Nurmiluoto peräänkuuluttaa tietoisuuden lisääntymistä. Ja konkreettisesti sinne luontoon lähtemistä.

“Metsästystä vieroksuvat voisivat lähteä mukaan metsään vaikka kameran kanssa ja todeta, että luontosuhde on tässä harrastuksessa se, josta saa voimaa. Metsästys on vain yksi osa luonnon kanssa seurustelua.”

Metsästysharrastukseen liittyy hyvin kiinteästi sosiaalinen ulottuvuus: kokoontuminen makkaratulille ja suunnitelmien tekeminen yhdessä.

Kirjasto on sinun olohuoneesi

Hausjärven kirjasto tunnetaan lainattavan kirjavalikoimansa lisäksi ennen kaikkea kuntalaisten omana olohuoneena. Kirjastolla voit pelata lautapelejä, juoda pullakahvit Lehtikahvilassa, hoitaa asioita netissä ja pitää yhdistyksen kokouksen. Nykyaikaisessa kirjastossa tavataan ihmisiä ja jutellaan heidän kanssaan. Maksutta, ehdoitta, juuri sellaisena kuin olet.

Seuraa myös somessa! https://www.facebook.com/hausjarvenkirjasto https://www. instagram.com/hausjarvenkirjasto/

Kerhot ja kokoontumiset

Tule mukaan kirjaston omiin kokoontumisiin ja kerhoihin tai tarkastele ajankohtaista tarjontaa ja tapahtumia verkossa hausjarvi. fi/vapaa-aika/kirjasto

Aukioloajat

ma - ke (10-12) 12-19 to - pe (10-12) 12-16 la 10-14, paitsi kesä-elokuussa (suluissa itsepalveluajat) Juhlapyhien aattona kirjasto on avoinna klo 14:ään.

Yhteystiedot Sykärintori, 12100 Oitti p. 019 758 6791 hausjarven.kirjasto@hausjarvi.fi hausjarvenkirjasto hausjarvenkirjasto

KORTTIHAIT PELAAVAT TAVALLISIA KORTTIPELEJÄ

Kokoontumiset kuukauden 1. keskiviikkona eli 5.12., 4.1., 1.2., 1.3, 5.4. ja 3.5. klo 17-19. Ei tarvitse osata tai muistaa pelejä etukäteen! Vapaa pääsy, tervetuloa!

LAUTAPELIKERHOSSA

PELATAAN

PELEJÄ LAIDASTA LAITAAN

Lautapelikerho kokoontuu lauantaisin alkaen klo 10 kirjaston ryhmätilassa. Pelataan erilaisia, ihan tavallisia lautapelejä. Vapaa pääsy, tervetuloa!

LEHTIKAHVILA KESKIVIIKKOISIN ILTAPÄIVÄLLÄ

Kahvilassa kahvia, teetä ja itse valmistettuja herkkuja myyvät hausjärveläiset yhdistykset: HaTu, Oitin seudun kyläyhdistys ja kunnan neljä Martta-yhdistystä.

LUKUPIIRISSÄ KESKUSTELLAAN KIRJOISTA

Piiri kokoontuu kuukausittain. Lisätietoja kirjastolta ja kirjaston verkkosivuilta. Vapaa pääsy, tervetuloa!

KIRJOITTAJARYHMÄ MELLERIINIT

Ryhmä kokoontuu parillisten viikkojen keskiviikkoina klo 14-16. Kirjoitetaan yhdessä, annetaan toisille palautetta. Lisätiedot: Anu Ylimäki, 050 569 1981.

NEULONTATUOKIO & JÄMÄLANKATORI

Parittomien viikkojen keskiviikkoina alkaen klo 16 neulotaan yhdessä. Voit tuoda omia keränloppuja vaihtareiksi. Vapaa pääsy, tervetuloa!

NUKKEKOTIASKARTELUSSA TEHDÄÄN SISUSTUSTA NUKKEKOTIIN

Parillisten viikkojen keskiviikkoina klo 16. Vertaisohjaaja Elvi Minkkisen opastuksella tehdään sisustusta nukkekotiin. Vapaa pääsy, tervetuloa!

Kirjastoauto Fanny kulkee kylillä

Kirjastoauton tavoitat numerosta 040 330 6792 tai sähköpostitse kirjastoauto@hausjarvi.fi. Voit mielihyvin ehdottaa kirjastoautolle uutta pysäkkiä.

MAANANTAI, PARITON VIIKKO

Haukantie, Koivisto 15.00-15.15

Apilisto, Karantie/Koivusaarentie 15.35-15.45

Ryttylä, Kylätie 16.00-16.20

Ryttylän koulu 16.25-16.55

Ryttylä, Saarisen kauppa 17.00-17.30

Ryttylä, Salen piha 17.35-18.20

Turkhauta, Pikkukyläntie 18.30-18.40

Hausjärventie/Kukkerintie 18.45-18.55

Hausjärventie/Lavinnontie 19.00-19.10

Oitti, Välikuja 4 19.25-19.35

MAANANTAI, PARILLINEN VIIKKO

Päivärinteentie 14.50-15.00

Erkyläntie 474 15.05-15.15

Hellämäentie, Tantinkuja 15.45-15.55 Koivulammintie 16.00-16.10

Rajalantie 16.15-16.25 Monninlinja 250 16.30-16.40

Pihonkaarre 16.45-17.05 Rahkosentie 17.15-17.35 Taavetinpolku 17.40-17.55 Kaskipellontie 18.00-18.15 Kotiharjuntie 18.20-18.30

Hikiä, Vehkalukontie 18.50-19.00 Hikiä, Hakahuhdintie 19.05-19.15

Hikiä, Karhinkulma 19.20-19.30 Hikiä, Karhinraitti 19.35-19.45 Kirkon parkkialue 19.50-20.05

TIISTAI, PARITON VIIKKO

Oitti, Vanha valtatie 14.55-15.05

Mommila, Poissintie/Rantakulmantie 15.40-15.50

Mommila, Lepistöntie/Mäki-Erkkiläntie 16.00-16.10

Mommila, Mommilantie 2206 16.15-16.30

Mommilan kyläpuoti 16.40-17.00

Mommila, Pirttilä 110 17.05-17.15

Haminankylä, Lempiöntie 25 17.35-17.45

Haminankylä, Lempiöntie 389 18.00-18.15

Haminankylä, keskusta 18.25-18.35

Lammintie/Kiveläntie 18.40-18.50

Lammintie/Rajakalliontie 18.55-19.10

Järveläntie/Mommilanraitti 15 19.15-19.25

Pursijärventie 282 (kesäpysäkki!) 19.30-19.40

TIISTAI, PARILLINEN VIIKKO

Oitti, Vanha valtatie 14.55-15.05

Pekantie 15.10-15.25

Rutajärventie, Tuominen 15.35-15.45 Nyryntie 105 16.00-16.10 Sälinkääntie 800 16.35-16.45 Peuranpääntie 350 17.00-17.10 Peuranpääntie, Katajisto 17.15-17.25 Kuruntie 410 17.35-17.45 Urpontie 55 17.55-18.05 Kalliontie 479 18.15-18.25 Honkarinteentie 18.35-18.50 Mäntykankaantie 18.55-19.10

KESKIVIIKKO

Ryttylä, Salen parkkialue 15.00-15.30 Turkhauta, Silmu 15.35-15.45 Turkhaudantie 149 15.50-16.05 Saarentie 123 16.15-16.25 Saarentie 290 16.30-16.45 Uusitie 55, 16.55-17.05 Puujaantie 696 17.10-17.20 Puujaantie 495 17.25-17.35 Hongistontie 17.40-17.55 Eskon koulu 18.05-18.20 Hikiä, Kalkeentie 18.25-18.40 Kalliontie 869, 18.50-19.00 Kalliontie 1063 19.05-19.15 Halkomäentie, Keskitalo 19.20-19.30 Hikiä, kierrätyspiste 19.35-19.45 Kangasvuokontie 19.50-20.00

TORSTAI, AJETAAN VAIN KOULUPÄIVINÄ

Päiväkoti Seikkailunystävät 8.10-8.25 Hikiän päiväkoti 8.30-8.45 Kirkonkylän päiväkoti 8.55-9.10

Ryttylän koulu 9.30-12.50 Ryttylä kylätalo 13.00-13.45 Tiilitehtaantie 30 13.50-14.20

PERJANTAI, AJETAAN VAIN KOULUPÄIVINÄ

Huvijärventie 7 7.50-8.00 Eskon koulu 8.15-10.15 Päivähoito Satumaa 10.40-10.55 Monnin koulu 11.00-12.30 Oitti, Kaaritie 13.10-13.25

Oletko jo löytänyt seutumme kaikki kätketyt helmet?

Onko talviuinti sinulle tuttua? Nauti terveysliikunnasta luonnon keskellä. Hausjärvellä voit kokeilla talviuintia Oitin lähettyvillä Valkjärven rannalla sekä Ryttylässä Ykslammilla ja Puujoella.

Lisätietoja löytämisen arvoisista kohteista sekä tapahtumista löydät osoitteesta: visitriihimaki.fi