Sisällys: 1. Pääkirjoitus ……………………………….………...………..……….2 2. Emilia Kukkalan haastattelu ………………………………….……..3 3. Hindulaisuus …………………………...…………………….……….6 4. Katja Raunion haastattelu ……………...………….…………….….9 5. Kolumni: Onko media hyväksi vai pahaksi maailmankuvalle?….12 6. Maailmanpolitiikka: Teivo Teivaisen haastattelu…………………..14 7. Kolumni: Politiikka ………………………………………...…………18 8. Inkeri Koskisen haastattelu …………………………….....………..19 9. Horoskoopit………………………………………………….………..21
Toimitus: Pääkirjoitus: Chris Hirvensalo Toimitussihteerit (oikoluku): Amos Alhonsaari, Elsa Lehtinen Kansi: Amos Alhonsaari, Eini Soskolne, Iines Normalo, Renat Shakirov, Tilda Hurme Emilia Kukkalan haastattelu, horoskoopit: Laura Hursti, Elsa Lehtinen, Meri Nurminen, Taisto Johanson, Nelli Kniivilä. Katja Raunion haastattelu: Tilda Hurme, Renat Shakirov, Amos Alhonsaari, Eini Soskolne, Iines Normalo Hindulaisuus: Amos Alhonsaari, Tilda Hurme Teivo Teivaisen haastattelu, Kolumni: Politiikka: Säde Auvinen, Lumi Lahdentausta, Yasmin Bettaieb, Liisa Ruotsila, Kiona Takamäki Onko media hyväksi vai pahaksi maailmankuvalle?, Inkeri Koskisen haastattelu: Aleksi Esmaili, Aleksi Kuusisto, Leevi Pöysti, Meri Kuusela, Elisa Viitamäki, Aino Päivinen, Venla Keränen
TARVITAANKO MEDIAA? Media vaikuttaa meistä jokaisen päivittäiseen elämään ja yleisesti maailmankuvaan. Monet meistä perustavat uskomuksiaan ja mielipiteitään päivän lehdestä löytyviin artikkeleihin, mutta mistä tiedämme median olevan luotettava? Median puolueettomuus ja monipuolisuus on tärkeää. Ei vain tiedon saamisen vuoksi, mutta myös luottamuksen ja yhteiskunnan vuoksi. Esimerkki median puolueellisuuden mahdollisista vaikutuksista löytyy USA:sta. Uutiskanavat ovat puolueellisia ja näyttävät vain materiaalia, joka tukee heidän uskomuksiaan ja arvojaan. Haastattelijoiden tunnetaan leppoisasti keskustelevan samoja arvoja edustavan vieraan kanssa, mutta panettelevan vastakkaisen puolueen vieraita haastavilla kysymyksillä. Haastattelijan tehtävä on kysyä hankalia kysymyksiä. Näin saamme tietää esimerkiksi päättäjien ja muiden henkilöiden pätevyydestä. Jos kuitenkin media suosisi tiettyjä puolueita, myös ihmiset jakautuisivat. Median monipuolisuus ja puolueettomuus on suuri lahja yhteiskunnalle, ja tämä antaa ihmisille tilaa muokata oma mielipiteensä. Myös kouluissa opetettava mediakriittisyys on tärkeää niin yhteiskunnalle, kuin myös yksilölle. Varsinkin nuoria opetetaan kysymään itseltään heidän lukiessaan uutisia maailmalta, kuka sanoo ja miksi hän haluaa näin sanoa? Yhdessä elämänkatsomustiedon ryhmä käsittelee maailmankuvaa ja demonstroi mediakriittisyyden taitojaan ja puolueetonta kirjoittamista. - Chris
Toimittaja Emilia Kukkalan haastattelu mediasta 1. Miten kiinnostuit journalistiikasta? En ollut juurikaan kiinnostunut mediasta, mutta lukiossa ja lukion jälkeen minua kiinnosti moni asia: yhteiskunnalliset aiheet ja muutkin aiheet. En osannut päättää mikä minua kiinnostaisi eniten, joten pohdin, että jos lähden lukemaan toimittajaksi (silloin tiedotusoppinimellä tampereella), pääsisin tutkimaan vähän kaikkea, enkä ollut väärässä. Olen ollut myös aina kiinnostunut kirjoittamisesta ja se on ollut tärkeä asia, niin pohdin olisiko sellaista ammattia, missä voisi elättää itsensä kirjoittamalla. 2. Miten toimittajan urasi alkoi? Toimittajan urani alkoi melkein heti kuin opiskelutkin alkoivat. Olin ollut aikaisemmin raksalla töissä ja minulle oli tuttu sellainen rakentajalehti, joka oli rakennusliiton ay-lehti. Tarjosin sinne juttuja joita ne sitten alkoivat ostaa. Pääsin myös tekemään sellaista raksanuoretlehteä, joka oli rakennusliiton nuortenlehti. Sitten myöhemmin tietenkin työharjoittelut, mitä kautta sain vakityöpaikankin, jossa olin muutaman vuoden. 3. Millaisia opintosi olivat? Meillä oli aika käytäntöpainotteinen tuollaisiksi yliopisto-opinnoiksi. Oli mediaa ja tottakai myös teoriaa, historiaa ja juridiikkaa siihen liittyen, mutta aika paljon oli käytännön opintoja. Silloin oli tv- ja radiotyöreitit erikseen, kun opinnot oli jaettu enemmän välineittäin kuin nykyään. Opiskelin siis tiedotusoppia pääaineena ja sosiaalipolitiikkaa pitkänä sivuaineena ja sitten vähän vähän kaikkea sieltä täältä. Näin jälkeenpäin mietittynä olisi pitänyt lukea enemmän vähän kaikkea, kun oli mahdollisuus. Silloin oli vähän sellainen ajatus että pitää äkkiä valmistua ja luen sellaista mikä edistää valmistumista. 4. Mikä on erikoisin juttu mitä olet urallasi kirjoittanut? Tämä oli erittäin paha kysymys. Yritin miettiä, mutta mieleeni ei tullut yhtään sellaista tiettyä. 5. Mitkä ovat suurimmat haasteet alallasi? No kyllä se varmaan liittyy ihan tohon kun puhutaan median murroksesta, että mitkä ne on ne ansaintalogiikat siellä. Kun vähemmän tilataan mitään lehtiä niin levikit laskee ja mistä ne lehdet tai mediat saa ylipäänsä rahaa. Ja onko se sitten mainosrahaa vai mitä. Tottakai se sitten näkyy siinä työssä, että minkä verran on työpaikkoja ja, että miten hektistä on. Varmaan just toi, että miten journalismia rahoitetaan jatkossa ja monilla toimittajille on paljon ideoita mitä haluaisi tehdä, mutta miten se sitten muutetaan rahaksi, on varmaan se isoin kysymys tällä hetkellä. 6. Miten media vaikuttaa ihmisen maailmankuvaan? Ihan älyttömän monilla tavoilla. Sillä mistä kirjoitetaan ja sitten lisäksi miten ne aiheet rajataan, miten ne “freimataan”, mitkä asiat määritellään ongelmiksi, miten eri ihmisryhmistä puhutaan, kenelle annetaan sellainen asiantuntija-asema, ketä kuunnellaan, kenen sanomisia kyseenalaistetaan, kenenkä ei ollenkaan. Aika paljon näkee myös sitä, että vaikka poliitikkojen tai virkamiesten, kun on tarpeeksi
korkea-arvoinen henkilö niin annetaan puhua ihan läpiä päähänsä ilman, että siihen kunnolla tartutaan. Hirveen monilla tavoilla ja tottakai sillä tavallakin, että mistä ei kirjoiteta. Kokonaisuudessa mitä asioita pidetään hyvinä ja tavoiteltavina ja mitä sitten ei. 7. Kuka on ollut mielestäsi kiinnostavin henkilö, jota olet päässyt työsi puolesta tapaamaan? Tottakai varmaan jossain vaiheessa oli kiinnostavaa, jännää, vaikka tavata jotain omia musiikki-idoleita. Ehkä mulla kuitenkin on jotenkin parhaiten jäänyt mieleen sellaiset ihan tavikset, joita on haastatellut, onko se ollut mikä aihe milloinkin. Onko työssä ollut jotain ongelmia, no mikä tahansa aihe. Siinä on aina se kun ns. taviksille se on tosi jännittävä tilanne, se haastateltavana oleminen. Sitten siinä kun voi jotenkin voittaa sen luottamuksen ja saa sellaisen hyvän työyhteyden, se on ollut tosi hienoa. Ja aina mä jotenkin kerta toisensa jälkeen myös yllätyn ja ilahdun siitä, että miten paljon on hyviä ihmisiä ja miten paljon ne tekee asioita toisten hyväksi ja ympäristönsä hyväksi ja kaikkeen. Se mua aina liikuttaa kerta toisensa jälkeen. 8. Mikä on paras puoli työssäsi? Kyllä se on ehdottomasti se vaihtelevuus. Niitä toimenkuvia on ihan älyttömän monia ja mitenkä voi tehdä ja mitä. Pääsee tekee niin monenlaista ja tapaamaan niin monenlaisia ihmisiä ja pääsee niin ihmeellisiin paikkoihin. Freelancerina pystyy itse rakentamaan omat aikataulunsa ja saa olla itsenäinen ja monipuolinen. 9. Mikä on huonoin puoli työssäsi? Freelancerina työskentelevänä vaihtelevuus työssä on erittäin yleistä, joka on myös hyvä asia, mutta se se voi kääntyä myös huonoksi puoleksi. Tullakseen toimeen palkka täytyy siis kerätä monista eri ”lähteistä”, eli ei riitä, että tekee vain yhtä tai kahta eri asiaa, vaan työtehtäviä pitää olla paljon erilaisia. Myös työn mukana tuleva epävarmuus on ehdottomasti yksi huonoista puolista. Ei siis ikinä tiedä löytääkö kiinnostavia asioita ylös kirjoitettavaksi. Myöskin työstä saatu palkka voisi olla parempi verrattuna siihen, kuinka paljon kyseiseen ammattiin on täytynyt kouluttautua. 10. Miten olet kehittynyt toimittajana urasi aikana? En koe olevani muuttunut hirveästi toimittajana urani aikana, mutta työn tekeminen on kyllä sujuvoitunut ja sitä kautta tullut itselle helpommaksi. Nykyään myös ymmärtää paremmin, mihin asioihin kannattaa keskittyä enemmän ja mitkä asiat voi taas tehdä vähän pienemmällä vaivalla. Minusta on tullut myös parempi otsikoija! 11. Miten maailman pandemiatilanne on vaikuttanut työhösi? Freelancerina työskennellessä pandemiatilanne on vaikuttanut yllättävän vähän. Joissakin tilanteissa työtä on ollut tarjolla jopa aiempaa enemmän, mikä on tietenkin auttanut minua. Tottakai töitä pitää tehdä enemmän etänä ja esimerkiksi erilaiset messut ja muut tapaamiset ja tapahtumat on jouduttu perumaan. Se on poikkeavaa, sillä usein työnkuvaani kuuluu juuri kyseiset tilanteet. Tällä alalla pandemiatilanne kuitenkin näkyy. Ihmisiä on lomautettu ja irtisanottu, mutta olen iloinen, että itseeni tilanne ei ole vaikuttanut ainakaan huomattavasti. 12. Kertoisitko kirjasi tekoprosessista?
Olin kollegani kanssa Kansan uutisissa kesätoimittajina, ja pohdimme paljon, mainstreamjournalismia, ja sitä kenelle sitä tehdään, ja kuinka se saa meidät ärsyyntymään. Tässä kyseisessä mainstream-journalismissa oli aina tiettyjä samoja aiheita ja hokemia, joihin kumpikaan meistä ei oikein osannut samaistua. Sieltä saattoi löytyä myös rasistisia asetelmia ja muita tällaisia. Aihe tosiaan ärsytti kumpaakin meistä, jonka seurauksena saimme sitten idean alkaa kirjoittaa kirjaa aiheesta. Keräsimme paljon eri lähteitä ja linkkejä kirjaa varten, sekä saimme hieman apurahaa projektiimme. Lopulta kirja valmistui parissa kuukaudessa 13. Mitä sanoisit 16v itsellesi? Keskity niihin juttuihin mistä olet kiinnostunut, ja tee niitä juttuja mistä olet itse kiinnostunut ja älä mieti liian “järkevästi”. Rohkaisisin tekemään työstä ja elämästä enemmän oman näköistä. Muista pitää itsestäsi huolta. 14. Mitä tykkäät tehdä vapaa-ajalla? Tottakai tykkään myös laiskotella. Tekemisistä, soittaa ja kuunnella punk-musaa ja myös keikoilla käyminen. Tykkään avantouinnista ja reissaamisesta. 15. Miksi juuri punk? Siihen liittyy yhteiskunnallisista asioista kiinnostuminen, ja myös kokemuspinta mitä itellä on. Sieltä löytyy sellasta kaikupohjaa ja siinä on tosi hyvä meininki ja tee se itse asenne. Punkissa on tekemisen vapaus ja yhteisöllinen meininki sen kautta oon tutustunut myös uusiin ihmisiin ympäri maailmaa.
Hindulaisuus
Amos Alhonsaari ja Tilda Hurme 2021
Hindulaisuus on maailman laajin uskonto Kristinuskon ja Islamin jälkeen. Se on myös vanhin edelleen harjoitettava uskonto. Valtaosa harjoittajista asuu Intiassa ja Nepalissa. Hindulaisuudessa on monia jumalia, eli se on polyteistinen uskonto.
Hindulaisuus perustuu vedalaiseen kulttuuriin. Sen kehitys voidaan jakaa viiteen osaan: Induslaakson kulttuuri, Veda-kausi, klassinen kausi, keskiaika ja uusi aika. Varhaisia hindujumalia (nykyään menettäneet merkityksensä) on mm. taivaan jumala Indra, auringon jumala Surya ja veden jumala Varuna. Nykyinen hindulaisuus on saanut muotonsa n. 500 eaa.
Hindulaisuudessa ei ole yhteistä uskontunnustusta tai jumalanpalvelusta, vaan jokainen valitsee perheelleen sekä itselleen mieluisen jumalan, jota palvoo sekä kunnioittaa yhdessä.
Hindulaisuus ei ole yhtenäinen uskonto, vaan se pitää sisällään useita erilaisia suuntauksia. Eri suuntausten oppijärjestelmät ja käytännöt saattavat poiketa toisistaan hyvinkin paljon. Hindulaisuuden yleisimmät suuntaukset ovat shaivismi (shivalaisuus), shkatismi ja vaishnavismi (vishnulaisuus). Yksi uushindulainen suuntaus on krishna-liike.
Krishna-liike Suomessa (peda.net)
Hindulaiset jumalat ovat maailman sielun ja voimanlähteen, Brahmanin eri muotoja. Brahmania itseään ei voi sen enempää avata, sillä se on kaikkivoipa, sukupuoleton ja absoluuttisen ääretön olemus. Brahman muodostaa kahden muun jumalan (Shivan ja Vishnun) kanssa kolmiyhteisen jumalan, trimūrtin. Hindulaiset uskovat, että kaikki uskonnot ovat hyviä ja johtavat kohti Jumalan alkulähdettä. Hindut eivät tee siis lähetystyötä.
Hindulaisilla on syklinen aikakäsitys, jonka mukaan ihminen syntyy maan päälle yhä uudestaan, kunnes ymmärtää oman sielunsa yhteyden Brahmaniin. Hindulaisuuteen kuuluvan sielunvaelluksen nimi on samsara. Ihminen pystyy itse vaikuttamaan omien tekojensa kautta, minkälaiseen ruumiiseen hänen sielunsa syntyy seuraavassa elämässä. Tätä kutsutaan karman laiksi. Ganges- virrassa peseytyminen on hindulainen perinne ja pyhiinvaellus. Myös vegetarismi kuuluu hindulaisuuteen, ja kolmasosa hinduista on kasvissyöjiä
Hindulaisia peseytymässä Ganges- joessa. (britannica.com)
Hindulaisiin kuuluu myös dalitit, joita on n. 200 miljoonaa. Dalitit ovat sorrettuja Intiassa ja Nepalissa vielä nykyäänkin. Vaikka syntyperään perustuva syrjintä on kielletty Intiassa, on silti tavallista, että esim Pohjois-Intiassa kieltäydytään syömästä dalitien kanssa. Nykyisellä
lainsäädännöllä kuitenkin on saatu aikaan se, ettei dalitien välttämättä tarvitse hoitaa likaisia töitä matalalla palkalla.
Intian kulttuuri on saanut erittäin paljon vaikutteita uskonnosta. Maahan on kulkeutunut useita eri uskontoja, mutta suurin osa valtion asukkaista ovat silti hindulaisia. Muista uskonnoista on kuitenkin saattanut jäädä joitain piirteitä myös hindulaisuuteen. Hindut palvovat jumalia joskus esimerkiksi temppeleissä, jolloin jumalille tuodaan erilaisia uhrilahjoja, kuten kukkia ja suitsukkeita. Temppelipalvonnassa noudatetaan tarkkoja rituaaleja, joiden aikana saatetaan esimerkiksi laulaa tai soittaa kelloja. Hindulaisilla on usein oma alttari myös kotona.
Lähteet:
-Hindulaisuus, 16.12.2021, Wikipedia, luettu 28.1.2021 https://fi.wikipedia.org/wiki/Hindulaisuus
-https://peda.net/p/Ari.Laamanen/e7lum/7isu/hindulaisuus
Kuvat:
-https://www.britannica.com/place/Ganges-River -https://peda.net/aanekoski/lukio/ooh/oppiaineet/uskonto/upjf/uus2/uskonnollinen-kirjo
Haastattelu Katja Raunion kanssa: 1. Tää meidän eka kysymys olis; miten sä esittelisit ittes? Katja: No se oikeastaan vaihtelee aika paljon tilanteen mukaan, ehkä sellainen yleisin mitä mä sanon on että mä olen kirjailija ja taidehistorioitsija. Mutta sitten vähän kontekstista riippuen voi painottaa eri asioita. 2. Miten tätä taidehistoriaa opiskellaan? Katja: No, mä oon opiskellu sitä Helsingin Yliopistossa, ja siellä on ensinnäkin tälläinen jako, että painotetaan kuvataiteen historiaa ja sitten arkkitehtuurin historiaa, ja ne opinnot alkaa sillai että se on ehkä vähän samanlaista kuin koulussa on jotkut historian kurssit, että on luentoja maailmantaiteen historiasta ja Suomen taiteen historiasta. Mutta sitten kun ne opinnot etenee niin siihen tulee enemmän semmosta niinku seminaarityypistä työskentelyä, että luetaan jotain taidefilosofisia tekstejä ja niiden pohjalta sitten analysoidaan jotain teoksia tai rakennuksia tai jotain tällaisia taiteen ilmiöitä. 3. Miten sä selittäisit, mitä on tämä käytännöllinen filosofia? Katja: No tota, se on ehkä vähän semmonen, tai mä en tiedä kuinka niinku yleinen tämmönen jako on, että sitäkin mä oon opiskellu Helsingissä. Helsingissä filosofia on jaettu kahteen tiedekuntaan, että teoreettinen filosofia on humanistisissa tiedekunnassa ja käytännöllinen filosofia valtiotieteellisessä tiedekunnassa, ja sitten siellä on vähän niinkuin eri painopisteet että käytännöllisessä filosofiassa painottuu sitten etiikka ja yhteiskuntafilosofia ja sitten yhteiskuntatieteiden filosofia. 4. Ja mistä tää sun kirja “Sinun päiväsi koittaa” kertoo? Katja: No se on semmonen, se on niin semmonen fiktiivinen elämäkerta, joka kertoo tälläsestä edesmenneestä poliitikosta ja sit siinä on tämmönen lähtöidea että niinku tää kirjan kertoja on ikään kuin löytänyt salassa pidettyä aineistoa joka näyttää vähän niinku sellaista julkisuudesta piilossa pidettyjä asioita tästä poliitikosta. 5. Ja mistä tää sun toinen teos “Käy kaikki toteen” kertoo? Katja: Se on itse asiassa mun ensimmäinen kirja. Sen vois sanoo että se ikään kuin sijoittuu yliopistomaailmaan, siinä on sellaisia opiskelijoita joiden edesottamuksista kerrotaan, mutta siinä keskeisessä roolissa on tällainen metafiktiivinen ulottuvuus. Ikään kuin siinä on tämä tarinan kertoja ja sitten tämä päähenkilö, jotka silleen jotenkin kamppailee siitä kertomisen vallasta keskenään. 6. Mikä inspiroi sinua kirjoittamaan näitä kirjoja? Katja: Ainakin näiden kahden kohdalla, se on tavallaan lähtenyt jostain kysymyksistä jotka ovat mietityttänyt. Esimerkiksi tämän toisen kirjan kohdalla, minä olen miettinyt paljon tällaista sukupuolen ja vallan suhdetta, niin sitten lähdin vain ikään kuin kirjoittamaan niiden ajatusten ja kysymysten pohjalta mitä siitä on, ja siitä jotenkin ajan saatossa kasautui tällainen romaani. 7. Mikä sinua kiinnostaa tässä taidehistoriassa?
Katja: Taidehistoriassa? No, ehkä minä jotenkin olen kokenut sen sillä tavalla että taiteiden kautta pääsee jollain tavalla sellaiseen henkiseen yhteyteen joidenkin ihmisten kanssa jotka ovat eläneet jossain tosi erilaisessa ajassa ja erilaisessa kulttuurissa. Sitten tavallaan voi muodostaa jonkun intiimin yhteyden sellaisten tietoisuuksien kanssa jotka ovat jossain täysin muuten ulottomattomissa. 8. Miten sinä sanoisit että taide vaikuttaa maailmaan? Katja: Ehkä mä ajattelen, että ainakin minä koen että tämä meidän nykymaailma ja nykykulttuuri on jotenkin semmoista että kaikki on jotenkin vähän sellaista mustavalkoista ja yksitasoista ja jotenkin toistuu vain jotkut tietynlaiset tai samanlaiset ajattelumallit kauheasti. Mä ajattelen että parhaimmillaan taide voi olla sellaista niin kuin ajattelua ja maailmankatsomusta rikastavaa että se voi näyttää sitä. Jos tavallaan sellaiset taidemuodot kuten kuvataide tai kirjallisuus, jotka säilyy, niin niiden kautta voi niin kuin nähdä sen miten monimuotoinen maailma on ja on ollu aikojen saatossa. 9. Millaista on opiskella filosofiaa? v: Tuntuu että erityisesti filosofian opiskelu oli mulle semmosta hajanaista opiskelua. Tein kaikkea muuta elämässä samaan aikaan ja sitten sen ohella suoritin filosofian opintoja. Se oli minulle arvokasta. Opiskelin filosofiaa ilman, että olin suunnitellut opintoja etukäteen. Menin sen perässä mikä sattui kiinnostamaan. Opiskeluiden välissä juttelin ihmisten kanssa keskusteluja ja tein opiskelun ulkopuolisia projekteja jotka yhdistyi siihen opiskeluyhteisöön. Ne tuntuivat kaikkein arvokkaimmilta opiskelun aikana. 10. Miten taide vaikuttaa maailmaan? v: Koen että nykymaailma ja nykykulttuuri on hieman sellaista mustavalkoista ja yksitasoista. Ja että samanlaiset ajatusmallit toistuvat. Mielestäni taide voi parhaillaan olla sellaista ajattelua ja maailmankatsomuksia rikastavaa. Esimerkiksi taidemuodot kuten kirjallisuus ja kuvataide niiden kautta voi nähdä kuinka monimuotoinen maailma on. 11. Mitä pieniä asioita elämässäsi olet huomannut joita joku, joka ei ole kirjailija ei välttämättä ole huomannut? v: Kirjoittaessani työskentelen enemmän tekstien kanssa, ja luulen että tommoset asiat on sellaisia kieltäjätekstejä mihin muut ei kiinnitä huomiota. Just jotain semmosia tylsiä papereita tai mainoksia tai kelan lähettämiä lomakkeita. Niitä lukiessa saattaa tarttua joitain ilmaisuja, jotka kirjottaa ylös ja niitä jää sitten miettimään ja työstämään 12. Kuinka paljon inspiraatiota kirjojasi varten otit omasta ympäristöstä ja kuinka paljon on päästä keksitty? v: Työskentelen tekstien pohjalta ja käytän niitä ns. taustamateriaalina ja jollain tavalla varioinut niitä omissa teksteissä. Tiedän että on paljon kirjailijoita, jotka ottavat omia tilanteita tai henkilöitä omasta elämästä. Mulle semmoinen on aika harvinaista. Molemmissa kirjoissa kyllä joitain kohtia missä on lähtenyt työstämään jotain tilannetta tai kohtaamista jonkun ihmisen kanssa, mutta pääasiassa omissa kirjoissa kuitenkin semmoista luettua materiaalia. Mutta liittyen siihen mitä olisi itse keksinyt niin on aika vähäistä. Aika paljon työskennellyt niin, että siinä pohjalla on jokin teksti että ei juuri hatusta vedettyä
13. Mistä saavutuksesta urasi aikana olet ylpein? v: Varmaan se on vaan sen julkaisukynnyksen ylittäminen. Kirjailijan ura on ollut pitkä haave ja olen tietoinen siitä, että se on monelle haave, eikä se heillä toteudu. Ja se, että itse on onnistunut julkaisemaan käsikirjoituksen ja toisenkin kirjan saanut kirjotettua ja julkastua ja sellainen mahdollisuus saada tehdä kirjailijan työtä on se suurin asia. 14. Mikä on sinun unelmasi? v: Mahdollisuus jatkaa kirjailijan työtä. Siitä on kauheen tietoinen kuinka haurasta tää on ja koko ajan miettii miten saa rahoitettua tätä työskentelyä. Ja sitten jonkin verran stressi siitä, kun tuolla toitotetaan joistain kirjan kuolemasta ja siitä tulee vähän semmonen et julkaseekohan joku vielä näitä mun kirjoja. Niin tavallaan haaveena on semmonen että vois vaan tehdä tätä työtä ja ehkä samalla semmonen taloudellinen myös, että ois semmonen henkinen ulottuvuus, että pystyis edelleen luomaan uutta ja innostumaan uusista kirjoitusprojekteista. 15. Miltä on tuntunut voittaa palkinto omasta kirjasta? v: Se on semmonen kakspiippunen asia. Se ilahduttaa kauheasti että joku vaikutusvaltainen ihminen on pitänyt omista kirjoista ja on saanut hyvää palautetta. Ja kun kirjailijat ei oikein saa palkkaa työstään, vaan on vähän semmosta että jännittää mistä saa rahaa elättää itsensä niin kun palkinnoissa on yleensä rahapalkinto niin se on semmonen mahdollistava asia työskentelyn jatkamisesta. Toinen puoli on se, että aika usein ahdistaa se että työskentelee semmoisella alalla missä kilpailu ja palkintojen tavoittelu on keskeistä. Se voisi olla mukavampaa tehdä vaan semmosta, että vaan tekee ja on tyytyväinen omaan työhönsä ja että se riittää.
Onko media hyväksi vai pahaksi maailmankuvalle?
Mielestäni media voi olla hyväksi ja pahaksi maailmankuvalle, mutta se riippuu millaisesta mediasta puhutaan. Jos puhutaan sosiaalisesta mediasta, se on hyväksi ja pahaksi, koska eri sosiaalisen median lähteissä on erilaista sisältöä. Jos puhutaan uutisten kannalta mediasta, se on hyväksi maailmankuvalle. Uutiset perustuvat faktoihin, kun taas sosiaalisessa mediassa kuka vain voi julkaista mitä vain, milloin vain ja missä vain.
Suurimmaksi osaksi asiat, joihin olen törmännyt, ovat usein osoittautuneet täydeksi fiktioksi, kun olen tutkinut asiaa lisää. Tällaisesta hyvä esimerkki on video, jossa mies polttaa säkillisen papereita, jotka näyttävät äänestyslippuilta. Tarkoituksena oli luoda mielikuva, että demokraatit olisivat tuhonneet Donald Trumpin ääniä Yhdysvaltain presidentinvaaleissa. Videon oli julkaissut Trumpin poika Eric Trump, ja video myöhemmin todettiinkin feikiksi.
Mielestäni media on hyväksi maailmankuvalle mutta mediaa lukiessa pitää erottaa fakta fiktiosta. Medialukutaidosta on hyötyä kun lukee uutisia tai kolumneja netissä. Mediassa pitää myös olla lähdekriittinen, koska kaikki lähteet eivät ole pelkkää faktaa, kuten esimerkiksi MV-lehti. Erittäin hyvä esimerkki medialukutaidon tarpeesta on DeepFake. Hyvä videoesimerkki DeepFakesta on Roundtablekeskustelu jossa mukamas keskustelevat Robert Downey Jr., George Lucas,
Tom Cruise, Ewan McGregor ja Jeff Goldblum https://www.youtube.com/watch? v=l_6Tumd8EQI. DeepFake on aidolta vaikuttavaa elävää kuvaa ja ääntä sisältävä videoväärennös.
Mihin maailma on menossa tämän myötä? Jos meitä voidaan näin helposti huijata mediassa, niin mihin tämä voi johtaa? Tämä voi johtaa pahimmillaan monenlaisiin katastrofeihin, esimerkiksi pörssiromahduksiin, sotiin ja petoksiin. Siksi ei kannata uskoa kaikkea mitä lukee ja näkee mediassa. Toinen suuri vaara on se että ihmiset menettävät luoton sähköiseen mediaan.
Liitealue Esikatsele YouTube-video Deepfake Roundtable: Cruise, Downey Jr., Lucas & More The Streaming Wars | Above the Line
Deepfake Roundtable: Cruise, Downey Jr., Lucas & More - The Streaming Wars | Above the Line
Maailmanpolitiikka: Teivo Teivaisen haastattelu Mitä teet työksesi? Olen Helsingin Yliopistossa maailmanpolitiikan professorina. Opetan ja tutkin, mutta sen lisäksi siihen kuuluu myös muuta.
Mitä työtehtäviisi kuuluu? Opetan sekä johdantokurssia sekä maisteri- ja tohtoriopiskelijoita. Siihen kuuluu myös omaa tutkimusta jossa saan itse keksiä mitä haluan tutkia ja miten käytän aikani. Johdan Suomen akatemiahanketta ja saan haastatteluja medialle. “Käytännös mä istun ja tsekkailen Twitteriä, siihen mun aika oikeesti menee mut älkää sanoko kellekkään” Teivainen kertoo.
Miten päädyit kyseiseen ammattiin? Päädyin työhön sitä kautta, että olin ennen kaikkea kiinnostunut maailmasta. Reissasin aika paljon pienenä, ja siihen liittyy myös monia Aasian luostareissa ja Intiassa koettuja yksityiskohtaisempia kokemuksia. Minusta piti tulla filosofi, mutta pääsin loppujen lopuksi opiskelemaan valtio-oppia. Minut valittiin 2006 Helsingin Yliopiston professoriksi.
Millaisen koulutuksen työ vaati? Jos aikoo Helsingin Yliopiston professoriksi, niin ensimmäinen askel on tohtorintutkinto. Lähetät hakemuksen, minkä jälkeen kansainvälinen raati arvioi kärkihakijoita. Sen jälkeer heidät laitetaan paremmuusjärjestykseen. Tässä prosessissa saattaa hyvinkin kestää pari vuotta.
Miten päädyit Helsingin Yliopistoon? Olen syntynyt Helsingissä, joten se oli siinä mielessä loogista. Asuin Etelä-Amerikassa eli tulin sieltä takaisin Suomeen saatuani professuurin. Helsingin Yliopisto on kuitenkin myös kansainvälisesti arvostettu paikka.
Mikä oli unelma-ammattisi nuorempana?
“No ei mul niin selkeetä unelma-ammattii ollu, ihan pienenä must piti tulla Tarzan et se ehkä oli sit se unelma-ammatti,” Teivainen paljastaa.
Mikä on lempi asia työssäsi? Se, että voin oppia uusia asioita jatkuvasti, niin kuin jatkaisi opiskelijana olemista. Toinen on ehdottomasti se vapaus, että saa suurimmaksi osaksi itse päättää mitä tekee. Ei ole sellaista tunnetta, että minulla olisi pomoa tai alaisiakaan vaikka muodollisesti onkin molempia. Suomalainen yliopistomaailma onkin siinä mielessä poikkeuksellisen hyvä, vaikka sitä aina kritisoidaankin.
Entä mikä on vähiten mieluisa asia? Nyt minun pitäisi sunnuntaihin mennessä täyttää työajanseurantalomake. Työaikani on määritelty siten, että vuodessa pitäisi saada 1624 tuntia tehtyä töitä, vaikka usein niitä tuleekin tehtyä enemmän. Kerran vuodessa (eli juuri nyt) minun pitäisi jotenkin ilmoittaa miten ne tunnit jakautuvat. Montako tuntia menee opetukseen, montako tutkimuksiin, montako johonkin muuhun, montako hallintoon ja montako yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen.
Mikä on lempitapahtuma tai -projekti jossa olet ollut mukana? “Oon ollu mukana sekä osallistujana että sen tutkijana maailman sosiaalifoorumissa senkin takia et se on nyt just meneillään. Se on maailman kaikkien aikojen suurin kansalaisliikkeiden yhteinen kokous ja nyt se on pandemia-aikana netissä nii se on kans jännittävää”.
Missä kaikkialla olet matkustellut? “Oon kai matkustellu aika paljon, et jos nyt miettii silleen, että EU:n, Pohjois-, Keski- ja EteläAmerikan kaikissa maissa, Karibian kaikissa itsenäisissä maissa, noin puolissa Afrikan maista, Aasiassa monissa paikoissa (en läheskään kaikissa) ja tyynenmeren saarivaltioissa vähemmän. “Belizestä mut heitettiin parin tunnin jälkeen ulos” Teivainen naurahtaa.
Mitä politiikka on mielestäsi? “No tietysti se on hankala kysymys ja siihen on monia vastauksia, mut yks mielekäs tapa pohtii sitä on, että politiikka on se alue jossa demokratia on pätevä normi. Ei niin, että se välttämättä toteutuisi,
mutta periaatteessa mahdollista. Eli esim. jos ajatellaan, että talous ei kuulu politiikkaan niin sen tyyppinen ajattelu on aika voimakkaasti yhteydessä siihen et me ajatellaan, että talouteen ei tuu soveltaa demokraattisia periaatteita. Jos joku instituutti määritellään taloudelliseks nii se on ihan okei, että siellä päätetään lompakon paksuuden mukaan. Mietitään vaikka jotain kansainvälistä valuuttarahasto maailmanpankkia, joka toimii rahayksikkö/ääni periaatteilla, mut niin kauan ku ne määritellään taloudeksi, nii mikäs siinä nyt sitten, talouttahan se vaan on. Jos aletaan aattelee, että ne on aika isoja vallan käyttäjiä ja poliittisia toimijoita nii sit voit kysyy onks se sit ihan fine, että päätökset tehdään siel kuitenki ihan rahayksikkö/ääni -periaatteella ja sama kansalaisjärjestöissä. Missä määrin sit se mitä kansalaiset tekee on politiikkaa ja missä määrin se mitä kansainväliset liikeyritykset tai isot firmat tekee on politiikkaa?”.
Mikä siinä kiinnostaa sinua? Oikeastaan toi mitä sanoinki. Määrittelemällä mikä on politiikkaa voidaan samalla määritellä mihin demokratia ulottuu. Onko demokratia kaikessa hyvä tai huono asia, on sitte sinänsä toinen kysymys. Politiikan rajojen pohdinta on sekä kivaa että poliittisesti mielekästä ja demokratian tulevaisuuden kannalta äärimmäisen tärkeä aihe, koska voi ajatella et valtaa käytetään noissa puitteissa aika paljon. Niin kauan ku me ei mielletä niitä poliittisiksi nii ne voi pysytellä demokraattisten vaatimusten ulkopuolella. Mä tykkään esittää kysymyksiä ja ehkä esitän niitä joidenkin mielestä vähän provokatiivisella tavalla. Siit tehään aina tulkintoja, et “Ahaa sä oot ite poliittisesti tota mieltä” vaikken ollenkaa olis. Etenki Twitterissä tehää aika tiukkoja oletuksia” huomauttaa Teivo.
Miten politiikka vaikuttaa ihmisen maailmankuvaan? “Maailmankuva nyt on monella tapaa poliittista. Mikä nyt sit on politiikkaa? Onko se mitä mieltä on vaikka abortista tai transihmisten oikeuksista tai jostain sellaisista kysymyksistä, joista kiistellään aika paljon onks ne politiikkaa.”
Millainen vaikutus tieteellä on ihmisen maailmankuvaan? “Periaatteessahan tiede on sellaista että päätellään rationaalisesti jotakin ilman että paavi, presidentti, kuningas tai pyhät kirjat kertoo miten asiat. Meillä on joitakin tiettyjä päättelysääntöjä
jotka on johdonmukaisia, ja johdonmukaisesti pohditaan sitä miten asia on ja miten ja miksi siellä tapahtuu asioita, oikeestaan se ei ole sen kummempaa.”
Miten päädyit kirjoittamaan kirjoja? “Ne käytännössä kuuluu tähän hommaan. Ei kukaan onneksi pakota niitäkään kirjoittamaan. Se on tietyllä tavalla meditoivaa, vaikka riippuu kylläkin kirjan aiheesta. Kirjan julkistamisbileet on mageit ku voi kutsuu frendejä ja on hyvät tarjoilut ja joitai hyvii bändejä”, kertoo Teivo.
Kolumni: Politiikka Näin nuorena emme ajattele politiikka kovin usein. Kun sitä lähtee pohtimaan se vaikuttaa paljon meidän maailmaan ja maailmankuvaan. Politiikka usein liitetään johonkin tiettyyn kokonaisnäkemykseen tai aatteeseen pohjautuvaan toimintaan, jolla pyritään vaikuttamaan valtiollisiin, valtioiden välisiin tai yhteiskunnallisiin asioihin tai jolla hoidetaan niitä. Politiikan alaan sisältyy myös yleensä mm. lainsäädännön mahdollinen muuttaminen tai julkisen hallinnon ohjaamiseen perustuva toiminta.
Yleensä sanaa ”politiikka” käytetään eri puolueiden toiminnasta.
Poliittinen aate tarkoittaa näkemystä siitä, minkälaiseksi yhteiskunnalliset olot tulisi järjestää tai muuttaa, ja miten tämä pitäisi toteuttaa. Poliittisia aatteita ovat esim. anarkismi, fasismi, liberalismi, kommunismi ja sosialismi. Niitä on toki monia muitakin.
Edellä mainittujen tavoin politiikka juuri voisi vaikuttaa maailmankuvaan. Maailmankuva eli käsitys maailmasta. Politiikka tuo maailmaan periaatetta ja eri tavoin järjestystä. Tämä tuo maailmalle omanlaisensa kuvan.
Nykyisin koetaan, että aikuiset tai iäkkäät ihmiset seuraavat enemmän politiikkaa kuin nuoret. On tietenkin poikkeuksia, mutta pääasiassa aikuiset ihmiset saattavat olla siitä kiinnostuneempia. Myös esim. eri vaaleissa alle 18 vuotiaat eivät edes voi äänestää, minkä takia myös yli 18 vuotiailla on enemmän vaikutusvaltaa monissa poliittisissa päätöksissä. Tässä mainitsinkin vaalit, jotka myös liittyvät suuresti politiikkaan. Esim. presidentin valitseminen liittyy politiikkaan, ja yhteiskunta voi vaikuttaa siihen, kuka presidentin paikalle pääsee. Eduskuntavaaleissa valitaan 200 kansanedustajaa ja siihenkin yhteiskunta voi vaikuttaa, joten politiikka vaikuttaa suuresti moneen asiaan, ja moni voi antaa äänensä eri päätöksiin.
Inkeri Koskinen haastattelu 1. Mität teet työksesi? Koskinen tekee filosofista tutkimusta. Hän lukee filosofista kirjallisuutta ja kirjoittaa filosofisia artikkeleita. Hän tekee myös rahoitushakemuksia, jotta hän voisi jatkaa tutkimustöitään.
2. Miksi päätit opiskella tieteenfilosofiksi? Koskinen halusi tehdä jotain mikä ei olisi kiinnostavaa vain hänelle, vaan jotain, mistä olisi hyötyä muillekkin. Hän oli lukiossa harkinnut matematiikkaa tai filosofiaa, mutta päätti jatkaa filosofiaa, koska se oli lähempänä häntä. Hän piti lukemisesta oli suomentanut monia kirjoja.
3. Mitä haluat saavuttaa tieteenfilosofina “Haluaisin kehittää mahdollisimman hyvän käsityksen objektiivisuudesta. Me ei tällä hetkellä tiedetä mitä objektiivisuus tarkoittaa. Toinen iso haave olisi kehittää humanistista tieteenfilosofiaa. Siellä on sellaisia kysymyksiä, jotka voisivat kiinnostaa tieteenfilosofeja, ja haluaisin saada siihen keskustelua”.
4. Isoin saavutukseksi urallasi? “Julkaisin kansainvälisesti artikkelin, jossa esitän näkemykseni tieteellisestä objektiivisuudesta
5. Miten tieto vaikuttaa maailmankuvaan? “Maailmankuva koostuu siitä mitä tämä henkilö katsoo tietävänsä. Eli tieto vaikuttaa maailamankuvaan sillä tavalla, että se koostuu tiedosta. Toivoisin että oma maailmankuvani muodostuisi mahdollisimman luotettavasta tiedosta”.
6. ja 7. Mikä on helpointa/vaikeinta työssäsi?
“Helpointa on ideoiden keksiminen” Koskinen kertoo saavana paljon ideoita ja aiheita mistä hän aloittaa kirjoittamaan, mutta ne voi sitten jäädä väliin koska tulee toisia ideoita.
8. ja 9. Millaista oli kirjan kirjoittaminen ja mikä inspiroi kirjoittamaan kirjasi? Hän oli opettanut tieteenfilosofian kursseja yliopistolla ja käyttänyt näennäiskielitieteestä ja historiankirjoituksista esimerkkejä opetukseen ja näistä hän sai inspiraation kirjan kirjoittamiseen.
10. Mikä on paras asia työssäsi?
“Tosi hauskaa on, että se on itsenäistä ja luovaa.” Koskinen kertoo, että hän voi järjestää työnsä omalla tavallaan ja että työn sisältö on todella luovaa. Myös mahtava työyhteisö tekee työstä mukavan.
11. Mikä on vahvuutesi työssäsi?
“Sitkeys.” Koskinen keskittyy asiaan vaikka se voisi olla haastavaa tai jos on jumissa jossain. 12. Onko jotain parannettavaa?
“Aina olisi” Koskinen kertoo, että hänen kannattaisi miettiä järkevämpiä työaikoja ja yrittää vähentää projektien määrää.
13. Onko työsi muuttanut elämääsi?
“Mä olisin ihan eri ihminen ilman tätä työtä.” Koskinen kertoo että työ on muuttanut hänen elämäänsä kokonaan.
14. Mitä tekisit jos et olisi tieteenfilosofi? Suomentaisin kirjoja tai olisin tutkimusaluksella laivakokkina
15. Tulevaisuuden suunnitelmia työsi liittyen?
“Haluaisin kehittää mahdollisimman hyvän ymmärryksen objektiivisuudesta ja haluaisin kehittää humanististen tieteiden filosofiaa”.
Horoskoopit
Kauris: Jupiterin asemasta johtuen elät hektistä arkea, mutta sinun on syytä varoa loppuunpalamista. Korkean työmoraalin takia sinun on välillä vaikeaa sanoa ei, mutta kannattaa opetella hölläämään välillä. Se saattaa jopa avata uusia ovia ja avartaa maailmankuvaasi. Vesimies: Olet luova ja intuitiivinen sielu, mutta sinun on välillä vaikeaa avata tuntojasi. Sinun kannattaa kuitenkin yrittää avautua välillä, sillä mielenkiintoiset ihmissuhteet ja keskustelut odottavat aivan kulman takana. Kalat: Olet herkkä ja taiteellinen persoona, jolla on paljon annettavaa. Välillä vaivut kuitenkin pilvilinnoihisi, eikä sinua saa sieltä helpolla alas. Yritä opetella enemmän organisointia, niin elämänlaatusi voi kohentua. Oinas: Olet tulinen persoona, joka on useimmiten eduksesi. Muista ajatella myös muiden ihmisten tunteita. Venus ja Mars risteytyvät tässä kuussa tulimerkissä niin, että odotettavissa olisi lyhyt, mutta sitäkin intohimoisempi uusi ihmissuhde. Härkä: Nautit uusista tuulista jotka tällä hetkellä puhaltavat sinun suuntaasi. Muista kuitenkin, että menneisyyden henkilöistä ei kannata päästää helpolla irti. Tulet kohtaamaan pettymyksen, mutta nouset siitä nopeasti jaloillesi. Kaksonen: Ikävöit jotakuta, jonka suhteen luovutit liian helpolla. Älä kuitenkaan yritä ottaa häneen enää yhteyttä, sillä se tulee vain hämmentämään molempia. Opit käyttämään vilkkauttasi ja sosiaalisuuttasi eduksesi. Rapu: Aurinko alkaa vihdoin paistaa pilvien lomasta. Olet lähellä, joten nyt ei kannata luovuttaa. Olet herkkä ja suloinen persoona, mutta välillä liian sinisilmäinen. Muista myös sanoa ei ja pitää omaa puoltasi. Leijona: Uusikuu vaikuttaa sinuun erityisen voimakkaasti, joten nyt olisi korkea aika manifestoida haluamiasi asioita. Rahaa, rakkautta, menestystä? Mitä vain halajat. Muista kuitenkin, että ilman töitä voit päästä vain rajalliseen pisteeseen asti.
Neitsyt: Perhetilanteessasi tulee tapahtumaan muutoksia lähiaikoina. On se sitten perheenlisäys tai dynamiikan muuttuminen, tulee se vaikuttamaan elämääsi tavalla tai toisella. Yritä varautua positiivisin mielin. Vaaka: Olet vaikeissa elämäntilanteissa räpiköijä, eikä ole olemassa mitään, mistä et selviäisi. Diplomaattinen persoonasi on suurin vahvuutesi. Vaikka tilanteet tuntuisivat välillä vaikeilta, yritä pitää siitä kiinni. Se nimittäin auttaa sinua valtavasti. Rakkautta on odotettavissa pian ;) Skorpioni: Viime vuotesi oli rankka, mutta nyt puhaltavat uudet tuulet. Ota ne vastaan, ja hengitä raikasta ilmaa. Koet pian olevasi vapaa. Uusi ihmissuhde on myös tulossa pian elämääsi. Yritä olla työntämättä häntä pois, ja paljasta luottavaisin mielin salaisuutesi hänelle. Jousimies: Olet iloinen ja energinen, mutta piilotat usein herkän puolesi. Usein ihmiset kuitenkin arvostavat, kun näytät heille haavoittuvan puolesi, joten voit ehdottomasti tehdä näin useammin. Viihdyt ihmisten seurassa, mutta sitoutuminen on sinulle vaikeaa.
